Vapaus, June 26, 1930

              Sivu 2 Torstaina, Kesäk. 26 p:hä — Thu., June 26
V A J A U S U-ifcerty» „ ,
NettV9iltolä^kom^uf^pt^i^u^^
kongr^m
Cmtnl « d » e r t U « f M M . 75» f » w l . i««>- M U S n » » tt»»»» l o i tfa<to U—ru—. 7**. » •
litPf|<wt, fcosoari. kJ/ickMpp* Jr |>«i»»
tpKtiemUt Vtpm. ho* tl». SmUmj. 0*t-
- J M d u M i s KoMtiiri 1 0 » . — T o i m i tM S34W. — K j f j « k i » f p « 2337W.
OaUm, Bo»ljC«rf PrUufc»»! V*^«» B»iMia«. E l » S l i t.
J L U O r U S I I I . V N A T V A P A O I / E S S A.
ft»f^fil<l>i»rl«Mrt«iH4 11 00 k4<:». f.'.UO U U i k « u * . — A»ioliiM««» «B»««UI« »«»«trtoiTof»»*»*
f U M i U o f a a i M . ; - Kiawi.»iMuti. . - I < » v i u»»»i iOc k r i i » . %1M 3 k c t u a . — S»»tymJilJD<»tok»et | I *J
<f l i D . S D r A . . , « . , < . « . r » - < < « 1 « | »2J>0 k-rtu, VM ktkäi U r u s . — l t i i l o . i W i , k .»
**'f>». - KM<>troM>.ii«.«iu>Mi r- i« keiu, 50 l . ^ » o i k r i kiito*U«*Mlu U i mu-tmtnfiu, —
' - « k M * « A I M l m I* o * . , i „ ! „ ; . i u k » - t SOc k r r i a . $1JOO kulia* Utu». — Til«p4«Ux»»tUji«» M iljw>t»»-
" « • • • " • • • I I » » «Ml, « M < j i : t ^ M , ' i b c i r i u t * i l n u t a i l i i a u ' « t i t k i t c e a . •
• TJLAU.SHINflATi
1 « M « ^ * Lfc. S I k . »I,7S i« I kk. HJK. - T U r t i n U c t U s J« B M M S n U • «»
* » » «OuMMiUai 1 Tk. |6J00. « fck. t 3 J 0 ja 1 kk. I I X ».
m — U f fc» i J i l f « . « e J i V t p a u . fXt. Bot 69. aadbmij. Oat. .
- tt» «f/t MiUoia u k u M m* *MUi« u «uimiiMra kIrlMM«in«. kbJxukM • • M t e a UUtkaai-
Järjestetty hulikanimaisttus poliisilaitoksen
suojeluksessa
porvarillinen ylislyevirei "lain
j a järjestyksen" puoluetajisla,
joiksi omislava liiukka kutsuu pal­kallisia
kä-skylliisiään, nöyriä pok-
'kuroijiaah ja kaikenlaisten tifiu-tpitten
suorittajia, on kärsimässä
työläisten silmissä pahoja kolauk­sia
viimeaikaisten tapahtumien va­lossa.
Sen ohella, että poliisivoi­mat
kaikkialla Canadassa ovat
siioranaiscsti harjoltamassa terro-
.Tia ja ylläpitämässä fascistisia
hyökkäystä työläisiä vastaan näi­den
liikehtiessä alkeellisimpienkin
'oikeuksiensa puolesta, ovat ne
avoimemmin asettumassa tuke-
. maan kaikenkaltaista hulikaanimai-suutta,
suoranaista metelöimistä ja
ijitä jteuraavia vakavampiakin edes-ottamisia,
silloin kun nämä mci-laköilsijat
ovat työläisten pyrki­myksiä
vastaan toimivia porvarei­ta
tai heidän hänlyreitään. \
Caclie Bayssa toimeenpantiin
kommunistinen vaalikokous kaduin
la, minkä varalta paikallinen pö'
liisi oli hankkiiiuf lähikaupungilta
Jisää poliisivoimaa, ''pitääkseen
yllä järjestystä levottomuuksien
ollessa ödotcliävigsa''.' Vaaliko*
kous toimeenpantiin, mutta sinne
oli kerätty kaikenkaltainen seka-
.lainen mctclöitsijusakki, jotka ei­vät
tyytyneet tavanmukaiseen iU
' ]^^mieli8cen esiintymiseen kokous*
:j^«ffkalla, vaan ryhtyivät vedellä
yalelcinaan puhujia ja kadulle ko­koontuneita
työläisiä, samalla ker­taa
turvautuen halpamaiseen ilki­valtaan
saattaakseen tovcriemmc
käyttämän automobiilin epäkun­toon.
, ,
lä metelin ylläpitäminen ja
siKiraiiaisren ilkivaltaan turhautu­minen
ei .suinkaan ollut poliisin
mielestä häiriötä, siitä huolimatta,
että Sf; «ai kehittyä julkeimmil-
U:cn, aivan puhujien persoonakoh­taiseen
käsittelyyn saakka. Polii­sin
ci tarvinnut .sekaantua asiaan,
sillä olivathan ilkityön tekijät j tamincn. Kapitalistimaissa yhä sy
Eilen alkoi Moskovassa Neuvos­toliiton
kommunistipuolueen yleis-venaläinen
kongressi- .Saatujen tie-tojf
n mukaan on edustajia saapu­nut
f-rj kolkilta maata lähes 3,000,
cdu-tacn noin sataa eri kansalli­suutta.
.Nyt kokopntuneejia Neuvostolii­ton
kommunistipuolueen kongres-'
silla tulee olemaan monessa suh-tf.'
e>^=a f-nsiluokkaisen tärkeä mer-kilv.-.
