Vapaus, February 20, 1930

              Torstaina, helmik. 20 p:nä — Thur., Feb. 20 Ko. 4 3 - >
VAi'.*i..i i.i-':-Tir)
, . JSesistued st tie POH O i i l c - Uc:ii-.^-tr.t, 0-1:.*^, , 1 * fcrc - - i ' - c;-.:l L i i i r r T,
liSa&uiUiJi J . W. Ahlq»i«t.
OUiee, ^ooktum «ad Pnnuhop: Vapuu B o i U i i * . Elm Street.
AH. |£*U io be «ddnaMd.- Vapia*. Boj 69. Sa<U>arf. Uai.
TlLAUSUUtNAT.
1 T k J U O , C kk. »Siii. .1 i i . t i . T i l kk. 11.00 -
C:.'. fii^auLii.i: 1 vk, $ujOu, C kk. $3^i ja 1 kk. $IM.
Canadan ja valfakmnan sisäinen kauppa
Dorajnlon tilastoilinen toimisto on vastikään julkaissut numerot
Canadan ulkomaise-ita kaupasta kalenterivuodelta 1929. Näihin an­saitsee
kajota, siksi että nii.'-tä näkyy, mihin suuntaan taloudellinen
elämä on kehittymässä.
Viime aikoina on paljon nielua pidetty valtakunnan sisäisen kau­pan
elvyttämisestä Varsinkin Englannissa on lainattu paljon huo­miota
asialle. Syynä on ollut se, että Englanti on kadottanut mark­kinoitaan
kaikkialla kautta maailman. Ytsinpä omissa dominioissaan
on Englannin kapitalismin kaupallinen a.sema huonontunut.
Ulkomal-ilen markkinaiii-säilyttäminen toi.sella puolen on hritti-iäisen
kapitalismin henki ja elämä. Englannin taloudellinen asema
näet riippuu suureksi o.-ak.-i vienrnstä. Englanti on tiheä.sti kansoi-lUIOTUSUINNAT
VAPAUDESSA:
tuijeraiktvUokotiikKt fljdO kuta, S3.00 kak«i kertaa. — Avioluttoua meaneiUa MaenUnrolalu^-
Kc |wl<talB«m8. — NimemattattoUaoliikaet 50e kerta, tlM 3 kertaa. — Srntymäil«>otuk»et IIM
i^Ä^^LÄ^^Ä"^!"» i l S^-^Lt^^Jr^.-.n^^SJ;^'- ! ^ettu ja teollisoitui.al nuu.. Sen teollisuus on pää.ssyt suureksi osaksi
«lataan «iejot ta (MoteUmolakaet 50e kerta, f 1.00 kolme kertaa. — TiUpäiailmetuJiea ja ilmoto»
reottonries on, "vaa^ttacaaa, lä]>etettä«8 Umotiublsu etakäteea.
Ceii«tal adrertiaioc ratcs. Tie per c o l . Inch. MiDimnm charsa for «iasU isaartloti. 7Se. Tb'
•^a>«w ia dia best adicrtttisg mediacs amonc the FiiiDiah p«opU is Canada.
etla aiCala cA«B«a aaa raattaau eaaioiiiee* kirje
iuitajaa pettootamuOM tatatUit 1. V . Aklqvid. Ii{klE«e«fiaitaia.
kbjottakaa RBdellami Uikkar^j
^ Konuniernin ohjeiden toteuttamnen
..."Vapaudelle" saapui eilen allamainittu kirje puolueen virkaa­tekevältä
sihteeriltä, jossa kirjeessä ilmoitetaan, eUä siltä taholta on jo
tyhdytly panemaan täytäntöön puolueen ja suomalaisen järjestön väli­sen
selkkauksen vuoksi puolueelle annettu Kominternin määräyksiä.
Kirje kokonaisuudessaan on seuraava:
Helmik. 18, 1930.
"Vapaus, Box 6%
Sudbury, Önt.
Kallis toveri:
Kuten tiedätte, on. meidät Kominternin antamalla, puolueen ny-
Icyisla tilannetta koskevalla päätöksellä ohjattu ottamaan huomioon
vissiä määräyksiä, mitkä on annettu osittaisessa päätöksessä. Yksi
jiäialä ön» että Vapaus lakkaa julkaisemasta U. S. A:n kommunisti-pudlueesta
eroitcttujen luopioiden kirjoituksia.
^ Olkaa hyvä ja käyttäytykää sen mukaan~jFvantakaaVek^^
l Me' olemme jo panneet päätöksen täytäntöön, antamalla U. S. A :n
sudmalffiselle lehdistölle ohjeet lakata julkaisemasta kirjoituksia, joita
voitaisiin katsoa vahingollisiksi Vapaudelle ja Canadan Suomalaiselle
Järjestölle.
Veljellisesti teidän,
CANADAN KOMMUNISTIPUOLUE,
, THOS. A. EWEN, Virkaatekevä sihteeri."
"f Ylläolevan johdosta katsomme oikeudeksemme ja yhteistä hyötyä
edistäväksi huomauttaa, että tämän kriisiri parhaalla tavalla selvittä-miöefei
olisi ollut parasrai että ylläolevanlaiset ohjeet Yhdysvaltain
hoitukseen. Jos näin olisi tehty jailnidysvdtain lehdet.ottaneet ohjeen
3iäihkin.T Parempi myöhään, kuin ei ollenkaan. Toiseksi ei puolue
johdon ^yllämainitussa kirjelmässä- puhuta mitään n^fchoikotustoimis.
ti>j<jn lakkauttamisesta. Luotamme siihen, että myöskin tältä kohdalta
on ryhdytty toimenpiteisiin Kominternin ohjeiden toteuttamiseksi.
"''Miia toVeri fiWenin kärjeen ökiäimäiseen kapp^leqseen .^ylee, .vpim
me,^hugfl;|autfcia,,ipfl^ "^ysval^^jn osuustflimintakriisiä, kpskevat kir-jb^
UMttovoVflfcfjtfileet Kesku80smw|tunnän - virallisia, asiahirtöia. eikä
ett^: häJ^^^idtopse^ik;;;8a^i^ui *^V^ .fe^maaiV
etusivun 4öimih8jan'!te^ Toimitus oli pitemmän aikaa työsken­nellyt
vajaalukuisena ja järjestömme toimeenpanevalle komitealle oli
osoittautunut mahdottomaksi saada "kotinurkista" pätevää ammatti-miestä.
