Vapaus, March 18, 1930

              Kaikki 10 tuuman^ hinta 75c
TOM VEHKAOJA/BAIUTONI
HlSKl SALOMAA LAUi^*«^
* säestämänä
Elisan Valssi : ,
HÄNNINEN j * W l l i l A J i S SOITTO
^ 8 FUÄNNISEJI POtKKA-MÖNIO, polkka,
harmonikka ja viulu ^
HÄNNIS MASURKKA
LEÖ KAUPPI
SiaöF viLmuusu
EMMA
KUUNO SEVANpER
1 J F TULETKÖ T Y T T ^ TÄl^SSiiN
RöMPEftIN TANgSiT V
MATTI S Ö D E R L U ND
. (harmonikka j» kitara)
ai33F PARAATrMARSSr
AAMURUSKO, sotasi
SUOMALAINEN tAlTEILIJAYHTYMÄ
3132F HAEMUVEDEN RANNALLA
MENNÄÄSTÄ POJAT
N U L L O ROMANI <viulunuti)
14368F SEI TUTTA BELLA W Beautiful)
" • 1 DIECI COMMANDAMEHTI Iteti
Commandments) .i
12095F NEAPOLITAN »IGHTS (Neöpolitaji yo)
MIDNIGHT VALSE (Puoliyön valssi) .
RUSSIAN N O V E L T V O R K E S T E RI
12058F VOLGA, valssi -• • . - '.
MUStALAISVALSSI
12079F SONJA, valssi
MANCHURIAN KUKKUIX)ILLA> valssi-
EMIL VELAZCb, urkujen aoolo)
12115F ESTRELLITÄ (PJeäi tahti)
LA COLONDRINA .Pääskynen)
THE FO|IR. SI<:iLIA^S-^
12013F GÖOD PORTONE/val^l (Bao^
CELlTO LtNDO, valssi
Tilataan osoitteella:
Nuorimies Mäsätiöen on vaklM^-
iven kundi polBsikamärin. p a h ^ U i .
I^tt^km hän on m«itkälla tuttutui
IComeellQSSi: VarUokÖDttörissa. kun
h|Lhel$ä tilaltaan s^ystaltlcia iiix^
xaäsi Mäsärinen jotakin jä kivahtitai:
. — Kuka tpivaaa ön p£^ut inil;-
tooosa.iMnun tiaiUaa^
VANHA HirVX VITSI
. Vahkilassa on kaksj. sanian pitä­jän-
niSeslä. toinen kcUqn varkSti-destä
Ja' tpiiien naäpiititi lehmien
sala^lypbämisestä. Salälypsäjä aikoo
i ^ k t a b»älönvaritoan.Jä ky^yy:
^ulii^ahaiii päijoh mahtaa naÄ.
SiinäiÄ iuö Ue Jo iltalypsyn ai­ka,
viKCaa keUovar^.
LVKVKlNKEBILIiA
Körvcnpcrän Jeremias (lukee): —
Isä meidän. Joka olet täivahissa....
i>appl; (kcn-jaa Jeren lausuntaa);
El se nälvahissa' ole-
Jeremias: — JSa, se on sitten
muuttanut.
SItNX ERO
VAPAUS, Box m
iklsia^aailiaita
^yft^ALLISTA
,gjjjd«il^ • Aäitetään eräästä ruo-aupasij
» jiäjpSstäncen sillin ja
,pulIörir'MÖcä teidät sellaista
tekemään.
• Äi;>-->Tkös herra komisarjuk-
^ ilff- koskaan öliutkaan kupari-s.
inä itket, lapsukaiseni?
Stt^innut eksyä, etkä osaa takai-m
kotiin?
— Ky-yllä minä itse osaan, mut-
•ikun isä eksyi väkijoukkoon, eikä
• i varmaankaan osaa kotiin. Si­an
minä.. .y-hy-hyy!
