Vapaus, October 3, 1927

              Maanantaina, lokakuun 3 p;nä—Mon., Oct 3 No. 114 ~> m-r
sajpmalrfiti k>=yv: "Miksi tuomi-
Uidn fcaasi^^ arfrekii kelpaäxnattoma-
•na?^' Erää kaaiuii keksijä W, Lee '
solaa varten, yhdistämällä kommu- saamanne haavat ovat vielä tuoreet,
nistit järjestämään todellista yleis-JÄIkää antako niiden tulla uudes-iakkoa
ja suorittaen hyökkäävää JJan revityksi imperialismin palve-
•'Leuis, jonka liirnellä valipistetaa.» Jaj^telua omaa hallitu.>lanime va;-i uksessa.
«eraat olöäuhteille. Eikä piiova.^
toin. SikäU kun voimme mukautua
erilaisiin olosuhteisiin, voicuae
kaikkialla suorittaa viisissä maärio vastaan
Canadan Kommunistipuoliieen la Kommunistisen Nuorisoliiton
tus Canadan tvöläjsille ja i armareiile
iuivöskin verot luUrvat huokeammak- ] c ole;naan kapilali-uiin kuki>tanii-Jäyiykää tyo.-kf-nld./nä-tä yleensä tään on niin huonoja naapunita:
'zl Minkäänlai-l ina^-kit eivSt o ! i - _ - r - a , sekä lyöläi^ten ja iai..npoi-^s .taväliii'ld*^ii vuhni^tuksejsa. j o i l l a etteikö heitäkin voi jollain" tavoin
julis- i-i.,.;.-Irmaan sotUaiic/l J I K halJituk=l;n muodo=laini^e~.a. iaiolaän teurastaa työväenluokan ^aH^aa, jos siihen Kf:\\\^^..,.
fHainitulta kaa-ul:a; se voi mui{l.-;i .Meidän luler rakentaa Canadan j*>ikia ja leivänliankkijoita. riittää voimia j a keinoja.
samanlaisten aJ;i''i<len kanssa syödä '''vöväcnpuolueesla t C L P > suurien , -Tvöläisi-l kaulia Canadan! YJi- Meidän tulisi
T o i - .
vuoli 1 ^iM''ii I f - ' ^ ! ! ' - r - - ^
(luau hyonnUi lamaantui, (llä >iduW'ii>r,\U-',
ivöUöniinä. alkoivat V6y- ^>ikiiii:i IUM.UI
•il a^unia^^a k;l^ar^'!ej-:-a. k^-K^^u-i
n l a u l u i v a t ennejikuiihinial- l n Vh':<--^}h }
U - . >i liip.ii-luk^eii valtaan, l o t i l l e n j i fj\>
k n k o n ).t •.anoinalehdi-tuu* .Tvniiyl- :i l o - r / h j i ]
k/ilioitusta. Sv jotka olivat vat tiiaisutidin r>li!yä loleuttaniaan non sopimusta laadittaessa pyrit- X e u v o i i o l i i t i o un ivölal-tt-ii tasa
ju lav-a kyroitfttiin huuto "isän- Ifnnia, Englanti Japani ,dan hallitus seurasi "emämaan
Ja vuosJe-n 102-5- 2 6 välisenä aika- , •> a\ i i ~ l a i n a a n {uvoi- i i a n i K -
JrK!.^u"• i/!K>Iustaniise&la. Papisto ru-'301..">20. Ranska 191,.S 11 ja Italia iesimerkkiä orjaniai*esli. Lontoon Iiia <iu lukumäärä kak-inkerlaistuniit. 1 us-a r i l - l o a \a-taa!i.
koili jumalaa rauhan nimess-ä siu-: 133,670 tonnia. Tuloksena-^Gene
Jia.mjaa» ne. jotka oli mohilisoitu jven neuvolleluLsta oli. että Englanti
ro^\oaMlaan- murhaamaan ja hävit-tämfiän.
\ altiomichct keinottelivat
nn'ljooin'en työläisten hengellä. Pe-lai-
takaamnie naiset ja lapset! Pe­lastakaamme
vnaamme hyökkääjil­tä!
