Vapaus, July 3, 1929

              No. 155 ~ 1929 Keskiviikkona, heinäk. 3 pmä — Wed., July 3 Siim 3
kanssa asioista piihuttaefisa sovim-1 teidän teollisuastyöläistea viholli-jne,
että pidämme paikkakunnalla ] nen ja minä avustan teitä itseni
ole^-iea paperipuun kuorioiden yh- ] murskaamisessa, koska kuulun jo
teisen kokouksen seuraavana iltana
tannatusrenkaan baalilla, joka oli
lähinnä kylän keskustaa. L W. Wai
j ^ e n ehdotti sinne kokoonnuttavak-ot+
Ä s e tvöläisten mna
omistavaan luokkaan, eli toisin sa­noen,
olen hirtettävä ja asetan itse
silmukan kaulaan. -— Tämä on to­siaan
kummallinen teoria. Ehkä In-
£i siksi, että " sd on työläisten oma dustrialisti antaa tähän tyhjentävän
haali, työläisten varoilla rakennet-. vastauksen, kuinka olemassaolon
tu ja sinne voi työläiset kokoontua j taistelun laki on mahdollista i.w.-
köska tahansa". Asiat näytti ole- •w:läisen teorian mukaan, eli oike:
van mitä parhaimmalla kannalla, ämmin, kuinka olemassaolon taistel
Jalkamiehelle näytti olevan kyllin lun lakia ei voi olla? I. W. W. teo- ° » Sulkcs—Boman oppositsioni julais-
-yötä seuraavaksi päiväksi kiertääk- riassaan sanoo nimittäin, että ai- vihdoin "ohjelman", jossa yrite-ceen
ympäri kontrin ilmoittaakseen noastaan palkkatyöläinen on kelvol- paikata tupa piskuisen, muuta-
Oppositsionin ohjehcan perspektiivit
Pitkien sisäisten taistelujen jälkeen
kaikille metsämiehille, että seuraa­vana
päivänä pidetään kokous I.
W. Wai kannatxisreakaan haalilla.
Olin puolen kontrista, kiertänyt, tie-linen
I. W. W:hen ja se vain yksin mistä yksilöistä kokoonhaaUtun ryh-voi
olla vallankumouksellinen. Jo­kainen
joka nykyisen yksityisomis­tusjärjestelmän
aikana omistaa jo-män
sisäiset erimielisyydet monilla
taktiikan muutoksilla. Siilkas—Boman
oppositslonin kohtalo on nimittäin sa-ni^
kulki sivu Conmeen uuden kan- takin, kuten kantofarmin tai jonkun kuin^trotskilaisen oppositäonin ja
natusrenkaan haalin. Kulkiessani
olen huomannut, että ihmisen pi­täisi
joskus olla. myöskin kohtelias.
Osoittaakseni myöskin kohteliaisuut­tani
pistäydyin ohikulkiessani tar­kastamaan
työläisten omaa haalia.
Lisäksi vielä kun oli vähän a s i u -
km. Edellisieaä iltana näet oli so­vittu
I. W, W:n jäsenien kanssa,
että seuraavana iltana on kokous
uudella työläisten haalilla j a siir.ä
mielessä olin lähes päivän t^nyt on työläisiä, jotka tietävät, että
muun sellaisen, on jo riistäjä ja
niin ollen kuuluu riistäjäluokkaan
j a koska se kuuluu riistäjäluokkaaiJi
niin on se I. W, W :n vihollinen.
Kommunistit ovat aina sanoneet
i.w.w-.Iäisille, että sellaisessa puhees­sa
ei ole mitään perää. Tällä kertaa
pitäisi vallita nimittäin yksityis-omistusoikeus
tässä meidän yhteis­kunnassamme,
ainakin sikäli kuin
porvari sen sallii, ja edelleen meillä
kun tulevat vanhaksi eivätkä voi
enää tuottaa kapitalistille, yksityis­omistajalle,
liikevoittoa, turvautu­vat
ne tuohon yksityisomistukseen
välttääkseen vaivastaloa; menevät
metsään, tehden siellä 16-tuntisia
työpäiviä, rarvatakseen siellä itsel­leen
paian peltoa, ei riistääkseen
ketään, vaan itse eläätseen.
Tällaisia kantofarmareita I. W.
W. sitten nimittää riistäjiksi, jotka
ovat aivan yhtä fcnonossä, yhtä
siellä pitää kokoustanne." Minun , kiistetyssä asemassa kuin teollisnus-tävtyi
myöntää, että ^Ilähän me työläinenkiji. Conraeessa on myt
-isiäkin voisimme fcokoojrtua, mutta ""^^ rustäj^-kantofarmarit kuitenkin
kun^e on aivan toisessa päässä ky-i ^^o^^o^^aneet I. W .W:n kannatus-työtä.
Ka ollakseni epäkohtelias
kannatusrenkaalaisille, päätin nyt
pyytää heiltä huonetta, että metsä-työläiset
saisivat iltasella pitää ko­kouksensa
tässä haalissa. Söä. mi­nun
ei tultenkaan olisi pitäxyt teh­dä,
nirn olisin saanut edelleenkin
olla siinä uskossa, että Ijyvöläisten
omistamalle haalille voivat työläiset
kokoontua. Kysyttyäni haalia, mi­nulle
«anottiin, että: "Oahan tääl­lä
toinenkin haali, ettekö te voi
lää ja kun on jo ilmoitettu, että renkaan, nuo farmarit ovat nylt a l ­le
pidetään täällä". Sekään ei aut- kf.a*'n"^e^et^ •S^iaunnnnaatj.tzaam^ aan . o,m aa, vihol­-
tanut, minulle uudelleen vastattiin, "^'^^ ° " vielä knmmal-
«etfä: ."Pitäkää vaan Ikokouksenne
.siellä toisella haalilla". (Jokin yh­täläisyys
on näillä fcaäiiiella asialla:
'Conmeen kannatusrentaalaiset aikoi­vat
ehkäistä paikallisten metsätyö-
Iäisten kokouksen ja Arthurin branc-hi
120, J . Salmen johdolla, aikoi
^hajoittaa metsätyölääBten edustaja-lisinta,
IL W. Wn! jäsenet ovat aina
tähän asti sanoneet, että he eivät
koskaacn hyväksy mitään jaäitajia.
