Vapaus, December 29, 1929

              VAPAUS (Ubeitr)
_ "«t-JFiBmA-Vorke» ia Cuud*. Pofali*li«4 diflr « SodboxT. Onurio.
^r;]coMt0d« l^aluapp* i< F*^o omuss uloua £Im Streetillä.
i*i2yapant./:Bt>x 69, Sodbory, Ont.
^ t i l t M T O v r ; 1038. — Toimitus 536W. — KirjaiauPP» 2387W.
•:T^ymCic» Oob «ork. »dvertij«me:it«. «e.J ICÖS-Editor 536g.—Bootoore 2Sg7W.
Kirj. N. LENIN
03lk}mi^^.t»-,bti\:adäxetMed: Vap«B«,r P.O. Box 69. Sudtoi?. Oat.
'^Sl-i'»ltilJS(t:>e''-Mt.:»2J50,-5 kk.'.»1.7S J s 1 kk; 11X0. -
~Bi^r»k;«6*0,-6 iäL «3.50 i« 1 kk. 11.00.
Yb(Jr«r<It<u2>in js Soooeen iek2 mss
. . . . ELMOTUSHLVSAT VAPAUDESSA: .., , .
tttilmortikTft « JO kert». 12.00 k»kfi kert«. — Avioliittoon menoeiUe onnentoirot^c*»
_ Ä,^--^ KiaeacmmtoilinottJuet 50c kert». IIJ» 3 kert«. — SjrotriMilmotokKt n.00 ^
^4tm.*3ktruz. -'AMontoeroilmotaUct iZm kert*. t3J)0 k«k.i keri... - KiitMilnotakMt •
~ - K ^ ^ ^ keru,. 50 liȊmak.u kiitoiUtneelta t*i muuiorar.yUa. -
tled«t-J» OMteiUootnkirt SÖc-kert», VM kobor kema. — TiUpiiiitoettjjicn ja lUootn»
»aaditUeaaa. UBietetlivä ilmotnihiota etukäteen. , , . . • n
/g^SlmiMiMiriar^uBtnXc*. 75e per col. ioch. Minioinm cfatrt* for aiogl* InaerUon, 75e. Töe
^ltl^'V;ihthc*t MätaxinzB me£ua amone tke FimuA peopio in Cana<U. :
[jM^jmö^:^ au T««t»ajta eniiroäiteen Ufjee«eei.oe, kUJottikaa ondelleen Uikk«en.
' ijieCTOOOaniaelU BimeUä; J . V . Ahlgviil. liikkeenhoitajj. / • - "
f Fäscistinen taantumus Suomessa
työväenluokkaa vastaan valmistellaan taas uusia hyök-1 cUtÄ^ että Venäjän n.s. "käsityö"-
a tähtäävät vasemmistolaisen työväenliikkeen väkivallai-1 teollisuuden tutkiminen antaa mitä
Lisäarvon suurentaminen on mah-dolliiien
kahdella tavalla: jatkamal­la
työpäivää ("absoluuttinen lisä­arvo")
jä lyhentämällä välttämätön­tä
työaikaa: ("suhteellinen lis^r-vo").
Analysoidessaan edellistä Marx
luo valtavan kuvan työväenluokan
taisteluista työpäivän pidentämiseksi
(Xrv—XVII vtibste.) sekä lyhentä­miseksi
(XIX yuosis. tehdaslainsää-cläntö).
"Pääoman" ilmestymisen
jälkeen on kaikkien sivistysmaiden
työväcnUikkeen historia tuoput 11-
ää valtavan joukon uusia tosiasioi­ta
tämän taulun valaistukseksi.
Analysoidessaan suhteellista lisär
arvoa Marx tutkii kolmea pääoman
1-ehittämän työn tuottayalsuiiden
liistdriailista astetta: 1) yksinkertai­nen
jr^telistyöi 2) työnjako jä ma-niifaktuurt-
Z} koneet'ja suurteolli-siiili;
Kuhika' syyältt Marx tässä pal­jaat!
•kapitalismin kehityksen tyy-j^
illlset pefTlbplirtfeet.^se näkyy m-rn.
järjestämän työväenluokan kes­kuudessa.
Pääomamonopooli tulee
Een tiiOttfntotavan kahleeksi, joka
75en kanssa ja alaisena oh kasva­nut.''
Tuotantovälineitten keskitys
ja työn yhteiskunriällistuttaminen
saavuttavat pisteen, joHÖin ne, ei­vät
enää sovi yhteen kapitalistisen
Icuorensa kanssa. Kapitalistisen
yksityisomistuksen hetki lyö. Pak-koluovuttajat
päkkoluovutetaari:11
Kapitalistinen tuotanto synnyttää
luonnonkehityksen välttämäiti^niKy-den
or/ian vastakohtansäi"' :
Uusi ja mitä merkitBevin • ioh sit­ten
Marxin "Pääoman"; toisessa
osassa antama yhteiskuhnal!isen
pääoman, kokonaisuuteniutn otc^
lun, kiertokulku; J^^^^^ Manc'
esittää ei yksildllis^, vaan JQuk-koilmiön,
den
Reesoi%,Önt.
rSn aleneva» t^iottavaisuBden la-
W4 joka Sähee löonnon sjyiili ka-,
pitältstnttf - iräfitleellisundefc rajär
tukset ja r i s ^ ^ ^ t . Vöitön tasot-tuminen
lii^S^Y teolVäjAmeji ja
yleensä kansantalouden aloilla
näet «deHyttäa täyttä kilpailuva-.
paatta, yä|>^titta siirtää p^omä.
