1930-06-26-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, Icesälc 26 p:nä — Thu., June 26
Ennen läht^iäB Neuvostoliitosta
antoi AmeHklitt ty«l5ist«fn j » f a r .
Inarien lähettsmä edustajisto julkisen
lausuiAioi^ neUTostdmaan työ-läiBille
j a taionpöjille, tooden ifmi
Jänipimän t b v ^ l H s e n myötätänton-sa
NeuvöstöKitbn työtätekeville
joukoille, jotka rakentavat sfO^ialis-mta
nopealla i^nhdillä. Lähetystön
laasunto on Reöraavat
iiyvät toveritj^-
Lausumme ' i o i t a k i n sanoja jäähyväisiksi,
enn^nkan Bhdemme
Neuvostoliitostik'" tftkaixin ' Ameri-kaan,
niistä ifeielenkiintoisista ja
opettavaisista I kokemuksistamrae
j o i t a olennrie «aaneet kokea ja op
pia tällä htfrvinaisena matlcallam-me
Neuvostoliitossa. Niin kauan
kun elämme, jenlmiB voi" unhoittaa
sitä mitä olemme nähneet ja op.
pineet matkadtmc varrella, kulki-essamme
toliansiä maileja Neuvostoliitossa
senifj^kfeen kun tänne
saavuimme. 0|emme nähneet Neti-
^^töliiton suuret teollisuuJslaitok-sellaiset
% i n on Stalingradis-
Iraktorstr^yssa, Sclmashstroys-i/^
fHahtavai sähkövoima-asemat
V a l m i i f * ^ rakennuksen lalai-
^ olevat työläisten malli "apart.
*'"Jbfttti''-talot S^äissä suurissa teol-iJ^
uuskcskuksi&a, jotka vain yksin
maan ovat •Qröläisten käytcttävi-
Myöskin •anhcntnneet tsaris-ajalta
pe^Jnnoksi jääneet kurj
a t työläistem asnntohökkelit ja
työpaikat, jötla ovat muistomerkkeinä
kapitalSmin jätteistä. V i e.
railimntie jättiläismäisellä neuvo«-
totilallÄ "GiKittt", joka on yksi
suurimpia yri^ksiä, mitä ihmiskäsi
koskaan on laonut. Puoli miljoo.
naa ekkeriä n & a l i . yhdessä palassa
kollektiivisen ' ^ H e l y k s e n alla on
työ, jota suariÄkf ihailevat Amerikan
parhaat adahtuntijat. Kuljimme
satoja mffllejä yhtämittaisesti
^kollektiivisella maanviljelysalueella.
Jokaisessa paikassa jossa py-.
sähdyimme, suuret joukot maaläis-työläisiä
oli tiieltä vastaanottamassa
j a tervehtSmässä. Jokaisessa
tielssä uhkui toivorikkaus j a innos.
tus maatalouden kollektiivisoimi-seen
j a viisivuotissuunnitelman t o.
teuttamisecn, samalla tavalla kun
kaupunkilaistyöläisissäkin. Tällainen
innostus j a . ymmärtäväisyys
tnaatalouden koUektivisoimisen suu-ressa
tehtävässä vö^ vain käydä
päinsä proleta^^tiri^maassa ja v a l tiossa,
kuten on Neuvostoliitto. • .
Ukrainassa me vierailimme suola-
j a kivlhiilikaiv^oksissa. K i v i h i i l i -
kaivanto '^Amerikanko" pn nvalH-kelpoisempi
kält^'mitään paraskaan
kolikaivänto Anierikassa. Neuvostoliito!^
k a i v o l ^ ^ työläisten elä-
|-^r^-4|M^ ja|.Jterveya •ön; h y v in suojatta,
' jota ei voida sanoa olevan kapitalis-tisissa
maissa. Kuuden tunnin työpäivä.
J a kuukatiden loma vuositt
a i n täydellä ^lltelkalla ja siihen
luettuna lääkärin kulut, on asia
j o k a on tuntematon Amerikassa.
Kaivostyöläiset;Amerikassa tekevät
työtä 8 j a ^1 p> '.tuntia päivässä, ja
sitten kolmesta yhdeksään kuukauteen
pakollista työttömyyttä ilman
jiälkkaii. Neuvostoliitto on ratkaissut
työttömyyskysymyksen, sillä
töltUä ei Ölc ^ottömyyttä, samalla
aikaa kuin Amerikassa .seitsemän
mitjoonaa työtöntä työläistä kärsii
puutetta ja :kurjuutta maailman
rikkaimmassa maassa.
Vierailimme myöskin työläisten
sairaskodissa Kaukasiassa. Paikka
OÄ b l l u t ennen' vallankumousta por-vateitten
porsastelu. j a huvittelupaikka;
nyt on työläisten j a t a .
loapoikain käytettävänä j a niitten
;^rveyden hoitolaitoksena. Otimme
isiellä pienen lepohetken j a kylvim-nte
tervee^isissä mineraalilähteissä.
' K a i k k i nämätäällä näkemämme
ntuistuttivat ntleliimme huikeahin-t
l i i s i a tsarismih' a i k u i s i a porvareit-i
' laitbkäia, j o t k a nyt ovat mu-eoina.
Kaiky^llsL^^näimme uusia
' ienaikaisia Ijra^norirakennuksia.
itaita ja tj^jSfj^tJin asuinrakennuksia
nousevan ylös. Uuden ta-loussminnitetroan
tulokseni ntc
näimme kaikkien työläisten j a työväenjärjestöjen
innokkaan Bosiälis-min
rakentamisen, työväenluokan
taiteen, kulttuurin j a tietoisuuden
kohoavan, jota kohtaan me ton.
simme todeIIii;ta lämpöä j a myötätuntoa.
Toverit, me näimme luokattoman
yhteiskunnan koittavan, kommums-tisen
yhteiskunnan; joka on v Marxin
ja Leninin oppien päämäärä.
N i i n , toverit, me hiotamme j a uskomme
viisivuotissuunnitelman olevan
astinkivenä kommunismille.
Koko työväenluokan suuri innostu?
on se, j o k a vie sosialistisen t a louden
voittoon Neuvostoliitossa ja
rakentaa sen laajalle kansanvallah
pohjalle. Me näimme työläisten
tehtaissa ottavan osaa jokaiseen
iiutieen yritykseen joka on pantu
aInTIe ohjelman mukaisesti uadcL
leenrakennustyössä ja suunnttel-massa.