Aine saapui toimitukseen tammik. 5 pnä.) Tällöin oli hän Yh­dysvaltain
kommunistipuolueen jäsen. Mainitun puolueen yhdeksännen
piirin kontroUikomitean päätös hänen eroittamisesta puolueesta oli
taiflftuk. 11 päivän ''IVSmiiehessä*', mikä saapui Sudburyyn saman
kuun 13 pnä. Tähän mennessä ei ole saapunut mitään virallista tietoa
siitfi, onko mainittu' kontroUikomitean päätös vahvistettu ylempien
puoltie-elinten toimesta.
Toveri Ewenin kirjeistä päättäen, näytään jo vihdoinkin käsittä­vän,
miten tärkeätä on joukkbjärjestöjemme eheyden säilyttäminen ja
Iällisten rakentavien suhteiden ylläpitäminen näiden sekä puolueen
väUllä; i^pmalaisen järj(»tön johto ja "Vapaus" tulevat omalta osal­taan
tekemään voitavansa palauttaakseen eheyden ja hyvät keskinäiset
suhteet suomalaisen järjestön ja puolueen välille, kuten aikaisemmin­kin-
oli vallinut. ^ '
Toronton "Star" on jälleen ollut tunteellisessa mielentilassa.
Tällä liberaalisella miljoönaetujen äänitorvella on tapana teeskennel­lä
humaanisuutta. Se in.m. teki suuren numeron joulun tienoolla,
kun työväen pomo Jimmy Sfimpson, jota "Star" otti suojelukseensa
kunnallisvaaleissa, oli jonkun dollarin almuilla valmistanut "joulu­iloa!*
jollekin työttömälle perheelle, saadakseen äänestäjiä uskomaan
hääen hyväsydäittisjryteensä. Puhuipa "Star" joku aika sitten vanhuu-derieläke-
ikärajah alentamisesta 65 vuoteen.
'"Nyt on "Star" huomannut työttömien vanhusten ^säälittävän ase-manv
Se on nähnyt, että vanhemmalle iälle saapuneiden työläisten
on mahdotonta saada uusia työpaikkoja, ja vetoaa tämän johdosta
tyoÄantajieA tunteisim, että^ näiden tulisi ojentaa näille uskollisesti
raE^neille vanhuksille auttava käsi.
iKaiidd iljettävää teeskeiUelyä. LehU maalaa sympaattisen kuvan
midiestä, jökä vuosia on palvellut samaa työnantajaa. Hän on uh
ranbut kaikkensa liikkeelle ja "hyvä työnantajakin" lupaa huolehtia
tämän kuimon palvelijan toimeentulosta. Mutta sitten liike "kohta
lon^ioikusta?* muuttaa omistajaa, ja vanhukset heitetään maantielle.
- ^Liikuttava kertomus, mutta tahallisesti tarkoitettu antamaan vää­rää
kuvaa vallitsevasta riistojärjestelmästä. Sillä työläisten heittämi­nen
rojukasalle ei suinkaan tapahdu sattumalta kapitalistiyhtymien
braistajamuutosten sattuessa, vaan on se vakiintunut sääntö. Riislä-jät!
asettavat elutilÄlle nuoret voimakkaat työläiset, joista saadaan kis­kotuksi
enemmän työtä ja suurempia voittoja. Vanhemmiksi käyneet
iläian muuta eroiteiaan. Yli 40-vuotiaaksi käyneet eivät kelpaa enää
tyÖi&uitajille. Nikkelitrusti esim. huolii työhön vain poikkeustapauk­sissa
yli 40-vnotiaita työläisiä. Keskim, ihmisiän pituus lienee siins
60 "vuoden tienoolla. Siis jo kaksikymmentä vuotta ennemmin arvioi-vätjkäpitalistit
imen^isa palkkaorj^iensa elinveret niin tarkoin, eltii
katsovat heidät uloi^rulimeiksL
- Toronton "Star" ei esitä mitään keinoa vanhusten turvaamiseksi
Päuivastöm, kuh järjefetyiiyt^^^^^^ ryhtyy taisteluun elämän ehto-j
e l ^ parantamiseksi, esitti, licfiicöon tahi muuhun joukfcotoimintaan.
palf&staa humaaninen "Star" kyntensä ja hampaansa, kuten muutkin
kapitälistilehdet.
kehittymään ja ka-vaiiiaaii ulkomaisien niarkkinaiti varassa. Näin
on varsinkin kutomo- ja koneteollisuuden sekä myöskin liiiliteolllsuu-den
laita. Englannin riippuvaisuus muusta maailrhasta ön sitä suu­rempi,
koska -sen oJi saatava raaka-aineensa dominioista, siirtomais­taan
tahi ulkomailta. Hauta- ja muut metallitkin on hankittava ku­ningaskunnan
ulkopuolella.
Näistä syistä seurataan siis huolestuneina dominioiden kaupallis­ta
kehitystä, mikäli tämä keliitys suuntautuu poispäin "emämaasta".
Tällaista tapahtuu Canadan kaupassa. Canadan ulkomainen kauppa­vaihto
kuluneen kalenterivuoden aikana teki yhteensä §2,507,351,000,
josta tuonnin osalle tuli .$1,298,993,000, viennin ollessa 81,208,358,000.
On siis pantava merkille, että tuonti ylitti viennin n. $90,635,000:11a.
Kauppatasauksen kääntyminen epäedulliselle puolelle on sitä
merkittävämpi, koska tähän saakka oli vienti ylittänyt tuonnin. Jos
verrataan ulkomaakauppatilastoa viime maaliskuun lopussa päätty­vällä
tilivuodelta kalenterivuoden numeroihin,* huomataan miten suu­ri
muutos on tapahtunut vajaan vuoden sisällä. Kokonaiskauppavaihto
maaliskuun loppuun päättyvältä vuodelta teki $2,654,452,000; tuonti
$1,265,679,000 ja vienti $1,363,710,000, tehden vientiylijäämä n.
8100,000,000. Maaliskuun lopusta joulukuun loppuun on siis tapah­tunut
ei ainoastaan lähes 8150,000,000:n vähennys ulkomaisessa kau­passa,
vaan Jlsuksi oli edullinen kauppatasaus kallistunut epäedulli­seksi
aina $90,000,000:iin saakka. '
Mutta samalla kun luonnissa oli tapahtunut näin suurta lisään­tymistä,
oli varsin puhuva seikka se, että lisäyksestä oli $73,518,000
tullut ulkomaiden, etupäässä Yhdysvaltain hyväksi ja ainoastaan $3,-
157,000 valtakunnan väfiseen kaupan hyväksi. Kaiken tämän lisäksi,
mikä ei ole erikoisen rohkaiseva brittiläisen kaupan kannalta, on mai­nittava,
etlä vienti Canadasla valtakunnan sisällä oleviin maihin-vä­heni
viime vuoden aikana yli $150,000,000:11a, viennin vähennyksen
muihin maihin tehdessä vain $17,369,000. '
Kehityksen jatkuessa samaan suuntaan, käy brittiläisen imperia­lismin
asema kilpaileviin Yhdysvaltoihin verraten jatkuvasti epäedul­lisemmaksi,
kroonillinen teollisuuden kriisi Englannissa tulee lisään'-
Taistelu oikeistovaaraa vastaan Canadan
kommonistipiiolueessa
(Allaoleva suältää alun laajalle Jchn Porterin kirjoituksen*-., jo»-
sa käsitellään tilannetta Canadan konununlstipuolueessa ja viitataan
i t ä r s i m ä S i i Hopverin tumpoUtiika3ta,
I n i i i : u c n etupääsi^ä kohdistettu C a -
j i - a ä a n maiinviijeJystuotteidea tuon-
Itia vastaan.