Maan kaikki mahdolliset
käylctfävisiä olevat voimat on mo-
Jiiiisoitu viisivuotissuunnitelman
tot»'uttamL5ekii neljässä vuodessa
ja on luonnollista, että juuri piio-lureila
tulee olemaan tämän suun­nitelman
toteuttamisessa suurin
vastuunalaisuus, samoin kuin sillä
tulee olemaan myöskin suurin
taakka kannettavanaan. Siksi juuri
mainitun jätliläissuunnitelman to­teuttamisen
vuoksi onkin kongres­sissa
varattu runsaasti arkaa sen
perinpohjaiselle • käsittelemiselle.
Toinen suurimerkityksellinen
kysymys, mikä tulee ' kongressiinsa
esille, on Xeuvostotasavaltojen lii­ton
puolustuskuntoisuuden köhot-
"järjestetyn yhteiskunnan" uskolli­sia
kannattajia, jotka pyrkivät ha­jottamaan
rauhallisen 'kommunis­tisen
kokouksen. i*<dii3i oli omien
lausuntojen mukaan odottanut rau­hattomuuksia,
mutta luonnollises­tikin
vain kommunisteilta, muitten
edesottamisien ollessa täysin^ lail­lisia,
kuten tavallista silloin kuin
on kysymyksessä työläisten liikeh­timisien
vainoaminen. Seikka, että
mainittu kokous oli vaalitilaisuu­deksi
järjestetty kokous, olivat
"vapaan" ja "kansanvaltaisen"
Canadan poliisit suosiollisesti avus­tamassa
ja ilmeisesti järjestämäs­sä
hulikaanimaisuutta tukahdut­taakseen
mielipiteitten ilmaisuoi­keuden,
joka on yksi kerskutuista
"brittiläbistä oikeuksista".
Tällaiset cdesottamiset sattuvas­ti
paljastavat työläisjoukoille por-varcittcn
liverrykset, osoitacn kom­munistisen
puolueen vaaliohjcV
man olevan ainoan työväenluokan
ohjelman, jonka raukaisten tais-tclutunnusten
alaisena proletariaat­ti
tulee vielä rakentamaan työväen-valtion,
minkä uhkaava lähestymi­nen
pakottaa porvariston kaikki­ne
kätyreincen ja palkkalaisineen
n ä y t t ä ä , mahdolliselta, määrättävä
asiamiehet ' raporteeraamaan -viikot­tain
osagton valistuskomltealle. te­rästettävä'ja,,
jos tarpeellista, uudis­tettava
valistuskomiteaä tehoisaksi
tätä ryntäystä varten ja jos on
laiminlyöty valistostomitean välit-
• kaa, valko^omalalset käyvät yhä
i t<;imeliaimmiksi työläisten eksytt*^
1 mis-jTityksissään, sosiali-ffccistit
i terästävät viimeisiä Jfeinojaan
i maan saimtaan, työttömyy» lisään-
_ 'tyy viikosta viikkoon. vaiMES on vuo-nyt
suoraltaan hirvittävän nope- den vilkkain liikeaika käsissä ja —
aksi. Ja se roitrkitiee ehdottomasti Vapauden liikkeellä on raskaat suo.
uuden sod/in vaaraa, sodan, jota jntukset hartloiUaan. aiheutuen ta-ensi-
kädelsä vaimislellaari - j^^,; lon rzkeniumisesta ja koneiston uu-
. I - - . . . -i sunisista.
INeuvostoliittoa vastaan — aiko-; seHamenkaan Jälkitiisaus. ettei kanssa Ja järjestettävä asiamiesten
mukselia kukistaa maailmasta en-! olisi pitänyt tuollaisiin uudistuksiin
simmäinen työläisten ja lalonpoi-: ryhtyä tietäessä lamaannusajan ole-kain
tasavalta. Juuri tämä kehoit-jvan edessä, ei saa päästä turmele^
taa venäläisiä tovereita nosf^^^an f " ' ^ " Vapauden^ levitysryntfiystä.
, - , ' j j T^^s. i Uudistukset on tehty kaytaimon pat.
maansa p u o l f »usvajmiyden mah-j^^^^j^^^^^^ yj^^^jl^j,^ päätöksien
dollisimman korkealle. - INeuvosto- mukaan; levikin lisäämisessä vain
ollaan suunnltelmiemme ja mahdol­lisuuksien
jälessä ja siihen työhön
on mobilisoitava järjestömme jokat-seminen,
on sellainen heti asetet­tava.
Valistuskomiteoiden on oltavr.
kiinteässä yhteistyössä asiamiesten
liiton komnmniBtinieh ptiolue, maa­ilman
pröletariaälih etuyahio-armeija,
ori juuri se, jolle ensi
kädessä kuuluu ja joka mielihyvin J^f!"' ^.
-1 -• • Työttömyys aiheuttaa todellakin
ltäaivsttteana stoeshiatälivsätinsseän miaaäahimlmaaahn ptuyoö­­lustamisessa.
Kapiiatistimaitten
työläisille kuuluii luonnollisesti
myöskin velvollisuus., puolustaa
iVenyostoliiltoa kaikilla käytettä­vissään
olevilla keilioilia, jos ker-
'joirkunverran tilaajain menetystä,
rautta^^me emme saa heittäytyä ris-tissäkäsin
odottamaan "aikojen pa-ranemista",_
vaan meidän on osat­tava
viedä asiamme eteenpäin kai­kenlaisina
aikoina. Työttömyys pa­henee
yhä ja silti täytyy Vapauden
tilaajamäärän -nOUsta! JUstä siis
lisesti eslitetään. Jos kapttalistit
tuntevat itsensä tarpeeksi ypimak-kaiksi,
ovat n valmiita hyök^yk.
ssen "hyvinäkin" aikoina. Työn.
antajat ovat aina valmiita tehosta­maan
riistoa, ja varmaa onkin, että
sitä hyökkäystä, joka kapitalistien
tatiolta nyt >on käyimissä, on vaU
misteltu jo kauan. Vuosikausia
ovat työnantajat vaatineet. sosiali.
