Vapaus, July 21, 1930

              i^ivu 2 Maanantaina, heinäk 21 p:nä — Mon., July 21
A "P A TT CtaUa nunuUlMa trSrJatte i l M * ttuft. Ommttyf 8 0 -
' V A f A C S {I-iJ.«rtf) ^
t ^ i T i r - T M'l&« P « « OfHt* PeiojUMOt, Ottiva. *• **K<ni tUm taitut.
Ccaoaf «4*riti»in ntc*. 75* per eol. iacli. Uitdaam elurf* for «tagi* i » i t t i « . 7f«. Tk* Talonskriisi — poiiiMlseii aseman kixistyiiifDeD
hlttyiieet sceiälifacsisteiksi Jateimeet
suuria palvelu&siä fascistien asialle
UJ*OTUSfnS.SAT VAPAUDESSA»
T«l«i«ibti>IIa>ctal«M tlXO kcru. 12.MI kaliu k u t u . — Atioliittaoa
fb » « l i l a a n * . — NuMaaavtio.IaiotutKt SOe fcerU. t l M 9 fccftaa. trmtrt^iSamUtkm flM
Suomen vallajikumouksen jälkeen
kuluneen 12 vuotta Ruotsissa asunut
tov. H. Hurme vaara. Joka sieltä kar.
koitettuna on tullut Neuvosto-Karja-laan,
on "Punaiselle Karjalalle" ker­tonut
Ruotsin oloista seuraavaa:
ValtioIlLsten pakoIaJLsteo loukkaa.
kana. — Kautcataa
«IsiMa ihmiut M utaitilaMuUtt Uic kcVu. tIJjO kuista kutaa. — TUapSiaa
«..mio na. »»»<i.:iinai. -'»faoctU»» ilcri.luiiiiou elakilaaa.
TjLALSin.V.AT» /
I «i^M^Sfl. • ak- nuk. S ak. tl.7a i> I kk. IXM. — ThafmlMUa S* fcoMa aaU M»
w' « U o » « . i : < - r tt.öO. 6 k k . f J ^ ) )< I kk. t l b O .
i . « , AUqtUt.
Offica, Boakjiora aatf P/Utakoo: Vapaaa BaHiiiac. tim Suaat.
AU aaU to U adtinaaad: Vifaaa. P.O. &9. SudLarr. Oat.
fa* C 9 « atiOoU takaaaa aaa «aauatfa «aaiBäiMaa kirjaaaaeaaa. fcllfanakaa •aiatlMB HHltlw
^ ^ t M |wtt<yaaiitta «»».mt J . V . AbIqriM. liikJucaliuluJa. .
Elokuun ensimmäinen päivä lähestyy
Viime vuonna victetliin ensi \ r i h l l r i i d a t ovat synnyttäneet maa-k
f r r a n dokuun ensimmäistä päi- j i I n i ; i n l a a j u i H fn laloiidelliKen pulan
en
VOSiO-o.^
ii.ssa
vää vallankumouk.sellisen työväes­tön
keskuudessa imperialistiVlen
.«otien vasluslam5.sen ja
l i i t on puoluslami.sen
MilJQonat työläi.sel
inaaihnaa jättivät s i i l o in työp(fnk-kirisä
j a lähtivät kaduiJIe, pane-ihäah
va-stnlauseen.sa sotia vastaan
j a lausumaan jyrkän tuomionsa
kaikista impcriali«lien varusteluis­ta
IVeuvostoIiiton kukistamiseksi.
M o n ^ s a maassa o l i viime vuon­na
kommunistienkin keskuudessa
epäilyjä tämän päivän onnistumi­sesta
suurina joukkomielnnosoituk-sina,
mutta kun valtavat joukot
kf/Js.sa käpitalistisis.sa mai.ssa i l -
maantiiivat kaduille, oli epäilys
pöispyyhkiii.sty. Joukkojen mieli­ala;
osoitti, cttu työläiset kaikissa
maii-^a yliu suuremmissa joukois­sa:
alkavat käsittää imperialististen
sotien turmiollisuuden j a ovat v a l -
l l i i i t Käymään taisteluun niitä vas­tustaakseen
j a puolustaakseen Neu­vostoliittoa,
ainoaa työläisten kan-sainvätisftä
Isänmaata, imperialis-
(iän Iiyökkäyksiä vastaan.
- Uuden maailmansodan vaara on
tällä Hetkellä entistä suurempi.
K a i k i s s a kapitalistisissa maissa käy-
Aöati, kuumeisia sotavarusteluja,
j o t k a merkitsevät, että imperialis*
t i t kaiteista "rauhanqeiivotteluis-iaari"
ja. kauneisla puheistaan huo-ilfiiafta
vqlrnislefevat entistä veri-seniniän
maai)man|>aIon sytyttä­neistä,
kapitalistien keskinäiset
j ;i lä.stä pula.sta selviytyäkseen ei­vät
lie näe nluuta tietä kuin uuden
f^odan synnyttämisen, jonka seu-merkeissä.
rauksena maailma jaettaisiin taa­sen
uusiin markkina-alueisiin, saa-li.
stiiskenltfcin. Kaikkien kapitalis­tien
pyrkimyksenä on uuden maa­ilmansodan
avulla saada myöskin
Neuvostoliiton alueet jaetuksi eri
k a p i l a l i s t i v a l l o i l l e saalistusalueik­s
i , siis kukistaa työväen hallitus
maasta, jossa sosialismin, rakenta­minen
edistyy päivä päivältä yhä
suuremmalla menestyksellä.
Maailman proletariaatin on k u i ­tenkin
varustauduttava kaikkia näi­tä
kiipilalistien pyrkimyksiä vas-tiistaaiaan.
