Vapaus, March 12, 1925

              Sm 4 Torstaina maaKrifc 12 iv—Thnr^ Mafdi 12fe Ifl25
VAPAUS
Cteadan SDomalaiseD tyfiviesUta iintnkumstUS^ flmes*
tj7 SodboryMa, Out. joka tiistai, torstai-j» laoaataL
T o i m i t t a j a t :
A, B. MÄKELÄ. ABVOVAABA.
VAPAUS (Liberty)
The 0Dl7 organ of Finnish WorkerB fn Canada. Pab-llshed
Jn Sadbnry, Oot, every Taesday, Thorsday and
Satnrday^
Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
as seeond elass matter.
General advertisingr ratcs 76c per coL inch. 10-
nimnm charge for s i n ^ insertion 75e. The Vapaus
is the best advertising medium among the Finnish
People in Canada.
« s
Kysymys ammatillisesta eheydestä
On' tunnettua, että Amsterdamin Jntemalsionalen
k e : ^ on kokouksessaan hyväksynyt epämääräisen pää
toslauselman, missä se ilmoittaa -oleVansa valmis otta-maan
Venäjän ammattijärjestön Amsterdamin internat-sfönaleen
ja se lausuu tämänsuuntaisen toivomuksen, ja
että Amsterdamin yleisneuvosto on niinikään valmis
kutsimiaan yleisvenäläisen ammatillisen keskusneuvos*
ton Amsterdamissa pidettävään konferenssiin mielipl
teiden vaihtamiseksi sen jälkeen, kun venäläiset ovat
lausuneet toivomuksen yhtymisestään Amsterdamin In-tematsionaleen.
Päätöslauselma "oli kompromissin tuo­te
ja äänestivät sitä vastaan Fimmen, Purcell y. m. ja
pitää esim. «Daily Herald» sitä esteenä yhteisen kon­ferenssin
pitämiselle ilman ennakolta asetettuja ehtoja,
mikä oli engl^tilaisten päävaatimuksena.
Mainitussa amsterdamilaisten yleisneuvoston koko­uksessa
koettivat oikeistolaiset, kuten Oudegeest ja Jou
haux, kuitenkin kaikin voiminsa torjua koko eheyttä-mishankjceen
ja vaativat täydellistä välien rildcomista
venäläisten kanssa.
Mutta tällöin astui tuleen Englannin veturimieslii-tOn
puheenjohtaja Bramley, joka edusti Englannin am­matillista
yleisneuvostoa. Hän aloitti sillä, että'Wienin
kongressin päätös edellytti Venäjän ammattijärjestön
ottamista Amsterdamiin, ehdoilla, että se h y v ^ yi
Amsterdamin Intematsionaleh säännöt ja ohjelman.
Tätä päätöstä voidaan mahdollisesti tulkita siten, että
samat ehdot asetetaan suullisellekin neuvottelulle kum­mankin
puolen välillä. Mutta tämä merkitsisi sopi­muksen
mahdottomuutta jo etukäteen. Amsterdamin
Interriatsionalellei ei koidu mitään vaaraa tällaisQStia
neuvottelutilaisuudesta, mutta ammatliyhdistysliiUceel-le
kokonaisuudessaan voisi siitä olla suurta hyötyä.
Bramley siirtyi sitten Moskovassa käyneen engltmti
Jäisen valtuuskunnan kantaan. Englannin anunattiyh
distyamiehet olivat tarkkaan ja varovasti pohtineet ve­näläisten
ehdotusta Ja havainneet sen jäikieväksi. Bilt-tiläisellä
amm. yleisneuvostolla on se yksimielinen kä­sitys,
että ,
V veno/d^ ja Aptsterdamin välinen neuvottelu on
^ , välttäinoton,- ; v; 7
jotta voitaisiin pohtia; onko olemassa pohjaa yhtenäi­syydelle,
ja että tällainen konferenssi oji järjestettävä
ilman ehtoja. . ' -
V Britfiläinen valtuuskunta ei ollut venäläisten Vaiku
tuksen alaisena. Valtuuskunta oli < kokoonpanoltaan
varsin sekanainen: eräät sen jäsenistä olivat myötämie­lisiä
kommunuteille, toiset so^ialivällaidcumouks^Uisil*
le,? jeräal taas olivat koneervatiiviaia. Mitä minuun tu­lee,
jatkoi Bramley, lukeudun minä Englannin amma­tillisen
liikkeen oikeaan siastaan enikä suinkaan ole
kommunisti. Mutta Bramley sanoi kuitenkm olevansa
-pidcotettu tunnustamaan, että Venäjän työläiset olivat
kommunistisen hallinnon ! vallitessa saavuttaneet' huo­mattavaa
edistystä, ja että
i Venäjän nykyiset menettelytavat olivat ainoat
jotta vakautettaisiin työläisten edistyminen edelleenkin.