HELPOSTI TEHTY
—^ knuliii,' että veii olisi ohut
työttöifhänä jo .pitöminan aikaa,
— .Työttömänä? Mitä. sitä hul­luja;
nämä, kolme kuukautta, mit­kä
ol^n ollut poissa työsfö, olen
työskennellyt tofstakymmeiitä tun»-
tia päivässä päästäkseni työhön
kiinni.
Vänrikki: — Pragissa kuuluu kak-sl
. tyttöä hukuttautuneen onnetto­man
i-äkkaudön takia. . '
Luutnantti:. — Präglssa.. Praglsr
sa..? Mutta enhän minä siellä ole
koskaan olatkaan!
OLI PIENI
- Armollinen neiti, sanokaa toki
Piäil sana. Joka tekisi minut
Ban onnellisemmaksi mie.
- Raha.
BIKKURIN LOHDUTUS
Kelpaa meidän sentään. El ole
Buolta kuin kalkiöa muilla
Mitä niin?
Pelkoa sHtä. että joutuisi nai-
T Itseään arvötUHhämman oleh-
Vilic ja Jussi ova,t työnhakumat-kallaan
eräässä maalaistalossa kah^
ynia. Pojat Ihmettelevät sökeripa-
Ibjeh plehuutta. itiin .Emäntä tulee
huoneeseen,' hyökkää Vtlie yhfäfckla
ylös ja alkaa juosta kuin hullu ym­päri
huonetta, tavoitellen jotakin .Ja
huutaen:" "Nyt se plrU vei sen!
— _Mlkä ja minkä? kysyy emäntä
kummls^^l
— NO, kärpänen ^sokeripalan.
SÄIKÄHTI ,
r ^ ^ - ^IM^O kysyä, ^ ä
"paanerratcr on omaa sukUaän?
J^8l»aherratar: - Tyttönltneiil on
uen.... . ^ . '
— Oh, suokaa anteeksi...
f «CN JENKKI KERSKAHTAA
Ja sitten~mcmk on 8t. Ixmi-
F ^Pistossa maata esittävä pai-r
»öonnollisessa koossa "
KORKEIN OLENTO
^ ^ ^ n n c 5 - v saboi piispa pal-
P-i<u*^nr-eraanä aamuna, ^'tlÄIätkö
on se. joka näk€6 kaikki
kuulee kaikki 'puteeb-
" ^ l ^ a i k k i ajatuksemme ja
^essa mmäkin kaikessa pils^
arrollisundcssani olen vain
matonen?" " ^
^liSr^ PäspatarV-tiasi fy.
~— Minkä vaoksi kuom^ oh noin
ärtyneen näköinen; eivätkö 'hishes-asi^
t; ole luiatenectT
— Eivät oikein. 'Vapaus' on ju­listanut
sodan koiratorppia ja ta-paintftrmerusla
vastiaän, ja nyt ovat
kundit ineiltä yähentyheet arve-luttavassajnäärässä-
Piku, kun sai-s|
jollakin konstilla sen vietävän
kampattua nurhT! ~
— Turha toivo. Kaikkein vä­hemmin
kai sen sinä saat nurin,
kun emme saaneet mekään, vaikka
yritimme ilmiaottojen ja virrcB-yeisuiiti
voimalla^
BALETISSA
- Kuulkaapas, neiti
minusta teidän h»*
J ^ ^ a t tulla liian lyhXi
ö^;---.Pitäkää v a f a ^M
«tene vilustuta mainettan-
Aaierikkalalnsn: '^Jaa t(i4Us • on
sjtfei k^iilaiss^ V^paipien patea$".
tfanfikijitain^: -HHoJ^jaäti %e
täällä Amäilnssa. aivati niinkuin
nip TtatigVQ«eo|rfn; pyrityfattc patsai­ta
kuuluisuuksille. Jotka ovat aiko­ja
sitten knolleet.