toisetta-ilalta toiselle. Matta yk-sityisomistas
luo monopolin,- joilta
oii/^teenä tälle siiiitämts^Ue. 'ik-mäniinöhopolin'
väikntaksei^ maa-talötid6n
tuotteet; jtftka erbttu^atJ f r ' ' ' ^ n . X i ^^^"r^l^!^^^^
pääoman alimma» rakenteen: Ja g^k^^S^i^J^^^^
5^n mukaisesti voiton korkeimpiin fe'^ t a S ^ K y S e j ^ e i ^
Vapaan voittononnin ^asaantumi-
T^^^ ^di^M^' ^ikontriUe. kokobntnnut Xnisia
riS, ja tämä moiiöpolihinta synnyt­tää,
.absoluuttisen (ehdottoman)
toimintaan, olkoot edelleenito vU-toittainassa
toimintaammfe; *"" safö"
huolimatta, että nykyinen' JJU^MB
Urhelluintemationalen soslalöascis-tinen
johto ja sen kannattajat &i<fc
mcssa, TUL:n nyl^inen johtajisto,'
ovatt- hyJäöncct iwinä '.pCTiaätt^l
_ ^ , ... . „ - , - .j.fä- tekevät kaiken voitavansa saat-
H S r ^ t Ä B ^ ^ ^ ^ ^ ^ J a a k ^ n ^ e H m a i ^ t ^ ^ ^
rValpakalle lO^päivän.tienöUla.tätäUat tolsistaansa eristettyyn asemaan
kuuta, jossain oli hänen . Nalstolmimiäii järjestely
kämppänsä sytts^yt palamaan, j6
sieni täällä^ ^öläisten järjestyin'
lien on jätetty vatiin, sivuasiaksi.
Sensijaan.va}iifa|ee it^Ilä kansalais^
'temme.^cs^uud^sali^y^ e^^^ r
suus, TieiMksäii. täällä el m%'i^ i
inistelun' bhJaajieh köuiuiittainJ^t^"
koron. Differentsiaalikorkoa ei
voida cpi^taft kapitalismin...olemas­sa
ollen, mutta alisoluuttisen voi
ei yhteiAu„„a„^t.lc|^ S i a . " A i ä m i S T - - ^ valtion | « S J S S ! ^ ^ ^ , ^ ^
Scu)inen
^ ^ & s f a ä s ^ ' l d i s k u n n a H e on jätetty uusia kuris^^^ rikkaimman ainehl^tön kahden en-ia^^^^
Vittä riistettäisiin työväestöllä Viimeisetkin paino- ja kokoon-
^^^^^^ oikeuden paa
i|y|t i ^ l a tehtäisiin mahdolliseksi painovapauden täydellinen riistä-
'^^iyloläisiltä.. , • • •
lakiehdotus yalaisi sitä politiikkaa, mitä "kansanvaltainen"
^älMilijltolaishallitös noudattaa. Tämän jälkeen ön seurannut
Ööia?.ccl(e80ltamisia, jotka osoittavat, että nykyinen valkohallitus pyr-iSv^^
flipäilisellä^^ tavalla saattainaan valtaan täydellisen fascistisen ko­nini
HälHtukseh määräyksellä ovat poliisit, hajöittaneet työväen
^^w|p£^ pidältätieet puhu^^ takavarikoineet iyqväen'lehtiä/ p r i -
P^nTidllih^^ tämä terrori työväestön liousteäsä 'puoliisiamään
lölHti^ia vankeja, jotka ryhtyivät nälkälakkoon sietämätöntä vankila-oinaä
vastaan.
I Tapahtumat C\T1 nopeasti kärjistyneet; Lapualla tehtiin tämän
K alunsa hulilcaäniftiäineh hyöM^äys .työväen opintoyhdistyiksen
allista juhlatilaisuutta vastaan^ Tätä on seurannut fascistien kaik-ja
i toimeenpanemat 'kansälä^ joissa"bh laadittu kiiho-
(iä,niiä3ä"vaaditaan estämään "kommunistien" eli
lii^stdläisen työväen toiminta, ajamaan työväen ja pienyiljt^ijäin-
^^ljat pois eduskunnasta, festathään vaäeminislöl&ista tyoyäk^
ifleasa öttaniasla b^ valtiollisiin yaaleihirii lak;-
Ip^ätnaa^ työyäeh lehdet, työläisnuorison opintoyhdislykset:: j.h.e.«
' Työväen ja pienviljelijäin edustajain "taholta, töhtiinlia^^^
ys Lapuan mellastuksen Johdosta. Välikysymykseni^käsiitely
clmäiseii asteen valaisuksi. Ja tuo
Äuttteii kcnetedlli^a^^^ v.allanku-mbuksellineh
vaikutus; jonka Mai^
1867, ilmeni sUtä asti ku^
puolen Vuosisadan ä&altiia
koko joukossa "usla" maita (Venäjä,
Japani y.m.)
Ja sitten on erittäin tärkeä J a
uusi Marxin analj^si'pääoman ka
cäantumlsesta, s.o, -li^tvon erään
bsan muuttumisesta pääomaksi. Jota
ci käytetä kai>itali5tin ^rksltyisitn.
tarpeisiin tai häneä' olkkujensa tyy­dyttämiseen;
vaani" uuteen tiotan-tcon.
Marx osottl kcrfco edellisen
Idas^llUsön talQi^^ Öniithls-tä
Ä^ e r i ; kun edfeUjytti
että fiokb ilsäärvo, joka nitiuttuU
pääbmÄBät, lÄehee' vaihltiväan 'pää^^
äiÄ}iän;"Jt^ se 'iäjaantub
^ « u u . . » i j u n - j ^ j l l j liurjnK korven r^tajill^ 5 ^ ; ^ ^ ^ . ^ - ? t ^
täydellisempää|^,;,. i„VÄjö^„i. , i ^ v c i , «i3'»iÄ*w**i.. ^ '
toteuttamista
>: ^ " * ^ S ' l i r ^ r ™ a i S ^ na^jäsenet ^ p ä ä ^ osallisiksi
virheen Marx jakaa koko yhteis^' j i - l ; ; . ^ ! , ! / ^ ^ •5,,y^iK„»,.,Vss I ^s"** Kurjina Korven raatajina
kunnallisen tuoinnon kahteersuu-^ feS^^^'^^^ ^^^^^^^^^öilsi jomm ^.^"^^^
reen osaan: 1) tuotannonväii^ieit-1 Ti. « - ^ ^ Ä J »ö/fe^^eÄiS^. mtm-^Vm: -^ri^^f^Si^.' ^««eiUe . ?l yU^r
ten; tuottaininen, j . 2) kulut^s^^ .yyden kamialla olevien seurojen
lukuisain esimerkkien perusteella,
koko yhteiskunnallisen pääoman
kiertokulun, sekä^ sen uudistumi*^
een entisissä kehyksissä että niyös
kasaantu-essa. "Pääoman" kolniah-nessa
osassa ratkaistaan kysymys
voiron keskinorrmn ottiiodostai^
ta äivoläin perusteella,
askel^enal" eteenpäin talotistiebeea-sä
ilmenee se, että Manc? tällöin
fölttain ymmärrettävästi, tUviisti j ^"^^ lÄg^M/
ja, selvästi selostaa Mari teoran-hg^Jf ^• sa p ä ä b W keskjäivoisvbitosta ja r*^^?^^ ^^^^ kauemm^dcsi,. ei
^a9 ^ ps.l !eLilotiKS?.)t". ^^ M^Sesiko^or^Spn- aln Jiskf.t o^Hn Jeaa£nT iiJ.„^of„^ ÄS tr"'^^^ ^"'«".s"»e«^«k^ä^ "^aTj',^e, - m&3 m^^^s^^d^^Mm Sm^r^
tllKJiäfr 'kemt^sproses^IUe^ • ja s6ri
ÄiuurtdmiSGlle sbälaiisnillcsi bn mitä
poifÄtän t.k. 3 : pnäl .T^^^ ei eduskunnassia noussut äirioiata^^
iJ^^aniiiBtai ääntä tuonutsemaan suojclustiuhtälaisten Hulii[anismiä.'
