Vapaus, May 29, 1948

              e. Auio^^a oUut mat.
hautajaiset
I IMk
päivänä
e^— Viinit, lauahtalrj
laman paikkakunn:-
i n ; yleisesiiVtunnettua
! U i i n . haudan lep.yjh^
auuvastomiiMosta ie.
aren hautajaiset YA'-.
l a n n m . h s lila jäiset kjo
Ojanio -toaniui kun;.-
aisseromoniat.
- ' j a .toveri joukko •:.!;•
.impaankin hautauit^l'
un^aa-su -H-ppele ta .3
jäi kriastamaaTi k-ä.?..'
umpua.
suomalaustcn. '!iais;».
lauloiva( •kunimsnkii •
olle.
jät.tivät;jäik«;mii::va:/
:i..:joid6'n."iju.ruuh paä.,
lalainen rätstöVi.sä!li5- '
1 •'aikaisenlpiha. vuasina
i n i h i i a a u . muita-yiima/
Ien. aikana el .hänellä'
a siihen. • :
Iin haudalle'laskettiin
lakalaisejv.osaston ja
jmiiean yhieineii se?-
jmana lunnitstuäeni
tyo.sia minkä häncii
sien'kuluessa':parkal;i-.
iäv ohjaten monia näy.
istuen nä^-ttelemiseen
: kappaleissa.. Hänen
kuolemaiisa. jätti suu-ckakuntämiiie/
näyttp..
a j i e i i •'riveihin. .;.Hähe.-)'
kauan var.smkin nay:-
.stajien: k.eskuudessa,. •;
»sailistdneilit tafjouiiä
mpn-:haaliila. •' :..'
i i o i j a l a i n i n .-:;ija!i.ji
örmgn synvyii !832:j5
L s t a mn'aa IhiKisileni-iii
.an vpKiofi iiiouavan
>Iiideny; suimniiel*;?;:
.stemaariineii rJob"J-j
a sairauksien/yna?;:
omit: i k a . ' . .i -a^
myksi.ssä '•ääifE-stiinej:
l km .ak-;!lL.-.-~3 •:
n joh:o k;ultaw.>
yh^eistoiminhäita^
:untalai.suuden. '4''^
)rcv. n I n i ! . U;C-cr.-.
a.k3nn: i l ; ia .katsijen
F :.k^inda:i ei -ru-.
titai-.ios.si... 'Eikö' B^'
>et-tä.\ma^akun:ä'ps''
l a n mahaöiii^i.T.-r
/edustajiä.V;jotk3;:]
;iön , a l a l la ovat- j.-:
iätia'-;he;ä^n
.ernai."?uudesLa.. •
;a %orp!ii.biv5eB?cKA:
l :.XP.P':n • ehdoi:55.:v^
>,199 3u:m, r:öi;sf:'j
,983ija:CÖF:n^M^'^
2;.:. Tbröqtöri.'St';A ^
S3ä';'LPP:-:reHdoi:aM-
10,010 aan:4i kun
. ehdoka=^ Gc-ocr..:
ehdoK-as Ea-s^er •
a sai C C F n eoi^-^:^
j - l ! }3 0'iö aa"Ä -•'
;ertai>>e5:. sen rc.s.^'
liviiin'', e;dus;3'js;,
^tilaliav-;'::;H'-:>
ireissa CCF n e.icrj-in^
ri >r!laini;sen?3i?-
dokasta -.aEtJar
niuhitikser»*iCVH.
^ maara C^E n J^=^
tämar. .c=:3 ii}'^
CCF n S'-aour:.T. ^•
kanta.
m e n f a ' - - *.a:.<?-'-
£ke-.a- t:o'a n u—
^iV-^;edustaji:v.Sfg^
po::ni.='.; > a'_ *
.kaider. -.ai:
i d a a n ta^.'::--^'"-^"^'*'^
se: torjua ,'3
ih^vaaäitisq^n^l
a On:ar:cr. i l " ' ^ ' ' '^
o-,-lila "-ol^a 25=^-
— Uo;t
falltooväkeä tarvi­taan
Kenogamille
Kirkland Lake. - L i i t t o j u h l a lahes-
J T ^ Vaalia vällinnui kova .touhu
' • v^^'ty'r.".^-toimittu siihen s u u n -
e:":! saisim.T.e kaiken v a l m i i k si
j i i t t o i u h l a a . j a juhlaväkeä
• " ^ o s k a Kenreaniissakm on vielä . p a l -
.yo-.a pidetään s:clla talkoot joka
r>rr.ur.ta"r.
\\Lr.^ ? u r . M n ' a : n a \etivat miehet
vr^-a^me-^^^asta ja laittoivat kuntoon
a - p a n D'.h; a n . Emo h a k i Ebysta
f:a*^er:n/ 'OV.R s i l i t e t t i in kenttää.
sVkki riiiehet heiluivat hiki^hatussa.