Kaksitoista miljoonaa unioihin
järjestynyttä työläistä on iskujoukko
j a voima viisivuotissuunnitelman
takana. He järjestävät tehdasko-miteoita
j a neuvostoja tehtaisiin jä
ottavat osaa yhdessä hallituksen
kanssa teollisuuslaitoksien johtamiseen
j a kontrolleeraamiseen. Samaten
niitten toimesta järjestetään
sosialistisia kilpaihijä erikoisjöuk-kucille,
joitten' tarkoituksena on
kohottaa suurten joukkojen keskuudessa
itsealotekykyä. Jokaisessa
asiassa työläiset -valitsevat «ntat
komiteansa tarkastamaan niahdoL
lisesti ilm«hevää kykenemättöntyyt.
ta tai buolimattomutittä johtavien
orgaanien työssä. Ehdottomasti
työläiset ' alhaaltakäsin kontroUee'
raavat''' amntätiiuniot, hallitakisen
v i r k a i l i j a t j a niittien tehtävät Ja
yritykset. Me näimme, «ttä jökaT^
scssa Neuvostoliiton 'laitoksessa o l i
ntääräävähä tekijänä ' joukkojen
talitö, todellinen proletariaatin kansanvalta,
jossa lepääkin Neuvostoliiton
koko voima" jä tekee mahdottomaksi
kenenkään sitä voittaa.
K a i k k i tämä on mahdollibta vain
siksi, että Neuvostoliitossa on voi^
makas Kommunistinen puolue, joka
ei ainoastaan ole johtanut menestyksellisesti
työläisiä j a talonpoi.
kia ^vaHankumoustaisteluBsa, ' k u kistamaan
}IraipitaUsUsen yhteiskunnan/
ja'-pifo^etäriaatin
le 'rakentamisessa, miitta j o k a ^^htä
menestykselfisesti johtaa' työräfs-tcn
j a talonpoikien suurta uudelleen
järjestämistyötä. Neuvostoliiton
Kommunistipuolue on koko
maailman työväenluokan turva.
Puhuttelimme toveri Kälinia
Kremlissä j a monia muita huomatuissa
asemissa olevia Neuvostolii.
ton virkailijoita j a huolimatta siitä,
että olimme Amerikasta vain
yksinkertaisia työläisiä^ saimme
toverilliset vastaukset kaikkiin kysymyksiimme.
Samalla tavalla
saimn^e toverillisen vastauksen jokaiseen
kysymykseemme puhutel-lessamme:
puna-armeijan virkailijoita.
Tämän vaan voi ymmärtää
siten, että kaikki hallituksen virkailijat,
puna-armeijan johtajat ja
>iaot, niitt miehet kuin naisetkin
ovat työväenluokan jäseniä. Jät.
täessumme vielä kerran hyvästi to.
verit, annoimme puolestamme vakuuden
siitä, että tulemme tekemään
kaikkemme paljastaaksemmc
Amerikan kapitalistiluokan j a heidän
apureittensa valheet hyökätessään
Neuvostoliittoa vastaan. Myöskin
annamme vakuutuksemme siitä,
että tulemme taistelemaan kapitalistien
toimenpiteitä vastaan niitten
valmistellessa sotaa Neuvostol
i i t on kukistamiseksi. Sodan sattuessa
tulemme tekemään kaikkemme
kootaksemme Amerikan työläiset
puolustamaan Neuvostoliittoa
— ensimäistä työväenluokan isänmaata.
Tulemme kertomaan Amerikan
työläisille mitä olemme matkallamme
nähneet j a oppineet, mitenkä
Neuvostoliiton työläiset parantavat
olosuhteitaan. Tulemme
tekemään parhaamme, täällä näke-miemme
j a kokefflokHiemme perusteella,
kootaksemme Amerikan työ-iäiset
IComtministipuolueen j a val-lankamouksellistipn
unioitten johdolla
taistelemaan kapitalistista
järjestehnäa vastaan, sen kuklsfa-miseksi
j a köyhälistön diktatuurin
perastamisefcsi Rockefellerin, Morganin
j a F o r d i n maassa.
Kauan eläköön Neuvostoliitto!
Eläköön maaihnän vallankumous!
Louis Horwätb,
Martin' ffendrickson,
Ääe Tantlersky,
Richard Irh&e;
Joseph Pfrka,
Ben Moser,
Ben Crystal,
John Marinich,
Dorothy BOss,
D. Donovan, puheenj.
John Rushton, kirjuri.
HEILLE SE ON SOPIVAA.
"Helsingborg Dagblad" kertoo
seuraavan jutnn: '
Eräs suutarin vaimo, joka halusi
saada poikansa' "vapautetuksi sotapalveluksesta,
matkusti sitä varten
Tukholmaan koninkaan pubeille
saadakseen 'anomukseensa suostumuksen.
Hän pääsikin "audien-s
i l l e " niäjesteetin luo, j o k a kuitenkin
vetosi eukon isänmaallisiin t u n .
teiaijit seuraavalla buomautitksel-l
a : ' • '
' — : Minun mielestäni Teidän t u lisi
ollä ylpeS onttitessanne pojan
j o k a ön sotamies'.' -'• Ajatelkaahan,
että minä itsekin samoinkuin kaikki
poikani oirät myöskin sotamiehiä,
' <• • • ••' -•••^
— Niinpä kyllä — vastasi eukk
o — jä-heille se ehk^ onkin sopivaa,
jotka eivät muuta osaa,
mutta minun poikänihan on suutari.'
•'
Kämpältä tullut "vanhan maan"
savolainen kavereilleen:
. Min oun koettanna sennii
seihtemät jookkomurhat j a muut
surmat peästäkseni erroon syöpäläisistä,
vuan mikkään ee aota.
Kauemmin '^kontrissa" ollut savolainen:
— Koetappas lukkee
niille ii-vee-veen espuhetta, ehkäpä
se aottaa.
O U SY¥TÄ EBOTÄ
— Jaa. sinäkö kuulut eronneen
siitä tuplajuulaisten seurasta pois.