}^|»ääum: haU vastauksessa luvattiin nostaa sj^t^cita^^^^^^^
i^^distylsiä vastaan. .Samalla halUltis liipgsii^^^^i^ seUäisiä
^joiden kd sellai^t
cupnassaf' ' i l^ - j^oinäS ö-säiiiteeh^
i^rTa^
f^maxx kasaantuminen, yhä no­peampi'
Jtyöiälsten sjrjäyttäniiinöi^^
köneid||^. kautta, .jpkä j u o tql^^
pijiblei^f ;^ikkautt^ toiselta kurjiiuttk
iy,idhyt|^ä j ^ ^ ni: 'Hyön Vära-ar-nieijari'*,'
tj^^Väeh Hulxteö^ • lil-käväöri?
eli ''ätatl^tl^n^ 1^
rloKOksbn''; jokäVlihieÄe^ röM
nalseminissai n i u ^ ja'isäb pää-
^inäU^ tUalguuden laajentaa tuotan-
'fea e^ittälr^, nopeasti. Tämä mah-
4ojlisuti^i''ylic^ä luoton ja p^ä-^
^nian tuotpntoyäliheis kasaaritu-iiilsen
kanssa;' än*^aa ni.m. avaimen
äikati^otftnnon jkrii^ieh »pulien ym-mfetäÄife^
enr. jolta^^^a ajoin iliriei-neb
kapltaltsfis^^a maissa, kohda-ifed
,alui^ fjx^. kymn^ vuon­na'äitfe^
ÄääJ^ yäiien jälkeen.' ' Ä ^^
;b|rf^| -isas» kapitalismin
'äl^a^^ ro^ n.sr aikupiei^
Katilta maan; ov^t
^%Qlcanneet työväeii • ; iiiiden är-i|
j|j§|ei ; v ^
felä*' yhdistymislain 21 pyHläii jnimttan?is^la. Muutoksen voimaöjn- "lllli^isiya^
||||a|je^tött toilfiÄmnä^ t^^^^Jf'^ ^^soö •'toimiyari
^^gjaiiji^öävtJ^ jtulkfita jonkun eniieri laklcaiiietun
| B | i ^ l j a t k ^ Tällainen tia^Ilitimillthen läldkauttknfiismäSta^
iifö^ sen vahvistaa, eil<ä\pifoBudl<Mii
tä y<n Liiss^ tehtäi^i^
^ll^tuunalM siitä öhJeliäLastäy; nutä - yhdi^ylcsen huoneistossa
m kok^^ tilaisuuksissa esitetään,
'^lä lailla alistettaisiin työväen yhdistykset työväenliikkeelle j _ . . -. -
^ ö l a i n kautta riistek^iiiirtyöyäenluokalta eilfc pdriistiidäi^ J^n^umlnen" luo toiselle puo-i
i K i u l i i v a t sana- ja yhdistymisvapaudet.
^^fiföas^j^ joissa on vaadittu uusisi kuristus-
^ | | j ^ | i ^ o J M a ^ ^ ja joissa sitten vaiittiiii llJiieiystiJl Vie-
J ^ ) ^ | ä i ^ t HatUtukseile^^^ uhkauksia, että jblibi lial-
^ l g | | i ^ ! t a s vaäth^^ niin läheteään "laväärimibhiä" aiita-cikä
yksityistgii^^tapäustert' tärkil^^^^ « t ^ . « l ä n l ^ ä l le
](öästiede eli nykyaikainen "rajai-1
hyödyri tebrial^' AlUkäiVMä^ äiiä» ^
lysbi lisäärvph al%:^rää;^ iä sittbh
siirtyy • selpstamäaii' sen jakaantu-iriistä
vbitbfesi, 'fcorpfei :ja' ima4*
kbroksi. Voitto pn iisäatybn- stih-de
• Tcoko ' liikkeeseen ' öijötettlaun
pääomaan. 'Kbrkean jiöibÄteeft;
iJääomä (s.o. seliäihen, jp^a pyi
sy!y^ pääoma bn ypitplla iiikkii-vaän
nähden ollen se lääjinitfel-taaii
keskiriiääräistä yhteiskiiänäl-rieia
Ijasalantu^^ työläisen .väki-yaltoirWnLerbttiaminen
tuotaiinbn Vä-iineisÖUl
t^ibii^ häätäminen
inaiitaan. yhteismaiden anastils, slfr-omaldeEt,
ja valtiolalnpjen, suojelus-
Porvärilehd^tö^sä ön yi|.
