Vapaus, February 24, 1948

              M-M:
: '4
li
Öqiso of Flnnt&h Canadiam. Es^;
ms secoDd iclass mall by the Post j
OfOce J>fpanment, Ottawa, Pub-
JisJbcd thrice «eekJy; T u c s d a y s, \
Tbursdays and Saturdays by Vapatit j
Publishti2|; Company U d , at 100-102 s
Ebn St. W.. Sudbur>'. Otii., Canada, {
BditOTJai Of;:ce 4^42^. Mai>a«er
E. öuJCÄi. Editor W, JSaCIuJMJ, MaUlng
Addregs- Box CT. 8»dlwtty. Qpurio.
AdTertsanjf rates Upon ^ppUcation-
Tranalatton free of cbarge.
TII-AUSHJNKAT:
Canadassa' 1 vk. «5.50 6 klc S3,ö0
3 k i^ f 1.75
yhdys^-alioSasa :;4ivl£- » 6 - 5 0 6 kk- S3Ä)
Huomcsta.: T vk. r7.00 « kkr. W J OO
Tiistaina, helmik 24 p — Tuesday. Feb, ^^''||gj|^|||)2Jy^|||||||
Don^aalifla
fflaalisfc. 7 pnä
fimminsin naisten
keri» bkoonfuu
perjantaisin
PUI
Kirkland Laken hintaäänestys
KirkJand Lakcp K.jJi-4il,ii-.i'.^i hifilaaanc-ity-ko.Tiitean p u h ' t n -
johtaj^r\VJ!Hani K/.Ju:-'h -^^n k-ndt.llf-mfne anianianvt VdUsunmn kautsa
lehoyl maan.Tiiehiik-mrne iiirinetuk.-i. -en Uirkean yJe}v'tane->ty>.><rri.
mikä Teck Tov/nshijnVsa -.u<jri'etaa;i .Tiaaruniana maaliskuun J jjai-vänä.
,\fainiltuna p a i v a i t a on Kirkl.in») Jiaki.n k a i k i l l a IH- v u o t t a t a y t -
läneiJlä tyoiäuilla tijai->uu- aanf'>.t.ia - i i t a h a l u a v a t k o he kulutu-tava­rain
hintoja l a s k f u a v a k ; s i j a hiri!aki>nt.rollin p a l a u l t a m i h l a ; A a n t i -
tyspaikat a v a t a a r y i K i a i i i k i i U ^ ^ paivana k t l l o JO a a m u l l a
ja ne ovat a u k i kello .-cii-^rn-adn iflajla Ä a n c s t ) ^ p a i k a t t^vat -.amat
intisä:w/riiett>in kunna]Ii:^vaaJit v i i r n t v s y k s y n a .
-.'\ane»iy5lipus-a on kak-i ky-\m\-\i. joihin vuifj.iaii \.a-l.fta joko
'"ycs" tai ' n o " ja nama ky-ym) k-x-r (jv.ii:
]. Kannatatteko te hifitojer. laskct/ii-^ta - i l l f ta-^.^llf
m i « a ne olivat s i l l o i n k u i n h u i t a k o n i r o l l i t j i o i s t t i l i i n ? . ;
2; Kannalaltfko te hin!akontrolljnj>alatittainista vält­tämättömille
tarvikkeille, ruokalavaraiit.-, vaatteille, j a polt­toaineille?
Kirkland Laken hintaaanesty.s on yk.si uu^^i keino joukkojjrole.^-.
Iin e s i l l ä m i s t J i varten. .\ Kuinka (ehokas lama protesti on sc riippuu;
luonnollisesti' siitä. kuinka suuret joukot osalli.sluvaliirolcstin osit-l
ä m i s e e n . M e ehdoiarnine lehtemme lukijoille Kirkland Lakella, etta
käyltäisivkt tätä lilai.suulta hyväkseen mobili.s<jimalla mahdollisim­man
monet maanmiehcinmehintaääneslykseen ja, äänestämään ' y e s "
mole:nmis.^a kysy my k.siFsa.
'Toronto. —..Kyila-v mtUla" .naiiijia
laaJla on ki.Tfctia cun vaiinisitilfcan -^''^olimalta on r-a:.tcr. kf-rho roirr:.-,
Jfcblia ja >:f--va:n-;5->ja.5Sa, harjor.el- . ,i , ,
; ' 3U*. run::Äa.<.t: ja -b-r-a or. oi.u'. /mtt-'-
l a a n ryiioja ja *iayiORkappalc-Jta ja
' KaJc5Jky.'nn;en*.ä'.xsi ^-uo:-
s:::en. h e l m i k u u n 23 p n a
i 191Z \oi:v."zt vastasymy-
•neen Punaisen armeijan.
»avat. tuioliM.-: — kuten riiib^"2^:iKin
; •.i''Ja <AIH:X:, /cilpa iJJa rr,;e-£U-n karA^a, c.S./'n c-sa^ton '.aio£ikok:oukE«-.--a lur,-
' Kaa-Kt-nvaJjÄia Nau^tr-npa.vajuhiaa iiU--!tJ CHa •=.:ia k.:tok.Vfcia kuuluu
vietittaar. Toronio^ia D o n - h a a l J i a , ojkeu-.cta^^ti myo^km .'".nlle -Tiiehillf-f,
u;.r/jrj'^'r.d rr;aa]i'ikuun 7 p,na klo jotkii joka '.fikko kayvat vai.tu:.Sf.V..
4 ip Najv.-t ovat jo kauan v a l m u i a - < ktrho>;sa. antaen, rahaliist-n ; tuken.v5
MiC-ei ofijclr-oiitoa. j.'>ka sc-Jkf:apf:rai-; na;Äl<:.'i . l ö i m i n . i a i J e . v
vommin i i m o i t t t a a n mvphemmin. V J C - i .Nyt valmistetaan kovalla touhulla
railij^^Jin -.uk-c v e n ä l ä i n e n tanssiryh-.i kevatmyyjai.sia.r K a n k a i u on jo o^-
m ä . vt-nalainen laulajafxjika Ja v i u l u - i.ietJU j a liaiia paat*tti>n h a n k k i a . Jo-.;
taltf-ilija*, HarAfcnrn ÄJ.sarukM;t.. N a i - ; tenjokai-^en. j o l l a c-i o le viela mitaan
w i -cviiiiävat . joukkorunon , j a huvir i valmi-siettafana m y y j ä i s i ä varten, oh-.
r i ä y f J i n a n Aino Ok.';asen ohjaama- i &i. nyt. h y v i s s ä ajoin otettavia jotakin
• r:a Ohj».'J.'-na on ajankohtaista j a a r -
;• vokrtsta, .
