Vapaus, February 2, 1926

              KAIKKIEN MAITTEN TTÖNKAATAJÄT inETpaSIONTAMAAN! ^ TYÖLÄISTEN JA TALONPOIKAIN KÄSIIN HALLITUSVJI^m ^
Työväen vapautus tapahtuu
vain sen itsensä' kautta!
Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluokka voittaal
No. 14 — 1924 Federated Pressin j ä s en Tiistaina helmik. 2.p:nä ^Tues. Feb. 2> 1926 Membcr The Fcideräted Press ^
tm
: '"Hi
'MM
TTT
Amerikalaista vainolakia ravisteltn
Richard Ford vapaul^ttu monen vuoden vanki-lassaolon
jälkeen
OIKEUDEN PÄÄTÖKSEN SOHDOSTAARVflLIAAN USEIDEN MUI­DENKIN
VANKIEN SAAVAN VAPAUTENSA
New York. - r - Uutiset, j o t k a ker­tovat
peUavanpoimijainlakoi^ joh­tajan
Richard Fordin vapautuneen^
uudistuneesta ' s y y t ö k s e s t ä Califor-niassa,
on: ty5läispiireissä:.otett;u suu­rella
ilolla v a s t a a ^ . . Amerikan kan-salaisvapauksien
Uitto .ilmottaa, et­t
ä Fordin vapauttaminen -onk merld-tykaeltlän.
, sangen laajakantoinen.
Ensimäiscksi sen arvellaan vaikut­tavan
F o r d i n , t o v e r i n , Herman Suh-r
in vapauttamiseen.
Kuten t i e d e t ä ä n , tuomittiin nämä
molemmat 'miehet murhasta, joka
tapahtui lakon^ yhteydessä v, 1913.
Kun Ford. vapautui, niin m{irhatun
yleisensyyttäjän poika vangitutti
Fordin j a s y y t t i h ä n t ä toisesta, sa­massa
tilaisuudessa tapahtuneesta
murhasta. Suhr kärsii elinkautista
vankilatuomiota, mutta . odotetaan
hänen pikaista vapautumistaan. E i
myöskään arvella, e t t ä häntä alet­taisiin
nyt e n ä ä s y y t t ä m ä ä n toises­ta
murhasta. ; )
C i v i l l j b e r t i e s u n i o i j johtaja Bai­ley
lausui Fordin vapautumisen joh­dosta:
"Se oli voitto puhevapaudel­le.
-F^orde^ ampunut yhtään
laukausta tilaisuudessa, jossa murha
tapahtui. * H ä n e t pidettiin vastuun,
alaisena vain-: lakon johtajana, joka
neuvoi lakkolaisia."
Raportit kertovat, että valamie­h
i s t ö oli asiaa harkitsemassa koko­naista
77 tuntia j a 10. minuuttia.
Tämä todistaa ankaraa taistelua v a ­lamiehistön
keskuudessa. K u n he l o ­pulta
pääsivät •yksimielisy3rte€n, toi­vat
he oikeussaliin päätöksen, joka
vaikuttaa lukuisiin .juttuihin nyt ja
tulevaisuudessa, arvelee ., mainittu
liitto. Mooney "ja B i l l i n g s ovat sar
manlaisia:uhreja kuin Ford j a Suhr-kin.
Heidän vapauttamisensakin.voi:
tulla kyseeseen. 80 muuta ihmistä
on. vankilassa- samanlaisista syistä.
A n k a r a ' t a i s t e lu ^aletaan näiden vai-nottujen
ihmisten puolesta. .;
Saksan kommunistit
saavat yhä suurempaa
kannatusta t ^
virkabeittojen rahtinasten jattilahja-jajapaJcasca
• •
Radioyhteys Venäjän
ja tämän mante-
4 re^ välillä
. Berlimi, 12/1. -~ Kommunisti*
puolue suunnittelee tammik. 27 p :ks?
suurta mielenosotusta- miljoonalah-j
a i n myöntämistä vastaan poispotki­tuille
ruhtinaille, leivän puolesta
työttömille,^ 8-tunnin työajan puo­lustamiseksi,
rj^n.e.
" • Puolueei^' toiminta ruhtinasten
omaisuuden kansallistutt%miseksi
saavuttaa suunnatonta kannatusta.
Radikaalisista porvareista ja työ­l
ä i s i s t ä muodostettu komitea on hy­väksynyt
kommunistien ehdotuksen
j a k e r ä ä nyt allekirj otuksia suureen
joukkoanomukseen. Kymmeniätu­hansia
henkilöjä on j o yhtynyt t ä ­h
ä n liikkeeseen, näiden joukossa
paljo sosialidemokraatteja j a por­vareja.
'
K u t e n ' tunnettua, kannattaa t y ö -
väenleirissä vain sosialidemokraatti­set
johtajat''satojen miljoonain "vis­kaamista
ent. k r u u n u p ä i s i l l e veija­reille.