demokraattisten johtajaherrojen
apua murskatakse^ työ^ekevien
vastarinnan, hajöitt^kseen • amma-m
Thiindc
kokouksia; Joko -yhdessä vallstusko-mitean
kanssa, 'ta! «rikseen, jolloin tiiliset järjestöt »jä-sitä- tietä tärva.
vaUsfuskomJteah'.'iedttStajäh ' on kui- takseen itselleen mahdollisuuden
tenfclii! oltava' sääpuvlUä. Asiamies- kiristää enemmän työläisistä- Vuöl
ten-kokoontiiminen on välttämätön-[sikaitsia ovat qjyöskin 5cis4em joh.
t ä siksi, että 'lie- voisivat vaihtaa tajäherrat • ponnlstielleet vallatak-työskentelykokemuksiaan
ja mah- seen ammatilliset järjestöt i»äs-doUisestl
vaihtaa ryntäykset kes-1 täkseen niiden' johtoon, palvellak-täessä
toiminta-aluettaankin. jos sel­lainen
näyttäisi hyödyUiseltä. Va-ventyvä
taloudellinen kriisi'*ajaa
eri maiden imperialisteja eodan 'komthuhistisen puöliieeh, maaii
avulla pelastautumaan furniiolli-sesta
taloudellisesta pulasta ja sik­si
niiesä valmistellaan tulisella'kii­reellä
hyökkäystä Neuvostoliittoa
vu<>taan. Varsinkin senjaikeen, kun
Lontoon laivastojen "rajöitlamlB-konferenssi"
useita kuukausia jaä^
riteltuaan mitään tuloksia tiiöttä-malta
hajosi, on kilpajuoksu va­rusteluissa
eri maiden fceskett käy-rän
imperialistit uskaltavat lähteä on tämä tilaajien Ivaräjoukko löy-avoimeen
taisteluun Neuvostoliit­toa
kukistaakseei). SjUoin tulee
maailman kapitalistimaitten työ-läirten
muuttaa imperialistinen so­ta
kansalaissodiksi ja kykislaa jo­kaisessa
maassa kapitalistinen jär­jestelmä.
Tervehdämme Neuvostoliiton
man työläisten etuVartio-armeijan,
kpngressia ja toivomme sen tyÖUc
menestystä. Täällä :Käukana, val­tameren
toisella pyiufeii seuraam­me
niielehkiinrtolla Neuvostoliiton
työläisten [a täidrkpoikain yhteistä
katiippallua sosialistisen isänmaan­sa
niin sivistyksellisen kuin, myös-kjin
taloudellisen elämän kohotta­miseksi.
dettävissä?
iNiist» Canadan snomenkielisistä
tySläälstä, Jotka «ivat vielä Iällä-kertaa
lehteämme tilaa. — Ja hei­tä
on paljon!
Jokaista h d | ^ , niin Torontossa
ja Montrealissa, kuin kaikkein pie­nimmällä
"kelkka-jappari".känipäl-läkin,
on henkilöUisesti puhuteltava
tämän ryntäyksen kestäessä, ei äi»
noastaan kerran, vaan niin usein
kuin on tarpeellista, saadakseen hä­net
ymmärtämään omien Ja luok­kansa,
etujen vaativan hänen tilaa­maan
Vapauden.
Tämä työ" on tehtävä kiireesti!
Vaikka jokaista työläistä'onkin ta­vattava
asuhnossaan Ja työmaalla,
tarjoavat kesäiset kenttä juhlat kui­tenkin
hedelmällisen lisätilaisuuden
tälle työlle. Älköön asiamlehille an­nettako
mitään muita tehtäviä ke­säjuhlissa,
enempää kuin muissä-me
tuhansia suomenkielisiä -työläi- kaari jiihla- ja iltamatUalsuuksls-ätä,
joille ei tule inlnkäählalsta työ- sa, sillä hänellä on niin paljon työ-läteteiri
Idokkatalftelun' kannalla ole- tä omassa erikoistehtävässään, että
seen siellä käpitalistieji .etuja, es­tääkseen
työläisef taistelemasta
listoskomHean tulee myödpn löy^ parempien palkkojen puolesta jsk
tiks keinoja sellaisten tilaajien ti- muodostaakseen ammatillisista jär.
lansraakean hankkimisena yl»tei« Ijestöistä vahi jonkinlaisia "työrau-tbfminnaUa^
jotfca työttömyyden tai jha"-tuomioistuimia. ipiionnistut-sairaadeit'takia
numtCD-ollevat pa- tuaan valtausaikeissaan nuo sosia-kcilettujs
jäämäänibnan lehteä, lifascistisen luokkarauhan enkelit
Vatmistuskomitean on edelleen pl- ovat viime vuoden aikana vihdoin,
dettävä huolta, että asiamiehet laa-jkip tehneet sen, mitä Uusi Suomi
tivat ja Jättävät jokaiselle osaston'ja muut kapitalistien lehdet jonUn
kokoukselle tarkat raportit toimin-! monta kertaa ovat niiltä vaatineet,
nastaan Ja ryntäyksen kulusta. JHe alkoivat perustaa rikkurijärjes.
Emme tarkoita sanoa, että Va- töjään viedäkseen työväestön rin-pauden
liike oUsi hätätilassa. Em­me
pyydä lahjoituksia, .emmekä edes
lainoja, vaan hiukan uutteraa, ai-tista
työtä, voidaksemme panna par­haan
luokkataisteluaseemme niiden
työläisten kasiin, Jotka eivät vielä
ole • oppineet tuntemaan tarvetta,
tullaksensa sitä meiltä pyytämään.
Lehden tarpeellisuuden ,vaia,*gjmi-iten
on parhain palvelus heille it­selleen
ja kerrassaan suuriarvols-ta
työtä luokkataisteluliikkeelle.