I Titji-sa ."iamai-sa : yhleyde-s-sa haluan
i huomauttaa . n i i l l e nai.sille j o i l l a on
t naisten villapeitelJppuja. e t t ä palaut-i
taa ne en.",! tilasriä Lempi Jokiselle. ^
1 Sitten silta kilpailuhommasta m e i -
i d a n naisten ja miesten välillä. N a i ­s
i l l a oU h y v ä kokou.s edelli.'5ena maa­nantaina;,
m u t t a paljor> viela puuttui
joukko-osastot täydelJi.?eeti
sak.?al.35.'?et h y ö k a a j ä t . jotka
rj-nr.i t:-.a: P;fc;ar.a kohti.
Tavra-paTva.iTa, iölioip. säai
1 -.ute::::.': -.or.to s a k s a l a i i i s -
ta Narva^-sa j a P:ko".:55a, tu-l:
Pum:nr-rr armeijan- i y n -
tyrnapaiva.
: •• T a n a n a i i i a s n . Punainen•
ar.T.eija m u o d o i t e u n n e r i -
Ko:s:.sta. P u n a k a a r t i n ösas-t
o u i a . Sen upseereilla ei o!-.
• l u v to-:u.nnu.r:a isojen t33.5:e-;
; lujen- ciKa . l^.Äjakantoi=ten
i operatioidt?!^. johtamiseen j a .
i .sen ajei.stus j a tekniHi.S2t v a -
. ru=;:ee: ohvat k a u k a r » i i i i ä,
.m».a nuden olw. p i t a n y : ol-j-
d. Si-.a. vas1as.5a.ohva*. tot­tuneet,
erikoiset h y v i n aseis-
.tetut j a varustetut valiojou-tehdäk.
«een, ; .
•Kerhossa- on tekeilia monenlai.'ita
tavaraa. Sukkapuikotkin p i t ä v ä t sel.-
l a l s t a / h e l i n ä ä , . e t t ä puheenjohtaja • e:
tahdo,saada a a n t a a n H u u l u v i i n . K a i k ­ki
-asiat • k e s k u - t e i l a a n virallisesti • j ä . l ' k o t , j a niUä komensivat tot-k
i r j u r i i k u i s i u t t a a paatok-set, p ö y t ä - j t u h e e t upseerit^ ; ; ; !
k i r j a a n ; Ja p a l j o n onkiri m e i d ä n j6u-| •; : ^ u t t ä kaikesta h i i p l i m a t -
ko.ssa puheenvuoron pyytäjiä. Kes- | ' ta Punainen'armeija löi s ak
k u s t t l u n j ä l k e e n juodaan kahvit ja j salaiset h y ö k k ä ä j ä t ja sen
i tovereita.-Jolta toivomme n ä k e v ä m m e 1 .sen.jalkecn on a:na j o n k i n l a i s t a a j a n - ; j ä l k e e n k a i k k i muut . v i h o l l i -
i .seuraava.ssa kokoukse.ssa.. Kokouk.set U - i c l e t t a . • . 5 s e t , - j o t k a aikoivat, v a a r a n -
I p i d e t ä ä n - Joka m a a n a p t a i - i l t a Don- j . Myyjai.sct on> p ä ä t e t t y - , p i t a a . v a s ta
! h a a l l l l a . . : h u h t i k u u n alussa, etta met-samiehei-
) ;Karkaastan.s«lt. p i d e t ä ä n l ä h i t u l e - . k i n e h t i v ä t .saapua y m p ä r i s t ö l l e ta-vaisuudc.
i-;,sa h y v ä l l ä soitolla, ajasta il- i n o m a a n .sanansa kun H i l m a taasen
moitetJuin m y ö h e m m i n . fky.sa.sce: "Paljonko lasta tarjotaan"
K ä v i n h a a l l l l a t i i s t a i - i l t a n a j a p i s - ; j n e .
l a a -Veuvostoiasavallan: va--
p a u t l a ja itsenäisyyttä.
,Idea, niika i n n o i t t i Venajan.
kansaa puolustamaan syn-t
y m ä m a ' a n s a kunniaa j a v a -v
t i n päani myöskin miesten kokous-huonee.
seen. Eiväthän nuo sisälle
p ä ä s t ä n e e t , h y v i n s a l a p e r ä i s e n nakot-
- : K e r h o m m e , k ä s i t ö i l l ä on a i n a ollut
h y v ä kysyntä. / V a i x k a niita v a l m i s ­t
e t t a i s i i n miten p a l j o n tahan.sa,enem-s
i ä vain olivat. Suuri pakka v i r k a p a - • m a n v a a n pitäisi olla
_pau.tta, ; i n n o i t u . - , m y ö s k in
Punaisen armeijan • s o t i l a i ta
kaikiä-sa taisteluissa.
