Vapaus, June 22, 1929

              Sivu 2 Laaantaina, kesäk. 22 prnä—Sat, Jiine 22 Np. 147 — 192ft
VAPAUS UM l a M c K H M M J / Butt».
T O I M I T T A J A T »
S. C. N E O , A. T A A E A (wm«k",M«;. B. A . TEXBDNEN/.. If. POBJANSALO.
VAPAUS (Ubnty)
^ Tk» «Bly OTgn ef Piaatib VaAm ia Caauix. Pailiafced ^COT M SBAUT. ^ Ostaite.
TUJinSHINNATs ._ „
I »It. « « J O . e tt. »2J0. S kk. «i.TS i« I kk. » i m — TMTW«l«»ai« J» Suoaee» »ek. «»«»B«
j 1 Tk. «640. 6 kk. USb, 3 kk. » J O J» I kk. fiM. :
ILMOTUSHIKNAT VAPAUDESSA: o,-
KIij«««an<rflBotBk»ct «IJOO k « t « , 12X0 k«k.i k t r u » . — ArioliiMooa o e » » ^
)MtciI»«ti>k«ct 50c k«rt«. t l XO kolme k m u . — T-il«jNU»aa»cuji«a ja OxmoKnMMtaManiun m. TMdit-
BhetcnSTj QjsotaAisu ctokZuen. ' ^
NeuFosfokarjalao paelesta
Suomen parlamentissa muutamaa saattelit Neuvosto-Karjalan talouden
j^vää ennen sen bajotusta oU käsiteir
tävänä n.s. Kellogg-paktL Kysymyk­sen
yMeydessa Suomen työväen ja
pienviljelijäin edustaja Rosenberg koe-ketteli
Suomen p(nnrariston ja sosdem
johtajain suhdetta ei ainoastaan Neu­vostoliiton
ajamaan rajapolitiikkaan,
vaan myös Karjalan kysymykseen.
vaikeaan asemaan.
Tähän mennessä ovat karjalan työ­tätekevät
ja. talonpojat kuitenkin saa­neet
vauriot korjatuiksi ja Karjalan
talous on saatettu elinvoimaiseksi^
mutta vakuutettuja voimme olla sii­timme
pitää yhteisen juhlan toi­vomuksella,
että V . . j a u.-seura
Into myör järjestää searainväliset
kflpailat samaan juhlaan. Juhlako-miteaan
tuli valituksi samat toverit
kuin kesäkuun 30' pm juhlaa jär­jestävään
komiteaan.
Aloimme sen virkailijain valin-nan,'
vaan siinäpä se tenä meinasi
j ä mailia- Lisäksi hän pyysi kynää
j a paperia piirtääkseen minulle kar­tan
Arthurista Conmeen. Se oli mi­nulle
ilon sanoma, sillä minä tie­sin
jonkun minuutin kuluttua ole­vani
selvillä mistä mentiin Conmeen,
sen maantieteellisestä asemasta ja
kylän asutuksesta. Kartta kun tuli
valmiiksi, tekijä antoi sen minulle
tulla, kun kokouksessa ei ollut n i i n ' j a sanoi sen olevan aivan oikean,
t- i= VoiL-irijn • r>!jifci A r + i i n r r ni+SiRi r»lla vain täl­tä,
että joj hyökkääjän aikeet oUsivat j yj^jj^^jhij, riittänj-t. Vaan sitten
onnistuneet ja kapitalistit olisivat Ljjyj^tinmie, että ei muuta kuin
paljon jäseniä, että olisi kaikkiin; paitsi Arthuri pitäisi olla vain täi
• lä toisella puolen. Pistin kartan
taskuuni, sillä tiesin sitä tarvitse-
Sm etu BHJoi» u k a M >u «•«UD.U atlmiltai 1atitt,tenn,, kfajotuka. « 4 d . e e a lukk«««l»»h.J«i
lliteUM aisxUi: J. V. KAMNASTO. liiUt«3iJK.iUj«. .
LAtttn « t o t t . J » U » o t B « « . pitiä «SU ko»nori«« ktlto 4 Sp. UmtMynJMpU^l' e d e n i . » ! : « r k i p l i t i r f.
Tb« V«7caa
k - t k « Mat a4T«Tli»ui» ttaJiam »aioo» t h « Fiaatit 'eojla In Canada. ^ _ _ _ __
Englannin kommttnistipttoltteen julistus vaalien
johdosta
Englannin kommunistinen puolue on antanut päättyneiden parla­menttivaalien
tulosten johdosta julistuksen, jossa mm. lausutaan:
Joukkojen peruspyrkimyksenä oli tuottaa tappio Baldwmille. Mil­joonat
työläiset äänestivät työväenpuolueen puolesta siksi, että He usko­vat
työväenpuolueen vapauttavan heidät työttömyydestä, korottavan alhai­sia
palkkoja, turvaavan 8-tuntisen työpäivän ja pelastavan uusista sodista.
.Mutta he tulevat pettymään. . . .