Vapauden johtokunnassa olevat
toverit työskentelevät raskaiden vel­vollisuuksien
alaisina, huolehties­saan
yhteisestä liikkeestämme. In­nostakaamme
heitä hiukan. He pyy-tävät
500 uutta tilausta; lyökääm­me
heidät mieluisella yllätyksellä,
antamalla heille kokonainen tuhat.
Se kyriä on ineille verrattain ras-kas
urakka, mutta jos otamme ko-
Vapauden ja muideti
piioluelehti^^n
levitys '
Äskettäin lähetti Vapauden Joh­tokunta
tov. Ahlqvistin kautta .ve­toomuksen
työläisten luokkatälstelii-lehdlstön
karinättkmlsesfau' '"Siinä
korostetfeim e:^lkolsesti "WorkfiriÄ'*
tilaamisen tärkeyttä ja toiirieiBnpä-'
neva komitea haluaa edelleen pai­nostaa
ensinnäkin "Workerin" hj-'
vlkln lisäämisen välttämättömyyttä,
varsinkin juuri tällähetkellä, jolloin
.._ , j . kommunistipuolueen vaalikamppailu
julkeimpiin ja terroristisimpiin I herättää työläisten ralelenköntd^
toimenpileisun työläisten joukko-liikehtiiiiisiä
vastaan.
BJoskova ja Amsterdam
Aikaisemmin on mainittu, että
Punaisen Ammatillisen Internatio-nalen,
PAI:n, viides maailmaa-
^ kongressi tulee pidettäväksi tule-
• van heinäkuun puolivälissä. PAI :n
toimeenpaneva komitea on kuiten­kin
päättänyt muuttaa kongressin
alkamisaikaa kuukaudella.' Vai-ntistelut
kongressiin osanottamisek­si
ovatkin parhaillaan kuumeisessa
käynnissä jokaisessa maassa, niis­säkin,
joissa vielä "vallitsevana
henkenä" on Amsterdamin keltai­nen
ammatillinen kansainvälinen.
Saksassa esimerkiksi kuuluvat mel­kein
kaikki ammatilliset työväen-
1 järjestöt nminittuun kapitalistiseen
sivujärjestöön, mutta sielläkin on
viimeaikoina noussut voimakusop-posilio,
johon jo lasketaan kuulu­van
useita satoja tuhansia työläi­siä.
. Tämä oppositio on pitänyt
viimeaikoina kokouksiaan, valmis­tautuen
ottamaan osaa PAI:n vii­denteen
kongressiin ja kertovat sa­noma
lelitiiiedot, että yksistään
sieltä tulee kongressiin nielemään
noin 10 edustajaa.
Samivlla lavalla valmistaudutaan
muissakin muissa. M.ni. Eniilan-nista
ovat lak(.»5*aul»"vat kutomo-työläiset
jjäätlänocl lähellää mainit­tuun
kotiarojsiin kaksi eduj^tajaa.
vaikka hridän järjestönpä kuulun­kin
.Ainstordaniin inlcrnalioualccii.
\fadysvalloi,sta ja Canadasta nivus­kin
tulee nicneniääii useita edus­tajia,
vaikka Punaisen Ammalilli-sen
Intcrnationalcn kannalla oleva
järjestäytyminen näissä maissa on­kin
perin nuoria. Mutia soliäii
OäoitLaakin, että liike on elinvoi­ta
"moskovalainen järji^stö" on ai­van
merkityksetön, jossa muka ci
ole läheskään niin paljoa jäseniä
kuin Amsterdamin aininatiliiscssa
kansainvälisessä. Herrat johtajat
ovat kuitenkin, kuten tavallista,
laskeneet suoranaista luikuria.
Heidän järjestöönsä kuului nim.
V. 1928 13,516,269 jäsentä 28 eri
maasta. Kymmenen vuotta sitten
kuului siihen noin 20 miljoonaa.
Putoaminen osoittaa siis katastrofi-maista
alaspäinmenoa, eikä suin­kaan
järjestön "vakiiulumista",
kuten he tahtovat väittää.
Ämaiseen Ammatilliseen Inler-nalionaleen
ktiului samana vuon­na
13,862,209 jäseniä, ollen siis
tässä "merkityksettömässä" maail­man
työläisten ^yhteisessä vallan-kuniouksellisessa
järjestössä enem­pi
jäseniä kuin keltaisessa rikkuri-kansainvälisessä.
Todellisuudessa
on PAI:n jäsenmäärä vieläkin suu­rempi,
sillä siihen tosiasiallisesti
kuuluu n»)in kolme niiljoonaa kä­sittävä
järjestyneiden työläisten
joukki». joka vielä toimii oppo­sitiona
reformististen aminattiliit-tojen
.^isällä.
Punainen Aininatillinen Inter­nationale
voimistuu Vuosi vuodel­la,
huolinialta siitä, vaikka sen
toiitiiiitaa kaikissa kapitalistiiiiais-sa
häiritään kaikilla mahdolli­s
i l l a terrorikfinoilla. .»aniaan ai­kaan
kun keltaiset järjestöt naut­tivat
suoj;ia hallituksesta lähtien
tarjoten erlkolstllaisuuksiä! "Worke-rin",
Canadan työläisten alnoah
luokkapuolueen äänenkannattajan,
levittämiseen Ja senkaatta luokka^
herätyksen alkaansäamlsieen fyöläiS'
ten keskuudessa. Voimakkaan ehg-lanninklellsen
lehden ' olemassaolo
on Canadan työläisten luokkataiste-lulllkkeeh
selkäranka. '
Muiden puoluelehtlen levikin 11-
vää''iehtetl 'Jä jötkä' kuitenkin on
/'VdltetteViBsä sellaisen, työläisten jo-
IcapälVälstä elämää' seUraävan leh­den
lilliEöSksl, kuiri "Vapaus" on,
jös JärNsiabUne 'Jääenet; 'ja elimet
vatn kohdeltavat tähtäVääti Iiartaan,
todellisen ja järjfeitelthäHIseri työs-kentelyn.