• Isää .Txiehiä : * r v i : : a i s u n , sillä töiden
j^crittamini-n'- tulee liian raskaaksi
-•;e.ne;'e jölikelia. Ottakaa sii3 s y d a n -
i«faksenne saapua seuraavana s u n -
.^^.*r;s;h3 talkootöihin K c n o g a m l i n s i l -
iä7:it*QJ'Jh!'i p i t ä ä s a a d a onnistumaan
"Iron Curtain" saanut
huonon arvostelun
Canadan lehdissä
P u n a k a u h u a lietsova " I r o n C u r t a i n "
f i l m i ei ole saanut edes porvarillisten
suurjehtien e 1 o k u v a - a r v o s l e l i j o i l ta
puoltavaa m a i n i n t a a;
Toronto . D a i l y S t a r i n arvostelija
J a c k K a r r sanoi siitä, että se o n " h u o ­no
p o h i s i - j a r>-ovari"- f i l m i . Tele-gramissa
Helien M a c D o n a l d vakavas­t
i ej uskonut sellaisen "ajanvietteen"
hyödyllisyyteen. .
RUNON VAPAUS"
Uuden Seelannin löysi h o l l a n t i ­l
a i n e n Tasma n v. 1642.'
k i r k l a n d l a k e l a i s t e n k u n n i a k s i.
L i i t t o j u h l a n r a v i n t o l a t o i m i k u n t a on
pitänyt kokouksen joka viikko sään­nöllisesti.
Se pitaä huolen kaikista
ravitsemista koskevista asioista. Siis
m a a n a n t a i - i l t a n a taas kokoukseen. —
O. R.
i 5 u u i a i i l i M i i " i " l " W i " " . ' ' i " " . ' " ' . " ' " " " l " . ! ' . " " " ' ' " " ' ' " ' i t n i i i i i i i u i i i i i i i i i i i i i i i i i i i M i t i i i i i i i i i i i i i r i i i i i i n i i i i i r M i i i i i i i i n i i i n i H i i i i i i i i i i i i u i i i i i i i H t i i i i i i .:
K I I T O S . . .
SvdauKlli.-^in kiitos Teille, ystävät, yllättävästä vierailustanne tänne I
ksmpäile nimipaivani johdosta 23.päiva toukokuuta 1948. Rakkauden 1
ficöituk-^cnno teki j a j a t t i suurenmoisen tunteen kera ruusujen, jotka f
kuilTiiU. ]eivo.sten.. j o t k a fiyödaan, vaan kallisarvoisen l a h j a n jäädessä- f
i pvv,-viu-f'k.'=iinu!stok.si käynnistänne. 1
1 Kuip k a d c . - t a puristaen kiitän k a i k k i a lahjoittajia, mukana olioita . ' J
r ia pni.'= jaancita ja toivon, etta ystävyyden porraspuu ei m i l l o i n k a a n \
\ '\-ieneiS!.- . . ' ' - . f
|: • Kauiiis kiitos m.vos T e i l l e . Hakomäet, Port A r t h u r i s t a , yllättävästä L
I -onniiteJiustanno L i e k i n p a l s t o i l l a . . J
I Erikoi-^^esti pyydän, kiittää yllätyksen järjestäjiä j a kerääjää pidenty- - l
I neestä hiioIc.5t,i ajan j a p a i k a n suhteen. Lopuksi .selviydyimme" kuin. i
'rsuuntan.':s menettänyt l a i v a sumusta väliaikaisesti satamaan. |
7.'
Kntok.se]la muistaa
L Y Y L I V I I TA
S a m o i n kiitokseen yhtyvät
E i l a j a VäJnö-
\ Box 1-iO . BourlamaRue, Que. - |
•\iuiiiiiiiiiii> i i i i i n i i i u M i i i M i i M i M i i i t i i n M i i i i i i i i i i i i i m i i i i i i i M i i i i i i m n i i i i i i i i i M i i i i i i r i i i i i i i M i i i i i i c i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i r i i i i i i i i i i i i i i i i i m i i i i r r i i i i i i i i .i
<Kir- ~ »IF
Syd äin cli isct on n n ittelu nun e
HENNI BELLILLE
hänen 70-vuotissyntyniäpäivänsä johdobUi.
L t M . Robert ja H c n r y
Helena. Elsa j a J a ck
Norrcna
Eric. H i l d a j a Mätti; Saari
Hilma ja A l b e r t Salo
Anna Savola
Tyyne j a L a u r i
Kerttu YA U r h o V i i t a n en
Mary ja A r v o N u r mi
Kaisa ja Ben G e s t r in
Hilma ja K a l l e L a i ne
Ai h Ivonen
Sylvi ja S am Saari j a pojat
Minda ja V i l h o K a t a i n en
VK-tor Mäkelä
Ensi. Manda j a A n t t i Ranta
Emil Wilen
Antti K o t i la
J . Seaman
Effie ja Ar1 Siven
Ami ja J u s s i Y l i n en
A i r i , A n n a j a Y . M u t t a
J H. Gröhn
Anna j a Risto Luoto
?Jr. ja mrs. A . Gröhn
Tyyne j a Aappo
Kärmekangas
S i i r i Puttonen
L a u r i j a A i l i Kauppinen
Gelia j a F r a n k Holmes ... •
E l i n a Mäkinen
Rauha ja Wais
K i r s t i Hintsa
A. j a H i l j a S n i k k ar
E m i l i a Salmi
A l f r e d , W. j a A l m a Johnson
Lempi M y r t l e j a perhe
P i r k k o . Heijo j a L y y l i
Lehtonen
Lempi ja E . Mäki
M i n n i e j a K a l l e Vainio ...
