Vapaus, March 12, 1925

              Sini 2 Toi^iim maaBsk 12 i i r - T t o
tiimdm vastans
ioii l^selyiliDi
mU ITH"i ll ;(i]iii
E i ainoastaan kaivosmiesten, vaan
kaikkien maidenkin työläisten pi«
täisi lukea Nordeggin kaivosmies­ten
erinomaiset vastaukset Alber-tan
kivihiilikomissionin lähettämään
kyselykaavakkeeseen, jonka komis;
sionin jäsenenä istuu myöskin tun­nettu
työväellä ratsastaja Frank
m e a t l e y . U. M . W. 18 piirin Saun­ders
Creekin paikallisosasto on lä­hettänyt
samanlaisen vastauksen.
Kaivosmiehet eivät välitä tuosta ko-missionista,
koska he eivät rahtua­kaan
luota sen jäseniin eikä sen
vaikuttimiin tai tarkoitusperiin. K a i ­vannot
kaivosmiehllle, teollisuuden
kontrolli työläisiUe — siinä on luok-katietoisten
työläisten vastausten
ydin kaikkiin, kivihiilikomissionissa
toimivien kapitalismin hyvin palkat­tujen
palvelijoiden kyselyihin.
Albertan kivihiilikomissioni haluaa
saada tietoonsa asiat siinä valossa
kuin ne näyttävät kaivosmiehistä,
j a myöskin heidän mielipiteensä,
katsantokantansa ja ehdotuksensa
olevien olojen korjaamiseksi Alber-»
tan kaivosteollisuudessa.
, 1. Minkälaiset ovat olot teidän
kaivoskylässänne?
Vastaus 1. Peräti viheliäiset!
Puhtaasti kapitalistinen kaupiinki-rähjä,
jossa arosusien ulvonta öisin
tekee elämän sietämättömäksi. Tääl­lä
isännöi J . Shanks jota pidetään
suurimpana' haisunäätänä (skonkki.
na) mitä on olemassa. 'Minkälaisen
sitte voisitte odottaa tämän kylän
olevan?
2. , Minkälaiset ovat asjinto-olot
teidän kaivosseudullanne?
'Vastaus 2. Kurjat. Kuudenkin
hengen perheet asuvat kahdessa pie­nessä
huonepahasessa.
, 8 . fJlmottakaa vuokra kultakin
huoneelta kaivosmiesten asunnoissa
kylässänne j a sen ympäristöllä.
Vastauspa. Useimmilla meistä e l
ole "asuntoja", vaan ej^mme hök­keleissä
"ja teltoissa kuin eläimet
4 . ' Miten on veden saanti jär­jestetty
kaivoskylässänne? ^
Vastaus ;4. Toisinaan täytyy, mei­dän
kantaa sitä y l i puolen mailin
päästä.
6. Minkälaiset ovat terveys- ja
puhtausolot kaivoskylässänne?
Vastaus- 5i Äärimmäisen huonot,
meidän yhtiömme haluaa voittoja
eikä hyviä terveysoloja.
6. IMitä ehdotuksia on paikallis­osastollanne
tehtävänä' käivosmies-tefn
elämän ja asunto-olojen suh­teen
nyt j a tulevaisuudessa?
.Vastaus 6. Ehdottaisimme työ-äisluokalle;
että se poistaisi kapi-alistisen
yhteiskuntajärjestelmän;
ei^ ole mitään muuta keinoa nieidän
kurjan kohtalomme parant9miseksi.
7. Miten korkeiksi arvelette
elinkustannukset : keskinkertaiselle
viisihenkiselle pörheelle teidän ^ k ^ i -
voskylä^nne?
Vastaus 7. Me emme täällä elä,^
vaan olemme olemassa; hinnat - k i v i ­hiili
yhtiön liha- sekä ruokakaupas­sa
ovat korkeat, k u i n Alaskansa.
Joskus on meillä kahdeksan- ja
kymmenhenldsiä, perheit^.
8. Ilraottakaa ' yksityiskohtaisesti
ne menoerät Iloihin', arvionne perus­tuu.
.' , ' .
Vastaus 8., Mahdotonta, koska
emme syö jolta päivä. Hyvin pjan
on kulunkiarviomme sftmalla tasolla
kuin kiinalaisen " k u l i n " , joten ke-hoitamme
teitä kysymään asiaa heil­tä.
9. : Minkälaisia-.'maksuja otetaan
ruuasta j a huoneesta teidän alueel­lanne?
Vastaus 9. Kaikki mitä saamme
ansaituksi, menee siihen — siis se
riippuu siitä, kuinka paljon pys­tymme
tienaamaan. •
10. Mitä ehdotuksia on paikallis,
osastollanne yleiseen elinkustannus-kysymykseen
nähden?
Vastaus 10. E i mitään kapitalis­tisen
järjestelmän aikana, joka pu­ristaa
palkat alhaisiksi j a elinkus
tannukset korkeiks.
- 11. Minkälaiset ovat koulutus­mahdollisuudet
paikkakunnallanne ?