Mikähiin sen on vaikuttanut, että
sekin teorian fcöhta on jo muuttu­nut.
'Tapasin nimittäin i.-w.-w::läisen
Connnsessa, joka sanoi kannfltusren-kaastn
"näin: "'Mikähän siixut, ettei
se ole oikein. Katsos, kannatusren-kokouksen
- paperipiinkapitalistien j ^^^^ avustavat' talonöellisesti
•eduksi. On kovin vaikea ymmärtää L W- W:tä ja I. W. W. johtaa kan-
.i,w.w:läisten^ luokiartarstelutaktiik- , n^tusrenkaita. Kannatusrenlcailla ei
kaa siten, etta se oksi eduksi tyo-i„^^ ^.^....^ oiikeutta sanc=i I. W.
Iäisille.) I Wm ;asioihiE, ainoa on että ne an-
Pä^Vän työ oli mennyt hukkaan. (tavai vaan rahaa I. W. W::lle."
yleensä kommunistisesta liikkeestä u-lospotkittujen
luopioiden kohtalo, että
ne ovat kokoonpantuja mitä erilai-
'^iminfeta aineksista.^ Ensiksi, erinäisis.
tä syistä kommunistien liikkeen kans­sa
ristiriitoihin ja vihdoin siitä ulos-joutunelsta
vanhoista toimitsijoista,
jotka eivät ole jaksaneet orientoitua
työväenluokan nykyhetken • luokka-i
taistelun vsiatimuksien mukaisesti, sel­laisen
ohjelman ja taistelutaktiikan
jrmpärille, kuten kommunistiseen oh­jelmaan
ne on sisälljrtettyinä; toiseksi
kaikenlaisista työväenliikkeen hylkiö,
ja rappeutuneista aineksista: kol­manneksi,
oppositslonin harhaanjoh­tamista
työläisistä.
Tällainen ryhmä on heti alunpitäen
hajanainen ja on sitä mahdoton yh­distää,
ensiksikin, opipositsionin johta­jat
taistelevat keskenään, toiseksi, työ.
Iäiset alkavat vaatia konkreettista oh­jelmaa
kapitalismia vastaan ja oudok­suvat
sitä nopeaa T>eriaatteellista va­joamista,
mikä opposltsionin johtajilla
on ominaista, kunnes näille työläisille
paljastuu koko oppositsionin haioitas-touhut
ja he jättävät kyllääntyneinä
Ja tuomiten koko oppositsioninu
Kaikki nämä ilmiöt ovat esiinty­neet
Solkas—^Boman oppositsionissakir
heti alunpitäen. Arkki-oikeistolalner
Sulkanen esiintyi oppositsionin perus­tajana
ja johtajana. Boman ollen c-nempi
aluksi TiäkymättÖmissä. Sulka­nen
ja hänen henkiystävänsa "Hyrske
y.m. olivat valmiit menemään suoraa
päätä Raivaajan ja soslalläemokraat-tieh
syliin. "Mutta työläiset, joilla oli
vielä tuoreena muistissa Raivaajan
poiasivalta, "häädöt, oikeustaistelut y.
m., alkoivut oudoksua jai kapinoida
tätä. Sulkanen omaksui myöskin en-selostaneet.
Mitä kolmanteen tulee,
niin kohta kun S.T. Järjestön edus­tajakokous
eroitti oppositsionin joh­tajat,
antoivat he määräytesen ryhtyä
krlstalloimaan ryhmäSnsä. Muistetaan
kumouksellisesta toiminnasta ImuuuF-.
nismin perusoppien ' mulcssia. ESOe
luennossaan kuuluu oflceos «rvosteOa
kommunistisen liikkeen. erikoiaesä
Amerikan Wörkers puolueen nykyisen
johdon toimintaa erinäisissä taktilQ^
sa ja ors&dsatoorisiasat ksTSsmj^säs-sä."
Tämä on oppositsionin tiibjelmaa
"periaatteellisen puolen" ensimäinen
pykälä. Mahtava Julistus "maracilal-suudesta
kiinni pitämisestä" on ase­tettu
työläisiä pettäväksi £xaa:äst Jo­hon
peitetään oppositsionin vajoamS-,
miten New Yorkha j a Brooklynin yh­nen
sosialidemokratiaan Ja sen pet4
distyksissä he panivat "toimeen seu-; turuus ja luopuruus kommunistiseen
roajiensa dramaattisen uloskävelyn.
PerustettUn uusi "yhdistys" "VVorceste-rlin
Hyrskeen ja Halosen perheistä Ja
tehtiin yrityksiä kristalloida "yhdistykö
siä" Fitchbiu-giln ja Maynardiin, mut­ta
viimemainituissa ei edes oppositslo-nia
symi^tisblvat työläiset lähteneet
mukaan. Sulkasen siellä käynti eri­koisella
puhujamatkalla, karkotti työ­läiset
pois heidän sympatiapliristään-kin.
Mutta oppositsionilla oli "päätta-
-Väisyytta"^-kuten . qhjehmiselostuk-sessaan'
vakuuttavat, mennä eteen­päin.
Suurella tohinalla he alkoivat
puuhata "aluekokousta" Massaan ja
siitä ilmestyi Raivaajan etusivulle
suurin otsikoin loistava "referaatti",
jonka lävitse kuitenkin näkyi, että
mainittu referaatti oli atooa mitä ko­kouksesta
syntyi. Mutta yhä vain
eteenpäin, paloi oppositsionin mieli.
Alettiin puuhata "aluejuhlia", Nev;
Yorkiin. Massasta tuotettiin Hyrskeen
ja Halosen perhekunta suorittamaan
"ohjelmaa". Ja sitä olikin runsaalla
mitalla, puhujiakin oli puolen tusinaa
Paha vika oli. ettei yleisö ollut kä­sittänyt
oppositsionin suurta unrausta
la "päättäväisyjrttä" eikä tuntenut
kutsumusta mennä näille kahden " a -
lueen" juhlille. Oppositsionin johtajien
puheet muodostuivat valitussaarnoiksi
tässä tilaisuudessa. •
Ja näin oli mennyt myttyyn kaik­ki
yrityteet kristalloida oppositsioni-lärjestö.