HerroiBa
SELHOO «aksalaisten kuulissa käytetyn
canadalaista nikkelia ;
Skandinavian puutyö-läisliitot
vaativat yhte-yitä
venäläisten
kanssa
Huoinatta.va konferenssi Tuk-
.-'«i.^-^: helmassa ; ,•
Tukholma, 14/1. —- T ä ä l l ä on juu­r
i pidetty Skandinavian -puutyöläis-liittojen
välinen konferenssi. Tilai­suudessa
selosti skandinavJaljiisen
s i h t e e r i s t ö n puheenjohtaja Pettersen
p u u t y ö l ä i s i n t e m a t i o n a l e n . äskeistä
hallinnon kokousta Amsterdamissa.
Hän ilmottii että, mainittu ^hallinto
hylkäsi Venäjän • p u u t y ö l ä i s l i i t on
saapumiskehotuksen liiton piakkoin
p i d e t t ä v ä ä n kongressiin. . • Tukhol­man
konferenssi pohti sanotun J ä ­töksen
johd<>sta s y n t y n y t t ä tilannet­ta,
ja. p ä ä t t i • e s i t t ä ä kaikille puu-työläis
j ä r j e s t ö i l l e ' Skandinaviassa,
e t t ä nämä , l ä h e t t ä i s i v ä t edustajan
Venäjän veljesliiton .kongressiin.
Konferenssi lausui myös valittelunsa
Amsterdamissa ; tehdyn päätöksen
johdosta, m i k ä päätös o l i tehty skan-dinavialaisen
edustajan ääntä vas­taan.
,
Sen j ä l k e e n , kun suomalaiset otet­t
i i n konferenssissa Skandinavian uni-ooUj
lukeutuu t ä h ä n kaikkiaan" .78,-
OOO j ä s e n t ä . •
Konferenssi käsitteli myös työt­tömyyttä-
e r i maissa sekä. e r ä i t ä s i ­säisiä
järjestökysymyksiä- Samoin
k ä s i t e l t i i n tarkkaan alan palkkaliik-k
e i t ä eri maissa*^ j a eritotenkin poh­d
i t t i in Norjan puntyöläisten esillä­olevia
sopimuskysymyksiä. Norjar
puutyöläisliiton arvellaan joi^ituvan
' suurisuuntaiseen palkkataisteluun. -;:
P ä ä t ö s edustuksesta V e n ä j ä n pi|u-työläiskongressissa
osottaa, miten
v ä l t t ä m ä t ö n on kansainvälinen am-matiDinen
eheys,- mutta miten sen
. v ä l t t ä m ä t t ö m y y s alkaa myös selvitä/
y h ä suoremmille ryhmille ammatilKr
s e s s ä liikkeessä. Slcandinavian kon­ferenssin
päätöksiä on niinmuodoin
kaiUden ammatillisen eheyden kan-nattajain
t e r v e h d i t t ä v ä i l o l l a . >
EHEYSTOiMINTAA KÄYTÄNNÖS­SÄ
ESSENISSÄ
Ottawa^ Ont. —. " E i y h t ä ä n sak­salaista
kuulaa valmistettu, ei yh­t
ä ä n saksalaisten tykeissä k ä y t e t t yä
t e r ä s t ä karkaistu käyttökelpoiseksi
ilman, e t t ä siihen tarkotukseen ei
o l i s i k ä y t e t t y Canadan kaivoksista
kaivettua nikkeliä j a ''tällä tavalla
avustettiin 60,000 canadalaisen soti­laan
tappamista." . .
Tällaisen paljastuksen on tehnyt
parlamenttiedustaja Henri Bourassa,
v ä i t t ä e s s ä ä n , että b r i t t i l ä i s e t aateli­set
j a piispat ovat. keskinäisten etu­jensa
perusteella saaneet suunnatto­mia
voitto-osinkoja saksalaisten asei­den
valmistuksesta.
Konservatiivipuolueen johtaja
Mei<rhen vastasi ankarasti Bourassan
syytöksiin, sanoen hänen saaneen
v ä ä r i s t e l t y j ä tietoja asiasta, johon
Bourassa oli vastannut, e t t ä on saa­nut
tietonsa korkealta laivastovirkai-l
i J a l t a Lontoosta. -
T ä t e n siis paliastuu suurien her-'
rojen ' i s ä n m a a l l i s u u s " . ,\
Moskova. — Vaikka Yhdysvallat
ei ole ; n e l ä uudistanut Neuvostölii*
ton kanssa diplomaattisia suhteita;
on Icununinkin tasavallan välillä, pe­rustettu
välitön radioyhteys,
. H a l k i lumisen ilmapiirin oli venä­läisillä
keskiviikkoaamuna i l o kuulla
radiotietoja amerikalaisilta lähetys^
asemilta. Schenectadystä, N . • Y ^ ,
l ä h e t e t t y "The Star Spangled Ban^
ner" kuultiin Venäjällä, 5,000 mai-;
Iin matkan päässä lähetysasemalta;'
Aaltopituus' oli 380 metriä.i Epä-;
edullisista: ilmastosUhteista huoldnat-t
a oli soitto verrattain s e l v ä ä / ' : /
Parhaimmat tulokset saatiin Venä­j
ä n valtion sähköteknOlisessä insti­tuutissa
j a hallituksen asemalla Lu-;
btertzyssä, 20 mailin j j ä ä s s ä -, Mosko­vasta.
