Vapaus, February 7, 1930

              ^ivu 2 , Perjantaina, helmilL 7 p:nä — Fri., Feb. 7 No. 32
VAPAUS
TMmitas. k o o t t A i , iööakaapfta i» |:jiss OBUM-talMM Eta StrectiOi.
oheUmet: Konttori MM. — Toaiuw53dW.--»rirftWJ»2W^ „ ,
vinvoinii kautta koko Quebecin maakunna^ vuoden 1929 aikana% sanoo
Quebecin maakunnan pääministeri Tascbereau. Saman laultin päästivii
leikkien maakuntien pääministerit. Tascbereau vjiUäa s i l b ^ ' e t tä
maanviljelys oli Quebecissa kulkenut eteenpäin, eftä metallien ti|<>-
tanto o l i Usääntynyl y l i S37,000,ÖÖ0 e l i 28 prosönlilla, että k o l ^ 6 i -
mien käyttöä o l i lisätty ja että yhdysvaltalaisia ja brittiläisiä sijoit­tajia
on koetettu vetää maakuntaan. Edelleen hän osoitti, etta majdktm-nan
tuloja oli voitu lisätä $34,807,000:sta 839,976,000:iiii lisäämättä
verotusta ja että maakunnan velkaa vähennettiin n / k a h d e l l a milfööi
nalla dollarilla. - -
MuHa tässä
OStOTUSBUTNAX V A P A U O ^ A t /- . ^ - -
BrIeraaioitaotnUct flJ» kCrti.' •Z/)0'tikit teru». i-« ArjSiailoo» ««^«01", «»"t'»''*;*^^
M<c julimnsaa.'— niausailiuUoiJaottkjet «ta-'km», 41*0 »kttMlP !r-'-»7»ty«**™f^^
c o t - l «A0.3 k«tM. Aw«o.r«iI«B«»k.«l kerU^ »3*0 k»W '' ' i ? » ' ? ' ^ ? , '^
n j » kert«. — KaoIemanilmolakMt $2M kerUi SO lU»ia«k« «ltoiUB»oplU ««i •ai4rto»of»jUi.,
«lauan tiedot i * o»otcilmotok»« 50c k*rt«. IIJ» koloie kfruuu — Ta«piUa«wtuJieB j* Umot*»
- e n t t D u r l e o on. T««dut«t>«, läBetetUTi iljaoTtoJilBt» «lokiteen. »t- T » . -
General «dTertitinc r.te*. 7Se per eol. iocb. MiDimara tiug» for «ta^ tefötloa, 75e. 1ö«
•psna i * tho be»i sdireituias medinia uaao»-th« FiaaUb pe^l» to C»W*»y.
• Ja« ette miUoin tahinia tu ratuuttm eB«u>aiii« Hi^aieeoD», MJjrtliktt andtH»» VMtota-
M>Juj«a per»ooitini»eJ!« nJmelli: J . W. A])i«r|«t«: {akke«ilunU{a,
JouldioydTjf^Qmme rivejä Imjentaniaan
semniin jokseenkin suljettu, eikä sen vuolöi mfpskään oltu kiinnitetty
huomiota uusien jäseiiten hankintaan. 'XfinaSdA' suomenkielinen snr-tolaislyöväestö
oli ctenicih ^iirae'vUosien suuren siirtolaisuuden kaut­ta
kasvanut moninkertaiseksi^ mmCa järjestömme jäsenmäärä silti o li
pvsynyt jokseenkin muulturoaltbmana.
Tällaiseen epänörrnaäliäeen' ti|anleeeecn Vunnilettiin erikoisem­paa
liuomiola viimeisessä jarjestÖrnme edustajakokouksessa, jolloin
pääteltiin, että järjestömme olri iavenncUaya yleiseksi joukkojärjcslök-si.
Siinä mielessä pääteUiin ^ ' ' ' " ^ ^ " P ^ " " ryntäys järjesipmine tar­koitusperien
tunnetuksitekemiseksi 'säcä "tiuiicn läscnt^h hänkkimi-
„iniaperaiseen persoo . ,
levien työläisten saatlamisckai 'jarj^^oiHtni;'' - 'läseriet ovat katsoneet
vclvolHsuudekseen tarttua'h^nkilÖk^itats^
daankin saavuttaa parUa;il tulokset." Roisilla p a i ^ ^ on tyy­dytty
vain jonkutiyleiy^n tilaisuuden Jprj^tamiie^^^^^^^^ menette­ly,
joskin on tavallaan hyvä, ei kuiienUädrt "öle"^^ Ä
laisten tilaisuuksien kautta voidaan t^^if^. ^^^^
tuvat saapumaan noihin valisluskoköukJ^^n.'