Alli: — En lut|llut, että miehesi
olisi saUlhut sinun käydä ulkionia
yksin.
Sälli: — Mutia se oli kaksi vuot­ta.
sitten: •
.Alli: — Miten hän nyt on muut­tanut
mieltään?
.Saiii: — Minulla on nyt toihcn
miefi.
ROSKAA!
sanoi pikkupoika, kun hänelle Ju­teltiin,
kuinka Jännittävää oli k«lt-sella
Nlirmen ja Vlden kllpaJuoksi)a.
• .Mutta ollslttepas dlleet kafe,!'
massa, kun meidän äiti ajoi i^ftä
takaa ruökapoydätt ynipärt hjiU-banko
kourassaan. Se jotakin jKh^
riittävää olil
03UUS apmai^
ihtni^ffl ~
inisessa
iSr. Engels: Luonnon dialektii­kasta.
Työ on rikkauden lähde, sdhö-vftt
täloustietdiliJ£^ • Se , 56 on
luonnoiii t-itiriällaf joka ?i 11c tuottaa
aineksen, jonka työ muuttaa rik
kaudeksi MUtia se öHHämH^^
saksi vielä paljon eii^^^
on kaiken inhiiniUiseh elämaji''bft^^
mäihen perusehto; ja vlelätjä" säftä^^
määräosa, ett^ taeldäii' täBy^
rätyssä .iiiiele-ssä sähoai-fie..^on
nutkiri ihmisen. ^ r^^";
Useampia . yuoöituhansiä siteen,
lonakih geologicnt ter^iäUrlj^u^öksi
liimittamän äikafcaudeiii yiel^ tAX^
kaisli määräämättömällä tösälliar Idul-tpvasti
öeri löpussäi ^^oli jossakin
maäpälloii ' kuumällaVJ^öhykkeiiii^
nähtävästi jollakin s|it)i^iliU h^t ;
Intian .yjdtemer^enpph^^
i a h k ä i f ^ i m a t k i a . - te
ian tesi ci ölekirkeinUkaan kivi­sistä
valmistanut. :: . "•'
J Stioritdteet, joihin cjjlyanhem-toammi
a^pinasV» ihtofsokjn ^»irtytta*
e^ä i m » ^ V«oMtyhan#n aikana
Jt^iteiieri opettivat fcatensä mu­kautumaan,
lienevät sentähden
alussa oUeei hyvin yksinkerta^iii.
Alhaisimmatkin villit, nekin, joiden
keskiiucl^ssa esiintyy jonkunlaiseen
enemmän iiäimt-lliseen. jtilään. pa-iaätaineh
sämäriaiikaisine t^umitl-lisinä"
sixrkästiiniisineen, ovat vielä
sittenkin paljon korkeamrn^Ha
.kuin mo ylimenokÄuAe^ ^»V??'*.?^
kunnes ihmiskäsi valmisti eriöim&i-sen
piikiven, veitseksi, saattoi sii­hen
killua akamäärä, jonka rin-nalld
meille etiriiiettu aika näyttää
mitättömältä. Mutta, ratkaiseva as­kel
oli otettu: Käsi oli tullut va­paaksi
ja yöi nyt hankkia aina uut­ta
taitavuutta^ ja sefa kautta han­kittu
suuri nötketis periylyi ja l i ­sääntyi
sukupolvi sukiipolvclta.
Siten käsi ci «le yain työelin,
vaan se on myöskin työn . tuote.
Vain työn kauLta, sovittautumalla
yhä uusiin töihin, perimällä tä­män
kautta hankitun lihasjäriteiden
ja pitemmän ajan kuluessa myös­kin
luiden erikoisen kehityksen, ja
tämän jicrityn hienontumisen yhä
uudistettu käyttäminen aina moni-miitkaiseinpiin
suorituksiin on ih­miskäsi
saavuttanut sen korkeat»
täydellisyyden asteen, jolla se vöi
loihtia esiin Rafaelin taulut, 1*ho^-
^ald^niti veistokset ja Paganinin
musiikin.