"Useilta muilta' amerikalaisilta r a ­dioasemilta
k u u l t i i n - l ä h e t y k s i ä , Oh-jelinistossa
olleita puhekohtia e i k u i ­tenkaan
Venäjällä. ymVnärretty: a k s i.
e t t ä kuuntelijat eivät olleet englan­ninkielentaitoisia,
mutta -muuten'.oli'
puhekin kuulunut- selvästi. ,
Himttäväkai-vosra
63 mie»tä hautahntnnot kaivokseen
-joista 25 on saatu pou ,ela-vana
Ja 1 0 fcnolleena
Pariisin kiinalaiset val­tojen
sotasekaantu-misia
vastaan
Kohottavat äänensä kaikkien sorret­tujen'
yhteisrintaman puolesta
Pariisissa oleskelevat' kiinalaiset
ovat kokouksessaan tehneet seuraa­van
vetoomuksen Ranskan työläisiin
j a sivistyneihin:
Imperialistiset vallat keskittävät
voimiaan kerta kaikkiaan murska-talveen
Kiinan vapausliikkeen. : v
K i i n a on viime vuonna% ollut sel­laisten
tapahtumain n ä y t t ä m ö n ä , jot­ka
merkitsevät synkkää välinäytös-t
ä "nykyaikaisen sivistykisen" histo­riassa.
Kiinan kansa, joka on po­liittisesti
kytketty laittomilla sopi­muksilla
ja. jota - vieraat Jcapitalistit
r y ö s t ä v ä t ' yhteiskunnallisesti mitä
julmemmin', koetti vapautua Shang-hain
yleislakon kautta^ Mutta maa.;
ilman imperialistit tukahuttivat t ä ­män
liikkeen veriin.: i ^
P y s y t t ä ä k s e e n ' anastuksensa ja
erikoisoikeutensa ovat imperialistit
ottaneet palvelukseensa Tshangtsoli-nin.
Mutta kun tämä palkkakätyri
lyötiin j a h ä n n ä k i valtansa horju­van
jopa Mantshuriassakin, kiirehti
Japani tarjoamaan hänelle aineellis­ta
apua miesten j a ammuksien muo­dossa.
Japanilaiset' sotalaivat aiik-
Birmingham, ' A l a . | . Lähellä
t ä ä l l ä sijaitsevassa. Prfemier Coal Co.
Mbssboro hiilikaivoksessa tapahtui
r ä j ä h d y s jonka ./johdosta ^ 63 mies­t
ä hautaantui kaivokseen, j
25 m i e s t ä on 'saatu pois kaivok­sesta
e l ä v ä n ä j a p e l ä t ä ä n , e t t ä l o ­put'
miehistä 'ovat kaikki menettä­neet
henkensä; • 10.»'. ruumista, on
saatu ylös kaivannostai joten 28
miehen kohtalo :'On:.v i e l ä tietämä»
tön. t
; Kaivos • sijaitsee, yksinäisellä maa­seudulla;
j a ei oley. sähkösanomayh-teydessä
ulkopuolisen, maailman
kanssa, joten jbiedot;; tapahtumasta
ovat:: puutteellisia. Heti tiedon
l e v i t t y ä onnettomuudesta lähetettiin
paikalle ylimääräisellä junalla lää­k
ä r e i t ä sairaanhoitajia ja harjaan­tunut
pelastusjoukkue, sillä paikal­liset
voimat ovat tottumattomia pe­l
a s t u s t ö i h i n , kun eivä ole saaneet
siihen tarpeellisia ohjeita tällaisten
onnettomuuksien varalta.
P u o l i -tuntia tapahtuman jälkeen
o l i : kaivosaukolle - kerääntynyt, kai­vosmiesten
omaisia, jotka kylmän i l - ,
man johdostii v ä r i s t e n odottivat tie-,
to j a omaistensa kohtalosta.
Kaivosta on pidetty n.s. fkaasuva-paana",
mutta asiantuntijoiden, lau­sunnon
mukaan on johonkin sopuk­kaan
k e r ä ä n t y n y t kaasua, joka on
sittemmin räjähtänyt.'