. j?"^^ kommunistit^ s^ö. iyöyaen ja!^lenyilj^^^^
^^Ä^?^ I^^^^nistit Piisi käi^cbitettaVa^bdÄÄ^tö^^l^
iSannettava vapaat kädet käydä; työ^afen l^rk^^^ foiiimi-*
|^|OT»enidn äänenkah^ ''S Sosiäli^ei^^ 'n^nsi
ll^Mi^laisJa^ouksi^^ tiaätöksien. janu^nilmäiMijen niet- , PÄÄ» i ^ * ^ bilaah ;tfekemisissä täysin fasci^tilienkisen
|p|||msa'V Mutta^ to hallitiis,. vastatessaan työy. ja pienvilje-l
i ^ l U k y s y i i ^ ^ tälle ^ fascisli-ijikke^
ni^ sekä että- se tulee; yälmistainääneaifylö työväen yh-
^ j^^spja^ndeni lakkatiltamisdöii tyydytti tämä sosialideraokraät-g|^
j^ä|>ai jotkut sös^ Pdustajai; ilmaisivat myötätuntonsa y^li-
<HBä porvariston huutbon, että Hallituksi pn /käytävä lujalla ka^
^^i^nBS^"Öcen^^ tiahkkeet/jollaisbjöi va-^
listdläisen työväen toirninta on ylefensäleimötiu porvarien ja soä.-
Ien ."y9.paan". proletaarin ja toiselle
• r - raha^ältijaän, kapitato
'^Kapitali^fcisen: kasaantumisen
historiallista kulkua?: kuvaa Marx
("Pääomassa") seuraavin sanoin:
MVämtömien tuottajien pakkbluo-yuttäminen
suoritetaan init^ h^i-käileirtättömitem
vandäl^illä
iä" mitä' äilifaiöimpain, ; likaiäiänpäiii
|a iiifi^
^^b«^ni|^y<^ 5iis vakaan taistelun edessä, jossa
telassa,sita vastaan eivätbleäiöbäsläaiiTastifelipö^
auojelusliitto", "suojplu^iintajäi^iesl^^^^^
-8ös.demit täydellisesti antautuneet fascismille
.j^i^faicÖa v^tiollisen vainon aalto {>ohjautuu yM-kärjistyvään ta-n
l a l i ^ :Suömen kapitalismi on siyuultänut väliäi-a,;
aseiöaijsa turvautumalla ;liäifcäilemättonaä vä^vält^ah; Suö-
5/|^|fenm^ Vastaan' saniaäta 'suorittaa
| i^pm|it^pe^ änfema tehtav^ moBilispimisfei
fMtofuttoa VastaM^ on käynnissä kaikissa Itämeren pitf-jinj^
ältiolssa.:
löydetään^ vertoja. Kaikista näistä «h ste seJviytyjhyl; Tyo-p|
ö;|||ji»iö^2jp^p xiippuv^bn/vj^n^äi^l^
ioldk^Lsaayattam
la tu-tyotäiäyikÄilöh
i l i i n ' sarioaksiömiiie
tyiSyguheittensä • kanssa. yhteeiikäV
yähfiiselle -^MstuVän yk«ityisömaf-
^tfd;shL 'työiitää s käbitalisti-neii'yksityiSoii^
joka' pei^ustuu
i ^ i e i ^ h , vaikka xnuodöllisbsiti * vä- P työh- >iistäimiSeen;V.'^^^^T^^
va • yhteiskunriäili^uttaminen
tkuva ihaan Sekä muiden tuo-tantoväUheiden
anuirttuminten yhr
teiskunnallisestti eksploateeratuiksi
(hyödyksi käytetyiksi), siis yhteis-tunnallisiksi^
tuotantovälineiksi, se-cä
yhä jatkuva y}csityisbinistajäih
Jakkoluovuttatninen ' pukeutuvat
^ iusiin- mupttoihiii. Nyt e i ole pak
^cplupyutettayana enää bmätalbii-dellinen
työläineni vaan useita työ-
Jäisiä riistävä kapitalisti]' Täi^iiä
pakkolubvuttamirien' tapahtuu It-ieiisä'
kapitalistisen tuotaniion s i ­säisten'
lakien muijaan, pääomaih
keskittymien kautta. Yk^i kapi­talisti
iskeeV/useiea (iriuita kiioliääk-äi.;::^
si 'kädessä täiiiän keskitykr
|en eli" useideiii kaiiitÄlist?en yhden
hyyäksi ipaickbiuby^^ karis­sa
•köhittyjp' ~yh^ perus-teille
'työE^rpsbssin yhteistoimin häl-
|irien mubtb; ttieteeri tietoinen
fäyttö, »ikän jarkiperäineji k^^
ämmen, ' typyaliöeiden ' iriuutturiii-hen"
Vain yhteisesti kä^ttävil&i,
kaikkien tuoitantbväliheitten liyo-dylliseiripi
käyttö oiiiden blleSSaVh-distetyii
yhteiskunnallisenr työri
yäliiieinä, kaikkien kansojen kie-toihinen
maaOmäRniarkkuiäin vei*-
kbön, j a sen kautta^ katJitalistisen
valtiuden kansainvälinbh luonne:
Tämän ^ iiVuutosprpse^inr kaikki
«Idttt itselleen yaativain j a ' monb--
poolikseen ottavain päaomavaltiat*
den luvun yhä vähetessä kasvaa
kurjuadenr . sorron, - orjuutuksen-,
rapi»utujnisen j a riiston, mutta
inyps tj^^^jj^mattpmyyden'^ ^äära
3tha laajÄievan'~iä'iteensä Icapiia-
4istisen tuotantoprosessin k'öneis-tsa.^
ariuHttaman,~ yhdistäansa ja
lista ylempänä) antaa. keskinkeiv
taiS^a atfeniriiäir' vbittonorinrri. 'Äli
haisen rakenteen pääoma antaa
keskinkertaista yleipmäj».^ P p - :
oinäiri 'kesdiinäinen, kilpailu, niideri
yapiaa siirtyminen alalta toiselle,
vie" kussakin tapauksessa- ybiton
ifeskiriiääi^äisetei; • Ti^^ yhtfeis-kuiinan
liäikkiM itavaräili (arvbjbn
Guttiiila sattuu yhtbfeh-tavaraa ftin-tain
su mmati ;^ kanssa, muttar y}aA^
tyisissä liikeyrityk$i8Sä jä e i i tub-tantpäloiUa;
ei - tavaroita, kiipalttn
yaikuituks^sta, i^niyyda; nitden. a
ta, vaan tuotannort^ hHnnoiHa- (eli
tuötantoli,innoilla), jbihin sisältyy
Icuiutcttu pääptma ynnä .keskimäär
1'äinen voitto. • '^'^ '•':
Täten Marx arvolain penusteella
Itäysin feelVititi' tUringtuii • jä^Meltö-
.mättömän/ tosiasiäin hintain ja ar­vo
jeii bf oista ja voiton' tasaäntu
misesta,. sillä kaikkien. tavarain
arvojen. summa sattuu yhteen hin­tojen-
summan kanssa. Mufcta (yh-tcislcunhällisen)
arvon tasaantumia
neri (yksilöllisten) hintain kalissa
ei käy yksinkertaista j välitöntäni
vaan hyvin mbriiiriutkaista tibt^
on aivan luonnollista, että erillis­ten,
vain markkihain kautta l€es<
Vaan bn 'ITOL:n, Jphtbkbipil^ polittU-;
lastit syistä 55Täyttänyt täUälset ha-
0jat kursseiltaan, ^ n vuoksi bh
työläisuriieiluväen alettava kiinnit­tää
tähän seikkaan suurempaa huo­miota
ja ryhdyttävä ensi tllassaH
tätä., asiaa järjestämään. IMLultöfeöi"
käytännöubiä ; ^ ^ n i ^ i ä piisi'läiiC-;
tiilevaisuudesisa i)yrlttävä järjestä-Äiään,
tällaisia ovat kysyiny^et yh-
^iBlstä -\?pimiSteJuäiBri^^^^
teiuohjehiifetet^ jne;/' mdtta; Ifättää ko-
4cws valittavan niaisten"toimifeunnan
tej^^yäJöt- näld^^^ lä-ieiiinii&
i hatii^einisen.