Jäsenyntäysiä ori'siis jalkc^^laya'k^keymä^^ voitnalla j a jä­senistömme
on kokpnÄud€»saän' säötiaVa pMlistuniaah, tSliän toi-
|>4{^lf9isu^illa
, „ .„,..., ,„^.,_ . . . . . . . . . rUl^d|ittaiiiiseksi ja:jä­senistön
aatteel[iise'n tason kohpttam^ekbii ' Myöskin suurissa keskuk-sissa
on kayinkeriainen^^^^^^^^^^ osaitojiitf r - " " " ""
niiniian vilkastuttamiseen, jbtto ^majiti^pis|i|W^
scnislösla saatäisiiii a k t i i ^ s i k l i . — ^5^8' tPinimtion
'•]H^if^U* •••^^t-, •ycinis r,:-uc,
hinnannoiisiija ei tapahturiiilkäari
n o i l l a kilpaileva Ar^en^ laski satbhsä jnärkkinoiU alempiin
hintoihin. A V g e n l i n a s i a ' ' | M j a Vastusta ' canada-l
a i s i l l e viljakapitaii4leilie,'^j^ ^Idievaiisuuskaari öi näytä erikoisen
valoisalta, mikäli aävildkptti"äaitunti|rf vehftSttv^
on k y s y m y s . . " . ' '• ' ,
Mutta NeuvpslöliiUo huomattavana viUanvici|thnaana lisäksi on
oleltayW Kh.u. .o,m. ; :i;oAoUn«r- ^.'''''Se l o ' « mal'|vkinoi-hin
ja tulefe yha äuuremiiiassä määr&s^'1jei^^^^^^
vehnän muinaista monoj^^^ \*"N|uVb^tol'^^^^^ elika vöi' viedä
ulos suurempia eriä've^n^^^^^^^
' niaanviljel|s|}aläljöbnia tiiö vehnää jäitiläismitassä etupäässä
canadalaiscn jä"" yKdysvalta^^^ uushriman inaanviljelysko-neiston
avuHa. Viimeist^^^^^ yuoi^in ;ajan on yenäläinen
velinä 'otiul poissa mäaiOna^ l^löe ^jiäii" ole-maan
takaisin kilpaile^laä3ä^jp|^^i|ö^^ ja Auslra
l i an viJjan kanssk''^ "^aih e m ^ ^ ^ o r o ^ "Stät^^todistaen ^
lausunhölia luottavansa 'iN(eu^plslt)liit^^ ^{ohpllaa i
loutlaan.
tällä
maata
kuumeisella kiiredjä ^yaräirilaa^ ^aajasuun-taiset
kokeilut vaman' laadun j a ' J^iMtäy^yden i()afanW^ tuoste-vaaran
hävittämiseksi j a lehbissfitnpieÄ^ käyiänlöÖn-tUtamiseksi.
Vehnän tubtantokustan^^^ koetetaan
pienentää uusilla'typtä saäslaVillia It^^'^^^^^
Tällä pohjaUa tapahtuu" laa^^ aavikkomaa-kunnissa.
Suurviljelys työntää'y^ suurerarnassa määrässä sivuun
vanhempia meneteliniä kayifäyiä ^sy|pktfisw"^^^^j *j'|eli-jöilä,
jotka vähitellen tulevat havaitsema^ hyvästä t a h i ' huo-ndsta
sato-onnesta huolimalla alkaa heidän farrninsä käydä huPnom-m
i n kan'nattaviksi.
Tästä syystä nykyinen vehnäkiisi ei o|e mikään satunnainen, sa­dusta
ja vehnärenkaanpoHliikästä''johtuva tulee niuodösiu-inaan
pitempiaikaiseksi j a syy^mm^ "Canadan
kommunistipuolueen velvollisuus bn oUaahuom^ maan-viljclyslilanleessa
tapahtuvat inuutokset j a olosuhteiden kärjistymi­sen.
Puolueemme öh kuitenkin tähän' saakka pyrlqnyi kulkea
pahluinain jälkipäässä, joslä to'distuk8eria on sc,' ettei silta ole nyky-iietken
tarpeita vastaavaa ihqatalbiis^^ on
kuitenkin ohjata nykyisen kriisin syhnyftiunät maaseudun radil^ä&H^^
ainekset koni. puolueen johtatnaaiiiluokkataistcluuri.
Maakuntien ralM-as^
Meitä voidaan tietenkin syyttää sjilä, että tahlpisimme särkeä ne
edulliset kuvat, mitä porvarilehdistö maalaa tathau maan kap.ilalisti-sifila
laitoksista j a piosuhteisla. Siihen aikaan, kiin porvariston kiiliko
oli "kohdisletiu *'Vapaus'Mehteä vastaan vuosi sitten esiintyneen oikeus-j
u i u n aikana,' saa^^ yäitleitä, että kaikenlainen vallilse-viifn
laitosten/ j a yi|^aya||a» arvostelu * ön "pideTläva *'vällioj)etok-sellisena^'.
•• • " . . ••• "
V Tämänhän pii helpfio Käsittää, si|}ä kaikista edis|ykseti vakuutuk­sista
huoTtoalJa «iihPjry yhteiskunnassa ]a sen poli-tiOcassa
/samat' fappeut|im|al^ kuin muissatin. Kapi^alistim^
tämä i l ä e n § Bay^^^^^
'^'Huolimaitta monista yas^kkai^ta tekijöistä vallitsi yleinen hy-yleisen
hyvinvoinnin" vuotena
oUval ejfelfeenkin ylhnalkaari alemmat kuin muissa maakunnissai'"ja
elia maatalousväestön asemakaan ei ollut parantunut. :
Lisalcsi hän jätti mainitsemalla, että maakunnan raha-asiat eivät
ole niinkään kehuttavat, sillä jos maakunnan raha-asioita seurataan
csin). viimeisten seitsemän vuoden ajalta, niin huomataan maakunnan
velan iisääntyneen vähän päälle $52,000,000:sta noin $80,000,00():iih.
Muuan seikka on vielä pantava merkille. Maakunnan väkijuoma-kaupasta
viimeisten seilscmän vuoden aikana oli kertynyt n. S38,000,-
090 j)uhdasta voittoa. Ilman näitä viinavoittoralioja voitaisiin siis
olettaa maakunnan velan tällä hetkellä olevan hyvän joukon toisessa-sadassamiljOonassa
dollarissa. Viime huhtik. 30 päivään päättyneenä
vuonna oli maakunta saanut viinakaupasta voittoa §9,688,267. Viina-tilastoissa
mainitaan sekä viinien että väkevämpien juomien kulutuksen
huömaltavasti lisääntyneen. Viiden vuoden aikana on kovempien väki­juomien
kulutus lisääntynyt 37 prosentilla.
Montrealin "Star^V selostaessaan noita viinatilastoja, huomauttaa,
että muissakin maakunnissa on seurattu Quebecin esimerkkiä j a tiir-vauduitu
viinakaupan lisäämiseen maakuntien raha-asiain paikkaami­seksi.