Pelastakaamme maailman rau-hal
Pela(;takaamme kansakunta,
jotta fir voidaan uudestaan rakentaa
vahvalle perustalle! Ei tule enää
olemaan köyhyyttä, kärsimyksiä ei»
kii luokkataistelulta! S i l U tavalla
k{tpitali«tinen kuoro lauloi. Impe*
riali!<tihcn maailma, puhdistettuna
yhdentoista miljoonan kaatuneen
verellä ja yhdeksäntoista miljoo'
nah raajarikkoutunecn työkyvyn
menetyksellä, oli tuleva uudeksi pa-
•ratiisiksi.
Mutta kaikki nuo lupaukset oli-
Aat valheita! Vaara on suurempi
länäpäivänii kuin konsanaan .sodan
paäitymifccn lähimpinu vuoshiu.
jf K.ANSAINLI1TT0
Kansainliitto kokoontuu puhchar*
joituksiin joka vuosi. Se' on im-penialistjsten
valtojen muodostama
j a fellaiscnaan ci voi toimia raulum
puolesta. Jopa sellaisetkin kapita­listien
edustajat, kuin senaattori dc
Jouvenel ja lordi llohcrt Gecil,
Rant^kan ja Etiglannin edu.stajat,
crojftivat tchtävästuöA kuluvan vuo^-
den elokuulla. Edellinen lausui,: et*
ia Kauiiainliitto on vain suur\'al-lain
käyttämä ase ja että kaikki
päätökset ovat tehdyt jo etukäteen,
C t * i l e^illi samansuuntaisia väittei­tä-
Italia on liiton jäsenenä, mutta
voiko kuivaan uskoa raakamaisen
Mussolinin voivan työskennellä rau-
Jjau puolesta? Englannin ja Ita­lian
tekemä sopimus Ahessinian ky­symyksessä,
ei tullut KansainliitoSi^a
esille. Sama on suhde Albanian,
Jupo-Slavian ja Korfun selkkauk­siin
r.ähden.
IMPERL\L1STIT KILN.ASSA
ja Amerika pyrkiv^at rakentamaan
entisiä voimakkaam/nan^ laivadton.
Voimme palauttaa mieliirnme v.
3911 Winston Churehillin si/ikoa-
Tiian lauseen: "Kaksi sotalaivaa jo­kaisia
Sak<»an rakentamaa sotalai­vaa
va-ttaan". Se oli maailmanso^dan
edelläkävijä, kuten Geneve on seu­raavan
.Modan alkunäytös. Ensimäi-nen
laivastoamiraali, Bridgernan,
»anoi (Edinburgh', huhtik. 30 p.
1927): "Englanti ei voi jäiidä rais-tiiän
muusta maasta jälkeen, sikäli
kun sen sotalaivasta on kysymyk­sessä."
Yhdysvaltain laivastoviras-to
i l i u o i t t i ' Gene\en kokouk-sc^n ha­jottua,
että rakenteilla olevien kah­deksan
risteilijän lisäksi, .tullaan
rakentamaan • kaksitoista u u t ta
risteilijää; eli kaikkiaan kaksikym­mentä.
ISeuvotteluissa Yhdysvallat
ky.syiväi kaikkiaan vain kahdentois­ta
rit^telli jän rakentamisoikeutta.
T A I S T E L U M A A I L M A N K A U -
• V ' / , P A S T A . : •
"isot pojat" antoivat mfcrkin Mac-
Kenzie Kingille ja hän osoittautui
täydelliseksi heidän jälkiensä», nuo-lijaksi,
seuraten heidän jonoaan.
CANADA JA KLNINGASKU-NTA
. Canada O" fdelleen kuningaskun­nan
eräs osa. Englannin joutuessa
otaan, on myös Canada sodassa.
Canadan porvaristo työskentelee kä­sikädessä
imperialistien kanssa^
Viimeinen . kuniDgaakunnan yleinen
konferenssi päätti osallistua komi­teaan,
jonka tehtävänä on . tarkas­tella
kuningaskunnan puolustusta.