' '3r'iBääifcous icat^öb; välttämättömäk­si,
että yhtenäisyyden kannalla ole
pakr vien. seurojen on kiinnitettävä hubr-t&
ir töSmfo^äan entistä suiirempaä
yöuiialla}, ja: vihdoin, pppiria^ J vuot^eiij j o ^ «aa^ ajBÄa. jbis^ se
yu6Icr)i^i,'jpllbiri talonl^^^ f ^ l ^ o n mahdollista, olisi perus-bn
maatalöuaeaUn^ liikeynttaj%',( Hänsä^^iset;!)?^^ kuplleet — fett^va'nuorten jaostot, ja, järjestet-jbka
VTljflee^,^^ m^ i)aikl«ti^on 1 e i p ä - PalJ>n; iptiu^^^ tävä' ""iiuörten- tottn&t^^^ vbimfetblii-avutiä.
"Tämän "kapitalistisen m^^^^^ ^Ha «n; ya^fn; el' jäseniä: i)arjoitiikslneen,
korbri;synnyttämän" analyysin yh- AW?.sta^ yjiisi pertettä.on Koe^^ kannalle
i m ^ ^ 4).^ li^tikysymyksestä on kokous
yat (jä -erityisesti takäpajuisiiii V^ott;a. 6 ^ e^d&^liä^,^^Sska^ ^ nileitä^ ettär^sen" jälkeen kun
niaihin; kufc^ Vbnäjäaii riähden.h^k^& ?OT,:n^ten ää^^nkSaJa on
Ä ä t ) , ; m i b ( ^ kapiin ^tSS.rnSrStisen
hBtyksestä maataloudessa. "Luon- kW» seka perheUa^etta nuorm mie- iurtttWaT*-i«iveii!aksi cm
nbnvuoktähj mautiutniäta-. raha- hiä jÄ' naBia; ft{»kaan e? mttä:s^ SJSa^^Sl t.S.S^
Vuokrakd efvain idertämätrtömästi KföhdölKsbsti^ ovat^ kail&i Ä f ^ ^ ^ n vSÄ ^ seuraa, wvaan käy jP sen edellä töhnheet uskblliSuusVaräh SttPmeV ^^y^^ttH^^i^Pn y W ^
ömistamattomain paivätyoläisten, te feiOä niiden Jeen^l^-.saataw yakmainen n
mhastk ityöiisä mfeäirii mbkäti^r]^^ bi; i i S j ^ niahtiivan. Äin. t«»: oda^o; ja snhen pitäisi seurojen
miibdbstuminien. rä^iän luokan käänlainertÄ natstolinikuiJtien lähettää selostuksia
syrityihääiSäiia, jolloin sitä ;&siih. ^»tenpäih tahansa, joteh* oh bhää J.* .kMrlOK^fe. Naisten yhtenäisyys-isy
vain tiiäpäifieBti, yarakkaam-Narhaa r^yeta vaiva^^ Komitean velvollisuudeksi jää. tä-ijiiälä
V6i<btalbri^jilläi lupin^^Öi^M ää. Siis. ne, oVat vaan pappia vail- mäxt osastoa toimittaminen ja sU-ä^
ti• kblöt^• rii^tääv ötHmip^?jaise-RUUi|ti^\töstä-kylästä^:i»T hen>:tujeviita kirjoituksista huoleh-iiyvaltebb^^
tiininen,
vakbä, aivan; Ä < m i kuiii^^^ Se
aikana vOTakkaarijmät, äl(i%tfilöis- .ehkä; niitr VOT^^
J : P.
kenään suhteissa olevain. tavarain
tuottajain yhteiskunnassa ei. lain­mukaisuus
voi ilmetä muutoin
kuin keskimääräisenä^ yhtetskuii-nälliseria>
joukkbluontoisena,'' läi^?
mukaisuutena, yksilöllisten poik-keusten
keskinäisten tasausten,
kautta puolelta j a tbiselta.