Bramley huomautti Oudegeestin vihaniielisen intoi
lun johdosta, että asiasta o l i paras keskustella rauhalli
sesti ja asiallisesti. Hän tuomitsi ankarasti sosialide-mokraattisNen:
lehdistön halpamaisten ja valheellisten
hyÖldcäysten j ehdosta, j oita nämä olivat tehneet Eng­lannin
valtuuskuntaa vastaan. Tämän .jälkeen esitti
hän ponsiehdotuksen, tatissa valitettiin, että tällainen lo-ikataisteluolisaattanut
olla mahdollinen, ja lausuttiin
toivomus, ettei sellainen tulevaisuudessa saisi työväen
-lehdistön teolta toistua; Lausunto-loppui ehdotuk­seen
suullisen konferenssin kutsumisesta venäläisten
kera vapaalla pohjalla.
T ^ ä englantilaisten ehdotus hyljättiin, sillä oikeis­ton
joh^jat mielivät ennenkaikkea saada vapaat kädet
lokataistelun käymise^csi edelleenkin heille vastenmieli
,siä ammatillisen liikkeen edustajia taikka ryhmiä vas­taan:
koko heidän valta-9semansahan pohjaa valhee­seen
ja vääristelyihin.
' Mutta Englannin va(tuuskuuiian ja varsinkin, Bram-leyn
tiukka kanta teki kuitenkin määrätpi vaikutuksen
eräihin osanottajiin. ^ Eri mannermaan valtuuskunnat
selittivät, etteivät he suinlfaan vastusta englantilaisten
toivomuksia yhteisestä konferenssista. Tällöin katsoi
Oudegeest välttämättömäksi osittaisen kiireellisen pe­rääntymisen
äskeiseltä kannaltaan; hän ei suinkaan
tahtonut välien rikkomista venäläisten kanssa, vaaii oli
hänet ymniärretty väärin! .Jatkuvassa keskustelussa
kävi ilmi,: että jos Amsterdamin toimisto pysyi kieltei­sellä
kannallaan, joutuisivat sen edustajat vahemmisr
tooni Erittäin kiivaan mielipiteiden vaihdon jälkeen
esitettiin sitten alussa mainitun kompromiesipäätöslau-selman
ehdotusta, joka tehtiin siinä mielessä, kuten sa-jiat
Icuuluivat^ että estettäisiin repeämä venäläisille v i ­hamielisen
oikeiston ja suvaitsevaisten englantilaisten
kesken, ja tämä ehdotus hyv^yttiin.
suurimpain — kansojen alistamisella ja riistämisellä,
ja Neuvostohallibdcsen käyttämillä karbsanvaltaisilla
menettelytavoilla. Kapitalistisen imperialismin pyy*
teitten toteutt^ana 00 nyt «Kansainliiton» nimellä tun­nettu
sortdconeisto. Mutta sen vastdEohdaksi on idäs­sä
muodostumaisillaan mitä syvällisimmästä ja laaja-kftntoisimmasta
merkityksestä oleva taloudellinen ja
poliittinen liitto Jeanin, Kiin^te ja Neuvostotasavalto­jen
välillä. Lopullinen liittosopimus on pääpiirteis­sään
valmis tahi ainakin valmistumaisillaan. Tuon so­pimuksen
sekä moraaliseen etta^taloudelliseen vaduituk*
seen nähden ja siäen katsoen, kuinka suunnattoman
väkirSdcaita kansakuntia se piiriinsä sulkee, tulee tuo
liittymä siirtämään manmanvallän painopisteen länsi
maista itämaäin.
Tähän saakka on idän kansoilla ollut täysi syy kat­soa
pelolla ja vavistdcsella «kristittyjen» hallhidcsien
lähentelemistä, ne kim aina ovat heitä kohdelleet alem­piarvoisena
rotuna, rosvonneet heidän Iuonnonr3ckau-tensa
ja ^tehtaillaan kailcottaneet' heidät kotikonnuil­taan,
vieden heidän vaimonsa ja lapsensa noissa hiki-pajoissa
raatamaan luonnottoman pitkiä päiviä nälkä
palkoilla.
Vertailkaamme näitä, menettelytapoja Neuvosto-Ve­näjän
kanssa tehtyihin sopimuksiin, joissa tunnustetaan
näiden kansojen itsenäisyyden koskemattomuus ja rotu­jen
tasa^arvoisuus; joissa ei vaadita mitaan aluevalta­uksia,
ei mitään "«vahingonkorvadcsia»; joissa heille
palautetaan ts^in-aikaisen imperialismin riistämät
omaisuudet ja oikeudet; jotka ovat puhtaasti kauppa
ja yhteistoiminta-sopimuksia —niissä näemme ihmis­ten
veljeydelle perustuvan liiton, joka tulee pohjiaan
myöten järkyttämään länsimaista .kapitalismia.
