Vapaus, July 27, 1927

              6iva4 Kesldviiktona, heinak. 27 p;iiä—WedL, Jnly 27
V A P A U S
XSaoAdaa stiomalaisen työväestön ainoa Sänenkannattaja,
Omestyy Sadbaryssa, OnL, maanantaina, kwkivjikkona
jm perjantaina. ^
^ T o i m i t t a j a t :
S. G. N E I L . A R V O VAALEA. R. P E H K O y E .V
Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
•a aeeond class matter.
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finnish Workcr» in Canada. Pnb-
Ikbed in Sudbory, OnU every Monday, Wedneal^
and Friday. ' > . ' ^ -___.
TILAUSHINNAT:
Ca-adaan yksi vk. U-QO, puoli vk. $2.25, kolme kk.
f l ^ a ja yksi kk- 75e. . . ,
'TcdysvaJtoihin ja Suomeen, ykn vk- $5.oO, puoli vk.
•S-CJ j a kolme fck- $1.75. , ^ „ ^-
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei telia lähettämään
paiOi asiamiesten joHIa on takaukset.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotnkset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avicliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenmuotosilmotnkset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $i.00 kerta, $2.00 3 kertaa-
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3-00 kaksi kertaa.
KiitosUmotakset $1.00 kerta. _ -
KaolemanUmotnkset $2.00 kerta, $50c lisamak?a
Iditoslauseelta tai mntstovärsyltä. • „^
Balataantiedot i a osoteilmotokset 50c kerta, $1.00
kolme kertaa. . , c
Tiiapäisilmottajien Ja 0motnsakenttnqrien on, Vaa-
General advertisin? rates 75c
Bimum - charge for single insertion
b tbe best edvertising medium
People in Canada. '
per col. ineh. Mi«
75c. The Vapaus
among the Finnish
Maanantain lehteen aiottujen i
konttorissa lauantaina, keskiviikon
perjantain lehteen torstaina kello 1
Imotusten pitää olla
lehteen tiistaina ja
2 päivällä.
Vapauden konttori j a toimitus:
St. Puheiin 1038. Postiosote: Box
Liberty Bldg Lome
69, Sndbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta-ensimaiseen
aorjeeseenne, kirjottakaa nudelleen liikkeenhoitajan per»
•oonallibella nimellä.
J - V. KAN^ASTO, LUkkeenhoitaJa.
Canadan kommunistipuolue osuus­toiminnasta
Puolueen viidennen edustajakokouksen hyväksymä
päätöslauselma
Työväenluokan osuustoimintaliike syntyi aseeksi tais­telua
varten kauppaetujen, pienten kauppiaitten ja
muitten välikäsien riistoa vastaan. Osuusliikkeitten
kautta tahtoivat työläiset yhdistää järjestetyn taistelun­sa
parempien palkkojen puolesta järjestettyyn taiste­luun
i^lhaisempien hintojen puolesta. Aikaisemmin,
kun osuuskaupoilla olivat vast^s^an vain pienet kaup­piaat,
kykenivät ne hyödyttämään jäseniään teknillisten
liikemenetelmifcn, kuten keskitetyn oston, rehellisen
punninnan y.in. kautta. Mutta rahapääoman, pank­kien,-
trustien, osasto- ja «ketju»-kauppojcn y.m. vallan
Ja hallinnan alaisina voivat osuusliikkeet saada aikaan
perin vähän yksistään liikemenetelmien kautta. Osuus-liikkeitten
liikemenetelmien täytyy olla mitä tehok-jiaimmin
järjestetyt, mutta sittenkin voivat ne täyttää
tehtävänsä vain silloin, kun tj^lidistävät taistelunsa al­haisemmista
hinnoista taisteluun korkeammista palkois­ta
ja työläisten elintason kohottamiseksi, työväen am­matti-
ja teollisuusliittojen ja muitten prbletaoristen
järjestöjen kanssa^ joilta taistelu korkeita hintoja vas-tacn
muodostuu taisteluksi Icapitalistiluokkaa ja kapi­talistista
hallitusta vastaan.
Prolclariaatin taistelua kapitalististen liikkeiUen,
trustien yjm. hinnottelumonopoolia vastaan täytyy laa­jentaa
ja voimistuttaa hyvinhoidettujen ja -järjestetty»
jen osuusliikkeitten toimesta; Monet työväenluokka-laisainekset,
kuten perheenemännät, kotityöläiset j,n.e.,
eivät voi olla ammattiliittojen jäseniä, mutta heidät
voidaan osuusliikkeitten kautta koota tabteluun kapi­talistisia
monopooleja ja varsinkin ruokatavara-, vaate-y.
m. kauppiaita vastaan. , >.
Osuusliikkeet voivat olla suuresta merkityksestä ta­loudelliselle
ja poliittiselle joukkotaistelulle tukemalla
työläistä lakkojen ja työnsulkujen aikana, yhtä hyvin
kuin poliittisten vainojenkin aikoina. Normaalisina
aikoina on tämä yhteys Välttämätön ja ammatti- ja teol­lisuusliittoihin
järjest>'neitten työläisten tulisi myös
olla jäseninä osuusliikkeissä ja vieläpä rahastaakin
osuustoiminnallisia järjestöjä.