Kaivoksen omistaa Tennessee
Coal, Iron, &, 'Railway~ Co., j a on
se ollut vuokralla • Premier Coal-yhtiöllä.
Noske puolustaa 12 työ­läisen
tappoa
Murhaajat^ näet, olivat hänen omia
: miehiään
E r i i n -lädvoksen^^^
doata Essenissä j a seatnkannan Icai»
TostySliisten -fySttomyyden johdos-
SUOMALAISTEN PÄÄSY YHDYS-i
VALTOIHIN
Suomen lehdissä kerrotaan seu­raavasti:
j
"Suomen j a Amerika^ Yhdysval­tain
hallituksen välillä on tehty so­pimus,'
j o k a astui voimaan 1 p.' tam­mikuuta
1926, j a jonka -mukaan
suomalaiset, jotka olematta siirto-liaisia
kuuluvat johonkin seuraavasta
6 luokasta, saavat Yhdysvaltoihin
p ä ä s y ä varten passiviisumin ilmai­seksi:
1) valtion virkamiehet j a h e i d än
seuruieensa, 2) t i l a p ä i s e t liike- j a hu-vimatkdilijat,-
3) kauttakulkumatkus-tajat,
4) henkilöt, jotka matkusta­vat
Yhdysvaltoihin toiselta paikka­kunnalta
toiselle vieraan valtion
alueen kautta, 6) Yhdysvaltain alu­eella
tilapäisesti j a ainoastaan am­mattinsa
harjotnksessa oleskelevat
suomalaiset merimiehet, 6) voima»-,
saolevan kauppa- j a merenkulkuso.
pimuksen nojalla liikeasioissa mat­kustavat
henkflöt."
t a ovat::paikkakunnan, kaikkea po­liittista
suuntaa olevat työläiset pi­täneet
ehey8kokonksen,'iiu88ä pää-tettiin
vaatia hallitnkselta «oiettu^
jen työlaitosten kayntunpanoa, ja
valittiin eheyskoimtea ajamaan työt-'
torniin asiaa.'
m:.
vuonna 1919, 'neuvostovallan kukis-^
kuroivat Kiinan vesilläj: minne m y ö s | t u m i s e n jälkeen Baierissa, 12 t y ö -
Amerika j a Englanti l ä h e t t ä ä ristei­l
i j ö i t ä ä n . '
Toiselta puolen vaatii ranskalais­ten
lehtien enemmistö, ettei halli­tus
jättäisi sekaantumatta Kiinan
asioihin muiden suurvaltain tapaan.
Me .Pariisissa: kokousta pitäneet
kiinalaiset nousemme kaikkine voi-minemme
vieraiden valtain aseellista
sekaantumista ^vastaan, i lelutta en.
nenkaikkea; luotamme . me teihin,
Ranskan kansa, e t f e t t e salli oman
hallituksenne sekaantumista. _ '
Me ' emme' luonnollisestikaan ve­toa
teidän sääliinne; vnan yksinker­taisesti
solidaarisuutenne . henkeen/
tietoisuuteenne »yhteisedusta, . m i k ä
y h d i s t ä ä meidät maiden j a merien
y l i .
T i e d ä t t e onnettomista kokemuksis­ta,
että uusi verilöyly Kiinassa mer­kitsisi
teille / monia uhreja, murhetta
lapsillenne, kyyneleitä äideillenne j a
vaimoillenne, uusia sotaveroja. Vain
riistovoittoal tavat;televat rikolliset
imperialistit v ä l i t t ä v ä t v ä h ä t kaikes­ta
tästä. Mutta me, uhrit, ojenta­kaamme^
toisillemme k ä t e m m e . , A s ­tukaamme
suletuin rivein yhteiseen
p ä ä m ä ä r ä ä n l Käykäämme imperia^
listoja vastaan yhteistä 'taistelua
p ä ä m ä ä r ä n ä m m e : Oikeudettomain so­pimusten
peruuttaminen! Iteemää-räämisoikeus
Kiinalle! Kiinan ja
kaikkien; sorrettujen kansain yhtei.
nen rintama! Kohottakaamme y h ­teinen
huuto: Kädet i r t i Kiinasta!
B e r l i i n i , 15/1. — Mynchenissä
icäytävä oikeusjuttu eräitä valko­kaartilaisia
vastaan h e r ä t t ä ä yleistä
mielenkiintoa Saksan työväenluokan:
keskuudessa. > Syytetyt murhasivat
Kaasuräiähdys, Colora­don
hiilikaivoksessa
Trinidad, Colo. — 25 mailia tääl­t
ä sijaitsevasi Bear Creek Coal Co.,
no. 8 kaivoksessa tapahtui kaasu­räjähdys,
jonka seurauksena
miestä menetti henkensä ja 33
miestä pelastui elävinä.