• Kak.sil-.ym.mentaviisi- v. sitten-,. hel-^T
m i k u u h 23 p n ä 1918 v o i t t i v a t vasta­ta,
ettei tuo a r m e i j a o l l u t koskaan s i i - ; t en fasistien hyokkayk-sia, v a a n se ky- sa toteuttamiseksi saksalaiset. joiJi
Suoffleii luokkasodan valtava
muistojuhla Helsingissä
IVIessuhalUssa pidetyssä muistojuhlassa
esitetty canadalaisten tervehdys
Rannikkomaakuntien kivihiili
United MineAV^irker.sf.CCf,» piiri X o . 26 .edu.stajat Kreeinah
|enkin.<i ja C. 1$, Wade e,';ittivat viiiiK- perjantaina liiilohallituk.fen ' k i -
vihiilikajvosfeii j a erikoisc.Mi rannikkomaakuntien kivihiiiikaivo.sten
kansallistamisia. ^
• . Kivihiilenkaivajain union .hui.sunno.s;>a maalat;ian .synkkä kuva
siitä tilanteesta, mi.s.')ä (amaii lärkeän teollisuusalan työläiset joutui-
. v a t . t y ö s k e n t e l e m ä ä n ja elamaan. .Siina sanotaan: "Rannikkomaa­kuntien
kivihiilikauppaloi.Nsa on tuskin yhtaan katua päällystetty, ei
ole ainoatakaan yleistä kirjastoa; kirjaimellisesti puhuen on .satoja
perheitä ilman jikaviemäreitä, satoja inuita asuu huoneistois.samissä
• ei ole kylpyhuonetta, jätteet on heitettävä kaduille, avoimet likaojat
juoksevat monen kaivosmiehen asunnon f)hi, saloja perheitä elää
asuinnoiksi kelpaamattomi.s.sa hökkelei.s.sh ja .sadoilla henkilöillä on
vain kaivovettä."
. Tämä .scilaivsenaan r>n lohduton yleiskuva t i l a n t e e s t a . M i t ä sit-
. tcntulec kaivfxsmiestcn henkilökohtaiseen kohtaloon, niin union lau­sunnossa
sanotaan: ''Kaivosmiehiä nn vaivannut ja edelleenkin vaivaa
neljä pahetta: -.Mhalsct palkat, krofmillinentyötlöniyys, huonot t y ö -;
olosuhteet ja hiilikauppalain häpeälliset olo.suhlect . .
Multa hiilcnkaivajaihunio ci katso tätä probleemia .yksinomaan
•työläisten edun kannalta, vaikka se onkin kaikkein lähimpänä asiana.
Union laiisunno.s.sa todetaan .se tosiasia, .että kivihiilituotanto vie
maamme ekonomiassa entistä tärkeämpää, o.saa. Union lausur.nossa
tähdennetään, että f?asoliinin})iiute uhkaa nyt vakavasti maatamme;
mutta kivihiilestä voitaisiin valmistaa niin Rasoliiniä kuin öljyäkin.
.Toiselta puolen, jos kivihiilestä ryhdyttäisiin valmistamaan öljjä ja.
gasoliinia; siten lopetettaisiin se kroonillinen työttömyystilanne, mikä.
:on hiilcnkaivajain kiiouk.scna j a nuuitenkin parantaa, hiiliaineiden
työläisien ja heidän perheiit(;nsä taloudellista j a .sosiaalista asemaa.
SHvää myo.N nn. että '"yksityisyritteliäisyy^»"' ei voi maamme h i i -
, liproblecrtua ratkaista. Sen sijaan on odotettavissa, etta yksityis--
omistajien hallus.sa kivihiiliteollisuutemme ajautuu entistä suurem­paan
kriisiin. Kivihiilikaivoksista; erikoisesti rannikkomaakuntien
kivihiilikaivoksista, on nosletlu ylos k a i k k e i n helpommin saatavissa
ollut kivihiili. Nykyisilla monotelmilHi j a .välineillä tuottaen kivi--
hiilikaivosten omistajat voivat joMkinlai.>ella oikeutuksella vedota
siihen, e t t e i v ä t ne voi i>aremi>ia p a l k k o j a mak>aa. Ja* vallitsevan
epävarmuuden aikana: j o l l o i n kiviliiilikaivoksel ovat päivästä toiseen
käynnissä:vain lyh\'taikaisen ohjelman: perusteella, asunto-olot pysy­vät
kurjina, kadut paaUy.stamat.tömin:i. likavi(MnarU rakentamatto­mina
j.n.e
Kivihiilenkaivajanuiviono.-iuys. etta laman maan kivihiilikaivok-
.sct kansidlisteitaisiin. un järkevä ki: !ami>imasti kannatettava toimcn-j)
idc..i>iia v a a t i i .<e};ai kivihiilenkaivajain ryhmacdui etta kan.sakun^
nan. yleisedut. Vaatiessaan kivihiilikaivosten kans^dlistamista nir.
Jcnkinsin:johtama kaivosiniesleivumo toteaa kerran tuulelleen; etta:
.historian nykyvafhee^ssatyovaonhikkeen vaatiniuk.-;et muodostuvat
todellisuudoss;! koko k a n s a k u n n a n etuja eiliMavik.M p..iriootli.ML<i ^'^-^''-'•'»^ -^oUiuva: suosionosoi-
" v a a t i m u k s i k s i .
pereita oh h e i l l ä Jcaikilla Kyllä mei- Iy3puk.si haluan muistuttaa, elta s\ntvneen Punaisen a r m e i j a n joukko- hen mennet&a .sellaisia k ä r s i n y t , pe 1 k e n i lyomaan fasLstit avoimessa tais-dan
pUaa panna- k a i k k i , voimat Iiik-.s kerho kokoontuu lasta . l a h t i e n J0.-<a '. 0.-äs-ot t ä y d e l l i s e s t i saksalaiset hyok-keellc,
e l i a varmasti voitamme., s i l l a j p e r j a n t a i - i l t a , eika maanantai.sin k u - l i t ä a j ä t , j o t k a r y n n i s t i v ä t P i e t a n a koh-k
y l l ä m i e h e t parhaansa- y r i t t ä v ä t . ! cen ennen. Kuoro;tarvit.si harjoituk-
Seuraavan koti-lllatsun. j ä r j e . s t a v a t j s i a a n varten rauhallisemman, illan.