Siilien aikaan, kun Quebecin maakunnan viinakauppaa järjestet­tiin,
koeteltiin uskotella, että sen avulla voitaisiin maksaa maakunnan
velat. Viinavoitoisla on kuulema varattu n. miljoonan dollaria "h}rvän-tekeväisyystarkoiluksiin",
jota ei kuitenkaan ole käytetty, vaan kaikki
viinatulot ovat menneet maakunnan jokapäiväisten menojen peittä­miseen.
Kuten edellä bn sanottu, oli Quebecin maakunnan pääministeri
ylpeillyt siitä, että maakunnan yleiset tulot olivat lisääntyneet viime
vuonna ilman verotuksen lisäämisiä. Toiselta puolen selviää, että kapi­talistit
olivat kaivos- ja muusta teollisuudesta sekä anastamistaan sähkö­voiman
lähteistä saaneet lihavia voittoja. Jos maakunnan kclihoja raiia-asfoiia
"haluttaisiin korjata, olisi tietenkin ollut varaa verpltaa näitä
rijstovoilloja sensijaan, että hankitaan maakunnalle tuloja salakayaiasti
veröUainallfi työtätekevää väestöä myrkyttämällä sitä väkijuomilla.
' Maakuntdhallilus on kuitenkin niin läheinen rahamieslupkan'sekä
viinakapitalislien etujen palvelija, ellei riistppääomien yerottaniihen
tietenkään tule kysymykseen, vaikkapa maakunnan ralia-asiat olisival
kpnkiirssin partaalla. Mutta työttömien mielenvirkistykseksi voidaan
kuitehkin puhua "edistyksestä" ja "hyvinvoinnista", jota työttömät
saavat katsella lasin ulkopuolelta, värjölellen pakkasessa kaduilla. "
Työttömiltä kklletäänaikeu elää
.Xfiniä'HJallikel|)oincn ylUeiskuntaj-"^ jp^sa|.iiuiiisel^ä^^
iniitfilaari Vaff/j dollaji'^^^ jösiä lyöläiffeu merldtsec .ainpastaäin / v^^
tpjen- T'ansaitsemiscssa" välttämätöntä meiioerää, numeroa tuptäntokiis-tannusten,
kuten raaka-aitteiden, käyttövoiman ym. kulunkien •jbuf-'
kossa, — paljastaa todellisen riistoluonleensa silloin, kuiV sen OrtiatTis-jiriidat
käy>^t niin valtaviksi, että joutuu mri-j^^^^.
tyksiysynrtyltaen Vruseja ja joukkotyoltomyytlar :fKalii^r^^tÄriinief
S i l l o in paljastuu kapitalistisen luokkaylUeiskunnan ja sen valtionjiiPtta on'tosi. 'Ja jos sitten aa-fimaisessä
puutteessa' ipueuu nbu-dät^
täniaian noita elämän lain pa-että
riistäjiUänune vain kaikesta
finolimattä ^d^^i^bpuoli hyv^ypb^-
Icinen, kosWi srtä-kannatöä-ke­l
l i ä . ' - ^ e t i ^ n k ä i on nShdblHsta
siten, että'faS^a tavarain''Väimls-tuspuoli
otf"' i^tfiauksissakin Jiika-tuotannon
taklä^, niin ^varän nlos-myynti
ei knnnninkada ^ e seieab-tönnt;'
j6$k{n ^ossatp i^a^r^n, joku
Mj» i^benf^Xt» i f n^inomn, i uh
he voivat myödä ulos tuota en­nemmin
tuotettuja tavaraa,-* heidän
ttilbpublen^ ' e}'^'p3iioa]vaan ''%äh\
tuotannon''"vätlaikalaesta' 'seisatik-sesta.
Mutta toista on noiden seisauk
sixsa olevien työalain työläisten,
he saavat isaintien^^^ jpuolesta tällä
ajalla- kuolla' Vafkksi nälkään. . Ku­ten
sanottu, se e i liikuta teoUlsuus-pohatoita
siksi, että heidän voitto-osinkonsa
ei siitä kärsi. Jos noita
kapltalistilUokalle välttämättömiä;
mutta kuiteijkin heille muuten ar­vottomia'
blibita, työläisiä, kuolla
kutkahteleekin, niin onhan niitä
30 nykyään liian paljon, ettei ka­pitalisti
tuotannossaan enää voi
kaikkia hyväkseen /käyttää •— se
on, kUn yksr>n työssä/min'k^
Oli odottamassa sen päikkiia.
Mihinkä tämä tällainen tyoläi-siJle
huono tilanne sitten varsinkin
huonoimpaan asemaan jbutuneen
työläiskerrbksen joTitaa?. Tulokset
pääasiansa tästä ovat kahdenlaiset.
Osa' työläisistä on tullut' jä tulee
edelleenkin y h ä suuremmassa mää­r
ä s s ä yniinäJ^niäan tUahteen to­dellisen
luonteen ja alkayat toimia
sen mukaisesti, y h ä suuremmassa
määrässä aikavat järjestyä Juokkä-järjestöihinsä,
koska ovat tulleet
huomaamaari' s e i i , 'että ainoastaan
järjestymällä j a ' s e n kautta toimi­malla
me voimme olosuhteitamme
korjata ja loppujen lopuksi itse
järjestää asiaihme ja elinehtomme.
Toinen osa. Varsinkin äärimäiseen
kurjuuteen jouduttuaan raumiilii-sesti
sekä moraalisesti, käyvät kä­siksi
mitä suoräsukajsempiin töi-minnoihin,
kui^eU värkaiiksiln
töihin y.m. -seUäisiiri' tcköihih, j b i -
'ta yleensä pidetään moraalittomi­na
tekoina. Ja' sitä k a i se itse
asiassa phkin. Nämä täkäläiset
poryarileh^et nykyäänkin ovat ai­van
tulellaan yh|äroittaisia 'uuti­sia
vOTkäTiksista ja Vyöstpiötä. 'TiU
tä tietysti tapahtuu enimniän' i s o i i i -
missa kaupungeiss^a, ifiitien' esiin.