Työn tuöttavaisuuden kohoamir
neii merkitsee pysyvän pääoman
yhä nppeanipaa' kasvua verratien
liikkuvaalrr' M fcutöii' 'ItsäÄiVo bn
vain liikkuvan ppbnian,, toiminiup-to,
niin on ymYnärrettäyaäj eifctä
voiton: norini (lisäarypn suhde py­sykään
pääomaan,. eikä yaiii; sein
llikkuyaan osaan) pyrki! alenel
maan. Marx afiialyspi seiMcä^pefäi-sesti
tätä ilmiötä jä sitä peittävien'
täi sitä yastaah toitnivien Böikkb-jen
joukkoa. Pysähtymättä 'esii^-
telemään "Pääbmaii" iJ^blriiannen
oSan , erittäin mielenkiintoisia kap­paleita,
jotka ovat bniisbetut korön-kiskomis-,
kauppa- rahapääoitääile,
nie siirrymme tärkeimpään: ' iniÄä-kbrkbohi-"
' "
Maataloudellisten tuotteiden tuo
tantohintaa eivät kapitalistisina
maissa, yksityisten taloiiksien- "hai--
tuiinsa ottaman maaperän rajbte
tun alueen vuoksi, määrää keski
määräisen vaan huonoimman nlaä-perän,
tuotantokustannukset, eiyat
keskimääräiset, vaan Kubnoimmät
tuotteiden
ihisehdot. Tämän hinnan 'ja pjt^
remmalla anaaperällä (tei päreni-milla
ehdoilla) toiinivari tuotannbi^
hinnan ero pn erotus- eli diffe-rentsiaalikorko;
Yksityislwhtaises-
•ti sitä analysoiden, osottaen sen
synnyn eri maa-alain hedelmäili-syyden
erotuksen ja pääoman
^aiöifppjat itseV: y^bfbstaan,: pitiva^^^
alu^ta^aiäia. Näiilp: •talo'npojille- fc&-
hittyy sitieat asite; astefelta malui-ol-iisuus:
Jcpöta hiiömättävia v oätaiT
suuksia jac muuttua; itse yastaisil^.i
k^italisteiksi. "Vanhojen maanlial-ti4ain-
keskuulteen »jotka Kpitayat
bnjaa talouttaan, kehittyy niin-listisia,
ryhmiai joiden kehitykseni-"^ ' j i ^ J -.:~
edellytyksenä o?t ^pitali8ti$en;tuo^ VaeH 'C||Ol|UO'
itaiqnbn yleinen kehi^s. mäatalbu-1 irii^aiiitlfk
den ulkopuolella" ("Pääpinä"' " JW**«WMW=
^ ä s f ^ ^ Äskfettäöi bÖ-HÄglssa Suphieh
työläisurheihiväen neuvotteÄ^iis'
omaar^ert; työläisiä, niideh^^^^
miäkbirib^ ja t^öhvälineifö^
kolubvuttaminen jä maalta häätö \i^^!»Z^^^u^Jr'Z^T^^ känsä hajoittajllle ja liittyneet yh-
- ^ - - - ^ ^ t i t i ^ ^ tenäteyyd^ k a m i ^ Häifcäi-
eiväm_ .w>tUis56;a "liÄclAOssa olT edustettuna lähes, 20 tu- önätönHajoitus ja parjaus et estä
; hajoitusta vastaan;
Xhtenäisyyskbmitean
m^m^^sim^-^lSk^l^^ ^n-puolesta
(•^äfibniä- Ii) maläisVäestonM^ i» a s ^ . osottaa aUaolevat
köggffiöiieö ja Häviö , ^ . .^^
. ^ - ^ » . ^ . . - i . ^ - PäätfelaaselBBa yhten^fciyj^ puheenjbhtäjt^si väUttiln T. Uosik-
Kokous lÄattäa: mm^^^-^mmrArms^; mm
tään';-bn Kromäs^ tySVäeh VOTB^
armeijaa pääomalle. Jbkaisessä
kapitalistisesssa- maassa- "on- sen t a ­kia
bsä. maalaisvaestpä a.linomaa
ylimehbaätbblfa, . siä^j^äaäa kau- ly M mm^^^^ Map^ Ö: bfeabiÄan' ja,
punki^tai tg^U?^^^ySe^n ( 8 ^ . | ^ ^ - ; ^ Äöneäa 'Vö^e^^ » ^ Mäke^^^^^
pois maätalbiid!Kifca)'V^^^ 1^_ su-l i-|;^y^teiittieUtiJa "f^jäV^Aiflbe^
teellisen liikaväe^ön lähde viitaa j in^iä^; väjoi i>sriMn- ilft^^
yhtbh'Mh. Mäatyoiäls^^ pairib^taÄn ^ h ^ ^ ^ ^ ^
työpalkan- älasjjSin tasaukseen, ^ ja liiT^jäi ' ^ - -v "" -"^v |
Iiän seisoo, aina toisella, jalallaan ri2> työtä voidaan '^ä^^f^^' su4itg?S| ^ ^ ^ ^
S^isPhnStus mtio1k^ka° a"m? a*a^n-s a^3m*a?^» :lU^^6istjb^t aaä^#^^p ttaiÄ^^-I^
Yhtenäisyyden kannalla olevie^
työväen urheihiseurojen neuvottelu­kokous,
käsiteltyään naiskysymystä
tPteaa seuraavaa:
i) efc^ naisten toirnhitaa työväen
>n-]Mil^iikkeesä , el ole lähdettäyä
ohjaaötaan yksinomaan naistoimin-tans
ja eristettjitä miestentoimin-riastki
vaan;on.urheiteyat ti^ölaisnai-"
sefc-^^ja miehet yhdtotettäyä s ^^
f^imii^tt^iii-j^r^ .^yöiäisurheilim y^->
tenäi^äptt puolesta --- hajpltusta
Snomalatsen ^jcstöa^ »äispiihiijan,
Lyyli Toivosen' matkaohjelma
a
Suomalaisen järjestönnaispuhuja.
toveritar tij^fl ^TöiTOnen. fiiTee saa­pumaan
PohjöistOntaiioon^ jossa
kehoitetaan '^uöt^äisiar'osastoja ja
tyoläiäiälst«ff''<Jffl^tö^^
kokbus- ja' pulietääisuiiksla seuraa­vissa
paikoissa , atiäma4M
vinä: -
Rosegrove siiiiniintaina ja maa-nantahia
joulilk,';;^fef^p pnä.
• Timitotlis^anaUä-keskiviikko
jouluk. 31 j i tamniik. 1-: pnä,
South Pbrcuidnfe torstaina , tam-mik.
2 pnä. ".zi,'^!:^' •
Pottsville. ; perjantaina tammik.
3 pnä,
Timmins lauantaina tammik.
4 pnä.
"Toveritar *It>iyosen- matka, tulee e-rikc^
lse^tij kphdlstim^an järjestöi^
jäsenryritä.ykseh; ja^^ t^^ o-eastPJen
toimiiihah- ecUstämiseen.