Työväenpuolue on suorittanut historian suurimman petkutuksen
Työväenpuolueen hallitus tulee olemaan työläisten vihollinen. Se on lu­vannut
auttaa kapitalistista ratsionalisointia, joka merkitsee työttömyyden
kasvua, työpalkkojen alenemisia, työpäivän pitenemistä. Tämä tulee kier­tämättä
tapahtumaan, elleivät työläiset anna suuta vasten työväenpuolu­een
johtajille. . . • - i
Työväenpuolueen luvannut säilyttää imperiumin kokonaisena, joka
merkitsee riiston voimistumista Intiassa, Egyptissä ja Irlannissa sekä
Eodanvaarän kasvua Neuvostoliittoa vastaan, taistelun voimistumis^ maa­ilmanmarkkinoilla,
joka taas puolestaan suurentaa sodanyöaräa; ^Yhdyi-valtajn
kanssa. '•.' • - ^
Kommunistinen puolue uskoo, että joukot tulevat vakuutetuiksi siitä,
että kommuni9tit ovat oikeassa taistellessaan itsenäisesti sekä konserva­tiiveja,
liberaaleja että työväenpuoluetta vastaan. 50,000 äänellä, jotka
annettiin kommunistien puolesta, on paljon suurempi merkitys kuin miltä
. se näyttää. . ;. •
Lopuksi julistuksessa lausutaan: Alkaa kiivaitten luokkayhteentör-mäysten
kausi. Se vetää työläisiä taisteluun kapitalismin kukistamiseksi
ja työväen diktatuurin pystyttämiseksi. Tässä taistelussa tulevat kommu­nisti
esittämään johtavaa osaa.
"YlipoUittitten" Justus Ebert
Sen jälkeen kuin Englannin rahavaltiaat katsoivat tarkotuksillepn;
sopivaksi antaa valtion asioitten hoidon reformistisen työväenpuoluefen
' johtajille ja toisen interriatiohalen puheenjohtajalle, niin tämä tapaus on-hellyttänyt
tässä maassa olevien reformististen ainesten mieliä siihen
määrään, että useat heistä ovat Julkaisseet' mielialojaan lehdistössäkin.
Tässä yhteydessä on tullut selitys sellaiseenkin, josta varsinkin suoraa-
Iaisen'^työväfestöii keskuudessa on oltu arvelujen varassa. Kukapa ei muis­taisi
sitä aikaa, jolloin I. W. W,-liitto karkotti keskuu<^estot^; viipieiset-kiiy
vallankumoukselliset ja jolloin sen asioitten hoito jäi tunnettujen re-iormistienf
Ja >eikkm Tässä yhteydessä muuan Justus
EBert saattoi julkisuuteen sellaisen Icäsityksen, että I. W. W:ssä olevat
reformistit ovat "ylipoliittisia". 'Kommunistisessa lehdistössä osotettiin,
että lauselma tarkottaa käsitteellistä keinottelua, jonka takana on selvä
reformisti. Kuitenkin monet hyväätarkotavat työläiset, jotka ^ivät kysy­mykseen
sen enempää tutustuneet, jäivät epäröivälle kannalle tuohon lau­suntoon
nähden, Nyt sitten samainen **yIipoliiittisuu^en'V sankari Jtistiis
Ebert kirjottaa Federated Pressille- omat aivotuksjensa Englannin vaalien
.johdosta, joka sftmalla selventää kirjottajah käsityksiä jja antaa ;nlil|e
hyvin käsitettävän: ja kohkreeUisen muodon; Kas näin Ebert kirjöttaä:
;^'Ojennanuxie Englannin työväenliikkeelle sydämelliset onnitteliinime Vaali­voiton
johdosta... joka voitto tulee antaihaan uiidistuntitta innostusta
työväelle taistelussa toryj a vastaan..." Onnittelu on reformistisen johdon
siunaamista, johdon, joka ajaa iniperialistien ja siirtomaakansojen or-juuttajiien
asiaa työläisten ja siirtomaakansojen parhaimpia etuja vas­taan.
— Työläisten yhteiset edut taas vaativat moisten siunausten ja fraa­sien
paljastamista ja toisaalta harrastusten kääntämistä kommunistisen
liikkeen mukaan, joka taistelee hiinhyvin kaikkia reformistisia käsityksiä
jä tekoja, kuin itse kapitalistiluokkaa vastaan työläisten luökkaetiijen
puolesta. — TYÖM. '
Hän ruoski Suomen porvarista hai.. jäässeet mellastamaan Karjalan met-! g^^gj^gg^ 'käytäntöön. Jäsenet vir- vani.
litustalitusta siitä, että se Englannin särikkauksUla. niin tilanne siellä olisi kokouksessa eli ei, joHa VVää hän ajan kuluttua tuli vas-
Tov. Nmrtevan muistMe onnstettut^
' Nöiivostokarjalan museossa on ftTattu toy..^N omis­tettu
näyttely. Näyttelyssä bn $uuri joukko mielenkiintoista,.,toy.. Nuorte-yan
poliittista toimintaa valaisevaa arkistoainehistba, hänen .jä|här|en to­veriensa
valokuvia ^inerikasta, Oregonista, jossa hän työskenteli "Toveri
lehde:n toimittajana, tov. Nuortevan valokuvia niiltä ajoilta, jolloin hän
työskenteli ulko-asiasin kansankomisariaatissa, kuvia hänen esiintymises
tään ulkomailla työläisten kokouksissa, j.n.e. ;
Sitäpaitsi on näyttelyssä työläisten toveri Nuortevalle antamia lah­joja,
oh muodostettu,erikoinen osasto "sanomalehdistö tov. Nuorlevaslä",
on valokuvia hautajaisistaan j'a on nähtävänä hähen henkilökohtainen eirit-tilin
mielenkiintoinen kirjeenvaihtonsa, joka' antaa kuvan todellisesta,
asialleen antautuneesta bolshevikista. '
maalle arvaamattominta tuhoa, maal­le,
jonka talous kärsii, työväestö ja
talonpoikaisto Itiemurtelee työttömyy­den,
nälän ja veroraskauden pihdeis­sä.