MacKenzie King ei voi kieltää, sitä
tieto'a, että Canada on velvollinen
varustautumaan kahdella risteilijäl­lä.
Kaksi johtavaa'Canadan sotilas­henkilöä
ovat parhaillaan edusta­massa
maataan kuningaskunnan suo­jelusta
• harkitse\'assa * komiteassa.
Tämä on "uusi lähtökohta kunin­gaskunnan
laajalle puolustussuuri-nitelmalle.
Jossa (canadalainen) de­partementti
on yhteistyössä emä­maan
kansaa, jä jonka kautta luo­daan
suurinitclmat läheiselle tek­nilliselle
' yfiteistyölle, kun kansan
etu sila vaatii." (Vanc. Prov.^ Dee.
21, 1926.)
Ylulysvallat juli.-li Geneven* k<»ko-jksen
hajalle iiirnlyä. että sillä !u-i,'
e ol^iaan luhaiiuen uutta lejito-konetta
viiden vuoden kuluessa.
•YÖläiiet! Taistelkaa omaa kapita­listista
hdlUtustanne vastaan
ensiksi!
Tvöläiset V. 1911 luottivat sosia-i
völäi.-4't! 'ICidä/i \iini.- s..da-sa
< KoMMlMsTlSK.N Nl OUI»U
j.JiTo.N K ^ ; S K I - S K O M I T P : \.
idemokratiaan, että se voi' p e i t t a a \- Europasta - CanadaaiT saapuneiden
Englannin risleilijäin jä taistelu-laivojen
rakentaminen (arkoittaa
mauiinian kaupan ja lennätinlaitos-tcn
hidhissaan pitämistä. Se pyrkii
saamaan jalansijaa Niearaguas.»»a;
ei pelastaakseen' tuota pientä kan­saa
Aujorikan Vimperialismilta, Vaan Canadan pääministerille ösoilet-saadäkseen
siellä haltuunsa maata
SOTAVARUSTUKSIEN KONEEL-LlSrUTTAMl^
EN
ja vesistöjä, voidakseen ryhtyä ra­kentamaan
kilpailevan kanavan Pa­naman
rinnalle. Yhdysvallat on
Englannin pahin kilpailija markki-heidät^
sodan kauhulta. Mutta he
tarttuivat silloin icalkenneesccn ol­jenkorteen.
, Reformistit puhuivat
silloin, aivan kuten nytkin, yleis­lakosta
sotaa vastaan. Mutta ne oli­vat
vain tyhjiä sanoja. Tänäpäivä-nä.
on olemassa ammatti uniovastai-r.
en laki Englannissa. Vaikka Mac-
Donald, Henderson, Thomas ja
kumppanit pettivät työläisten' tais­telun
suurlakon aikana, olivat kapi­talistit
peloissaan miljoonien iyö-läisten
yksimielisyydestä. Mutta tu­levaisuudessa
kapitalistit ,eivät tule
luottamaan muuhun, kuin raakaan
väkivaltaan. Sahianlainen on tilan­ne.
Ranskassa, jossa sotalain aikana
voidaan kutsua aseisiin miehet, nai­set
ja lapset. Tämän suunnitelman
esitti eräs ''sosialisti". Oikeistolai­set
olivat vaiteliaita tämän lain liy-väk^
ymisen aikana,. ,Tom Moore (Ca-nadassa)
on "hallituksen peloitte-lua""
vaVtaun; Voinmieko me luot­taa
sellaiseen johtajaan suurlakon
Uin kuningaskunnan koniercnssissa avi.st«mise,s.sa. työläisten pelaslami-havainnollisesti
'UekuiUisen yh- leurasluksetla?
teistoinlinnan'' ^ välttäniätlöniy ys.
Siellä osoitettiin potatänkkejä toi-uinnassa.
