Vapaus, February 11, 1926

              SIva 4 Torstaina, hehnik, 11 p^Thur.; Feb. 11, 1^26 Ko. 18
VAPAUS
^Sodbutyaa. O n t , joka tiirtai, torstai j a laoantaL
T o i m i t t a j a t : , „ ^ , „„
: a € . s|IBIU H. A . K O U V I N E N .
V A E A U S <LäbertF) . ^ ^ _ .
The only oigan of Finnlab Worker8 m Canada. P n l ^
flBted In fiadbSry. Ont.. ev.ery T u « d a y , Thursday and
"•*^St««d at the'Post Office Department, Ottawa,
M jBgcond class imatter.
*^JnLA<U6flINNAT:
Canadaan ytai * k . f 4;00, pooli vk. »2.25, kolme kk.
^J 1.6Y0h djyae v-yaklstio ikhikn. j7a6 ctJ ooroeen. yksi Sc «5.50, puotUt v-ki .,
13^0 j a kolme Ask. «1.75. ••a„aa„
^ M a n k a i a , jolta «sur&* r^Om, et tufla lähettämään.
^Bttdäsiamieattfn Joilla on tnkagkaet.
I I A I O I T U S B I N N A T V A P A U D E S S A:
, Nalniailmotukset « : . 0 0 kerta, «2.00 kaksi kertaa.
AvioUittoonmenoilmotokEet «Oc palatatauma. '
Nimenrauntosamotukeet 66c kerta, «1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotdkaet « 1 . ^ »«**«i«|2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset «€;00 kerta, «3.00 kaksi kertaa.
Kuol«manilmotuk8et «2.00 kerta, «50c liaamaksu
aiftoalauseelta tai mmstovärssyltä. . _^ • .
Halötaantiedok j a osoteilmotnkset 50c kerta, «1.00
''''fcolniekerlaa..
fltttaessa. lähetettävä ilmotnahinta etukäteen.
Yhdysvaltain «enaatin päätös maa-
. ilmanoikeuteeii liittymisestä
' Liittovfii^llain senaatti on tehnyt päätöksen kansain-välisen
biteuaenpysyyaän tuomioistuimeen liittymisestä
76 äänellä 17 vastaan, kirjotetaanveljespuolueem
lehdissä, liitlymisjpäätös samallai kun; se lopetlaakol-me"
vuotta kestäneen yäitlelyn j a kanippailun liittymi­sen
perusteista, suhteista ja vaikutuksista,, sanialla mer­kitsee'
uutta -vaihiBlta Yhdysvaltain imperialistisessa ke­hityksessä
>jä sen suhteissa' ulkomaan politiikan alalla:
Se on Morganin voitto, suurraSiamiesten voitto, jonka
vaikulufaet tulevat olemaan laajat j a moninaiset Liit­tymien
puolesta annettiin neljäkymmentä republikaa­nisen
puolueen j a leolmekyninientakunsi demokraattisen
puolueen senaattorin aantä.
Liittyminen-on.ylimalkaan sanoen ^merkki siitä,-että
Anierikan uiqierialismi on astunut miehuusikään ja kan-sainvälisi
»:nrallanlÄytön kynnyksen y l i . Kuvaava
^^talTittymlsalotetta tukevat demokraattiset senaattorit,
mikä on wilsonilaisuuden perintöä, ^futta^ Wil8onin
suumiilelnimanKanBäiDSihtoon l i i t t y i
aviptaxsaSeaa Wall-kadun etuja myöskin kuuluisissa 14
pointissa ihnaistuja ilaihattelujd pientirai, kansojen «va­paasta
» liitosta j a n
neuvostossa. Sitäpaitsi Englanti kontrolloi sitä domi-nioittensa
«dustuksen kautta. Mutta Wil8onin' päivistä
Jahtien x n i A ^ ^aBcutus maailman asioihin suu­resti
laajentumxt., Silla on sijotuksia kailddalla y li
'maailman' NjflimSisältyy etuja, joita^on. suojeltava
j a edistettävä. \Täinan takia herätti Hardihg-Hughes ja
sittemmin CoeHidge sttunaitelnum. maailman oikeuteen
liittymisestä;,koskaon enemmän .määräävä laitos
kuin Kansainrilton.^^dustäjlc^ kcskustelukokous. Nyt
icateoo seiiasatfi' «riSttitaiattiomSksi- oikeuteen Ijittymisen.
Maailmanoikeuteen liittyminen merkitsee osuutta
vallankäyttöön. , Mutta Inttymisen kintereillä kulkee
icysymysv kuinka monta.määrääjää kapitalistisessa maa-ilniassa
v o i oiU.^^^^ määrää­vä
valta. Sen rinnalle h i i p i i WaU-kadun ryhmittymä.