Suomen porvaristo el käyttänyt t i ­laisuutta
hyväkseen päästäkseen tava­roineen
Neuvostoliiton markkinoille.
Suomen porvaristoa ja sosdem. joh­tajia
elävöittää edelleen se sama oi­keus,
joka aikoinaan elävöitti "Karja­lan
nousun" toimeenpanijoita. He luu­livat
näet olevansa filloin väkevämpiä
j a yrittivät toteuttaa "heimoveljeyden"
verhoon kiedotun väkevämmän oikeut­ta.
Mutta kun oikeus ei kuitenkaan «-
Ie Itse tarkoitus ja kalkkeUi vähiten
siten, että 'sitä yritetään toteuttaa ase
kädessä, niin tulee, että tälläkin "Kar­jalan
nousulla" oli tarkoituksena saa­vuttaa
aineellista hyötyä. "Karjalar
nousu" helmoveljeyden xdmessä tar­koitti
Suomen kapitalisteille metsien
anastusta, metsien, jolta ecnen nousua
oli jo myyty, mutta jota myyntiä e>
saatu toteutetulcsi siitä yksinkertaises­ta
syystä, että väkivaltaista Voimaa
tuon oikeuden saavuttamiseksi ; 51118
kertaa ei oUut. Olisi väärin uskoa
että toivo kapitaUstien taholta päästä
Karjalan metsärlkkauk?len "käyttöön
käsiksi bllsl kadonnut. Se elää. ja sll.
täkhi syystä sopU Ksllogg-paktUn lU-tetty
varaus eräiden alueiden puolus­tamisesta,
jotka ovat ulkopuolella val-tioi^
lueen, myös Suomen porvaristolle.
Kuinka; kohtalokkaaksi tällainen
puolustus voi muodostua niille, jotka
joutuvat puolustuksen kohteeksi, sitä
osoittaa 1921 ja 1922 vuosina Karja­laan
tehty hyökkäys. SlUoln siellä
mainitsi puhuja, Suomen porvariston
lähettämät rosvojoukot tuhosivat lcar-jaa,
hevosia, samoin taloja hävitettiin,
kokonaisia kyUä poltettiin, ^äljpt, jot.
ka Suomen valkoiset silloin tekivät
Karjalassa, olivat sangan tuhoisat ja
kahlnnasta ja joskus limaiseksikin
nääntyen nyt palkkatyönsä Ja ras-
Icaan vero- sekä korkorasitusten alai­sina.
-Edelleen puhuja paljastaessaan sos­dem.
politiikkaa aseistariismnijskysy-mykses5ä,
j huomautti, että Neuvosto­valta
työtätekevää luokkaa pelkää­mättä
voi riisua aseensa, kun sen si-sljaan
sosdem. johtajain kannatta­mat
kapltalistivaltiot eivät voi sitä
tehdä oman kansansa enemmistöä pe­läten.
Porvaristo ja sosdem, sanoma­lehdistö
saadakseen työtätekevien
joukkojen tukemaan asevarustelujaan,
käyttävät pettämiskelnona väitettä, et­tä
Neuvostoliitto olisi aseistariisumi­sen
esteenä ja rauhan lujittamisen
tiellä. Neuvostohitto on kuitenkin
päinvastoin osoittanut ponnl^tavansa
kalkin voimin neuvostomaan talou­dellisen
ja kulttuurisen tason kohotta­miseksi
sekä sosialismin rakentami­seksi
ja onkin kaikista ulkonaisista
vaikeuksista huolimatta näissä tehtä­vissään
onnistunut sekä saanut ai­kaan
. suuria saavutuksia. Tällaista
jättiläismäistä rakennustyötä ei kui-tenkaai]!
voida menestyksellisesti suo­rittaa
inuuten kuin vain rauhantilan
säilyttämisen avulla, josta syystä on
aivan Itsestään selvää, ettei Neuvos­toliitto
tahdo tulla häirityksi. Neuvos­toliitto
tehdessään aikoinaan tunne-tun
ehdotuksensa aseistariisumiseksi
on tällä maailman työtätekeville osoit­tanut
olevansa vilpittömän rauhan
kannalla.
Lopuksi ' viittasi - puhuja Suomen
työtätekevien ja talonpoikain velvol­lisuutena
olevan kannattaa Neuvosto­liiton
rauhahaixastulssia Ja vastustaa
porvariston Ja sosdem- johtajain aseis-tautuhiisihtoilua
ja tuhota heidän
hyökkäysaikeensa Neuvostoliittoa ja
Karjalaa vastaan aikanaan.
Puolan sotavarustelut
H. Hiltunen ja T. Leskinen ja ta-jkin vain sattui menemään Arthuri
loudenhoitajaksi Lauri Alm. Ravin-j väärälle puolelle j a matkaa oli kak-tolakomitea
valitaan joka kuukau- ^ sikymmentäkahdeksan mailia. Tilan-
•Bi Ensi kokoukseen asti tuli vali- j ne näytti minusta vähän vaikealta,
tuksi Ida Lindroos, Ida Pokki L. sillä en ollut varma missä Conmee
sijaitsi.