Työläisten osuusliikkeitten voittoja ei jaeta jäsenille,
vaan kuluttajille tehdyn liikkeen pohjalla, ja melkoi­nen
prosenttimäärä voitoista käytetään yhteiskunnalli­siin
tarkotuksiin ja varsinaisemmin propagandatyöhön
ja kulUuurillisiin laitoksiin, varaamalla sanomalehtiä,
luennolta, kirjastoja j.n.e.; nämä taistelukeinoina ka­pitalististen
sanomalehtien, koulujen y.m. laitoksien
propagandaa vastaan.
Mikäli osuusliikkeet ovat kysymyksessä, niin aina on
olemassa se vaara, etta ne eivät muodostu miksikään
muiksi kuin pelkiksi kau]\^aliikkeiksi. Tätä vaaraa
voidaan vastustaa vain työläisten luoldcatietoisuuden
kohottamisella ja vetämällä osuustoimintaliike yhä lä­hempään
yhteyteen työläbten ammattiliittojen ja po­liittisten
puolueitten kanssa.
Tunnustaen tämän vaaran velvolti toisen kansainväli­sen
Kööpenhaminassa vuonna 1910 pidetty kongressi
sosialististen puolueitten jäsenet ctyöskentelemään
osuusliikkeitten sisällä sosialistisen aatteen levittämi­sessä
ja siten entämään näitten arvokkaitten järjestöllis­ten
ja valbtuksellisten keskusten muodostumisen pel­kiksi
liikeyrityksiksi, mikä heikentäisi työväenluokan
luokkatietoisuutta».
Kommunistisen kansainvälisen kolmas maailman­kongressi
(1922) antoi tuimuslauseet: Osuusliikkei­siin;
kommunistien täytyy liittyä niihin jäseniksi ja
työskennellä niissä, perustaa kommunistisia ryhmiä,
säilyttää ne työväenluokalle ja muuttaa ne luoldcatais-teluelimiksi,
jotka ^icenevät antamaan järjestöllistä
apua proletaarisissa taisteluissa.
Canadassa meillä oiT kuluttajien osuustoiminnallisia
liikkeitä. Mutta vain kuusitoista näistä on järjestynyt
Canadan osuustoimintaliittoon, jonka jäsenmäärä on
73tt3. Suurin näistä liikkeistä on Brittiläis-canadalai-nea
osuustoiminnallinen yhdistys, joka pitää suuria
kauppoja Sydney Minesilla ja Glace Bayssa sekä haara-kauppoja
Florencessa, Cranberryssa ja North Syd­neyssä,
N. S.
Kuluttajien osuu^oimintaliikkeen iheikkoutecn Cana-dassa
voidaan suurimpana syynä pitää sitä tosiasiaa,
etta suurissa teollisuuskeskuksissa eivät pienet osuus­liikkeet
voi aikaa kilpailla hyvin keskitettyjä ketju-
,kauppoja ja tukkukauppiaitten ja uräkoitsijain y.m.
järjestettyjä yrityksiä vastaan.
Myös on viimeisten vuosien aikana, sitten vuoden
1919, ollut voimassa parlamentin hyväksymä laki, joka
kieltää osuusliikkeiltä tavaroitten keskitetyn ostamisen
ulos%'iennin. Koko työväenliiMceen täytyy mitä tar-mokkaimmin
vaatia moisten rajotusten kumoamista.
Mutta, huolimatta kaikista näistä esteistä, tulee osuus­toimintaliike
Canadassa edistymään nopeammin tule­vaisuudessa.
On paikkoja, kuten Ontarion ja Alber-tan
kaivosalueet, joissa työläiset voisivat heti lujittaa
asemaansa osuusliikkeitten perustamisella.
Vaikka kuluttajien osuusliikkeet ottavat jäsenyyteen­sä
muitakin kuin työläiskuluttajia ja siten eivät ole
kokonaan työväenluokkalaisia järjestöjä, niin kuitenkin
enemmistö niitten jäsenbtä on työläisiä. Nykyään ovat
osuusliikkeet enimmäkseen järjestetyt -työläisten toi­mesta
ja työläisten ammatillisten järjestöjen ja poliit­tisten
puolueitten avustuksella^ mutta niitten liikkeen­hoito
ja johto on poliittisen puolueettomuuden ohjel­malla
leikkivien porvarillisten idealistien käsissä.
Näin ollen, kommunistipuolueen jäsenten tehtävät
ovat: Liittyä osuusliikkeihin paikkakunnillaan ja toi-minnallbesti
osallistua osuustoimintaliikkeen voimis-jLuttamiseen^
pyrkien yhlenäistyttSmaan niitä liittymi­sillä
Canadan osuustoimintaliittoon. Kommunistipuo-lueer
» jäsenten täytyy aina pyrkiä tä3rttämään niitä
luokkatietoisuuden hengellä ja katsomaan, että osuus­liikkeet
avustavflt työväenliikkeen kaikkien muotojen
yhtenäisyy Itämisessä.