L y d i a Anderson j a ; ; A n n a Lehto l a u - i s i i i a johtuu muutos,
antama, tk. 28 p : n a L e h d o l l a , 59 B e l - ; ; . M u i s t a k a a sus: K a i k k i kerhoon
Icvue -Ave. . S i l l o i n " tavataan. Olkoon { h a a l i l l e . p e r j a n t a i n a t.i:. 27 p n ä !
turinuk.semme: Naiset voittoon. , j ; Tervetuloa n i i n cnti.sct k u i n uudet-
— Helen. ; j k i n - j ä s e n e t • ; • — K e r h o l a i n e n .
rustaen siten vankan pohjan s ä k s ä - | ' ' e l a s s a , j a p a k o i t t a m a a n h e i d a t perä^^^^
lai~ten- fa-istJsteri joukkijjen p e r i n - i t y m a a n . , N ä m ä i s k u t . t o d i s t i v a t myos-
Tasta p a u a s t a , j o l l o i n s a a v u t e t t i i n pohjaiselle tuholle. ' k m sen. e t t a kaikesta voimakkuudes-
•Viholii.Suuk.sien ensi- asteella kävi j ^ ^ ^ " .saksalaisilla fasisti-
P u n a i n e n armeija e p ä t a s a i s t a taistc- \ Joukpijla; o l i s e l l a i s i a vakavia- j a todel-i
u a ; v i h o l l i s t a vastaan. : H i t l e r i n ar 1 l i s i a heikkouksia. •jotlta;^Pun3iselle;•ar^
m e i j a l l a oli. h u o m a t t a v i a etuisuuksia-["^«^UaUe su^^
Se-oli t ä y d e l l i s e s t i m o b i l i s o i t u , sen ;;vy- [ htcssa: johtaya:t' lopullisesti
t i l a a t olivat saaneet huomattavasti j a r m e i j a n tuhooii. : ;
taistelukokemusta Puolassa j a lanne.s- Sodan/ensiminäisfin yiibden aikana
[ Ilelsinl^i. — T a m m i k u u n 28 p ä i v a na
v i e t e t t i i n t a a l l a Me.s.suhaMissa Suomen
luokka.södan 30-vuotisjuhlaa. Messu­h
a l l i o l i . j u h l a a v a r t e n saanut: k a u n i in
asun, sen la^^aa koristivat Suomen l i ­put
.seka k o l i h i s c n k y m m e n t ä puna­k
a a r t i n lippua. T a k a s e i n ä l l ä oli s u u ­r
i k o k o i n e n p u n a k a a r t i n merkki. J u h ­la
oli koonnut M e s s u h a l l i n t ä y t e e n . e n -
l:Kia punakaartilai.sia ja hoidan o m a i ­s
i a a n ja juhla.ssa v a l l i t s i l a m m i n y h ­d
i s t ä v ä tunnelma.
Tilaisuudessa esitettiin yli koU
mcnsadan Canada.ssa asuvan cn-.
tisen punakaartilaisen adressi; ja
s a h k r i t ä eri puolelta Canadaa viete
tyi.sta Huomen luokkasodan 30-vuo-tisjuhlista.
J u h l a o h j e l m a n alkoi H e l s i n g i n T y ö ­v
ä e n y h d i s t y k s e n torvisoittokunta, j o ­ka
N . L a i h o n jolKioila e s i t t i u.selta n u ­meroita.
E n s i m m ä i s e n a e s i t e t t i in P u ­n
a k a a r t i l a i s t e n marssi, jota yleisö
k u u n t e l i sel.sallecn nousten. Avauspu­heen
pui . H A P : n puheenjohtaja Yrjö
F o r s s t r öm
Avauspuheen j ä l k e e n esitti l a u l a j a ­tar
H i l k k a K a t a j i s t o m u u t a m i a m i c l -
tymyksella. kuultuja . l a u l u j a Marja*
A a l t o i l a n s ä e s t ä m ä n ä . ELsa P u o l a n -
t e c n .sommitteleman vauhdikkaan j iv
k a u n u n l i i k u n t a n u m e r o n e s i t t i v ä t J y ­r
y n naiset joustavasti j a r y t m i k k ä ä s t i .^
N u y t t c h j a Vilho Suvolan lau.suttuä
Armas A i k i n n .tilaisuutta.; v a r t e n kir­j
o i t t a m a n juhlarunon piti j u h l a p u -
lioen h u o l t o p ä ä l l i k k ö K u s t i Kulo.
Puhees.=;aaii K u l o a s o i t t i m u k a .s.vyt
j o h t i v a t luokkasotaan. Puheen kcs-
: voitto .saksalaisi-sta Narvassa j a Psko-vis.
sa. tuli Punaisen armeijan, synty-inapaiva.
.•
T ä h ä n aikaan; Punainen armeija
j muodostettiin;.erikoi.'=ista Punakaar-i-
tin o.'5astoista; Sen upseereilla ei ollut
: tottumusta i.50jen taistelujen eika.laa­j
a k a n t o i s t e n operatioiden johtamiseen
j a sen aseistus j a t e k n i l l i s e t varusteet
l o l i v a t kaukana s i l t a , m i t ä n i i d e n olis)
I p i t ä n y t olla. S i t a vastassa olivat t o t -
i tuneet, erikoiset h y v i n aseistetut, ja
! varustetut valiojoukot, j a . n n t a komen-i
. s i v a t tottuneet upseerit,
j Mutta kaikesta h u o h m a t t a P u n a i -
i nen armeija l o i saksalais.et h y o k k ä ä -
j j ä t j a .sen j ä l k e e n k a i k k i muut viholli-i
set. j o t k a aikoivat vaarantaa Neuvos­totasavallan
vapautta ja i t s e n ä i s y y t ­t
ä . Idea, m i k ä i n n o i t t i V e n ä j ä n , k a n -;
saa puolustamaan s y n t y m ä m a a n sa
k u m i i a a ja vapautta; i n n o i t t i m y ö s k i n!
Punaisen armeijan sotilaita kalkissa
taisteluLssa. .v - ,
•Rauhanajan r a k e n n u s t y ö n vuodet
Neuvostoliitossa o l i v a t m y ö s k i n P u n a i - .
.sen armeijan- taisteluvoiman l u j i t t a ­misen
vuosia. Neuvostoliiton. kansa;
j a , hallitus k i i n m t t i erikoishuomion'
Punai-seen armeijaan. Stalin johti
persoonakohtaisesti Punaisen armei­jan
kehit-.vstä k o u l u t t a e n sen k a a d e r e i ­ta
ja' upseereja ja- k i i n n i t t i j a t k u v aa
huomiota se» t e k n i l l i s i i n varusteisiin [
j a nyk.vaikaiseen aseistukseen. ..