Muita käsi ei «llut. yksin. S.o
oli vairi yksjtyiiicn jäsen ylidest.ä
kokonaisesta, hyvin moriimutTcaisOs-tä
elimistöstä (organismi). Ja se
mikä tuli käden hyväksi, tuli myös
Itokö ruumiin hyväksi, jonka palve­luksessa
se toimi — ja vieläpä
kahveliakin tavalla.
Eriöiksi kasvun keskinäisen suh­teen
lain johdosta, kuten Danyih
sitä nimittiiä. Tämän lain mukaan
Ovat jonkun .orgaanisen «lehnon
yksityisten osien määtätyt muodot
aina yhteydessä toisten, näköjään
ailtä tJipprimattomiert. oaien mää­rättyjen
muotojen kanssa Siten
on Icäikilla eläimillä, joiden punai­set'
verisolut ovat ilman solutu­maa
jä joiden takaraivon yhdistää
fielkörankaari kaksi nikamaa, poik^
kciik^tta. maitorauhäset poikasten
imetläniistä varten. Samoin on
Imettäväisten kaksiosainen kavio
«Uännöllliseeti yKili|tyny:t, murehti-.
Ien ma^iÄWBipe9w9iJ)futjss^^tois^
ryumiiiiljflBifl^n^ig^i^oj^,!
^ri,iaiö)«^ f$tt^/:y9'n«F»e wd6i}
^eytifä selittääv Aivan valkoiBci^jjaj
:5iriisilm4l#tc; I^issat; ovat. äiria» . tai
^ijltei cairiäj kiiiu-öja.> ihmiskäden
ifleiri.eri hieriontumin,en ja seh kautr
l a askel .aakeleelta. seutAava.-jalaii.
muodostuminen . pystyssä käyntiä
yärtcri*' oric epäilemättä; ve,ellaisen
keskinäi»sn,iauh:te(m;^ain kautta yai-ta^
tintttbifjnyii?rojt^isjiOi nUmht^n
tylsen. korkealle MHittynyt 4hW»!?t»r?
muotoitteri .apiriastiku*;^ JOxtfiiti oV*»
antanut Hkimäärilisen ^ :-lCtt5^.ukft^i
häiätä esivänheihnilstaröföe.: |I« oH%
vat ylt^leenBä' käfvÄn pcittämlit,
heillä oli parta j a pjijpot korvat .la
elivät he parvittaia .^iiiiaBa.. .i^oj»-
;uen lähinnä iheidan eläniöhtavoll»
taan, jotka osoittivat. Jtiiveteftsä, kä­sille
toisia. :tehtäv.iä kuin . jaloille,
alkoivat nämä . apinat tas^sella,
maalla totutella käYclcinääri. kasien
tukemana .ja yha ...eneirimli.ri . ja
enemmän ottamaan pystyn aseri-noii.
Seta kautta olr otettu rtit-katseva
askel apinasta ' ihmiseen
sijHymisessä.