Uusimallisia vhdenmie-l
I E r O n M l S M I KYKENEMÄTÖN
työläisten lukumäärä on hy\in-3uu-r
i . Siirtolaisia tuodaan täimc —
sanokaamme tuodaan — sanan var­sinaisessa
merkityksessä, tarkoituk­sella
lisätä nopeasti tämän maan
raatajajoukon lukumäärää. Val­miina
astumaan kapitalistien avaa­miin,
uusiin työpaikkoihin ja teh­taisiin
halvoilla palkoilla ja raa­tamaan
pitkää työpäivää. Monessa
tapauksessa pidempää kuin Euro-pan
puolella on totuttu suoritta­maan.
Siirtolaisten värs"äys on kylläkin
ollut verhottuna, vissinlaiseen va­paaehtoiseen
saapumiseen ja ulos­päin
huomaamattomaan ''valin­taan'*.
'Mutta kapitalistit ovat ver­rattain
tarkkaan pitäneet huolta sii­tä,
että tulokkaat ovat terveitä ja
työkykyistä väkeä. Kykeneviä suo­rittamaan
täällä raskaita ja vaaral­lisia
töitä.
Kapitali.slinen järjestelmä on tar­koin
laskenut työläisten ansioniah-ilollisuudet
etukätfen. Silloin kun
siirtolaisia maahan tuoletaan. pide-iään"
palkat n i i n ailiaisina. ellä he ei
virhe, että ei ryhdytty heti tähän
maahan saapuessa ojtamaan osaa
työviicnjärjestöjen > 'toimintaan ja
harjoittamaan itsekasvatusta. Tosin
huomattava osa suomalaisista siir­tolaisistakin
on jäseninä työväen­järjestöissä,
nutttai ei läheskään
niin paljbri kuiri voisi olla. Ja
tässä, on juuri tarkoitus osoittaa,
että • yleisesti puhuen on valtava ^ kuinkakin ensiluokkaisia,
enemmistö Suomestakin Mulleista j ^
siirtolaisista sellaisia. Jotka ovat Otettakoon yhdeksi tärkeimmäL'i
Moa. että ,he eiväl niilään ti.Jä.
,1 oisaalla Canadan työväeni iikk.en
keskAiudcssa ei «voida käyttäii aiyun
sanuyä menettelytajjoja ja tuimin-tamiiotoja:
kuiti Suomessa. Näistä
kysymyksistä tulee kussakin erikois-la[)
auksessa keskustella ja aeuvo-tella
.tilannetta vastaavasti. Siten
lehden xoimme varmasti saavuttaa
sellaisia tifloksia, jotka edistävät
meidän yhteisiä pyrkimyksiämme.
Sellaiset esimerkit, että sillä ja
sillä tavalla me toimittiin ennen
tuloksellisesti, tai niin ja niin teli-tiiri
Suomessa, eivät ole aina pai­kallaan.
^ Esimerkkien ottamisessa
tulee olla varovaisia, eikä pakoit-taa
toisia tovereita hyväksymään
menettelytapoja, joita ei ole eh­ditty
sulattaa, vaikka ne olisivat
tia; nyt sillä on hallussaan 11.03
prosenttia. Samaan aikaan on Ame­rika
kohottanut osuUaan 12.47 :sia
l<>.t)8:een prosenttiin. Verrattuna
ennen sotaa vallinneisiin arvoihin,
on Englanti menettänyt 20 pros. ja
Amerika voittanut 20 pros. Tässä
lepää sodan juuret.
Vain harvat, ovol selvillä siitä,
Lslikö tai protesteerasiko Kan- miksi Englanti pakoitti Kansäinlii-sainliitto
170 imperialistisen sota- jton luovuttamaan Palestiinan Eng-laivan
lähettämistä Kiinan vesille'lännin konsessionialueeksi. Monien
tänä vuonna? Mitä se teki tuhan*
Uit pääk- uienemään ltikai>in xunliaat;
Englannin valtakunnan työväen- maahan aivan lyhyen aian kuTnl-noilla.