K a k s i k y m m e n t ä vuotta neuvosto
Tshekkoslovakian tilanne
. Viikon lopulla saapiiirshekkoslovakiasta tieto halliuiskriisistä.
nukä muodoslui siitä kun kansallissosialistisen puolueen, kansanpuo­lueen
ja blovakiatiden;okraaiti|)iiulueenniinisiciitpiiai'ti^^^^^^ erota paa^
ministeri Klement (Jotn\aldiii johtama>ta halliluk-;e.st|^-
; Kuten lehtemme uuti.--os;tstol!a. on kerrottu, .niin niainitui nii-nistcrit\^':
ittivat eruhakenuikscnsa seii pivrusteella kiin sisiiininisieri on
tchin t vi.ssoia iiu<ii.stuk.sia vaitiou; turvallisuuspoHisii-L johdossa
I » p u k s i lauloi . Kullcrvo-kuoriö;
J u h l a pauttyi Kiui-sainvalisocn; johon
I y h t y i kuoro j a . J u h l a y l e i s ö . ;
t Karkauspäivätanssit
ensi lauantairiltana
1 Port Wencrissä
I St,.<.:atliarincs. Ont. PaukallisCn v . .
Lähempänä Wds-hingtonia
puhutaan
enemmän sodasta
Toronto.. —- T n A n n a Loui.se S t r o ng
sanoi .puhuessaan- -Torontossa mm.'
seuraavaa: ."Mita- l ä h e m m ä k s i W a s -
hincjionia tullaan, s i t ä e i i e m m a n p u -
iiutat^n sodasta, joka todella on W a l l -
k a d u n . k a p i t a l i s t i e n .savuverho riis-toaikeema
p e i t t ä m i s e k s i n i i n kotona
k u i n u l k o m a i l l a k i n ."
Ti-i S t r o n g on ollut t ä l l ä kertaa K i i ­nan;
p o h j o i s i l l a alueilla j a M a n d s h u -
riassa toista vuotta ja kavi myoskm
Koreassa Ncuvostolmon: m i c h i t y s a l u -
c c l l a . 180 miljoonaa kiinalai.sta; j o t^
k a - o v a t vapauttaneet i:.sensa fooda-j
lismiiv ikeesta. p u h u v a t n v a i d c n j a k a ­misesta
ja yhtei.sesti teollisuuden j ä r -
•jcstamisesta.; Sota - on heille v ä i t t ä -,
maton paha., jota .on kavtava siksi
kunnes feodalismi on-kukistettu.
P u h u j a esitti demokratiasta m o n ia
m i e l e n k i i n t o i s i a ; - e s i m e r k k e j ä ; miten'
j o k a i n e n kansalainen voi s i i h e n v a i - :
k u t i a a , , valaisten ky.symysta csMncr-
' k e i l l ä monista • m a i s t a . . H a n dli k y ­synyt
.Unkari.ssa silloin kiun .siellä
picntalonpoikaispuolue •voltti vaaleis­sa,
etta m i k s i ei puolue v a h n i i . u t h a l l i - -i
t u s t a ^ v k s i n a h n -Sehdii oiisi s i l l o i n \ " ^ t l e i m armeijalle sellaisia haviöi
yhden puolueen -hnlhtus-, jota-mc e m - j
mc lahdo", va.stattiin h ä n e l l e . • K t i n '.
t a a l l a p u h u t a a n Neuvostoliiton yhdes- |
ta puolueesta- ja sanotaan, ettei se
VOI olla demokratiaa, n i i n . e i oveta l u ­kuun;
» i t ä . etta Yhd.vsvallöissa on a i na
yksi puolue muodostanut, h a l l i t u k s e n:
Onko;.se-, s i t t e n . deniokrn.tiaa..,johon
.lahcs puolet; .kqnsasta. ei voi vaikut-ri
taa?
, .Ptihc; oh e n t t a i i v opettava; K u n
i luemme siinomalehtiiMi- s u u r i a olsik-sa,
s i l l ä oh y l i v o i m a n i i n miesvoimassa
k u i n koneistossakin, erikoisesti tan­keissa
j a ; lentokoneis.sa. joita, sille
t u o t t i koko lansi-Euroopan- teollisuus
j a lopuksi. H i t l e r i n a r m e i j a l l a o l i puo­l
e l l a a n viela . a k i l l i s y y s ; m i k a -varsin­k
i n t a i s t e l u n a l k u a i k o i n a o l i suurimer-k
i t y k s e l l i n e n .
Rirj. eversti Sergei Gurov
Eilen vietti Punainen armeija
30-vuotispkiväänsä. Tämä kirjoi­tus
julkaistiin v. 1943 Punaisen ar-meijan
vuosipäivänä. Tässä esite­tyn
analyysin .Punaisen Armeijan
voiman perustasta kruunasi myö­hemmin
suurin sotilaallinen voitto
mitä historia tuntee ja srksi tämä
kirjoitus on y h t ä paikkansa pitävä
tanaan kuin viisi vuotta sittenkin.
a i h e u t t i Punainen armeija suunnat­tomia
havioita Saksan armeijalle.
M u t t a ; v i h o l l i s e l l a ; o l i . v i e l a tarpeeksi
j o u k k o j a aloittaak.seen hyökkäyksen
v a i k k a k a a n ei koko r i n t a m a n m i t a l l a,
n i i n k u i t e n k i n y h d e l l ä ; tai toisella
suunnalla. Tällaisen arvion antoi
Neuvostoliiton y l i p a ä l l y s t o ; S a k s a i i arr
meijasta toisen sotavuoden alkaes.sa
: R y h t y e s s ä a n v.:1942 k e s ä h y ö k k ä y k ­seen.-
oh . H i t l e r i n paatarkoituk.sena
saartaa M o s k o v a - i d ä s t ä kasin, kat­k
a i s t a sen yhteydet V o l g a a n j a U r a h in
j a sitten ..antaa- isku neuvostomaan
p ä ä k a u p u n k i a vastaan.