— Yes. Se kun rupesi pienenemään
ja kutistumaan, n i i n ajatte-
Un, Jotta parasta kun ajoissa eroaa
ennenkun hupenee niin olemattomiin,
ettei ole mistä erota.
SAI VASTAUKSEN
Eräs järjestyksenvalvoja kävelee
katua ja näkee eräällä työmiehellä
punaisen kravatin. Hän seisahtuu jä
nostaa kravat*inauhan sormellaan
ylös Ja sanoo:
— Sinä taidat olla kommimlsti Ja
kansanvillitsijä, kun sinä kannat
punaista nektälnta?
Mies: — J a sinä taidat olla tup-lajuulainen,
kun sinä kannat pU-naista
nenää.
Tärkeimmät ankka-rodut
Kanojen jälkeen ankat ovat e-niten
le%'inneitä hyötylintuja. Siitä
huolimatta, että ihminen on n i i -
tä ruvennut käj^ttämään hyväkseen
verraten myöhään, on nykyjään jo
noin 1.30 e r i ankkalajia risteytyksien
tuloksina. Mainittakoon tärkeimmät^
ankkalajit ryhmiteltyinä
niiden erilaisen hyödyn j a tarkoituksen
mukaan.
-Munijarodut: Intialainen juoksu-ankka,
Khaki Campbell-ankka sekä
Bali-, Abacot- j a Coaley-ankat.
Liharodut: Ayelesbury-, Peking-ja
Rouen-ankat.
Välirodut (muna-liharodut):
Orpington-, Pommerin eli ruotsalainen
ankka j a Cröllvvritzin-ankka.
Korist«roidut4-Moschus,. puisto-,
mandariini-, morsius-, smaragdi- ja
n.H. hochbrutfugankka.
Sen mukaan, raihin hyötyomi-naisuuteen
kulloinkin kiinnitetään
huomiota, ovat eri rodut eri a i k o i na
-olleet muodissa- Niinpä ennen
sotaa j a sota-aikana kiinnitettiin
liharotuihin eniten huomiota, k un
taas sodan jälkeen munijarodut o-vat
joutuneet etusijalle.
Munijaroduista pidettäneen i n t
i a l a i s ta juoksuankkaa yleensä parhaimpana.
( Kuten nimikin jo osoittaa, on
se kotoisin Itä-Intiasta, mutta
Englannissa on sitä jo noin 60
vuotta jalostettu j a sieltä muihin
Europan maihin j a Amerikkaan levitetty.
Jälkimmäinen osa nimestä
johtuu siitä, että se l i i k k u u melkein
pystyasennossa juosten. Sen
aiheuttavat melkein ruumiin takaosassa
olevat pitkähköt Jafet. Int
i a l a i s ia juoksuänkkoja on kolme
eri lajia, nim. ruskeankirjava, valkea
j a .musta, joista kaksi edellistä
orat yleisimpiä.
Intialaisten juoksuankkojen hyvistä
ominaisuuksista mainittakoon
ennenkaikkea runsas muninta. Ne
aloittavat munintansa hyvin aikaiseen
j a jatkavat sitä juuri ensinkään
lepäämättä läpi talven, jos
vain suojat ovat siten rakennetut,
ettei kova pakkanen pääse vaikuttamaan
epäedullisesti munintaan.
Ne voivat saa\Tittaa 170—180, j o pa
yli 200 munankin vuosituoton
toja- Paras tähänastinen •vuositulos
lienee yhtä monta munaa kuin
Vuodessa " ' pn päiviä eli siis 365.
Tämmöiset tulokset ovat tietenkin
harvinaisuuksia, mutta hyvässä
hoidossa ne saavuttavat helposti
150 munan keskituotannon. Niiden
munien paino vaihtelee 6 0 —
80 g. On valitettavasti, pienimu-naisiakin
kantoja mutta tämähän
on sellainen seikka, joka voidaan
oikean valinnan j a jalostuksen a-vuUa
järjestää. Munien väri vaihtelee
vaalean kellertävästä tummemman
vihreään.
. Hyvien munintatalosten saavuttamiseksi
tulee ankoilla olla tarpeeksi
lattiapinta-alaa liikuntoa
varten. Liian ahtaalla pidettyinä
ne rupeavat lihomaan. Samoin t u lee
juoksutarhojen olla tarpeeksi
suuret j a sopivaa maaperää. Sanotaankin,
että intialaisten juoksuankkojen
muninta on suoraan
verrannollinen juoksu-tarhojen suuruuteen
j a hyvyyteen. Munintaa
varten intialaiset juoksuankat e i vät
tarvitse uiskentelupaikkaa.
V a i k k a niillä olisi siihen tilaisuuttakin,
uiskentelevat ne paljon vä-
PORT ARTHURIN
Jos haluatte parasta
saatavissa olevaa työtä
soittakaa * /
S. 302 eU N. 743
hemmän kuii
ruokansa päi
dasta- Matta
^ e n kanna
jos niillä on
ka pienempik
ten juoksuan
leensä jo a i
hedelmöittyne
niitä ominaisi
kuttaneet in
kain laajaan
laisten juoksi
vat siis haut]
hyvällä mene
ajikkojen hai
tä, j a saavat
sellaiseen a il
ankkojen niui
vin bedelmöi
loin teuraspoi
kein suurin.
Intialaiset
melko nopeas
viikkoisina 1
vin painaviks
Täysikasvuista
•tettävien naai
naa noin 1 3
2 1\4 kg.
Ollen mun
juoksuankat
VMJÄYS-PUHDISTUSLDKE
(THE BRILLIANT)
A V O M I E L I N EN
Vankilanjohtaja: — Miksi te olette
täällä?
Vanki: — Siksi. ettOn vielä ole
onnistunut |ftasemaan karkuun!
EI KÄSITTÄNYT
— Miksi sinunlaisesi pöUöpääkln
on lähetetty kouluun, tuskitteli o-pettaja.
- ^'ifi--
— Kas, sitäpä en minäkään,; oikein
käsitä; vastasi tyynesti oppilas.
Profesori': — V o i taivas! Minä
unohdin laskuvarjostimeni pallooni
HAJAMIELISYYTTÄ
Kaksi sairasta kertovat uudelle
potilaalle lääkärin hajamielisyydestä.