V. 1913 Englanti hallitsi hen tankkeja; ''honeyni<x»n"'' länk- '^•»"ft^rt"^^' kutsutin koolle ensi jJua. Vain eräissä har^oi^^sa iapaiik
maailman kaupasta 13.02 proserit- kejii kahdelle; suuria täiikkejä. j o l - J nodeksi ja sen ohjelmassa on eräs ' sis.-a scuuUiu s i J i h - i a i - i a " l i H - n T i l - : -
ka voivat nousta sellaisten suurien i^^*^'''^^ l^uuluu: ''Kuinka voi '; a ; i " n i i n h y ^ i n . O t l i l liiiti vt>; \ u .
esteiden ylit.se kuin kaatuneet puut. i saavuttaa yhtäläinen laki kaik- ;-ifit lai kaiuien kniuUuö nuintä t:
kiviseinät,, •vallihaudat jne. Ne;l*'a itsehallinnolla varusteltuja v a i - ! / ; u ) s in J:a»topan piit>iri!v. Kukaan
saattavat liikkua 30:neh mailin no- varten, jolka kuuluvat . v a l t a - j u u r i haliiaisi nk-miä takaisin ai rikkeessä ja yleensä »yöläisten ,keii-)
peudella lunnissa. Maailmansodas-,^^l""an jäsenyyteen, että Englanninhan rajiultonuuui ja st-ntainitu lääi-j'-""dessa. saattaa hyviin ynimärlää'
sien englantilaisten, ranskalaisten,
ii^wrikalaistcn ja Japanilaisten soti­lasten
Kiinaan lähettämistä vas­taan.-'
Wanlisienin suojaamattomau
kaupiuigin pommittaminen. Soti­laallinen
hyökkäys Hong-Kongin
lälnVtöllä, missä "useita kyliä hävi­tettiin
ampumisen ja dynamiitti^
räjähdystwi kautta" (Toronto
*Star". syysk. 6 p. 1927). Jatkuva
Englannin sotalaivojen käyttämiä
nen egyptiläisten peloittelemiseksi.
\iimeksi sellaista tapalitui kulu­neena
kesänä Eg>'ptin kansallismie­lisiä
vastaan. Multa Kansainliitto
on ollut vaiti.
G E N E V E N NEUVOTTELUT
Jos tarvitaan todistuksia niiden
Täittdiden tueksi, jedta Canadan
Kommunistipuolue on tehnyt Kan*
sainlilttoa Testaan, osoittaessaan
«cn olevan olemassa vain siksi, et-l
a «e rm johtaa työläisiä harhaan,
adsicD sotien ' -ralmistelussa, niin
elokuussa pidetty Geneven lairasto*
icokois OB siiliea antanut xiittiTasti
aineistofi» Wulusgtomn^ knofereossi
Y. 1922, iiiytti..«nUtan kapitalisti-ä
l l e silminkiinlajille ^apua, osok-tamalla
,etti imperialiatit orat * fia-
Inkkaita TJhentimaän sotartCrusto*
vuosien kemiallisten tutkimusten tu­loksena
oh saatu selville, että Kuol­leessa
meressä on äärettömät niää-tehläväksemme
vielä järjestviuättö-mien
siirtolaisten Järjestäminen ja
heidän opastamisensa tämän maaii
työväenliikkeeseen. Heidän keskuu­destaan
saamme paljon sellakta
lisävoimaa, joka yhdessä nousevan
nuorisoliikkeemme ianssa voi olla
arvaamattoman suuresta merkitvk-
-sestä/ "Heidän toiminnastaan tulco
hyötymään meidän suomenkielinen
valistustyömme, sekä myöskia koko
maan työväenliike. Toisaalta tule­vat
työläistoverimme huomaamaan
jonkun ajan kuluttua, mikä hyöty
on ollut heille itsekasvatuksen ja
t yöväen j ä rj estoissa k ou 1 u u t uksen
kautta.
j o k u luliava van(;..irta inaasta. " . S u o -| Älkäämme laskeko tilaisuutta
i - i i j i uutiset j a j-^aperoi.;.-!! olivat n i i n I ohitse, kun toimintamme kaipaa
;.uoleen.-a vetä^ i-i, eitä ne täytyi j voimistanu".-:.ra j a uutta vauiiliii. ^k-
. (laa en-i l i l a i i e . " / j .=imielisesli kasvatustyöhön. nVvA tu­lokset
alkavat nopeasti näky.-nään,
kokolailla välinpitämättömiä työ­väen
yhleispyrinnöille.