Pelastaneista miehistä kuitenkin
saivat melkein kaikki' palohaavoja
ja'^viiden miehen tilavOtt vielä arve»
IttttavB. :tJseammalto 'miehelti va-loi^
fcaikki Vaatteet räjähdyksen jäl­keen
syntyneen toUpalon johdosta:
Iäistä. Noske oli l ä h e t t ä n y t Baie-r
i i n preussilaisen vapaaehtoisen lah-taripataljoonan.
Bcrlachin kylässä
p i d ä t t i se 12 t y ö l ä i s t ä ^ j a " t e l o t t i"
n ä m ä ilman tutkintoa j a tuomiota.
L u u l t i i n , e.ttä asia olisi nnohdettu
kuluneiden - kuuden vuoden aikana,
mutta niin ei kuitenkaan ole ollut
l a i t a . Päinvastoin' on oikeusistui­men
nyf t ä y t y n y t ottaa se käsitel­läkseen,
j a todistajia-on esiintynyt
joukottain.
Itse Noskeakin on k u u l t u todista­jana.
Hänen todistuksensa on sano­mattoman
kuvaava j a suurta huo­miota
h e r ä t t ä v ä . Noske sanoi, ettei
h ä n p i t ä n y t noiden 12 t y ö l ä i s t e n te^r
lotusta murhana. Silloisessa tilai­suudessa
ei saanut niin paljon kat­soa
metodiin, vaan vailratnkseen. E i
k ä y n y t laati^un kohdella spartakus-l
a i s i a lempeydellä, vaan oli h e i tä
vastaan taisteltava k a i k i l l a keinoilla.
Vapaaehtoisia joukkoja liihetettiin
aittamaan Baierin cosialidemokraat-teja
tekemään lopun neuvostovallas­ta!.
Noske lausui, ettei joukoilla tie­t
y s t i ollut oikeutta sanella tuomioita
vangituille vihollisille, mutta heillä
oli oikeus ilman muuta ampua spar.
takuslafset, jotka tavattiin ase k ä ­dessä.
(Itse Noske, näet, oli v a l -
tuttanut heidät tähän!) -
Nyt ovat kuitenkin toiset todista­j
a t osottane'et, e t t ä mainitut murha­t
u t ' t y ö l ä i s e t olivat vant^tsemistilai-suudessa
aseettomia. - He eivät kai­ken
lisäksi liioin olleet'spartaBnsIai-sfe...
vaan sosialidemokraatteja. Mut­t
a he olivat nk. vapaa-ajattelijoita^;
j a tässä oli syy hevdän tappoonsa.
H e i d ä t murhattiin kylän: pappien ih-miannosta
j a kehotuksesta.,
E i olb n ä i n ollen k u m m a / e t t ä j u .
^ tun ratkaisua työläismaailmassa odo-
Z tetaan suurella jännityksellä. Ylei­seen
arvellaan, että tihamlehet va-pantetaan,
koska heidän puoltaji­naan
ion leoko mustin taantomusmaa-,
i l m a , 'sosialidemokraattisista raaki-
Lisätietoja Atlannilla
vallinneesta myrs-
V kystä
. New York. — U n i t e d States Iin.
j a n President Roosevelt-laivalta' on
tullut radiotieto, j o n k a mukaan 'lai­va
on jatkanut matkaansa Cherboor-i
p i n x>ela8tettuaan miehistön , .koko­naisuudessaan,
englantilaiselta rahti­laivalta
nimeltä Antinoe. >Pelastus-y
r l t ^ k s i s s ä sai kaksi p e l a s t a j ^ i v an
m i e h i s t ö s t ä surmansa. Pelastustyö
o l i : k e s t ä n y t kaikkiaan 68 tuntia.
Saksalainen linjalaiva Bremen o n
ilmottanut pelastaneensa kuusi mies­t
ä englantilaiselta Laristan-nimisel-t
ä rahtilaivalta, ennenkun se-, oli
uponnut, vieden V lopun miehistöstä
matkassaan.
; Useampia laivoja on viime päivien
aikana; päässyt satamiin j a ovat mo­nessa
tapauksessa^ k ä r s i n e e t . vaurioi.
t a myrskyn johdosta. Cunard lin­jan'
j ä t t i l ä i s l a i v a Aquitania saapui
satamaan» kaksi päivää myöhästynee­n
ä ilman suurempia' vaurioita, sa­moin
i ranskalainen 1 l a i v a iPrahce o l i
myöhästynyt toista vuorokautta.
Fxance-laivalla oli kuusi henkilöä
pahasti loukkaantunut, suurien-' l a i ­neiden
murskatessa laivan ovia.
Myrsky! on ollut raivoisampia ko­ko
merenkulkuhistoriassa j a kerro­taan
tuulen/ joka kulki 90 mailin
tuntinopeudella, nostattaneen 40-^60
jalkaa korkeita laineita. Lopullisia
tietoja myrskyn tnhoista vielä puut­tuu.'