Nenvostoliiten oloib tDtasfinassä
S U O M E N AMMATTIJÄRJESTÖN V A L T U U S ! j : U N N A N H A V A I N T O JA
(Jatkoa edelliseen numeroon)
Itävallan työläisten nousuyrilys
Niin ristiriitaisia kuin Itävallasta saapuneet tiedot
siellä sattuneesta vallankumousyrityksestä ovatkin, voi­daan
kuitenkin yhtä seikkaa pitää tosiasiana: työväen
on pakottanut siellä äärimäinen taloudellinen hätä ja
yhteiskunnallinen vaino yrittämään kahleidensa kat
comista. Itävallan proletariaatti on saanut kärsiä
maailmansodan seurauksista ehkä raskaimmin kuin
minkään muun keskusvaltojen maiden proletariaattL
Jo yksistään -sen veriuhrit maailmansodan molokille
olivat suhteellisesti tavattoman raskaat, mutta tilannet­ta
pahensi vielä «rauhanteon» jälkeen se pohjaton kur-uus,
mihin hävaltalaiset työläiset joutuivat, joutues­saan
työllään'siKOriitamaab voittajille kustannuksia täs­tä
inhoittavästi^ verileikistä.^ Huonosti palkattuina, näl-cäisinä
ja vaivaisina pakoitttvat oman maan porvarit
sen tekemään työtä sotakustannusten maksamiseksi, sa­malla
aikaa kun itse elivät ylelli9yydessä ja loistossa,
käänkuin mitään raunioita ei maailmansodassa olisi
syntynytkään.
Itävallan köyhälistö luotti vuosi vuoden perään
isänmaallisten ja sosialidemokraattien sireenilatiluihin
tulevasta taloudellisesta vaurastumisesta kunhan sodan
ättämät jäljet ovat psapi^illeen paikatut. -Se uskoi ja
ahersi. Mutta .taloudellinen tilanne ei ottanutkaan pa­rantuakseen,
rahan arvo pysyi lahjomattomasti alhaal-a
ja elintaso korkealla. Usäksi vielä rappeutunut
teollisuus synnytti Taajan työttömyyden, joka osaltaan
isäsi yleistä kurjuutta.
Vaikkakin työväestö suurimmalta osaltaan luottikin
sosialidemokraattien uskotteluihin autuaamcmasta tule­vaisuudesta,
alkoi kuitenkin vuosien kuluessa sen usko
vähitellen johtajiinsa horjua. Sen seurauksena syntyi
^Vienin mellakat. Äärimäinen kurjuiis ja fascistien
larjoittama terrori, työläisiä vastaan ajpi heidät ka­duille;
vaatimaan oikeutta. Mutta hciUe annettiin lyi-yä
oikeuden asemasta. Tavallinen juttu silloin kun
on kysymyksessä työläisten oikeus!
Ja missä olivat tällä ratkaisevalla hetkellä työläisten
ohtajat, sosialidemokraattiset suunsoittajat? — He
olivat siellä, missä luokkatietoiset työläiset ovat heidän
sanoneet olevankin — kapitalistien leirissä, omaa luok­kaansa
vastassa. Ratkaisevalla hetkellä he pettivät
Wieninkin 'työläiden kumoi^yrityksen, aivan samoin
cuin ovat pettäneet vallankumouksen ennenkin ja
)ettävät vielä edelleenkin, ellei typläisten silmät au­kene
näkemään heitä oikeassa karvassaan.
Toivottavasti Itävallan työläisiile; tämä katkera koke­mus
osottaa, kuinka vähän heillä on luottamista «val­lankumouksellisiin
» suunso^tbijiinsa, sosdem työväen
johtajiin. Muutamasta minislmpaikasbk ovat he val­miit
myymään periaatteensa -— jos heillä sellaista
ylellisyyttä lienee olemassakaan — työväenluokan kat-kerimmalle
viholliselle, kapitalismille.
Vallankumousyrityksen tukahduttamisen jälkeen Wie­nissä
ovat porvarit ja sosialidemokraatit yhdessä aloit­taneet
häikäilemättömän painon kommunisteja vastaaii
kaikkial la Itävallassa; Wienin mel lakoita käyttävät
he häikäilemättömästi keppihevosenaan vierittääkseen
kaiken syyn kommunistien kontolle, ja samalla käyt­tääkseen
tilaisuutta. hyväkseen kommunistien vainoami­seen.
Saapuneet tiedot kertovat «ttä useita satoja olisi
JO vangittu ja lisää tullaan vangitsemaan.—Luonnol­linen
seuraus porvarien ja sosdemien yhteispelistä!
Mutta mitä saiioo siihen Itävallan työväki itse? Vie-läcö
siellä työväki tyj-tyy olemaan teuraaksi vietävän
karitsan osassa, vai ottako se oppia saamistaan ko­kemuksista,
sen osoittaa tulevabuus.