Sen on elokuun ensim­mäisenä
päivänä kaottava rivinsä
j a tarkasteltava taistelujoukkonsa-
Kapitalististen maitten hurttalau-mat
tietysti vallassaolevien toimesta
komennetaan hajoittamaan työläis­ten
mielenosoituksia tänäkin vuon-i
i a , kuten tapahtui vuosi sitten,
multa se ci saa peloittaa työläisiä
kokoontumasta. Valmistautuessa
tätä päivää varten on l a a j o i l l e työ-lä^
isjoukoille .tehtävä selväksi im­p
e r i a l i s m in pyrkimykset ja Punai­sen
päivän merkitys. Mitä suu­remmat
työläisjoukot virtaavat ka­duille"
Punaisena päivänä, sitä, v o i -
keammaksi tulee hurttalaumoille
mielcnosoituksiamme estää.
Valmistautukaa. siiSv Punaisen
päivän , viettoon! Miljoonat iyö-iäiset
kad'uilie elokuun ensimmäi-
Hia. UM i »axua. - A»aa«a« « < l«»tukMi |2«i kerta. $iM luki kartaa- — Xii»oaitartl»kaa . tiirvanikf^ui RuotsUsa on ol-ilMakaal
» 2 Ä kota. M liriisaka» kIit««!aMatlla ta* mMlv^tttfUi. — CiaiOn lUrVSOlKey» UUOlSlSSfl. PO Of.
lajia» Ja itao««»'|lut peruja vanhoilta ajoilta, mutta
nyttemmin ovat maan valtaapitävät
vastaYatlahTtupioiik^lliset a^te as­teelta
riistäneet sen punaisilla .pako­laisilta.
VenäJäisiä raonarkistiicarku.
reja sieifä 'kyllä -nykyäänkin suosi,
taan — aivan niinkuin valko-Suo-messakin.
— Suomen valkokaartilaisuudella
on siis markkinoita Ruotsissa?
Fascismia ihaileville aineksille on
se kerrassaan haluttua importltava.
raa. Suomen ohranakin on, ei alilo-astaan
siirtänyt sinne yleisiä työta­pojaan,
vaan myöskin sen läntisen
naapurimaansa alistanut omaksi l a i -
tumekseen "Suomen yhteiskuntajär,
jestystä vastaap suunnatun toimin­nan"
estämiseksi siellä Ja sieltä.
Ruotsalatpen virkakunta on ruven­nut
Suomen ohranan juoksupojäksL
FascistUntemationale lujittaa si­ten
lenkkejään.
Demokratia paljastuu .vhä . enem­män
suurille joukoille kapitalistien
diktatuuriksi myöskin Ruotsissa.
Mainion leikkauksen virkamiesten
mielivallasta antoi minua vastaah
nostettu karkoituaijahtl:
Viime syksykesällä kannusti Suo­man
hallitus. Ruotsin viranomaisia
vangitsemaan Sbumen Kommunisti,
seil Puolue^ puheenjohtajan, tov.
Kullervo Mannerin, jonka otaksuivat
ojevian Tukhohmassa. Ulkoxnliiisteri
Trygger, mustasleluinen, kuten tsaa­r
in santarmi, niobilisol parhaansa
mukaan Mannerin jahtaamista, mut.
ta tuloksetta, Komenti viimein huo-nomlaineteen
Tukholman polilsllai.
toksen käymään minun kurkkuihini.
Poliisi väitti mjiiiiin fjet^v^i,' eitä
tov. Manner,oli Hjnkliplmassa ja vaa­ti
mlniih ilmoittamani) hänen asun­tonsa
oBotteen. K im en ruvennut i l -
mlantajalcsl, niin uhattiin vaikeuk.
silla. Kiskoivat sitten vaimoni kiris-tyskulusteluun,
jossa oli kaksi Suo­men
ohranan edustajaa kuuntelija­na!
Kun ei siltäkään ollut tulosta,
antoi pplli^l huomenna, 31 päivänä
lokakuuta 1029 miriulle ukaasin men.
nä maasta pois 8 päivän sisällä., T ä -
mä sen ohella, että mitään penistet,
t a ci. ensin suostuttu llmolttainäan.
p\\ nipkotpn määräys. Juristit sanoi-vat
sen olevan laittoroah. kun oUn
osunut maassa niin kauon. sitäpait.
»l minulla oli k u n i n k ^ allekjrjpit-tama
haliltyfcsen päätös vuodelta
1918, että sa»n. asu» Ruotsissa siihen
asti kunnes voin vapaasti ntittmä
Suomeen, E n inyösjcäan ollut tehnyt
lain edellyttämää rikosta,, eikä por-varilehdet^
myöntäneet maan olevan
sodan kynnyksellä, jolloin Ruotsin
laki sallii viranomaisille valtuudet
kairkolttäa ulkomaalaisia. Päätän.sUs,
että en tottelie poliisin määi-äystä.
Othi asianajajan ja hänen kauttan­sa
vetosin kuvernööriin (ylikäskyn.
haltijaan), k u n tämä joulukuun.2
linä hyväksyi poliisin pptöksen, niin
sen a !
M^neyn ja Billingsin asia
Warren B i l l i n g s i h jo T om Moo-
• neyn on oltava vankeudesso, kun-
.-nes kuolevat. '
N i i n , päättivät oikeuslaitokset,
armahduslautakuttta. j a Californian
jtt kuvernööri, noudatettuaan sosiali-fascistien,
liberaalien ja työväen
petkuttajain tahtoa, saattaessaan
liäiden. tuomittujen asian kapitalis­tisen
'Main menettelytavoista riip­p
u v a k s i " .
Ketkä ovat vastuunalaisia tästä
päätöksestä?
Työvoiman ostajat ja niiden
. .patvelijat, sekä. häiiitusvirkailijat
' ovat vastuunalaisia. Kaikki ne d i -
lifskset, jotka ovat olleet avustuvi-naa|
i; Mponeya. j a B i l l i n g s i u , multa
tpdellisuudesaa avustavat kapitalis­teja,
ovat vastuunalaisia. Tämä
fairkpittaa liberaaleja, spsialide-mpkraatteja
seka mutta työväen
^^pettsjiä, jotka ovat kuukausimääriä
le^kiheet vangeilla j a työväestöllä
yleensä, i n t o i l l e n sitä politiikkaa
vastaan, jonka militantit ovat
omaksuneet mobilisoidakseen • työ­väenluokan
vapauttamaan vangit.