Vaatiiko Amerikan liittyminen vallan jakamista. Ja
voidaanko valtaa jakaa,; saman tÖotanto- Ja jakojärjes­telmän
kannattajaiin. ke^cäi.
rVoinee olla, että maailmanoikeus' Amerikan liitty­misen
jälkeen, voinee sovitdla kilpailevien imperialis­tisten
etujen ristiriitoja; niin? kauaui kun on kysymys
toiseen vaikuttavaan tekijään Neuvpstovaltaliittoon sulv
taantuinisesta. Neuvostovaltavastaisen rintaman' lisäksi
on kapitalistisilla valloilla mmtakin. ristiriitoja, jotk&
-juontuvat sijottajien eduista, raaka-ainelähteistä, >mark>
lomapaikoista j.n.e. Niiden suhteen on Amerikan im-perialbmiHa.
etuja^ mikä johtaar' osuuteen maailman,
oilceudessa., ' '
^: jotka maailmanoikeu*
teen liittymistä vastustivat» eivät ole sen lähempänä
proletaarisia luokkia, kuin.nekään, jotka sitä puolusti­vat,
Molemmat ajavat- imperialismin etuja^ vain sillä
erotuksella, että vastustajat painostavat niiden sijolus-ten
etuja, jotka ovat kotimaisessa teollisuudessa, toiset
ulkomaisia. Liittymisen kannattajain ja vastustajain
kannan eroavaisuus johtuu imperialismin kehityksen as­teista.-
Mutta- ne yhtyvät pian. Finanssikapitalismi, ta­sottaan
sellaiset eroavaisuudet, samoin kuin trustit ta-sottavat
kilpailun teollisuuksien kesken. Eikä työväen
j a farmariyäestön ole otettava asiaa liittymisen puolus-tajaih
tai vastustajain kannaltay vaan oman luokkansa
kannalta, joka vastustaa imperialistisen politiikan kaik­kia
ilmenemismuotoja. -
Amerikan proletaaristen luokkain edut ja suhteet
määritellään> selvemmin Workerspuolueen neljännen
edustajakokouksen päätöslauselmissa. Puolueen, järjes­tölliset'elimet
j a lehdistö tekee kaiken voitavansa niiden
tunnetuksi tulemiseksi yhä laajempien proletaaristen
väestökerrosten keskuuteen. Puolue on nostattanut laa­jan
vasemmistoliikkeen jarjestyneilten unionistien kes­kuudessa,
sekä aatoksen Laborpuolueen rakentamisesta.
Mitä pikemmin työväestön itsenäinen poliittinen tietoi­suus
herää ja kiteytyy laajojen työtätekevien kerrosten
aktiiviseksi toimeliaisuudeksi, Workers- ja Laborpuolu­een
kautta, sitä pikemmin me voimme vapautua niistä
kahleista, joihin imperialismi ja niiden keskeiset laitok.
set kansakunnat kytkevät.
Työläisten taistelu Hollannin
siirtomaissa
Koibmunistit työskentelevät tarmokkaasti, faerättääk-seen
värilliset työläiset Hollanninkin siirtomaissa. Vii­me
vuosina onkin ollut huomattavissa, että missä työ­läiset,
ovat organisoituja, siellä ovat palkat kohonneet
tjiikka ainakin pysyneet ennallaan» kun ne taas muualla
ovat laskeneet. Kapitalistit ovat vastanneet laMcoihin
asevoimalla. Viime vuonna vangittiin tuhansia lakko»
laisia j a lakgnjohtaji^ ja kaikki kommonistiset lehti»
miehet on tietysti myös viskattu vankilaan. Kun van»
gittujen vaimot j a lapset anoivat vangittujen perfiMn-isien
vapauttamista, hyökkäsivät ratsumiehet heidän
kimppuunsa j a jopa raskaina olevia naisia joutui he­vosten
jalkoihin- Kommunistien ja kansallisvalfanku-mouksellisten
järjestöjen välillä vallinnut erimielisyys
on sovittu, ja laman kautta muodostettu yhtynyt ira-perialisraivastainen
bldcki. Sosdemit ovat tietysti hies-tyttäjäin
puolella, mutta ammatiyhdistyksissä ovat kom­munistit
95 prosentin enemmistönä-
Sveitsi ja "aseistariisumis^-
konferenssi ,
- Sveitsin Ja Neuvostoliiton lehdistöjen välillä on jat­kunut
väittely aina siitä 'hetkestä lähtien, jolloin neu­vostohallitus
kutsuttiin ottamaan osaa aseistariisumis-konferenssin
valmisteluihin—väittely, minkä, lopulli­sella
tuloksella on ratkaiseva merkitys Neuvostoliiton
osanoton suhteen mainittuun konferenssiin. Kuten tun­nettua,
kiinnitti neuvostohallitus hyvissä ajoin huomiota
siihen, että sveitsiläisen kaupungin määrääminen kon­ferenssin
paikaksi saattoi merkitä vakavaa esteitä neu­vostohallituksen
edustajien lähettämiselle, koska neu­vostohallitus
on Vorovskin murhan, jälkeen Sveitsissä
katkaissut suhteensa tähän maahan. Jos Sveitsin hal­litus
edes nyt — kuten »muuten sveitsiläiset sos.-dem.
lehdet vaativat - r - osottaisi myötämielisyyttä j a myön­täisi
neuvostohallitukselle laatuisan moraalisen hyvi­tyksen,
voitaisiin.tämä este poistaa tieltä. Mutta Sveit­sin
hallitus :esiintyy jälleen, Englannin vaikutuksen
alaisena, vihamielisesti ja provokatoorisestii jotta täten
estäisi ncuvostovaltuuskunnan saapumisen konferenssiin.