Suomalainen luistelu-mestari
saanut huo^
noja tuloksia
St. John, N . B . iTäkäläisissä
kolmipäiväisissä maailman mesta-:
ruuskilpailuissa on s e i t s e m ä n cana-dalaista
luistelijaa saanut maailman
mestaruusarvon, joista yksi: on nai­nen.
' SubmalaiheirluistelumestäHvThliii^
bcrg otti myös osaa kilpailuihin,
vaan huonolla menestyksellä, sillä
yleisön ^taholta oli odotettu jotain
huomattavampaa Thunbergin olym-pia-
maineen perusteella. Thunberg
suoriutui aina. karsintakilpailuissa
voittajana, mutta loppukilpailuissa
hänet aina lyötiin.
Porvarilehtien urheiluosastoissa
on t ä t ä pidetty suurena, numerona
j a on lisäksi vielä letkautettu, e t tä
"Suomi saa vielä toistaiseksi no­jautua
Nurmeen."
Kova pakkanen vallin­nut
ympäri Onta­rion
nniksista inkvisitiopappeihin j a Inok*
kataomareibin asti, kan taas b d d in
puolellaan on vain tietoinen ty8«
vaenlookan aines. ' »
Toronto. — Täkäläisten tietojen
mukaan, ympäri maata vallitsevista
sääsuhteista, on Ontarion maakunta
ollut kovimman kouristuksen alai­nen
pakkasen j a kovan tuiskun joh­dosta.
(Tuali oli yhteen aikaan; n i in
voimakas, « t t ä se k u l k i , hallituksen
tietojen mukaan, 43 mailin tunti­nopeudella.
Kaikista kylmin paikka koko C a.
nadassa oli Nipigon kauppala,' josta
ilmotettiin mittarin osottavan 51 as­tetta
alapuolella nollan. Suurena
vastakohtana tälle voidaan mainita,
e t t ä DawsoniBsa, J o k a on Yukonissa
Alaskan rajoilla, osotti lämpömittari
kylmyyden olevan ainoastaan 2 as­tetta
yläpuolella nollan. Sault Stc.
Marien j a Port A r t h u r i n välillä vaih­t
e l i kylmyys 20—30 asteen välillä
alapuolella nollapistettä. y
Feski-Ontarion j a Tpronton vä-.
Iillä on liikenne monessa paikassa
kee^ceytynyt ankaran lumipyryn ta­kia.
•
Italian fasdstit äi|lävät ktenäp
Katolisen kirkon paavikin sekaantunut faseis-tien
riitoihin
iClUSSOUNIN YLISTETTY " K O R I " JOUTUNUT VAARAAN JOHTA­JIEN
KESKINÄI SEN RIIDAN TAKIA
^liikkuva mustalista*'
saanut oikeuslaitok­sen
siuauksen
^,San Francisco, Cal. — . ( F P)
Cornelius Anderson o n hävinnyt koe-t
juttunsa omasta j a merimiestpvc-riensa
puolesta laivanomistajain ;yh-;
distyksieri ollessa' heitä vastassa.
P i i r i n vetoomusoikeus, o n tällä pää^
töksellään l a i l l i ä t n t t a n u t "orjamark-kinain
mustanlistan", Jonka lain no.
j a l l a merimiehet ova^ pakotetut kan­tamaan
päästökirjaa, jonka kaksi tä-^
k ä l ä i s t ä laivanomistajain yhdistystä
ovat ottaneet käytäntöön.
Merimiehet v ä i t t ä v ä t , e t t ä maini­t
u t päästökirjat ovat suoranaisia
" l i i k k u v i a mustialistoja". Näitä kir-j
o j a on merimiesten n ä y t e t t ä v ä t y ö ­t
ä anoessaan j a n i i h in on aina mer»
kitty, mistä t y ö p a i k a s t a mies on vii-f
meksi lähtenyt;: samalla se on va­rustettu
viimeisen t y ö n a n t a j a n alle^
kirjotuksella. Näinollen, jos työläi­nen
: o n : j o u t u n u t jonkun työnanta^
j a n vihollisuuden alaiseksi eikä ö le
saanut "kunniallista"! päästötodistus-ta,
on h ä n e n mahdotonta vastaisuu­dessa
saada työtä.
Merimiesten unio, joka oli y l l ä ­mainitun
j u t u n takana, tulee^vetoa-maan
jutun Yhdysvaltain ylioikeu­teen
lopullista ratkaisua varten.