•
Ensimäinen potilas: — Leikates-saan
umpisuoleni unohti hän p^m-puliräsyn
vatsaani j a sai raäsiPaa
minut uudelleen auki.
Toinen potilas: -.^ Minun kohtaloni
oli arveluttavampi, sillä hän
unohti pinsetin vatsaani j a se vaivasi
siellä aika tavalla.
Uusi tulokas (äsken läpäissjrt
umpisuolen leikkauksen) valittaa
toisten kovaa kohtaloa, kun lääkäri
samassa ryntää sisään huutaen:
.— Onko kukaan nähnyt hattuani?
J o l l o in äsken leikattu pyörtyi.
HUONO SAAVUTUS
Anna: — Hän sanoi, että jos
suostun tulemaan hänen vaimokseen,
niin hän valloittaa koko
maailman.
E l s a : — Noo?
A n n a : — Hän ei ole voittanut
edes ätiäni.
DIPLOIVIAATTI
Kerjälälnen.:li;v-^.. Antajtaaj,;hyv<t
berra, vähän ru(^arahaa. Ylihuomenna
tulee Jo kolme vuorokautta
siltä, kun viimeksi söin!
230 Simpson St.,
FORT WILLIAM, ONT. f
- 2261/{, Artlinr, St., f
PORT ARTHUR. ONT.
Me olemme henkilöt palvelemaan
henkilöitä.
POJAT
K u n tulette rantoihin n i i n pistäytykää
Taivaisen palloruumasaa.
294 Bay Street,
PORT ARTHUR ONTARI
NIIN, K U I N K A TULTIIN
TOIMEEN
Opettaja: — Happi on välttämätöntä.
Jotta ihmiset voivat elää.
Sen keksi Ccheele v. 1773.
Oppilas: — Millä ihmeellä i h -
Rakentakaa uutta
menetetyn tilalle
KALEVA SUOMALAINEN AP Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeemme ovat
Suomen yliopistossa käytännössä olevan oppikirjai
sekä K. G. X. Nyman'in erikoiskatsannon alaisina. :
me ainoastaan parhaita rohtoja valmistukseemme.
KUAIMITAyAROITA
KanniaTeripiMsia, Unta 91.26
' fSrira^ |8.0<K f4.0D'Ja «S.dO
Kirani^taiipaBfeiir lotkoja, '
lunta' 'u.^'.u4'.«.'..........'.*.t.'..91.00
Bnialnija nauille. Unta f S .M
Roislnija miehille, hinta fl.OO
Raisiolla |apcdne;Jhinta .85
Kp^^nislraja, nint» .... .85
KenSraisInija; Mnf» .... .81
y«7mttaBe<tteiti naislBe,
VarmaaseBlneitft miehlUe,-^
18.08 tuB.
y.m., y.nii
Kiireitä, Plaastarliu
HJMvapnmpalie 25e, 40e, 76e,
Ha«TalcSSreit« 1' 20e. 2' 25e
Ezemaralraa,' Unta
Hoffmanin tippoja, sydia-alnskipQun
....V..'.50e } « 91.00
Selkäplaaaftaria .86
Rintiqilaaatigaria ............ .60
MnnQaisplaMtaria ........ .60
Eettentäspättift, yskiin
ja henK«a»h4iettuaMeB .60
Halvansrettft, Unta .... .60
Hinsdljyi. Unta ... . ;60
Hannnastippoja, hinta 26
HamiEBaskittii, Un«a — .10
Hammasharjeja, Unta Me,
4Pc, 66e Ja 76c.
Hemoroideaalviaa, Uats 76e
Hajnpi^lcaa. Unta 26e aB«d
IntinHnJamenttii, Unta .60
Snellmanih IcoBilckitfppoJa .60
Kamferttiviinaa, Unta 60
KamferttlSlJTi, Unta .... .60
Emitippoja, 1co!iikU|a jRfr>
dinaJnakipmin,''Unta, '\.69
BaouBaapgl;
Ihssalvaa, 1
Eamferttia,
KaasferttUii
Kmiunipiaai
Kolacnlaidi
Lnolinjamei
Ncrvin tipp
Panranajosa
PSäokiristyi
PiUöljya .
PannOIjyi
Pohdosta.
mafaaSlJj
hinta .....
PrinBatntipp
Freaerveera
Biigapalsam
SDm&TettS
SilmlSalvaa
Ja hm
TILATKAA meiltä lääkeluettelo. Meillä on taatavana kaikkia Suomen, C^Ana.
lääkkeitä, kummitavaroita, maakeerauaraaaleja y.m. Me maksamme pottirahan
•itä isommista tilauksista. — Erikoislääkeluettelit asiamiehille.
KALEVA APTEI
K. G. K. NYMAN, OmfeUja.
}a diaaadaua tvddiuion itiorittannt apteekkari. PORT AR^
iRajavirkailijä:' — Kuinka te
voitte todistaa, että tämä rouva
on teidän vaimonne?
Matkustaja: — Minä annan teille
kokonaisen omaisuuden, jos
voitte todistaa ettei hän sitä ole.
BAY ST. MEAT & FISH IJIARKET
SUOMALAINEN LIHAKAUPPA "
Ensilookkaista tuoretta Ja savustettua JA keitettyä lihaa Ja kalaa.
Pfaone N2713 ^ HaoIeHinen balvelaa — ^88 Baj S t
H. K A N T O L A
PORT ARTHUR \ ONTARIO
i
ISÄNTÄ
Ijiuija hiljaa i Minä olen tästä lähtien itse isäntänä t a -
> a . . .
S A A R N A M I E S
Mutta rakas r i s t i v e l i ! Muista jumalaa j a herraamme Jeesusta
kristusta, joka ristiinnaulittiin, kuoli j a haudattiin meidän
syntiemme tähden...
MATTI
(tullen ovelle). Hevonen on valjaissa,
S A A R N A M I E S
(jatkaa kuin kuulematta). Hänen verellään on meidän kaikkien
synnit puhtaaksi pesty, j a hän meille ijankaikkisen elämän
antoi. Sinussa, rakas ristiveli. on syntymässä epäilyksen kjry j a
se on pahempi ?ynti herraamme Jeesusta kristusta vastaan, kuin
että olisi huorin tehnyt j a . . .