Viinvein näytti tulevan pelastus,
sillä minulle tehtiin vielä kolmas
karttapiirros, joka oli vielä erilai­nen
kuin kaksi edellistä, siinäkin
oli vain se paha vika, että Arthuri
oli taaskin väärällä puolen. Mat­kaa
oli kolmekymmentäkaksi mai­lia.
Sen jälkeen minä en tiennyt
enään Conmeesta mitään, paitsi ni­men.
Arvelin, että se löytyy josta­kin
kohdasta sisäpuolelta 50 mailin
sirkkelillä vedetystä ympyrästä, ol­len
Arthuri keskipisteenä.
Viimein sain kuitenkin tietää, et­t
ä lähelle Conmeeta pääsee junal­la,
joka lähtee Arthurista aamulla
kello yhdeksän. Tuo tuntiii jo loh­dutukselta,
sillä minä tunsin jo
melkein niinkuin tallustelevani
Conmeen tanhuita.
Olin jo matkalla Arthurin ase­malle,
kun kadulla minut pysäytti
taasen eräs uusi toveri, joka ei ol­lut
vielä kerinnyt karttaa piirtä­mään.
Hänkin kysyi - minulta josko
olen matkalla Conmeen? Myönsin,
e t t ä olen sinne menossa _ j a aijoin
juuri sanoa, että ei tarvitse tehdä
karttaa.. Sitä en kuitenkäaa kerin-
A lm ja Korhonen.
Järjestysmiehiksi valittiin K;
Korhonen ja K. Kuoppala. Muis­takaa
ottaa vain virka vastaan,
vaikka ette kaikki olleetkaan ko-koiiksessa.
Seuraavat puolueryhmän ja jär­jestön
osastoiT kokoukset ovat hei­näkuun
21 p:nä. Muutimme yhdel­lä
viikolla, kun on naisten kesäjuh­lat
14 pnä heinäk. Päätimme myös
pitää taas kokoukset osaston ta­lolla,
ainakin kesän aikana, koska
yksityisasunnoissa on hankaluuksia.
Kiesä
se vihdoinkin taisi tulla tupsahtaa
tännekin, koska pyöreän järven
rannalla asujat jo uskaltavat uimas­sa
käydä.
Sairautta
on myös ilmaantunut tänne, kos­ka
koululapsista sairastuu aina yk­si
ja toinen niin kutsuttuun siko­tautiin.
Nousee kuume ja leukape­rät
turpoavat. — Hilja.
Kiertävän teiltä
nyt sanomaan kun hän Jo huonxaut-i
t i , että tule pois, min pääset kaa­ralla
Coztmeen
Mielihyvin aloin painumaan kohti
kaaraa. Sillä tuntui niin varmalta
päästä perille ja voittaa näin hel­posti
kaksipäiväinen kiusaus. Auto­matka
meni äärettömän hyvin, kul­kunopeuden
ollessa noin \'iisitoista
mailia tunnissa. Tiemme sattui kul­kemaan
Kakabeka Falls'in kautta
jossa ajaja pysäytti kaaransa tar-kastaakseen
voimaveden riittävyyt­tä.
Sillä aikaa saimme tilaisuuden
tarkastaa koskea, jonka vertaista
putouksen korkeuteen en ole kos­kaan
ennen nähnyt. Matkapaanari-ni
sanoi sen olevan 129 jalkaa kor­kean.
Minä arvelin siinä olevan
kylliksi korkeutta eikä sen suurem­pia
putouksia tarvitseisi ollakaan,
sillä ne voisivat itsemurha-yritte-lijöiJIe
muodostua hengenvaaralli­siksi,
erittäinkin jos . olisivat niin
kivisärmäisiä kuin Kakabeka, vai.k-ka
siinäkin näytti olevan kyllin
vettä' kahvin keittoon Arthurista tu­leville
sunnuntai^iknekki\ieraille. E-rittäinkin
jos tuovat naaman ja e-tutassiujen
tiskausveden mukanaan.
Aikamme tarkastettua koskea
lähdimme jatkamaan matkaa kohti
Conmeen kontria ja kun oli ker­ran
Conmeen lähdetty, niin sitä a-jettiin
perille asti, eli t i i n päähän.
Tuntui , kovin suloiselta kun oli
päässyt perille, joten jalkamatkan
sai suunnata takaisin nähtyjä alu­eita,
lukuunottamatta jonkun mai-
Iin sivuhyppäyksiä. Perille päästy­äni
tarkastin karttojani ja huoma­sin
että Jcartoissa oli Arthuri aina
oikealla paikalla, mutta Conmeen ti­lalle
oli tullut joku tähän asti tun-tematon
asutusseutu. — Jalkamies.