Vastaus "11. : Samnalaiset kuin
kaikkialla muuallakin meidän mah­tavassa
Canadassa Lapsistamme
tehdään apinoita, opettamalla niitä
olemaan "lojaalisia", "isänmaalli­s
i a " j a kapitalisti-mielisiä.
12. Mitä ehdotuksia olisi paikal­lisosastollanne
tehtävänä yleensä
opetusjärjestelmään nähden?
Vastaus 12. Meillä täytyy ensin
olla Neuvostohallitus, senjälkeen
alamme todellisen kommunistisen'
OBfitukseff.'
V 13. Komissionin hallussa tulee
olemaan isäntien ja kaivosmiesten
tinion välillä tehdyt palkkoja ja
työoloja ^koskevat sopimukset. M i ­tä
muita suunnitelmia tahi tapoja
on olemassa teihin nähden, joita
tahdotte saattaa huomioomme?
Vastaus 13. Jos mies on lurjus
ja isantiea kätyri, voi'hän salavih­kaa
sagda paasilta joitakin .ytimää-tälsiä
dollareita likaisesta työstään.
14. Mitkä olivat keskinkertaiset
minkin luokan kaivosmiesten tulot
allamainituissa eri töissä teidän
kaivannollanne vuosien 1921, 1922
j a 1923 kuluessa? .
Vastaus 14. Hiton pienet, mut­ta
noiden kolmen vuoden lopussa
olimme niin velkaantuneita, että
on mahdoton päästä täältä irti.
Olemme samanlaisessa tilanteessa
kuin rikas -mies, joka kuoltuaan v a ­joaa
niin syvälle, että tarvitsee t i ­kapuut
noustakseen takaisin helvet­tiin.
15, Mistä jfehtuu, ' että jotkut
urakalla työskentelevät kaivosmie­het
tienaavat korkeampia palkkoja
kuin keskinkertainen kaivostyöläi­nen?
Vastaus 15. Isännät pitävät' s i ­tä
syöttinä, jotta orjat tappelisivat
keskenään parempipalkkaisista töis­tä,
j a pysyisivät uskollisina yhtiölle
j a toisnaan pettäisivät työläistove-rinsa.
16. Mistä johtuu, että jotkut
urakalla työskentelevät kaivosmie­het
saavat pienempiä palkkoja kuin
keskinkertainen kaivostyöläinen?
Vastaus 16. Jos <joku onneton
on sattunut taistelemaan omien t a i
toveriensa oikeuksien puolesta, panr
naai| hänet niin huonoon [laikkaan
työhön, että hänen palkkansa jää
paljon alapuolelle keskinkertaisesta.
' 17. Mitä on teidän paikallisosas­tollanne
sanottavaa siitä, kun isän­nät
pitävät varalta ylimääräistä
työvoimaa, "vararönkaita"?
Vastaus 17. Jos uskaltaisimme^
sanoisimme eräitä ilkeitä sanoja sii­tä.
Kuitenkin,, sanomme teille va­laistukseksi
seuraavaa: Kivihiilipo-mot
täällä Nordeggin alueella ovat
kapitalistisen yhteiskunnan jäseniä;
muiden kapitalistien kanssa Von heil­lä
hallitus^ Ottawassa j a toinen E d ­montonissa,
jotka kuluttavat suun­nattomia
rahasummia tuottaakseen
maahan siirtolaisia että heillä olisi
aina valmiina suuret määrät "vara­renkaita",
työttömiä. Tätä tehdään
palkkojen . pitämiseksi alhaisina, j a
jumalan pelvon istuttamiseksi työ­läisten
sydämiin. V
' 1 8 . Mitä, sanomista oh paikallis­osastollanne
palkkojen erilaisuudes­ta
eri työaloilla 'kaivannoissanne?
Vastaus 18. Se, niinkuin kaikki
muukih, on kapitalististen aivojen
tuote. Sillä .pyritään lahjomaan
työläisiä. Sellaisena se t u l e e pysy-maan,
niinkauan kun kapitalismi
elää. Sen .tarkotuksena. on saada
orjat tavottamaan parempia palkko­j
a j a . i^arempia työpaikkoja, mutta
niitä ei voi saada, jos ei kätyröL
Epäilemättä teidän komissioninne
jäsen Drinnan tietää tämän asian
olevan totta,' vaikka hän ei ehkä
uskalla sitä myöntää.
19. Mitä mielipidettä on paikal­lisosastonne
palkkojen erilaisuudes­t
a eri kaivannoissa ja e r i osissa
maakuntaa? ,
Vastaus • 19. Riippuu siitä, mitä
lajia palkkaorjia niissä työskente­lee.
Palkat ovat aina halvempia ja
työolot huonompia niillä paikkakun­nilla,
missä maanviljelijöitä t u n -
keutud niiden tilalle, jotka j harjot-
' t i v a t kaivostyötä ammattinaan.