Sillä eihän kukaan saata ajatella, että neuvostohallitus
lähettäisi: valtuuskuntia maahan» joka ei tahdo antaa
mitään vakuutta valtuutettujen turvallisuudesta.
Tällaisissa olosuhteissa on ennenkuulumatonta jul-keutta^<
että eri maiden sos.-dem. lehdet väittävät Neu­vostoliiton
jarruttavan konferenssia. Mitä tämä impe­rialistien
«aseistariisumistahto» itse asiassa sisältää, käy
valaisevasti ilmi porvarillisen «Lokalanzeigerin» Lon­toon
kirjeenvaihtajan selostuksesta. .. -
«Valtiot >. valmistelevat: aseistariisumiskonferenssia»,
kirjottaa häh. «Konferenssia siis, jonka pitäisi tehdä
lopun eri valtioiden varusteluista. Tämä on merkilli­nen
näytelmä. Sillä valtiot, .jotka joka päivä kuulutta­vat
maailmalle rauhanrakkauttaan, sanovatv etteivät-ne
tarkota «aseistariisumisella» todellista aseistariisumista.
Ne tarkettavat vain edelleen varustelun lopettamista.
Konferenssissa tultaisiin kaiketi sopimaan statu^iqnosta.
Toisin sanoen: se,, joka aseistariisumiskonferenssin^
päättyessä on parhaiten varustettu, on vetänyt suurim­man
hyödyn koko tilaisuudesta. Tämä saattaa selittää,
miksi jtiuri sillä hetkellä, j o l l o in kaikki kysymykseen
tulevat valtiot puhuvat niin yhdestä suusta aseiden; r i i ­sumisen'
ehdottomasta välttämättömyydestä, ne itse va­rustautuvat
innolla, mistä ei ennen maailmansotaa ollut
aavistustakaan. Jokin valtio jarruttaa aina kerta; ker­ralta
tällaista; tilaisuutta. Välbtä tekevät sen ranska­laiset
Tällä kertaa eivät amerikalaiset voi tdidä pää­töstä
siitä» millä tavoin ottaisivat osaa konferenssiin.
Ja englantilaiset puolestaan eivät tahdo tietää konfct
renssinpitsunisestaWashingtonissa, vaan vaativat sen
pitämistä Europassa. Joka kerta, kun puhutaan esillä­olevasta
konferenssista, saadaan samalla kuulla, että tu­lee
kulumaan ainakin parisen /kuukautta,- ennenkun se
voidaan kutsua koolle.»
Kuten "huomataan^ ei mainittu porvarillinen lehti
mainitse sanallakaan neuvostovallasta . aseistariisumis-konferenssien
jarruttajana.. \ : , ;
Taistelu Australian työväen­liikkeessä
Australian Labor Partyssa on puolueen taantumuk­sellisen
johdon toimesta käyty jahtia militanttisia työ-
-läisaineksia vastaan. ; Tämä on työväenliikkeen vasem­mistossa
herättänyt vaatimuksen: Australian kaikkien
unioitten kongressin koollekutsumisesta läheisessä tule­vaisuudessa.
UnioUe on tämän johdosta Julkaistu ma­nifesti,
jossa m.m. sanotaan seuraavaa:
«Kaikki merkit viittaavat siihen, niin teollbella kuin
poliittisellakin alalla, että koko työväenliikkeen; poliit­tisen
ja teollisen, uudelleenjärjestäminen olisi työläis­joukkojen
p^haimpain etujen mukaista. Australian
työväenliike on juurtunut lujasti teolliselle perustalle.
Se ei lainkaan voi olla olemassa erossa tästä perustasta,
ja sen menestys ja muu riippuu pääasiallisesti teolli­sen
ja poliittisen sivustan* järjestämisestä Ja, niiden si-vustain
tehokkaista ja sopusointuisista keskinäisistä suh­teista.
» . • " • .
Poliittisessa siivessä koetetaan estää tämän kongres­sin
kokoontumista^ peläten, että militanttiset teollisuus-uniot
sen valtaavat Nämä taantumukselliset väittävät,
että puolueen kärsimä tappio liittovaltain vaaleissa ai­heutui
radikaalien puolueessa olosta j a siitä pelosta,
että jos puolueen edustajia olisi valittu, olisi tapahtunut
hallituksen vallankumouksellinen muutos.