Tämä koskee n i i l u samoja hcnkilÖi-
Jä, jotka takaovilla ovat käyneet
kauppaa kierojen kapitalistipoliti-koitsijain
kanssa ja jotka ovat
tehneet tyhjäksi jokai.^en yrityksen
saattaa militanllisen joukkotojmin-nan
käyntiin noiden samojen poU-t
i k o i t s i j a in vaikutuksen hävittämi­seksi;
Tämii koskee myÖ9 Mooney vetosin edelleen hallitukseen.
Moldera Defense komiteaa San ^
Franciscosta, joka on levittänyt
valheellisia lausuntoja Kansainvä­lisestä
Työväen Puolustusliitosta
yrittäessään halyaannuttau työläis­ten
mobilisoimisen tätä hirveää ja
häpeällistä tekopeliä vastaan.
Mooney j a B i l l i n g s ovat syyllö-niiä
niihin rikoksiin, joista heidät
l u o m i l t i i n . Tuomarit, Takimiehel
ja yksinpä entiset valtion todista-
, jätkin ovat myöntäneet sen. Koko
työväenluokka on tietoinen siitä,
elta" kapiralistit yksinkertaisesti a i ­kovat
murhata Mooneyn ja B i l ­lingsiu,
niinkuin ne murhasivat
Saccon j a Vanzellin ja kymmeniä
muita työläisiä toisenlaisia keinoja
käyttäen.
Mooney j a B i l l i n g s voidaan vie­lä
vapauttaa! ,
Mutta he eivät vapaudu ennen
k u i n Yhdysvaltain työväenluokka
pakottaa Folsomin ja San Quen­t
i n in vankilain ovet avautumaan.
T a k a o v i l l a tuttavallinen 'seuruste­leminen
. -porvaripolitikoitsijain
kanssa, joitten vahvin puoli on
gärftäys, tuottaa ainoastaan sellai­sia
päätöksiä, kuin viim^ päivinä
on anneltu.'-— U . K .
Taistelujen ja toiminnan aika
K a p i t a l i s m i n k r i i s i on synnyttä­nyt
liikehtim"islä j a kuohuntaa laa­j
o j en työläis- j a farmarijoukkojen
keskuudessa. Sentähden kapitalis­min
puolustajat — n i i h i n sisällyen
myöskin sosialifascistit — ovat
nousseet kuumeentapaiseen hyökkä­ykseen
kapitalistista järjestelmää
uhkaavia voimia vastaan. Mutta
se ajaa laajoja kapitalismin riislä-miä
j a ' raatelemia joukkoja yhä
kiilikeämpään- j a laajempaan po­liittiseen
aktiivisuuteen.. Sellainen
o n liianne nykyään kapitalistises­sa'maailmoissa.
V a l l a n k u n i o o k s e l l i s i l l e työläisil­l
e .tämä on kalkissa! maissa tai^^te-kapitalismin
pula ei suinkaan au-tomaaltisesti
johda työväkeä val­lankumoukselliseen
toimintaan,
vaan tarvitaan siihen agitatsioni-j
a propagandalyötä. Taistelujär-jt>*
töjä on organisoitava ja luji^
tellava sekä vedettävä niihin kaik­ki
työväenluokan valveutunut ai-ne<.
Jos tätä ei tehdä, merkitsee
se otollisen ajan laiminlyömistä.
Se on horjumista ja opportunis­mia.
Sentähden nykyään kommu­nistisen
liikkeen tärkein taistelu
on suunnattu oikealle, oikeislovaa-raa
vastaan.
Tämä tilanne tuottaa hyviä tu­loksia
vallankumoukselliselle liik­aan
j a toiminnan aikaa. K r i i s i j a j keelle v a i n sillä edellytyksellä, et-
Maassa syntjmeen puolustuslllk-keen
vuokgl viipyi hallituksen pääti^
vieläkin kauemmin kuin kuverriöö.
rln. Laajat työväenjoukot, kpmmu-nistisen
puolueen johfipna, sekä huo.
mattftva, jouWco n-sV radikaalisia, kou-lumiehlä
y.m, tunnettuja henkilöltä,
astui vaatimaan, että hallitus muut­taisi
pplllfiln jä kuvemöörih miellr
valtaiset päätökset. Se oli kaunis
myötätunnon osoitus Ruotsissa äuQ.
men taistelevaa työväkeä kohtaan,
johon mtaiin käsitettiin kuuluvan.
Ruotsilcih jakautui nyt kahtia, pu­naisten
ja valkoisten kannattejltn, —
V. 1918 tuU sieltä vain mustabrlgadl
Suomen valkoisten avuksi. Mutta
hallitus oli nytkin valkoisten iMjolel-la.
Se oli nttista. sakki kauttaaltaan.
V. 1918 murhatairigadln hommaajia.
Sotaministerinäkin Valko-Suomen
upseerikoulun johtajana oUut evers.
tl. Maaliskuun lopulla vahvisti hal­litus
poliisin, jo lähes 5 kuukautta
sitten limassa roikkuneen päätöksen
ja alkoi klhpehtlmään poismenoani
vahglksemlsen uhalla. Iteintuksen
lähellä oleva kukistuminen oli jo
silloin varma asla ja ruotsalaiset to­verit
kehoittlvat minua menemään
"maan alle" - siihen asti kimnes se
tapahtuu. Sitä keinoa en tahtonut
käyttää, vaan nousin Neuvostovallan
kauppalaivaan perheineni. Pääslnuhe
suoraan, Leningradiin. — Tulpänime
suosi kaksi suurvaltaa. LuPnto piti
tyyntä koko merimatkan ajan ja
Neuvostomaa otti vastaan.
Entäs Ruotsin tilanteesta?
tä kaikki työväen luokkataistelu-voimat
jännitetään aktiiviseen toi­mintaan-
M i e l i a l o i l l e ei voida m i ­tään
kestävää rakentaa, siksi ne on
yhdistettävä, organisoitava ja te­rästettävä.