20. Mitä huqmautuksia j a lähdo-tuksia'
olisi osastollanne, ^palkka- ja
työsuhteita koskevain riitojen rat­kaisutavan
suhteen? '
Vastaus 20. Hävittää kapitalis*
mi j a kaikki työsopimukset sen mu­kana
on ainoa ratkaisu. Väliaikai
«eksn parannuskeinoksi ehdottaisim
me, että odotetaan siksi kunnes
Isännillä on' suuret kivihiilitilaukset
täj^tettävänä, j a isketään silloin täy^
della voimalla. Hän kyllä .sovitte­lee
hiton nopeasti silloin.
l21. Mitä a"nsioihin vaikuttavia
yleisiä huomautuksia työoloihin
nähden haluaa paikallisosastonne
saattaa komissionin huomioon? '
Vastaus. 21. -Olemme sitä miel­itä,
että teidän komissioninne ei ole
mitään muuta kuin kaivosmiesten
pilkkaamista. Mr. Evans ja M r .
Drinnan ovat suoranaisesti kaivos-isäntien
ja yleensä kapitalismin
edustajia. .
Te, molemmat saatte toimeentu­lonne
j a kokoatte omaisuuksia lap­suudestaan
asti työtätekevien työ^
laisten 'Inistannuksella. Teidät mo­lemmat
on opetettu valvomaan etu­anne
tämän kirotun kapitalistisen
järjestelmän puitteissa. Itseasiassa
olette te palkkatyöläisten vihollisia.
Kolmas komissioninne jäsen, M r . '
Frank •Wheatley, on paremmin meil­le"
tunnettu " C h a p K n i n Kallen" n i ­mellä.
Albertan kaivosmiesten myö­tätuntoa
j a luottamusta hänellä ei
ole. ' Pidämme häntä samanlaisena
kuin koko muutakin työväenliik­keessä
olevaa gompersilaista kapita-r
listien. häntyrisakkia.
22. Mitä muita ehdotuksia tai
tietoja voi teidän paikallisosastonne
antaa komissiöniQe (palkkojen ja
työolojen suhteen?
Vastaus 22. Pidimme ne omina
tietoinamme. Samalla teemme par­haamme
jouduttaaksemme sitä päi­vää,
jolloin ei kairitalismia enään
ole olemassa.
23. Mitä ehdotuksia on paikallis­osastollanne
Albertan kaivosK>lojeR
korjaamiseksi?
Vastans 23. Jos Wall-katn ei
omistaisi j a kontroUeeraisi Macken>
zie Kingin hallitasta, voisi se saada
lopetetuksi sen, että 20 miljoonaa
tonnia kivihiiltä tuodaan vuosittain
•Canadaan. Mutta te olette onnet­tomassa
asemassa, WaII-katu sanoo
että e i , j a sillä on se kuitattu. jOIet-teko
»okeita? Ettekö näe, että e u -
roppalaiset parlamentit eivät voi
panna käytäntöön lakia, ellei sitä
ole hyväksynyt Wall-kadun Mor­gan?
Kaiken'sen lisäksi on. Mac-kenzie
King ystävämme J , D. Roc-kefellerin
poliittinen suojatti, ei
siis ihme että Mr. Kingin tunteet
^'emämaatÄ" kohtaan kylmenevät.
24- Onko paikalljsosastollanne
mitään huomautuksia tehtävänä työ­läisten
turvallisuuden suhteen?
Vastaus 24. Kyllä, kaikenlaisia.
Mutta mitä hyötyä olisi niistä? Kos­ka
olette kapitalismin palvelijoita
j a itse siinä osallisina, tiedätte yhtä
hyvin kuin mekin, että kapitalismin
vallitessa merkitsee vain mahtava
dollari jotain, eikä työläisten tur-[
vallisuus mitään.
25. Onko paikallisosastollanne
mitään ehdotuksia kaivostyötapoi-hin
ja työtäsäästäviin laitteisiin
nähden?
Vastaus 25. Emme halua se­kaantua
teidän asioihinne. Jos,sen
tekisimme, ette te olisi niin "pöhlö-j
ä " että seuraisitte meidän neuvo­jamme,
mutta /sanomme teille sen,
ett|.; teidän on otettava käytäntöön
yhä 'enemmän jä enemmän koneis­toa,
sillä koneisto, sähkön jä höy­r
y n voimalla on tehnyt teistä sen
mitä nyt olette, mutta juuri tuo s a ­ma
voima tulee olemaan meillä apu­na
vapautuessamine kapitalismista.
26. (Mitä ehdottaisi paikallisosas­tonne
kivihiilen kuljetuksen, säi­lytyksen
j a myynnin suhljeen.
Vastaus 26. Luuletteko meitä t o ­della;'
niin suuriksi nah-eiksi? Vai­vaisimmekö
me päätämme ,teidän
säilytys- ja / 'markkina-asioillanne?
Teemme sen myöhemmin,; k u n kaik­ki
teollisuudet, kaivokset lukuun-otettuna
ovat meidän"^ hallussamme.