Vancouverinsa,'' niissä kaiken takä-läfsen
elämät!' keskus ön suurin.
YHäolevanlaiset teot oVat moraa­littomia;
mattä^niltä '^iipöb ^l^hiäi»
lakeja/"ja säääofeiä '|>oryariIiiBet
Vallässaotevat^^aiii'ekS^ övät 'työ-läisiäuh
''riistääkseen laatineet,^ se
sanoo, että' ravintoa, asuntoja,
lämpöä pitää pUa ja saada, jpiiuten
nisRaansa ja nyrkkienpä sekä kapulansa-voimalla opettaa hänelle, ettei
hänellä ole mitään oikeutta pullikoida "jarjesiyslä" vastaan.'
N i i n tapahUii Vancouverissa. Kun työläiset rohkenivat ryhtyä vas­tustamaan
kaupungin porhojen harjoittamaa työttömyydellä keinotte-lua
hätäaputö^^^ feettämistä yhden j a kahden dollätin päiväpalkalla,
j a vaativat työtä kunnollisella palkalla tahi vastaavaa elatusapua, sekä
panivat pontta yaalimuksilleen järjestymällä paikallisten kommunisti'
puolue-elinten johdolla omaan yhdistykseensä ja tekemällä läkbrihäta-apulyöhuijausta
vastaan sekä toimeenpanemalla inielenosoitukiäia, sit-ioin:
poliisi milä törkeimmällä väkivallalla hyökkäsi työttpihiä vastaan.
Tpvcrit ipitterick, Bennett, Campbell, Karnelskit y.m. vangittiin, ja
laskeiliin: vapaalle j a l a l l e ainoastaan raskaita takauksia vastaan. Sa-mailä
heitä vastaan nostetaan syytteitä "mellakkaan kiihoittamisesta'*.
vaikka poliisi itse oli/syyllinen tähän rikokseen «
Käsilellessään Vancouverin tapahtumia huomauttaa "The Worker",
että on totta, että jos työttömät työläiset järjestyisivät ammättiunibiden
pellurijphdon ja sosialireformistien alle sekä alentuisivat vas|aaribtta-maan
armeliaisuuden muruja ja mädännyttä mojakkaa hyVantekeviu-syyskeiiloloisla,
tyytyisivät nöyrästi näkemään nälkää sekä äiislumaan
rikkureiksi, tekemällä lyötä "palkasta", riiikä vastaa vain viidettä osaa
tavallisesta palkasta, ja samalla katsomaan kiltisti päältä, kuri viran­omaiset
tykkäävät edesvastuunsa maakuritahallituksille ja maakunta­hallitukset
liiliolialliluksellc, — hilloin he löytäisivät armon riistä­jien
edessä.
Vancouverin työläiset eivät kuitenkaan tähän tyytyneet, ja merkit
viilaavat siihen, elleivät muidenkaan keskuksien työttömät anlaudii
tallc^tlaviksi työttömyyskurjuuden jalkoihin^ nousematta taisteluun sitä
vastaan. -
Äskeiset tapahtumat Vancouverissa y.in. osoittavat, että työläisille
käjr yälttämätlä tarpeelliseksi järjestää puolustusjoukkoja yhä häikäl-lemätlämöniinäksi
käyvää fascistista poliisikomentoa vastaan. Canadan
fyoyäpn puolustusliiton rakentaminen ja vahvistaminen on yksi tämän
lielkeri tärkeimpiä kysymyksiä. ' >
» . • • •
(Piirrelty huonona hyvänä aikana
, iänhen rannikolla:)
; YleensH ihmisten keskuudessa
^uf^iitaan h^vqstä samoin kuin
jUlpHostakin ajalta; Miksi'siitä sit-l,
atl{Hihu taan? /Riistäjäluokka pu-huii"
siitä, Cl aiiripastäari siksi että
sen elämä ^ yksinomaan olisi siitä
riippuvainen, vaan paremminkin
siksi, että voitto-osingot kärsii sii­tä
jos on huono aika, jotavastoin
taasen hyvänä liikeaikana voitot
heillä ovat nioninkertaisemmat.
Toista on meidän raatajien. Me
puhumme noista aikaerbavaisu uk­sista-
siksi, että se on meille elä­män
ehto. Silloin kun tilanne on
sellainen, jota iiie takaamme kut­sua
hyväksi" ajaksi,' rne saiinime ko-valJa
yhtämittaisella työllämme an­saituksi,
ei ylellisyyttä," vaan elä­män
välttämättömät tarpeet ja vie-äpä
vähän huviäkiif, sikäli kun
työn teolta aikaa riittää. Vaan
s i t t e n k u n t i l a n n e m u u t t u u päin­v
a s t a i s e k s i e l i s e l l a i s e k s i , j o t a me
kutsumme huonoksi ajaksi, niin
silloin meidän elämisen ehtoninie
ja mahdollisuutemme jbutiiu koe­tukselle;
kysymys on jo silloin s i i -
tä, voimme elää lainkaan; riistä-jämme
ci ainakaan meistä välitä.
Ylläoleva. jo bsapuillecn osoit-tija
minkälaisilla mielipiteillä riis-täjälupkka
puhuu hyvästä ja huo­nosta
ajasta, ja taas minkälainen
kysymys se on meille raatajille,"
joilta valta ja oikeus omaan elä-miseemmekin
on mahdollisimman
pieneen rajoitettu. - '
Nykyäänkin B. C:ssa, samoin
kuin melkein kaikkialla maailmas­sa
työläisillä on "huono aika"; sitä
osoittaa ne työttömien laumat, joi­ta
on kaikkialla maailmassa', vaan
silti» "huolimatta poryarillisllJa sa-nuinalebdillä
pu ylfeisenä tapana
puhua vain "hyvästä ajasta".
moin tekevät täkäläisetkin poryäti-lehdet.