Sen työn johtamiseksi
on välttämätön teoreettisesti selvä
j a määrätietoinen kommunistinen
puolue. MuUa se ei riitä: tarvi­taan
vallankumouksellisia unioita
j a muita työväenluokan joukkojär-jestöjä.
Sentähden niitä on raken-nettav.
Sitä on tehtävä k a i k k i a l l a:
työpaikoilla, kylässä, kotona, mie­lenosoituksissa,
kokouksissa, j.n.e.
V a i n siten voi vallankumoukselli-sen
työväenliikkeen toiminta saada
Vaikka nj*yinen kansaJhvälinen
tiapitalismin pula el olekaan vielä
ehtinyt itoskea Ruotsin talouteen y h ­tä
ankarasti kuin esim. äioinen, niin
tuntuu pula selvästi Ruotsissakin
Maatalous on umpikujassa. Se on
valtioavun tai^jeessä. S^uutama päl
vä sitten kaa^nuj ^kapitaliitjpoliat
ta Kreugerin komentama ' h a l l i t u '
koetti parlaiuentissia ajaa; läpi ras.
kasta viJja,turia, jptii 3 ^ vält-tämättömäjf*
». . . jnaatato^tuotannon
jatkumiselle. Työväki vastiistl, /.osk?.
tullit olisivat kohottaneet" sen leipä.
vanasta.. Siibcri tullilakiinsa .halli­tus
nyt kaatiii j a aikanaan tulee
romahtamaan kapitalistinen maaia-
Ipuskin. Sen pula on jo^nyt pannut
Ruotsissa puhtnftaan maanviljel^icren
kooperatiivlsöinnln puoiesta .sellai­setkin
politlikot, jotka muuten p u .
huvat ja, kirjoittavat Neuvostoliitos­sa
toteutettavana olevaa, kollektlvi-eöintla,
vastaan,
Korkealle "kehittyneiden teolli­suuksien
aloillakin alkaa pula il­metä.
Kuumeinen t^lllsuuden rat-slonallsolnti
lisää nopeasti työttö­myyttä.
Suuret työttömien leivättö-ipät
joukot ovat "rikkaan Ruotsin-nykyinen
tunnusmerkki.
Talouspulan kynnyksellä, ryhtyivät
Ruotsin hallitsevat kapitalistit työ.
väkeä vastaan varustautumaan kah­della
Päälinjalla. Työväen, pettämi­sen
sekä patukoimisen lipjalla. Työs.
säplevan työväen petkuttaminen so­sialidemokraattisten
johtajien avul­la
, järjestettiin entlstäänKliJ syste.
inaattlsenunaksl n,s. mondismiii
muodossa. ("Teollisuuskapitaiistin ja
työläisen edut ovat yhteiset, he i s ­tuvat
sanjalla oksalla"). Patukoimis-ta
järjestettiin ja kpyennettlln taas
työttömänä ja lakossa oleyla, työläl.
siä varten. Tsaarivallan aikuisiin
tiahlmpiin kasak^apieksäjäi$Un Suo.
niessa: vain vplji verrata Tukholman
•ppUisln riehumista ilnjaautotyöläis-ten,
lakossa viime kesänä, kopimunis-tlen
jouluaamukokousten hajoitta,
mlsta ja maaliskuun 6 päivänä kom-munistlsen,
puolueen kutsusta työttö-myysmlelenpsoitukslln
osaaottaneideh
säpelolntia.
,^ Kopiminilstinen puplue, IC<Mninter­nin
osasto, 6n . maassa vi^iä lailli­sesti
sallittu, mutta sen jälkeen kun
viime syksynä luopiot joutuivat pois
puolueen jphdpsta. alkdl ppliisL ja
vlrkavjöta. puoluetta ank^irasti vaL
noamaan. PuplUjeen Ja nuorisoliiton
aktilvislmmllle jäsenille . o n jo t u -
kuttaia tullut linnatupmipita.
Luopiot salvat puoluehajaannuk­sessa
, huostaansa, puolueen, pääleh-den
Folkets Pagblad Politlkenin ja
sen ayulla aluksi myös puolueen jä-.
sen eneininlstöti. Puc^ueen piti perus­taa
-iJ^ikaui^uhiaiQ- uusi-«.l^
Dag (Uusi Päivä); Sen, ja puoluetta
seuranneitten maaseutulehtien vai.
•kutuksesta alkoi luoploltten rivit p p -
peasti hajota. Jo lähtöni alkplliin
oli puolue vallannut jäsenten enem­mistön.
Luopioiksi tulleet entiset johtajat,
kiiten täälläkta on käynyt K. K l l -
bbm. ovat jo ehtineet osottaa häm­mästyttävän
moraalisen saastaisuu­tensa.
Pian on Kilbomln pakko äl.
kaa fullä* toimeen muuten hohkki-m.
äliaah rlk'kauksina. Johtajat)alkka
el saata hänelle enää olla pitkäai­kainen.
päin j a o l l a vakuutettu lopullisesta
voitostaan.
„Me So. Porcuplnen työläiset. C a -
nadassa, kokoontuneine joukkokoko­ukseen
heinäkuun la p:nä iöSO,
kuultuamme selostuksen niistä fas.
cistlslsta toimenpiteistä, joihin Suo.
men porveristo on ryhtynyt tuhotak­seen
luokkataistelun kannalla olevat
työväenjärjestöt, lausumme mitä
jyrkimmän vastalauseen moisten
törkeiden väkivaltatoimenpitelden
johdosta.
1) Me protesteeraamme mitä jjfT.
klminln Suomen työläisten jatkuvaa
sortoa, vastaan, mikä on ilmennyt
1918 vainon ja teurastuksen jälkeen
iyöväenfuokan parhaimmiston van-
Idk^hln telkeämftten, järjestöjen ja
sanomalehtien lakkauttamisten y-m.
muodossa. "
2) Me protesteeraamme Vaasassa
tapahtuneen "Työn änen" kirjapal-non
jröllisen, rösvomaisen hävltylcsen
johdosta.