Turkin sanomalehdissä on hiljattain julkaistu joukko
kirjotuksia, joissa «varotetaan «maassaolevia valko-kaartilaispakolaisia
- ja sanotaan suoraan, että heidät
tullaan heti karkottamaan maasta, jos heidän taholtaan
tehdään yksikään «epäih-ttävä teko».
Saol«lcalvoluessji
Ajamme saolalcaivantoalueelle.
Menemme K a r l Liebknechtin nimel­le
omistettuun kaivantoon. Laskeu­dumme
120 m. syvyyteen. Tulem-ttie
kaivossalijn. Täälläkin on juh­l
i a ja kokouksia varten näyttämö.
Tässä kaivantosalissa pidettiin m.m.
vuotena 1925 yleisukralnalaisten
vuorityöL edustajakokous. Sielll
vanhat kaivostyöläiset vihittiin työn-sankareiksi.
Salin korkeus on noin
15 m. Koko kaivoksen pituus on
900 m. j a leveys 400 ra. Valmiiksi
l o u h i t tu suolavarasto oli 6 milj.
puntaa. Koko tämän suolakerrok-sen
pituus 60 virstaa j a leveys 30
virstaa.
Tultuamme ylös kaivannosta, tar­kastelemme
sekä vanhat että nadet
kaivostyöläisten asunnot. Tapaam­me
76 vuotiaan, 60 vuotta kaivok­sessa
työ^ennelleen . vanhukser,
työn sankarien komea kunnia-merk­k
i rinnassa. Hän puhuu meille i n -j
n o l l a yksimielisj-yden voimasta. Elä­kettä
saa hän 25 rpl. kuukaudessa,
vapaan asunnon, lämmön j a vaton.
Uudet kaivostyöläisten asunnot
ovat valmistuneet 1926 ja on ne
vuokravapaat. Suolatuotannosta y.
m. seikoista saamme kertomuksen.
A l u e e l l a oli kaikkiaan 6 suolakai-vantöa.
KiTihiilikaivolueMa
11 päivän aamulla klo 7 lähdcrr-me
autoilla Gorlovin hiilikaivosalu­eelle.
Tähän kaivosyhdistelmään
kuulun 4 kaivosta. Työläisiä 11,-
500, joista koksi- j a kivihiilituotan-nossa.'
8,000. Kivihiilikaivokset omis­t
i aijicoinaah etelä-venäläis-ransks-lainen
yhtiö j a oli niiden tuotanto
81,305,000 pnutaa vuotena 1913.
Talousvuotena 1926—27 on tuotan­t
o 9^ m i l j . puutaa ja nousee ^se
ensi ' talousvuotena 112 milj. puu­taan.
Sodanaikana esim. v. 1920
oli tuotanto ainoastaan milj. puu­taa,
j o l l a tuotannolla oli tarkotuk-isena
estää kaivokset hukkumasta.
S u u r i n osa Donin alueen kaivoksis­ta
joutui veden valtaan, sillä valko­kaartilaiset
hukuttivat kaivannot.
Työpalkat kaivoksessa ovat kes­kimäärin
61 r p l . kuukaudessa. Hak­k
u r i e n palkat 88 rpl. Lisäksi on
vapaa asunto, lämpö j a valo sekä
työvaatteet. Sosiaalisen vakuutuk­sen
rahastoon maksetaan 10.57 pro­senttia
palkasta. Kesäloma kaivos­työläisellä
on 1 kk. Koksitehtaat
saatiin käyntiin v. 1925.
T e o l l i n e n rakennustoiminta on
käynnissä. Rakennetaan sähköase­maa,
joka antaa 12,000 kv. työvoi­maa,
konevoiman ollessa 18 tuhatta
kv. Uudet höyry t u r p i i n i t asetetaan.
Uuteen kaivosrakennutseen ryhdy­tään
omin voimin j a tulee sen tuo-
,tantd oleihaan 42 m i l j , puutaa. Sa­moin
rakennetaan keksitehdas 25
m i l j . puudan tuotannolle. Rakenne­taan
kaksi kemiallista tehdasta 10
m i l j . r p l . kustannusarviulla. Jo vuo­tena
1901 veden alle jäänyttä kai­vosta
kunnostetaan 12 milj. rpl.
arvosta.
Asuntopula oli ennen suuri, mut­ta
ei vieläkään tyydyttävä. V. 1923
rakennettiin 30 kahden huoncuston
taloa. Vuotena 1924 20 kahden
huoneustori taloa j a l yhteisasunto­la.
V. 1925 rakennettiin 118 taloa
ja 9 yhteisasuntolaa, y . 1926 213
kahden huoneuston taloi j a 29 yh­teisasuntolaa.
V. 1927 rakennelaan
165 asuntotaloa työläis-ile j a 2 yh­teisasuntolaa.