Oppositsionityölälset alkoi,
vat yhä enemmän kapinoida, syyttivät
johtafia petturuudesta, tilanteen vää­rin
selittämisestä. "Heitä alkoi kylläs­tyttää
Järjestön toimitsijain ja lai­tosten
parjaaminen, eikä oppositsio­nilla
ollut mitään konkreettista qhjel-maa
"kapitalismia vastaan, vaikka f e
oTi alunperin lähtenyt väitteestä ,että
seHaiinen kuin Kominternin Johto
Amerikan puolueen johto ja S. T.
liikkeeseen nähden. Siliä selitt&^^UliSn
sosialidemokraatitkin olevansa "mar­xilaisia",
vaikka ovat pettSneet mar­xilaisen
luokkataisteluteorian. Jotal-nen
luokkatietoinen työläinen ttetSä,
ettei Joku liike voi pysyä marxilaisena,
eUel «ihen ole vissejä t^eiC*. ^
takeeksi marxilaisuuden tiella pFXXni^
seen tänä päivänä on pndeCairiaattn
puolue - r kommunistiiien puolue —
Jolla on kansainvälinen johto — Kani>-
munistlnen Internatsionale.
Mitä oppostitsioni farkoltfaa " m ^ -
xilaisuudesta kiinni pitämiJsenä.", se
paljastuukha edellämainitun ohjeQna-pykälän
toisesta lause&rta. joissa opr-positslonin
täjrkeimmäksi tebtäväl:^ «xtr
asetettu "arvostella konumxnCstlsen
liikkeen, erikoisesti Amerikan Wcr-kerepuolueen
nykyisen johdon ttutaoEr»-
t a a . . . " Eikö tämä ole mitä pubdas-verislntä
trotskilaisuutta? Trotsitft»
maaiTfTmn iaqecialisteja Tastaan. vaan
seW»Wa jmperMlsamin avustajia kuin
RnHcarasp Ss komppania.
«sankarit"
Ktfttämraia;' tnttäin konkreettista
oC^jebnn IgiMUsi^iokan tfimSnpäiväi-ohjelma
on prlkiillecn-, sama, hänen
platformunsa pääpykalä oli sama. Hän
tahtoo arvostella kommunistisen paa.
lueen johtoa ja tämän "arvostetan'*
niinessä jnrittää Järkyttfifi proletaariF-aatin
diktatuurin suojelijaa Nevmjäto-maassa.
Sulkas—Bomanin olijeftna oo
sama. he tahtovat myös "arrostienar
ä&t *^*«*T^q*3nip»*y^«" nähden. Sul-
«jpoiritKlonln "ohjelma".
hdmiineCtamatta idLttä ktdmea lyhyt­tä
"^pesdaact&edUste puctlta" seUttävää
pstaliä. on tfilid&tty "kansanvaUan"
axssattamisdai Suomalaisessa Työ-
TSen .ascjestfissä. Ihistetu "kansan­vallan^
pnoTeBta. "byrokraUaa" Ja
rySi£iRi|pSin käjnpää komennuspoU-aSAtai'
-nstaan. Tind on koko se.
karaa oS^felmasekistuksen ydin. jota
vatfcwC«m moninkertaisesti, hyvin rls-tsriftaisTrtl.
toisessa paikassa nhnit-täin
nynasti kumotaaa se, miUi toises-
L ccikaESs. lauiotaani
SQs SaSkmnen, ioksL on antanut oi­via
iofisrttäta '"kansanvallasta" sekä
«xdaeti "^ipoasitsioniryhm&n perustamls-tb,
etcä sat jälkeen, omaa riittävästi
iäamStajirOM, tolia työläisten eteen
lAjtiEmaCBa. jpssa hän esiintyy "kan.
sanvallati" sankarina.' Tarvitaan htt-ppnlaism.'
» renegaatti. Joka voi omata
tsUaiasi. ti&vittSmsryden.'
fSniffCtmStfn E^ilkancn ollessaan val­lan
kukkuloilla Eteenpäin päätoimlt-Öv^
uni. pIU Jatkuvasti kaikkia rehel-fis£
i ImaoukscIUda proletaareja Ja
itrafetinoisia'toimitsijoita mustalla lls^
tania; rbkSislm nfimä saamasta^ mln-i^
S£ib&d$ta lobttamustointa Ja vaiku-imsvaftusta.
asemaa, pitäen yllä "luo-taceapsxsar
kliUdä. Joiden avulla tuki
•a. proletaarisia arvostelujQ
v^^ärim. Ja entäs sitten Sulkasen
TöStaoeet liettuaan Johtamaan oppo.
öC^^iiniSa, JBrjestön Johtoa vastaani.
OtetaonpBa I3ew. Yorkin yhdistyksen
k-ö mmu^Usti*p^u o. lue. e.h Johtoa Ja ant-a a ['j^Si«jt»ef^S«a ^l^eh dissä ennen „,a.k.lpuaVieknkiVosksna o -
sille ohjeita kuinka sen pitää AladJEdkoukslssa taas sen
teliä. Sulkas—Boman komppania rt
aseta marxilaisuuden takeeksi prole.
tariaatin puoluetta yartibimsan etta
simäis&ssä ohjelmapuheessaan' trots-1 Järjestön Johto nyt on, niissä vain
kiteisuuden platformukseen. hyökäten I riidellään kesTcenään Ja t a t e i n ka-
I
i
I
I
'i
Työläiset eivät s&artBetkaan pitää
kokoustaan työläjetcai Ihaalilla. Oli
palattava takaisin itmoittamaän l ä -
iiimpään paikkaan, apitä kokous pi­detään
toisella haaliZla ja jos mah­dollista
tuoda avaicret, että pääs­t
ä ä n sisälle. Ja Msikä ihme, me
s a i m m e tuoduilla haalin avaimilla
ovet auki ja saimncu pitää metsä-työläisten
kokouksen, ;ilman keneij-kään
vastaan sanomatta; Conmeen
S. J . haalilla eli i.TUiw:läisten ni­mittämällä
"porvariec '^haalilla", jo­hon
ei muka työläiiiillä olisi kos­kaan
oikeutta kokooniua.