/ffiissä» julkaisfcajin tuhka­tiheään
kertomuksia j a tilastoja­kin
hyvästä ajasta j a - l o r i s t a voi­toista.
Tämä vain todistaa sitä.
kobka ö^^:tuilnt''hubina9fiiäan sen.
ittä. siveeilisilfä' : j ä ' ' Ä U i Ä k^ei^
i^biHa" äi''p1fe saäri\(t etäiiikn^rvält-
^HttömäniBiä ' tälrvil^eitä, niiri
^IttäMif^^^Älitels^ / J ^ Mäu|M|{^
ää moraalisuus oii joutunut koetuk­selle.
Porvarilliset lakimme kyllä
1 tuomitseyat nub teot rriita anka-riiumiii,'
iÖk^ se taaV on ya^tpm
elainlin la^feia^
Onko tuo kaikki sitten oikein ja
mikä on oikein, hadiitkpon jbkai-öen"
itse"; Minusta vain tuntuu sii­tit,
^ettii on ityhhjempää RnoUa näl-
K^n ja pu titteeseen hyvän moraä-ti^
kaifjissa; kuin' katsoa eteensä
y i i ^ e / tingassa' enneibkuin se on
Uiän''myS)i^i^tä. En saiib sitä, että
näin bUaip^ koska ker­ran
kapitalistirien tuotanto j a yh-teiakuntamuotp
siihen johtaa, niin
on, se tällä kerralla. sellaisenaan
otettava, väsjtaan. Tällaiseen tUan-teeseen^
tiblystrei kiikään. muu' ole
syyllinpn kii^n kansainvälisesti - ^är-jpstynyt
kaplta^ jos
sS'''häiu'aiki ^^oliä^^jö^
niin se työttöminä aikoina antaisi
työläisilleen ed(BS'ruUän; ja bsoit-iavathari
'laskelmat 'aivan selvästi,
että työläiset tupttavat tarvikkeita
siksi suuressa'.mää^ä^s^ että "yh­denkään
ei/ tarvike' kärsiä puutet­ta
' jos vain tavaran jako toimitet­taisiin
oikealla taivalla' eikä haäs-
(cättaisi - tarvikkeita siten kuin liike-fe^
rtbttelijaf tekevät^ --^ mädännyt­tävät,
varastoihinsa ja sitteii' feysiä-iräl
me^eeii tai gplttayat, pitääk­seen
^taya^airi"" hirina^^^ ääi:imäisen
koirkealta.' "Jos liikemiehet m^^
yat 'hiip' tavairat halveinmaUa, niin
menisiTOt he'kaupaksi jä iiiin' ol­len'
kaikki taryitseyat niitä parem­min
voisivat'östaä.
ini8mWmyttä yhteis-
Aljjertan hiilöcäiyiKtyöläisten kes­kuudessa
käydään stkeää taistelua
uiUbn'säayttämisen puolesta. Union
bajotustjötä tehdään sekä sisäisesU
että ulkoapäin. Hajoitustyö ja hyök­käykset;
uJkoa^Jn Livetin ja Morri,
sonin taholta on vifelä tähän asti
saatu torjutuksi, jota vastoin kaiken­lainen
sisältäppraus on tällä hetkel­lä
vakavaa laatua jä ansaitsee jä­senistön
taholta vakavaa huomiota
ja kurinpidollisiin toiniin ryhtymis­tä,
ennenkuin se on myöhäistä.;
Mainituksi tulkoon muutamia
seiikoja, jotka ilmenevät haitalilsesti
särkien yhtenäisyyttä uesissa union
palballibsosastoissa. Muun muassa
kaivoskötbiHJSuiian paasit. suosikki­järjestelmää
hyväkseen käyttäen,
teettävät yhdellä osalla miehistä
vakituisesti kontrahtityötä joka
^äivä, korjaus ja kunnossapito on
sopimuksessa salUttu, suurimman q-
^an saadessa ainoastaan" 1—3 päi­vään
viikossa, joka ijomppaniain her­rain
taholta on tarkoituksellista, e-rlmiellsyyksien
ja hajoituksen ai­kaansaamiseksi
jäsenistössä.
Tämän epäkohdan vastustamisek­si
ovat paikallisosastot kokouksissa
päättäneet, nykyisen huonon työtu
lanteen takia, että, jos kaivantoa pi­detään
käynnissä, niin kalkille j^tä-aikaihen
ja saman verran mahdolli­suutta'
työssä käyntiin. Vaan mai-hittiia
päätöstä huomioon ottamatta
yksilöt monessa tapauksessa julke­asti
rikkovat, asettaen oman minän­sä
yhteistömunnan edelle, täten hal­veksien
tehtyjä päätöksiä, joka joh­tavien
kaivospaasien tarkoitukserli
juuri on. Mikä rikkomuksen julkeuf-ta'lisää
ori se, kun tietoiset ja edis-tysmieilsiksl
lukeutuvat ovat juuri
useimmiten näitä paasien välikäsiä,
vaan valheverukkeiden ynnä muiden
epätärkeiden seikkojen avuUfc selviy­tyvät
kunnialla tilanteesta.
Toinen huomattu vaan vielä ikä­vämpi
rikkomus on palkkasopimuk­sen
huono sovelluttaminen ja" nou­dattaminen.