Militantit taas sanovat, että työväestön häviö johtui
siitä, että puolue ei kyennyt esittämään elävää, radi­kaalista
politiikkaa. Jos niin olisi voitu tehdä, olisi
Työväenpuolue saanut suuren voiton.
Taantumuksellisten menettelyä kuvaa sekin, että
Brisbanessa on kommunistit määrätty Jättämään kont­torihuoneensa
työväentalolla. Ja Rymer sekä Moroney,
Australian Rautatieunion Queenslandin haaran päävir-kailijat,
erotettiin Australian Labor Partyn Queenslan­din
toimeenpanevasta komiteasta. He olivat Johtajina
äskeisessä onnistuneessa rautatietyöiäistcn yleislakossa
Queenslandissa, mikä lakko pakotti nk. työväenhallituk­sen
myiintämään yleisen palkkojenkorotukseh. Nämä
eivät ole Kommunistipuolueen jäseniä.
«iUkertaD tdemHoden taipmuDeB»
Albertan Federation of Laborin
lähetystö «n käynyt m aakuntalfelli-tnksen
pakeilla, esittäfliässä työväes­tön
-vaatimuksia sen tietoon. Lä­hetystö
on esitenyt vaatimuksen
sairaus-, vanhuus, j a työttömyysva­kuutuksen
järjestämisestä. Samoin
on se vaatinut hallituksen toimes­ta
vapaita koulukirjoja j a -välineitä,
j o t k a hallituksen on toimitettava
koulupiireille; maakunnallista teolli-suuöriitojen
sovittamislakia j a -kah­deksan
tunnin työpäivälakia sekä
useita muutoksia maakunnalliseen
työnvaaran varalta vakuuttamista
koskevaan lakiin, kuuluen näihin
muutoksiin muun muuassa valitus­oikeus
sanotun lain täytääntoönpa-nossa:
toimivan lautakunnan paatok­sista.
Kertoessaan ' edellämainitusta ' lä­hetystöstä,
.sanoo tämän maan raha.
miesten lehti " T h e Financial Post",
että mikäli on kysymyksessä kunnol­lisen
elintason ylläpitäminen, niin ei
järjestyneellä työväellä ole yleisen
kannatuksen puutetta, j a että sa-notdnlaisten
vaatimusten esittämi­nen
mainitun järjestön taholta on
tällä erää perin lyhytnäköistä po­l
i t i i k k a a , sillä Albertossa muka on
kaikin tavoin pyrittävä alentamaan
hiilen tuotantokustannuksia, jotta s i ­tä
voitaisiin lähettää itä-maakuntiin
Yhdysvairoista tuotettavan hiilen t i ­lalle.
Lehti sanoo.edelleen, että j os
mainitun järjestön johtajilla olisi
ehdotuksia , tuotantokustannuksien
alentamiseksi, n i i n se vaikuttaisi t e ­ollisuuden
kehitykseen, joka edellyt./
tää "heidän nykyisen hyvän elinta­sonsa"
säiljrmista j a vaatimiensa r e ­formien
saamist^, eikä " A l b e r t a n t u ­levaisuuden
tappamista", johon l e h ti
jo kirjotuksensa otsikossa viittaa.
Turhaa on puhua "yleisen mieli­piteen
kannatuksesta" työläisten ny­kyisen
kehnonkaan (eikä siis. hyvän)
elintason säilyt^miseksl ^ Siitä on
saatu mainioita; todistuksia sanotun
j a muiden kapitalistilehtien taholta,
niiden suhtautuessa niin Albertan
kuin: Nova Scotfankin .hiilenkaiva-j
a i n ' lakkoihin? kielteisesti;? puhumat­takaan
nyt muista lakoista j a tapa­uksista.
; M u t t a raikä¥ on ky^myksessa
mainitun lehden neuvot tuotanto,
kustannuksien alentamiseksi, jotta
mainitun työväenjärjestön vaatimuk­s
e n toteuttaminen tulisi sen -perus­teella
mahdollisekä lehdenkin mie­lestä,
niin meillä on sellainen ehdo^
tus. Sfllä me tiedämme varmaad,
että h i i l e n tuotantokustannuksia voi­daan
tuntuvasti alentaa ottamalla
mainittu teollisuuden a l a yhteiskun­nan
huostaan kdnsallistnttamalla
se k o r v a u k s i t t a - j a työläisten^ kon­trollin
alaiseksi Sillä keinolla voi­daan
hiilen tuottaminen ylebtä k u .
lutusta 'Varten saada nykyistään p a l ­j
on halvemmaksi, kun yksityisille
omistajille menevä voitto poistetaan.
Siinä on se neuvo. Suosittelemme
sitä Albertan Federation of Labo-rille,
samoin k u i n k a i k i l l e työläisille-
'kin.