Siihen, mennessä, hoitakaa itse asi­anne..;,
27. IMitä mielipidettä on paikal­lisosastonne
eri seuduilla voimassa
oleviin piirien tilanteihin sovellutet­tuihin
vaihteleviin sopimuksiin) riahr
den? ' , .
Vastaus 27. jOlemiiie saaneet
eneinmän kuin kylläksemme koko
sopimuksista. Varmaankaan . ette
odota meidän antavan teille neuvo­ja,
miteii huumata meitä tulevaisuu­dessa!
ySiis tyytykää meidän kur­jaan
• tilaamme joidenkin pai-annet-tujen
sopimuksien ajan. Sopimuk­sien
tekeminen määräajoiksi tarket­tua
sitä, että} myymme työvoimam­me'
riistäjille <)mästa tahdostamme,
ja että aiihamme; heille vallan teh­dä
sillä mitä haluatte jpnkuri, mää­rätyn
ajan. Olemm^ tehneet niin
menneisyydessä, mutta ialamme yä-symään
siihen.
; 28. Mitä mieltä on paikallisosas­tonne
sovinto-oikeuksista jä aovit-telulautaknnnitta?
/ . /
Vastaus 28.. K a i k k i teidän "so­vintonne"
j a J'BOvittelunne" koitu­vat
isäntien hyväksi. Tähänastinen
kpkemiis toteaa,' että kapitalistiset
hallitukset vallitsevat .niihin, aina­kin
enemmistön työnantajille myö-tätuntöisiia
tai itse työnantajia. ' H y ­vin,
harvoin on orjilla yhtään hei­dän
valitsemaansa näissä lautakun­nissa.
Öreenfieldin hallitus ön t o -
deiinut sen teidän komissioniinne
-nähden. Hän kieltäytyi nimittämäs­tä
eräst^ kaivosmiesten valitsemaa
miestä. Greehfieldin oletetaan maan­viljelijänä
. olevan myötätuntoisen
työläisille, mutta kapitalistimielinen
maanviljelijä ' on ' samanlainen kuin
kaikki toisetkin kapitalistimieliset.
Jös seuraavilta henkilöiltä halkas-taisiin
pää j a heidän aivonsa tut­kittaisiin,,
nimittäin J . D . / Rockefel-l
e r i i t ä j J . P . Morganilta, H . Green-fieldilte
j a kolmelta teidän komis­sioninne
jäseneltä, löytäisimme tei­dän
aiyoistahhe samanlaiset kapita­listiset
kerrostumat.. ;,Töisilla siiu-,
remmassa, toisilla pienemmässä mit­takaavassa.
(Sivumenhen' .sanoen,
tuo tutkimus voidaan jonakin päi­vänä'
tehdä, nähdäksemme onkr
väitteemme oikea.)
29. ; Mitä mieltä on paikallisosas-tonrie
Yhteisep teollistuotahnon
edistämisneuvostojen perustamises­ta,
j a jos se ^ niitä kannattaa, niin
missä muodossa? ,
Vastaus 29. Miackenzie King kir­joitti
kirjan "Tebllisuudestia j a I h ­misyydestä"
ollessaan Rockefellerin
trustin, palveluksessa. Tuosta kir­jasta
löydätte kaikenlaista huumaus­ainetta,
mitä voi käyttää työläisiin
sillä aikaa kun heistä voittoja kis­kotaan,
mutta mitä meihih tulee,
kannatamme puhtaasti luokkatie-toista
valistusta j a taistelua sitä
järjestelmää , vastaan, "josta te olet­te
niin^ yljieät — katkeraan loppuun
;saakka.- . '0.:;'^
30. Onko . paikailisosi^ollanne
mitään huomautuksia nykyisen kai-vosasetuksen
ja- -saädöksieo suh-
:teen?,:-: • ' : : • : ' > " ' . ' '•
Vastaus 30. Kyllä, me kiroam­me
toota asetusta varbafsests aa­musta
myöhään iltaan. Se on pub*
taasti kapitalistinen l a k i Ne, j o i f
den tehtävänä on panna se t i j r -
täntöön, ovat kapitalismin nskolfi-sia
palvelijoita. Se o n , kuten kaik>
ki muutkin, kapitalistiset l ^ t , hafiit-sevan
luokan edun mukainen. V a l -
mistaioime psrast'aikaa uutta kai­voslakia,
joka astuu voimaan Sil­vioin,
kun olemme tehneet.mitä on
tehty Venäjällä.
31. Onko - paikallisosastollanne
mitään liuomautuksia työläisten t a ­paturmavakuutuslain
suhteen?
•Vastaus 31. Teidän sietäisi jos­kus
kuulla mitä me siitä sanomme!
Sekin on puhtaasti j a yksinkertai­sesti
kapitalistinen l a k i ; kolme siinä
lautakunnassa olevaa jäsentä ovat
samanlaisia kuin tekin. ' M r . Me-
Neil on sinne kaivosisäntien panema
käskyläinen. Mr. L . Stirling, am­matiltaan
kaivoksien johtaja, ' o n
myös-kin sieluineen, ruumiineen
työnantajien puolella., Mr. Keency,
ns. työväeiii" mies, on samanlainen
kuiri se " C h a p l i n i n KaUe" siellä t e i ­dän
lautakunnassanne, edustaen ei
työläisiä, vaan itseään. Siitä on
kauan; kun hän on tehnyt rehelli­sen
päivän työn. Hän on puhtaas­t
i gompersilaisen työläisten petkut­tajan
tyjrppi.