3) Me protesteeraamme sitä hävy­töntä
ja roistomaista kohtelua vas­taan,
minkä alaiseksi joutui kesä-kmm
14 p:nä Asser Salo, joka e.
siintyi 'Työn Äänen" puolesta asian­ajajana,
vaatien ajisaittua rängals.
tusta niille fascLstiheittiöille, jotka
tunnustivat ottaneensa osaa maini­tun
kirjapainon hävitykseen.
4) Me protesteeraamme kaikkia
niitä konnantöitä vastaan, mitä. Silp­inen
f aseistit ovat n.k. lapualaismi-den
nhnessä toimeenpanneet, viimei­simpiä
niistä ollen lukuisten työläis­ten
rääkkäykset.
5) Me protesteeraamfne työväen,
lehtien viimeksi tapahtunutta jpuk-kolakkautusta
vastaan, mikä on toL
mitettu fascistien vaatimusten pai­nostuksesta.
6> Edelleen me protesteeraamme
myös sitä kaksinaamaista suhtau-luokkataisteluSaimaila
olevaa työvä­keä
vastaan.,
7) J a edelleen me tiKHJxitsemine
hoipertelijaan roenetteljrti, heidän y-rittäessäfin
pirstoa vjölänkumouk-
^eUisia järjestöjä ja katsomme, että
kaikki hajotusyritykset, esiintyivät,
pä ne millä nimillä tahansa, ovat
voimien heikentämistä hetkellä, jol-oin
tarvitaan työläisten yhtenäinen
/allankumouksellinen rintama kiih.
yvää fascistista hyökkäystä vastaan.
'Samalla kuin me täten panemme
vastalauseemme Suomen . fascistlsia
.lousuja vastaan, me käsitämme, et­tä
ne ovat osa porvariston epätoivoi-
;ista 3rrityteistä pelastaa kapitalisti­nen
järjestelmä sitä tuhoonsa joh­tavasta,
yhä pahenevasta taloudelli.
sesta pulasta, joka esiintyy inaail.
maniaajuisena eikä^ vain Suomea
koskevana, kuin myös osa imperia­listisen
rosvohyökkäyksen valmiste,
lusta proletaarista Isänmaatamme,
Neuvostoliittoa vastaan, jossa menes­tyksellisesti
ja nopeasti rakennetaan
sosialismia.
Suomen 'työläiset ja talonpojat!
Jatkakaa taisteluanne Kommunisti-'
sen Kansainväliseii ja Siiomen Kom.
mnni^tisen Puolueen johdolla! Älkää
perääntykö taistelustanne hituista-kaah!
Maaliman köyhälistön rinnal­la
ja avulla te voitatte! Alas Suo.
men verinen fascistiporvaristo. Alas
valkoinen hirmuvalta! Voittakoon
Suomen ja koko maailman proletari­aatin
vallankumous!
Timminsin tytöt Long
Lakella
Lauantaina antoivat Timminsin
n JS. Passin Maunokin juokä alle
entisen ennätyksen, ollen aika 18
sek.
V Keihäs oh kymmenottelijoilla vä­hällä
lentää yli • ennätyspaalun. K o ­larin
Lasse pn palaimut metsistä ja
heitti ensi kerran tänä kesänä k i l .
pailuissa. Heitto kantoi vajaan
metrin päähän ennätyksestä. Tai­taapa
olla niin, että tänä kesänä
tulee siitä lajista myöskin ennätys
n a j i t t i v a benJ
l^akuntaa. jä
Hon pikkutytöt voimistelunäytöksen j muutettavaksi uusille numeroille, sil-
PORT ^RTHUBII<? JA FOI^t WIL.
LIÄMIfC LUqKKATIETOiiSTEN
liVOMAiAISTENT TyöLÄISTlEN
LAUSUNTO SUOMEN FAS­CISTIEN
YALLANKAAPPA.
UlCsisSTA
Olemme mielehklinnqQla seuran­neet
tapahtumia Suomessa viimeis­ten
kuukausien, viimeisten viikkojen
ja viimeisten päivien kuluessa.
Tässä yhteydessä ei ole tarvis läh­teä
kertaamaan tapahtumia fascis-tlsen
vallankaappauksen tapahtues-s^.
Ne ovat työläisille tuoreessa muis.
tissat. Tahdomme vain lausua seuraa­vaa:
*
• Fascistien. vallankaappaus Suomes­sa,
i^nglannin vasallimaassa, on e.
rottamattomana osana imperialistis­ten
»"Q^ypvältatn spi^an valnilsteluifita
NeuvojstpiiitQn mitr^^^miseksl.
Tuiemme, tekemääfi se,n kuin suin­kin
voimme Suotpeh työläisten ja
köyhäin talonpoikain vallankumoufc.
sellisen toiminnan avustamiseksi. T u ­lemme
tekemään kaikkemme" impe.
rlalistisen sodan vastustaniiseksi,
rientämään kaduille kansainvälisenä
imperialistisen sodan vastustamls-päivänä,
toisena päivänä elokuuta,^
j a opettamaan työläisille, että Im^
periällstlnen sota on muutettava
luokkasodaksi. >
Tulemme värväämään työläisten
j a köyhäin farmarien prahaat. a i.
nekset Kommunistisen Puoliieen, työ­tätekeväin
rohkean ja tietoisen etii-vartion
jäseniksi.
Alas Suomen fasclsml ja. Imperia.
llstiset rosvohallitukset!
Alas imperialistien kätyrit, ammat­tiliittojen
byrokraattiset pomot, so.
slalidemokratla, I.W.W:n johtoklik-ki,
kbmmunistiluoRlot, y.m.!
Eläköön työläisten ja köyhäin ta.
Ipnpoikain valta. Sosialististen Neu-vostotasavaltain
Liitto!
Eläköön Elomintern! Eläköön Suo-men
Kominunistinen Puolue! Elä­köön
Öahadan Kommunistinen Puo.
lue!
Hjrväksytty yksimielisesti Canadan
Suomalaisen Järjestön Port Arthu­r
in osaston taiplla heinäk. 13 p. pl.
detyssä joukkokokouksessa, jossa oii
läsnä 200 työläistä.