Kehoitemm.^ tovereita tekemään
parhaansa i näiden tilaisnuksien on­ni
• ' • '
yastaläiii5.e. sbsdem lehdistön
•' •' • '"j^äif^^liis^ -\
Sen ruokottoman parjauksen joh
^loista, jPta: Ttllir:!! johto ja sosderti
ttinomalehdistö 'oh viime päivinä
mi^jblttJBurvut; yhteiäisyyskannaUa o-^
byieatr^j^b^ ja kbkor
1 «ksbnjVarifpttbnii^ arvostelun yhtey-de
«^; ja' enhbhkin^ lausuu kbjcbus
anksäraxi: vastalauiseensa. Käsitiimme,
bttä^'tällaiiienv kiijoitustapa johtuu
lernKatuneisuude^t joka- taas ai
ifeutuii iältä^^ ^hä suuremmat
nrhetlnjoufcbt ovait kääntäneet sei-tyisPhiiätiis
mtipklraamäans^
han bn :^pientbb^fäÄiw peniä
seii kehi^y^eVi/ kfassilliseii mup-
JEHUSl JÄSENTENVÄLISET
Joulupäivänä liiihdettiin Beaver
•Äi" l^akejavJehmi jäs^^ sar-jahnhibjbn
tbinjen niätfcä. Aihoas-t
p & ^ S S i i ^ ^ ^ K ^ « r ^ ^ ^ ^ ^ : * ^ ia^ yleisen s ^ lientubtahtb ' sbveltuu vain ttip ^ ^ ^ ^ . i f ^ . M ^ b ^ r ^ nyt Imatkansa.
;ä^iibn ^ yÖtei^Iäih^^^ ahtaisiin
alkeeliisiiä i^uittb^iih <.. Kapitalis^
iniri aikana "talbn^poikain- riistämi-
]ien GX.i^a.:- iti^lisuusproleta^p
fiistäjnui^lä yatn^ mubdbh publes^^
1 ä. Biisi^ja pn" 'sariia —' pääbma.
maahan sijoittamismääräin erilai-suudeh
perusteella. Marx täydel^
Ipen (samoin kuin' "Lisäarvon teo­r
i a t " .(teoksessa, jossa erityisesti
arvostelee Rodbertusta) paljasti
Bicardon virheen; etta muka dlf-fe^
ntsiaalikorkp saadaan vain sii­oin,
kun siirrytään paremmilta
mailta huonoimmille. Päinvastoin,
on. myös päinvastaista siirtymistä,'
ori: maan muuttumista yhdeltä iyfr.
mästä "toiseen kuuluvaksi (maata-:
uosteknikan paranemisen, l a i ^ m i:
Iden kasvun ,y.m. . vaikutuksesta)
j a :on ihan - yirhöelKneiT J^tm»^
Yksityiset k^itiörstit ,riistäyät yk­sityisiä
fölphp^^
kpi'pnk'iskbhi^ ka,vitiä; kapitälisti-lup^^'
rm^S. vt^tbn^^
yältipn Verpje^^ kautta. —- "Taloh-pojä>
i' palst^ bn Vain veruke, jbnka
kautta k^aijita^ iiika^
vbi|itpla; ^prkda' ja vubjiqraa, jättäen
itseÄ^ maan^altHn asia^ l*ar-ha^
anW nmlöikn ~pälkkans'ä.
Tahallisesti- talpn^ika yiblä <mäk'
äaa'' kapv^listi^e yhteuskunhälle,^
s.b. ka^iläaistiöh lUPkälle; bäan
]pälkäst^&iiv paltitieh "irlantilaiseh
-vuplbrästja^^^ vaikka näennäi­senä
omistajana". Mikä pn ''yfc
tenä sjryna- siihen,- että. maissa,
joissa- telpnpoikainenr pienomistus.
6n/ vallitsevana, ileiyäh hinta bn
alhalsempiT kuin kapifcMistisen tup-tantp^
van-maissa"? .Se^ttä. talon^
ppil^a;^ antaa yhteiskunnalle (s^p»
^ap^i^iSltiliiPkalle) irmaiseksi os^
iikatjipttei^^h. Siten; tupHaifieii
alpi^heh lei>Snhinta bn ''spiaiajres
tuottajan : köyhyydestä eikä . miä^^
sään tapauTcsessa" seuraus haäen'
.työnsä, tnpttävaisuudesta;'* Vi^i
maanomistus, pikktftuotannon nbrr
i n ^ i m n o t t r alenee^ tufaratnu, -sbi^
ia a kapitalismin vallitessa.
j c ^ Ä Bburaaviaitiiloksia saavutettiin;
i)öryajri($(»ä Vasta&h; • •
^ 3) '6irfiän^^^^'te
sen käytänriöU^Äsr-JSirjfetSjSk^ ja
yhtesaäisj^jet ^mmm
dj^teisksl Valita^
;|;htealisj^ko(mitä5ita: ; i^ilrä^ j^
s^bffiiä, äbtt^i^^
Vä; 1fhtböäJ^kbiiilt^v' telisvSöa
pn järjesi^V työ; iyfelbiiäis
tamis^ii
lOkm.
1. N. plispähenr 43v26.
2. H j . ^L'aaniäiieh' 44:38.
3. W. Salttuheh' 44r35:
4. A; Iföihikähen 45^^48;
5. I^. L^hö 46.32.
6. S. Ho&i (ikämi^) 53.3.
Ii A. Äaitö (ikäÄibs)' 54.7.
8. W. Sillanpää- 65;5.
_1_1J_ _ : V - ? < : **Tekohimus.