32. Onko paikallisosastollanne
mitään kokemusta ryhmävakuutuk­sesta
tai minkäänlaisia ehdotuksia
sen suhteen?.
Vastans 32. On teidän j a edus­tamanne
luokan asia etsiä keinoja
nykyisen . järjestelmän paikkailemi­seksi.
Ainoa vakuutus, minkä hy­väksymme,
on palkkatyöläisten kas-ottaminen
tarkasti fuokkatietoisiksL
Ryhmävakuutus pekä kaikki muut
reformit voiyat viivyttää, vaikka
eivät pysähdytä eivätkä estä kapi­talismin
.kukistumista.
3 3 / Onko paikallisosastollanne m i ­tään
] ehdotuksia työttömyyskausien
ehkäisen^iseksi kaivosteollisuudessa?
Vastaus 33. Työttömyyttä tulee
meillä olemaan, niinkauan kun n y ­kyinen
järjestelmä on • olemassa.
Ainoa parannuskeino on syyn pois-taminen,
.•
.'34. Onko paikallisosastollanne
mitään muita ehdotuksia maakun­tanne
kivihiilituotannon pairantami-
.seksi j a ' vakaannuttamiseksi?'
.Vastaus : 34. E i , jätämme sen
hiiliparobnien huoleksi.' Mutta kun
hiilituotsmto tulee työläisten omai­suudeksi,
sitten Ja vasta sitten
teemme joitakin perinpohjaisia muu
tosehdotuksia.
Toivomme, että tämä on kaiÖä
mitä te ette halna tietää. —
Teidän, lu&kkamme puolesta,
Nordeggin kaivosmieliet.
Miss Katjnsha
Venäläine^n kertomus.
KTrj. W. TshemojaroTV.
Hän.halusi, että häntä olisi kut-'
suttu miss KattyTtsi, ^ mutta kaikki
hänen työtoverinsa ja tuttavansa
kutsm"vat, häntä yksinkertaisesti
vain" miss Katjushaksi. .
Miss IKatjusha ' olisi mielellään
tahtonut olla amerikatar. Tahi, jos.;
kin jostakin kohtalon oikusta hänen
oli ollut synnyttäväkin ' Permissä ja
elettävä' Moskovassa, niin halutti
häntä ainakin edes olla olevinaan
aito amerikatar kaikessa esiintymi­sessään
j a käyttäytymisessään sekä
ainakin omassa mielessään kuvitella
olevansa tosiaankin aito amerikatar.
Moiseen viattomaan mielitekoon ei
ollut Katjushamme yksin vikapää.
V Melkein kaikki nuoret ihmisethän
16—32 vuoden ikäisinä havittjslevat
samoin. Viime .aikpihin asti 'tosin
•paranneltiin aina niöiset turhamai­set
harhaluulot j a hassut mielikuvit-lelnt
Amerikasta y.m.s. samoilla
tepsivillä hyviksi tunnetuilla kons­teilla,
kuin muutkin - nuorten ihmin-ten
lastentaudit: pilanteolla j a höy­läämällä
moiseti joutavat nystyrät
pois hyvällä toverikurilla, mutta
kaikki muuttui aivan yhden äkin
kokonaan toiseksi heti kohta, kun
intiaaniromaanien värittänsä . Ame­rikka
mielikuvituksessamme', muut­tui
ovelien, pirteiden j a hyvinvoi­vien
jänkkien Amerikaksi. Nuoruu-den
aikuisten, romaanien luomat
mielikuvitukselliset .• upporikkaat
amerikkalaiset setäkullat ajatuksis­samme
sulautuivat ARuliksi keskuu­dessamme
katovuonna toimineeksi
amerikkalaiseksi avustusjärjestöksi
(American Relief Administration
— lyh. A R A ) , " ja ^ tällöin jälleen
muuttui Amerikka m e i l l e venäläi-läisille
tutunomaiseksi, konkreetti­seksi
j a kovin halutuksi- mieliteon
esineeksi. . '
Itse asiassa eihän Venäjää Ame­rikasta
eroitavaava Atlannin ulap­pa,
vaan vain perin kapea Behrin-:
ginsalmen muodostama' juova.
Se seikka, että matka. Amerik­kaan
Kamtshatkan V kautta on kau­hean
pitkä, ei mitenkään voi k u -
n\ota sitar tosiasiaa, että me venä­läiset
todellakia 'olemme, ,kuin olem­mekin,
amerikkalaisten likhnmät r a ­janaapurit
j a maantieteelliset ser­kukset.