Kaikki vielä elävät ihmisen kal­taiset
apinat voivat Seisoa pystys­sä
ja liikkua eteenpäin kahdella
jalalla. Mutta ainoastaan hähäti-laäsa
ja hyvin avuttomasti. Hei­dän
luonrioUinen käyritiasentonsa
on puolipystyäsento ja edellyttää
käsien käyttämistä.- tiselmmat no>
jaavat käden rystysillä maahan ja
heilauttavat rutiriiiin sisäänvede­tyillä:
jaloilla pitkien kasien läpi,
kuten kainatosauvöjä käyttävä
rampa. YleeA^ä voidaan apinoiden
keskuudessa vielä, nytkin huomata^
kaikki ylimehoästeet. kaikilla nel­jällä
jalajla kulkemiaesta kahdelia
jalätla kulkemiseen saakka. Mutta
millään niistä ei viiriieriiaihittu o>Ie
.^uuta'kuin'hätäkeino^: v ,H
. . Krin pystysaä • kulkeminen- täytyi
karvaisilla esivanfieimfmitlatririie! tuf
Ia ensin säänriöksi ja'. aikaa my.ö-ten
välttämättörit^ydeksi, niin edel­lyttää
-se, että käsien osaksi lan­keaa
sillä välUlä^'yhä ^ enemmän ja
enemmän toisenlaisia tehtäviä. .Api­noidenkin
keskuude^ vallitsee - jo'
määrätty jako käsien ' jä jalkojen
käytössä. Kuten jo mainittiin,
käytetään kättä kiipeämisessä toi­sin
kuin jalkaa. Sitä käytetään
etupäässä ravinnon Ihjimimiseen ja
kiinni pitämiseen, kuten tämä jo
alemmilla imettäväisillä tapahtuu
etukäpälien avulla Niillä irakenta-vat
mon@t apinat'pesiä puihin tai
vieläpä, kuten. vimpanasi, kattoja
oksien väliin suojaksi rajuilmoja
vastaan. Niillä ottavat he ulostus-kokkareita
puolustautuakseen vihol­lisia
vastaan tai pommittavat niitä
hedelmillä ja kivillä. Sillä valmis­tavat
ne vankeudessa joukon yk­sinkertaisia,
ihmisiltä oppimiansa
laitoksia. Mutta juuri iässä näkyy,
miten suori ero on ihmisen kaltais­tenkin
apinain kehittymättömän kä­den
ja satojentuhansien vuosien
työssä korkealle kehittyneen ihriiis-käden
välillä. Luiden ja lihastdic
iukn' ja yleinen järjestys on mo­lemmissa
sama; mutta alhaisem­pienkin,
villien käsi voi suorittaa
satoja töitä, joitä ei fuikallii apj-
MATKUSTAKAA SUOMEEN
SUOMALAISTEN SUOSIMA LINJA
Lyhyt, Nopea i|a Mukava Matka
S U O M E E N
(GÖTEBORqiN KAUTTA)
SUOSITTU ja NOPEA
SISÄLTÄ TÄYDELUSESTI UUSITTU
TURBIINI HÖYRYLAIVA
L Ä H T E E
Halifaxista — 24 p:nä
yifij^jfiiiMri b**bäov ix^\Am/: Joten
i^Amfii^ iM&i^yytifik^-^Mn set.
yleJs6^riYtel««©iifi«en.f i
vAätk>^mpi)ffl!ft "yölltön,K*o-dUrteti;
av'ii -käd.erti'kehityksen vai­kutus
muuhun elimistöön. Kuten
sanöttii, oliVieit apjina-esivanhempam
me laumoissa eläviä; . on sclväst'
mahdotonta johtaa ihminen, kai­kista
eläimistä seurallisin, välittö­mästi
seurattomista. esivanhemmis­ta,
tiäden työssä kehittymisen
kautta alkanut luorinonhcrruu»
laaji^nsi jokaisella uudella edistys-askejeella
itiinisen näköpiiriä! llän
löysi luonnonesiheissä alituisesti
uusia, siihen saakka tuntemattomia
ominaisuuksia. Toiselta puolen
edisti 'työn kehittyminen välttämät-ömästi
yhteiskunnan jäsenten lä-lempää
toisiinsa liittymistä, koska
se lisäsi tapauksia, joissa Kiolcm-minpuolinen
tuki ja yhteistoiminta
oli itarpeen, ja selvitti jokaisen yk­sityisen
tietoisuutta täriiän yhteis­toiminnan
hyödyllisyydestä. Lyhy-ipsti,
tulevat ihmiset joutuivat sii­hen,
että heillä oli toisilleen jotii-kin
sanomista. Tarve loi elimensä:
apinan kehittymätön kurkunpää
muuttui hitaasti, mutta varmasti
äänenv^ibl^lun kautta yhä korke­ampia
aarien vaihteluja varten, ja
suuri eJUriiet oppivat; vähitellen lau­sumaan
. puheäänellisen kirjaimen
toisenfia jälkeen.