Kaivosmiehet kuolevat aikaisin
Imperialistisen sodan, Dawesien ja Youngien sopimusten taakka pai­naa
sangen raskaasti Saksan työväenluokkaa. Toimitettujen tutkimusten
inukaan Ruhrin kaivosmiesten keskimääräinen ikä on jatkuvasti supistu­nut,
keskimääräinen ikä rajottuu 42 vuoteen, sensijaan että aikaisempina
vuosina työkuntoisena pysyminen ulottui melkoista pidemmälle. Nykyi­sin
pidetään sellaista kaivosniiiestä onnellisena, joka säilyttää itsensä ;42-
vuotiaaksi.' Nuorempi sukupolvi kuolee' sitäkin ^pikemmin, jos nykyiset
olosuhteet jatkuvat. •— Tällainen aikaiseen vanheneminen johtuu työtehon
jouduttamisesta. Kaivosmiehet muistavat ajan, jolloin kolmen'kaivos-vaunun
täyttäminen oli hyvä päivän työ. Nykyisin on täytettävä kuusi,
jopa yhdeksää suurta kaiVosvaunua. Kaivajien ön työskenneltävä työ­paikallaan
seitsemän pitkää tuntia. Lääkäri ei löytänyt yhtään terveettä
kaivosmiestä kuusisataisesta työläisjoukosta. Jokaisella oli jokin terveys-vika,^
ken käveli laahustaen, toisilla ^silmät kuopassa, hampaat mädänty­neet
tai hengityselimet epäkunnossa. Kaivosmiesten taipaturmat ovat li­sääntyneet
ehdottomasti ja yerranhollisesti toisten teollisuuksien vastaa­viin
tapauksiin, samassa suhteessa kuin 100 27.2. — Tämä kaikki on tu­losta
kaivosmiesten aliravitsemisesta, tavattomasta työkiihkosta ja' uuvut­tavan
pitkästä työpäiväsiä. Saksan kaivosmiehillä on moninkertaiset riis­täjät.
Maksamattoman työn osuus on suhteellista suurempi, johtuen voit­tojen
suurentamisesta sotakorvauksiin ja niihin menoihin, joita kaiken-l
a i^ korvaus-suunnitelmat Saksan työväen kannettavaksi asettavat.
V, 1927 oli Puolan sotalaivasto ko­koonpantu
seuraavista taisteluyksiköis­t
ä : 1 risteilijä. 15 tykkivenettä, 7 mll-navenettä
Ja 3 vedenalaista venettä. V.
1924 hyväksytyn meiiohjelmap mukaan
tulee ylelä rakentaa 2 risteilijää. 6 hä­vittäjää,
12 ihUnavenettä Ja 12 veden­alaista
venfettä.
Tämä; ohjelma on nykyään kummin­kin
katsottii "vanhentuneeksi ja rUt-tämättömäksl".
Puolan miötarlstlt, o-vat
keränneet kaikki voilmansa "mah­tavan"
laivaston • laoinläeksi. JRanskan
lalvavelstämöllä ^ Blonvlllessa Ja Naa­tissa
varustetaan nykyään Puolaa var­ten
useita eri suuruisia sota-aluksia ja
Banskan merisotakouluissa valmiste­taan
komennuspäällystöä Puolan SO-talalvastoa
varten. #
Samaan aikaan kuumeisella kiireel­lä
varustetaan puolalaisia sotasata-mia.
Puolan ainoa satama Gglnlssä on
Jo muuttunut sotasatamaksl Ja sen va­rustelua
Jatketaan kuumeisesti. Se on
tullut maksamaan yli 50 mUJoonaa
slotla. Samaan aikaan yritetään kaUtin
kelnohi vapaakaupunki Danzlg saada
sotasatamaksl Puolan sotalaivastolle.
Kuuluisan ranskalaisen kenraalin Le-ronln
valitsemisella Danzlgln sataman
osakeyhtiön hallinnon puheenjohta­jaksi
on selvästi tämä merkitys.
Mhikätähden Puola tarvitsee täl­laista
sotasatamaa Ja laivastoa. Ver­saillesin
rauhansopimuksella Puolalle
lahjoitettu rantakaistale on ahioas-taan-
145 kilometriä pitkä. T o l ^ sa­noen,
sitrateeglselta kumalta katsoeii
cl hyökkäys» Puolaan mereltä ole uh­kaava
Ja tuskin ajateltavissa olevaa.
M l ^ on sitten kysymys? Silminnäh­tävästi
ei ole kysymys puolustus-, vaan
hyökkäystarkoltukslsta.
Tältä kannalta katsoen käyvätkhi
Puolan sotalaivasto- Ja sataniavarus-telut
aivan helposti ymmärrettäviksi.
Ja Jos Puola ei tarvitse sotalaivskstoa
rajojensa puolustamiseksi niin se"Har-vltsee
sitä hyökätessään sellaisen val­tion
kimppuun, jolla on paljon huo­mattavampi
rannikkoraja kuin Puolal­la.
Kumminkin tällaisilla valtioilla on
tavallisesti Itsellään vähemmän tai e-nemmän
huomattava laivasto, jota
vastaan Puolan varustelut Olisivat
rUttämättömät. Ainoastaan yhdellä
valtiolla on laivasto, joka nykyisen va­rustelun
kannalta katsoen on "riittä-mfitön"
verraten sen rannikkorajaan.
Se on Saksa. Joka nxtailmansodan 'jäl­keen
väkivaltaisesti riisuttiin aseista.
Saksaan nähden Puolan laivasto, jos
toteutetaan Varsovan nykyiset suun-j
nitelmat. tulee olemaan vakavana ja
uhkaavana voimana.
Mutta Puolan merivarustelu ei ole
suunnattu ainoastaan Saksaa vastaan.
Laivaston tehtävänä ei ole ainoastaan
hyökätä mereltä, vaan pitää yhte3i;tä
liittolaisten kanssa. Jos tämän muis­taa,
niin käsittää heti Puoaln merlva-rustelun
neuvostoliittoyastaisen luon­teen.