H i i l e n tuotantokustannukset ovat
alentuneet vuosi yuolelta. Vuote­na
24—25 oli se 12.56 kop. puuta,
v. 25—25 12 kop. puuta, v. 26—27
11.5 kop. puuta j a v. 27—28 10.5
kop. puuta. Valtion kaivostrustien
voitosta siirretään 10 pros. työläis­ten
olosuhteiden parantamLsrahas-toon,
jonka jakavat ammattiliitot.
Työpäivä on 7 tuntia.
K u n oli saatti numerotiedot kai­voksista,
pukeuduimme kaivostyöläi­sen
vaatetukseen ja laskeuduimme
alas picneyteen 380 m. syvyyteen.
Kävelimme tunnelia j a jouduimme
paikalle, jossa kaivostyöläiset hak­kasivat
kivihiiltä. Kiipesimme tun­n
e l in katossa olevasta hiiliaukosta
ylös j a katselimme kaivostyöläisen
työskentelyä. Ilmapaine oli ankara.
Tunnelien yhteen laskettu pituus 14
km. Paluumatka kulki kaivoksen
syvimmän kerroksen kautta j a niin
olimme käyneet 750 m. ^jrvyydessä.
Luostari tyoUusten lepokotina
Kaivosalueelta ajoimme yli 100
km. Donetsinjoen varrella sijaitse­vaan
Krasnogorskin suureen j a iha­naan
luostariin, joka on muodostet­tu
mitä parhaimmaksi työläisten le­pokodiksi.
. Työläisvallankumous oli
vapauttanut myöskin munkit, j a s i i r ­tänyt
tämän laitoksen ' työläisten
viihtyisäksi terveydenhoito paikak­si.
Työläisiä työpenkkien äärestä
oli lepokodissa 1,650 ja lapsia 200.
Laitoksen palveluksessa oli 18 lää­käriä,
23 sisarta, 6 välskäriä j a 407
muuta palveluskuntaä. Kesäisin las­kee
lepokoti lävitse 18,000 henki­löä.
Katseltuamme lepokodin asunnol­ta,
istutuksia, kirjastoa y.m. me­nemme
ruokailuhuoneeseen, jossa
y l i 400 työläistä ottaa meidät an­nostuksella
vastaan.. Lepokodin joh­t
a j a pitää tervehdyspuheen, johon
Ampuja ' v a s t a a . Nautittuamme i l ­lallisen,
piti Donin ammattiliittojen
aluepiirin puheenjohtaja jäähyväis-puheen,
johon valtuuskunnan puo­lesta
vastasi Heikka. Käydään teat­terissa
j a lähdetään hevosraitiotietä
asemalle, jonne mukana seuraa le­pokodin
johtaja ja ammatillisten
järjestöjen edustaja.' Kello 1 yöllä
jätämme Donin tehdas- j a kaivos­alueet
ja lähdemme palntmiatkalle
pohjoiseen.
BteVi-Venäjä: ehtymättömien
luonnonrikkauksien maa. Nousevan
teollisuudg:! uusi Amerika. V i l j a ­vainioiden
j a kauniiden maisemien
maa.
Jälleen yfc«i tyonuhri. Fred Para-metto-
niminen työläinen, 45 vuotias,
j o k a työskenteli Renshaw'in käm­pällä
Gloud Ba£ssa, sai t. k. 22 p.
kaatuvasta puusta iskun pääluu­hunsa,
joka särkyi. Parametto tuo­t
i i n McKellar-sairaalaan F o r t W i l -
l i a m i i n , jossa kuoli muutama tunti
myöhemmin. Tapaturmanuhrin o-maisista
tiedetään hyvin vähän.
Sellaineii on hsrvin usein työläisen
kohtalo nykyisissä oloissa. Työsken­tele
henkesi uhalla jossakin kauka­na
erämaissa j a "oudoissa seuduissa,
kurjissa oloissa ja nälkäpalkalla.
Saat sitten odottamatta viimeisen
lähdön, jonka jälkeen sintit tnnte-mattomana
pakataan yksinkertai­seen
puulaatikkoon ja kuopataan.
J a huomenna enää tuskin ktikaan
sinua maistaa.
SiBbmaleises fancari Joha Hend-rickson,
Gorharji townshipiata kuoli
viime perjantaina lyhyen taudin
jälkeen St Josephin sairaalassa 59
vuoden ikäisenä Hendrickson oli
asunut Ontariossa 2C vuotta, j a jät­t
i jälkeensä lesken sekä seitsemän
tytärtä j a kaksi poikaa.
KurkktinuLtaa liikkeellä. Kerttu
Ihantola, 7 vuotias farmarin -tyttö
Intolästa sairastui kurkkumätään,
j o n k a takia hänet tuotiin täkäläi­seen
rokkosairaalaan, jossa kuoli
kolmen päivän ktiluttua viime tors­t
a i n a . Veli j a sisko samasta per­heestä
ovat myöskin siirretyt sa­maan
sairaalaan.