Tämii tafkoIUaa. olla varoitus ai-kanaaii.
Täiläkertaa el pidä yhden­nän
ds^tonlohduttaritua sillä, et-t^:
"Onhan meillä asiamiehet. va-nftitoa..
pttäköät he -huolen tUauk-siett''
hd^iiÄ^K oas-- a^
slamlesteri toimeliaisuutta valvotta­va,
j6pa siirrettävä sellaiset heistä
hölponiplln tehtäyiiri, jotka eivät
losqita" edellyt^slä iehtlaslamlehiksl
ieehlttymiseen. ^
Lehti- ja Idrjallbaas.aslamiehtoi-mo
muodostavat yh^en tärkebmrils-i
^ ; os^toUrU Vall8hkrimoiikselli>en
v Mutta' örvoslelu ja vaatiminen, a-
"steijlileMlri 'hähdien^ riitä! A^Ia-riileheri^
tolriiiValle toverille on "jo-kaiseh
jäsenen annettava auliisti
sekä'- Innostavaa että käytännöllis­tä
apua. On puheltava työtoverien
saaminen taas On tärkeätä teoreet­tisen
tietoisuuden kasvattamisäkil
suomenkielisten työläisten' keskuu-dcssa
ja siinä meillä on todellakin
paljon työalaa.
Mutta ponnistelut sen lehden hy.
vaksi. Jonka menestyminen meille
Suom. Järjestön Jäsehlnft llklmpänä
valvottavanamme kuuluu, el lain­kaan
haittaa edellämainittujen luok-fcatalstelulehtlemme
leviämistä, vAari
päinvastoin edistää ' s i t ä . Toverit,
jotka tilaavat esim. "Workerla" ti­laavat
useimmiten jo omasta alot-toestaankin
"Vapautta", niutta sa­malla
aikaa löydämme ympäriltäni.
kanspa Vapauden tilaamlsefl tärkey-dest|
l. el vain keiran, vaan jokai­sessa
sopivassa tilaisuudessa. On
vierailtava naapurissa samassa tar-koitukse;^
a ja sitten kun maaperä
on muokattu, on ilmoitettava tilan­ne
asiamiehelle ja neuvottava hän­tä
niin. että voi varmasti istuttaa
taas yhden "uuden tilauksen leh-deliemme.
Bf^Sdäri on viittamatta saatava
paljon Uusia tilauksia Vapandiille
aivan heU! Sitä vaatii yhtä tiu-kasti
luokkataistelun nykyinen val-h*,
kuin lehtinikkeemme taloudelli-n
^ asemaklri. Maailmansota uh-toisten
toverien pitää päinvastoin
auttaa häntä'.'
Entisten tilauksien uudistaminen
on' vähUitäln yhtä gi^öteä asia kuhi
uusienkin ottaniijtefe;/"Älköön tilaa^
Ja koskaan pää^ö- kyselemään:
"Missähän se Vapauden asiamies
oh, että saisi tUauksen uudistaa."
Asiamiehen On ehdittävä puhutte-lemaan
häntä jo viikkoja ennen t i ­lauksen
loppumista ja jos el tilaa­jalla
sllläkertaa satu olemaan ra­haa,,
^on tavattava häntä yhä uudes­taan.'
— Muokattua peltoa el. sqvl
jättää kedottumaan ja 'pensastu-niaan!
"Vapauden Johtokunta on asetta­nut
uusien tilauksien hanWmIs-määrän
nUn alas kyin 500, mutta
se On asetettu siinä vakaassa ym­märryksessä,
ettei entisiä tilauksia
päästetä ..katkeamaan, tai Jos työt­tömyyden
Johdosta" välttämättä sel­laista
tapahtuu; on ' Uusien tilauk­sien
hanklntamäärää vähintäin sa­malla
summalla kohotettayar.
Toimeenpaneva komitea pyytää
aluetoimikuntia heti kokoontumaan
tekemään alueellisia ja osastokoh­taisia
arvioita uusien tilauksien
hankintamääristä,, ilmoittaakseen
sitten tämän ja muut tarpeelliset
ohjeensa alueen osastoille, ellei tä­tä
Jo ole tehty Vapauden 'johtokun­nan
klertpkirjeen johdosta. SenJäl-keen
on aluetoimikuntien kokoon­nuttava
mahdollislmmaja usein, seu­ratakseen
ja vahvistaakseen kamp­pailua
alueellaan osaitojen anta­mien
raporttien perusteella:
Osastojen on ensikokouksessaan
varattava hyvä tilaisuus tämän Icleir-tokirjeen
käsittelemiseen, silloin ön
myöskin tarkastettava .asiamiesko-neisto,.
korotettava heille jätettyä
harikihtamäärää. Jos se suinkin
tamasta ainakin' sen, ;mitä voivat
heikoilla voimillaan. He täyttivät
kapitalistien tahdon.
Tämä , noskeherrojen, Louhikon,
Lähteen, Huttusen y.m. harjoitta­ma
hajoitustyö el tosin ole saanut
paljoa kannatusta" työväen joukois­sa,
mutta vaikutuksensa sillä on
kuitenkin ollut. Kapitalistit ovat
tulleet rohkeariimlksl. Luottaen
palkkaamlensa ammattlhajoittajlen
apuun ovat ne tämän vuoden aika-,
na tehostaneet hyökkäystään työ­läisten
elinehtoja vastaan. Palkan­alennukset
ovat gohdonmukaisia
seurauksip^ sosiallfascistlsten puo­luepomojen
rlkkuripolitiikasta. Por-
Varisto ei turhaan lahjoita pehmei­t
ä virkatuoleja sosdem puolueen
herrolllel
Kapitalistien ankarasti painos­taessa
ovat noskelaiset hajolttaja-kenraalit
viime aikoina menneet ha-jolstustyössään
entistä pidemmälle.