Kapitalistisen imperialismin viimeiset aseelliset vai
taidcset, röyhkeät ja väkivaltaiset toimenpiteet Kiinan,
Egyptin ja Intian kansojen luonnollisiropain oikeuk­sien
sortamiseksi ja valtiollisen.vapauden kuristamisek­si,
ovat herättäneet nämä kansat valveille ja poistaneet
niiltä viimeisenkin jäännöksen siitä luottamuksesta ja
kunnioituksesta, mitä niillä lienee ollut «brittiläiseen
oikeuteen» tai «länsimaiseen sivistykseen». Intian van
kiloissa,mätänee parast*aikaa enemmän valtiollisia van
keja kuin missään muussa maassa koko mailmas.sa.
Luottamuksen ja kunnioituksen on tappanut se s^Kjm^-
:ön sorto, jota länsi: on itää kohtaan harjottanut, ,r„ ,rrr
Näissä, vähintään 400 miljoonaa käsittävissä kansa­kunnissa,
jjoilla on hallussaan arvaamattomat määrät
käyttämättömiä luonnonrikkauksia, on nyt herääminen
alkanut: iie näkevät lännen imperialismissa yh&isen
vihollisensa. Näillä kansoilla on vanha sivistys, ja ne
ovat ikimuistoisista ajoista tottuneet kommunistiseen
elämäntapaan,^jota ne ovat valmiit. kehittän)ään^:^taIou-delliseksi
yhteistoiminnaksi, estääkseen länsimaiset ah-nurit
riistämästä heidän luonnoririkkauksiaan' jtk työ­voimaansa.
'Tämä idän kansojen liitto on täikein jä mditavin
voima, mitä imperialisteilla on huomioon otettavaa'-—
vouna, joka tulee' aiheuttamaan muutoksen ei ainoas­taan
Aasian, vaan Europarikm kohtaloissa.
Kaks! eri suuntaa vierasten kanso­jen
kohtelemisessa
. Nykyisdlä kiertomatkallaan Canadan lännellä on
professori Scott Nearing eräässä luennossaan mestaril­lisesti
tuonut esille, laukea jperinpi^cA ero on ka-pitalistiseirA
pienten ^,^11^^ ja suiurtenkin, mailmaa
^Taistelu porvaristoa vastaan on
asia, jolla ei ole mitään tekemistä
yksilöllisen terrorin kanssa" \
. Poliisiprovokaattorien Leipzigm <tseka»-jutussa an-tamain
tolkuttomain, mutta tarkoituksellisten lausunto­jen
johdosta kommunismin taktiikasta ja~'väitteiden
johdosta, että neuvostovallan lähetystö Berliinisäa^^olisi
yllyttänyt yksilölliseen terroriin ja jopa olfut OTgMi-soimassakin
sellaista, on «I^ote Fahnen» kirjeenvaihr
taja Moskovassa kääntyn^ eräiden tunnetuimpäinve^
näläisten kommunistien puoleen asiassa. Kominternin
puheenjohtaja 5mov/ev vastasi, että Venäjän, polsevikit
ovat aina olleet yksilöllistä terroria vastaan ja jo aiko­ja
ennen.vallankumousta taistelivat itsepintaisesti esim.
sosialivallankumouksellisia vastaan, jotka kannattivat
erikoisesti yksilöllisen terrorin käyttämistä luokkatais­telussa.
Ja tarvitsee vain palauttaa mieliin, että yksi
Toben kansainvälisen'huomattavimmista jäsenistä, Ad­ler,
- käytti yksilöllistä terroria, ja moni niistä; jotka
nyt laittavat valhejuttuja kommunistien ttJctiikasta,
ovat tehneet samoin kuin Adler. Taistelu porvaristoa
vastaan on asia, jolla ei ole mitään'tekemistä yksilölli­sen
terrorin kanssa. Marxilaisina ja leninisteinä olem­me-
me yksilöllisen terrorin ehdottomia vastustajia.
Edelleen tiedusteli kirjeenvaihtaja J^uAorimn mieltä.
Tämä^ vastasi, etteivät kommunistit millään tavoin salaa
taistelutaktiikkaansa. On typerää väittää, että me hää­risimme
yksilöllisessä terrorissa, taikka että me marri
-labina ja leniniläisinä tekisimme salaliittoja^yksityisiä
henkilöjä vastaan. Kommunistit taistelevat kansan­joukkojen
kera ja.puolesta, eikä heillä ole mitään tdce-mistä
salaliittokoplien kanssa. Sen vuoksi, että me tie­dämme,'
että salaliittoutumat aina jäävät tulo^psettomik
si, minkä vuoksi tämä t^tiikka on hyljättävä.. "Yksi­löllisellä
terrorilla saattaa vain joissakin yksityisissä
tapauksissa olla merkityksensä, kuten esim. Adler-
Styrkgh-tapauksessa, mutta me olemme sellaisen ^dot-tomia
vastustajia. Ja me emme ole sen vastustajia
tunnesyistä, vaan polnttis-käytännöllisista syistä. Olem­me
marxisteja ja leninistejä; siinä selitystä riittamun.