I. W. W. j a kaimafcusrenkaat ovat
hiukan kummallisia Jäitoksia, t ä ä l l ä,
Connieessa olen saamit vasta oikein
lähimmin niihin tatujätua. , Sanois­saan
ne ovat työväeiiluQkan asian­ajajia,
työläisten edukHi, mutta to­dellisuudessa
eli käytännössä .ne
ovat ty^Qväenluokan asianfijajia por­varien
eduksi. I. W- W. ja kanna-tusrenkaan
homma on arvan samal-laista
kuin jos hiiri fiaijöisi kissalle:
Tapa ja syö minut! Talihan tuossa
nyt taas vähän pahalkiiaeeti sanot­tua,
mutta sitä ei voä auttaa, kun
•se on totta. Sanotaan, e t t ä kirjava
on tikka metsässä, matta vielä kir­javampaa
on I. W. Wan ja "kannä-tusrenkaan
yhteistoiminta. Olen
kulkiessani koettanut ottaa siitä v ä ­hän
selvää ja mitä useampaa olen
puhutellut, sitä varmemmin olen
saanut sellaisen käsityksen, e t tä
kenkään ei voi selvittää 1, AV. W:n
j a kannatusrenkaiden yhteistoimin­taa
teoreettiselta pohjalla muuten
."kuin luonnonlakia vastaan, joka on
sellainen, jossa farmari sanoo i.w.-
lifain miimkin olen sitä aijatellut.
KuEimalliste vaan, että ii:.jrt I. W.
"VT. johtaa .Ua vihollinen avcrustaa v i -
hoSJifitaan. — Jalkamies.
Slpailukutsu
Airccastaan täten, kutsumme kaikkia
C.T.U;L:n alaisia seuroja' jäsentensä
kantta xisällistumaan kenttäurheilukil-pailuihimme.
r-jQtka asianonmisella l u ­valla
järjestämme Creighton Minella
14 p. /heihäkuuta, 1929, alfcKcn klo 11
a.p. Toivomme runsasta osanottoa, val­miine
vastavierailuun vointimme mu­kaan.
EapaHussa noudatetaan CTT.U.liiton
voimassa Tjlevia sääntöjä.
Työ1ä!surhT>Tlut5rvehdykse"llt:
Creiglfton v.- ja n.-scnra Tritys
mitä räfi|1ttömämmin Kommunistisen
Intematsionalen Johtoa vastaan. Mut­ta
kun Trotski tuli es"iin maailman
taartumtTksellimmissa imperialistisissa
lehdissä Kommunistista Internatslo-nalea
ja 'Neuvostovaltaa vastaan, kävi
mahdottomaksi enään selittää, että
trotskilaisuus edustaa jotain sellaista
Jonka liDuri juurelle työläisten pitäisi
rylimittyn, taistelemaan Kommunistista
Intemationalea, maailman kommu­nistista
liikettä ja Neuvostovaltaa vas­taan.
Emil Perä
Puheen jrSltaja
Viljo tjöös
Sihteeri
TCilpailuohjehna
6-ottclu Creighton Yrityksea Merto-palkinno3ta,
jossa lasketaan -viiden
parhaan tulos joka seurasta.
Kilpailulajit-: 100 m., kuula, kmrks-us,
keiliäs, pituush. ja kolmiTöikka;
naisille kolmiotteiu: kuula, pitmish.
ja 100 m. ja yleinen 1,500 m. judkb-u.
Vieraspaikkakuntalaisille varaamma
vapaan. asunnon.
Osanottoilmottitaet tehtävä heinäk.
10 päivään osoitteella: Viljo GQS-s,
Tällöin ilmestyi Boman näyttämölle.
Hänen ohjelmansa Amerikan puolu­een
j a ' S . T. Järjestön toiniiheriklloi-den,
johdon ja laitosten -räävittömään
parjailkseen nähden oli sama kum
Sulkasenkin, mutta Boman pyrki se­kaan
"höystämään Joitakin vasemmis-tofraaseja.
hämäämään onpositsiohin
tySKtsniä ja työläisiltä, joita pitäisi
mukaan saataman, sen tosiasian, että
oppositslonin periaate on aivan sama
kuin sosialidemokratian. Ja että "heillä
el ole -nitfään muutä tietä koin kulkn
sosialiaemokratiaa kohti, ^sama koh­talo
kifin kaikkien maiSen "kommn-nistilnoploTden
oppositäoriiryhmä-yri-t
^ m ä on-ollut
Siis -liäniä kaksi, 1) Sisäisten eri­mielisyyksien'
paikkaaminen, 2) trots­kilaisuuden
-vararikko, j a T» ta"ktiikan
muuttamisen välttämättömyys suh­teessa
S. "T. Järjestöön, nrooöostavat
oppositsionin "ohjelman" perspöktlivit
QppositEfioniryhmän krlstaThmnmen
•meni myttyyn
Kahta edellämainittua olemme Jc
•^v:läiselle:: Minä tiedän, että olee 'Creighton Mine, Box 38, Ontario.
HELVETTI
Klrj. Yrjö Björnbom
Lavitsoilla toinen toisessaan kiiim
makasi ihmisiä. Ei- — niin olisi väärin
^anoa. He olivat haudantakaisia haa-inuja.
Yksiliään ei pystynyt omin voi­min
liikahtamaan. Kalman keltai­nen
nahka peitti heidän kasvonsa ja
sen alta kuumottivat otsa- ja poski-luut
terävinä. Silmät oUvat pain-a­neet
syvälle kuoppiinsa. Kuvaamaton
löyhkä täytti ilman. Vain vaivoin voit
oleskella tässä kauhistuttavassa ym­päristössä
ja hepoituksesta huokaisten
kiirehdit raittiiseen ulkoilmaan iiirvit-tävän,
mutta f amaUa säälittävän kan-taniuksefksi
kanssa.