•; T a m a n li-saksi h i t l e r i l ä i s i l l a o l i
m y ö s k i n , t a r k o i t u s paasta Neuvosto- i
l i i t o n oljyalueiUe. Gi-oznyyn j a B a ­k
u un
-Saksalaisten h y ö k k ä y k s e n tarkoi-o
h e t u n a a n se, e t t a toista-rintamaa.^
o l l u t viela: a v a t t u Euroopassa, ka.ns
vat k a i k k i omat-reservmsa JQ. myöslc
I l i i t t o l a i s t e n s a -joukot keskitettvv-n is
j k u u n Neuvostoliiton-Saksan .louna.i
i -.sella r i n t a m a l l a . j a ylivoimaisten joufc-!:
kojensa ansio.=ta; saavuttivatiiuoma''-
tavaa t a k t i l l i s t a m e n e s t y s t ä paaste
tunkeutumaaiv Voronezhm. Stalingnj
dm, Novorossiskm, Pyatigorskin. j
M o z d o km alueille;
; M u t t a saksalaiset haukkasivat isoa.
man palan k u i i i n i i t a he voivat pj
r e k s i a . . y r i t t ä e s s ä ä n niellä Neuvosti
l i i t o n oljyalueet j a Moskovan.. Salai
laiset fasistiset strategistit :erehtji«
pahasti - j a huomasivat olevansa ti5
k a l l a . H e i d ä n k e s ä i s e t taktilliset m
nestyksensa eivat saavuttaneet huip
puaan ja - h e i d ä n strategiset: suunni­telmansa,
joista puuttui todellisuulti
eivat - onnistuneet,
:. Sodaii. e n s i m m ä i s e n väilleen aikai
koko v. 1942 k e s ä n Punainen armeu
k a \ ^ a k t i i v i s t a puolustustaistelua M
h o l l i s t a vastaan, tuhoten saksalaiste
j o u k k o j a n ä i s s ä taisteluissa j a aiheut­taen
saksalaisille .suurta min. miete
t o n k u i n koneistonkin hukkaa
I; Saksalaiset -. fa.sisiijoukot karsm
s i s o j a m e n e t y k s i a erikoisesti Sialingn
" dissa; Kahdeii kuukauden aikaa-
«S.'öC.
TO. WQ
:em and.
looc o^Ue:
purpose
The -Tien
pproved <h
Hiki 10 ih
•iff to öeii
-countrj
By populai
o give a rei
jroup nuniet
jrogramme a
light at 8.30,
A committe
en fo;
Alerts t.ag-da
The new .e;
s.as follovrs
'entii Frede
jalo, treasure
lership secre
Hy]
e spare m»
ire •.Martin £
leii.-.'.'••-•••
While the bi
delicious ;1
erved to the^
, A date for
lot decided y i
. Tassa- tilanteessa, vihollisen .ylivoi?,
man takia -täytyi Punaisen armeijan
p e r ä y t y ä s i s ä m a a h a n . M u t t a P u n a i -
1 s en a r m e i j a n joukot kavivat perayiy-
^ essaan- aktiivista puolustustaisteiaa
i tuhoten-ja harventaen-.vlhollisen jouk-k
o j a j a k u l u t t a e n .sen v o i m i a , kunne.i '
tuksena oi j y a l u e i l l e o l i vetaa Punaisen i . . . . . . ; , • - , -
. . . . . • , ,;....;•: ^ , . - . •imenectivat saksalaiset y l i 100,000 m
armeijan, reservit e t e l ä ä n , saadakseen '
Mos.^Qvan r i n t a m a n h e i k k e n e m ä ä n ja
varmistaaksjeen ojinistumistaan iskun
antamisessa p ä ä k a u p u n k i a
vastaan.
kansa teki rakentavaa t y ö t ä . . K a k s i - vuoden 1941 s y k s y l l ä , -jolloin v i h o l l i n en
k y m m e n t ä vuotta Punainen armeija , l ä h e s t y i Moskovaa, P u n a i n e n armeija
t u i vasi j a suojeh neuvostokansan r a u - I e, v a i n py.sayttanyt saksalaisten ete-h
a l l i s t a t y ö t ä . M u t t a k e s ä k u u n 22 p n ä
194J raaka j a k a v a l a ; v i h o l l i n e n h y ö k ­k
ä s i ; a k k i a Neuvostoliiton kimppuun.;
P u n a i n e n armeija o l i p a k o i t e t l u mars--,
simaan taisteluun, kuolettavaan tais-;
t e l u u n H i t l e r i n joukkoja vastaan. .
J a Punainen armeija vietti 25. syn-;
- t y m a p a i v a a n s a . h e l m i k u u n 23 p nä
1943. suorittaen - kypsjTStutkmtonsa
! t o d e l l a k o r k e i n arvosanoin. Se aiheut-=
nemista. vaan antoi h e i l l e s a r j a n mu­s
e r t a v i a iskuja Rostov:s.sa. Jeletz:.ssa,
T i k h v m i s s a ; Tulassa ja . M o s k o v an
edustalla:- . V i h o l l i n e n .oh p-akoitettu
l ä h t e m ä ä n asemistaan j a peräyty­m
ä ä n y h 400 k i l o i n e t r i a i • • .•
J u u i - i t ä m ä n takia saksalai.?et eivat
k e s k i t t ä n e e t paajoukkojaan etelään,
v a a n Orehn j a S t a l i n g r a d i i v seuduille.
- E r ä s a s i a k i r j a , joka oh eraan van-glKsi
joutuneen Sak.san yleisesikunnan
upseerini hallussa, joutui Neuvostolii­t
o n ; y l i p a a l l y s t o n ka-siin, Tama asia-,
k i r j a oh k a r t t a , m i s s ä * o s o i t e t t i i n sak­salaisten
joukkojen eteneminen asCf
tettujen p ä i v ä m ä ä r i e n mukaan. Sak­salaiset
suunnittelivat- olevansa B o n - -
soglebskissa h e i n ä k u u n .10 p n a 1942,
S t a l m g r a d i s s a h e i n ä k u u n 25 p n a . S a -
Nama iskut todistivat, etta sodan j r a tovissa elokuun 10 p n ä , K u i b y s h c -
e n s i m m a i s e n : j a k . s o n . a i k a n a kaydyis- ! v i s s a elokuun 15 pna, Arzama.si.ssa
sa taisteluis.sa Punainen armeija oh
kasvanut scUaiseksrvoimaksi, etta se
.syyskuun; 10 j a Bakussa."sj'j-skuuh^^^^.2^
•pna.'..: . .
ei v a i n . kyennyt ;kestamaan saksalais. |. Näiden strategisten suunnitelmien-seeria
j a m i e s t ä , kuolleina, noin
t a i i k k i a j a . y h 1.000 natsien lentob;;
netta:; t u h o t t i i n S t a l i n g r a d i n alueeä
j a Volgan r a n n o i l l a . •
: • N a m a -musertavat menetykset t
koivat ilmeta saksalaisten ;joukko];
.taisteluvoimissa. . H e i d ä n joukkoi
a l k o i v a t ; k u t i s t u a . j a ; sotilaitten ;
voittoon alkoi horjua. Ja sitten
Punaiselle a r m e i j a l l e ; o t o l l i n e n : heti
j o l l o i n viholliselle v o i t i i n antaa
sertava isku.