Beta Kun vastasi niinUcään, etteivät kommunistit
luonnollisesti ole yksilöterrorin ystäviä. Ja venäläiset
polsevikit osoittivat jo tsaarikautena, etteivät he villeis­tä
vainoistakaan huolimatta kielineet olla midkana mis­sään
yksilöllisissä terroritoimissa. Ltmin asettni aina
Kilpajuoksusta ja muis­ta
MpaUuista
-— mistäpas sitä olisi tähän aikaan
puhuttu, jos ei siitä. "Kielisef
lehdet ovat viikkomääriä joka nu­merossaan
kiijotelleet pitkiä juttu­j
a Paavo Nurmesta, "lentävästä
suomalaisesta", hänen "aavemaises^
ta nopeudestaan", hänen elin- y. m.
tavoistaan, pohjoisesta kotimaastaan
ja seji kansasta — juttua vaikka
minkälaista,. joista kaikista tuskin
Nurmi itsekään mitään tietää. Nur­m
i o n nyt juossut juostavansa tääl­lä
Ontariossa. Hamiltonissa alensi
Canadan ennätystä hiukan enem­mällä
kuin minuutilla puolentoista
mailin matkalla, entinen ennätys
ollen puoli sekuntia yli 8 minuu­tin,
ja Nurmi juoksi nyt matkan
lähes '5 sekuntia alle 7 «minuutin. Se
ei ollut huonosti tehty. Ja sanoma­lehdet
kirjottivat nyt, että siinä on
"kaikkien aikojen paras juoksija":
kymmeneen tuhanteen t o t e e n mitä
lie kilpajuoksua harjotettn, ei ole
moista kinttuparia nähty, ei muuta
kuin aavistettu kansojen mielikuvi
tuksessa. Jumalien lähetti Merku-;
rius, jolla oli siivet kantapäissä,
mahdollisesti viiletteli maita mante­reita
yhtä nopeasti kuin Nurmen
Paavo. Niinpä mainittiin Paavoa
Toronton lehtien otsikoissa myös
"ihmis-Merkuriuksen" > arvonimellä.
Mutta Torontossa ei Nurmi on­nistunut
oikein hyvin. Komeasti
kyllä juoksi,..ja vaivatta voltti kaik-
Jci ki pailemaan lähteneet Canadan
parhaat juoksijat, mutta vanha Ca­nadan
ennätys ei alennut kuin 1/10
sekunnilla -^.^ja.se oli vähän mie­heltä,
joka nykyisellä Amerikan-matkallaan
on>'jo rikkonut neljättä-kymmentä.
ennätystä., Bata > lienee
ollut liian pehmeä, siis' epäedullinen
ennätyksien teolle.
Urheilun harrastajia oli täältä­kin
Sudburysta mennyt sekä Ha­miltoniin
että Torontoon, varsinkin
Torontoon, Nurmen juoksua katso­maan.
Juttutövassakin oli kysy-torjuvalle
kannalle kysymykseen nähden. Ja udcarilai-seticommuiiistit
osoittivat a&oinaan j a osoittavat edel-leeuj
etteivät pidä yksilöllistä terroria sopivana lajste-lukein<
pn^ /Hörthyn terroibtalcaan huolimatta;:
mystä, • «ttä e i ^ ; l oteta ja lähdetä
mukaan. Mut^a Eaapro piti sen
turhana.
"Minä olen -aina tiennjrt"," hän
sanoi, "että toinen juoksee vähä,
paremmin kuin toinen, enkä minä
puolestani pidär sillä v väliä, kuka
heistä nopeimmin pääsee. .Ei mies
kuitenkaan kaikkia elukoita saa kiin­ani
juoksussa." ^
. •• • •••••
Jos • Uij , ''•
VEDONLYÖNTI
kilpailuista lopetetaan, niinikuin
lainsäätäjiUämme nykyään on aiko-i!
nus, menettävät, ne tietenkin par­haan
makunsa. Mutta pelihimoa on
vaikea, jos ei mahdoton, pakkokei­noilla
poistaa ihmisistä.
Jossakin maassa, kertoi joku jut-tutupalainen
kauan sitten lukeneen­sa,
oli kaikki uhkapeli ankarasti
kieUetty. Ei mitään^ pelivehkeitä,
ei edes viatonta"tammi"-lautaa
saanut löytyä. Mutta ^ttenkin' shl-lä
pelattiin, aivan yleisesti ja' julki­sesti.
Miehiä istui ravintoloissa
pöytien ääressä, totia, kahvia tai
jotain muuta virvoketta. .nautiskel­len.