Lähestjmame erästä lavitsalla ma­llaavaa
tahtoen nosta hänet paareUle
ulos viedäksemnie. Mutta kauhisutut-tava
näky kohtasi meitä, kohottaes-iamme
hänen päällään olevaa peitet­tä.
Teinen jalka oli mätänemistilassa
vuotaen hirveää, inhoittavaa, vihe­riän
keltaista löyhkäävää limaa. Pal­jas
sääriluu näkyi ammottavasta pa­halle
haisevasta mätShaavasta, jossa
liman Joukosta kihisten kiemurteli pie­niä,
valkoisia matoja. Pakostakin, a i -
•lan vaistomaisesti hätkähtäen vetäy-öjl
takaisin ja velvollisuuttasi muis-
*2en, nost^, onnettoman paareille.
Hän kuiskasi jotakin, mutta rdin hil­jaa,
ettemme voi sanoja eroittaa. Suu­rin
ponnistuksin hän toistaa sen.
valkeat
VAPAUDEN PUOLUSTUS-TA3STELU
pltait^ila vastaan on jätetty syrjään,
j a he lupasivat asiain t i m n paranta­misen.
Jos työläiset anta-vat heille
oppositslonin Johtajille kannatuksen-sa.
Mutta tjfiläiset saivat kokea kaik­kea
muuta, mutta ei näiden "lupausten
täyttämistä.
Toiselta puolen oppositsionin työ­läiset
näkivät, miten Komiintern käy
lujaa taistelua luopuruUtta vastaan
mutta miten .^en taistelu "kapitalismia
vastaan Tnyöskin sikäli lujittuu Ja
laajentuu mikäli luopuri- j a sovitteli­ja-
ainekset siitä joutuvat ^ j ä ä n ; työ.
läLset näkivät myös miten Amerikan
puolue hefickouksistaan huolimatta, on
airoa järjestö. Joka Johtaa ja auttaa
Amerikan työläisiä . heidän kaikissa
taisteluissaan, näkivät miten Ameri­kan
puolue KommunjiStlsen-tnternat-sionalen
avulla (Avoin Kirje Kuuden­nelle
konventsionille ja K I : n Addres.si
Am. puol. TäsenlstöUe) kykenee korjaa­maan
virheensä ja suoriutuu ryhmä-kuntaisuuden
kiroista: oDoositslonityö.
Iäiset näkivät miten elävä ja inno;s-tava
vaikutus oli S. T. Järjestön Det­roitin
edu^jakokouksella, miten sen
johto laajentuu Ja prpletarisöituu, ja
miten Järjestömme on muodostunut
ainoaksi Amerikan suomalaisten työ^
Iäisten yleismäalliseksi joukkojärjes-töksi.
Joka alaa työläisten ja työtäte­kevien
farmarien valistus- Ja taistelu,
kysymyksiä luokkataistelu-ohjelman
perusteella ja kerää työläisiä taistelu­rintamaan
Anjerikan .samoin kuin
maailman kapitalL^miakin vastaan
Kominternin aatteiden perustalla.
pysyttäisiin marxIlalselTa ladldla.
he asettavat vartioiksi kommunistises­ta
liikkeestä sen pettureina jä paran­tumattomina
olkelsCoraisma cnrtetnt
Sulkasen. Bomanin Ja komppauian.
He eivät ainoastaan tahdo mrvosteltei
Amerikan puoluetta, vaan kommunfis^
tista liikettä yleensä, tietäen hyvän
ettei heille ole tinraa. Koummuliiti&estU
Irtematslonalesta, Joskin Ke antavat
ymmärtää, että heidöh- aiyostefnma
kohdistuu pääasialllisesti Amerikan
kommunistipuolueen nykyiseen Joh.
toon. On nimittäin muistettava, että
Komintern Avoimessa Kirjermässään
Amerikan puolueen kuudennelfe kon-ventslpnllle
leimaa Sulkasen. AskcEto»
Ja komppanian "ultra-olkenstbläisdk:^
Oppositsionin ohjelman toisessa pF-kälässä
mainitaan taas visseinä fniar-seilla
miten oppositsioni "'maarAilaistgr
luokkataisteluopin kannolta^ vastmp-taa
kaikkea opprartunistista luokka-rauhan
politiikkaa. Tämäkiin on mitä
petollisin fraasi, sinä koko pitkäx?2:
oTijelmaselostuksessa el mtfuilta sir-nallakaan
tyyplllislmmlistä". lookkiaraia--
hapoUtllkan ja opportunlsrain edusta­jista,
nimittäin sosialiifemoKratiastai.
Ei yhtään halaistua, sanaa: oppadtsnp-nin
ohjelmassa ole mandTaisen lualr-katalsteluopln
pettureilta jfes KapitaT^^
mla tukevasta soslalldemofcratiasCai.
Kiersihän Sulkanen BrooKljTnin p a ­heessaan
vastauksen kysymySseen, oiff-ko
1819 ero SDS. demokraateöCa vält­tämätön.
Kolmannessa pykälässä
• täustakscn, jollc -vaadittiin Julkisuutta
lavScaSmme. Jossa hän puolustaa op-ptaitsEonikanCBansa.
Tälle alustukselle
wxsMu JlSiti^estökansanvallan pcri^t-
ViLsitCelyas varsinkin idässä an­nettiin
. eninniiän, alkaa, sLsuut-fBFfii^
n» ikonia 'tärkeitä kysymyk­siä,.
jMita «ilisiv^ vaaUneet alueko-lamsten
feästtteilyä. Ja kalkissa alue-
BnKnaksiRsa tämä Sulkasen cnslmäl-nen
platfonBia oppbalteionln muodos-tamisctat
ktonattiin. No eikö Järjestö-kansxnvaTtan
periaatteisiin kuulu vä.
hennniseOn alistuminen enemmistön
p^StSbäffin? Varmasti, se on Juuri Jär-j<(
sd9-Bsnsanva3Ian, oleellinen kulma.
l*p£. Jk ^ s s ä tapauksessa oli kysees­sä
Britätätt vähemmistö suurta, valtav.