"?ioot-Hav.-!ey tuiliehdotu^. m i n kä
l a s k e t a a n nykj-isessä muodossaan
nm
. DOMINIONIEN PROBLEEMI
K o m m u n i s t i s e n kaaEainvä!!.=en on
t a r v i s k i i n n i t t ä ä enempi huomiota
d c r a i n i c n e i h i u , k u i n m i t ä se o n m e n .
n e i s y y d e s ä k i i n n i t t ä n y t . T ä t ä tar^
p c e l l i s u u l t a osottavat s e l v ä s t i C a ­n
a d a n koxnmunistif^en puolueen koke.
muk.set m u u t a m a i n viime vucsien
kuluessa. Dominloneissa ' olevissa
k c m m u n i s t i s i s s a puolueissa on ole­massa
melkoisesti h a r h a i ä s i t y s t ä sii­t
ä , m i k ä on t ä s m ä l l e e n n ä i t t e n do-m
i n i o n e i t t e n asema m a a i l m a n i m -
l i s ä ä n t y i h^irppa-askelein; Canadan
pon^arLstostai t u l i . k i l p a i l i j x i e m ä -
maalli?. m a a i l m a n areenalla. Moinen
tfcollisuuden kehitys toistui maan-viljelyl-
rsessä. C a n a d a s t a cn, k a h d en
viime vuoden kuluc-ssa, t u l l u t maail­man
:;uurin vehi-änvienLirnaa;
m a a n v i l j e l y s k o n e i d c n l i ä y t ä n l o ö n - &U
t a m i n e n tapahtuu Canadassa nope­a
m m i n k u i n Y h d y s v a l l o i s s a , j a s a ­m
a t e n m y ö s l u o i k a v a s t a k p h t a i n suu-t
r n t u m i n e n f a r m a r i e n k&skuudessa.
a £ c t t a v a n l i k i m a ä r i n $100,000,000 t u l ­l
i n Cunadan viennillä Y h d ^ s v a l t o i -
m a L
sen
t u o n n in
y y s k u un
7 p. 192..;
d> Canadan porvariston keskuu­dessa
on e r ä ä n l a i s t a taloudellisten
r.luJL-u m u k a i s t a jalcautumista; s en
e r i i ä t osat ajavat samaa p o l i t i i k k a a I
y h d y s v a l t a l a i s t e n j a toiset csat bri'.-
i i l ä i s t e n porvarien knncc^ Canadan
p o r v a r i e n rahaili:-:et sijotukset esim.
y h d y s v a l l o i s s a "nousev^T $875,000,-
COO. "mikä o n n o i n yksi n e l j ä s o s a k a i -
k i s r a yhdysvaltalaisten sijotuksista
Canadassa." ^New Y o r k Times.)
N ä m ä csat e p I U l e m ä t t ä orienteerau-
Suomen työväen ui
luliikkeen "napoja»
puhuttelemassa
tymään ja työttömyys käypi jatkuvasti vakavammaksi. Tällainen ke-
,|>»t;f^i.jobjafl .britlililjeen ^Ripej;ialismin mur;i-oskauteen,'! ipUa p n ^ o l e va
r o l e m m e . j o ' a ; i k a i 3 6 m m m o 3 d i t l a n e e t , ' f e t b t ä l l a i n e n ' s u u n t a f ä a r t ' ^ ^ ^ ^ ^ r;k©hitys{r,;.wall4jaM
toy^Hprna^
'daänitnähden
r e s s in s i i r t o m a a t e e s e i s s ä lausutaan,
e t t ä d o m i n i o n i t ovat " n i i d e n (emä­maiden)
k a p i t a l i s t i s e n j ä r j e s t e l m än
e r ä ä n l a i s e n a j a t k o n a . " E t t ä tosisei­kat
ovat t ä m ä n l a u s u n n o n v a h v i s t a,
neet, s e l v i ä ä allaolevasta.
V i e l ä taannoin, maailmansouan
puhkeamiseen saakka, o l i C a n a da
e r ä ä n l a i n e n S u u r b r i t a n n i a n puol-s
i i r t c m a a ; se varasi raaka-aineita
e m ä m a a l l e . , osti teollisuustuotteita
S u u r b r i t a n n i a s t a j a Y h d y s v a l l o i s t a,
s e k ä omasi v ä h ä kotimaista teolli­suutta.
Ulkomaisten p ä ä o m a s i j o t u s -
t s n y l i p a i n o o l i e h d o t t c m a s t r b r i t t i ­l
ä i s t e n puolella (1914 oli Canadaan.
s i j o t e t t u n a 2,500,000,000 b r i t t i l ä i s tä
p ä ä o m a a ja y h d y s v a l t a l a i s t a vain
700,000,tiO0>. M a a i l m a n s o t a muutti
n ä m ä paljoussuhteet. T a v a r a i n ja
k a i k e n l a i s t e n sotatarpeitten suun­n
a t t o m a n suuren k y s y n n ä n t a k i a a i .
koi Canadassa uuttera t e o l l i s t u t t a -
minen. B r i t t i l ä i s e n p ä ä o m a n Cana­d
a a n v i r t a a m i n e n p y s ä h t y i ; Cana­d
a n porvaristo alkoi l ä h e t t ä m ä än
t e o l l i s u u s t u o t t e i t a E n g l a n t i i n.
H e t i maailmansodan j ä l k e e n i l ­mennyt
teoUisuuspuIa koski Cana­d
a a n samaten k u i n m u u h u n k i n k a ­p
i t a l i s t i s e e n m a a i l m a a n . T ä s t ä pu­l
a s t a saattoi Canadan porvaristo
s e l v i y t y ä v a i n siten, e t t ä o t t i suuria
l a i n o j a W a l l - k a d u l t a . Vuoteen 1920
m e n n e s s ä olivat y h d y s v a l t a i s t e n s i -
v a a t i m a a n suurempa p t r o s t a s l a i l i i s ta
i t s e n ä i s y y t t ä B r i t a r m i a n l i a l l i t u k.
seita. Taistelut, j o i t a k ä y t i i n useita
vuosia, 1927 s a a k k a , p ä ä t t y i v ä t l o ­puksi
siihen, e t t ä B r i t a n n i a luovutti
m i l t e i t ä y d e l l i s e n i t s e n ä i s y y d e n C a .
n a d a n porvaristolle. Canadan p o r.
j o t k a h y ö t y v ä t B r i t a n n i a n v a l t a k un
n a n s i s ä i s i s t ä etuoikeussuunnitelmis-t
a .