Paljastetut salaiset - .«sopimukset Ja
poliittisten toimihenkilöiden julkiset
viittaukset seiväs» osoittavat, että
hyökätessä Neuvostoliiton
kimppuun, ei Ranskan imperialismi aie
auttaa liittolaistaan suncastaan moraa-llsesti.
el ainoastaan ohjaajilla ja ra­hoilla,
el ainoastaan sotatarpellla Ja
vällnielllä. vaan, myös,, elävällä vohnal-la,
s.o. sotaJoukolUa. Ja tämä herättää
kysymyksen sotajoukkojen ja sotatar-pelden
kuljettamisesta Ranskasta Puo­laan',
'nbnä^ koljetus voi tapahtua ai-:
nbastaan Saksan läpi taiklui meritse:
Oh hyvinluultavaa, että Saksa ei an­na
kuljettaa ranskalaisia sotajoukko­ja
alueensa läpi ja vaikka se tulisi
lopullisesti vedettyäirfn: neuvostoliitto­o
n hyvin luiiitävaä, että Saksa el an-
Puolä tahdo jäädä riippuvaiseksi Sak­san
luväista. Ne. tahtovat laittaa It­selleen
"oman turvatim tienv.
Se tie käy Banskan sotasi^tamista
Puolan sotasataqilin. "Turvatakseeh"
tämän tien loppiitaipaleen ja omia
sotasatamiaan, koettavat Puolan mili­taristit
- muodostaa "mahtavaa" Puo­lan
sotalaivastoa. Ja vaikka el olisi
mitään muita tosiasioita. Jotka luon­nehtisivat
Puolan imperialismin suh­detta
Neuvostoliittoon, nihi yksin Puo­lan
varustelut riittävät, että Völ tulla
vakuutetuksi Puolan hallitsljaln neu-vastovastalslsta
sotaisista tuumista.
Rosegrove, Ont.
KP:N TOIMINNASTA
Kommunistipnolueen ryhmän ko­kous
oli t.k. 9 pnä S. järjestön o-caston
talolla. Osanottajia ei ollut
paljon kokouksessa, vaan siihenhän
oli luonnolliset syynsä, sillä 0nhan
taas jäsenemme hajaantuneet mikä
minnekin töihin,' ja sitten on vielä
kiire kylvöntekoäikakin kotiinjääi
neillä farmareilla, kun_Jorlmä kevät
on myöhästyttänyt kylvönaikaa.
Keskusvirastosta oli tullut kirjel­mä
ja ylimääräisiä veromerkkejä,
vaan koska kirje oli kiertänyt Kirk-land
Laken kautta, oli se viipynyt
vähän kauemman matkalla ja kun
veronierkit oli pian maksettava, niin
päätimme maksaa puolueen kassas­ta.
Valitsimme virkailijat seuraa^
valio toimintakaudelle. Kyläkoinite-aan
tuli valituksi tov. Lauri Haa­pala,
Pekka Hiltunen, Otto Savolai­nen,
Lauri A lm ja Antti Koppinen.
Tilintarkastajiksi valittiin L. Haa­pala
ja T. Leskinen.
S. JÄRJESTÖN OSASTON
viime kokoukseen oli kerääntynyt
asioita melko paljon. Päätettiin pi­t
ä ä kesäjuhla 30 pnä kesäkuuta.
Juhlasta tulee hauska ja monipuo­linen.
"Into" järjestää jäsenten-
Tallustellessaan jalkaisin tanhul­ta,
toteuttaa kulkija antiikkisen ai­kakauden
elämää, vaikka elääkin ny­kyisyydessä.
Kulkiessani Jalkasin
kahdentoista mailin taivalta, kuljin
korkeintaan neljän mailin tuntino­peudella;
matka ei voinut mitenkään
luistaa joutuisammin, vaikka kulr
kuni olikin yhdellä Thunder Bay
piirin parhaimmalla maantiellä. Ga-soliinikärryjen
omistajille tuollainen
kulku tuntuisi kiusaukselta, mutta
tällaiselle jalankulkijalle on asia ai­van
sama. Ottaa kyydin silloin, kun
ohi kulkevat gasoliinirattaat suvait­sevat
sitä antaa ja kun matkan
määrä ön täysi, lähtee taasen edel­leen
tallustelemaan. Jalan ^kulke-minein
kuitenkin näyttää; kaikkein
varmimmalta. Silla tietää varmaan
pääsevänsä perille, kun vain on
kyllin tarkka välttääkseen joutumas­ta
usein kahdeksankymmenen mai­lin
tuntinopeudella kiitävien metalli-
.paksien älle. Eilen väistin yhtä
sellaista. /— Minä jäin ihmettele­mään,
sillä se kulki kaksikymmentä
kertaa joutuisammin kuin minä. •—•
Minne noilla oli kiire? Pelastaak­seenko
jotain vaaraan joutunutta
tai etsiäkseenkö elämänsä loppua
einsimäisen mutkan takana olevasta
kuolon kuilusta, jääköön se ijäi-seksi
arvoitukseksi," jalkamiehelle on
se yhdentekevää. Hänellä on vain
^ksi aika ja se on koko elämän
mitta. Elämän pituus on sen pää­määrän
mitta.
Olin alkuviikosta erään laajep-'
netun komitean kokouksessa, joka
luki minulle kuolemantuomiota, ei
lopettavaksi vielä tänään eikä huo­menna,
eikä mahdollisesti vielä tänä
vuonna — lopetan jo |;ähän,. siliä
olen varma, että vuotta en kiestäisL
Se on hivuttava tuomio, jos miiiä
alan säännöllisesti tuomiotani täyt­tämään,
niin ennen auringon etelän-,
maille painumista olen, korppien
raadeltavana ja sen jälkeen minus­sa
ei ole enään elämää jälellä.