Jäsentet&i enemmistöä vastaan
^atx. järjtetfikansanvallan lallllslssR
pQiVeelsss yhdistyksisä. sanomalehti.
aJasti7k!Sisr& Ja sitten yhdeksässä alue-
^inikoabsessamme laUsui avoimesti tuo-imitsevaa
tantansa Sulkasen laati-nraan
TKnv YoAin yhdistyksen alus-tlaftsioen
zräbden.
Mutta tyytyikö Sulkas-komppania
Jäcjestöinmte aluekokousten päätöksiin,
ansttö&zr tänzä pieni vänemmlstö Jär.
Jes^mme valtavan enemmistön tahr
taan? Miia vielä. Solkanen manovec-rasi
1Tcw Vorldn yhdistyksen vielä
aTtoeknkcofisen Jälkeen hyväksymään
hän yhdistykseen? Eikö hin Ivai^
nut yhteisrintaman sosialidemokraat­tien.
Suomen valkoisten, pelastas-armeijalaisten.
Kalevan Ritaiim yn­nä
kaikenlc^lsten porvarillisten aines­ten
kanssa, vallaten tämän kautta
Brookynin Osuusliikkeen kontrollin
sen varsinaisilta perustajilta Ja kan-nattajUta.
Nämä kaksi tapausU Ja
erikoisesti viimemainittu osoittavat,
minkälaista "kansanvaltaa" Sulkas-komppania
tarjoo Järjest<knme Jäse­nille
proletaarisen Järjestö-kansan­vallan
sijasta.
läulkas-komppanlan ohJebnaselaeEtas
mainitsee lentolehtisensä toisella .si­vulla
pyk. 7 viimeisessä lauseessa:
"Me emme vastasta paofaeen frak­tioiden
toimintaa Järjestössämme...*,
mutta koko hänen politiikkansa pe­rustuu
— kuten New Yorkin yhdis-tyk&
en alustuskin otti tändn pää-polnUkseen
— polemiseerauksecn sltk
periaatetta vastaan, mikä on lenini-
Iäisen puolueen yksi tärkeimpiä pe­rusteita,
että proletariaatin etujouk­ko,
Joka on tietoisin. l:ypän Ja laa-janäkölsln.
ohjaa ja johtaa tsrOväen
Joukkojärjestöjen toimintaa, avustaen
ja neuvoen, el taistellen näiden Jook-kojärjestöjen
Jäsenistöä Ja heidän
etujaan väistään vaan työväenluokan
yleisten luokkaetujen t^nräksi. Ja
nllnnft tämä "ohjelmaeslostuskin" on
kauttaaltaan taistelua nuo^-rpcn - M -
kutusta vasf''«jn 1^•v•k^'•fä-'--"'^--5.
ja puolueen frakllain tilalle • - ' o i sl
Sulkas-komppania a-cf f-ia rma* *s-kllals-
soslalldemokraattlset fraktslahsa.
Sulkas-komppania selittää, että puo­lueen
"mekaanisen" kontrollin sijalle
he haluaisivat "aatteellisen kontrol­lin".
Mutta onko puolueella mitään,
muuta mahdollisuutta, kuin aatteelli­nen
vaikutus työväenluokkaan Ja
järjestöihin? El ole ulkopuolella Neu­vosto-
Venäjän, koska puolueella el die
mitään fyysllllstä valtaa eikä voimaa
kapitalistimaissa. Mutta Sulkas-komp­pania
el halua kommunistipuolueen
aatteellista kontrollia, vaan oman
trotskllals-soslalldemokraattlsen kon^
rollin.
(JatkJ)
KIITOS
tcOa- ja jrsi^estömmc tradlbsioncja, an-xB;
C£ila Jtflkisuus Ja vastattiin
äStea ndnMcnpaoevan Komitean puo-
3eat» Ja TaiflM«nF«neva Komiteamme
pahäi SQSerIn selvästi, el Jonkun "by-rcAmaltisen''
komitean, vaan'Järjes-fO^
mrUT *öämmae kaikkien aluekokouksien nl.
Lausumme mitä vilpittonian^ ' k i i ­toksemme
Quibellin suomalaisille,
jotka runsaslukuisasti saapuivat haa­lille
22 päivän illalla, meidän yh­teiselämämme
nlkajaistilaifluuteen.
Kiitos myöskin Frank Hakalan
perheelle, jotka Sioux Lookoutista
saakka saapuivat tilaisuuteen" ja
myöskin lahjoista, joita saimme
runsaasti.
Kasvakoon edelleenkin toveruus
keskuudessamme.
Irja .la Lauri Ala,
The Pa«, Man.
- t
M
Vapauden pttollustustaistelurahas-toon
on Blairmoren, Alta, naisliitolta
Mary Northin kautta saap-jnut $10.00.
— Lahtarit ...pyöTelit
madot ... — kuiskaa hän, tarkoitta­vasti
jalkaansa katsoen.
Ymmärrämme. Osanoton kyyneleet
pyrkivät silmiimme. Rinnasta kohoaa j niin täynnä oikeutettua kostonhimoa
huokauksen matkassa kirous. Emme Ja raivoa se oli. Oudoin tuntein silmäi-heidän
ohikulkiessaan. Komppaniam­me
sai määräyl'.sen ottaa haltuunsa
komendantin apulaisineen. Tiesimme
että kan=ao, oli vaikea hillitä anta­masta
noille pedoille ansaittua palk­kaansa.
Siksi käskettiin meidän odot­tamaan.
Mutta väkikään ei poistunut
laiturilta, vaan myöskin odotti. Se oli­si
odottanut vaikka loppumattomiin.
Mitä oppcsitsionin ohjelma sisältää
Ohjelman ensimäinen pykälä kuu­luu:
"Oppositsioni no.1autuu kaikessa
toiminnas.saan tiukarti marxilaisuuteen
ja pitää kiinni työväenluokan vallan-löydä
sanoja, ajatuksiamme tulkitak-semme.
Niin on täynnä mieli raivoa,
kostonhimoa, vihaa...
Koko iltapäivän kesti laivan tyh­jentäminen
onnettomista vangeista.