ISÄNTÄ
Minä en Ihalua kuunnella mitään saarnoja tällä kertaa. Hevonen
on kuolema valjaissa.
• SAARNAMIES
(jatkaa k u u l a a t t a ) . J a tämän synnin takia laskentnu. herran
käsi sinun päällesi äärettömän r a s k a a n a . ..
M A T T I
( t a r t t uu saarnainiestä takaapäin kauluksesta ja vetää häaet
ovesta ulos. Mennessään). Nyt saarnakone heitetään ulkonaiseen
pimeyteen*. Muistahan, Otto, puhettamme.
OTTO
Kyllä, odotan sinua täällä.
?7
EMÄNTÄ
(siunaillen). Hyvä jumala sentään! Näin syntisellä tavallako
seuramme loppuivatkin. Sinä, Otto, s i n u l l e . . . !
ISÄNTÄ
H i l j a a , akka! Otossa ei ole mitään vikaa. Näin: lokoisaa
loppua seuroille ei olisi saanut syntymään oikea pirukaan.
Olenkin tässä jo pitkän aikaa itsekseni aprikoinut, että tämä
meidän "perkelettä" vastaan tappeleminen taitaakin olla joutavaa
suun läiskettä j a muutamien ihmisten omanvoitonpyyntiä
— j a sitäpä tuo näkyi Olleenkin. Pelätään pirua, vaikka sitä
todellisuudessa ei liene muualla olemassakaan kuin saarnamiesten
uskonkuumeisissa päissä.
PORT ARTHURIN OSUUSRUÖKALA
Työläisten pemstama, ylläpitämä Ja kontx^oileerit^nia «iike.
Vaivaisella vartilla saatte siellä kunnollisen aterian. Mitä sunrem-maa
kannatuksen annatte omalle liiUceeQenne, sen paremmin - Ja
sitä kunnollisemmin se silloin kykenee teille antamaan palvelustaan.
Kannatus omalle ruokalalle merkitsee teidän oman toimintanne
toimistamista. N
VIGOR CO.OPERATIVE SOCIETY LIMITED,
316 Bay Street Port Arthur, Ont.
Amen!
OTTO
Esirippu.
« l i i te
JauhojX Rehuja, Lepa jVUi^^
pysähtykää hieman ajattelemaan, meneekö rahanne yksityis-liikkeelle
tai yhtiöille, tai meneekö se omaan kauppaanne.
Osuuskaupat ovat organiseerattu ^ i tuottaakseen voittoa, mutta
antaakseen parhaat arvot rahallenne. — Jos voittoa kertyy,
maksetaan se takaisin vuoden lopussa ost/ksienne summan
mukaisesti.
Joten, silloin k u i n teillä hieman on ajatus aikaa, päättäkää
mennä lähimpään osuuskauppaan ostamaan osake, j a sillä t a voin
tulette osakkeenomistajaksi kauppaan, joka on järjestetty
työläisten j a maanviljelijäin hyödyksi.
Ilhe Internafioiial Co-operati?e Tra£i$
Coe Limited,
Port Arthur, Fort Wimam,
West Fort William.
ALGOMA Si^AM fi
AND BOTTIiNG W(
146 Algoma St, South. — Port
• Saoaitellaao
HÖYRY-, SUIHKU-, AMME. JA H5YRYK
A«ki joka arUpIivi kefio
Virrottas^Mumatilaaksat liheteläiB kotii
PUHELIN 2400N.
John Aaxnioii LIHAKA
319 Bay Street' — Port Arthur, Ont. —
Tuoretta Ja savustettfla lihaa. Raokatavai
kasveja. Kalaa tuoretta Ja suolasta, sillit,
suolakurkut y.m. saatte päivänhinnoilla eoittai
KIVELÄN LEaPURIL
Tarjoaa teille ainoastaan ensiluokan aineista v<
ta. KSyttiftfia meidän tuotteita. Linjoille lal
KIVEUm LEIPURILIlKi
PnlieUn 1618 N. _ — l l l Seeord St. —
A S I O I T S I A
Pitempiaikaisen kokemuksen kautta, tarjoa
salaisin» Voitte kääntyä luottamuksella puoje
kuuluvissa asioissa, kuten käännös- j a tulkkityos
nassa: ulosperimisessä y.m. Rahaa lainataan. L
Eiinteimistöä. Suomen kieliaea konttoriapniait
•»ean palvelaltsea.
RUDOLF E. HULKKO — ASIO
244 BAY ST. — PÖR TARTHUR, ONT. — 1
Fort Wil]iamin liikemiesten
Tohtori ic. MD., L.M.C.C., M.C.P. * S.
KIRCRGI JA SPECJIAIJSTI
SUKUPUOLITAITinSISSA
Erikoisala: parantaa katkenneet
verisuonet, verenvuoto ja peräpukamat,
ruiskutns-sj^eemillä.
Konttori 12-14 Boss »EL,
SimpcoB ja Victona kata^ns^
iniImuM.
Puhelin 2077 S. Kotiin 2077 K .
FORT W I L U A i l . ONT.
%^.fVWWUWWWViiPWWWWWVWVW
W01
RES1
539 S IM
FORT \
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, June 26, 1930 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1930-06-26 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus300626 |
Description
| Title | 1930-06-26-04 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Torstaina, Icesälc 26 p:nä — Thu., June 26
Ennen läht^iäB Neuvostoliitosta
antoi AmeHklitt ty«l5ist«fn j » f a r .
Inarien lähettsmä edustajisto julkisen
lausuiAioi^ neUTostdmaan työ-läiBille
j a taionpöjille, tooden ifmi
Jänipimän t b v ^ l H s e n myötätänton-sa
NeuvöstöKitbn työtätekeville
joukoille, jotka rakentavat sfO^ialis-mta
nopealla i^nhdillä. Lähetystön
laasunto on Reöraavat
iiyvät toveritj^-
Lausumme ' i o i t a k i n sanoja jäähyväisiksi,
enn^nkan Bhdemme
Neuvostoliitostik'" tftkaixin ' Ameri-kaan,
niistä ifeielenkiintoisista ja
opettavaisista I kokemuksistamrae
j o i t a olennrie «aaneet kokea ja op
pia tällä htfrvinaisena matlcallam-me
Neuvostoliitossa. Niin kauan
kun elämme, jenlmiB voi" unhoittaa
sitä mitä olemme nähneet ja op.
pineet matkadtmc varrella, kulki-essamme
toliansiä maileja Neuvostoliitossa
senifj^kfeen kun tänne
saavuimme. 0|emme nähneet Neti-
^^töliiton suuret teollisuuJslaitok-sellaiset
% i n on Stalingradis-
Iraktorstr^yssa, Sclmashstroys-i/^
fHahtavai sähkövoima-asemat
V a l m i i f * ^ rakennuksen lalai-
^ olevat työläisten malli "apart.