Oikeita Eliaanpoatia, h3rviä heinä-i
l m o j a on ollut jo viikon päivät y h ­tämittaisten
sateitten jälkeen. Näyt­tipä
jo siltä, että kaikki kasvulli­suus
mätänee liiasta märkyydestä,
ainoastaan heinä kasvoi hyvin. Sa­novat
tulevan enemmän heinää k u in
moniin vuosiin tätä ennen. Saa e-des
heinän korjuussa muutama, l u ­kemattomista
työläisistä lyhytai­kaista
työtä.
K u n naytelmasenra ottaa kesälo­maa
ja muusta osaston toiminnasta
ei ole erityisempää sanottavaa näin
keskikesän lämpöisellk-, niin sopii
lyhyesti mainita osuuskaupasta, että
Port A r t h u r i n suomalainen osuus­kauppa
saa uusia o::<aJIa j o k a päivä.
Nykyisen liikkeenhoitajan aikana on
kuukauden liikevaihto kasvanut k o l ­mella
tuhannella d o l l a r i l l a ; ollen k ai
nykyään lähempänä kymmentätu­hatta
kuukaudessa. . Siitä huolimat­t
a saisi, kuulemma t u l l a yhä enem­män
uusia l i i k e t u t t a v i a . — Rex.
No* 86 - 1927
k t i n noinkin helpolla piäs^^
rimmaksi osaksi pareffioi;ikkS^
saavat olla vakituisesti tö^l^r^'
keiä sääli tulee noita raukko-a
a a i a vam joutuvat ^aat^L
K u r j a l l a kamtaUa ovat o t ^ t
meneepä puhumaan jär-r-^tä.^-
sestä, n i i n pian on i . o m p i ' e ; t S S :
j a lopun^ arvaatte. Täy:yy .u^Z
tea kenelle puhuu. Vaikkaoa nfe
fan vahan aikaa vuodessa ^aa^n
töissä, niin moni kielir.en" sanob:
" T h a f s better than nothing." Ui-täs
arvelette tästä?
Paljon työttömiä on v i d i kaat^-u
gissa, vaikkakin jSukottain raieU
v a r s i n k i n suomalaisia, on neimZ
mtiualle töitä etsimään. M i ^ !!
täällä varttovat vain nietsätöiden
all^mzsta._ sillä suurin osa suo:niT-sista
on rappuvaisia ainoastaan met
satoista. Toisia taas muilta paik^'
k u n n i l t a tulee tänne. Tuo työS'
sen elämä on melkein kuin «karn
s e l l i " ainaista pyörimistä ja mnrxtt^
lemista.
E n t a . « t t e raatajakaverit, kuinka
on ensi talven metsätöitten laita»
Laitetaanko sitä edeUeenkin näla
kesän aikana, sahat 3-4 koort^.n kun­toon,
eikä välitetä maksuista n,;,
tään? Otetaan hartioista lisää jos
maksu on pieni. Päätöksien teot
SaoJtStci. Marien uutisia
IndastrialUtille!
Oikeastaan T n d u s t r i a l i s t i n toimit­tajille,
tai kuka vähä.älyinen hän
lieneekin, j o k a - lehden vfime tiis-tain-
numeroon on toimituspalstoille
tuhertanut tekeleen, johon kommu­nisteilta
vaaditaan vastausta, niin,
oikeastaan näille Industrialistin t o i ­mittajille
on vastaaminen ^ m aa
kun lähtisi hullun vasikan k a ^ a
kilpaa juoksemaan. Mutta kun me
aina toisinaan pidämme täällä ala­kerrassa
pientä pirinää, ja koska
itse kysyjäkin, Industrialisti, on sel­lainen
p o l i i t t i n e n p i l a l e h t i , n i i n ol­koon
menneeksi, murretaan suuta
niidenkin kysymyksien vuoksi.
Lehtiriepu ön ottanCtt märehdit-täväkseen
Suomen äskeisen vaali­taistelun
j a sen, johdosta sitten ok­sentaa
eteemme>, kysymyksiä.' Leh­den
mielestä suomalaiset vaseminis-totyöläiset
muka eivät ole pelanneet
rehellistä peliä sanotuissa vaaleisssu
Väitteensä tueksi sitten pilalehden
pääpakinoitsija l e i l ^ e l e e Työväenjär­jestöjen
Tiedonantajfista muutaman
vaalijulistuksen r u b r i i k i n ja alkaa
sen johdosta tehdä meille, tämän
maan kommunisteille kysymyksiä.
Tämä vaalijiristuksen r u b r i i k k i on
seuraava:
"Ovat antaneet käteesi v a a l i l i p u n,
käytä sitä! Hanki oikeudettomille
oikeutta, työttömille tyStä, van­huksille
turvaa, sairaille hoitoa, or­voille
hoivaa j a pane sulku kapita­lismin
riistolle. Äänestä sosialisti­sen
työväen j a pienviljelijäin eh-d
o k k a i t a ! " ^:
Tämä paksulla p a i n e t t u - r n b r i i k -
kipalanen T. Tiedonantajassa - on
saanut veljet siellä Industrialistissa
sekaisin. Tuollainen julisteleminen
ei kuulema k i r j o i t t a j a n päävärkin
mukaan ole luvallista kommunisteil­le,
varsinkaan Suomen. Vätystelee,
että muka kommunistit pettävät k a n ­saa
uskottelemalla edtiskunnallisen
Konsertti tilaisuus oli osaston t a ­l
o l l a t. k. 20 p. i l l a l l a . K o n s e r t i n an­toi
Winnipegin ukrainalaiset . nuo­ret
korkeakoulutytöt. En ole tosin
mikään musiikki "immeinen," vaan
p a l j on oli kuulemista sekä näke­mistä.