Kaikkityyni kiireestä kantapää-kiiltonahkakenkiin
-tuii, kondensoi­dusta
^ purklömaidosta .aamiaismor-kJnapöydässämme
i l l o in maata pan-nessamme
polteltavia savuUceitam-me
myöten amerikalaistuivat mieillä
takava(Äina yhtäkkiä oikein aito-amerikalaiseUa
kipeydellä j a - mnt>
kattomnndella. v '
Pukimet läaamitövät rumaiitt,
moka-aineet Imeytyivät vereen ja
savuMceet pöllysivät savuna ilmaian,
mutta Jack Londonin, Upton^ S i n ­clairin
j a Henryn romaanit valtasi­vat
kaikki meidän - ajatuksemme^
Kaikki sanalla sanoen meillä ame­rikkalaistui,
yksinpä alkoivat k o i ;
pemmekin tanssia sätkyteM j a hyp­pelehtiä
ameriKkalaisten ruumiin-vääntelyjen
.tapaan, unhoittaen
tuossa tuokiossa tyyten kaikki van-hanaikuiset
europalaiset valssin ja
katrillintapaiset pyörähtelyt. HelJ»-
po tosin on olla amerildcalainen,
vaan koettaapas vain olla amerika­tar!
Sehän ön vallan toista! V a ­kuutan
jo etukäteen teille, että se
vasta on äärettömästi vaivaloisem-paa.
Europalaiskuosien mukaisiin tami-neihin'
pukeutuneina käyvät ameri-kattaret,
mutta amerikkalaiset jal­kineet
ovat jykevät Ja painavat e i ­vätkä
amerikattaret polta Virginia-lehtitupakkaa,
vaan pitävät enem­män
aitovenäläisistä paperosseista
— tehän entuudestaan tiedätte, mi­ten
hemmetin vaikeaa on jo saksat­tarena^
esiintyä.
' Allapäin kallella kypärien näppäi­l
i Kätjusha, kirjoituskoneensa kos­kettimia
vihapäissään. Kone ; o li
saksalaista tekoa eikä Iwan,Semjo-nowitsh
vähääkään vivahtanut ame­rikkalaiselta,
joskin olkapäät hänen
lyhyessä takissaan 'plivatkin vanulla-täytetyt.
, Miss' Katjushan alaku­loista
m i e l ^ e i . edes auringonpais­teinen
päivä eikä uusi pikkuruinen
hattukaan . saanut sen kevyemmäksi
j a iloisemmaksi eikä häntä vähää­kään
huvittaneet toisen konekirjoit-tajattaren
jutut tämän loistavista
menestyksistä viime .tansseissa.
katjushä oli luvannut heti työs­tään
päästyään mennä päivällistä
syömään; Liisa Shkplnikowan uudes­sa
äsuinuksessa. Tämä oli vasti­kään
mennyt naimisiin, saanut t a ­loutensa
jähjestetyksi ^ j a siksi kut­sunut
ystävättärensä uuteen kotiin­sa
tupaantulijaisille. ' ,
Hiljaista oli liikekonttbrissa ja
kovin hitaasti kului aika. Vihovii-mein
loppuivat työt Katjusha, peit-ti
kirjoitusKoneen kannella, asetteli
pikkuhatun päähänsä j a kiireen vilk­kaa
läksi rientämään Liisan luo.
Hän o l i ko-Jin nälissään, ja hyvillä
mielin mielessään ajatteli, ettei hä­nen
iarvitse tänään hankkia j a va­r
a t a . ruokaa kotiinsa j a että hän
saa kuluttaa koko -iltapäivän iloi­sessa
pakinoimisissa j a laverteluissa
sekä opetella ^tanssimaan foxtrpttia.
Poikettuaan" poikkikadulle, jonne
hän oli aikonut, alkoi hän silmillään
haeskella numero seitsemää. Se p i ­ti
olla ' vähäinen . kaksikerroksinen
talo. Silmäiltyään tarkoin katua,
havaitsi hän yksinäisen talon ja
meni kadun poikki toiselle puolelle.
Kuten Liisa oli sanonutkin, olt tääl­lä
kaksi ovea.. Oli.koputettava oi­keanpuoliseen
oveen. Niin tekiki-kin
Katjusha myös. Ovi tuotapikaa
"auliisti avautui ja. kookas huorf
mies ystä-vällisesti Jfeustii:
Olkaa: hyvä! Käykää sisään!'
—Y Onko Elisabet Nikolajewiia
kotosalla?
— Käykää sisään, käykää sisään l
—- kohteliaasti hjrmyiHen 'toisti nuo­ri
mies. 'Sitte hän sulki oven j a
ykskantaan sanoi: , .
— Todistukseone?
Ällistyksissään Katjusha säpähti
j a - o l i siihen paildcaän pyörtyä.
Mitkä todistttkset?
— HenkilönTsyystodistuksenne t a ­hi
työkirjanne.
. Katjusha kaivoi esille työkirjansa
^'a palvelustodistuksensa ja -vaieten
ojensi -ne nuorelle miehelle.
— Kenen luokse tulitte te tänne?