A u l a j a Peter Bell
Ina, Shonet ja M a l c o lm
MacLeod
M i n n i e Wepsä}ä
E. j a H . Ihaksi
V. Brander
J . Häyhä
Mrs. Salmi
L i l l i a n , M a r t h a ja E l m e r ..;
K e t o la
• Suomen Vapaan Sanan "Kult-tuuririntama"-
osastossa on Julr
kaistu: seuraava kirjoitus, jossa
osoitetaan kuinka Ruotsin kirjai­lijaliiton
vanhoillLset aineksen " v a ­pauden"
nimessä ajavat taantu­muksellisten
asiaa:
S k a n d i n a v i a n i kirjaihjamaallmassa
on ollut kuohuntaa. "Yksilön j a sanan
y a p a a s " on vaarassa, julistetaan, ja
lähetetään sähkeitä ja j u l k a i s t a an
va.stalaijseita Tshekkoslovakian "vai­nottujen
kollegojen" puolesta. Ruot­salaisten
k i r j a i l i j a i n oikeisto.siipi jä
kokonaista löi n o r j a l a i s t a k i r j a i l i j aa
panee va.staiausecnsa " u u t t a b a r b a r i ­ani"
vastaan, Samaan hengenvetoon
s u o r i t e t t i in puhdi.stus R u o t s i n K i r j a i ­l
i j a l i i t on johdo.ssa ja •.surretthn " v a ­pauden":"
uhkana olevat vasemmisto-k
i r j a i l i j a t , ensimmai.sena marxilainen
A r n o l d L j u n g d a l : re.scrvnn. Vilhelm
Moberg 011 suurenmoi.sin e l e in heittä­nyt
esiin kysymyksoii: '.'Kummalla
puolen .seisovat t a l l a hetkelle Ruotsin
k i r j a i l i j a t / d e m o k r a t i a n ja d i k t a t u u r in
vali.se^sa taistelussa?. — P a l j o n voi­m
a k k a a m m i n kuin konsanaan fasis­m
i n kaudella lyovat pohjoismaiden
k i r j a i l i j a t nyt r u m p u a yksilön j a s a ­nanvapauden
-puolesta.
OIKSI enemmän kuin a i h e e l l i s t a i l o i ­ta
s i i t a . e l t a vapauden ajatus saa k i r ­j
a i l i j a t n a i n a k t i i v i s i n a l i i k e k a n n a l l e,
ellei hoidan a.sennoitumiscs.saan olisi
s a m a l l a j o t a k i n .surullisen p u o l i n a i s ta
j a v a a r i n tajuttua, usein myös täysin
harhaanjohdettua. Ruotsin j a kenties
myös Norjan k i r j a i l i j o i l l e "pohjois-mai.
sen vapauden" ajatus on muodos­tunut
l u a n itsestään selväksi, t r a d i t l o -
naah.seksi a.siak,si, joka l i i t t y y , k u in
p a a l l e l i i s t e r o i t y n a täysin epähome-geeniseen
yhteiskuntakuvaan. Heitä
askarruttaa: itse asiassa erittäin vä­hän
ky.symys, m i l l a i s e t yksilöt vapau­den
edc]lytyk.sct yhteiskunta tarjoaa,
eri k a n s a l a i s r y h m i l l e . He ovat t o t t u ­neet,
a i n a Ja j a t k u v a s t i tuntemaan
"yksilön v a p a u d e n " sen p o r v a r i l l i s l l b e -
raalisessa, muodossa kapitalistisissa
oloissa. Sanan vapaus voidaan tosi­aan
toteuttaa näennäisen laajalla
pohjalla, k u n ne elementit, jotka j o h -
televat yleista mielipidettä j a sanan
vapauden ilmaisumuotoja, ovat t a i ­tavasti
näkymättömissä:
J u u r i l a m a näennäisen " y l c s i l on va­pauden
tottumus saa skandinaaviset
kirjailijat kohottamaan "demokrati­an
ja diktatuurin" rajan jonnekin
Pohjanlahden seuduille ja taistele­maan
"konununismin vaaraa" vastaan
sokeasti kuin Don Quixotc tuulimylly,
jen parissa, samalla ihaillen vapaana
demokratiana maata, jossa yksilön
mielipiteen vapaus, sanan vapaus; jä
olemassaolon: vapaus tällä hetkellä
mitataan epäamerikkalaisen komitean
noitavainoBIa r-ja-häikäilemättömällä
rahan ylivallalla. Mihin ryhtyivät
Skandinavian kirjailijat, kun Hitler
karkoitti syntymämaastaan Euroopan
parhaat kirjaUijat? Mitä he ovat teh­neet
Francon Espanjan tai Kreikan
vainottujen kirjailijaveljiensa puoles­ta,
mitä etelä-Amerikan kuuluisam­man
runoilijan Pablo Nerudan hyväksi
jonka Chilen diktaattori Videla on j u ­listanut
lainsuojattomaksi? Ja mitä
he ovat.tehneet kalkkien niiden kans­saihmistensä
hyväksi; joiden "vapaus" I
olemassaolon taistelukentällä on. vain
sana paperilla?