Mahtoikohan tuo komitea tietää
minkälaisen rangaistuksen se jalka­miehelle
antoi? Ellei se. sitä tien­nyt,
niin minä annan sen heille an­teeksi.
Mutta jos se sen tiesi, niin
se oli kaikkein hävittörain teko ja
suurin rangaistus mitä ihmiselle
voidaan koskaan asettaa. Jäästä e-teenpäin
minä en suostu minkään­laisesta
hinnasta eikä velvollisuu­desta
pitämään minkäänlaista mat-.
kapäiväkirjaa. Ensi päivänä siihen
innostuin ja täytin sen vielä toise­na,
mutta kolmantena heitin sen
jo sellaiseen paikkaan, missä joku
aine ja erittäinkin paperi muuttuu
mahdollisimman lyhyessä ajassa
tuntemattomaksi. Se oli minun en-simäinen
protestini laajennetun ko­mitean
antamasta tuomiosta.
Osuuskauppojen kilpailu ketjukauppojen kanssa
Mitä 03uu%aapat voiva* oppia ketjuk auppajärjcstöistä ja niiden iöenettrfv
tavoista ^'
Artburitsa
Tällainen maankiertäjä, jalkamies
kun tulee erittäinkin sellaiseen suu­reen
kaupunkiin kuin Port Arthur,
tulee väkistenkin päästään pyörälle
(ei tietysti itse, vaan kaikki toi­set),
tai miten henee, jokainen
tunnettu vastaan tuleva jätkä, jot­ka
tiesivät minun matkani, kysyi
väliset- urheilukilpailtit. Juhla ai- minulta aina tavatessaan: ''Menetkö
kaa keHo 11 ap ja loppuu kello 12
yöllä. yJuhlakomiteaan tuli valituksi
K. Kuoppala, Fanny Koivula, A.
Koppinen ja Leskinen.
Onko kilpaUu ketjukauppojen kans­sa
kiroukseksi vai siunaukseksi osuus-kaupolUe?
Tässäkhi kysymyksessä on
kaksi puolta.riippuen siitä meiltä kan­nalta
asiaa katselee. Ensinnäkin, on­ko
ketjukauppojen Jakelu Järjestö va­kava
tekijä talouselämässämme ta-näpälvänä?
Varmasti on. Joidenkin
suurimpien ketjukauppajärjestöjen l i i.
kevkihdon sanotaan olevan/ $800,000,-
000 vuosittain ja ketjukauppajärjestö­j
ä syntyy kaikille vähittäismyyimir,
aloille kuin isieniä sateella. Me voimme
olla varmoja siitä, että yksityiskaiip-piaan
päivät ovat luetut: Hän voi kes­tää
ketjukauppojen ja osuuskauppo­jen
kilpailua jonkimalkaa, edellyttäen
että hän on kylliksi^ älykäs lUttyäfc-seen
yhteen toisten samassa asemas;?'
olevien kanssa tarkoituksella yhdistää
ostovoimansa ja saadakseen liikkeensä
kaikinpuolin nykyailcaiseen kuntoon.
Osuustoimintaväelle on paljon ajatte­lemisen
aihetta yksityiskaupplaan koh­talosta/
"Jos osuuskaupat mielivät itse
pärjätä kilpailussa ketjukauppojen
kanssa täytyy osiiustoimintaväen - tar­koin
tutkia sitä tilannetta minkä ket-jukaupat
ovat Jaon alalla synnyttä­neet.
Tarkästaissamme tätä kysymys,
tä kaikitta puolilta meidän täytyy
myöntää, että ketjukaupat ovat mlkäU
liikkeen järjestäAihien nykyaikaiselle
kahnalle'- tai' kysymyksessä, askeleen e-dellä,
meidän osuufikaupoistmiime,
mutta jos me haluamme oppia mitään
ketjukauppojen lllkemenettelytavoista
täytyy myöntää että me olemme pa-reinmalla
puolella. Minkätähden?
Siksi että ketjukaupat ovat valmistel-lecit
tietä, jota meidän on kuljettava
<»uu£toiminnalIlseen ketjukauppajär-jestöön..
Ketjukaupat ovat tehneet tämän
käyttämällä luonnolUsia teitä tavarain,
jakelujärjestelmässä. Ketjukaupat o-vat
esim poistaneet kokonaan velka-kaupan.
Ne Mjrttävät cash and carry
järjestelmää, joka merkitsee sitä et­tä
niillä ei ole pelkoa menettää huo­noissa
saatavissa eikä ole olemassa
suuria kustannuksia kysyvää ajojärjes.
telmää. Ketjukaupat tekevät verrat­tain
pienillä varastoilla liikettä Ja
näinollen kykenevät tarjoamaan osta­jille
aina tuoretta tavaraa. Pienes^
varastosta pn vielä se hyöty että. ta-varavarasto
vaihtuu useasti. Ketju­kaupat.
ovat nykyaikaistuttaneet vÄ-hittäismyjmtlkauppojen
jakojärjestel­män
ja Icaluston. Ne pyrkivät puhtau­teen
ja hyvääh järjestykseen tava­rain
käsittelyssä. Ketjukaupat ovat
järjestelmällistyttäneet ja keskittä­neet
liikkeensä kirjanpitojärjestelmän
siten että ne voivat mahdollisimman
pienillä kustannuksilla aika ajoittain
päästä selville mitenkä liike edistyy.