M u t t a s i t ä tarua, e t t ä C a n a d a olisi
Y h d y s v a l t a i n "siirtomaa'", e i v ä t tosi-t
e l k a t vahvista, huolimatta yhdys­v
a l t a i s e n " p ä ä o m a n suunnattoman
Varisto ei m i l l o i n k a a n ajatellut i ^uiu-ista s i j o t u k s i s t a Canadaan. 1929
o l i ulkomaista p ä ä o m a a sijotettuna
C a n a d a a n y h t e e n s ä $5,742,643,000;
j o s t a $2,209.517,000 b r i t t i l ä i s t ä ja
l o p p u miltei t y k k ä n ä ä n yhdysvalta­l
a i s t a . M u t t a C a n a d a n yhteliaen k a n -
ralUscmaisuus cn v ä h i n t ä i n viisi
k e r t a a n i i n suuri k u i n k a i k k i uiko.
maiset sijotukset y h t e e n s ä . Näistä
m u u t a m i s t a sanoista v o i d a a n n ä h d ä,
e t t ä h u o l i m a t t a y h d y s v a l t a l a i s t e n s i .
j o t u s t e n suuresta kasvamisesta (ja
b r i t t i l ä i s t e n h i t a a s t a entiselleen p ä ä.
B r i t t e i n valtakunnasta eroamista;
S u u r b r i t a n n i a ei m y ö s m i l l o i n k a an
periaatteessa vastustanut Canadan
( E t e l ä . A f r i k a n tai A u s t r a a l i a n ) val­t
io n i t s e n ä i s j ^ s y a a t i m u k s i a . Tämä
c n s e l i t e t t ä v i s s ä s i l l ä t o s i s e i k a l l a , et­t
ä nuo maat eivät ole s i i r t o m a i ta
s i i n ä m e r k i t y k s e s s ä k u i n Egypti ja
I n t i a ovat, vaan " k e h i t t y v i ä impe­r
i a l i s t i s i a maita," kuten Kommu­n
i s t i s e n k a n s a i n v ä l i s e n k i r j e e s s ä Ca­n
a d a n kommunistiselle puolueelle , -, x-j
u l k i l a u s u t a a n . Canadan nykyinen Ivystä viime ajanjaksona), on k o t i -
asema (Canada cn n ä e t dominio- 1 m a i s e n p ä ä o m a n kasaantuminen
n e i s t a ensi t i l a l l a korkeamman te. 1 y l i t t ä n y t sen. T ä m ä on synnytta-o
l l i s e n j a i m p e r i a l i s t i s e n k e h i t y k s e n . i^^Vt k i i n t e ä n porvariston, joka lii.
s ä takia) saattaa sen e r ä ä n k a l t a i - ^-ehtii, huoUmatta sen j a k a u t u n e i s ta
seksi S u u r b r i t a n n i a n taloudellisel'.si osista, sen k a i k k i e n osain yleiseksi
t o v e r i k s i , joka toveruus ei k u i t e n - h y ö d y k s i . Tämä • l i b e r a a l i n e n por-k
a a n ole sangen r a u h a l l i s t a , vaan varisto v e t ä y t y y y h d e l l ä k e r t a a l a ­on
siinä huomattavissa taisteluita j h e l l e y h d y s v a l t a l a i s t a p o l i t i i k k a a , 3a
t u l l e i s t a , s i i r t o l a i s u u d e s t a j a muista : t o i s e l l a b r i t t i l ä i s t ä . . M u t t a k a i k k i na
k i p e i s t ä seikoista. C a n a d a l l a on i t . ; a i k o i n a p y r k i i se k ä y t t ä m ä ä n Cana-s
e n ä i s i ä sopimuksia, oikeus sodan' ^ a n o m i n a i s t a apemaa e n g l a n t i l a i s -
j u l i s t a m i s e e n , y.m. M i t ä h y v ä ä n suh- i y i ^ d y s y a l t a l a i s e s s a taistelussa Cana-t
e i t a C a n a d a ' t ä l l ä haavaa p i t ä n e e , i d a n koko h a l l i t s e v a n luokan ylei-b-
ir. • . c ; , „ , A i r i t . a r . r . i a r . Var-cco /ivof v.n •'-^ksi h y ö d y k s i . T ä t ä Seikkaa tulee
T y ö v ä e n Urheilulehden toiaittii.
T a t u Uosikkinen Vapanden
edustajan "uhrina"
k i n • 8 u u i ? b r i t a n n i a n kanssa, ovat ne . ,
j c t u k s e t Canadassa kohonneet tuo- s u h t e i t a C a n a d a n porvariston eduksi. ! P^^ää m i e l e s s ä , k u n t ä s s ä J c i r j o t u k -
h o n j ä t t i l ä i s m ä i s e n suureen sura-
•maaii,;i •"$1,300,000,000;M ijctavastoin
fcrlttjöäistöiinisijotuiiset lOUvat i;.pysyu
ulköihäah ka'ujiääsa iiiive aifteuttamaah suuria muutoksia <iäri£idalaise"n^
l^apiUHshun asiem^ Britanniaan seka Yhdysvaltoihin.' 7 '
' Myrkkyhykii jäikm
Niinä vuosina kun imperialististen valtojen järjestämät rosvoar-meijat
tekivät epätoivoisia, mutta epäonnistuneita hyökkäyksiä Neu-ypstöliittbä
ydstaan; oli käynnissä kault^ kapitalistisen maailman" ul-=
jottuvä Neuvos^q^^llQJe4_,QJ^ij>jen,,|>firjaaminen |a puttaaminen....,Yhtä-hjittaiseaU
o i ^ , t i s t Ä n Ä,4pai> heitkifti^t^ harjpitett^ ii i^VÄaäah vÄifö?mitjobSisJ
feehltysi
Qun avitstamana, saattoi.-''Canadan
e r ä ä k s i osallistujaksi markkinoista
k ä y t ä v ä ä n - • m a a l l m a n k i l p a i l u u n . Sen
s i j a a n , e t t ä C a n a d a o l i o l l u t maan-v
i l j e l y s t u o t t e i d e n v i e n t i m a a j a k o -
' (Heiden ;^-nnä teollisuustuotteiden
^ f f i i o n t i m a a , tuli siitä teollisuuden
k e h i t y k s e n seurauksena maa, m i n kä
t e o U i s u u s t a v a r a i n vienti ylittää
m a a n v i i j e l y s t u o t t e i d e n viennin ja
m i k ä s i t ä p a i t s i t ä y t t ä ä : k o t o i s t en
m a r k k i n a i n lukuisten teollisuusta-varäiff'"'
tafÖföV^):'- t l k ö b t o ^
keen, viaikka'toiselta puolen kouraanlunluvat tosiasiat pakoiltivali.rayp.a.-?
läniään NeiiVostoliilon olevan elinvoimaisempi, • kuin oli luulotel-'
tukaan.