Erikoinen, kaikkein luotetuimmista
hajolttajlsta kokoonhaalittu klikki
on nyt päättänyt kutsua koolle
muka "uuderi ammattijärjestön"
^ f ^ i a v a n kokouksen .syys- tai lo­kakuun
aikana,;, .Tähänastinen "Am­matillisten
järjgstöj^j, valtuuskun­ta"
On katsottu,sopiniattomaksi vas.
taisuudessa haxjo|bettavan hajoi-tustyöri
johtoon- Tarvitaan uusi,
T>ilT\rt*w>i *%i^iv%ia^-ti4Aii^ entistä paremmilla eväillä varustet-l\
lKKUn-4lIlin<l.lUJ<l.r- .tu haJoltuselUi. joka aiotaan nimit­tää
oikein "ammattijärjestöksi". Pe­rustavan
kokpUfcsen tehtävä tulee
deriiaan^ - vastaisen . hajoltustyön
suuimftteleminen Ja organisoiminen.
Kuka tbyötyy hayoltxxstyöstä —
sosdem- työläisetkö? — Jö ylläole­van-'
kysyma^Ksen, asettaminenkin
pakastaa kaikessa, ^alastomuudessa
sen. rikoksen, si^ur^udeni jota so-sialifascistiset
'amfP^ttthajoittiajat
parhaillaan supr^tayat: . *fiin jsos:
äfem T työlä.isten: kUln yäseriimistotyö-läistenkin
edut ova.t samat. Heidän
asiaansar voidaan a3aa vain taiste­lemalla
kapitalisteja' vastan. Voi.
miemme hajoittamisesta el voi hyö-vin
kourin tehtävään kiinni, niin
me voimme sen suorittaa!
Toverillisella tervehdy^Uä;
Suom, Järjestön tp.k:n puolesta
John Wirta
Siiöitieen
Kapitalistisen : pulan Kiristyessä
koettavat työvoimanostäjat selviy­tyä
tilanteessa kokonaan työläisten
kustannuksella. Tämän ovat Suo^v
nienkin työtätekevät saaneet viime
aikoina havaita entistä perusteeUi-seinmin.
Tuotantpa <'järkiperäls-tytetään"
täysUi kapitalistisella ta­valla.
' Työtehoa lisätään», missä se
suinkin vain on mahdollista j?;
palkkoja plenerinetään; samanal-kaisestL
Näin on käynyt jo kaikil­la
niillä työaloilla, joissa kapitalls-tien
rllstohalua eivät sido aikai­semmin
työväestön yhteisen tals-'^j;j,ä kukaan muu - kuin .porvaristo.
Kaikki 1:
tyksensä n
sa siih?n, «
myötätunto
tvöl^isalnek
lukssen-.jiie
parhaiten
kun - sen
ymmärretyk
telaan "jölVt
läheisenä' si
luokan liiJck
taan..
Voidaksea
kona joukk
ta ja -Täli
vuodessa j
ijuhlia, kui
j a pikkutu
yhdistetään
suurempien
miscn kaui
luodaan,'/O;
alueita uij^
tään .liikke
liikkeen ulo
Länsi-Onli
alueella vk
kunnalliset
10 p. Näit;
sivuuttaa e
Juhlat all
suustoiminni
kiertämisellä
Karavaanin
kuorma-aut(
lavan pääl
kueen kierr
kueeseen k
kaikkia- .Jiik
tojen omist
Kulkue läh
liamin S.' J
kierrellen V
j a päättää !
S. J. ^ haali
aikaan että
sylippunsa
Kulkueesei
työväen osi
lauseita, joi
tunnetuksi !
jille;. Samoi
tuksJ juhlie
naiset - tilaij
juhla - sekä
jäisiksi:-
Muist9,kä^
työläiset -h
simman ta
kaikki aut-6.
puu kuikuee
telun avulla saavutetut työehtoso­pimukset.
Ja siellä, missä tUoIIai-sia
työehtos(H)Jriiuk<Jia on olemas­sa,
koettavat työvoimanostäjat
päästä Hiistä hrtl. Irtisanomista
sexuraa tavallisesti palkkojen ple-nennjö
tai muunlainen työehtojen
huononnus. Näin on käynyt eri­koisesti
rakennus-, mutta , myös
monilla muilla aloilla. Kapitalistit
hyökkäävät. '
Jokaiselle työläiselle op ilman
muuta selvää, että kapitalistien
hyökkäyksen tehostumiseen ei ole
syynä "huono aika"- ja tuotarmon
kannattamattomuus", kuten pal-
Vierailur
ton 'naisvc
Janotaan 3
seri heidän
vetuloa toi
' Hukkumi
me lauantE
eräs Alex
uimaan sa
kumraallisji
siinä paika
kaa. Lier
osansa tiis;
S. J. OS,
ianpienennysten yhteydessä taval-kapitalistlU.
KaJHJä 'työtätekevät
ovat luokkaviholUstensa edessä sa­man
armon alaisia; Vai onko mis­sä
palkanalennuksia suoritettaessa
Jätetty alentamatta palkkoja niiltä, p. t.k. ja o:
vin. Tulcv
kuin salaki
toimii iltan
p. ensi k i
maila, josi
pana.
Uuden l
työt o n hy
dään täyd€
Nyt on (
ten kas viii
kuun. — S
Jotka kannattavat soslalidemokraa-tiaa?
Jo yksinomaan sekin, että
valtiovalta, joka on kokonaan por­variston
hallussa, tukee sosialifas-
(Jatkoa edelliseen numeroon)
Mikä on leniniläinen ^katsomus
poliittiseen joukkolakkoon nähden?
Alusta lähtien voidaan, todeta riel-jä
tärkeintä seikkaa. Jotka ovat po--
littisen lakon bolshevistisen efltteh-lyu
perusaineksina, erotukseksi ~ niin
men.sheviikkicn kuin myöskin Rosa
Luxemburgin kat.somukslsta, jotka
tämä on esittän>i, tunnetussa klrja^
fcssaan joukkolakosta.