Hyväksytty C.S.J : n . Fort William-tn
osaston talolla heinäk. 13 p. p i ­detyssä
joukkokokouksessa, jossa., oli
läsnä 150 työläistä.
Sudburyssa Liberty-haahlla. Menes­tystä
voi sanoa parhaimmaksi mitä
koskaan Sudburyssa ovat voimistelu-tilaisuudet
saaneet. Timminsiläiset
esittivät niin hienon ja huolellisesti
harjoitellun ohjelman, että\seilaisia
esittäjiä saa haiea pitkään. Suor
sionosotukset olivatkin valtavat pie­nille
esittäjille.
Huomenna vierailevat timminsi.
Iäiset vielä Long Lakella, suomalai­sella,
haalilla. joten niille _sudbury-laisille,
jotka eivät ehtineet lauan-tal-
lltana, heidän esityksiään seuraa­maan,
tulee tilaisuus korjata ereh­dyksensä,
kun eivät tulleet Libsrty-haalille.
Ohjelma'Long Lakella on
sama kuin oli lauantainakin. Tans­sia
on runsaasti lopuksi <tanssihalui.
sille.
Muistakaapa siis huomenna ohja­ta
"kaarpjenne" keulat Long Laken
haalia kohden. ^
Näkemyksiä mesta­ruuskisoista
Lauantaina alkaneissa mestaruus­kilpailuissa
annettiin katsojille al­kua
jännitykseen 4x800 m. viestissä,
johon osallistui Toronton Yrityksen,
Beaver Laken Jehujen j a Sudburyn
Kisan joiikueet. Viimeisessä vaih­dossa
oli Kisa jälessä noin kymme­nen
viisitoista metriä, mutta kun
kapulan sai Jokelan Yrjö, niin kaula
alkoi kasvaa. Lopussa sitä oli jo viL
tisenkymmentä metriä.
Edellämainitussa viestissä herätti
ansaittua huomiota yleisön taholta
Jokelan Yrjön vaivattoman tuntui­nen
juoksutyyll. Sai osjikseen ylei­sön
tahplta ruiisaat suosionösoituk.
set. Lauantainen tilaisuus tuntuikin
ikäänkuin Yrjön "come backilta"
kilpakentille. Melkein yhtä kevyen
näköinen tyyli. oU. myöskin nuorem­malla
veljellä Jussilla. Mutta hänen
juoksulahjansa ei kai vielä näin ly­hyellä
matlcalla pääse täysiin oike­uksiinsa.
lä Passin Maimo näyttää myöskin
loikaimeen keihäsmiesten joukkoon
ja lähenee uhkaavasti ennätysmerk-
Lääkäri: — Jahah, ankara pään.
särky, sydämentykytyksiä, kipua nis­kassa.
Mikä ön ikäxme, rouya?
Potilas: — 24 vuotta, herra toh­tori.
«Lääkjiirt (jatkaen ^klrjoittamls-taan):
—- Ja muisti huonontunut.
SAI OMANSA
Tämän kirjoittaja lupasi julkisesti
tunnustaa, jps- sattuu häviämään
Lehlelän Jukalle. Lauantaina hävi­sin
ja puhta^ti, ilman mitään
"kikkimistä". Torontolaiset olivat
pärenipia ja "beaverit." huonoim.
pla.
Olipa se jäiinlttävä hetki, kun 4x
400 itf. viestinviejät asettuivat läh­töviivalle.
.Osanottajina olivat To­ronton
Yrityksen joukkue ja Kisas­ta
kaksi joukkuetta. Voiton peri
puhtaasti ICisa 1, j a melkoisen hy^
väliä ajalla. Toisiena oli Toronton
pojat
K u n eilisten kilpailujen viimeinen
numero, 4x1,500 m:n viestin juoksu
alkoi pitivät yleensä kalkki varma­na,
että voiton perii ylivoimaisesti
Toronton Yrityksen vahva joukkue.
Jehun pojat kuitenkin yllättivät,
taivaltaen matkan uudessa ennätys,
ajassa. Toronton joukkue tuli toisek­si.
Harvoin saadaan kokea niin jän­nittävää
viestinjuoksua kuin oli tä­mä
mestaruuskilpailujen viimeinen
numero.
•
Naisten 3-ottelu oli hyvä kilpai­lu,
johon osallistui myöskin Tim­minsin
Ilon tyttöjä useita. Erifcoises.
ti kiintyi huomio näissä tytöissä
Helvi Hiiliin, joka hyppäsi pituutta
434, eli saman kuta ennätys. 100 m.
juoksussa tuli hän myös ensimäi-seksl
ajalla 14.5. Tulokset herättää
erikoisesti Ihmettelyä siksi, että Hel­vi
on vasta 13 vuoden ikätoen. Hä-
. Sekakuoro "Kaiku" antaa vierailu­konsertin
Nolalun S. J . haalilla kes­kiviikkona
t±. 30 p. kello 9. illalla.
Huomautamme vielä aivan erikoises­ti
farmareita, että eivät jätä tilai­suutta,
käyttämättä hyväkseen. Oh­jelma,
olosuhteet huomioon ottaen,
paras mahdollinen. Kuoro, yksiiy
ja kaksinlauluesityksiä. Sitten vielä
repäisevä yksinäytöksinen operetti
"Pusugulassit", säestää Armas Laak­so.
Tanssia alussa ja lopussa. L i ­put
35 senttiä.
Sunnuntaina elokuun 3 päivä jär­jestää
näyttämö North Branchin
S. J. haalUle,' ohjelmailtaman. al­kaen
kello 9 illalla. Ohjelmassa ru­noja,
lauluja ja kaiken päälle kaksi
näytelmääkin, operetti "Pusugulas.
sit" ja sodanvastainen draama "Hel­vetti",
joka on allallaan parhaita.