E n s i m m ä i n e n Lsku, j o k a oh ikaäi
k u i n esimakuna viela kovemmista
tulioisemmifela i s k u i s t a ; annettiin
s a l a i s i l l e : V l a d i k a v k a z i i T ( O r d j o ni
ze; kaupungin luona; Ankarissa t
teluissa neuvostojoukot tuhosivat
saksalaisen d i v i s i o n a n , Brandenburgia
r y k m e n t i n ; j a .useita erikoisosasto'
T a m a i i operation a i k a n a Punaisen .i"
(Jatkoa^ 4 : n e l l ä . s i v i i l l a>
Lahetar
on kaikke
, yiisityisia
nauttia jc
. Kiitos c
kohtaan,
oloaikanai
S.vdäme.
si tylsille:
Sytela, mt
Annala, E
Violet j a J
Lauri-Silk
•sistot j a S
resa Lebla
a l a , Hug<
Maensivu.
MUSKOK.
PÄIVÄN PAKINA
Punaisen armeijan voiman lähteet
>e
oli llrote^u "konununi->lieii kimtruiru rityksiä" vaataan kertoivat >uu-retjxiivalehlemnie
kirkuvin ni-ikoin.
^litcn Jama 'IVhekko-IoNaki.in hallitiL^kriii;! paatly\. siitä on
turha lähteä etukäteen kannuiavahnnaan.; M u t i a yk.^i asia on kui­tenkin
selvä. K]e;ne.iu C.ou\vahiin halli!usohjelma iiautiii etlellcen
suurten joukkojen, valitoniä kannatusta. Heti toisena päivänä sen
jälkeen kun .mainitut.nrini.sierit esittivät erohakemuksensa: kokoon
Prahan torille SC.ODO käsittävä väkijoukko osoittatnaan m i e l t ä än
j;Wi]lia,m5 :.pfe^^^^
; r(llä.',., S i s ä i r i e i l t U^
i j ä j l ä . kurja.-, e t t ä S t a l i n oh ollut pa-. | s ä n n y t vielä l e i k i n p ä ä l t ä , että *J
j koitettu., •.turvautum
;]/järjeitelyl£ylcyynu;ja^;t
j t.ääkseeri .• asiansa • edes --. j o i t i ^ ' e s s a k i i V | ' i i aÄ t 7 u t i s t e i i ; : p ä ä t ä : j a • hokehut: "
j j ä r j e s t y k s Ö s ä . / ; ;N
i p e ä s t i menossa; s
! k i ä : s ^ k s ä i a i s e t : in^iJlTO
, i änta'ja^tf l ä l i e ^^
.sa^iiiieics^a s i i u n ^ Supmeiv/kan^' ; ; n i i n • k p k ö •,Venäjiäh; tc^^^ JQVitui-; l l a a r i s e s t a / m a h ä ^ ;niin liatsilehöii
saa; l ä h t i sotaan; j o n k a l o p u l l i r i c n t i i - : s i kaaokseeii..- He ovat ^ j ä r j e s t ä n e e t | k i r j o i h i n se S v ä b o d a n ^letscrissä' .ri
los p a l j a s t i heille k t i i n k a h e i d ä t, petet-• teom iar-itiin ;.. . ./T^':-,-;'
t i i n . , v i t t a v i e n koneistojen täj-dennysosat 1 T ä m ä n j ä l k e e n P e k k a ennustaa e:-
T ä l l ä . n i a i i t e r e e l l a olevat taantU- ; on h a n k i t t a v a - S a k . s a s t ä .— m u u a l l a j.tei häh.. - I t i u k u i v a n a .demokraattia
muksellikei. s u p m e i i k i ö i i i ^ ^ei-^saä •/;;-/";:n//^
Olleet-; j a t k m - a s t i - ^ t ä y h nä
•v-..,i.-i- • Olemme kuuHe-3t tana !ltc;na on ^ l a - a i . d U L u i u i j a t LCUUCCL ; , U U - P u n a i s e n a n n e i j a n .huonoudesta, ku- kuoiUeen.^nnn ei ole ihme v a i k k a h e i - - Tällaisia samanlaisia tietarritlF
puxa. ^^-^'--i» ^"«'"'-^-.neidan j a t k u v a s t i puhluta^a k a i i s s a - . " " ^ ^ ^ ^ Se on saanut o - ! n t t o m u u d e s t a . teknillisesta takapa- dan keskuudessaan hammastnaan myyden j a p o l i i t t i s e n sokeuden tv?]
E i l e n ; - oli;; Neuvostoliiton Punaiserl
' koja m . i a i l m a n menosta, n i i n todelh- j «r-^icijan 30-vuotispaiva. E i nukaan
i j a u.-seuran, huvitoimikunta ; i suudessa -maailmassa tapahtuu paljon [ a r m e i j a m a a i l m a s s a o l e - j o u t u i i u t . s e l -
; laiset varmaankin n ä i h i n tanssiaisiin.
• V i c n \ s p a i k k a k u n t a l a i s e t k ' . n ovat nxj-ös
j t e r v e t u l l e i t a.
;-. Harvinaisena; eriKoisuutena on se.