Voitaisiin osoittaa kaikenlaisia
esimerkkejä siitä, miten voimak­kaana
nuorille työläisille esiintyy
vanhan maafi "rakkaat'' muistot.
Miitta riittäkoÖri tässä yksi. Vii­me
talvena satuin olemaan eräässä
kaivoskylässä puhujamatkalla. Ma­jatalosta,
jossa oli useita kaivos­työläisiä,
oli työväentalolle noin
kivenheittomatka. Mutta sinne nuo
tyoläistoverit eivät viitsineet, saa­pua,
vaan sen sijaan * lie läksivät
ankaransa luniipyry.-sä talluslele-nman
usean mailin matkan piiassa
uit vaan k v i i i i i n , ioimn^^oli saaptinul
Henkilö. Joka * i n l o l t u n u i näkt-
^;iiin kaikeiriaisia vaiheita työväen-
T. C.
sa käytelty nopein tankki liikkui i'^'''Uakuhnan vaatimukset voitaisiin H ä pyritään kaikin kei|if>ii! ,kMkoa '•i"'"«i'=^'ill^in tilanneita. Se nimil- |
ainoastaan kuusi mailia t u n n i . ^ t s a . l i i y i ^ ulkopolitiikkaan, ja kaiken-jniaan tarpeellisia pääomia takaisin i *>'in osoittaa, m e i l l e päivän .selväsli-
Näin ollen on tulevan sodan t u o - ^ f ^ i l a a l l i s i i r i voimiin näh-mat
kauhut hirvnttäviä; silloin pää- Ensinnäkin, dominiot eivät. On hy\in luonnollini-n ilmiö, et- lanta kasvatus on kovin kevyttä.
ministerit tulevat jäämään kauas
rintaman seläntaakse, mutta työ-äiset
pakoitetaan rintamal le.
Vuonna 1911 solaan osallistuneet
maat voivat tällä kertaa lähettää
olaan kaksi kertaa sen määrän so­rat
rikkauksia, lehden suunnilleeiTltilaita, kuin ne voivat lähettää maa-kolme
.triljoonaa dollaria. Kun
Amerika ei ole Kansainliiton jäsen,
jäi se tästä saaliista osattomaksi,
mutta sen rahamiehet vaativat osuut­ta
noista rikkauLsista. Saksa Ja
Ranska hallitsevat tällä kertaa po-taskatuotantoa.
Halpa itäimainen
työvoima takaa Englannin kapita­listeille
suuret mahdollisuudet ke­hittää
tuota kolmen triljoonan dol-l
a r in palkintoaan.
Mutta Kiina on lihavin pala im-jterialislien
laatikossa. Kauppa '100
miljoonan ihmisen, kanssa, tavatto­mat
• luonnonrikkaudet, äärimmäisen
halpa työvoima j a puolustuskyvvtön
kansa. Nyt kun Kiinan v a l l a k u -
tnoiis on kärsinyt tappioilc, joh­tuen
Chiang Kai-shekin petturuu­desta,
yrittävät imperialistit sopia
maan jakaauseata keskenään j a uu-
Sen hyokkayksm aloittaraisesU K i i ­naa
Tastflian.
NEUVOSTOUITTO
Neu^stoliiton yatarilliBea stih-^
tautuminen kaikkia sorrettuja kan­soja
kohtaan, on snurena vaarana
imperialisteille. Yhteiskunnallisen
Imansodän alkaessa. Vuonna 191-t
mperialistien varustukset olivat ra­joitettuja;
suuret, V. 1918 varuste­lut
on edelleen kehitetty ja laajen­nettu
suurenmoisesti. Seitsemän Eu-n
i e n o a varten. jeltä porvarillisen järjestelmän an-le
valtakunnan *'jäseiiiä": toiseksi,
inistä syystä me Canadan työläiset,
tai mikään kuningaskunnan osa.