Siis. Arthurin ja Fort Williamin,
"työläisautoilijat" mennään silloin
North Branchiin viettämään oikein
suurella joukolla _.juhlaa. Kello 12
jälkeen alkaa sitten ne "ryöstötans-sit",
joten iloa on kaikille. Farmarit,
muistakaa tulla .joukolla, sillä tal­vella
emme taas olekaan teitä "ve­rottamassa".
— F. W:nen.
koiratorppaan
la on^työväi
kyllä olisi vc
sivusta katsoj
että Täkijuom
l a oli suurei
Sniä osuusnit
ei porsastella,
tä varten ju
vaa olisi etiä
dessaan luotte
tä vaatisi n y i
teivät voisi'»
moraalia. Meii
riveissämme a
enempää, mut
o i t a tuloi.-a c
a n k i n kirjeellä
holainen.
nen tuloksistaan näkee, että voimis-telu
se. on sentään urheilimkin poh­ja,
sillä Helvi on kuulunut Ilon
pikkutyttöjen voimistelujoukkuee.
seen useamman vuoden, harjoitellen
säännöllisesti.
Kymmenottelijoina oli komea 110
m. aitajuoksu. Järnefelt teki uuden
ennätyksen, joUe ajaksi merkittiin
Kirje Timminsistä
Työläisqrhellljat ovat täällä tänä
kesänä järjestyneet useita juhlia,
joissa ovat mittailleet voimiaan mo.
niitsa urheilulajeissa ja voipa sanoa
että toisinaan ovat saavuttaneet hy­viäkin
tuloksia. Mutta kaikesta huoli,
matta, jos^^ tahtoisi olla ilkeä, voisi
sanoa että urheilu on miltei vienyt
vanhempien samoin kuin nuortenkin
ajan niin tyystin että eivät ole ke­rinneet
kokouksiin, jossa käsiteltäi­siin
muitakin työväen luokalle tär­keitä
kysymyksiä kum pallopeli tai
joku muu- urheilulaji. Mutta näin
el .nyt voi sanoa, sen syyn takia et­tei
kukaan pääse sanomaan minua
urheilun vUioUiseksl, ojta en ole,
vaikka plenkta pakotettu tässä vä.
hän huomauttamaan siitä, että miks­ei
J — i nunimerkkiä käyttävä henki,
lö maminnut torstaina, hemäk. 10
p:än Vapauslehdessa urheilujuhlien
selostuksen yhteydessä siitä protes.
teerauksesta, joka juhlien yhteydes­sä'
hyväksyttiin lähetettäväksi valko-
Suomen hallitukselle, (lue körttiläis-ten
esikunnalle) niiden tunnettujen
tekojensa johdosta joita Se. viimepäi.
*inä j a yiikkoma on tehnyt työväen­luokkaa
kohtaan.
Protesti hTYäfcsyttiin juhlakentälla
ja päätettita lähettää Canadan Kom­munistisen
puolueen välityksellä a-sianomaiseen
paikkaan. Samota haa.
lilla iltajuhlan yhteydessä hyväk­sy
ttita protesti lähetettäväksi Cana­dan
hallitusviranomaisille sen joh.
dosta että useat luokkajärjestömme
jäsenet ovat joutuneet poliisin vai-notoimen
alaiseksi ja toisia uhkaa
mäastakarkotuslcin. Tällaiset työläis­joukkojen
päätökset ovat välttämät­tömiä
saattaa mitä suurempien ja
suurempien joukkojen tietoon.
Tcisestakin asiasta; voisi täältä vä-.
hän mainita, nimittäm- koiratorpista
ja niissä kävijöistä. El ole puolletta­vissa
se että työläiset kuljeskelevat
koiratorpissa ija kantavat sinne Kai.
ken mitä he kapitalisteilta työstänsä
palkkioksi saavat.' Mutta ihmetellä
täytyy vielä suuresti sitä, että työ­väen,
keskuudessa suurta luottoa
Mok
Täällä ilimet
syrjään C. P.
j a vieläpä sane
rikoskin. Ja
E i suinkaan
työläinen aja
miehet, jctka ,
men epäonnisti
yritykses.sä mi
maan kom.
sitä varten että
työläisiä pois
tä raiteelta, v
on, ja täs.säkin
j o t k a sanoo, ett
hyviä miehiä ]
non, että valkc
punaista ja t
i valkoista. Näin
työv. järjestöihi
j o t k a ovat taist
vastaan, enneni
•kumoustaisteluis
että he ovat so
perustuvalle luo
kääntänet ja sa
n a n porvareille
sim. meille Sou:
antaneet. Sitten
mukaan. Mutta
heille mlnkäänla
taa. Heistä kyli
nialehtien paisto
<si tunnustaneet
neet. Mutta kui
n i i d e n puolesta ]
maan, joiden^ e!
hautoihin, rämei
siantamaton riko
poja j a leskiä ki
tajat on kivääri
kä.sketty ottamas
maan hautaa —
ket tietää sen.
täälläkin osasto?
seniä, jotka mie
mukaan noita to
t a j ia kuin niitä j
mousyrityksessä
sen jälestä vuos:
neet. J a ne, jotki
daan ennen Sno;
tullet, ovat niin i
jaksa kuunnella ;
rityksessä mukan
on sanottavaa on
j a näkemyksiensä
Lausunta
Porcu]
o l i Canadan Suon
K i r k l a n d Laken
eella heinäkuun li
dettänee, muodost
tovereista Edwin 1
nistuneesti johti,
näyttämöä viime
L y y l i Lapinsalo, e
veri, j a Sigrid Ra
Näiden 'toveriei
valitsema ohjelma
proletaari-sempaa/ i
tueitten ohjelmiin
ohella antaa kiert
käytännöllistä opa
s a sitä haluaville
le j a -laasujille, j
v a i n uutta, niutt£
vaatimaa. Tyydytt
pastuksen tarvetta
voi, mutta se teke
ovat arvokkaita sä
tä kiinnittävät tov
j en huomiota lausu,
räntamiseen näj^tä
P u o l i tuntia kes
n -
tumista vastaan miTa Suomen Sosia­lidemokraattisen
Puolueen johtajat
ovat noudattaneet fascistien riehu­misten
suhteen. Esimtyen muka kan.