Paljon oli soittoa j a laulua
sekä muutama numero tanssia. Y-leisö
kuulosti olevan erittäin t y y t y ­väinen
runsaista suosionosotuksista
päättäen. Kalliit övimaksut ehkä
estivät useankin saapumasta t i l a i ­suuteen,
vaan jos jotakin humpuu­k
i a esitetään, n i i n . ei silloin dolla­rikaan
ole lujassa. Kyllä kai sitä
o l i s i taipumuksia paljonkin työläis­ten
kefekuudessa musiikki y. m. a-l
o i l l a kunhan vain olisi kunnollista
oppia tilaisuus saamaan. •Hyvän
vaikutelman teki ainakin se, kun
nuoret tytöt näppärästi soittivat
" V o l g a n venemies" j a se olikin a i ­noa
jonka täydellisesti ymmärsin.
Tyohommal täällä ovat verrattain
hiljaiset. Terästehdaskin on vielä
korjauksen alaisena, vaan pitäisi a l ­kaa
taas käyntiin elok. l p . Huhtit
kertovat että ratakiskoja aletaan
tekemään vain yhdellä vuorolla ja
8 uunia vain tulee käyntiin (ne to­sin
kahtavuoroa), joten osan ajasta
vain miehet saavat työntää. Taval­l
i s en lupaava on siis. taas ensi talvi
terästyöläisillä, kun sa^ olla ehkä
pari kuuta vähän enempi kuin puo­let
aikaa töissä.
Viime kevännä o l i töitä noin 2%
kk. ja \ n y t ehkä 1% kk. j a tällä
tienestillä niin monen pitäisi taas
viedä itsensä j a perheensä y l i talven.
Eikö olekin kadehtittaya asema n o i l ­la
teräsorjilla^ olla töissä 4 joskus
5 kk. vuodessa j a loppuajan vuotta
saa huilia ja hoitaa terveyttään.
Ehkä se jo syntiyttää hieman kate­u
t t a parempiosaisten keskuudessa.
keämmän, seikan: Suomen kommu.
n i s t i t eivät nim. ole ottaneet ol­lenkaan
osaa vaaleihin. K i r j o i t t a ja
c i jaksa muistaa, että Suomessa on
v a l l a l l a valkoterrori ja että siellä
kommunistien toiminta on koko­naan
painettu maan alle — sosdem
hallituksesta huolimatta. Vaalei­h
i n otti osaa vain radikaalinen v a ­semmisto
— vainon alaisena sekin.
' Sitten k i r j o i t t a j a vielä" kysyä t u ­hertaa,
että niiKsi kommunistit n i in
raivoisasti hyökkäävät sosialidemok­r
a a t t e j a vastaan vaali- j a muussa
propagandassaan, kun he kuiten­k
i n sandaan aikaan, yhdessä r n o t s a l a i -
seti puolueen kanssa, tukevat j a säi­lyttävät
sosiaHdemokraattisfa halli..
tu'sta.
Meidän täytyy nyt pelkästä ihmis­rakkaudesta
kysyä vuorostamme
veljeltä, miksi hän oikeastaan on
lähtenyt syhymättä saunaan. Eikö
tällä alueella eivät näy paljoakaan
merkitsevän. Jos tänään tehdääa
j o u k o l l a päätös, niin huomenna j»
kiireenkyytiä mennään metsään ko­k
i n omalla sopimuksellaan ja menee­pä
osa vaikka ei ole vielä tietoa e-des
maksuista. Se on sitä ensi-luokkataista
yhteistoimintaa!
O l l a " l u j a " yhteistoiminnan mies,
rakentaa kämppä, alkaa hissukseen
katkasta j a sitte kun tulee puhe yh.
teistoiminnasta, niin sitte valitel­l
a a n : " — ei minun — tai meidän
— sovi yhtyä yhteisiin vaatimuksiin,
kun olemme niin paljon jo sisällä,
kun on tehty kämppä y. m.'.'