' Kirjailijain"^ja taiteilijain on tals-tellava
vapauden puolcsla, mutta
heidän on pelättävä ennen kaikkea
suurinta kaikista diktatuureista: r a ­han
diktatuuria^ Rahan^joka Jakaa
maailman kahtia, omistaviin ja omis­tamattomiin.
Vapauden puolesta tais­telijoita
eivät tarvitse ne. joilla on
rahan yhvalta. Hcita tarvitaan siellä,
missä omistamattomat luokat taistele­vat
olemassaolonsa- puolesta. Todelli­sen
vapauden puolustajat asettuvat
yhteiskunnallisen vallankumouksen
puolelle, tapahtukoon se Neuvostolii­tossa,
Kiinassa, Tshekkoslovakiassa tai
missä tahansa. Vapauden puolestapu­huja,
Joka samalla tunnustaa rahan
diktatuurin kapitalistisessa yhtelskun-nassa.
on luonnoton ilmiö ja hänen
työnsä raukenee omaan ristiriitaansa.
Mutta sitä ennen hän saattaa verhota
maailmansa Ja toisten maailman vaa­rallisen
pimittävään valhekaapuun.
Onneksi Skandinavian nuorin, val­veutunein
kirjailijapolvi melkeip ko­konaan
on valinnut saman taistelevan
vapauden tien kuin meikäläinen " K i i ­la",
sen, josta 'Nordahl Grieg on sano­nut:
"se ei ole Jotakin mitä meillä on,
vaan josta on taisteltava yhä uudel­leen,
joka päivä. Jokainen vuorokau­den
hetki".
Lauantaina/toukok. 29 p^-^^tuiäay«MayV29 Jäni^^^
C C F : n Ontarion maakuntajohtaja
L. B. JOLLIFFE
tyovai^n nimittämä pääministerin ehdokas
Ulkoministeri Sf. Laurent ja marxismi
Taantumuksellisten
filmien vaikutus
on vaarallista
K c w York. — ( A L N ) — J u u r i val­mistuneiden
t a i k k a v a l m i s l u k - s e n a l a i -
.sena olevien Hollywoodin f i l m i e n n i ­met
-osoittavat kuinka kongressin
" k o m m u n i s m i n " tutkiminen on v a i ­kuttanut
elokuvateollisuuteen.
• " T h e I r o n Curt a m " , j o n k a on laske­nut
liikkeelle 20th Century-Fox, on
ensimmäinen , n a i s t a . filmeLstä, joka
on tuotu yleisölle nähtäväksi. Se i l ­moitetaan
olevan "dokumentaarinen"
f i l m i , j o k a p e i u s L u u C a n a d a n v a k o i l u ­j
u t t u u n ja n u h i n todistuksiini j o i ta
antoi Igor Gouzenko, mutta sillä on
kaUa.skantoi.sempr. tarkoitus. Se y r i t ­tää
o.soittaa, ctta. k a i k k i ne j o t k a tuo­mitsevat
noitajahdit ja hyökkäykset
kansallisvapauksia vastaan, ojrat
maailmanlaajuisen kommunistisen sa-l
a h i t o n ''asiamiehiä".". •
• Scuraavas-sa on n i i d e n ; muutamien
filmiennimiä, joita crj. filmistudlot
ilmoitt<ival laskevan.sa l i i k k e e l l e : ''The
Red. Mcnaco"'. f R c p u b l i c ; , " T h e C o n s -
prrator.s"" j a "The , R e d Danube"
' M G M K - " P o r t r a i t of an American
C o m m u n i s t " - (Columbia), V' I W a s - .A
C o m m u n i s t " ' U n i t e d A r t i s t s i ;ja "I
M a r r i c d A Communist" (Indepen­dent).
Warner Bros on kääntänyt a l ­kuperäisen
antifasLstisen f i l m i n v''To
The V i c t o r i n " antikommunistiseksi
hapäi-s-yfilmiksi.
On ylccn.sa tiedetty, e t ta elokuva on
U S A : s s a yk.si k a i k k e i n tärkein propa-gandamuoto,
jonka vaikutuksen a l a i -
.seksi joutuu miljoonat elokuvateatte-ris.
sa kavijat. Tallausten f i l m i e n esit­täminen
tulee lusaamaan yleistä hyste­r
i a a j a se on JO a i h e u t t a n u t väkival­t
a i s i a hyökkäyksiä edistysmielisiä: i h ­misia-:-
vastaan;. . ', •-.