Kunkin edessä pöytäUinalia oli
sokeripala. Mitään ei puhuttu. Sil­loin
tällöin joku heistä ojensi kä­tensä,
johon kaikki toiset pistivät
määrätyn rahan —-oliko se markka
tai 10 markkaa, on yhdentekevä
— ja taas istuivat äänettöminä,, ku­kin
sokeripalastaan tiukasti katso­en.
Kysymys oli siitäj kenen •<>-
keripalalle enaikti kärpänen lena!,
se voitti toisilta; sovitun panoksen.
Poliisi oli voimatoni sillä eihän sii­nä
mitään sellaisia esineitä käsitel­ty,
joita olisi laillisesti) voinut väit­tää
"pelivehkeiksi
Juopumis- j a muun huumautumis-himon
laita on Melkein s ^ a . Jos
salapolttimot saataisiinkin, tyyten
hävitetyiksi ja httumausaineitten
maahantuonti kokonaan estetyksi,
päihdyttäisivät ihmiset itseään sitten­kin,
yhä alkeellisemmilla j a alkeel­lisemmilla
keinoilla; Sanotaan ole­van
tänäkin päivänä-villiheimoja,
jotka päihtyäkseen vain punovat
kappaleen myrkyllistä kärpässientä.
Samalla tempulla jotkut tutkijat
väittävät Vanhojen Pohjolan viikin­kien
.^koinaan hankkineen sen
"be^9erkki-raivon'^ jonka, vallassa
ollessaan he purivat- kappaleita me-tallikilvestään
j ^ tappehin mels-nittu
mninaisaikaisissa kreikkalais­tenkaan
olympialaisissa harjotetun.
Eaaprokin sanoi siitä kunlieensta
vasta Suomen viimeisten presiden­tinvaalien
yhteydessä.
Euotsikkojen ("ruotsalaisen kan­sanpuolueen")
presidentin-ehdok­kaana
oli Söderholm, joka ensimäi-sessä
äänestyksessä sai 35 ääntä.
Toisessa äänestyksessä, jossa puo­lueet
yhtyvät vaaliliittoihin, mot-sikoilla
luonnollisesti e i . olhrt toi-voa
saada ' ehdokkaalleen lisä-ääniä
mistään muusta puolueesta, ne kun
kaikki ovat suomalaisia. «Heillä oli
vain valittavana yhtyäkö ns. edis­tysmieliseen
Rytiin, vaiko maalais­liittolaiseen
Relanderiin. Ratkaise­van
hetken lähestyessä levisi huhu,
että Rytillä on raot«alainen rouva.
Mieliala - oli jo kallistumaisillaan
"edistysmielisten" puoleen,-kun toi­saalta,
alkoi kuuluarkuiskeita, että
myös Relanderin rouva on ruotia-lainen,
vieläpä oikein ruotsalaisen
kansanpuolueen jäsen.' Samalla tu-li
tiedoksi, että kaikki suomalaiset
taantumuspuolueet yhtyvät Relan­deriin,
ja silloin »opi ruotsikkojen-kin
mennä sinne, mihin heita^ luon­tonsa
veti —• taantumuksellisem
paan kahdesta taantumuksellisesta
leiristä.
Voimme siis sanoa Relanderin "aja
neen akallaan" presidentiksi, s.
voittaneen muijansa- ansioilla. X>mia
erikoisia ansioita hänellä nähtäväst
ei ole sanottavasti ollutkaan. Niiri
vähä kun maalaisliitossa "älymys­töä"
on^ olisi hänen luullut pääse­vän
johtavaan asemaan edes omassa
puolueessaan, mutta Kallio ja Alkio
ne ovat maalaisliiton johtomiehiä
olleet, eikä Relanderista ole kuultu
tämän taivaallista.
Muistamme hyvin, että maalais
liiton valtakautena taantumus rie
liuu pahimmoillaan. Kallion olles­sa
pääministerinä elokuussa V , 1923
toimitettiin häpeälliset kommunisti­en
joukkovangitsemiset. Suomen
presidentin vaalin tulos osottaa sel­västi
j että ollaan menossa yhä pi­temmälle
' vastavallankumoukselli­seen
suuntaan. Muutapa ei Suo­men
oikeusturvaa vailla oleva t y ^
väestö odottanutkaan.. Luokkataisi
telu vain kärjistyy yhä nopeammas.
sa tahdissa. '
• '•••*
MIHIN FILMISENSUURIA KAY-TETXAN
Ruotsissa on tullut ilmi omitui­nen
filmisensuurin käytäntö. Kun
tähän asti tavallis^i on^tehty va
lituksia siitä, että sensuuri on kiel­tänyt
jonkun filmin näyttelemisen,
.on eräs sikäläinen kuvateatteri va­littanut'
siitä, kun sensuuri on hy­väksynyt
erään filmin^ jonka' teatte-riyhtiö
oli jättänyt sen tarkastet­tavaksi
- — j a kiellettäväksi.