J a meillä on todistuksiakin eh-dotuk8einm:
e käytännöllisen toteut­tamisen
mahdollisuuksista. Sillä Neu­v
o s t o l i i t o a ottivat ^ ö l ä i s e t teol­lisuudet
kontrollinsa alaisiksi, vaikka
k a i k k i teollisuuden alat olivat mitä
knrjimma^a iinppiotijassa. Käyden
sotaa kapitalismia vastaan j a yhtä-rinnan
teollisuuksiaan • kehittäen,
ovat Venäjän työläiset onnistuneet
saamaan teollisuutensa loistavaan
kuntoon kahdeksan vuoden kulues­sa.
Juuri teollisuuksien , kansalli»-
tnttaminen on siellä, tehnyt mahdol­liseksi
sen, että Venäjän työläisillä
on lyhempi työpäivä kuin tässä
maassa, että heillä ovat ne kaikki
yhteiskunnallisen vakuutuksen edut
j a paljon muitakin,:, j o i t a - Albertan
työläiset i täällä tuloksettomasj;i t a -
vottelevat.
Jos- halutan varjella Albertaa,
sen tulevaisuuden tappamiselta, -niin
on työläisten ryhdyttävä' aluksi h i i -
liteollisuuden kansallistnttaniiseen,
j a sitä l i n j a a seuraten meneteltävä
samoin muiden teollisuuksien kanssa.
Siten menetellen joutuvat Albertan,
samoin kuin muidenkin maakuntain,
luonnonrikkaudet, yhteiseksi- hyödyk­si.
Mutta mitä kauemmin yksityiset
kapitalistit saavat järjettömästi r i i s ­tää
Albertan luonnonrikkauksia, s i ­tä
pitemmälle " A l b e r t a n tulevaisuu­den
tappamisessa" edistytään.;
K a l l e Terä.
ansainv"' en lasten-liike
ja s^n tehtävät
K i r j . J ; J W . Sorin. .T
- Kommunistisen lastenliikkeen j o h -
tajain toinen kansainvälinen -konfe­renssi,
mikä pidettiin joku aika: s i t ­ten
Moskovassa,.-ja^ johon otti osaa
edustajia 11 maasta, tarkisti koin.^
munistisen lastenliikkeen kehitty­misen
tuloksia muutamien : -viime
vuosien kuluessaiv j a asetti uusia
tehtäviä - kaikille, kommunistisille
lasten järjestöille; -
; i->^sainvälinen' kommunistinen
lastenliike on nyt: - t u l l u t olleeksi
toizmnnassa viisi -vuotta Se on
levmnyt' kaikkiin Europan .suurim­piin
maihin, purjehtinut ;Amerikaan
j a tapaa nyt ensimäiset järjestönsä
idässä.
Toisen kansainvälisen konferens­sin
aikana o l i meillä kommunistisia
lasten järjestöjä- .jo 20 maassa.
Nuorten Pioneerien järjestö käsit­tää
yksinomaan Neuvostoliitossa
suunnilleen kaksi miljoonaa työläis­t
e n - j ä talonpoikain lasta.
Lukumääränsä^ heikkouden lisävesi
(ulkopuolella Neuvostoliiton on
75,000° lasta järjestynyt meidän
kanssamme) enemmistö 'kommunis­tisista
lasten järjestöistä ovat erit-
,.Z.Ta "hajanaisesti järjestetyt, ne
saavat riittämätöntä huomiota ja
kannatusta puolueilta ja kommu­nistisilta
nuorisoliitoilta, j a teke­vät
vain niukasti työtä joukkojen
keskuudessa. Tämän selitetään joh­tavan
ei ainoastaan äskeisten -vuo­sien
heikontuneesta vallankumouk­sellisesta
riennosta. Joka on tehnyt
kaikkien kommunististeU järjestö­jen,
niiden joukossa lasten järjes­töjenkin,
toiminnan entistään -vai­keammaksi,
mutta myöskin siitä
että kommunistipuolueet ja kom­munistiset
nuorisoliitot eivät ole
uhranneet tarpeeksi paljo voimia
lasten järjestämiseen ja ohjaami­seen,
ja eivät useissa tapauksissa
ole onnistuneet toteamaan lasten
lifkkcen suunnatonta tärkeyttä ko­ko
kommunistiselle liikkeelle.
Konferenssissa^ ilmeni, että jois­sakin
maissa on olemassa lukuisia
hairahduksia, j o t k a ; r a j o t t a v a t kom­munististen
lasten järjestöjen toi­minnan
rajotettavaksi opintopiirei-hin,
häiriten siten yhteyttä kom­munististen
lasten ryhmien j a työ­läisten
ja talonpoikain lasten laa­jojen
joukkojen kanssa.