Nykyinen sopimus edel­lyttää
taatmi palkan päivälle, on
ansäiniiut tai eiv vaan tätä julkeas-ti
koeteäah komppanian taholta rik­koa,"
riiaksanialla ainoastaan "työn-arvon"
mukaan. Tähänkin rifckou-rpiikfieen
oh' osalllsturiut työläisiä,
jbtkä' eivät ole saaneet" sopimuksen •
edellyttämää palkkaa" eivätkä myös­kään
ble esittäneet vaatimustaaiv.
i|niokoköUkBen kautta vaatimuksena
mäkldttaväSsl, vka^a tyjtyheet. vie.iäV
ollut kuolleisuutta suurempi, siel-ääkin
icuitenkin vain 1.5 tuhat^
asukasta kohden.
Koko maan lukuunottaen e» syn-tyväisyj's
ole näin pieni, mutta on
se kuitenkin, kuten seuraava t i ­lasto
osoittaa, miespolven aikana
huomattavasti laskenut. Vuosien
dyksl,- jpstä heitä;' oh'/••pääsit'*' hy-
VitiKneet antamalla useissa tapa­uksissa
parenipia arisiomahdollisuuk-siä;
Jotainastoin iie, jotka rehelli­sesti
kbkoukseh kautta vaativat
liälkkaarisa; jbiituvat paasien kanssa
liuöriöUiiii • väiiiölM^^ vieläpä töyke­ästi
käsketäiLh "etsiä parempia työ-ihaita,
kenskuen ettei kompjpahia ole
ipikäan hyyäntekcväisyysialtos, mii-ka.'
Tällailsa rikkomuksia löytyy
liikeniatiomia, kuten yleinen vaja-nairiien
mittaus 'Jä-piinriitus ynnä
"iriuut;;:-"-'-" i-^^'-^-- ^-Z^'-';
1 Tpyerit, nokiset kaivostyöläiset',
sallimmeko tällaista jatkiivan? 6al-
Unim^p' nurkumiatta tehtyjä pää­töksiä
ja sopimuksia poljettavan lo­kaan'*
Ännamhiekb imiommb "Mine
Workers Ui^jb of Canadan" rappeu­tuvan?'
Emme! Täisteiiiun yksimleli-äeriä
yhtelstolmih uniomme
ijuptesta. — Kbiimairiäri. ^
1901—1910 oli synytväisyys vielä
31.1 tuhannelta, v. 1913 se oi:
27.2, V. I9i6 24.1. V. 1926 teki
mainittu syntyväisyysprosentti ai­noastaan
21.7 (tuhannelta) ja oli
silloin buoroattaVasti ^i>ieaemp^
kuin 1925V
Vuoden 1929 tilastoa Jjoko maan
mittakaavassa ei, kelvottoman . vä­estötilaston
vuoksi, saada pitkUn
aikoihin valmilksir ' '-
- • • • . *
Syntyväisyyden jatkuvan alene­misen
johdosta ovat jotkut porva­rit
jo kauan soittaneet hätäkel-loa.
"Oliko Suomen kansan elin­voima
lopussa?" — "Soivatko kan-
-.akuntamme kuolinkeHot?'V — täl­laisia
repäiseviä huudahduksia nä­kee
porvarilehdissä tämän täst^
niiden kosketellessa syntyväisyys-kysymystä.
Ilmiö ei todista elinvoiman eh
tymistä, vaan todistaa sita kuin­ka
ahtaalle kapitalistien puristus-järjestelmä
on - 'kähsah'" suuren e-nemmistön
painanut. Avioliitot vä­henevät
ja •avioliittoon menevät­kin
Jiammbavät saada lapsia, koska
tietävät etteivät voi niistä kun­nollisesti
huolehtia. Lapsienkam-mo
porvariston keskuudessa joh­tuu
suureksi osaksi kevytmielises­tä
ja hekumallisesta elämähtayasta
(lapset olisivat elostelun tiellä),
mutta työväenluokan keskuudessa
ilmenevä lapsienkammo (se ei ole
vielä huomattavampi ilmiö, ei var­sinkaan
maaseudulla) johtuu ta­loudellisesta
puristuksesta, ja on
siis hyvin ymmärrettävää ja miksei
— hyväksyttävääkin.
Kapitalistinen hirmujärjestelmä
vie kansoilta elinvoiman ja uhkaa-ryhtyä
"soittamaan kuolinkelloja''.
Työväenluokan valistunein osa, jo­ka
v taistelee kapitalismia' vastaaii.
taistelee koko kansakunnan elin­voiman
puolesta, tulevien polvien
onnellisem'iTiari eläihah puolesta, y-leensä
kailten puolesta mikä on
rakentavaa ja kPbottayaa.
Kapitalistit ja' imperialisitit täs­säkin
maassa näkisivät mielellään,
että kansa kasvaisi luihiyyöryn" lail­la.
Saataisiin paljon ja halpaa työ­voimaa.
Ja eniienkaikkea: paljon
miehiä armeijaan —- taistelemaan
"peHyjhoilista". vastaan. Blutta sa­inkaan
: aikaan "periylKpllinen ' . on,:
k\ji: /ryhtyiiyt ^ sbsialis;
mia ja /kaijVa/ iasyäaVlukumääräi--
tään ppryänn mielestä "pelpittä-vasti".
Tämä merkitsee sitä, "että
hääve Karjalan jättiläispietsien
valloittamisesta Suomen" käpitätis-min
raiskattavaksi on' ja jää 'uriel-
Can. Suom. Järjestön pt
ganiseeraajän, toT. Martm I
spnin matkac&jelma jatkuu
vasä. - '
Osastojen ja tovereiden j
la -pöikkakunnaia pyydetää
ktooaän tilaisuus haaleille
kittyiöä 'lÄivmä ja iimo
niistä' hyvW;
8 p. helmik.
(Pyydetyn tulemaan M;
noutäiäaäri). ' '
ö' pl liarhik.
10 p. helmik. R
(Tulkaa asemalle iltajuna
11 p. helmik.
12 p. heitttik.
13 p. helmik.
14 p. helmik.
15 p. helmik.
16. 17 D. helmik.