Leniniläinen katsomus poliittises­ta
joukkolakosta johtuu ' vallanku­mouksellisen
prosessin. yleistä dy-namiikast-
a ja näköaloista. aseeHiseri
kapinan valmistamisen, järje^ämi-
<en ja .suorittamisen tehtävästä.'On
pienimnääii kyläpoliisiin ja pap- its<-stään selvää, että vaUanktmlouk-p
e i l i in saakka.
Punai?en .AtnnialilliM-n Intema-maista
j a siis oikealla periaatteel- tionalen periaatteiden pohjalle pe­itsellä
pohjalla syntynvtlä. rustellu aniniatiliineit liike alkaa j .
Punaisen Ammatillisen Interna- vaikuttaa Caiiadassakin.
tionalen menestys niissä maissa.
mis.'ä AmMerdaniin keltaisella jär­jestöllä
vielä muutamia vuosia sit­ten
oli varsin vankat järjestöt, on
saanut mainitun järjestön herrat
kiukkui.seksi. Niinpä »ovat he koet­taneet
uskotella kaikilla kävtettä-
"e 011 jo
lyhyestä «demassaoloajastaari liuo-
.^ellison prosessin eri vaiheet työn­tävät
etualalle vuoroin tämän, vuo­roin
tuon puolen poliittisesta jouk­kojen
vallankumoukselllstuttamlsen
vipusimena. Sen mukana, onko val­lankumouksellisen
taistelun mäarä-
,ni vaiheen päätehtävänä joukkojen
viV^ään olevilla keinoilla eri mait-' ruslrmiseen.
ien työläisille, jotta ovat heidän Työläiset! Liittykää vallanku-petlfliipoliliikkansa
hyijäxmeet. el-liniatta
ehtinvt nävttää Ivöläisille. Jf^^itaminen taisteluun 'pioletariaatitl
että se on ainoa liike. i..ka pv>tvv ! p u o l e s t a vai onko tak-typläi.
siä jolilauiaan valia^kumou^-
laisteiuihiu ja sitä tietä vallan
valtaamiseen ja työläisten ja ta­l
o n p o i k a i n yhteisen hallituksen pe- sityisten tehtävien jä niin sanoak-
^P-T^rne .vksjtyL^ten toimintojen ko­koonpano:
enSImainitu.'^ tapauk-likkamme
keskipisteenä jo aseelli­sen
kapinan väUttömän valmista­misen
ja suorittamisen tehtävä,
muuttuu poliittisen joukkolakon "yk-mouksellisiiu
aimuallivhdistvksiin! se^sa lankeaa poUitfL=;en lakon pai­nopiste
poliittisen ja taloudellisen
talsteluri läheiseen yhdistämiseen,
jfölloln aseellisen kaphian tehtävä ei
vielä '0I6 päiväjärjestyksessä; toises­sa
tapauksessa, jolloin Jo on esillä
välitön vallankumouksellinen tilan­ne,
• on painopiste poliittisen lakon
kiinteässä yhdistämisessä aseelUsen
kapinan valmistamiseen ja suorit­tamiseen.
Mutta tässäkään tapauk­sessa
" ei taloudellisen ja poliittisen
taistelun mahdoUisiinman suuri tpi-silnsa
kytkeminen ole poissuljettu^
'vaan on se päinvastoin taktiikan.)e-,,
dellytyksenä.
.^Toisin sanoin voidaan tämä aja­tus
Umaist» siten, että vallankumo­uksellisen
nousun kautena, joka on
välittömän vallaokumoukeeUisen ti-lahteen
edellä, on poliittisen lalron
päätehtävä joukkojen vanllankumo-uksellihen
liikekannallepano niiden
omien taisteluitten kokemuksen poh­jalla^
vaHarfMmouksellisen taiste-tim
johtoaseman valtaaminen pro­letariaatille
ja siilien erottamat­tomasti
yhtyoeenä — proletariaatin
välittömän johdon valtaaminen kom-mUnJsttseHe
puolueelle.
On luönhoBista, että vallankumo­uksellisen
keiiityksen tällä asteella
nousee joukkojen mobilisoimisen y^-
eydess» kommunlistisen puolueen e-^
teen sangen yail^ita uudenlaatuis­ten
järjestöjen luomisen probleemer
a:
"Proletariaatin vallankumouk­sellisen
päättäväisyyden elähyt-tämlnen,
sen txikemlnen vallan-knmouksellisissa
toiminnoissa ja
vallankumouksellista tilannetta
vastaavien Järjestöjen luominen
t ä m ä n s u i m t ^ t a työtä varten".
(Lenin.)
VäUttömän vallankumouksellisen
tilanteen aikana hittyy tähän vielä
joukkojen sellaisen järjestämisen
tehtävä, mikä tekee proletariaatille
ja sen etujoukolle mahdolliseksi a-settaa
iKirvarislon valtiokoneiston
vastapainoksi uusi kapinan koneisto,
nlniittäin työläisedustajain neuvos­tot
ja se taas puolestaan tekee
mahdolliseksi po^ittisen joukkola-kotf
yhdistämisen" aseelliseenvkapi­naan.
..
lyKllalsen merkityksen Lenin antoi
taloudellisen ja praliittisen lakon
^omalaatuöselle toisjönsakietöutliriii-'
^'^lln»*^ « -A
cistien harjoittamaa haljoitustyötä
myöntämällä heille oikeuden kerätä
rahaa myymällä erikoista ammatil­listen
järjestöjemme hajoituksen
tunnusmerkkiä, todistaa, että Läh­teen
ja Louhikon puuhasta on hyö-tyä
vahi työtätekevien luokkavihol-ilislUe.
selle", se käy ilmi siitä katkerasta
taistelusta, jota hän vuosina "i&12-^
14, • vallankumouksellisen nousun
vuosina, kävi kaikkia likvidaattorei-ta
vaataan. Täysin yksimielisenä
Rosa Luxembburgin kanssa toisti
Lerfin silloin väsymättä, että vain
tämä" toisiinsakietouliuninen on
jouldcolakpn periaatteellinen -eri­koisuus
proletaarisen' taistelun eri­koisaseena
ja että vain se takaa
yallankumouksenisen liikkeen kas­vavan-
voiman ja tavattoman vauh­din.