1*YaRaus- yalkoisessa
Mielenosoitus- ym. tapalitumlen
johdosta Ph typläil^lle jaetn bri piip-'
Hää maatii yfi?tenää'h Jätteitä jä
tuomioita"; • " •
Helsingin raastuvassa tuoiriittiih
pahtfamien vubksl.- -Poliliilt^ näjöittt-vät
raafiätttun^ päi^änt'' typtSLl^^
kokbuki^n ja • häätiVät ''ihmisiä" poiÄ
föiiikäauitia. " •: : ^ '
Tarussa idätetty Lidkin myy,^
Turim satamassa otti eräs tulli- .
vartija kilhni erään Liekkl-lehteä
n^yyneen'- työläisen; vieden- hänet,
kahavanlemeii' pbliisikamafiin, miika.
komrint'Uiii5tien * kiihöitu^irjallisitu-den''
ieyittSjänä, '
• Pblifsikaihäi^ista soitettiin Sitten
ohiränalaltbk^eeri, josta, tultiin pidä­tettyjä:
tiitäihäan. Kun oliraihät huo­masivat,
l 'että- • kysjÄyksessä^ bjl iyjSi-yäeii'
kauripklrjälilseh viikKpleli^eij"
Liekin leVittämiesktä kysymys, las-klyat
he' ttiibhbh' pois jahuoic^äuty-yät;
että^ ma^^ lehträ 'aiiiäHri
vielä sÄa rnyyda
teii myy^ Varomaan, ^tei hänen
taskuihsä ' panna * initääii '^salalSia'
papereita". Urkkijoidfeh. jä, Bo'bri&f^^^
fin-ajat näyttävät taas olevan kä-sillä.
-•^••;^-'v
KärsähiäeUä nuuskinta
Kärsämäesä tulivat Maarian ni­mismies
- Jäykäft poliisit -paikjkiakun-häh
työväentalolle etsien nuorten
työläistbn jäsenten suUetuh illän-vietbii
tllaisnuäeh järjesföjiä tnäi-hiteh,
että', tiläisuudes^ tulläah esit-täinääii
sellaista ohjelmaa,'^että silta
ei ybi sallia tapahtuvan.
Kun tämä kilkki tapahtui; eniien
illähvietbn alkua, bnselvä;,Vbttäp^^^^
:|phdpn tc^iäi^urheilua hajolfbeyia^
^Tmbö^tblt^^^y^^ ' VAINOOVAT^KlJlJLEMMA-PASCIS-
41 seÖ««J6^ itf. yfltönä^ •-'-Tti^mmm^mifi^
naila oieyfeh yköityistch tylatileii
pn-Italkifisa iSiffie^^^ Bryssels^ jouluk. 24= — Liberaali-lä^^
il^htensis^;^;^^ neri-lbhtl "inaeiienäence Beige*'' oh
jönka^ i k a h ^ ylitelgfo!mftiina.ssa. oUöi iäöstanut suimiMtbmän töhnän-
: 5) yhtetätei^ystelstelaÄ^^^ö^^ »i-HiV; i i ^ * :4ii,..:;«rwi^^v ->Li< ^
ieksl on Yhi^iäji^^^mltean otet-
^ yht^^^stoeh ollut eÄ^kaiMii'riiäÄisfn&^
LUI:n ^ettäppi:n kuuluvien, työ- :ööin I t Ä kniununpÄin 'jk^^^^^^^
vaikuttamaan siihen snunta^ PttS (i>. . ^
saataisiin- -Älöiia^ jteii- ÄöCaflmiöS ' 3C£hti"k6^tob et>Ä hi.itnai=mi.«
urheuulntränatlocftle.-' : Wi,vi!fef«i.' - ^'^^i;™ -.'r-;-:-; .^^^^^
' i^ääm^
[.esitetty.
Kodllu vapaat ToejbeUa
Ulvilan: käräjillä, säkotettUn. joku
läiyä' 'sittenpöillaiytd-" i t ^ ^
rwtiehia, 5Ö0 niärkäi^^^^^^^
7' päiväii tapahtiibiieh johdbsta^^^:;'
Porissa tuomi^-bfdfouskntsi^^
Porin raastuvassa tuomittllh jo­ku
päivä sitten työm. U.VUen ttiär-raskuun
7^ päivän kokouskutsun
dinnittämisestä 2ÖÖ niärkan ' sak-coon.
Syyttäjä ptiti rikolliseha sl-ä.
että. kutsussa el olluty palnatus-
>a4kkaa eikä -alkaa ' ' •• '
Rovaniemellä tuomiolta
Bpvaniejhön- .kärjii|ä on tuomittu
yjc; '1^ päivän ^ ^ t u n i i e n ^ joiidtö-tä
- 2: tyolätstä, ;kumj?ikto mar­kan
. sal&oön;: Säinbiöla kärädillä. tuo?
mittiiö - yk^e t y ^ ä ^^
tJapahtumte^ Vuoksi
:kbbn.-;V^ '
Useite syytteitä on vielä j * e » l^
Työttöihien kökoäs h a i ^
Keniissä piti-'keso maata kasit»
tävästä • työtfömien ' kokirtiksbsta; ^
lanneiden eduMjfetf-teiife selostus
kofeiuksesta,. • jmtitt^^^ - pplHsl hajoitti
seibsttiskbköiiksbk;; \ v'' '^i^''
bdfistäja tsskasfiettoiv
luhi^lh Btein^^ riitika
tbimusfenut s j ^ ^ mMS^
. - . arrtaÖaÄ pikEuMoinistei^
Ne peritettee^'.3p%a jeras- BboÄti. ^ine& i i i ^ kertbtaan
^;*Awite*ii*«*i^a^^ samoin. L päJj^tan^ia' salamtfoufimiM^
iiii'. - L i i ^ t . 'i'"-
Ikisen
ptte '^tsaiiaä\^t^ inaeOImsm lyör
inuks^
igjSyttävänsä sen-^uiäi^ j ^ ^ ' ' & t
gian hanitusparin pitäisi mennä Ita­liaan
^häihin.-b
Lumijoen poliisi taxkastl.f He^lRr/
gistä työttömien 'köia>.' mMi|»^^^^^^^|^
tävästä kbkoSksesta , saäpimeen •: e?^
dustajan I^taianin Ja otti hätfmiii-
^ erään Isoten-ibiÄ
tornien kokouksen • '^äätö^uselmaiL
puliisaa Vei poliisi v;v, huPltoyhi-disti^
ksen iltamasta; efääk"niiwiir '
;kaiOTn^ JOÖa - ^-l^&ä^^
putkaan, jiista lasfcäilai:^^^
t^ semaarona : aani^tn^
kavarikoitiln ja sen omistajaa vas- "
taan :UmoltettiJn''iio5tetun^ ' '