Yhtiö, sanoo suoraan, että
pMheeo ja piestmi
Pöytäkirja
ei ole vielä loppuun «uoritett.
Va,*«4«i liikkeen joht<SL:
kokouksen pöytäkirja ja
tileistä tammikuulta laettiin
väksyttiin. Viimemainitta t ^ i ^
kastajien lausunnon perusteella.
sen
keesss. riehuivat^rsim^EiEpaDlen«cvim-nuJla.
t HiMmolaiaemn» *osM
kaukaiset —. ostjakit -Speriassa ide-,
läKn ^'jnopötteleVBt'^^
milloin el ole -varaa ostaa viinaa.
lienee' jotenkin harvinaista. 'Nylcyi-sifisä
olympialaiässa' kisoissa «ota
urheilul^ia ei ole' ollut ohjelmis­tossa
eikä sitä 'tiettävästä ok' maS-y
w suoraan,
tarkotuksena oli saada fihni Ruot­sissa
kielletyksi, voidakseen; peruut­taa
kauppansa, minkä se tuosta
filmistä oli tehnyt saksalaisen filmi­yhtiön
kanssa. Filmejä ulkomailta
ostettaessa on,; näet, tapana pistää
kauppasopimukseen sellainen ehto,
että .sopimus_.purkautuu, jos- Ruot­sin,
sensuuri kieltää -filmiä esittä­mästä.
Teatteriyhtiö oli sitoutunut
suorittamaan kyseessäolevasta fil­mistä
15,000 kruunua, mutta oli
nyt tullut siihen käsitykseen, että
hinta oli liian korkea, j a pyytää
sentähden hallitusta - velvottamaan
valtion filmisensuurin • kieltämään
tuon filmin, vaikka sensuuri ei ole
fihnin sisällössä huomannut "mi­tään
moitittavaa".
Sensuurivirasto on siltä vaaditus­sa
lausunnossa selittänyt, että jos­kus
ennenkin ovat kuvateatterit
pyytäneet kieltämään milloin min­kin
filmin. Tavallisesti noihin pyyn-töihin
ei kuitenkaan voida suostua,
koska asianomaiset enimmäkseen
haluavat sillä tavoin päästä "siivom-mista"
ja ehkä juuri sentähden vä-hemmän
yleisöä , puoleensavetävistä
filmeistä, toisinaan semmoisista,'^ joi­ta
voisi näytellä "vaikka sunnun­t
a i k o u l u ^ " . Sensnuriviraston mie­lestä
käsittää valituksen tehnyt
teatteriyhtiö senräurin tehtävän a i ­van
väärin, sillä sensuurin täytyy
JQka tapauksessa puolueettomasti
arvostella ensinnäkin Silmin laatu ja
soveliaisuus yleisölle' esitettäväksi,
j a toiseksi' pitää silmällä myös fil-^
min vfdmistajien oikeutta. / ' E i saa­ta;
oDa,? sanoo . sensuurivirasto,
'ncahsainviBsten ' ötkeb8käsitteid.en
muSod^ Hman aeaaOiäa syitä'tehdä
motsalaisen ostajan nuel&si vapa­uttamalla
hänet ulkomaalaisen f i l -
mivalnustajan kanssa tekemistään
Mahdollisesti harjotetaan.^ samaa
peSa muissaldii maissa. Ja se se-
SttSffl, miksi Ulin peräti vähän oh
kunnollisia fihnikappaldta nähävä^
na. ' "
' Canadan K. S. Järjestön toi-
.mecnpanevan komitean ko-
, kouksesta, helmikuun 27 p.,
1925.
Läsnä olivat kaikld toimeenpane­van
komitean jäsenet, sekä luen­noitsija,
tov. Alfred Hautamäki.
Luettiin Meadow Pörtage'ssa,
Man., suomalaisten toimesta muo­dostetun
avustuskomitean kirje
jossa selostettiin, että sikäläiset to­verit
ovat päättäneet lähettää ke-^
räyslistoja järjestömme' osastoille,
tarkotuksella avustaa niillä kerty­neillä
varoilla tov. H j . Laurilaa,
jonka vaimon he toivovat erikois-lääkärin''
hoidon avulla saavan ta­kaisin
noin vuosi sitten menettä-mänsä
näkönj», ja pyydettiin toi­meenpanevan
komitean myötävai­kutusta
keräyksen onnistumiseksi
Paikkakunnalla ei ole puolueen
osastoa. Syyksi siihen selittävät he
äärimmäisen vaikean taloudellisen
asemansa, mikä on pakottanut hei
dat tyytymään paikalliseen "Kehi­tys-
Seuran" toiminnan pystyssäpita-miseen,
jonka jäsenmaksut ovat pie­net
— ja jolta seura on vointinsa
mukaan edistänyt ja edistää puo­lueemme
tarkotusperiä. Järjestön
osastoja päätettiin kehottaa otta­maan
keräyslistat huomioon ja ke
räämään avustusta niiltä, jotka ovat
halukkaita ja tilaisuudessa lahjo­tuksia
antamaan.