Mutta nyt on taasen viritetty äärimäinen valheryöppy mielipitei­den
kiihdyttämiseksi käynnissäolevien sotavalmistelujen tukemiseksi
työläisten valtiota vastaan. Ei mene päivääkään, etteivät kapitälisti­lehdet
julkaise jo moneen kertaan märehdittyjä valheita.
Hyvä esimerkki on torontolainen katulehti "Globe". Sen tiis­tain
numeron toimitussivulla neljässä eri yhteydessä letkautetaan Neu­vosto-
oloja. Kertoessaan siitä, että Meksiko oli katkaissut suhteet
Neuvostoliittoon ja Ranskan vehkeilyistä, sanoo Globe: "Maailma
alkaa käsittää, ettei näihin miehiin (Neuvostoliittoon) voida luottaa.
Lupauket eivät merkitse heille mitään, eivätkä itseasiassa voikaan
merkitä mitään niille, joiden pyrkimyksenä on kristillisyyden kumoa­minen
ja järjestyneen hallitustavan kukistaminen". Ja toisessa kir­joituksessa
ohimennen lisätään tähän seuraavaa roskaisia höystettä:
"On luonnollista ja oikein, että tavalliset ihmiset Ontariossa kohotta­vat
kätensä kauhusta Neuvostohallituksen suhtautumiseen sukupuoli-,
moraali- ja avioeroaasioihin Venäjällä".
Tämän johdosta voidaan sanoa, ellä itse porvarillisella taholla
myönnetään, että neuvostosopimuksiin voidaan luottaa. Miltään ta­holta
ei ole voitu väittää, että Neuvostohallitus olisi rikkonut teke­miään
sopimuksia. Se on_niin tunnollisesti vastannut sitoumuksis­taan,
et|ä^kauppasuhteet osittain luottoperusteilla on voitu kehittää
melkoisen laajaksi Yhdysvaltain teollisuuden harjoiltajain ja Neu­vostohallituksen
välillä, vaikka Yhdysvallat ei ole virallisesti tun­nustanut
Neuvostohallitusta.
Totta on eitä Neuvostoliitossa käydään taistelua kaikenlaista us­konnollista
pimityslä vastaan, mutta mitä järjestyneeseen hallitukseen
tulee, on Neuvostoliitossa ollut pysVväisempi, keskitetympi ja pa­remmin
järjestelty hallitus, kuin kapitalistimaissa, joissa useimmissa
hallitukset ovat tämän tästä vaihtuneet. Ilman keskitettyä hyvin Jär­jestynyttä
hallitusta ei Neuvostovalta olisi voinut säilyä vihamielises­sä
maailmassa. 1
Moraaliin ja avioliittoon nähden rakentuu. Neuvostoliitto koko­naan
toisenlaisille korkeammille perusteille kuin kapitalistiset val­tiot,
joissa kukoistaa valkoinen orjakauppa, prostitutsioni, lahjomi­nen
ja turmelus hallituksissa, rikoHismaailman ja virkavallan yhteis­toiminta,
paheet, porsaslelu ja. irstailu yläluokassa, joka on asetta­nut
rahaii jumalakseen ja antanut palttua kaikelle moraalille.
fsä i^p^iärelss^.:-. m a ä n y i l j e l y s t u o t t e i ta
551,1; e l ä i i n i a ' 'ja e l ä i n t u o t t e i t a 165.8;
k u t o m a t a v a r o i t a 10.9; puutavaraa ja
p a p e r i a 248.5; r a u t a a j a rautatava-_
r o i t a 62.8; e i - r a u t a p i t o i s i a metalle.
Ja 90.9; k e m i k a l i o i t a ja k e m i a l l i s ia
t u o t t e i t a 17.9; e i - m e t a l l i p i t o i s i a m i ­n
e r a a l e j a 25.3; sekalaista 15" ( C a ­n
a d a Year Book 1929, s i v u 473.)
V. 1929 v i i d e n viimeisefi. kuukau­d
e n aikana nousi v e h n ä n v i e n t i C a ­n
a d a s t a v a i n . n o i n yhteen kolmas­o
s a a n edellisen vuoden vastaavan
a j a n v i e n n i s t ä ; e n s i i i m a i n i t im ajan
v i e n t i ollen 76,693,000 bushelia ja
v i i m e m a i n i t u n 220,172,000' bushelia.
( M a i l and E m p i r e , tammik. 16 p .
1930.). — S u o m e n t a j a n huomautus.
T o i s e l t a puolen Canada joutuu, -'"^•'^sa myöhemmin käsitellään Cana­d
a n kom.munistissn puolueen poli-'
tiikkaä:- • ' : : . ' . ^ r / . ; J j ; ; N ;.
:., M..-K JatWöMäH>V
maajitj,eteeliy;sn aseniansa - takia,
kerrassaan;r,^i?iutlaatu^seen^. t U q^
£een.< ;/,ei>gl^pti)£iiS:-yhdysvait^^
i y h t e ^ n t ö r m ^ y k ^ s s ä . ' y h t e n ä , m ä , r k -'
k i n o i n e t s i j ä n ä k a n s a i h v ä l i s e l i ä . a -
reenalta,. j a k e h i t t y v ä n ä imperialis.
t i s e n a m a a n a , . t u l e& C a n a d a v ä i s t ä,
l i i ä t t ö m ä s t i v e d e t t y ä m u k a a n Suur­b
r i t a n n i a n j a Y h d y s v a l t a i n v ä l i s e en
y h t e e n t ö r m ä y k s e e n . M u t t a t ä m ä y h ­t
e e n t ö r m ä y s , kuten s i t ä Cahadas.sä
k u v a i l l a a n , ei ole Y h d y s v a l t a i n tai
S u u r b r i t a n n i a n taholta taLsteJua
j o n k u n siirtomaan v a l t a ä m i s s k s i,
NAINEN' NIELJLYT .'^HAMaiAii-^....,.-
IIARJAN „ . ' '
W i i m i p e g , Man., helmik. 18. —.