( e t ta m.usu.kista h u o l e h t i i kuuluisa h a -
i n u r i t a i t o i l i j a . O n n i - L a i h a n e n . : ; v a i k ka
h a n ci:;:oIekaan: itse -pjiikaila. M u t ta
ihmisillemme"
T n Strong \astas: k a i k k i i n k y s y -,
myksnn .% alaisevasti. G.o n-s u m e r s-'
Kpuse'.vi vesr j a r j eston - p r esitien t t i • m r s .
Rae:Luckoc,k j a sahkotyolaisiei: u n i on
; .edustaja Jackscivipuhui-Vut j a vetosi-
• sakseen taantumuksen vihan eikä i h - } jmsuudesta. upseeriston alhaisesta ta- sitten k u n S t a h n g r a d t n taistelu osoit- rv-j-ksii:
' me. 5illa onhan sita vastaan rjTmä- sosta. varusteiden puutteesta jHe. j o i - . t i Punaisen armeijan todellisen v o i - i s ä m a s t
ten m a i d e n a>iaa ia y r i i i a \ ä : l i o r ' u l i a a T>hekko.vlovakian v , - l ä \ v v ^ - «'i'- -Miehet v a r m a a n k i n saapuvat t o - ' , _ -o u
s u h i^iVa# e t i%%ip] i i r ö h^ vujoen
j k k o s l ö r .
"'Kaikki merkit vJittaaVat myö. >iihen. että i>oliiiti.esti valveuiu- >^^^^i kokoukseen^l^u. H . ' Teettäkää paiDOtjÖline
L Tshekkoslovakian kansa kieltäytyy t>eräänl> niästä uiko- ja koti- _ v. 1S23 kukU:etti:i Espanjassa 1 V A P Ä I I D F^
tessa lukuisten ,. a r m e i j o i d e n kohtalo
r a t k a i s t u . , S a k s a n Wermachtin, joka:
ta n y k y ä ä n luettuaan ei voi muuta
k u i n i h m e t e l l ä . .-Gn;.:ehkä p a i k a l l a an
• p i t i olla voittamaton, murskasi Pur- j l a i n a t a muutamia- l a u s u n t o j a ; e r i k i r -
• n a i n e n a r m e i j a . a i v a n samalla t a v a l l a rjoituksisra, jotka : osoittavat ihmeteli
k u i n interventioarmeijat e n s m u n ä i s e n [ t ä v ä ä ; t i e t ä m ä t - t ö m y j - t t a ; .
• m a a i l m a n s o d a n j ä l k e e n:
- J o s .kukaan; n i i n ' a i n a k i n '
set-; taantumukselliset ovat
r i n arvioineet P t i n a i s e n a r t i i e i j a n t a i s -
teltiky^^^^n:. E i ole n ä i n o l l e n ihrhe, e t tä
l i n en
a r m e i ja
S u o m e i i . t y ö l ä i s - ja-.ialonpoikais-i
j a ö n ; u k k o - K i i s t i n ohjaiamana
Suomen katisan kohtalo, o n ollut i i i i n rojauttanut i d ä n . . j ä t t i l ä i s en savijalat
ormerpn koska sen t a a n t u m u k s e l l i n e n ' p o i k k i . . ."•
johtajisto., oli rakejitanut;*uII>politiik-s
ä . t o t e u t t a m i s e s s a . T ä m ä n toteutta­miseksi
oli tai;peelUhen propagandan'
harjoittaminen.;;Suomen sotilaallisen
valmeutmnisen hyväksi ja siksi o li
Enmie e n s i n k ä ä n epäile: etteikÖ'.Pek-:'.
,ka: takonut täUaiseen harhakuvaan:
t ä m ä t t ö m i n ä uskosta huolimatta.
:: H u h t i k u u n 27 p : n ä 1940 Ki%iperän
Pekka':- l a i n a a : e o g l a i i t i i a i s e h s a n o n i ä - -
man. ^1'
E s i t ä m m e vielä yhden V a p a a n • Sa-^
n a n • "helmen"' n ä y t t e e k s i . p o l i i t t i s e s ta
.soEeudesta,^ H e l m i k u u n 16 p : n ä 1941
Pekka . k i r j o i t t a a - e r ä ä n e n g l a n n i i l k i e -
i i s en p a k i n o i t s i j a n kirjoituksesta., j o s ­sa
a l j ä i n u o i t i i n Punaiseii-armeijan v o i ­maa,
' j o n k a ' j ä i k e e i i h ä n - uskoen' sen
tappioon;-., suurieleisesti; .tarjoaa vseu-"
l a a v a n " r i i s a u d e n " : " S i t ä m.ieltä ne
ova: olleet muutkin. Paitsi Sudbu;:
r y s s ä ilmestj-va suom.erukeIinen " Syär'-'
b ö d a . 1 v e n ä j ä k s i n i m i t t ä i n Vapauden
n i n i i ; o n . Svaboda); j o k a . ä s k e t t ä i n ' är-a
; voisimme poimia, runs&i»
"^amasta l e h d e s t ä.
• Lehtemme o n uskonut Punaisen
m e i j a n olevan m a a i l m a n ;vauparipe
j a n m i n moraalisesti. p o h i t t i s e s t i S:
l e k r u l l i s e s t i k i n . ; H i s t o r i a on todsa
nut:: sen.' oikeutetuksi; •;Meillä:- ei
m i t ä ä n korjaamista; s i i n ä mitä fi
olemme, sanoneet.
vastaan- j ä ä . h i s t o r i a a n k .. ,
• n a l e h t e n ä , : ; j o t a taantumus y n ^ J ^
t ä ä n h u o l i m a t t a ei -voi muuttaa-;.?;
, j o k a i
oisuudessa .Sosialistisen
h e l p - maansa- puolustus, r a t i h a n tiu-.^aa;^
po voittaa Venäjä. Svaboda syTtti nen j a kaLkkien i h m i s t e n o i k e u l^
kuoli 1
Vainaj
kuun i
Sure
Irja, V
Suome
Suome
V
Ir
P
O
T
si,
II
m
Et
ku
X
si
Sydar
auttöivE
Sudburj
Kntos \
•niistä k.
kemästä
jalle.
Kntos
kauniisi
burj-n c
henkilöi
K i i t o s k
E r i k o i
lehti vat
ovat aut
K i i t o s
n ä i n : my