Kaikesta huolimatta havaitaan
kommunistisessa lasten liikkeessä
edistystä joissakin maissa (Saksas­sa,
Norjassa j a Englannissa), joka
johtuu uudesta koulusolun järjestö-muotoon'
siirtyinisestä ja sarjasta
taisteluita koulutaantumusta ja
lasten^työn riistäinistä vastaan; Kä-;
äiteltyään tilannette: asetti,^,konfe-^
rcnssi kaikille kommunutisille ' l a s ­ten
i ' järjestöillej' kommunistisille
nuorisoliitoille ja kommunistisille
puolueille seuraavat tehtävät:
1. Lasten liittojen tulee päättä­västi
siirtyä erikoisten lasten ryh.-
mäin keskittämiseen, järjestymällä
uudelleen koulusolun j a tehdassolun
(missä lasten työ tulee kysymyk­seen)
periaatteiden mukaisesti. T u ­lee
pitää huolta siitä, että ne tur
levät jokaisessa maassa yhdistettyä
samanmuotoisiksi työläisten j a t a ­lonpoikain
lasten. t a i s t e l u l i i t o i k s i . .
2. Lasten l i i t t o j en tulee siirtyä
kollektiivisen toiminnan muotoihin,
varsinkin taistelussaan, kurjuutta
lasten keskuudessa j a työtäteke-vien
lasten riistämistä, vastaan, kiinnit­täessään
lasten joukkoja kiinteisiin
tunnuslauseihin- - j a ; proletaaristen
järjestöjen kannatuksen : voittami*
seksi. '••
3. Puolueiden j a nuorisoliittojen
tulee kiinnittää suurempaa huomio­ta
kommunististen lasten järjestö­j
en toiminnan päivifj^iseen seuraa­miseen
j a l u j i t t a a lasten keskuudes­sa
harjotettavan työn johtoa. .
4. Pitää ryhtyä kommunistisen
lasten liikkeen toimitsijoiden pe­rusteelliseen
valikoimiseen, valmis­tamiseen.
j a suunnitelman mukai­seen
ohjaamiseen. - U u s i a toimitsi­joita
tulee valita kokeneiden nuoV-ten
kommunistien keskuudesta, jot­ka
ovat läpeensä perehtyneitä kom-munistbten
nuorisoliittojen j a kom­munistipuolueiden
koko toimintaan.
6. . K i r j a l l i s u u d e n . j a k a m i s t a ja
toimittamista^ niin ohjaajille;, kuin
lapsillekin pitää kehittää j a laajen­taa
ottamalla', huomioon Neuvosto­liiton
j a muiden maiden. voimak-kaimpieh
liittojen kokemukset^ i
6. Taistelua kilpailevia lasten
järjestöjä vastaan pitää käydä en­tistään
tarmokkaammin. Pitää y-rittää
voittaa proletariaatin lapset
meidän puolellemme. •
7. Kommunistisen Nuoriso-Inier-nationalen
ja Kominternin harjot-tama-
tämän työn kontrblleeraami-nen
tulee tehdä tehokkaammaksi,
j a - Neuvostoliiton ja muiden mai­den
liittojen välistä kokemuksien
selostamista tulee parantaa. - .
Näiden kaikille maille asetettujen
päätehtävien lisäksi määrättiin
Kommunistinen, vNuoriso-Intematio-nale
muiden asioiden ohessa alka­maan
lasten • järjestämisen erikoi­sesti
idässä, missä kommunistisen
lasten liikkeen ensimäiset merkit o-vat
jo huomattavissa, j a missä on
laajat vainiot lasien taistelujärjes-töifle.
Kuulumisia British
Golumbiasta
Tämä meidän brittiläinen Columr
bia on vielä verrattain nuori, n u -
käli sen "ikä brittiläisenä alusmaana
tulee kysymykseen, vaikka sillä on­k
i n " k u n n i a " »anoa olevana B r i -
cannian ensimäinen alusmaa Tyy­nenmeren
Amerikan puoleisella ran­nalla.
Viime; marraskuun 19ata
päivä j u h l i t t i i n tämän maakunnan
parempiosaisten asukkaiden toimes­ta
vasta B . C n i 67 :ttä syntymäpäir
vää. Tämä nyt on seikka, .josta ei
oikeasrtaan kannattaisi maailmalle,
huutaa, ja tuskinpa . o l i s i n tähän
vaivaan ryhtynytkään, jos ei asia
olisi siten, että niidenkin" taholta,
jotka tuonlaisia syntymäpäi-viä- ai-,
kakirjoihin merkitsevät j a niitä sit­een
juhlivat, ollaan tässä ikäkysy­myksessä
eri mieltä. B. C:n- his­toriallinen
seura (Historical Asso-uiation)
tässä- aivan hiljan julkaisi
pitkähkön päätöslauselman, . jolla
koettavat näyttää toteen, että • B".
C : n oikea j a laillinen syntymäpäivä
on : maaliskuun 11 :sta päivä 1860,
jolloin kuningatar Victorian nimitä
tämä- Vancouver-saaren ensimäinen
kuvernööri 'Uousi maihin Fort V i c ­toriassa.
Tämän mukaan olisi B:
C. siis ' j o n k u n viikon kuluttua. 76
vuotias, eli lähes 9 -vuotta- vanhempi
kuin mitä edellinen määritelmä o-sottaa.
Otteita, tästä päätöslausel-olettaa,
että ;komiEsioni o t t a M ' allei
kirjbhaneen neuvon huomioonsa.