M r s . Wiseman,- W i n n i p e g i s t ä , - o n s a i ­r
a a l a s s a toipumassa hammasharjan
n i e l e m i s e s t ä aiheutuneesta vammas­t
a . M r s . Wiseman t u o t i i n eilen i l -
v a a n taistelua, m i l l ä o n s e u r a a v a n . a.sairaalaan ^ ^ J ^ ^ ^ k u n hän
l a i s e t ilmenemismuodot': '^'\ ha^ . ^ Ö g 4 ^ Ä ^ > H a n e s sa
K U N A J Ä N T U O T A N T O C A M D A S ,
SA SUUKTA
a>,,|^^anadj£in, p o r y a r M ^ ^ j o n k a k ä ­s
i s s ä ,pp' m a a n ^^bliisiius-! j a ' r a h a ­vallan
. tasapaino,.., k o e t t a a . suojeli^'
k o t i m a i s i a , m a r k k i n o i t a , sefeä Y l i d y s.
v a l t a i n h a l p a h i n t a i s t e n t a v a r a m ä ä ­r
ä i n virtaukselta e t t ä B r i t a n n i an
k i l p a i l u l t a . T ä t ä s e l v ä s t i osottaa ä s ­k
e t t ä i n toimeenpantu kohotus B r i t ­t
e i n v a l t a k u n n a n etuoikeustulliFsa
b r i t t i l ä i s i ä t a v a r o i t a vastaan, j a C a ­n
a d a n . r a s k a a n teollisuuden kamp­p
a i l u y h d y s v a l t a l a i s t e n t u o n t i a vas­taan.
b) C a n a d a n porvaristo, j o n k a r a h a ! Suurimmassa m ä ä r i n ostavalj h u -
t u n k e u t u u latmalalseen A m e r i k a a n najaa virvoke j u o m i e n ' v a l m i s t a j a t.
Ottav.-a, helmik. 20. — H a l l i t u k s sn
m a a n v i l j e l y s v i r a s t o s t a annetun tie­don
mukaan on C a n a d a n hunaja-t
u o t a n t o v u o s i t t a i n v ä h i n t ä i n 3jO,000,-
000 paunaa.
j a jonka kauppaedut. kasvavat Tyy­n
e l l ä m e r e l l ä (Japanissa, Kiinassa,
y.ö:i.), joutuu n ä i l l ä a l u e i l l a talou-deliL^
ieen y h t e e n t ö n n ä y k s e e n Yhdys­v
a l t a i n j a B r i t a n n i a n kanssa.
c> C a n a d a n maanviljelys joutuu
Filjpon nalyysi ja johtopäätökset vääriä
T ä m ä n lehden No. 23:ssa j u l k a i s -
t i m P i l i p o n pakma " M i k ä vaivaa
p a l j o n toisenlainen. Canadan S o -
s i a l i d e m o k r a a t l n e n puolue perustet.
Y h d y s v a l t a i n j a C a n a d a n K o m m u - t i i n v. 1912 j a s i i h e n m ä ä r ä ä v ä s ti
n i s t i p u o l u e t t a " . S i i h e n n ä h d e n , e t t ä ; o s a l l i s t u i s i l l o i n e n S u o m a l a i n e n j ä r -
o l i k o sopivaa n y k y i s e s s ä tilanteess.7 j e s t ö . Puolueeseen, sen j ä s e n m ä ä -
ENGLANNISSA RIITAA KAURA-RYYNIPUUROSTA
Lontoo, Eng., helmik. 19. —
Englannin alahuoneessa nousi kii­vas
väittely tänään kauraryynipuu-rosta.
Hallituksen lääketieteellinen
tutkijaneuvos:o väitti tämän skot­lantilaisten
kansallisruokalajin käy­tön
aiheuttavan- hampaiden huo­nontumisen.
Skotlantilaiset väitti­vät
puolestaan, että aikana jolloin
skotlantilaiset käyttivät monta ker­taa
suuremmassa määrässä kaura-ryynejä,
heillä oli paljon paremmat
hampaat myöskin.
RADIOIDEN VALMISTUSTA
LISÄTÄÄN CANADASSA
Hamilton, helmik. 20. — Cana-dalainen
Westinghouse yhtiö on il­moittanut
ryhtyvänsä lisäämään ra­dioiden
ja radion osien valmista­mista
tämän vuoden aikana.
Viimeisten viikkojen aikana on le­vitetty
huhuja, että yhtiö koko­naan
luopuisi tästä tuotantoalasta,
mutta yhtiö kieltää näiden huhujen
todenperäisyyden.
v e t ä ä j u l k i s u u t e e n n i i t ä k y s y m y k s i ä,
m i £ ä p a k i n a s i s ä l t ä ä . Voidaan olla
e r i m i e l t ä , m u t t a n ä h t ä v ä s t i toimitus
n o u d a t t i yleisesti h y v ä k s y t t y ä sa­n
a n v a p a u d e n periaatetta, huomioon
o t t a e n samalla, e t t ä toimitus p e r ä ­k
a n e e t i l l a i l m a i s i ajattelevansa toi­s
i n k u i n F i l i p p o n ä i s t ä asioista.
E n s i k s i k i n F i l i p c n pakinassa pu­h
u t a a n ' C a n a d a n j a Y h d y s v a l t a in
p u o l u e i s t a i k ä ä n k u i n ne o l i s i v at
massa asemassa suhteessa s u o m a l a i ­s
i i n j a yleisesti. N ä i n ei ole, a s i a .
N ä i d e n m a i d e n p u o l u e i l l a j a stioma-l
ä i s t e n . s u h t e e l l a n i i h i n luonnolli­s
e s t i on p a l j o n y h t ä l ä i s y y t t ä k m,
m u t t a s i t t e n k i n o n olemassa paljon
e r o a v a i s u u t t a . Suomalaiset e i v ä t o i .
leet perustamassa Y h d y s v a l t a i n S o -
s l a l i s t l p u o l u e t t a » v a a n l i i t t y i v ä t a l uk
r ä ä n s ä n ä h d e n voimakkaimmillaan
ollessa, k u u l u i j o t a i n 5,600 j ä s e n t ä,
j o i s t a s u o m a l a i s i a n . 3,000 j a c a n a - j a e t t ä s u o m a l a i s i l l a on o m i a j ä r -
m a k e i s t e h t a i l i j a t j a ^ e i p u r i t . M a k e i ­s
i i n , varsin j o l l i i n k i n e r i k o i s i i n l a ­j
e i h i n o n r u v e t t u viime a i k o i n a k ä y t ­t
ä m ä ä n paljon hunajaa, sillä sen
h i n t a o n v e r r a t t a i n a l h a i n e n sokerin
h i n t a a verrattuna.
j o h t o p ä ä t ö k s e e n , että pääsyy, este
on se, e t t ä n ä i d e n maiden puolueet
ovat olemukseltaan ulkomaalaisia,
p ä ä a s i a s s a suomalaisia. ^
T ä m ä kysymys on s a n g e n t ä r k eä
j a vakava, m i k ä v a a t i i perusteellista
h a r k i n t a a . T o s i n oleva t i l a n n e e i o le
e d u l l i s i n t ä m ä n kysymyksen pohti­miselle,
mutta v a i k e n e m a l l a k a a n ei
v o i sivuutta P i l i p o n perusteluja ja
v a r s i n k a a n j o h t o p ä ä t ö k s i ä.