Mattikin oli heidän joukossaan 1a
vietiin sairaalaan, jossa hän myö­hemmin
tavatessani, kertoi minulle ly­hyen
tarinansa.
Kun viimeinkin kaikki lahtarien uh­rit
olivat korjatut sairaaloihin, läheni
laituria ulompana reitillä, seissyt toi­nen
laiva, jolla olivat vangittuina ko­mendantti
apulaisineen sekä leirin en­tinen
vartiosto. Vankien näkemisestä
raivostunut kansanjoukko huuteli ma-nauksiaan.
Yksityiset sadatukset ja
pyövelien kiroukset sulautuivat yhdeksi j. Pääsemme kuitenkin jotenkuten pois
raivoisasti pauhaavaksi ja ärjyväksi j laiturilta. Lähdemme nopeassa tah-mereksi.
Väkijoukko tungeskeli laitu-'dLssa astumaan kaupungin läpi. Yht'-
rille pannakseen toimeen rahvaan' äkkiä havaitsemme edessämme sankan
tuomion. Sotilasjoukoilla oli täysi työ j väkijoukon ja joudunime heti piirite-estää
heitä sitä tekemästä. j tyiksi. Tilanne on vaikea, sillä kaik-
Leirivartiosto •komennettiin rannalle, kialta piirittävä . ja meitä vastaan
limme väkijo-akkoa ja vankejamme.
Olimme solidaarisia väkijo-jkolle ja
olisimme olleet valmiit murskaamaan
siihen paikkaan nuo valkoiset, mutta
tiukka sotilaallinen määräys kuului;
— Ei mitään, omavaltaisuuksia. V a l -
lankumousolkeus tuomitsee heidät pro­letaarisen
vaistonsa ja sosialistisen tie­toisuutensa
perusteella.
Lähdemme viemään vankeja Vallan-kumou-
soikeuteen. Ympäröimme heidät
moninkertaisilla, ketjuilla. , Väkijoukko
saartaa meidät kaikilta puolin.
— Mitä heistä kulettelette. Anta­kaa
heidät meille — kuuluu huutoja
kaikkialta.
— Hirteen verenimijät ... pedot!
pyövelien puolustukseksi. Äkkiä vä-kiaalto
nielaisee meidät...
— Teille emme mitään tee, tahdom­me
vain pyövelit — huutaa korvaani
eräs lähellä oleva keskustaa kohden
ryntäävä työläinen. Samassa joudun
väen tunkemana kauaksi miehistäni.
Tunkeudun takaisin ja huutelen mie-hillenl
käskyjä ottamaan vangit ta­kaisin
lialtuurisa. Vähitellen jjääsem-me
ja suljemme piirimme taajan vä­kijoukon,
jonka keskellä v'ahglt ovat.
Viimein saamme heidät väkijoukon
käsistä ja lähdemme matkaamme jat­kamaan.
Komendantin nenästä vuotaa verta.
Hän on kadottanut mylläkässä hat­tunsa.
Hän valittaa ettei voi kävellä.
— Kolhivat. En voi kävellä - r - sa­noo
hän seisahtuen. — Tästä edem-periaattcellises-
a puofessa" selittää
oppositsioni muka puolnstavans» Neu­vosto-
Venäjää kaikkia sen rihoSisla
vastaan. Tämän Johdosta on tsscnot-tava,
että ensiksikään Nenvonta-Venä.
jä ei tarvitse Sulkas—Boman komrp-panian
puolustusta. Toiseksi Sulkaz?—
Boman komppania, jonka osfaa NfcnF-vosto-
Venäjän mustlmmat parJaaJat-
Raivaaja ja Industriallsti, airni New
Yorkin Uutisiin ja kuparitrnslur "Val­vojaan
saakka niin Innostuneesti" poo-lustavat,
toimii avoimesti Neuvosta-
Venäjän vihollisten hyväfcsi, koska Iit'
taistelevat kommunLstlsta liikettä TOF-taan,
koska he toimivat leniniläisinä
puoluetta vastaan, koska hs pyrkivätT
hajoittamaan juuri vallankumfmkscl.
Ilsen työväen rivft, joka on ainoa .Ja
voimakkain N,-Liiton puolastoja Ja
jonka täytyy puolustaa tätä ts&SSistai
proletaarLsta tasavaltaa, ei ainaissitaaa
messä jia valtuuksilla. Mutta Sulka-ssen
tsf tysftpnyt tähänkään. Hän alkoi
argtaifsBeTsia maanalaisia järjestöjii'
Ja näidrea avulla levitti Ja ajoi oppo-
Käesioniohjdinaama Järjestömme suur­ta
«oemnaistaä rastaan, 'odottamatln
edes JBrJosaöaame kansallista edus-taJakoftxso^
A, Joka oH seuraava kan­sanvaltainen
j a Järjestömme kan-san-
•mflan i S a edustava laitos, ratkaise,
xnaan erimielisyyksiä. Ja hänellä on
naicmaa esiintyä "Järjestö-kansanval-l
a n ^ -apostolina. 19kös Sulkas-komp-nanian
^hninta, perustamalla omia
"kUkidSkontiaan, ole Juuri masllna-poHtllkkaa.
eikö se ole mitä rälkeln-tä
jäSrjEstö^ansanvallan rikkomista.
"SSkö Snikancn myft? ennen Järjes­tön
TOastsiakxikousta.. kontrolleerateii
vielä ISfear Yorkin Phinlsh Progrcs.
ävc Societyn, kieltänyt N. Y. Työ-väen
Yhdistyksen Jäseniltä pääsyn tä-
AHAA
S U O M E E N
Kurssi SaoMMarMa
50
nen tunne kuin erään berran pik­kupoikana
astuesjani käärmeen päälle.
Elävästi muistuu mieleeni tuo lapsocsr-aikani
tapaus... Silmissänt Jsiäcah.-
taa punaista
Viimeinkin saavumme VaHantuna»-
usoikeuden talolle. Väkijoukko saartaa
sen kaikilta puolin tyytymättöminä,
että itse eivät saa;ieet komendanttia
tuomita. Komppaniamma pidiifiEtä&i;
vartiostoon.