Tämä epäilemättä antaa ketjukau-poillt
suuria etuja yksityiskauppiaa?
seen verraten, joka monessa tapauk­sessa
pitää vain jonkinlaista päiväkir,
jaa tai jonkinlaista alkeellista kirjan­pitoa
voidakseen täyttää tuloverokaa-vakkS&
t.
Yhtenä suurena teMjänä ketjukaup­pojen
menestymiselle on se että ne o-vät
keskittäneet ostovoimansa. Ostok­set
tehdään samoista keskusjärjes­töistä
sadoille paikallisille iaupoille.
sinä Conmeen?" Menen, oli jokseen­kin
poikkeuksetoin vastaukseni. Ta­vallisesti
kysyin aina heiltä, missä
se Conmee on Ja onko sinne pitkä Ketjukauppajärjestöjen hTkkeenhoita-
Unio-osasto pyysi myös haalia matka? Onneksi ensimäinen puhu- jat eivät usko sellaista kuin ostamista
j a että osasto järjestäisi yhteisen teltavani sattui olemaan hyvin au-j joka miehen ksrvystä ja mausta riip-kesäjuhlan
union hyväksi heinä-jlis minua kohtaan j a sanoi .sinne or puvaiseksi, puhumattakaan siitä sääs-kuun
28 p:ksi. Yksimielisesti paa-' levan matkaa kolmekymmentänel- tcsta mika niille aiheutuu siitä kun
sadoille kaupoille ostetaan tavara sa-maila
kertaa. Ketjukaupat ovat otta­net
huomioon myöskin mistä merki­tyksestä
on se että tavaroita pakataan
heidän omalla leimallaan — joka K
ole suinkaan vähäpätöinen kysymys
nykyaikaisen kilpailun pyörteissä.
Ei ole muuta kuin tasapuolista että
vihollista vastaan taistellaan sen o-mlUa
a*seilla. Meidän osuustoiminta-väen
näinollen täytyy oppia niistä e-duista
joista edellä on.mainittu.7Tä­ten
me voimme kilpailla, ketjukaup­pojen
kanssa ja Jos me pidämme sil­mällä
niitä menettelytapoja, joita ker- .
jukaupoissa käytetään, me vaimasti
pärjäämme kilpailussa niiden kanssa.
Kaikkia nykyail»isia taväränkäslttely-tapDja
vöidaah käyttää' ÖSiiuSkatipolssa
mutta me olemme olleet liian hitaita
kauppojemnne asioiden järjesteljfesä ja
siitä johtuukin se" että ketjukaupat o-vat
päässeet meistä jonkun verran e-delle.
sitäpaitsi joissakin tapatifcissa
me olemme nukkuneet tai taistelleet
keskenämme joistakin vähäpätöisistä
teorioista.
Osuuskaupoilla on yksi etu, jotk ei
milloinkaan ole ketjukaupolUa ja;se on
jäsenistön ja ostajien myötätöhto. Jos
osuuskuiman jäsenet luottavat täydel­lisesti
' liikkeenhoitajaansa ja liikkee­seensä
se merkitsee heissä yhä lisään­tyvää
mj'ötätuntoa omaa^ liikettään
kohtaan.
Osuuskaupan liikkeenhoitajan tulee
tehdä Jäsenistölle Ja ostajakunnalle
selväksi se, että osuuskauppa ilman
minkäänlaisia poikkeuksia takaa osta­jille
hyvän tavaran Ja rehellisen mi­tan.
Cfeuuskaupalla ei ole minkään,
laista syytä yrittää petkuttaa ostaji-aan.
Joskus näyttää sUtä että hyvien l i i -
kemenettelyjen lisäksi täytyy osuus-toihtotaväen
harjoittaa jossakin mää­rässä
kuriakin palyeluskuntaiisa kä­sittelyssä.
Sitä voidaan harjoittaa koh­tuulliseen
määrään astL Osuustoimm-tayäkl
el «etenkään halua tehdä kau­pan
psdvelljolsta orjia, mutta vississä
määrässä lojaalisuutta nsuuskauppaa
kohtaan jokaiselta työläiseltä voidaan
vaatia.
Yksi tärkeä tekijä osuuskaupoissa
niiden kilpaillessa menestyksellisesti
ketji&auppojen-kanssa<m valistaa jä­senistöä
ja siten tehdä se lojaaliseksi
omaa liikettään kohtaan j a saada jä­senistö
.tuÄtemaan velvollisuutensa sii­nä
suhteessa. Pettureille ei ,oJe tilaa
meidän joukossamme j a se seikka täy.
tyy meidän kyetä selvästi osoittamaan.
H. V. Nurmi (Työmieheksä).
MinSTA MAISTA
Muista maista; . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Saksan noskepudlueen
edustajakokous
Panssarilaivan rakennns sianataw —
Nenvo^oUittooiikin aiotaan
pitää yllä snhteita
Saksjm sosialidemo,kraattisen puo­lueen
edustajakokouksessa bn oUnt
selostukset valtiopäivien sosialidiemo-
:aaattisen fraktsian toiipinnasta. Kos-keteUessaim
kysymystä, panssarilaivo­jen
- rakentamisesta, lausui ^dostaja^