':ln
Kl ITOS
1
S:,damcllmenk]ito.^ tovereille, j o t k a osaJlhstuilte, m i n u n 70- ^
^^^'^^isisyntymapäiväni viettoon C l i n t o n häälilla Vancouverissa,
toukokuun 18 p : n a 1948.
K n t o s kuki.i-ta, l a h j o i s t a , l a u l u i s t a j a puheista. K i i t o s tove­reille,
j o t k a avustitte tarjoilussa j a n i i l l e , j o t k a ette saapuneet
ulaisuutcen. m u t t a o t i t t e osaa lahjaan.
;lama-ihana hetki pysj-y mielessä ,
3518 Fraser St.
Henni Bell
Vancouver, B. C.
Espanjan kansalaissotaa
kuvaava filmi on
valmistettu Ranskassa
: Ranskalaisen k i r j a i l i j a n M a l r a u -
x i n , k u u l u i s a Espanjan kansalai-sso-t
a a kuvaava romaani " T o i v o " on f i l -
: m a t t u - ranskalaLs-espanjalaisen yh­tymän
C o r n i g l i o n - M o l i n i e r i n toimes­ta.
Käsikirjoitus on . k i r j a i l i j a n it^
.sensalaatimEf j a näyttelijät ovat eSr
p a n j a l a i s i a . P i l m l ,on^ rajoitettu, ku-.
vaarnaan e r a a n v v i h o l J l ^ n lentoken-
. t a n : j a s i l l a n pommitusta; ja -varsin­k
i n - Ien* okohiauk.?ia sanotaap unoh-tumattomik,=
i näyiksi. Mamittakoon.
e t t a N o r j a n ; E . s p a n j a n - k o m i i e a on os-
'tanut elokuvan; j a sitä esitetään E s ­p
a n j a n pakolaisten hyväksi. Tämän
k o m i t e a n puheenjohtajana on • t u n ­n
e t tu : t e a t t e n n j o h t a j a Hans ; Jacob
Nielsen.
: T o ! n e n k i n kuuluisa elokuva on' t u ­lossa;
nimittäin Eugen O^Neillin voi­m
a k k a a n : näytelmän ; " M u r h e e s ta
s y n t y y Elektra"-elokuvasovitus.-i P i i ­m
i n i>äaosia esittävät R o s a l i n d R u s -
sel j a M i c h a e l Redzrave.
Amerikkalaiset saaneet
Tshekkoslovakiasta:
väärän kuvan
Norjalaisen "Erlhctenin" Tshek­koslovakian
kirjeenvaihtaja V A l f Bic
Christlansen kertoo lehdelleen koh­taamisestaan
• äsken kuolleen "maail­man
suurimman sosialistisen report­terin"
Egon Änvln Kischln kanssa.
Hän oli viimeinen sanomalehtimies,
Joka tapasi Klschin ennen tämän
äkillistä poismenoa. Jä kirjailija oli
vielä säkenöivän elämänhaluinen ja
koko sydämestään mukana päivän
tapauksissa, vaikka sairaus esti häntä
osallistumasta helmikuun Juhlalli­suuksiin
Prahan kaduilla. Hän oli
pääministeri Oottwaldln läheinen y s ­tävä
Ja Tshekkoslovakian kommuni*-
tlscn puolueen jäsen. v
Hän kertoo haastattelijalle : saa­neensa
Chicagon yliopiston opiskeli­joilta
vetoomuskirjeen, missä häntä
pyydetään esiintymään vainottujen
tshekkiläisten ylioppilaiden puolesta.
Hän vastasi kuitenkin, ett» ylioppi­laat
ovat saaneet hänen maansa ta­pahtumista
väärän kuvan; Heidän ci
pilaisi olla niin hanakoita protestoi­maan,
edistystä Ja sosialismia vastaan.
Heidän pitäisi mieluummin protestoi­da
Kreikassa j a Francon Bspanja5.s3
• ja siirtomaissa tapahtuvaa terroria
vastaan. Edistyksclll&ben ylioppilaiden
pitäisi huomata, millainen vääristele­vä
kansainvälinen lehtikampanja on
aloitettu Tshekkoslovakiaa vastaan.
Klsch, Joka oli: kiertänyt maat ja
mantereet- paitsi pohjoismaita, val­misteli
viimeisenä työnään teosta
Etela-Amerikasta; Hänet haudattiin
Prahassa huhtikuun 5 pnä- puolueen
jarjestämln juhlallisuuksin.
Canadan ulkoministeri Rt. H o n .
St, Laurent tunnetaan liuka.skieli.se-;
na korporationien l a k i m i e h c n a cli l o l -
jarina, joka tavoittelee pitkäaikaises­ta
toiminnastaan — ainoasta saavu­tuksestaan
— y l p e i l e v i in pääministeri
Mackenzie. K i n g m johtajamanttclia
llberaalipuoluees.sa.