Kirklai
Lard
Rou
KirkU
South p
CAluekpmitea voi järjesti
n u n ^ , Sö. forciipmen ja
Ien-taaisuudet häiden 6 päi^
la, miten parhaiten sopii, el
esitetty järjestys ole käytänu
PROTESTI CANADAN POSTI-HALLITUKSELLE
Me Bordei' Cityn työläisnaisten
liiton osaston naiset lausumme jyr­kän"
vastalauseen Canadan posti-hallitukselle
sen mielivaltaista me­nettelyä
vastaan riistaessään posti-oikeuden
ainoalta työläisnaisten
;'ehdeltä "Toverittarelta", joka i l -
rnestyy Yhdysvaltain . puolelle. Me
yaädii^.nie lehdelle oikeudet 'takai­sin-
ilman viivytystä. •
Q. Tn. Liiton Border Cityn osasto.
tietoja ilman erityistä liec
kirkkoherranvirastoilla on
itävissä, kuinka suuren osa
arvellaan sellaisten seura
kirkonkirjoissa vielä olevie
kilöideri lukumäärän olevan
kupljetksi: julistamisesta nyt
syiiiys, ^sekä^ säkiällä myös
'tämäan,: m.iten tällaisten l
d'eh kuolleiksi julistaminei
miöonbttaen genkin mahc
den, että sitä' varten tarv
erityisiä lainsäädäntötoimei
maksi kesästä, jota ei koskaan tule-f mutkattomimmin ja ilman 1
Voimme loppupäätelmäksi kanoa, I P'», kustannuksia voitaisun
että kosketeltu ilmiö syntyväisyy- s^ada.
den väheneminen, ei soija kansa­kunnan
•kuolinkelip ja 0uten pbr-yari
pbl^ä)^,'vaai%/s6 spittää kuo- SUOMI
iirikellbja jtamäii ' nxaain jkajpitalisti-en'
•' lÄielettÖmiÄe' ^ liaaveifle' vallbi-tuksista
ja suur-SuomeSta.
18 p. helmik.
19 p.
20 p. helmik.
' (Sivula).
22 p. helmik.
23, "24 ' p. hehnik.
25 p. helmik.
83, 87 p. helmik.
South P
P
Pyne l
Port
Tpverit» Ylläolevat huom
aseniiije vastaantulosta eräil
kaikun^^ ole siksi, että
iaisäaöme sillä jotakin kunr
tufcsen tapaista, vaa nsifc
Martti on jp vanha mies ja
^arponut säälimättä itscääi
koissa ja kinoksissa, joten o
j^alkallaan, :että vapautammi
kyyälfcsiiän etsihusestä ja (
selemisestä', millpin se suii
mähdblitst^ /
Can. Suom. Järjestön T. P.:
Jolm Wirta
V : n 1918 kADONNEIDEN KUOL­LEIKSI
;lUi:I3TAiili^EN —
' ERIKÖlSSÄi^NNäkSlX
SUUf^NlTELLA^ti 1
Sen johdosta,, että maailmansp-dan
aikana ja varsinkin kapinä-vuonria
/1918 on hävinnyt tibty-mättömiih
suuri joukkb" Suoineh
kansalaisia, joiden kuolemasta ei
kukaan ole tehnyt asianomaisille
kirkkoherranvirastoille täi siViiii-
HERi^ASNAISEt L I I A N H I E N O ­J
A J A T Y Ö L Ä I S N A I S E T L I I AN
K Ö Y H I Ä ' S Y I J I N Y T T Ä Ä K -
• SEEN J Ä L K E L Ä I S IÄ
: Meidän sopii muistaa esiinerkin
yiubksi, "että" •Venäjällä,' missä jär­jestynyt
työväki itse" hallitsee, ei
tarvitse peljätä typttömyyttä eikä
huohba. aikaa, siää hallitus,' jonka
äubstassa teolltsuuslaitoksct siellä
ovatkin, huolehtii myöskin työläi-sis^
an väliaikaisen t^öttöniyyden-kin
"sattuessa"'' Sleilä -mypskih myy­dään
- tarvikkeet sellaisella hinnal­la,
että kuluttajat ne ostaa ja-'näin
pHeia" tavarain ei anneta eikä tair-yitä^
laiäh varastohubnei^a niädan-
^^"'ainaikaän liikeybitpn takia, ku­ten'
pbrvärillisissa maissa.' Paljon
biisi "Venäjän työväen tasavallasta
hyVäa säiibmistä, «todistaakseni' en­tisten
lisäksi että Venäjällä to­dellakin
' pn ' työväestö vallassa,
yia'n siitä ptioiesU kummiukm nä-nia^
publiielehtemme oyat pitäneet
kMettäS^hliyv^ huolta^ ^ jä ^ on-km
pikein, sillä eihän meillä milli­in'li^
ytSnnpssÄtoiim |Un' vii-tpitöijaa
' p l e ^ kbin ^yöiäisteh
V e n ä j ä . V e s t p b i k ä l ' - " -
"Litnsimiuden «ivi»tyksen" ilmiöt
alkavat voimakkaasti ilmetä myös*
kin pienessä ja köybässä
Saoxnessa
Jo pitemmän aikaa on ollut Suo­messakin
havaittavissa se "rans­kalaisena"
pide^tty ihniö, että_ syn-tyväisyys
alenee /vubsi, ./viideltä.
Erikoisen huomattava tarn.a ,^ler
lulncn on Submessa-'pllut vain pää-ka^
lpungiEsa. Jp. monia' 'vupsia o'n
Heifeing^n luoniiolline^; väestön Jir
s^yä pUut, lähellä nollaat Vain
maaseudulta tapahtuneen jatkuvan
yäestösiirron ansiosta . on Helsinki
silti voiinäkkaaiti kasvanut väld-layuri
sqhfcen (viime, vuonna
6,000).