Tyhlyisimme avusjämaan Engl.nnnin
vaatimuksia? Englanni;! ulkomaa-politiikka
antoi meille maailman­sodan.
Se lähettää urkkijansa ja
agenttinsa NeuvostpHittoon. Se Joh­ti
hyökkäykset neuvosto-lähetystöi­hin
Pekingissä ja .Shanghais.sa: se
karkoitti .N«>uvostovallan kauppa-dustajat
Englannista: se antoi mus­ta
useimmilla ihmisillä ön jonkin-| ^ «in sellaiset ilmiöt ja tap^uksi:.
lainen '*koti-ikävä" s^•nlvmäIllaa-j .i"''^« taijoavaia \ i.-i-inlaista k i i -
ropan valtakuntaa voi jokainen kut- lanruskean hallituksen Irlannille:
u a aseisiin miljoonan miestä ja vä- jse avustaa murskaamaan Kiinan val-hintäin
kolme valtiota voi kaksin-s ^'"»'^"'"f^usta: se lähettää sotataivo-kertaisluttaa.
jopa kolminkertaistut- |jaan Egyptiin: se pitää orjuudessa
laakin tuon määrän. Nämä numerot miljoonia ihmisiä Afrikassa ja jär-eivät
vielä sisällä "Amerikaa j a Ja-U^^ää yhä uudistuvia joukkomurhia
paniä. j ndiassa ja m u i s s a maanosissa. .
. Myrkkykaasn julistettiin eräänä j K O M M U N I S T I N E N KANSAIN-aikana
iiian hir\'ittavaksi sotavali-'
leeksi. Mutta sitä kävlettiin kaikes-ta
huolimatta. Yhdvsvallat menet-
VÄLINEN
-Maailman tvöläisillä ön ase, jota
iväl 70.000 sotilasta. 271.000 kuol-U-iillä ei o l l u t ^ ^ 1914. Miljoonat
eesla ja haavoittuneesta, kaasu- j allankumouksellisel ovat yhtyneinä
nyrkytyksen kautta. Uuden sodan Kommunistiseen Kansainväliseen,
ahestyelssä, ovat sotateurastajat huo- ; lupautuneet taistelemaan kapitalis-manneet
kaasun varsin inhimilli- lista imperialismia vaslaanr katke-scksi.
Chicago Tribune-lehti osoit­taa,
että, ^^rinnastettuna muiden tais­teluvälineiden
kanssa, kaasun käyt­ti
on ilmeisesti inhimillistä. Y l i -
dysTaltain kemiallisen sotatarye-teollisuuden
eräs johtaja lausui, et- kuvituksellisesti M
Taan loppuun asti^ Me emme löydä
velttoja vöivotteiijoita t ^ kan­sainvälisen
riveissä., pet­tää
työläisiä, on pasi^tsnii (pikku-porvänllinen
rialhanaatts)" j a mieli­tä
-^kemiallisten sotavilineidoi peL
ko on aivan tarpeetonta.^' Ja-toinen
laen", kirjoitti Leniö v- 1915. Mei­dän
tulee valmistautua- seuraavaa
hansa. Ainakin silloin tällöin juo­lahtaa
mieleen ajatus, että kunhan
minä täällä nyt ansaitsen esim. tu­hannen
dollaria, niin se tekee jo
paljon markoissa. Kun sitten me­nee
takaisin Suomeen, niin silloin
sitä ^o saa kuulua varakkaiden ih-'
misten joukkoon. Eihän sitä silloin
enää tar\-ilse perustaa työväenliik­keestä
eikä mistään järjestöistä, joi-ka
taistelevat kapitalismia va.staan.
• Nähdään kaikenlaisia •kauniita ;
unia siltä ihanasta tulevaismide.-ita.
joka meille koiltaa.;kun pääsemme
takaisin "rakkaaseen isänmaaham­me".