• Hän on l i u k a s k u i n ankerias, valttc-.
Icva kuin kettu ; j a hyökkäävä kuin
shakaali — miten tilanne k u l l o i n k in
vaatii — kertovat nc, jotka ovat s i i a -
nent k u n n i a n tavata herra ulkominisr-teriä.
M u t t a , että hän voi p i t a a luentoja
m a r x i l a i s i l l e k i n , .se sentään tuli y l ­lätyksenä
a i n a k i n tämän k i r j o i t t a ­j
a l l e.
K a i k e s t a huolimatta, Morrisburgis.sa
viime keskiviikkona pi(,ama,s,saan N c u.
vostoliittovastaisc.s.sa .'iodankilhotuspu-hecssaan
mr. S t . L a u r e n t i n k(,'rrolaan
sanoneen, ettei so.siaallsta-' oikeutta
saavuteta koskaan kommunistisen vä­k
i v a l l a n j a terrf)nn; periaatteiden mu­kaan.
Han vaitti NeuvostoJiiton joh­tomiesten
ka.sittiivan taman .seikan ja
.sanoi: ^ • . •• , - .
" L e n i n i n ja hänen kumppaniensa
julkilaLsuma tavoite oli, e t t a itse val­t
i o kuolee pois, ett,a k u n kansa vapaii.-
t c t a a n paheelli.scsta kapitali.smin a h ­neuden
jfi kateuden vaikutuksesta,
miehet elavat voijina ke.skenaan i l m an
v a l t i o n kontrollia, ilman, p o l i L s l a . " ;
T a m a n jälkeen mr. St. Laurent to­teaa
ihmeckKcen, e t t a .NeuV(«toliitos-sa
on viela valtio. j a polnsilaito.s ja
n i i n m u o d o i n (vaikka han ei .sita suo­r
a a n sanokaan) Stalin on poikennut
muka Leninin viitoittamalta tieltä,
koska v,i]tio oi ole vlela kuollut pois.
Jos nyt jatamme mr. L a u r e n t i n hö­lynpölyn.
"terroriperiaatteiHta" omaan
mattomaan r i s t i r i i t a a n itsensä kanssa,
Jakaantunut .sovittamattomiin ..;vas­t
a k o h t i i n . Joista sillä ci ole voimaa
vapautua. Mutta .sitä varten;. ettei­vät
nämä vastakohdat, taloudellisilta
e d u i l t a a n r i s t i r i i t a i s e t luokat, tuholsi
t o i n e n toisiaan Ja y h t e i s k u n t a a hedel-mUttomäs.
srt taistelussa, tuli välttä­mättömäksi
mahti, joka näennäisesti
on yhteiskunnan yläpuolella...",
Toisinsanoen: " V a l t i o on luokka-vastakohtien
.sovittamattomuuden tuo­te
j a ilmaus", kuten*Lcnln sanoi;
M u t t a antakaamme Engclslllc vielä
puheenvuoro. Hän sanoo:
. " V a l t i o :ci. siis iolc ollut, olemassa
länkaikcn. O n o l l u t y h t e i s k u n t i a ; Jot.
ka ovat tulleet toimeen liman sitä.
j o i l l a ci ole o l l u t ' vaLtlostn ja' valtlo-valla.
sta aavistustakaan . . .Luokat hä­viävät
y h t a kicrtämättomasti kuin ne
aikaisemmin- ovat .syntyneetkin; Nii­den
kan.y»a haviaä kiertämättömästl
v a l t i o , . . " .
J a nimenomaan Juuri v a l t i o n "pois
kuolemisesta" Engels k i r j o i t t a a ;
. Vanhalla ajalla so (valtio) oli
o r j i a omista v a i n kan.salaistcn valtio,
keskiajalla fcrxlaaliaatelin j a meidän
aikanamme porvariston valtio. Kun
valtifLsta vihdoin tulee todella koko
.vhtelskunnan^ cdu.stajii, tekee se itsen­sä:
tarpeettomaksi niin pian, kuin el
ole cnaa mitään yhteiskuntaluokkaa,
jota on pidettävä Korrcttuna, kun
luokkaherruuden mukaan j a yk.slttäl-sen
oleniassaolon pu(jlcfita käydyn
taIfifjlun mukana, Jonka, t a i s t e l un tä­hänastinen
tuotannonanarkla synnyt-tJia,
häviävät myos siltä aiheutuvat
yhteentörmäykset Ja äärimmäisyydet,
s i l l o i n cl cnaä ole mitä .sorrettaisiin,
m i k a tekisi tarpeelliseksi erikoisen
sorlomahdin, valtion. Ensimmäinen
pelkäksi ky.symyk.sekKi vaIt.ion"kuoleT
m i n c n " . Ensinnäkin on todettava jo­t
a k i n valtion luonte(;,sta ja fiiina suh­teessa
voimme lainata Pr. : Engelsin
t u n n e t u s t a " P f . ' r h w n , yksityi.wm;^isuu-dcn
j a . v a l t i o n ,-ilkupera":kirjasta_seu­r
a a v a a :
. " V a l t i o er siis suinkaan ole ybteiK-,
kunnalle ulkoypain pakolla tungettu
m a h t i ; y h t a vahan .se on 'siveellisen
aatteen t,odcliisuus'.. 'järjen kuva Jä
todellisuu.s". kuten. Hegel väittää; -Se-on
'.pikemminkin maaratyU;). •kehitys-aRtecIla
ole v,'i n y h t oi.skyn na n tuote;. uv
on ,sen -.seikan• tunnustus, etta i.ama
I y h t e i s k u n t a on: sotkeutunut ratkaii^<>
Irtonumerotilaukset Vapauden Suomi-numerolle
lähetettävä kesäkuun
5 päivään mennessä
Tähän mennessä on saapunut 672 irtonumcrotilausta
: rKehoitamnie^^^I^
täniään kaikki Vapauden Suominumeronirtonurneroiilauks
lehlcinuDe konttoriin kesäkuun 5 päivään mennessä/ eitä voi­daan
siihen mennessä määrilellä^^^t erikoisnumeron pai­noksen
eutiruus.