TRlmä on poliittisen joukkola-kon=
leniniläisen katsömukssh ensi-koko
erikoisuutta, sen koko mer­kitystä,
sen koko välttämättö­myyttä,
sen koko periaatteellista
tärkeyttä." (Xenin.)
'Miksi on tämä toisiinsakietoutumi-nen
erikoisen tärkeätä vallankumo-ukselliseh
taistelun kehityksen ny­kyisessä
vaiheessa? Missä määrin
on se omiaan yhdistämään vallan­kumouksellisen
etujoukon paineen
sen laajaan joukkoperustaan? Siihen
vastaa Lenin; tyhjentävästi kuului­sassa
. esitelmässään -vuoden 1905
vallankumouksesta:
"Aivan omalaatuista oli (myös­kin)
talöudeiliMn ja poliittisen la­kon
toisiinsa kietoutuminen vallan­kumouksen
aikana. Epäilemättä on
vasta näiden molempien laikomuö-tojen
mitä läheisin yhteys taannut-liikkeen
suuren voiman. Rlistetty-j
^ i iaajpja. joukkoja ei olisi mil-
V?mkaan vpitu^> temmata mnkaan
vaUanfcumoukkeiliseen liikkeeseen, el-leiväti
nän\ät joukot joka,; päivä olisi
nähneet-edessääpj,esimerkkejä, jol­loin
eri alojen palkkatyöläset pa­kottivat
kapitalistit- työläisten ase»
maan välittömään, pikaiseen paran­tamiseen."
'^•Sitä varten tarvittiin luonnol
lisesti, että työväestön etujoukot
eivät käsitä lUokkataisteluUa
taistelua pienen yläkerroksen etu­jen
puolesta — niinkuin refor­mistit
alituisesti työläisiUe vää­rin
vakuuttelevat — vaan että
proletaarit esiintyvät todellakin
riistettyjen enemmistön etujouk­kona,
, tempaavat taisteluun mu­kaan
itse tämän enemmistön,
niinkuin tapahtui Venäjällä v.
1905 ja niinkuin tulevassa prole­taarisessa
vallankumouksessa Eu-ropassa
epölemättä täjrtyy ja tu­lee
tapahtmnaau.'* (Lenin.)
Kaikenvivähteiset opportunistit" ja
kommunismin luopiot Ivailevat nyt
niitä etuvartiotaisteluja "joita kom­munistiset
puolueemme kaikissa
maissa parastaikaa käyvät. Luon­nollisesti
kieltävät he vallankumo­uksellisen
etujoukon erikoisen'osuu­den
alentaakseen kasvavien luokka-taisteluitten
poliittista merkitystä ja
pakottaakseen kommunistiset puo­lueet
jättäytymään sösiaUfascismin
vanaveteen. . Kommunistiset puolu-eenune.
jotka tällä hetkellä lähet­tävä
parhaat osastonsa rynnäkköön
ludkkavihollisen asemia vastaan.
riaaftia yle
hin joukkol
dessä taloni
Venäjän
uk5en koke:
poliittisessa
letariaatti s:
koisen aseer
rettujeu ka
kannel!):<:ics
onnistui .io-"
vistaa. .
''Poliir:
työväenlu
tyneimpä
tapauiisis
aatti ei
yhteiäkun
saa. vaa:
tajan, oli
Mutta tämä proletaaristen jouk-.Llyödäkseen aukon nfihin, seuraavat
kojen mitä laajimman käsittänäsen
j a niiden proletaariseen taisteluun
mukaanvetämisen tehtävä taloudel­lisen-
lakon kautta ön eroittamatto-masti
yhtynyt etujoukon osuuteen,
poliittisten joifskotaistelujen aldt-mäitien
kohta. joka. on yhteistä k a i - ^ ^ j ^ * * ^ ^ ^ uranuurtajan tehta-fcUIe
vallankumpuksenisille marxi-'?^*"- edistyneimpien työläis­ten
komnimnstlsten puolueiden joh­dolla
on suoritettava. Millä kd-noin
on tämä vallankumouksellisen
etujoukon ja laajojen työväenjouk^
kojen välinen yhteys toteutettava?
laisille.
"Olisi korvaamaton .virhe, ^ el­leivät
työläiset käsittäisi juuri
sellaisen, toisimsakietoutumisen'
siten -vallankumouksellisen liikke^
parhaita perinnäistapoja. "
"Työväenluokan parhaat ainek­set
kulkivat edellä temmaten mu­kaansa
eiräröiviä, herättäen nuk­kuvia
» r<Akalsten heikkoja."
- : - (Lenin.)
-Taistella, ei vain omasta puoles­taan,
- tastella riistettyjen joukkojen
enemmistä «tujonkim romuialsuu-dessa
— siihen opetti Xenin bolshe­vistista
puoluetta irioletäriaattiin
nähden, siihen opetti Lenin proleta-
Ja täydel
vaa Lenin,
proletaaris-es
Europasta e
lee tapahfJi
Proletaari:
tamisen _ te:
sissa tai.=tei
sen jou-C-zoL
Se on. eröii
sä ensimäisi
t-in talouden
telun toisiin
kanssa, mui:
sisäUy. Billi
nttaminen,
nen. työväes
taaminen k<
yleensä työti
taaminer. ,-
kannalle, se
tyksenä jouS
tehmn
puolesta. Va