B. C m lainlaatijakunta tässä ha^
j a n myöskin värkkäsi tekeleen, joka
-tmmetaan; nimellä "Alinpalkkalaki".
Tämän lain )\ toteuttaminen käytän.:
nössä on jätetty samalle valtuuskuni
nalle (Board); joka huolehtii viime
-vuoden alussa voimaan astuneen g
tunnin työpäivälain käytännöstä.
L a k i myöntää valtuuskunnalle erit­täin
l a a j a t Valtuudet. - S e voi joko
määrätä yhteisen maakunnan kaik.
•kie s teollisuuksia koskevan alimman
.palkkarajan, tai sitten laatia e r i te-oliisnuksille
erilaisen' alimman palk-ka-
rajan, miten parhaaksi näkee.
:Laih pitäisi astua voimaan johonkin
alSaan keväällä, eli n i i n pian, kun
valtuuskunta saa,.Selville, mikä on
-se alinpaikka^ j o l l a / työläinen voi
pysyä hengissä.. Se "on jo alotta-nut
työskentelynsä, mutta mitään
virallisia tuloksia sen toiminnasta
ei voitane odottaa vielä johonkin
aikaan. Jotkut maakunnan johta­vat
päivälehdet tietävät kuitenkin
j o kertoa, että 40 senttiä tunnilta
todennäköisesti tulee • valtuuskunnan
mielestä olemaan kohtuullinen alin-palkka
tämän maakunnan työläisille.
40 senttiä tunnilta tekee $3.20 kah­deksan
tuntiseltapäfvältä eli $19.20
kuusipäiväiseltä -viikolta. Tekisi
mieli jo näin "etukäten -kysyä näil­tä
herroilta valtuuskunnan jäseniltä,
että mitenkä he haluaisivat elellä
$19.20 viikkopalkalla? Liittohalli-masta
on seuran taholta läh/etetty tuksen työdepartementin julkaisemat
useammille "huomattaville" henki-j ^^^^^^ .anarVaskuulta "osötte'
töille maakunnan eri virastoissa. ^^^^ ^^^ä viisihenkisen perheen pelk-
Tuleeko tämä^ johtamaan jonkinlai­seen
yhteisymmärrykseen tässä Syn-cymäpäiväjupakassa^
on toistaiseksi
epätietoista. Eikä asian tämä -puoli
allekirjottanuttakaan • j u u r i -.-huoles­tuta.
SiHä työläisillä on jo huo­mattava
määrä omia juhlapäiviään,
merkkipäiviä köyhälistön , liansainvä-
Jsen luokkataistelun historiassa, -jol­loin'
Itiokkatietoiset työläiset juhli­vat
j mikäli työläiset tämän yhteisö-kunnan
puitteissa voivat juhlia.
Mutta yllämainitun, sekamelskan
johdosta voi j o k u sivullinen päästä
sellaiseen käsitykseen;' että- b r i t i s h -
columbialaiset ovat henkisesti jon­kun
verran alamittaista väkeä. Kos­k
a eivät voi olla - yhtä porukkaa
niinkään tärkeässä kysymyksessä
kuin kysymys heidän asumansa maa­kunnan
syntymäpäivästä • on. , J a
myönnettävä on, että mielenvikais­t
e n ' lukumäärä tässä' maakunnassa
on huomattavasti lisääntjmyt viime
vuosina^ Mutta on se huomattu
täällä kotonakin.. Eikä siinä kaik­k
i , vaan on alettu harkitsemaan
keinoja tämän tilanteen korjaami­seksi.
, '
Sitä todistaa se -tosiasia, että
kunnan lainlaatijakunta -viime -vuo­den
viimeisen edellisenä päivänä,
nimitti oikein "kuninkaallisen ko-missionin"
: tutkinkaan mielen-vikäi-suuden
lisääntsrmisen syitä,' sen e h ­käisy-
j a parannus^einoja,v mielen­vikaisten
muuajta tänne siirtymis­tä;
y.m. tämän laajan kysymyksen
yhteydessä ilmeneviä seikkoja. Tä­mä
komissioni, j o k a on vastuuvel­vollinen
toiminnastaan suoraan- l a i n -
laati jakunnallej aika. työskentelynsä
parin kuukauden kuluttua. Siksi
haluaisinkin joj: ajoissa huomauttaa
tälle komissionille, että eiköhän oli­si
, johdonmukaisinta . alottaa tuO
mielenvikaisuuden : ehkäiseminen
suoraan hallituksen omista laitok­sista.
^ ^ l ä : ^ täällä B. C - s s a ; kuten
ehkä. muissakin Canadan maakun­nissa,
myydään hallituksen taholta
kahdella dollarilla eläänlaisia valta­k
i r j o j a , jo^ka tavallaan valtuuttavat
omistajansa aivan lailliseen mielen­vikaisuuteen.