. K a i k k i tähän; mennessä : saapuneiden irtonumerofilausten
osoitteet on valmiiksi kirjoitellu/joten kehoitamme. lehtemme
; 'ystäviä Ja a^miehiä näiden jälellä olevien päivien aikana
htiblehtimaan siltä/ Mtä me
mistä oikein runsaalla mitalla.
L&hettikaä niitä irlonumerolllauksia oikein sylikaupalla.
Tervehdysten ja ilmoitusten' lähettämistä myös tulee kii­rehtiä,
sillä ensi viikon aikana painetaan jo tämän erikois­numeron
ensimmäisiä o^a. — Liikkeenhoitaja.
a r v o t t o m u u t r r n s a . min s i l l o in jaä t-^-l^^^. J^f-f'-» v a l t i o todella esiintyy koko
yhtci«kunnan edustajana — tuotanto-väjineiden
.valtaanriinen yhteisk^
;ninie.ssä on s a m a l l a «en yiimcinerj It^
senäiiien teko v a i t l o n a . , ' y
puuttumihei), -yhteiskunhaillsiin siih^^^^^
OilKiin käy alall.ä. tolKehsa'.iälkfeieh' t a ' r i;
p c e t t o m a k s l j a häipyi;.sil>jin itsestään;
.Ihmistch h a l i i t s c m i s c n t^
loi.ri asiain hoitaminen, j a . tuotänto-prffefj^
sih.: johtamineri,-v\; V
''lakkäutef,a'\ .se kuolee pois ,V
; M r . , S t . .i.>aurcnt.selitti
rn i a kuix-ri.'paholainen raämä ttuä:;
Neuvosioliif/jsta. ' o l i « i ; mulca ,;'^^^^
'•lakkalJttaa';.- valtio.:;.,V
min oppi-isät, Qvat nimenomaan;.täh-dfrhtänect.,
vcttei vältio^^^^^
vaan että se kuolec/pois, sikäll^
.wsiaii,srnin .' k ch
tulee tärpccttornaksi./J
pcejjlsuufi: häyjää si^^^^
häviävät .juokkairaJaL^Ji^JIIolri.^^^^^^h^^^
«eya lufiklca civcriää tarvitse ' ' e r i k o i s ta
sortomiahtia'' hallitta^^^
rls-sapltämlstä varten. ' ,"-:'V''-'|;'.
Jos mr. St. l:iiurent katsoo tältä
pbhjaita ma
rn Itä' hän näkee? ' C ä im Ja Y h -
dysvaliolMiä: VäitioVaUa'; kiristää :c^^^
|a.ä;n,-.suurinitteiee^
.iu.stcn k o n t r o l l i a , iyliäpltää kuoieman-
'ra;hgiai'ÄtiJfitk' jrie.:v^^
• : • M u t t a Neuycistol i itpssä: on" j a t k u y a s t i '
laajennettu kansanjoukkojert^^^
päuki>iäijä;:hänitukwn
distuu yhä;
(eikä Ihmisten^h
aika. silter\ p o i s t e t t i i n . . k u r i n p i t b t o l -
.mehlJii<;iden a n k a r i n m u o t o - - - kuolc-manrangaistus.
; ' Eiköhäii tämä mr. S t : L a u r e n t ole
merkki .siitä, että, v a l t i o t a , hallitisc-v
a n luokan :,"erikoista[ sbrtomahtla"
(miksi Engels .sitä a i v a n o i k e i n sanoo)
vahvistetaan j a tehostetaan Imperia­l
i s m i n leirissä, . mu^ta sosialistisessa
NeijypfitoliiTossä^
Työväen urheilijat
kilpailevat Ranskassa
ParUsL (ALN) — Ranskan Ylei­sen
TyövSj^iton järjestämiin lirhei-lukilpaUuihtn
osallistui työväen urhei­lijoita
16 eri maasta. Britanniasta.