Minusta näyttää oikeus venyvän p i t ­käksi.
Mielestäni ovat tuomarit oltet*
jo koko ijäisyyden neuvottelemassa.
— Ilveilyä — ajattelen. —- Mitä siltä
neuvottelee. Asiahan on selvä.
... tuomita korkeimpaan rangais­tukseen
. . . ammuttayafc-Ti. Tuomb> cex
lopullinen ja voi siitä' välittäni ...
mutta ottaen huomioon sotilaalOse»
VarCiiastosCa ma tuomitaan vankeu­teen,
mutta suurin osa lasketaan va-
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
iOc Jäheti-ksistä alle $20.00, «Oc lä­hetyksistä
$20.00—?49.99, H'.e lÄ-lietyksistä
$50,00—$79.99 j ; . $1.00
Juhetyksi.stä $80.00—$100.0M sekä
oOc jokaiselta seuraavalta alkavalta
<adaJta dollarilta.
SähkötanomoläbetyksUta ovat lä­hetyskulut
$3,50 lähetykseltä.
Suomen rahaa ostetaan. Korsst
J2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69, SUDBURy. Önt.
Lqivapiletlejä myydään,
Tiedustalcaa piletliasioUa.
maksi en lähde — ilmoittaa hän cit-| ja vallankumouksellLsen tflanteen, pan-ten
jjyyrrkkäässttii.. 'na viipymättä käytäntöön...
Väkijoukko piirittää heidät jälleen,
aikoen anastaa uudelleen vangit. Alan
hermostua.
vielä saivat. Enempi
.. hirttää heidät pitää
sekin ori vähän — kuu-
Rinnasta kohoaa helpoituksen huo­kaus.
Ei ole se alhaista kostonhimoa,
mutta tiedän, että niin paljon pahaa
ihmiskunnalle aiheuttaneista ei; yh­teiskunnallemme
olisi raltääri . hyötyä.
01emas.sa olollaan he vahJngoittarivat
paa&ää. ifeltä el työtätekeväin valta
Ijt3*c vittollLäksi, vaan porvariston Ue-dattamiksi
aseiksi, joiden tietoisuus
an zzmijsttava. Joille erehdyksensä cn
mätettxm. HcIUc annetaan tilaisuus
lObcmsem taistelullaan rintamalla ja
työIEää» zashxn loimissa korvata pro-tetaaPcinL
*aiaJte tekemänsä vahin-
Sunrinsman osan Jokanskln saarelta
tuotofcrta saimme saattaa viimeiseen
lepoon. JPiix^Aatuneina Ja kiusaantu-mUna
rA^fät he kaikista ponnistuksista
hifolfmatto Jaksaneet elpyä. Heidän
eUm-iätömä Jo hoitoon joutuessaan eli
haudantakalta elämää. Menetimme
katkonaisesti yleisestä vallankumousta. Ja kaikki se mikä
— Vähän
olisi pitänjrt
. . . ampua ..
luu huutoja
pauhaavasta äänien melusta. 1 on vallankumoukselLe hyödj&sl on
Kiirehdin komendanttia, mutta hän! sallittavaa, mutta kaikki vallankumo-kieltäytyy
itsephitaisesti liikkeelle läh- -jsta vahingoittava ori pois raivattava,
temästä. Samassa salamana välähtää
mieleeni laivasta kantamani miehen
sanat: "Lahtarit Illan phneydessä kantaa tuuli vuo-pyovelit
. . . vai- "jjon yli muutamien laukauksien kaiun.
satilasketjujen sL-ään, jotka lähtivät. painautuva väkijoukko vaatii kovaää-j kolset madot" ja tunnen, kuin jalkaini:Työtätekevän kansan- r^^iC^^
kulettamaan heitä VaUankumoUsoikea-nisesti vankejamme. A ^ alla olisi jotakin tahmaista, ilkeää. :SnSanSuiSTäck^^
teen. Murinaa kuului kansanjoukostamme voi, emmekä haluakaan käyttää puistattavaa. Minulle tulee samanlai-i
heissä monta hyvää toveria. Mutta he
?irioayat «mnellisiQa, tiesivät vallan-kmnoaksen
voittaneen.
Ja öäciään palanneet olivat ka-razstonKä-
•"helvetin" piinassa, todelli­siksi
viimclEenkin veripisaransa anta­viksi
vallankumoustaistelijoiksi.
Mutta aina myrskyisän Jäämeren-yk.-?
inäirren ^mnnpeittoinen saari muls-
Dr. S. J. Mier
^ A M M A S L A Ä I C X H I
Spesialisti
•ekohampaiden ja kruuna jen laf-to8.
sa sekä siltatyö alalla.
Acme apteekin yläkerrassa
Gedar ja Durhara kat, kulmas»)»
P. O, Box 536 _ PkiheUn C2
S U D B U R Y . ONT. (K 1
Nai.skokki kämpälle. Ruokaa olisi
laitettava 25—30 miehelle. Jonkun
verran englannin kieltä olisi taidet­tava.
Lähempiä tietoja antaa:
OLE JOHANSON,
Mtle 61»^. C. N . R. Camp, Oat.
OSUUSRUOKALA
tuttaa.iazlkyalte taistelua. Jossa sor- Kirkland järjestyneiden
t«ivat-vi.rilSrvalI«ikumo£^ Z.^^^t^^T^J""^^'^?^^^
ren asiaa p « , ^ työtätekevän r a h - ' : ' a t e r f Ä ' j a vlikt^Ä^
i ! ^ ' ? ' * * ^ ^ * ^ » ^ " ^ antautuneet noita myösMn ^^tavana.? J ^ r j ^ -
TaHanlramonstalsteliJat, vai- i aeet työläiset, liittykää jäsomkri.
nmtaeasoan tietä inidelle onnellisem-! *
maHe lääraälle. Ja hän vannoo lep-! KIRKLAND L A K E FINNISH
pymäContä vihaa sOTtaJillc. tehdessään' ASSOCIATION.
jBox 297 ja 657, Kirkland Lake, Onfc-tl:
laimtiita iiaatxmeille.