• " (Jatketaan)
Paitti CABIN im KOLMAS luokka en
DROTTNINOHOLMISSA nykyään myös
UUSI TURISTI KOLMAS LUQKKA
KAIKKINE NYKYAJAN MUKAVUUKSINEEN
PILETTIHINNAT HALIFAXISTA SUOMEEN:
Kolmas Luokka .....$110.50
Turisti Kolmas Cabin Luokka 126.50
Edestakainen Kolnsias Luokka .. 186.00
ATLANNIN JA POHJANMEREN POIKKI SAMASSA
PALATSIMAISESSA VALTAMERILAIVASSA
KOKO MATKA SUOMEEN KESTXX AINOASTAAN
10 VUOROKAUTTA
Laivojen Kutkuvuorot Halifaxista:
" G R I P S H O L M " . . .
" K U N G S H O L M " ...
" D R O H N I N G H O L M "
"GRIPSHOLM" ...
TILAf KAA HYtTIPAlKAT NYT!
6 p.
Hiditik. 28 p.
Toukok 4 p.
rtrrr
Saadaksenne hj^vän paikan; laivassa päät
piletti lähimmältä.,Linjan asianjiiehcbä^c:
raan seuraavilla osoitella:
B k ^ l i ^ l i ' jn' tiiatkaa
ctaht-.jfii^joittakaa 8U0*
1410 Stanley Str,eet,,, Mo;ntreaI, (^u^
On taa$ satatavai^a Vapauden kirja­kaupasta,
hinta 30c.
Tilatkaa osoitteelta:
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
B O X 69, S U P B U R Y , O N T .
HUOM.! HUOM.! HUOM.I
Limited
Vaatetavaraa* työ- ja pyhäkenkiä,
juv«lli ja ruokatavaraa.
tarpeita.
HEARST — Box 12 — ONTARIO
POJAT
kun tulett- Horstiin, niin käykää
katsomassa Kurjen poikaa. Viä-lä
pyörii pyörät, tfa myös saa
purasta. Siis terve näkemiin.
HufiTo Kurki,
Box 41, Hearst, Oat..
Myytävänä
Hotellin kalusto ja vuokraoikeus jo­ka
kestää vielä puolitoista vuotta. Pai­kassa
on 35 miehelle yksityiset sängyt se­kä
kahden miehen huoneita. Kalusto on
melkein uusi ja talo on myös hyvässä kun­nossa,
hyvällä liikepaikalla. Standard ho­tellin
laisi. Talon vöi vuokrata niin kau­aksi
aikaa kun haluaa. Myyji syyistä kun
o nkaksi hotellia enkä voi molempia pitää.
Kaupasta saa sopia kanssani kirjeellä tai
suullisesti tämän kuukauden aikana. Mie­hiä
oinaina täysi käsi.
0. Viitanen
Box 152, Cochranc, Ont.
Huom.! Iso työmaa on juuri alkanut
lähellä, joka kestää pitemmän aikaa.
Piletin ostoa vart«n käcintykää linjan litfiitt^iiM^
ftaiamiebekt puolaan tahi kirjoittakisa •uoi>aain ;r{'
' ^ seuraavilla osotteilU t
v5>
1410 St^pley Sttcet, Äloiilit^l^ Q i^
l lyiVl%<ife(; Box 69,^S^^
:;4«
suoriltan suurcnnuH, jäljcnnö.s, väritys jai kaikkeri riiuuta atäatl
kUtiliiYä» iyölä. — MfiiitilulsuuB- y.m. kmvmläm^iioim^^^^^'^^
liikkeen itllaUköösta. FUniiä kehitetään huolella. Filmejä> liUtte^ #
tetääri pdfitltso tilattaCb'8uT—. Kaikki ' ^
ATELIER FENNIA ^ Apl. ä|. 7;72,,^ot4^f>^it,^^,
:ni'n.f(i]iiiiii:rirf
.'..h:''^':;:' tm/y ii.