*'"Jbfttti''-talot S^äissä suurissa teol-iJ^
uuskcskuksi&a, jotka vain yksin
maan ovat •Qröläisten käytcttävi-
Myöskin •anhcntnneet tsaris-ajalta
pe^Jnnoksi jääneet kurj
a t työläistem asnntohökkelit ja
työpaikat, jötla ovat muistomerkkeinä
kapitalSmin jätteistä. V i e.
railimntie jättiläismäisellä neuvo«-
totilallÄ "GiKittt", joka on yksi
suurimpia yri^ksiä, mitä ihmiskäsi
koskaan on laonut. Puoli miljoo.
naa ekkeriä n & a l i . yhdessä palassa
kollektiivisen ' ^ H e l y k s e n alla on
työ, jota suariÄkf ihailevat Amerikan
parhaat adahtuntijat. Kuljimme
satoja mffllejä yhtämittaisesti
^kollektiivisella maanviljelysalueella.
Jokaisessa paikassa jossa py-.
sähdyimme, suuret joukot maaläis-työläisiä
oli tiieltä vastaanottamassa
j a tervehtSmässä. Jokaisessa
tielssä uhkui toivorikkaus j a innos.
tus maatalouden kollektiivisoimi-seen
j a viisivuotissuunnitelman t o.
teuttamisecn, samalla tavalla kun
kaupunkilaistyöläisissäkin. Tällainen
innostus j a . ymmärtäväisyys
tnaatalouden koUektivisoimisen suu-ressa
tehtävässä vö^ vain käydä
päinsä proleta^^tiri^maassa ja v a l tiossa,
kuten on Neuvostoliitto. • .
Ukrainassa me vierailimme suola-
j a kivlhiilikaiv^oksissa. K i v i h i i l i -
kaivanto '^Amerikanko" pn nvalH-kelpoisempi
kält^'mitään paraskaan
kolikaivänto Anierikassa. Neuvostoliito!^
k a i v o l ^ ^ työläisten elä-
|-^r^-4|M^ ja|.Jterveya •ön; h y v in suojatta,
' jota ei voida sanoa olevan kapitalis-tisissa
maissa. Kuuden tunnin työpäivä.
J a kuukatiden loma vuositt
a i n täydellä ^lltelkalla ja siihen
luettuna lääkärin kulut, on asia
j o k a on tuntematon Amerikassa.
Kaivostyöläiset;Amerikassa tekevät
työtä 8 j a ^1 p> '.tuntia päivässä, ja
sitten kolmesta yhdeksään kuukauteen
pakollista työttömyyttä ilman
jiälkkaii. Neuvostoliitto on ratkaissut
työttömyyskysymyksen, sillä
töltUä ei Ölc ^ottömyyttä, samalla
aikaa kuin Amerikassa .seitsemän
mitjoonaa työtöntä työläistä kärsii
puutetta ja :kurjuutta maailman
rikkaimmassa maassa.
Vierailimme myöskin työläisten
sairaskodissa Kaukasiassa. Paikka
OÄ b l l u t ennen' vallankumousta por-vateitten
porsastelu. j a huvittelupaikka;
nyt on työläisten j a t a .
loapoikain käytettävänä j a niitten
;^rveyden hoitolaitoksena. Otimme
isiellä pienen lepohetken j a kylvim-nte
tervee^isissä mineraalilähteissä.
' K a i k k i nämätäällä näkemämme
ntuistuttivat ntleliimme huikeahin-t
l i i s i a tsarismih' a i k u i s i a porvareit-i
' laitbkäia, j o t k a nyt ovat mu-eoina.
Kaiky^llsL^^näimme uusia
' ienaikaisia Ijra^norirakennuksia.
itaita ja tj^jSfj^tJin asuinrakennuksia
nousevan ylös. Uuden ta-loussminnitetroan
tulokseni ntc
näimme kaikkien työläisten j a työväenjärjestöjen
innokkaan Bosiälis-min
rakentamisen, työväenluokan
taiteen, kulttuurin j a tietoisuuden
kohoavan, jota kohtaan me ton.
simme todeIIii;ta lämpöä j a myötätuntoa.
Toverit, me näimme luokattoman
yhteiskunnan koittavan, kommums-tisen
yhteiskunnan; joka on v Marxin
ja Leninin oppien päämäärä.
N i i n , toverit, me hiotamme j a uskomme
viisivuotissuunnitelman olevan
astinkivenä kommunismille.
Koko työväenluokan suuri innostu?
on se, j o k a vie sosialistisen t a louden
voittoon Neuvostoliitossa ja
rakentaa sen laajalle kansanvallah
pohjalle. Me näimme työläisten
tehtaissa ottavan osaa jokaiseen
iiutieen yritykseen joka on pantu
aInTIe ohjelman mukaisesti uadcL
leenrakennustyössä ja suunnttel-massa.
Kaksitoista miljoonaa unioihin
järjestynyttä työläistä on iskujoukko
j a voima viisivuotissuunnitelman
takana. He järjestävät tehdasko-miteoita
j a neuvostoja tehtaisiin jä
ottavat osaa yhdessä hallituksen
kanssa teollisuuslaitoksien johtamiseen
j a kontrolleeraamiseen. Samaten
niitten toimesta järjestetään
sosialistisia kilpaihijä erikoisjöuk-kucille,
joitten' tarkoituksena on
kohottaa suurten joukkojen keskuudessa
itsealotekykyä. Jokaisessa
asiassa työläiset -valitsevat «ntat
komiteansa tarkastamaan niahdoL
lisesti ilm«hevää kykenemättöntyyt.
ta tai buolimattomutittä johtavien
orgaanien työssä. Ehdottomasti
työläiset ' alhaaltakäsin kontroUee'
raavat''' amntätiiuniot, hallitakisen
v i r k a i l i j a t j a niittien tehtävät Ja
yritykset. Me näimme, «ttä jökaT^
scssa Neuvostoliiton 'laitoksessa o l i
ntääräävähä tekijänä ' joukkojen
talitö, todellinen proletariaatin kansanvalta,
jossa lepääkin Neuvostoliiton
koko voima" jä tekee mahdottomaksi
kenenkään sitä voittaa.