S y y t siihen, miksfeä suomalaisia
o n suhteellisesti paljon puolueessa
V a p a u d e n edustajan äsken ^jt?i
H e l s i n g i s s ä , kävi hän luonnolli^
" l y p s ä m ä s s ä " tietoja sikäläisiltä n.
s e m m l s t o l a i s i l t a urheilun johtoni
h i l t ä . T y ö v ä e n Urheilulehden toiiis.
tuksessa h ä n tapasi lehden nykyise
t o i m i t t a j a n toveri Uosikkisen ja a
k e u t u l s i i n ä seuraavaa keskusola;
^—• Onko äsken perustettu • Tlt
k ä s i t e t t ä v ä uutena urheiluliitta
k u t e n jioskelaiset väittävät, vai (asj
se perustettu n i i n liitossa
k u i n myöskin erotettujen työ
u r h e i l u s e u r o j e n keskinäiseksi TJS.
a i k a i s e k s i yhdyssiteeksi työsteitÄ.
m ä ä n t y ö v ä e n urheiluliikkeen hajv
n a i s t e n rivien yhtenäistyttämiäa
puolesta?
— T Y K on lyhennys työli
l u v ä e n , yhtenäisyyskomitea-nimlsisS
s a n o i s t a . Jo ennen joulukuuni
k u a p i d e t t y ä työläisurheiluväen 1^
p o s i t i o n mahtavaa neuvotteluko
u s t a t o i m i pääkaupungissa väliaiStl
n e n yhtenäLsyyskoniitea, jonka
t a v i i n k u u l u i asettaa .";ulku yhä 1
k ä i l e m ä t t ö m ä m m ä k s i käyneen
L : n sosialifascistisen johdon
o t t a m i s i l l e . Yhtenäisyysväen ta$
rossissa, jossa oli edustettuina
s e u r a a llil edustajalla, päätettiin
s i m | e l i s e s t i . h y l j ä t ä uuden liiton]
^usta^ijirieh iiykyJscn tilanteen '
Si. ]p,9iijcai^pung;ssa_ ^
j a mapi!59)idjihlj$:..jp8ni?^
jcuntiejj'-;'' ylit^ijai^Ts1:om^^
k o i l i u K s ^ n ^ , pn... t o i m i n t a typlä^ui^
l u y a e n , " y h t e h ä i s y y d s n . ' .puolesta^, ^
L : r i i p s i a l i f a s c i s t i s e n liittotol!
n a n typväenliikkeeri periaa*!
l o u k k a a v a a ' hajoitustyötä
S o s i a l l f a s c i s t i n e n sanomisto
m a a r . T ^ Y K i n uude?ksi liitoksi;
vuöksiV e^fä. se tällä, meiiettslj
uskoo;'^ . V a ä ^ n t a v a n työiäisur"
r e i p a a t a ^^'eteerijpjän .kuMa..,
h e t k e l ' l ä l "pn vaikea' sdhoa,.'6M
K a i k k i , , . r i i p p u u , T U L : n sosiaLji
t i s e n ' • " j o l i d o r i . joka toimi
k i i n t e ä s t i noudattaa f
m ä ä r ä y k s i ä , toimenpiteistä.
— IVJissä m ä ä r i n on npsl
puheessa p e n i ä siinä, ettei
k a n s s a yhteniiisyyden hyväksi
k e i i t e l e v i e n seurojen jäsi
n o u s i s i k u i n muutamiin ti
— " T ä l l a i s t e n typery.vksien j
s e m i n e n ; t o d i s t a a vain sosialifa
s e n sanomiston moraalisen a i:
t i l a n . ' • O l e n , . s i i n ä käsityksessä^
t ä m ä "matemaattinen "viisaus'^
l ä h t ö i s i n ' " , T U L r n toimist<^.
s i t i o n voimasuhteiden selvin
r i t t e l i j ä h ä n , o l i joulukuussa
t y y h t e n ä i s y y s v ä e n neuvotte
s i p i e n e n ä j ä r j e s t ö n ä j o perustet­t
u u n puolueeseen. Suomalaiset ^vä^^^
k o s k a a n Sosialistipuolueessa^ muodos.
taneet k u m v ä h e m m i s t ö n puolueen
j ä s e n m ä ä r ä s t ä . Se o n t o t t a , e t t ä So-s
i a l i s t i p u o l u e e n v a l t a v a n enemmis-t
ö n muodosti ulkomaalaiset, e r i k i e -
l i j ä r j e s t ö i h i n k u u l u v a t , n i m . Sosialis.'-
t i p u o l u e e n k u k o i s t u s k a u t e n a.
M y ö h e m m m "VVorkerspuoliieen pe­r
u s t a m i s e e n osallistui suomalaisia,
m u t t a ei m ä ä r ä ä v ä s t i , e i k ä sucma-
I ä i n e n j ä s e n i s t ö ole Y h d y s v a l t a in
Kommunistipuolueessa muodostanut
määräävää osaa, ja suomalaisten lu-Adysvalloissa on niin vähän canadä-k
u puolueen koko j ä s e n i s t ö ö n n ä l i -
d e n o n l a s k e n u t j a tulevaisuudessa
t u l e e v i e l ä e n e m m ä n laskemaan:
' T i l a n n e j a suhde Canadassa on
d a l a i s i a k i n n . 1,500.
C a n a d a n Workerspu'olue, miltä v.
1924 otti nimekseen K o m m u n i s t i p u o ­lue,
perustettiin varsinaisesti hel­m
i k . 1922 p i d e t y s s ä kokouksesas ja
perustamiseen o s a l l i s t u i Suomalainen
j ä r j e s t ö .