— Elisabet 'NikoIajewna Shkolni-kowan,
s. oi Munsterin^ Epäluuloi­sesti
alkoi nuori mies nyt: silmäillä
häntä.
— Mitä merkitsee tuo " s . o."?
Merkitseekö se samaa, kuin Shkol-nikovma
eli Munster?
— "Niin, yhdestä ainoasta Liisas­ta
on kyse: hän oli ennen Shkolni-kowa,
vaan nyt on Munster.
— Ahaa! Puolenimityskö?
— ES, yksikertaisesti sanoen me­ni
hän äsken miehelään.
— Naimisiinko? Omituista kyl­lä,
Sennimellistä ei löyty ketään
täällä asuvaksi rekisteröijtynä.
Samalla alkoi hän selailla joitakin
papereita.
T — Entä mikä on tämän talon
porttinumero?
— Kahdeksan. Entäs sitten?
Ilomielissään alkoi Katjusha hy­myillä.
, ,
T - Nähtävästi siis minä erehdyin
porttinumeron suhteen. > Minunhan
piti ^ mennä -numero seitsemään.
Suokaa ahteeksi, että olen vaivan­nut
teitä turhanpäiten! Antakaa
minulle nyt todistukseni takaisin
j a ' minä menen sinne. Muiähän
olen nyt. j o paljon myöhästynyt^
•— Ennen komisarin tuloa ei t e i l ­lä
ole l u p a poistoa täältä.
Työn Kalenteri on Suomen toverratten, toimesta ihnestynVt
joulujulkaisu. Iässä. Kalenterissa on tavallisen tekstilukeQusen K.
saksi huomattava määrä erikoisen hyviä yleishyödyllisiä tietej».
joista jokainen lukija voi.«ppia sellaista mikä jokapäiväisessä d i !
mäasä on tärkeää. M- m.on siinä tavallinen almannkVa osasto
tärkeitä tapahtumatietoja jokaiselle vuoden päivälle y.m.
Toverit! Vaikka joulu onkin jo ohitse niin siitä huolimatta
ei tämä arvokas Kalenteri ole vielä menettänyt _ merkitystänsä.
Tilatkaa siis se viipymättä itsellenne. Hinta on ainoastaan 60e:
huolimatta aitä että Kalenterissa on lähelle kaksisataa sivua. '
Tässä on toinen arvokas vuotuinen. tietokirja. Tämän Ka-lenterin
arvo onkin jo yleensä niin tunnettu ettei siitä tarvitse
paljoa puhua, jota todistaa mm. se että Vapauden oma osuus meni
kuin kuninille kiville^ kahden viikon-ajalla. Nyt olemme mj^neet
tointen osuutta jo useita satoja kappaleita j a saatuamme tietää
että sitä on vielä nytkin joitakin satoja kappaleita Yhdysvaltain
puöluelehtnipckeillä jälellä olemme sitä tilanneet lisää j a tilaam­me
siä mukaa kuin tilauksia saapuu, j a painosta riittää, Toistai-seksi
kyllä voimme kaikki tilaukset täyttää. Työläisen Taskuka-lenterin
hinta on 30e. Lähettäkää siis toistaiseksi sillekin sup.
keilematta tilauksia.
Toverillisesti tervehtien
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA.
Box 69, S U D ^ U R Y , ONT.
TanS, knten edelluinäkin Vnotina, Valittaa Vapaa* vappn.
onBtntevvotaksia Saomer. teverilefctiin. ^ on paratta
kerata niaUoIIiniiimaD aScasin j a ' viimeutaai) ovat, ne oltant
VapaucTea boafforiata Anhfikann enai puivana.
ITmotnkais valif imme i^Stäatn SnomeB kommnnistiiiin lehtiin.
Läliettajien on e^dottoa^' .»ti muiatetta-va kirjottaa eri paperille
eriTefifim aijotät toiv/' .luet.' Toivotnksien hinnat ovat 25c hea.
gelta tai perbeeita. ..iniatalcaa kirjottaa aelvaatl niin etti'Be
hyvin näkyvät.
' VAPAUDEN KIRJAKAUPPA.
Boa 69, SUDBURY, ONT.
I ; Tämän nimistä, osuustoimintakysymystä -valaisevaa pikkuki^
r jasta öh Vapauden konttorista lähetetty kaikille suurimpien paik-
I kakuntien asiamiehälle, ilman tilaamatta, myytäväksi. Lähetys
I itse kutakin asiamiestä kohden on öllut korkeintaan 20 kpl
I Tietysti on tarpeetonta enempää tästä asiasta puhua, sillä Vapau-
' den valppaat-asiamiehet ilman muuta tietä-vät inistä on kysymys.
Pienempien paikkakuntien asiamiehiä j a yksityisä krjalli-
> suuden' harrastajia varten on tätä -samaa vihkosta -vielä saata-
I vana Vapauden konttorista. Rientäkääpä tilaamaan. Hinta 10c
» j a asiamiehille tavallln«?n "alennus.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA.