K a i k k i tämä on mahdollibta vain
siksi, että Neuvostoliitossa on voi^
makas Kommunistinen puolue, joka
ei ainoastaan ole johtanut menestyksellisesti
työläisiä j a talonpoi.
kia ^vaHankumoustaisteluBsa, ' k u kistamaan
}IraipitaUsUsen yhteiskunnan/
ja'-pifo^etäriaatin
le 'rakentamisessa, miitta j o k a ^^htä
menestykselfisesti johtaa' työräfs-tcn
j a talonpoikien suurta uudelleen
järjestämistyötä. Neuvostoliiton
Kommunistipuolue on koko
maailman työväenluokan turva.
Puhuttelimme toveri Kälinia
Kremlissä j a monia muita huomatuissa
asemissa olevia Neuvostolii.
ton virkailijoita j a huolimatta siitä,
että olimme Amerikasta vain
yksinkertaisia työläisiä^ saimme
toverilliset vastaukset kaikkiin kysymyksiimme.
Samalla tavalla
saimn^e toverillisen vastauksen jokaiseen
kysymykseemme puhutel-lessamme:
puna-armeijan virkailijoita.
Tämän vaan voi ymmärtää
siten, että kaikki hallituksen virkailijat,
puna-armeijan johtajat ja
>iaot, niitt miehet kuin naisetkin
ovat työväenluokan jäseniä. Jät.
täessumme vielä kerran hyvästi to.
verit, annoimme puolestamme vakuuden
siitä, että tulemme tekemään
kaikkemme paljastaaksemmc
Amerikan kapitalistiluokan j a heidän
apureittensa valheet hyökätessään
Neuvostoliittoa vastaan. Myöskin
annamme vakuutuksemme siitä,
että tulemme taistelemaan kapitalistien
toimenpiteitä vastaan niitten
valmistellessa sotaa Neuvostol
i i t on kukistamiseksi. Sodan sattuessa
tulemme tekemään kaikkemme
kootaksemme Amerikan työläiset
puolustamaan Neuvostoliittoa
— ensimäistä työväenluokan isänmaata.
Tulemme kertomaan Amerikan
työläisille mitä olemme matkallamme
nähneet j a oppineet, mitenkä
Neuvostoliiton työläiset parantavat
olosuhteitaan. Tulemme
tekemään parhaamme, täällä näke-miemme
j a kokefflokHiemme perusteella,
kootaksemme Amerikan työ-iäiset
IComtministipuolueen j a val-lankamouksellistipn
unioitten johdolla
taistelemaan kapitalistista
järjestehnäa vastaan, sen kuklsfa-miseksi
j a köyhälistön diktatuurin
perastamisefcsi Rockefellerin, Morganin
j a F o r d i n maassa.
Kauan eläköön Neuvostoliitto!
Eläköön maaihnän vallankumous!
Louis Horwätb,
Martin' ffendrickson,
Ääe Tantlersky,
Richard Irh&e;
Joseph Pfrka,
Ben Moser,
Ben Crystal,
John Marinich,
Dorothy BOss,
D. Donovan, puheenj.
John Rushton, kirjuri.
HEILLE SE ON SOPIVAA.
"Helsingborg Dagblad" kertoo
seuraavan jutnn: '
Eräs suutarin vaimo, joka halusi
saada poikansa' "vapautetuksi sotapalveluksesta,
matkusti sitä varten
Tukholmaan koninkaan pubeille
saadakseen 'anomukseensa suostumuksen.
Hän pääsikin "audien-s
i l l e " niäjesteetin luo, j o k a kuitenkin
vetosi eukon isänmaallisiin t u n .
teiaijit seuraavalla buomautitksel-l
a : ' • '
' — : Minun mielestäni Teidän t u lisi
ollä ylpeS onttitessanne pojan
j o k a ön sotamies'.' -'• Ajatelkaahan,
että minä itsekin samoinkuin kaikki
poikani oirät myöskin sotamiehiä,
' <• • • ••' -•••^
— Niinpä kyllä — vastasi eukk
o — jä-heille se ehk^ onkin sopivaa,
jotka eivät muuta osaa,
mutta minun poikänihan on suutari.'
•'
Kämpältä tullut "vanhan maan"
savolainen kavereilleen:
. Min oun koettanna sennii
seihtemät jookkomurhat j a muut
surmat peästäkseni erroon syöpäläisistä,
vuan mikkään ee aota.
Kauemmin '^kontrissa" ollut savolainen:
— Koetappas lukkee
niille ii-vee-veen espuhetta, ehkäpä
se aottaa.
O U SY¥TÄ EBOTÄ
— Jaa. sinäkö kuulut eronneen
siitä tuplajuulaisten seurasta pois.
— Yes. Se kun rupesi pienenemään
ja kutistumaan, n i i n ajatte-
Un, Jotta parasta kun ajoissa eroaa
ennenkun hupenee niin olemattomiin,
ettei ole mistä erota.
SAI VASTAUKSEN
Eräs järjestyksenvalvoja kävelee
katua ja näkee eräällä työmiehellä
punaisen kravatin. Hän seisahtuu jä
nostaa kravat*inauhan sormellaan
ylös Ja sanoo:
— Sinä taidat olla kommimlsti Ja
kansanvillitsijä, kun sinä kannat
punaista nektälnta?
Mies: — J a sinä taidat olla tup-lajuulainen,
kun sinä kannat pU-naista
nenää.
Tärkeimmät ankka-rodut
Kanojen jälkeen ankat ovat e-niten
le%'inneitä hyötylintuja. Siitä
huolimatta, että ihminen on n i i -
tä ruvennut käj^ttämään hyväkseen
verraten myöhään, on nykyjään jo
noin 1.30 e r i ankkalajia risteytyksien
tuloksina. Mainittakoon tärkeimmät^
ankkalajit ryhmiteltyinä
niiden erilaisen hyödyn j a tarkoituksen
mukaan.