Sai sakkoa, kun kohotti
työläisten palkkoja
. : , . , : / , . ; ' • ; ; ' > • - • ' : • - . • : " ' " • . , - '"
Greenvillc, Miss. — ( F P ) — Sen
takia, e t t ä eräs J . E . Banskin o l i
palkan n u t ' l ä h e i s e l t ä puuvillavainröl-'
ta neekerityöläisiä muutamaa dolla-r
i a suuremmalla viikkopalkalla kuin
t y ö l ä i s e t olivat ennen saaneet, haas­t
e t t i in hänet e r ä ä n rauhantuonnarin
eteeu: Vastaamaan asiasta. ^Rauhan,
tuomari otti asian s y y t t ä j ä n kan-^
naita j a matkasi syytetylle $50.00
sakkoa j a m ä ä r ä s i suorittamaan o i -
keuskulut.
Mitähän olisi tapahtunut, j o s olisi
saanut t y ö l ä i s e t alemmalla palkalla?
Olikohan päässyt sakolla? ;
SAKSAN KOM.MUNISTIPUOLU'
EEN PUHDISTUS
Saksan Kommunistipuolueen; kes­kushallinto
on alisaksilaisen keskuB'
hallinnon pyynnöstä erottarfut puo­lueesta,
^ ent. hallinnonjäsenen ja
p a r l a m e n t i n j ä s e n e n Iwan Katzin*
M e n e t e t t y ä ä n vaikutusvaltansa on
Katz taistellut väellä j a voimalla
puoluejohtoa vastaan. Katz OU: ero-tcssaan
suostunut luopumaan pai­kastaan
parlamentissa.
L A K I J A O I K E U S A S T UU
K O R P E E N
RUUMIIN PALOTTELIJA VAN-GITTU
v^!'-7:!;
Philadelphia. — David L . Mar­shall,
kiropraktorin tointa harjotta-va,
on tunnustanut tehneensä mur­han,
jonka j ä l k e e n paloitteli ruu­miin
leikkaamalla jalat j a pään
i r t i - nuoren tjrtön ruumiista./ .
Tunnustuksessaan h ä n kertoi k u ­ristaneensa
t y t ö n kuoliaaksi j a seu­raavana
aamuna vasta palotteli ruu­miin,
siten p e i t t ä ä k s e e n j ä l j e t , 21ar-sball
on avioliitossa olevp, mutta o li
suhteissa murhaamansa t y t ö n kans­sa,
Jonka hän v ä i t t i k i r i s t ä n e e n ra^
boja häneltä.
E i tnlint kiropraktori toimeen
flman pankkoa.
Port Arthur, Ont. ~ Keno^an pii­rissä
sijaitsevalle' uudelle kulta-alu­e
e l l e t u l l a a n piakkoin sijottamaan
maakunnan poliisiasema j a virkaa­t
e k e v ä n ä oikeudenpalvelijana tullaan
siellä vakinaisesti pitämään yksi
maakunnan poliisi^ joka alkaa t o i .
mecnsa helmik. 15 päivä.
M a i n i t t u kulta-alue on Red Laken
läheisyydessä j a väliaikaisena tuo­marina
tällä alueella tulee toimi­maan
hallituksen paikallinen kaivos-v
i r k a i l i j a , i
TAISTELI M^IHIRVIÖN
KANSSA
Prince Rupert, B . C . V — Tämän
kaupunkilainen kalastaja Louis Step­hens,
palattuaan m e r e l t ä , kertoi h ä ­nellä
olleen ankaran taistelun jon­kun
merihirviön kanssa, joka. oU
y r i t t ä n y t 'nousta h ä n e n veneeseensä.
Kalastaja oli/joutunut voimainsa. ta­kaa
taistelemaan, ennenkun sai v o i ­ton
veneensä ahdistajasta, j o k a vii­mein
j ä t t i hänet rauhaan, paintien
syvyyteen. *
Nizza, Italia» — Mussolini o n a i ­na
kehunut maailmalle Italian f a s - '
cistipuolueen raudanlujaa kuria j a X
sen eheää yksimielisyyttä. l:'odeUi-suudessa
raatelee: puoluetta l a n k x i r l i ;:
s i s ä i n e n taistelu, joka uhkaa hajot­taa
koko koplakunnan säpäleiksi. -
R i i t a kehittyi niin pitkälle, etta
pnolueen eihteerts^ Farinacci j ä t ti
Mussolinille erohakemuksensa. Vaik­ka
häk nyttemmin onkin peruutta­nut
erohakemuksensa sihteerin t o i -
mesta, etvSt ukkospilvet oW laina­kaan
h ä l v e n t y n e e t puolueen hoti^on» '-
t i l t a . ^ ' ; ' / , ^ •
Farinacci j a Mtissollnin hallitqk-scn
sisäministeri Pederatoni ovat J o u ­tuneet
keskenään kamppailuun.^mi-kä
saattaa johtaa puolueen hajaan­tumiseen
juuri hetkellä, jolloin se "
o n ' päässyt mahtavuutensa k u k k u ­loille.