L'i (Vi (.f f ijobb^lriiipripoiui»^'*
li
m:
Cunard- .
tää erihoniaiBta . ^ , .
Ruotsin ja Tanskan välillä Koritt^l^
Hn ja Quebecin kautta. :
Tämän rcUin; ei^koiftuukaista «>il*
nittakoon Cutiard-lirijari järjestMtnft
kiertomatka Lontoossa, iniu|i!iiulii.
suurimmassa kaUlpune^isiiö. ^ ', , !
Cunard-linjalla on erikoinen Skatt- '
dihavialaihch Siirtblaiflleri Mlltuiitoi*'
mieto Winn{peerissä. Täia Mmimä
hoitaa Mr. Carr Jaoobsoirr J o l d k ^ - '
mittaa maanviljelijöille skaridiriavia* •
laisia farmiapulaisiaj joko'miejtift i i i • _
naisia tai kokonaisia pei^eicSi' S u k u - ,
Iäisenne ja tuttavanne tddäaan Ca- \
nadaan turvalligeisti Cilriar(l«llhjäri
johtamissa matkaseurueissa.
Kirjoittakaa omalla kielellänne jql- :
lekin alläolcvista osotteista, aääf^Bk*
Rcnnc tietoja, joita drinetaaii no*
peasti ja maksutta.
m,
ii:-.
l«>p«r
»MONI
« 1
KDMÖNTON
IN Pin4cr Block
ftASKATOOri
' CAlX;AftY
]7«MitlflS».
WTNNIl>lfc(?.«tti».
ib Wellliiata# St. W.
tOROM9t>;0«t;
MM»
327 8t,.8a<39fleMiMt'8e,
MOf^raliAJup^
AL
ns'
"SOTILAALLISTA" ITSE-TIETOISt'l'tTA
Kun tulette Hearstiin, nifii
saatte ruokaa ja liaonsita vasta­päätä
asemaa.
WaUeWälkkOä
B|ox 80, HeanV 0^1,
ITeitl; — Ofen tänään nähnyt
kaupunkimme kolmen kauneimman
miehen muotokuvat.
Luutnantti: — Ketä ne kaksi
muuta ovat?
— Ah, hyvä neiti, kuink^ Ihanaa
unta olin nakcrriä&sä viinfe ydnä.
Uneksin nimittäin c-aavani' suudel­man
ihanilla ruusuhuuliltanne,^ mut­ta
samassa aukehi' välille virta jä
erotti meidät,
— Eikö siinä lähellä ollut mitiiän
Siltaa?
Meillä on kaksi arvokasta kii^aa^']^^
myymme pois huomattavaltei
alennuksella ' ''''il-
Hyviin kandin •idottuDaij ent. binu: $1.25, •ayt'?4MKb"' -~
Tyevaeii
SidoKuoa hyviia koviin 1can«iiiir ent. binU $2.50, «yi $1.75.
Ehirfmmäisct Työväen Olympialaisef-tcosön iiticlerikliri-
<toinen ja liyödyllincn kenelle tahansa muillekin ^ i t s i uriiMU-joillc.
Onhan 80 tavallaan historiaa työväen l^nsainvätisesta
urheiluliikkeestä. Meillä on vain pienempi määrä liaitä teok­sia
jälellä. Hankkikaa ne ajoissa itsellenne. Teokset ovat öjyös
arvokkaita lainakirjastoihin.
VAPAUI>EN KIRJAKAUPPA .
BOX 69, SUÖJSUJIY, C«5lt.
rivi