Sellaisessa toivossa saatetaan
elää vuodesta toiseen eikä välitetä
työväenliikkeestä mitään. Kaikki
tuntuu täällä niin vieraalta. Ikävää
poistaakseen alkaa siirtolaislyöläi-nen
ryypiskelemään, vaikka ei sii­hen
olisi emien totluhutkaan. Siitä
lunnelaan tyydytystä ja rajaa ei
huomatakaan tehdä. Vaivutaan yhä'
pidemmälle "juoppouteen ja siten
tylsistyttävään veleiehtimiseen koi-ratorpasta
toiseen.
Kun tätä jatkuu jonkun aikaa,^
muutamia vuosia^ ci Vieläkään ole
vanhan maan kyytirahoja kasattu­na.
Ja vähitellen alkaa katoamaan
koti-ikaväiän, kui Icaikehlai^
"lystiä" alkaa olemaan . täälläkin.
Vasta silloin saatetaan huomata se
Iloitusta, ovat omiaan saamaan liikr
keelle suurernjtia joukkoja. Täiuä
pitää paikkansa yalistuspuqieeii
nähden. Taloudelliset tekijät taas
vaikuttavat omalla tavallaan vleit
seen työväenjärjestöjen toimintaan,
joko virkistävästi tai lamaannuttaa
vasti.
Kuitenkin meidän tulisi pyrkri
inalHlollisimman iiopeasli siihen-että
alkaisimme järjestelniällis':-ri
j opastamaan Suomesta tulleita tyu-läistovereita.
kä.-ritlätnään täniäii
maan työväenliikkeen merkilyksej.
ja tarpeellisuuderi. Osoittamaan
heille, miksi Canadan Suomalainen
Järjestö on "olemassa ja mitä sen
kautta voidaan saavullaa. Tämä
tuntuu tarpeelliselta siitäkin syvs-tä,
kun verrattain usein- saattaa
kuulla Suomesta saapuneilta tove­reilta
sellaisia valitteluja, että tä­män
maan työväenliike ei heitä k i i n ­nosta...
. : . •
Täällä ei kuitenkaan tple mitkään
voittaniattomat esteet- tounintaän
perehtymisessä. Ipkmsessa inaassa
tuntee siirtoiauien. enrimmaisinä vuo­sina
olbransa vieras. OlosuJiteet,
ympäristö, ihmiselo k i e l i , työmaat,
asunnot," ravinto, vaatfeöt, kaikki
ovat erilaisia. Olot t u n t^
railta siksi, että me ite^ olemme
>MERIKAN^LINJA
^ Suoraan
n o p e a s t i 0»lon j a Tukhol.-nan
Icautta
. Suoraan
•Ösh): ( K r i s t h i n i a ) Nev: Voricirta
8i=vvi,;:-Vr, ) lokiii;. 1 P-U
v v ^ - o i s l j ^ u a . . . . . . . lukiik. V
J o u l u k u l k u v u o r o t :
S T A V A N G E R F J O R D
:.}alifaxl*la ............ irsarrask. 1" P
B E R G E N S F J O R D
N{vw Y o r k i s t a jouluk. 6 P
'\-hi.::\c'' e..I:' "T" •• ; ,
§186.00
rURISTI KOLMAS LUOKKA
Mallti«ak*i Sufrof-cn - iii tactrjU^ ^
iinjalJj. : jc»t..t on lunnrtia routa» s i t ^ ^ J J -
hjySii-i kofatj-la»«»ia ja {.altcliiti:<'-ii=-
liounce ; niakaM »utte nousta niiO.'!^
.Srmy>i ja »iitS jalfcu nuttuani ' ' ' "^
Utriiie O*loott (KristiaaJMa) i l i s"
ra.ilrim». : . ' v-rt-
}uIaiK-n Snttmrra iiu*n«t«i«n tot*- »».
»5H tHtS tn«i*itctta hjrSlaeea. .
MiJiäa p»^^ *"
w o * W a t -S-tsdUö ia»iiB»aj«l
• G s - n a r e l l e . . _^
pubUU-uuaJdiiltiBs:*.
i 2 TVliitehJl S L , York