WindBorin osastolta' saapunut kir­j
e ' l u e t t i i n . Kirjeessä ilmotettiin,
että tov. Martin Hendrickson oi
käynyt kylässä ja puhunut heille
kolme eri kertaa Lenin-Liebknecht-viikoUa,
minkä palveluksen he oli­vat
korvanneet luovuttamalla hänel­le
kolehti-tuloista $25.<iO.
Suomeata<oli saapunut asianomai­selta
työväenjärjestöltä kirje/ jossa
ilmotettiin Suomen vasemmistoleh-dille
lähetetyn.^ |30.00 Ja Suomen
toverien avustusrahaston lopputili­tyksen
.^11;65 jahaerän perillesaa-pumisestä.
Karjalan Kansan Komissaarien
Neuvostolta oli .saapunut kuitit
$1005.80 rahamäärästä, jonka
toimeenpaneva komitea^on välittä­nyt
heille Karjajan ilmalaivarahas-toa.
Alfred Hautamäen tili-raportti
tammikuulta tarkastettiin j a hiyväk
syttiin. .- , -
A. T. Hillin tili- ja matkaselostus
luettiin ja hyväksyttiin. Samalla
luettiin tov. Hillin selostus neuvot­telustaan
White Laken osaston
kanssa niiden syytöksien suhteen,
joita sen erästä jäsentä vastaan on
nostettu. Asian suhteen päätettiin,
että aikaisempi päätöksemme saa
edelleen jäädä voimaan.
Piirien 2,- 8, 6 ja 7 piiritoimi­kuntien
kokousten pöytäkirjat luet­tiin.
Eivä|; antanee^ aihetta toi­menpiteille.
'
YhdysYalUin W. P. S. Järjestön
toimeenpanevan komitean pöytäkir­ja
luettiin.
Sihte4»rin laatima . tilikertomus ja
selostus järjestön varoista ja ve­loista
hyväksyttiin Toronton osas­ton
tilintarkastajain lausunnon' pe­rusteella.
Samalla kuultiin toimeen­panevan
komitean valitsemien tilin­tarkastajain
lausunto tilefstä ja kir­janpidosta,-
joka ei antanut aihetta
keskustelulle, ,tai muistutuksille.
Seloslukaen keskustoimeenpane-van
komitean päätöksestä Beaver
Laken erotetun osaston ja puolueen
kansalliskonventsionin pitoajan- suh-teendiikatsottiin
ei antavan aihetta
toimenpiteille. ^
ToT. Hantamäki selosti matkaan-sa
lännellä ja Pohjois-Ontariossa,
pitäen sitä yleensä tjrydyttävän hy­vin
onnistuneena. Selostus hyväk­syttiin.
'
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin
J . Vv Latva ja J . W. Ahlqvist."
Kokous lopetettiin.
Vakuudeksi,
S; »G. Neil, sihteeri
Olemme tai^kastaneet edellä ole­van
pöytäkirjan ja hjrväksymme sen
sellaisenaan.
J . V. Latva. J; W". Ahlqvist.
(Pöytäkirjan tarkastajat.)
—-—o—!——
Pöytäkirja
tehty Canadan Suomalaisen
Järjestön, laillistetun, tbir
meenp. komitean kokoukses­sa,
helmik. 27 p., 1925.
Saapuvilla olivat kaikki toimeen­panevan
komitean jäsenet Puhetta
johti J . W . Ahlqvist.
Hakemus ''lupakirjan saamiseksi
järjestöltämme öU' saapunut White
Laken, B.' C: suomalaiselta osastol­ta.
^ Sihteeri iliöotti lähettäneenä^
mainittille osastolle lupalozjan/ ja
arpeelliset ohjeet toiminnan Järjes­tämistä
varben. Toimenpide hyväk­syttiin.
Kenythma : myöntäminen ^ New
ilnlandin osastolle rakennnsrahas-ton
kartuttamista : varten jätettiin
seuraayan kokouksen päätettilvaksi,
KertOBB. Järjestön tohne€nw
van komitean tileistä luettiini»i!'
väksyttiin. •
Pöytäkirjan tarkastajiksi VIAHS-O.
K. Jokela j a J . K a i i ^ ^
Vakuudeksi,
S. G. NeO,
sihteeri-rahastonhoitaii.
O. K. Jokela. J. m£
(Pöytäkirjan tarkastajat)
Kertomus.
CanaSan Suoöialaisen JärjegtSa."
laillistetta, tileistä hnhtik. 20 S
västä, 1924, jouluk. 31 päirS,
1924. ^
T u l o t
Vuotuista |5 veroa osastoiHa f30 00
Asianajajalle osastoilta .".. igoft,
K. S. J.rltä, lahjotus . . . .
Kassajäännös 4-20-24 ..