Jugoslaviasta. Rumaniasta, Unkaris­ta,
Itävallasta. Puolasta. Hollannista,
Belgiasta. Sveitsistä, Tanskasta. Suo-me£>
ta, Irlannista, Skcrtlannista ja
Tähekkoslovaldasto olivat uniot lifhet.
täncet 17 Joukkuetta. 30 eri kaupun­gissa
kilpaillaan'ja loppukilpailut p i ­detään
Pariisissa.
ncn — valtion "pols-kuolemlsta" koh­ti
On vain muistettava, ettei sosialis­mi
"lakkauU" kädenkäänteessä val­tioa,
vaan valtio "kuolee".— Känsä-koura;
'
Suiiri sisastädioid
rakennetaan Ruotsiin'' t-^f'^
l U t h e l m a , ! ^ EurobiMn « t t ö i n ^ s i^p
stadkmi rakeiuietaan aotepotitati
hon mahtuu 15.000 Ihmisti tstunjaJ
Stadionissa tulee olemaan JttOk^^Stel^
Ja uima-allas. T&m&ri B i s i S U d i i ^^
suunnittelukilpailussa sai ;en«mini!-rf^>
sen palkimion arkkltehU NUSiOlssan»::^^^^^^^
Canadan posteljöo-—:
neille harmaat puviit
Ottawa. — Postivirkailijat täftllä i l . .
moittivat, että 5.000 canädaläista ix»^\
teljoonia tulee saamaan uudetihar-^-x^
maat univormut. Tämän muutokiseti-sanotaan
johtuvan siltä, että cSfnisUiy^^^
kangasta on vaikeampi saada' ktiln''^-
harmaata... Uudet, univormut tulevat';
olemaan käytännössä noin kaksi vuot:^ -
ta. • "
K I I T O S
Kauniit klitok.sct kalkille niille tovereille, jotka yllättivät meidät,
toukokuun 16 p:n Iltana 1948 muuttaessamme uuteen kotiimme; :'
Kiitos kauniista kahvipöydästä, rahasta ja lahjasta, jotka meiUe>
muistoksi J&tlttc.
Erikoinen kiitos tilaisuuden Järjestäjille. Kiitos myös hiille. Jotka'
otitte asaa lahjoihin, vaan eivät voineet saapua illanviettoon.
Tcita kalkkia kiitollisuudella muistan.
E L L E N J A HEIKKI VIRTANEN
Silver Mountain Ontario
Sydämelliset onnittelumme
RIIKKA
VIITASALOLLE
hänen GO-vuolissyntymäpäivänsä
johdosta.
Toivomme päivän sankardllej äidille ja mummolle,
hyvÖM terveyttä jaonn^
Otto Viita-salo
, Brenda, Myrna, Rauha ja
Aimo Mäki
Nancy, Mary ja Percy
Coombs
Dorothy, Martha ja Leo
Lahti
Karcn> Claire, Irja ja
Paavo
Hilda ja Isaac Kivistö
Elsa ja Erkki Niemistö
Hilda Kauppila
Martha Maliniemi
Aili Rautiainen
Mary ja A. Mänty
Sandra Mäki
Hijda Huhtanen
Aili ja Jussi Roininen
ArnCi Hilma ja Heikki Mäki
Hilja Rajamäki
Lainai, Niilo, Kaarina ja
Sulo Niemi
Alina ja Wili
Lempi ja Olavi Hirvelä ja
- Allan
Hilja ja Eino Smith
Anni ja M. Tuomi
Aarne, Aune ja Urho Koivu
Albert, Hilma ja Tom
Viianen
Signe Ja Paul Frederickson
Signe, Eira ja E. EIgbacka
Kristian ja Fiija Viita
Karin, Karl, Kerttu ja
Taisto ,
Ida ja O. Männistö
Pentti, Annie ja Toivo
Penttilä
Martha ja Brynolf
Poutiainen
Betty ja K; Kopsala
Elvi ja Bill Salo
H. ja M. Wälimaa
Hilda ja John
Laine ja Frederickson
Mr. ja mrs. Wähäinaa
Helen ja Aime Grenon ja
pojat
Marlene, Toini ja Frank <
Niemi
Brian, Helien ja Jaakko
Irma ja Ernie Impola
E., Lehti
N. Lehti
K, Mäntysaari
A. Wähämaa
T. Järvinen
Mr. ja mrs. Kainola
Aino ja E. Heikkinen
Vilma, Sylvia ja Y.
Nieminen
Hilma ja Frank Koivu
Edwin Suksi
H. Sula
Alma ja Mauri Lundgren
Ellen ia Walter Puukila
Mary j a Jallu Saari
Gary, Helmi ja Aaro
Kivinen
Mimmi Jokinen . .
Sigrid ja Vie. Ketola
Marg ja Leo Wähämaa
Olivia ja John
L
Azildassa» Ontariossa
toukokuun 26 p:nä 1948
SI
3^.
m
m.