,^s«»vallan nimessä fascismm vastus.
uusia tuloksia, voi kulkea eteen- sosialidemokraattiset johto-herrat
ovat asiallisesti astuneet fas­cistien
liittplalslksi vallankumouk­sellista
työväkeä vastaan, s.o. ke*
Täällä pajassa, takoa kalkutellessa
päivän leipää kovasta raudasta, tun.
tuu näin kesiin aikaan helvetillisen
kuumalta, jos saa luvan nata pak­susti
sanoa. ^
Mutta kun tiedämme, että por­vareilla
nämä aikoina on vieläkin
kumnempaa, nita on se ikäänkuin
eräänlaisena lohdutuksena, ettei o-maa
kuumuuttaan juuri tunnekaan.
, Olimme äsken eräässä työläisten
vaalikokouksessa, .jossa konununisti-sen
puolueen parlamenttiehdokas oli
puhumassa. Katselimme siellä syr-
^jäpuojella nokisine naamoinemme,
että mtakälaista väkeä sitä aiinkuta
työläisten ' vaalikokoukseen tulee.
Työn raskaan raatajia olivat mel.
fceta järjestään, samanlaisia noki.
naainpja kuin olimme itsekin. K u n
elidpkas puhui, että mistä ^ t ä nita.
kuta on kysymys näissä, porvarilli­sissa
vaaleissa» ja minkälaisilla tun.
nukslHa kommunistjnen puolue on
vaaleihm lähtenyt, nita ajattelimme
itseksemme, että vannaan nami
tminetusti isänmaalliset canadalaC
set työläiset ajavat puhiijan hii­den
kattilaan. Ktommunistinen vaa-johjelma
nimittäin on .kuta. tervaa
isänmaalUselle ihoUe, sen tiedäm
me, kun olemme mainitim ohjelman
päntänneet päähämme. Mutta i h -
metyksemme ei suinkaan ollut' pie^
nimpiä, kun toistatuhatta käsittävä
kuulijakunta ratkesikta kommunis.
tien vaaliohjelman selostuksen kuul.
tuaah raikuvita hyvähuutoihta. Oli­simme
asian kutakumkta käsittä­neet,
jos olisimme olleet jossakta
suuressa työläiskeskuksessa, jossa on
jo runsaasti luokkatietoisia työläi­siä,
mutta kun (flinime yhdessä kaik.
kien pimeimpänä pidetjristä;, komp-paixian
kylistä, niin ihmettelemään
pakkasi.
Kun seurasimme simä kokousta,
nita kitatji huomio sitaä sivussa pa­rita
lähellämme olleeseen henkilöön,
jptkä erinomaisella mielenkiinnolla
seurasivat kokouksen kulkua. Näi­den
keskusteluista pääsimme pian
"kuusalle", että he olivat komppa­nian
suurimpia pomoja, jotka ute- nioikeu^in- Äijä sillota riemastui
suuren vallan. Äijät pyyhkivät tus.
kan hikeä otsiltaan ja kiroilivat
hiljakseen, että johan nyt on per-kules,
kun meidänkta nös^inä orjma
pidet3?t työläiset huutelevat hyvä-huutoja
kommunlstlpuhujalle, ja
vieläpä silloin railakkaammta, kun
puhuja oiketa" olan takaa kellää
tätä laillista yhteiskuntajärjestystä.
Naureskelimme syrjässä, että, jopa
papoille lykkäsi hien *otsaUe, kun
kuulivat kommuhistipuhujan jysäjrt-televän
oiketa raskaimman jälkeen
totuuksia tästä porvarillisesta ko­mennosta,
jossa työläiset saavat vil-ja.
aittojen kynnyksillä nähdä näl­kää.
Ollessamme .sitten seuraavana päi­vänä
pajassamme kalkuttelemassa,
aita eikös vain siinä puolen päi­vän
korviUa sisään työhnykta por-varilltaen
vaaliratsu hymyilevänä ja
aurtakoisena tuoksuen kalliille ras-vpiUe
ja ooteiolon-veelle. Heti tu-hjaisiksi
istutti paksun sikaarin no­kisten
partahaiveniemme keskelle
ja alkoi kyse^mään, että ollaanko
sitä TiiinViiin äänioikeutettuja. Vas­tasimme,
että kyllähän tässä on ää-llaisuus
oh vetänyt paikalle. Alus­sa
lie suhtautuivat vähän niinkuta
yliolkaisesti kokoukseen, mutta vä­hitellen
heidän halveksumisensa
muuttui mielenkiinnoksi ja loppu­jen
lojMiksi suureksi ^ihmettelyksi,
että onko kommunismi todell^ta
ja alkoi selittelemään puolueensa
mainioita ja isänmaallisia puolia,
samalla sc&sutellen, että. vetäisim­me
ristin hänen puolueensa ehdok­kaalle.
Olisimme kai antaneet äijän paa­sata
siinä pidemp^nlun, mutta kun
saanut "suloisessa" Canadassa noinjsattui olemaan kiire työaika, nita
ajattelemme, että a
k em liukas lähtö. ^
Iestämme selitellä, _i
Jussta — fiinimma
vat: John Bull —
l m Jussm komento
tiä. sillä me työl^
män komennon alai
siä jos sen tuhaar
teista, mutta jos pe
työläisten ja farma
m i n kurssi muuttua-temme
mitään ppry
nestä, vaan anna
kommunistipuolueen
Ukko oli ensin a
kömen ja vilkaa i
suussamme törrottavs
k a a r i t a , jonka olimn
taa j o sivu puolivalB
ukon haikeuden i
tumpta hänelle ^
l a t a a s U . Ukko tor»
painui nivana vl^^
fevi kuivailevan M a
taan. Meille tuli ni
ettemme p a j a^
kuumuutta enää _w
Aloimme viheltäing
näjää" ja takoa kai
tosen M a t i n auraan
Kuuma on taäEa
k u n he ovat taSe^
että kommunismi m
tamölle täälläkin "B"
seppä