76.00
Ai'
M e n o t
Asianajajain palkkaan
Postikuluihin
Kassasäästö 12-31-24
273.41
«221.02
mi:
273.41
V a r a t
Saatavaa osastoilta vuotnisista fj
veroista
Rahaa kassassa 47^5
142.39
V e l a t
Varat yli velkojen ?142jg
142.39
Tilintarkastajain lansnnto, ^
«Olemme . tarkastaneet Canadan
Suomalaisen Järjestön toimeenpa- ;
nevan, komitean tilit ja hnomannett '
ne todistuskappaleitten kanssa 7b-täpitäriksi.
Samalla olemme taN'
kastaneet käsillä olevan kassan, y^.
ka on täysin vastaava.
Toronto, helmikuun 8 ^:vä, 1925.
Esther Rautiainen, L. A. Johnson.
(Toronton Suom. Seuran valitee-mat
tilintarkastajat.)
Toronton
Ulkomaalaiset naiset kotitekoisen
kauppiaina. Toistakymmentä jna-talaista,
ukrainalaista, syyriahdsta
ja venäläistä naista ovat kuluneen
viikon ajalla olleet naistenoikeodes-sa
vastaamassa heitä vastaan no»;
tettuihin syytteisiin salakapakoiden
pitämisestä, ja ovat myös saaneet
rangaistuksen kuukaudesta alkiun
aina kymnieneen vuoteen asti. Kau­pungin
porvarilehti ivallisesti vir-nahtaa:
"Suuri määrä ulkomaalai­sia
koiratorppanaisia vangittu", jät­täen
kuitenkin sanomatta, että
maan "jenkki", joka toimii järjcfr
tyksen v^vojanä, sallii tällaisen
jatkuvan viinakaupan rehottamista,
"jenkki" rehellisesti sanottuna oi-/
Ien kauppaan suurin syyllinen.
TuUpalonsammntnsvälineita kul­jettava
auto oli maaliskuun 6 päi­vänä
varhain aamulla ajaa katuvan-nun
sisälle. King-kadulla kulkeva
vaunu ajoi yhteen'palo vaunun kans­sa,
ollen katuvaunussa 80 ihmistä,
joista yhdeksän sai ruhjevammoja,
ainoastaan yksi niistä pahasti, että
oli kuljetettava sairaalaan. Vannnn
toistakymmentä ikkunaa lensi sirpa­leina
vaunussa olijain kasvoille yiii.
aiheuttaen ruhjevammoja.
Kirkkojen palaminen on nykyään
ikäänkuin päiväjärjestyksessä To­rontossa.
Pienen ajan sisällä on
palanut kolme kirkkoa, jotka kaikld
ovat olleet baptistiseurakunnille
kuuluvia. Maaliskuun 3 päivänä
paloi First Avenuella sadantuhan­nen
arvoinen kirkko, parisen viik­koa
aikaa paloi kaksi jotka myö?
olivat arvoltaan läheUä sataatiibat-
ta; Kuitenkin on ilmi tullut, ettei
Joonaa doDaria maineen ja
sen avantoa liikenteeUe huhtikaBB
iökana-/::'''.';S'^'Vi;-^
\ OMstea volmisteln. j» «***r
seura Yrityksen .toimeenpanemat i»*
toska Bruce^ Minen osaston samaan taraat,maaliskuun . 7 päivänä
tarkötukseen' toime«mpanema keriiys' toivat^ k a O ^ puolin kiitettsvau*
mitään sabotaasia ole kirkkoja vas­taan
.kkytetty. Viimeisenkin pai™
oli aiheuttanut lämmityslaitoksen
epäkuntoon joutuminen.
Kesäkauden laiTaliikenteen Umo-tetaan
avautuvan toukokuun 20
päivänä. Liikettä tulee edelleen
larjottamaan The Canadian Steam-slup"
Company, tehden kuusi >joa
vuorokaudessa Toronton ja Lew*s-toniin
välillä, sekä toinen linja kul­jettaen
Hamiltoniin. Edelläsanot-tu
liike tulee huolehtimaan myös
tästäkin linjasta.
OsastolUke Eaton Co. on ostaiHrt
läheltä kaiappahuoneustojaan ist^.
neliön straruisen maapalasen, kanp- .
pahinta kaksisataa yhdeksäntoista
tuhatta dollaria; Maapalan «n
komppania ostanut rakentaaks^
siihen autojen säilytyspaikan, J"»:
hon/liikkeessä kulkevat ostajat tof
vat jättää autonsa. 400 autoa kcr-rallaan
pitäisi siihen mahtua yW» .
Paikka valmiiksi käyttöktm-fOBksaa
puolinnr
aikaa
toon saatettiina