H i i t e e n teidän kämppänne ja alka­kaa
edes vihdoinkin järkiintyä! Niin
kauan kun me itse teemme pikkn-kämpät
j a ajamme puut valmiiksi,
(ehkä j ö ensi kevännä otamme ura­k
a l l a kukin omat puunsa uittaa
tänne m y l l y l l e ; tuskin joukolla si­täkään
voisi tehdä) niin emme
myöskään voi j u u r i huomattavia pa­rannuksia
saada oloihimme. Kau­n
i s t a on myöskin katsella, kun mies
k u l e t t a a ryypyllä "j obbaria" että.
saisi vähän niin kun sopivan pai­k
a n ja pysyisi "hyvien miesten
k i r j o i s s a . " Nuo- saamattomat tai
1%—2 koprtin miehet saavat olla
s i l l o i n sivussa, kun isot rahalla reh­k
i i . Kyllä kai se limetti väkevänkin
miehen hartioista muutaman vuoden
päästä alkaa laskemaan, sitten jo
ehkä yhteistoimintakin olisi tarpeen.
- Työläisten oppiminen ja yhteis­ymmärrys
tulee aina liian kalliiksi!
Se viinakin näyttää täällä vai­kuttavan
ei ainoastaan kansalais­temme
vaan myöskin kielisten kes­kuudessa.
Sitä pn juotu ja tapeltu.
H a r v a se päivä etteikö voimia mi-tellä
jos kohta ei aina ikävällä seu­r
a u k s i l l a . Tekee oikein "mieltäy-lentävän
vaikutuksen että "isien
h e n k i " sentään vielä elää Suomen
urheissa miehissä täällä kaukana
v i e r a a l l a maalla, Se se cn jotakin
että näyttää noille kielisiile, mihin
me pystymme. Eihän sitä muuten
usko, että pystymme alalla millä hy­vänsä
toisten kanssa kilpailetnaan.
Onko tämäkin jo syvälle juurtu­nut
"kansallishyve" ettei £iitä e-nään
voi luopua.' On siis ihme, että
mies raataa raskaasti talven ja sitte .
viikossa t a i parissa on kaikki men­nyttä.
Niin, alustahan on niin hi­ton
varma alkaa, eikä tarvitse pe-
Iätä rahojensa menetystä keikauta
assq,^ Olkaamme ylpeitä siitäkin
että osaanime olla varovaisia.
Antohnrjastelijat alkavat näytellä
v e l i ole itse huomannut, ettei hä­nen
kysymyksessään ole hituista-kaan
järkeä. Mc ihmettelemme suu-työn
tuloksellisuuteen ainoana a u - j r e s t i , mistä industrialistilaiset ovat
tuaaksi tekevänä. Veli p a k i n o i t s i j a 'saaneet sellaisen typerän aivoituk-pn
erään
tä vaalitaistelun aika on m i t ä odol-l
i s i n tehdä todeOistä propagandaa
aatteidensa tunnettiksi tekemiseksL
unhoittanut paasatessaan sen, että kommunistit, vieläpä yh-ääri
pienen seikan. Nimittäin et- dessä ruotsalaisten k a n ^ tukisivat
j a pyrkisivät säilyttämään sosdem
hallitusta. Voiko veljet osoittaa
jtcdisteitaväitteidensä tueksi? - -r
J a sitähän, hiisi vieköön Suomen JTuskimpa — sillä niitä ei ole inis-kommunistit
ovat nälttenkin vaalien sään muualla saatavissa, k u n heidän
aikana tehneet. Sita paitsi unhoit-'itsensä ummehtuneissa j^änupeissa.
taa vätyste!ij5 vielä toisenkin, tär-,'ja ne " t o d i s t u k s e t ^ ovat n i i n pal­j
o n härskiintyneitä, ettei nutä
kaan järkevä ihminen usko.
Muuten me onnittelemme Indns-t
r i a l i s t i a että se sentään osaa aset­t
a a aikaansaannoksilleen oikem nau­lan
kantaan sattuvat otsikot. Täs­säkin
kyseenalaisessa töherryksessä,
johon olemme vaivautuneet ^-astaa-maan,
o l i otsikkona: "Enemmän tai
vähemmän sekavaa", ja se se sai-k
i n allekirjoittaneen huomion siihen
kiintymään, että mitäs sekavaa sie.
lä Industrialistissa tälläkertaa on
munittu. Ja tulos oli että ^^^.fj
noimme narrata itsemme naimn
sekaisiin k y ^ y k s i i n " , ^-^^^^^
d u s t r i a l i s t i itse tuimastaa, vastaa­maan,
.^j;
L o p u k s i tahtoisnnme kunai»^
sosdemien — joiöen asioilla
crialisti näyttää liikkuvan —
miota tähän Industrialistin nji^^
seea toimitustapaan. ^ ^ " " " ^ ^^
tossa j o u t t i i n sen toimittajien pa»
uudet sahajauhot tai pankaa ona -
miehet remmiin. Onhan
enemmänkih Löyhkälän kujan ^
jaosseita poHtikoitsijoita, 'r^*^^^^
sen vuöfisi teidän ole pzK^^ -
Industaialistin toimituksen _
siinä järjen j a järjettömjT"-» .^^
j a m a i l l a . Tehkää siitä ta.^= -
jetöiu • . tjjg.
Jääpussia Indusörialistui ^ ''1'^
j i e n . k u u m i l l e otsnie toivce
rämme herttaisesti hymvillen
Xnpporaaraa Isfa».