, s
Farinaccin j a F e d e n o n i n välinen
r i i t a c i ole t ä y s i n selvillä^ mutta yhf
t e n ä riidan syynä o n kilpailtt' ^ t ä ,
kuka t\ilee pääminisieri Mussolinin,
seuraajaksi, j o s h ä n e n on eairauten. >
sa takia luovuttava diktataurivallas-ta,
vaikkapa väliaikaiseati.' ' ,
Huomattavana riidanaiheena ^äsi-k
c t t ä i n oli myös subtaantpminen
vatikaaniin. Federzoni, joka on 'lä«
heiscssä suhteessa paavin kanssa,
onnistui pasmaan ;Mu8sblininvtaTpur::j:\
maan katolisuuteen, ' uskotettnaan ^
hänelle, e t t ä suhteiden selvittely ka­tolisen
kirkon kanssa olisi suunna­ton
voitto. - Taitavasti j ä r j e s t i k in
hän asiat n i i n , e t t ä paavin J a fascls-t
i en välit sovittiin. Mutta Farinacei
on taistellut sovittelua vastaan.
Farinaccin j a '^ederzonin välinen
r i i t a johti lopulta siihen, etta F a r l - ^ ;
nacct 'ulikasi erota vlrastasian'^
solini, h ä t ä ä n t y n e e n ä fascistipuolu- ^ ,
een sihteeristä, jonka vaikutus.mi­l
i i s i in on suurempi kuin h^nen' i t ­sensä,
lähetti käskyläisensä Terruz-z
i in neuvottelemaan h ä n e n kanssaan
j a tämä saikin taivutettua Farinac- ,
cin [perääntymään, « ' >,
Siten saatiin k r i i s i tilapäisesti .'väl­t
e t t y ä , mutta riidan pelätään pub.
keavan uudelleen, kun fascistieH
suurneuvosto kokoontuu belmikuus-' c
sa. Sillävälin Mussolinin j a vati»
kaanin välit Jcärjistjrvät. Huomatut
fascistit' ovat sitä mieltä, e t t ä jos
paavi pysyy suhteiden selvittelyky-symyksessä
j ä r k ä h t ä m ä t t ö m ä n ä , täy­tyy
hänet siihen pakottaa j a antaa
hänelle vakava läksytys; ' Pakollinen* s •:;
soyittclu riistäisi paavilta useita etu-:i;.
oikeuksia, Joita' h ä n e l l ä o n .
#1
Hi
f
Canadan kaivosasetuk-sia
nakotetaan nou­dattamaan
täsmäl«
lisemmin
— - /
Cobalt, Ont. — Yhä toistuvien
tapaturmien johdosta, täkäläisissä
kultakaivannoissa, ovat; kaivostar-kastajat
; olleet pakotetut pakotta­maan
kaivosyhtiöiden ; noudatta­maan
.Ontarion kaivosasetuksia tää-:
mällisemmin kum t ä h ä n asti on o l ­lut
tapana,
Kaivosasetuksien tarkkaa noudat­tamista
on t ä h ä n asti pidetty enem­män
sivuseikkana j a on huolimatto­muus
johtunut suureksi osaksi t a ­paturmien
vähyydestä; mutta työte­hon
nykyinen nopeus on saattanut,
sen aikaan, että. tapaturmat ovat
tulleet enemmän päiväjärjestykseen^
joten se on saan ut kaivostarkasta-jienkin
taholta jonkinlaista huo­miota.
Asia koskee pääasiassa
South Lorrain, Govrganda, Kirkland -
Lake, Porcupine j a Cobaltissa ; sir
jaitsevia kaivoksia.
ii
li
'M
PORVARILLINEN SUURRIKOLLI-NEN
VANKILASTA,— SAI-RAALAAN
, /,
Unkarilainen r a h a n v ä ä r e n t ä j ä krei-
" R I K K A A N A M E R I K A N " S A A ­V
U T U K S I A
00-
m
Cleveland. — ( F P ) — ProfessoVi
Edward M . East, 'Harvardin yliopis- ii
tosta, puhui täällä naisille;: jotka :
ovat^ maan , suurissa liiketoimissa.
Puhuessaan mainitta h ä n sivnmen-M
nen, e t t ä 1925 JcuoU 60,000^ ame-:l
vi Windrischgrätz on tietysti siirret­rikalaista
nälkään, jonka johdosta
ty vankilasta sabraalaan. W:n ri- hänkn kuulijakuntansa «li sanrestt
kostoverien kiduttamat Hakosi rja kauhistanut. Lääkkeeksi tSUe tan-tämän
toverit ovat edelleenkin van- «»lie professori nenvol synnytysniJij;:
kaaolien jatkavassa piinassa, vaikka tasta amerikakdsten «Untason kor-eivät
ole tehneet mitään rikosta, s keammaHe nostamfaeksL
mmi