S u o m a l a i n e n j ä s e n i t s ö nyt muo­dostaa
K o m m u n i s t i p u o l u e e n j ä s e n i s ­t
ö s t ä noin 80 pros., v a i k k a suoma­l
a i n e n t y ö v ä e s t ö muodostaa maan
t y ö v ä e s t ö s t ä t u s k i n prosenttia. K u n
l i s ä t ä ä n u k r a i n a l a i s e t j a p i e n i j u u ­t
a l a i n e n - j ä s e n i s t ö , n i i n puolueen j ä ­s
e n i s t ö s t ä vieraskieliset muodostavat
95 pros. V a r s i n a i s t a canadalaista
fcuuliiii puolueeseen a i n o a s t a a n sata-k
i m t a t ä l l ä k e r t a a . S i i s t i l a n n e C a ­nadassa
on Imomattavasti toisen.
l £ . l u e n kuin Yhdysvalolfssa, mikäli
o n k y s j o n y k s e s s ä suomalaisten jäsen-^
t e n suhde puolueen koko j ä s e n i s ­t
ö ö n . V i e l ä p ä v a r s i n a i s t e n canada-l
a i s t e n p u o l u e j ä s e n t e n suhde o n m e l -
k o i s e s t i t o i s e n l a i n e n k u i n Y h d y s v a l.
l o i s s a a m e r i k a l a i s e n j ä s e n i s t ö n suh­de
puolueeseen.- v a i k k a p a Y h d y s v a l ­l
o i s s a k i n a m e r i k a l a i s i a o n s u h t e e l l i ­sesti
p e r ä t i v ä h ä n puolueessa.
F i l i p o n k.ö. p a k i n a n a n a l j ' y s i n a o n
kysymys m i k s i k ä Canadassa j a Y h -
l a i s i a j a a m e r i k a l a i s i a puolueessa j a
u l k o m a a l a i s i a , erikoisesti suomalai­s
i a suhteellisesti paljon. Analysee-r
ä t e s s a a n s y i t ä t ä h ä n F i l i p p o tulee
j e s t ö j ä ä n j a l a i t o k s i a a n , ovat eri­k
o i s l a a t u i s i a . Suomalainen t y ö v ä e s ­t
ö jo. Suomessa kasvoi, kouluunfcui
j a o s a l l i s t u i t y ö v ä e n l i i k k e e s e e n . T ä s ­s
ä k i n maassa oleva suomalainen
t y ö v ä e n l i i k e on p e r i n t ö ä j a perua
Suomesta.
S i t t e n t ä ä l l ä v i e r a a l l a m a a l l a s u o -
m a l a m e n t y ö v ä e s t ö o l i p a k o t e t t u j ä r.
j e s t ä m ä ä n o m a n k i e l i s t ä p r o l e t a a r i s ta
s e u r a e l ä m ä ä , siiiien luonnollisesti
s i s ä l t y e n l u o k k a - a g i t a t s i o n i a j a luok­k
a t a i s t e l u n avustamista. T ä m ä teki­j
ä on v a l t a v a s t i v a i k u t t a n u t siihen.
Että suomalaiset ovat rakentaneet
j ä r j e s t ö j ä ä n j a l a i t o k s i a a n j a osal-
Ostuneet puolueeseen.
T ä m ä n erjkoisluontoisen syyn l i ­s
ä k s i suomalaiset t y ö l ä i s e t ovat p ä ä ­asiassa
a m m a t t i t a i d o t o n t a , he jou­t
u v a t t e k e m ä ä n r a s k a i m m a t j a h a l -
v i n p a l k k a i s i m m a t työt. Lisäksi he
k i e l t ä t a i t a m a t t o m i n a ja s i i r t o l aL
s i n a j o u t u v a t s i t ä k i n huonompia t ö i ­t
ä saamaan. K a l k k i t ä m ä luonnol­l
i s e s t i ei ole voinut olla m ä ä r ä ä ­v
ä s t i v a i k u t t a m a t t a siihen, e t t ä suo­m
a l a i s e t t y ö l ä i s e t kannattavat työ­v
ä e n l i i k e t t ä j a ovat kumouksellisia.
S a m o i s t a ssöstä on muidenkin
k a n s a l l i s u u k s i e n t y ö l ä i s t e n keskuu­dessa
s a m a n l a i s i a p j T k i m y k s i ä , esim.
C a n a d a s s a R i l i r a i n a l a i s i l l a . ' j o s k a an
s u h t e e l l i e s s t i ei n i i n voimakkaana
k u i n s u o m a l a i s i l l a.
V a r s i n a i s i l l a canadalaisDIa ei,
t y ö v ä e n l i i k k e e n alalla sellaista
l u t u s t a kuiri suomalaisilla, t
h e i t ä e i k i e l e l l i n e n tekijä pakot
k e n t a i r i ä a n omaa seuraelänää,
he t y y d y t t ä v ä t sem-aelämän ^
s a ylelseissä' seuraelämässä,
l u o n n o l l i s e s t i on s u u r i puute ja
kohtaa,' s i i l ä työväestön pitäia
tapauksesa luoda oma prole
s e u r a e l ä m ä n s ä ; Mutta caK
t a t y ö l ä i s t ä ei ole kielellinen
s i l l ä t a v a l l a suoranaisesti
n u t omaa seuraelämää J'
m ä ä n k u i n esim. suomalaisia.,,
L i s ä k s i canadalaisen työlaina,
m o m k u i n Yhdysvalloissa
s e n amerikalaisen työläisen
j a t y ö s u h t e e t ovat olleet ja
v i e l ä k i n ovat paremmat kum
l a i s v ä e s t ö n . M a a n vai-sinainra.
v ä e s t ö ö n , m o n i s s a suhteissaojm
remmassa asemassa. 1 ^ ^^
o n natsipriallsmi vaikuttamasa.
t e n se on: k a i k i s s a kansallisc
T ä h ä n - ' s a a k k a tällä manter
ole vielä rautatien pakko
v a r h a i s t a maan työväestöä
u k s e l l i s e e n ' työväenliik'ieese^
v a r h a i s e m p a a k a a n o s a l l i s t i^
k o u l u u n t u m l s t a ei ole ty
k e e s s ä , n i i n r u t t ä v ä s t i syi» -
o l e m a s s a siihen tilanteeseen
o l l a a n . ' .
K i e l t ä m ä t t ä Filipon i»äsjJ^
s e t t a m a syy myös on vaiiui.
V i e l ä v a l i s t u m a t o n j a nats
a l a i n e n canadalainen ^
l a m e n t y ö l ä i n e n k i e r t ä n » ^ :^
t a a j a ennakkoluuloisesU
u l k o m a a l a i s i i n j a heidän
s i i n s ä . M u t t a t ä m ä syy o .
s y y j a s e l l a i n e n e t t ä se oU3
m a h d o t t o m a k s i canadalaisa»
m e r i k a l a i s e n työväestön
p e r u s t a a kimoukselli^ta
t y ö v ä e n l i i k e t t ä .
M i s s ä ä n tapauksessa ei