-Munijarodut: Intialainen juoksu-ankka,
Khaki Campbell-ankka sekä
Bali-, Abacot- j a Coaley-ankat.
Liharodut: Ayelesbury-, Peking-ja
Rouen-ankat.
Välirodut (muna-liharodut):
Orpington-, Pommerin eli ruotsalainen
ankka j a Cröllvvritzin-ankka.
Korist«roidut4-Moschus,. puisto-,
mandariini-, morsius-, smaragdi- ja
n.H. hochbrutfugankka.
Sen mukaan, raihin hyötyomi-naisuuteen
kulloinkin kiinnitetään
huomiota, ovat eri rodut eri a i k o i na
-olleet muodissa- Niinpä ennen
sotaa j a sota-aikana kiinnitettiin
liharotuihin eniten huomiota, k un
taas sodan jälkeen munijarodut o-vat
joutuneet etusijalle.
Munijaroduista pidettäneen i n t
i a l a i s ta juoksuankkaa yleensä parhaimpana.
( Kuten nimikin jo osoittaa, on
se kotoisin Itä-Intiasta, mutta
Englannissa on sitä jo noin 60
vuotta jalostettu j a sieltä muihin
Europan maihin j a Amerikkaan levitetty.
Jälkimmäinen osa nimestä
johtuu siitä, että se l i i k k u u melkein
pystyasennossa juosten. Sen
aiheuttavat melkein ruumiin takaosassa
olevat pitkähköt Jafet. Int
i a l a i s ia juoksuänkkoja on kolme
eri lajia, nim. ruskeankirjava, valkea
j a .musta, joista kaksi edellistä
orat yleisimpiä.
Intialaisten juoksuankkojen hyvistä
ominaisuuksista mainittakoon
ennenkaikkea runsas muninta. Ne
aloittavat munintansa hyvin aikaiseen
j a jatkavat sitä juuri ensinkään
lepäämättä läpi talven, jos
vain suojat ovat siten rakennetut,
ettei kova pakkanen pääse vaikuttamaan
epäedullisesti munintaan.
Ne voivat saa\Tittaa 170—180, j o pa
yli 200 munankin vuosituoton
toja- Paras tähänastinen •vuositulos
lienee yhtä monta munaa kuin
Vuodessa " ' pn päiviä eli siis 365.
Tämmöiset tulokset ovat tietenkin
harvinaisuuksia, mutta hyvässä
hoidossa ne saavuttavat helposti
150 munan keskituotannon. Niiden
munien paino vaihtelee 6 0 —
80 g. On valitettavasti, pienimu-naisiakin
kantoja mutta tämähän
on sellainen seikka, joka voidaan
oikean valinnan j a jalostuksen a-vuUa
järjestää. Munien väri vaihtelee
vaalean kellertävästä tummemman
vihreään.
. Hyvien munintatalosten saavuttamiseksi
tulee ankoilla olla tarpeeksi
lattiapinta-alaa liikuntoa
varten. Liian ahtaalla pidettyinä
ne rupeavat lihomaan. Samoin t u lee
juoksutarhojen olla tarpeeksi
suuret j a sopivaa maaperää. Sanotaankin,
että intialaisten juoksuankkojen
muninta on suoraan
verrannollinen juoksu-tarhojen suuruuteen
j a hyvyyteen. Munintaa
varten intialaiset juoksuankat e i vät
tarvitse uiskentelupaikkaa.
V a i k k a niillä olisi siihen tilaisuuttakin,
uiskentelevat ne paljon vä-
PORT ARTHURIN
Jos haluatte parasta
saatavissa olevaa työtä
soittakaa * /
S. 302 eU N. 743
hemmän kuii
ruokansa päi
dasta- Matta
^ e n kanna
jos niillä on
ka pienempik
ten juoksuan
leensä jo a i
hedelmöittyne
niitä ominaisi
kuttaneet in
kain laajaan
laisten juoksi
vat siis haut]
hyvällä mene
ajikkojen hai
tä, j a saavat
sellaiseen a il
ankkojen niui
vin bedelmöi
loin teuraspoi
kein suurin.
Intialaiset
melko nopeas
viikkoisina 1
vin painaviks
Täysikasvuista
•tettävien naai
naa noin 1 3
2 1\4 kg.
Ollen mun
juoksuankat
VMJÄYS-PUHDISTUSLDKE
(THE BRILLIANT)
A V O M I E L I N EN
Vankilanjohtaja: — Miksi te olette
täällä?
Vanki: — Siksi. ettOn vielä ole
onnistunut |ftasemaan karkuun!
EI KÄSITTÄNYT
— Miksi sinunlaisesi pöUöpääkln
on lähetetty kouluun, tuskitteli o-pettaja.
- ^'ifi--
— Kas, sitäpä en minäkään,; oikein
käsitä; vastasi tyynesti oppilas.
Profesori': — V o i taivas! Minä
unohdin laskuvarjostimeni pallooni
HAJAMIELISYYTTÄ
Kaksi sairasta kertovat uudelle
potilaalle lääkärin hajamielisyydestä.
•
Ensimäinen potilas: — Leikates-saan
umpisuoleni unohti hän p^m-puliräsyn
vatsaani j a sai raäsiPaa
minut uudelleen auki.
Toinen potilas: -.^ Minun kohtaloni
oli arveluttavampi, sillä hän
unohti pinsetin vatsaani j a se vaivasi
siellä aika tavalla.
Uusi tulokas (äsken läpäissjrt
umpisuolen leikkauksen) valittaa
toisten kovaa kohtaloa, kun lääkäri
samassa ryntää sisään huutaen:
.— Onko kukaan nähnyt hattuani?
J o l l o in äsken leikattu pyörtyi.
HUONO SAAVUTUS
Anna: — Hän sanoi, että jos
suostun tulemaan hänen vaimokseen,
niin hän valloittaa koko
maailman.
E l s a : — Noo?
A n n a : — Hän ei ole voittanut
edes ätiäni.
DIPLOIVIAATTI
Kerjälälnen.:li;v-^.. Antajtaaj,;hyv |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-06-26-04