Helsingissä on kuollut (kirkkoon
kupliivien , keskuudessa) viime
yuooria 2Ö1 henkeä eneinminjsuin
syntynyt. Kuolleita siis i\ henki
tuhatta, asukasta kohden enempi
kuin syntyneitä. Turussa oii kuol­leisuus
viime vuonna ollut (JL6'tu-ijatta
. asukasta kohden suvempf
i ^ r i syntyväisyys, mutta Vi^turis-sa
se bn kokonaista 2 tuh.atta\ koh­den.
Suuremmista kaupungeista
vain Tampereella on syntyväfeyys
iviranpinaisille sellaista i l ­moitusta,
'jonka nojalla kadonnut
henkilö olisi voitu .ine,t'kit^ kupl-leeksi
joten useain "seuräl^untain
kirkonkirjoihin sekä ^lyiilirekiatb-riviranomaisten
luetteloihinpn j ä ä ­nyt
joukottain mainittuun aikaan
todennäköisesti kuolleita henkilö!^
elävien kirjoihin j a kiiii tietyniät-tömiin
kadonneilla useissa tat>auk-sissa
ei ole sellaisia" pmgiäia tai
oikeudeiiomistajiä, jptka "kadon­neen
henkilön kuolleeksi jufista-misesta
annetun lain' ribjalla voisi­vat
sellaista julistamista hakea j ä
tähän oikeutetutkin yarattomuut
tensa vuoksi tai muusta syystä e-himmäkseen
oyat haluttomia ryh­tymään
niihin väiyaa ja varoja ky­syviin
toimenpiteisiin, joita^ kuol­leeksi
julistaminen edellyttää, "eikä
s i i s mainitun lain tarjoamin kei­noin
ole m r a h d o l l i s t a saada aikaan
puheenaoleyien henkilöiden ppis-tamista
elävien kirjoista, on oike­usministeriö
ottanut harkittavak­seen,
eikö olisi syytä ryhtyä suun­nittelemiaan
erikoissäännöksiä sa­notun
ajan .poikTceuksellisissa blois-
3a kadonneiden henkilöiden julis­tamiseksi
kuolleiksi, sekä voidak­seen
pätevillä perusteilla ratkaista
kysymyksen erikpistoimenpiteitten
välttämättömyydestä j ä laadusta
pyytänyt opetusministeriön älusun-toa,
siitä, pitääkö- intnisteriö tär-
•peeiljseiia j ä suojtavana, että kubl-leekst
juh*sltaminefi, i n i ^ l i se- kös-'
kec . kyäyrnjrkscssä' olevia 'Kadon^
ncit», piisi yksinkerfcais-tutettävä
sekä ; my*önteisesEa " tapauksessa b-petusministeriön
toimenpidettä itie-tojen
saamiseksi kirkollisilta rekis-tenviranoraaisilta
tässä tarkoituk­sessa
ku-kohkirjbissa elossa oleviksi
merkityistä vv. 1917 j a 1918 ka-dpnneista
henkilöistä samoin^ kuin
siltäkin, missä j a koska heidän
kuolemansa otaksutaan sattuneen.
Tämän johdosta on opetusminis­teriö,
joka asian tässä vaihteessa
Cl vielä ole katsonut/tärpeelHseksi
hankkia yksityäskohftaisia tietoja
kustakin seurakunnasta erik6e«i',
kehoittanut kaikkia tuö^okapitti-leja
ennen tulevan anaaliisk. / l päi­vää
ministeriölle antamaan periaat­teellisen
lausuntonsa tästä a s i ^ "
ta ilmoittamalla, mikäU sellaisia
VALMISTAUTI
SOTAAN
Sanomalehtien tiedoitusti
kaan oyat englantilainen
jä ^ amerikkalaista naftali
.niaa (joiden niinet salataj
dbttaneet Suomen hallituksi
ittilj.'<ipll. ^^1^ 2300 km
totien rakentamiseksi.
, Lisäys: Deterdingin anta:
mUj. clpll. ovat tarkoitet
nehkaikkea Neuvostoliiton
jphta\den/sotaluontoisten tei
kentaimiseeii.'Hänen lainans
tuttavat iPariisin pörssin
hallitukselle Saksan rajall
tavien strateegisten raut
rakentamista varten antam
npfa," Venäjää Saksaa vasta
tään valmistaessaan.
PUilELiP(LMlCENNE SU(
^ AMgl^tkKA ALKAA
PIAKKOIN
Lontoosta Amerikkaan rad
Neuvottelut puhelinliikeni
vaamisesta' "/SubErfeh ja An
välille oVat ny^emmin joht
käytännölliseen tulkosecn.
päivinä alistaa posti- ja le
hallitus valtioneuvostolle, e
vahvistaisi Suomen osuuden
maksuista, jotka Amerikai
luista .'bn suoritettava. P
liikenne, joka tuke kulk
Jluötsiri, Saksan, Hollannin,
lanhih katitta — Lontoosta
puhelinyhteytenä Amerikaa
aloitetaan inuutaman viikon
- SyUBVA^ARIKKOJA YI
TARÖSSA
Ylistaron käräjillä toini
Orisnialan' Saha-Osakeyhtiön
rikossa' Velkbjain kuulustelu,
luettelon iiiukäan oli varoja
i37-96 mk. ja velkoja 4,205,
piki, Suurimmat velkojat ova
pi^n /Maatalou's-Osake-I'ankki
on saamassa 1,790,000 mk.,
taron Säästöpankki, 4.10,001
ja. Kauhajoen Seurakunta, 4
mk. Kaikkiaan valvottiin v
n. 3 mjlj; mki" Uskotuiksi ni
asetettiin pankinjohtaja N .
roinen /feryäjbelta ja iiimism
Lä^so YUstarpsta-
SaiUpUla kär^ vaati
rpn''Säästöpankki maan vi Ij. J
Tprkkba vararikkoon.
Torkbtia on ^pankkiin vi-lkaa
006 ftik. _