Näillä hallituksen
myymillä v a l t a l j i r j o i l l a kun saa h a l ­lituksen
kaupoista ostaa eri' nimis­tä,
väristä j a hintaista nestemäistä
ainetta, joka tekee 'nauttijansa mie­lenvikaiseksi
ainakin väliaikaisesti.
Mutta tämän nesteen myynnistä ja
sen aiheuttamasta tilapäisestä mie­lenvikaisuudesta,^
on joillekin< yh­teiskunnan
' määräävissä asemissa o-leville
henkilöille huomatta-via a i ­neellisia
tuloja, joten lienee turhaa
K a i k k i liitot j a puolueet ovat nyt
lasten taistelun kannattamisen ja
avustamisen tehtä-vien edessä, työ­läisten
. j a talonpoikain lasten jouk-koliittojen
järjestämiseksi j a i r r a l ­listen
lasten ryhmien keskittämisek­si
ylidistettyyn lasten armeijaan,
j o k a käsi kädessä, vanhemman su­kupolven
kanssa tulee taistelemaan
työväenluokan voiton puolesta. ^
kä ruoka, asunto j a lämpö silloin
t u l i .maksamaan ;$21.51. Tuohon
s u m m a a n / e i -vielä sisälly sellaiset ;
välttämättömät menot'kuin vaatteet,
lääkärin maksut^ union j a puolueen
jäsenverot y.m.; huvituksista ja
säästöistä puhumattakaani' joten tuo
' E h d o t e t t u " '40 sentin tuntipalkka
on hnomatta-vasti alapuolella todel­lisen
nälkärajan. Ja kuitenkin huo-.
mattava määrä' tämän luonnonrik-
Icaan -maakunnan tj^öläisistä saavat
nykyään palkkaa vä]f^«>T""'"n. Vnvn
40 senttiä' tunnilta. Tämä pitää
paikkansa/varsinkin • kauppapa! veli-j
o i h i n ; ja^ konttorityöläisiin 'nähden.
Varsinaisista teollisuuslaitosten työ­läisistä
17 prosenttia saavat -vähem­män
kuin' 40 senttiä tunnilta, mut­ta
näistä vähä y l i ' 12 prosenttia on
kiinalaisia. • J a . n y t ovat sanoma­lehdet
alkaneet tulkitsemaan tätä
iukia siten, . että se ei Icoskekaa?
kiinalaisia. Tavallinen maallikko
siitä kyllä saa 'päinvastaisen- käsi- •
tyksen, sillä siinä suoraan sanotaan,
e a ä : "Tämä laki koskee kaikkia
miespuolisia työläisiä kaikilla työ­aloilla,
paitsi maanviljelyksessä, he­delmien
poiminnassa, hedelinicn ja
juurikasvien kannutnksessa j a per-hepalvelijoita.".
Mutta ehkä nämä
porvarilliset sanomalehtimiehet voi­vat
jonkun taikatempun avulla
näyttää toteen, että kiinalainen mies
ei, olekaan mies. Saakootpa nämä
korkeasti .oppineet ja' sivistjmeet
musteentuhraajat mistä tahansa tu­kea
tälle tulkinnalleen, niin sen
ilmeisenä aiheuttajana'on pelko sii-täi
että jos l i y t nostetaan kiinalais­ten
palkka 40 senttiin tunnilta, niin
silloin täytyy valkoisille maksaa jo
noin 80 senttiä: tunnilta, nykyisen
palkkaeroavaisuuden perusteella. Ja
tämä taasen olisi huomattava koro-;
tus, se koskisi jo työnantajan pus-
.^lin, jonka koskemattomuuden puo­lustamiselle
nämä - " j u l k i s e n sanan
palvelijat'' ovat. elämänsä pyhittä­neet.
. Edelläolevat numerot osottavat,
että pikainen j a tuntuva, palkkojen
korotus on tämän. maakunnan työ-iäisille,
tinkimätön olemassaolon ehr^
to. , Porvarien laatimat lait eivät
sitä kuitenkaan voi aikaan saada.
Siksipä onkin työläisten huolehdit­tava
siitä itse. Mutta ennenkun
työläiset voivat menestyksellisesti
huolehtia tällaisista/asioista,^ on hei­dän
tehtävä eräs pieni temppu, jon­ka
he tähänf;asti/ovat unohtaneet
tehdä.! Heidän o n järjestyttävä yh­tenäiseen
.kimteään järjestöön vii­meistä
miestä j myöten; taloudellises­t
i j a ripoliittisesti. Tämä kun on
tehty, niin voidaan määritellä alin,
palkkaraja ilman mitään vitkutuk-sia.
- t -
]Lisää- siirtolaisia, 900 perhettä
yhdessä joukossa, tällä kertaa Un­k
a r i s t a pitäisi tänne B. C m tulla
iähitulevaisundessa. Niin ainakin
kertoo eräs Ivon Hordosy, joka täs­sä
vuoden alkupäivinä kävi täällä
/ i c t o r i a s s a hisllitnsherrain pakinoil­la,
tarkotuksplla-löytää sopiva aine