Box 69, S U D B U R Y , ONT.
ole syönyt vielä päivällistä. Minä
tahdon' syödä. 'Mitäs oikeastaan
tarkoittaa tämä tämmöinen mieii«=t-tely?
—, Tämä on väijymispaikka
virkkoi joku -viereisestä huoneesta
käsin. .
Katjusha katsahti ylöspäin j a nä­ki
nuoren,, hienonnäfcöisen keikarin,
joka hymyili hänelle. Katjusha sa­massa
tuokiossa, aa-visti siinä olevan
likeisen henkiheimolaisensa- Tä^ä
nuori mies näytti kerrassaan aivan
kuin joku W e w York Monthly Ma-ga2itt"^
muotilehden palstoille kuva­tuista'
hienoista amerikkalaisista kei­kareista.
Kerrassaan mikään e i he^
rättänjrt hänessä -»astenmielisyyttäi
Juovikas raitainen kaulaliina ja
sarvisankaiset 3rmpyriäiset silmälasit
— kaikki kerrdssaan siis aivan, ku­ten
piti pilakin. . - , ,
— T^kin osuitte satimeen —
toisti nuori mies. -—Minä olen tei^
dän . onnettomuustoverinne, m|nä
myös samaten osuin' tänne pistäy-'
t3rmään. aivan sattumoisiaan ereh­dyksestä,
eikä minullakaan ole ker­rassaan
mitään tekemistä noiden
gulashihommien kanssa.' Enkä mi­nä
edes ole hyvänpäivän tuttukaan
tai muutoinkaan seurustele Nep-gulashien
kanssa.
Kajusha oli kovin iloissaan joU'-
duttuaan näin äkkiä arvaamattaan
nuoren gentelemannin seuraan eikä
enää kovinkaan: peloissaan .-varron-nut
komisarin tuloa; Mutta saatu­aan
tietääi että tämä silmälasipäi­nen
gentlemanni vain vasta: kaksi
kuukautta sitten oli saapunut Ve­näjälle
suoraapäätä Chicagosta, jos­sa
hän on elänyt lapsuudestaan a l ­kaen
— silloinkos -vasta sanoin k u ­vaamaton
riemastus -valtasi hänet:
A FÖKRNIER,
LIMITED
HENRI, PALO, T A P A T U R M A M
A K K U N A L A S I
VAKUUTUKSU
B A L K I E - Q I L L BLOCK. SUDBURY.
Lainoja hankitaan nopeasti Ja li-bafailla
hinnoilla
DR F Ca FRASER
HAMMASLXXKXRl
'Johnaea Block
(poehranen rautakauppaa nit*
päätä)
Pbane 117
K A L L E POUKAMAN
— SAUNASSA —
kylvetään perjant. ja lanaaUisa
SUDBURY,
Pahelin 4 S 7 P. O. Boa Ittt
Tuhannet ovat paran*
tuneet 100 pros. temy-
Prest of Chicago" (hra Prest ^
kas 'vain, millaisia odottamattomia, gosta) kohteli ja liehitteli 1*^
äkkiyllätyksiä valmistaakin elämä hyvin herttaisesti ja, hurmasit»»
Kylmyyden ja InfInenskn vat&
nus 35c, Reumatismi ja sen
nus 50iB, Luonpollinen Ravintojlrj»
telmä 50c, 4 Koti-Kiropraktiikka 5»;
Umpitauti j a sen parannus fl-J*
Kasvikset ja Hedelmät lääkkeed
30c, Naurun parantava vaikutus m
Auringon parannus 30c. Tflatb»,
osotteella:
Dr. J . K O S K P S H E A L T H SEEVlJ
Box 1197. San Francisco^
Bostonin oloja, j a nautti sisä^'
kuvaamatonta riemua. "»is»,
kurkunpäässään sorauttaen
jaimen, tuontuostaan P"^^^f^
lausui " a l i right" j a "my f"^'
toisinaan ihmiselle. Mimmoinen
kummallinen tapahtumain yhteen-sattumus
piti johdattaakin hänet ^^^^^ ..e,... - ,
aivan äkkiarvaamattaan välittömäs-, Katjusha oli ylen riemastuksissi»
t i kohtaamaan syntyperäisen ame- tästä uudesta tuttavuudestaan,
rikkalaisen. . havaitsi miellyttävänsä tuota ^
Iltapäivällä kävi tämä "amerik- ta miestä j a olevansa tuon
kalainen" nuoren miehen -valvonnan mielestä aika" viehättävä J> J*7
alaisena ostoksilla j a . sitten he kah- j a hänen somassa, viehättää»
joskin aitovenäläisessä
sään alköi''välkkyä ihania _ ,
v i a ' mahdollisista ameriI4«*rv
den' kesken : söivät- mainion-. i l l a l l i ­sen,
Katjusha, jonka puUoposket tuo­tapikaa
punottivat, tarkoin kyseKjtulevaisunstoivpista. Nyt e|l»"^
hän , päähineestä suippokärMsiin — Enkö saa poistua? Minä en j a uteli New Yorkin. Chicagon j a i n j lujginitnan r*^^°^^ ^