Vapaus, February 2, 1926

              Sivu 2 Tiigtaina helmik. 2 Piilä — Tues. Feb. 2,1926 No. 14
V A P A U S
fteadaoD'n tyOviestSn lanenkannatteja, Qme»-
Inr S o d b i i i im Ont, joka tiistai, torstai ja laosotaL
T o i m i t t a j a t :
. S. € . N E I L . H. A . B O U V I N E N .
/ VAPAUS (Ubertjr) _
The «oly otsan of Funlsh Wort:eni In Canada. Pul^
..itdied in Sodbory, Ont, every Taesday, Tbaraday and
•flatufday.
: BegisteKd at the Post Office Department, Ottaira,
-aa aecond elas» matter. _____
^ TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. 14.00, puoli vk. 92.26, kolme kk.
41JiO jÄ yksi kk. 76c, - „ ^
^ TO -k. 15.60, puoli vk.
f ft.00 j a kolme kk. $1.75,
TOanksia. joita ei M u r u r<iba, el tttHa lahettämaSn.
^ijBitai asiamiesten jpiUa on takaukset.
I L M O I T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
y Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avibliittoonmenoilmotuksct 50c palstatuuma. *
1 ^ $1.00 3 kertaa.
^ Syntymäilinötnkset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotnkset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Knolemanilmotukset $2.00 kerta, $60c lisämaksu
«Utodauseelta tai rouistovärssyltä.
^'^^^^ 50e kerta, $1.00
kolmekertaa.
; Tilapäisilmottajien j a ilmotusakenttnurien on, vaa-diftaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
laisia palveluläia «isänmaalle». (Tama onkin jo saatu
nähdä.) . , f. j
Tässä yhteydessä ei liioin pidä unohtaa, jatkaa k i r -
jottaja, k u i i ^ Unkarin' lehtiläbettiläs 'Tokfaolmassä äs­kettäin
saaUoi suurella i l o l l d kertpa, että XJnkanssa o l i
jälleen saatu ilmi kommunistinen salajuoni; samsHa
kun Budap^tin poliisipäällildcö tiesi lennättää bolshe­vistisista
salavehkeilyistä. Nyt ei lainkaan kummastuta,
miksi tällaisia tietoja lähetettiin: oHhan kiinnitettävä
suuren yleisön huomio toisaalle, jotta'porvarilliset pa­hantekijät
saivat rauhassa jatkaa todellisia salavehkeilyr
jä j a painattaa vääriärahoja,- Mutta olisi erittäin täh­dellistä,
että Unkarin .lehtiiähettiläs Tukl/olmassa nyt
palvelisi suurta yleisöä tiedoilla Unkarin valkoisesta
lolHilaiseB
, ^ poliAaiiona?
roistoväestä j a sen tekosista, huomauttaa kirjottaja kyl*
läkin asiallisesta.
. r Tiistain' Ichteeti aijotot ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lanantafna; torstain lehteen tiistama j a lauantain
lehteen torstaina kello 8.
Generai advertisine rates 76c per col. incli;^ M i -
nlmnmcltar?e for single insertion 76c. The Vapaus
Is the i b e s t a d v e r t i s i nR medium amons; the Finnish
geople i i i Canada. •
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty B l d g Lome
SL Pnlielin 1039, Fostiosote: Box .69, Sndbnry. Ont.
J o s ette m i l S i n tahansa .saa vastaustis ensimaiseen
fcixjeeseenne. kirjoittakaa uudelleen, liikkeenhoitaja.)
persoonallisella nin>-eUB. ^
J, V . XANJ74STO. Liikkeenhoitaja.
Muuan paperi-internationale
: kin btt^ oli luonnollisen kehityksen tuote.
V Se on ajkamme lapsi. Sillä on elämä edessään, tabto-vi
elämä. Sillä on ollut ihmeellinen ky-
Jcy seistä kaikkea vihollisten rumputulta vastaan. Eikä
kukaan ole siksi yksinkertainen, että tosissaan väittäisi
sen kuolevan* ennenkun on tehnyt tehtävänsä: maail­manvallankumouksen.^
'Mutta kaikkein hyväuskobinkaan ihminen ei yobi
f ennustaa samaa siitä surullisen lystikkäästä teheWäkses-
^ i n i k ä s y m y i kivulla Pariisissa^^^^^^u
teessä: : riippumattomain 4Jcom^^ intemätio-nale.:'
Sitä voidaan tuski^ väittää kehityksen luonnol­liseni
, tulokseksi^ yhtä vähän kuin voitaisiin sanoa, että
sälä olisi^eläpiä edessään, tatldca, että se tulisi katoa­maan"
vasta sitten, kuii olisi suorittanut jotakin.
Paribissa näet kokoontui kaunis valikoima sellaisten
«puolueiden» «johtajia», j o i l la ön se ainoa kiintoinen
ominabuus, että ovat olemaissa vaii) pat>,erilla. Siellä
esiintyi, tunnettu atentaattori.Steinberg «Venäjän va-s
^ n ^ :ja maksimalisti-en
»Johdossa,.siellä Theodor Liebknecht «Saksan riip-^
/ptunattDman8rä.-dem. puolueen» edustajana, siellä oli
edustettuna IHcrainan «sosialivallankumouksellinen puo­lue
» —; kaikki kauniita nimiä, joiden takana on tyhjää
ilnuu.^ Ainoa, joka siellä edusti to,delIista puoluetta,
oli^^orjalainenMeyen joka esiintyi Tranmaelinpuo.
lueen valtuutettuna. Viimeksi mainitun hengenhei
laisella, iiuotsalaisella^^^^^^H^ joka vuosi sitten
y maalasi tämän «intemationalen» mitä koreimmin vä­rein,
ei ollut malttiavodottaa,edes tätä kokousta; hän­hän
on j o aikoja sitten rientänyt häntä koipien välissä
sosirdem^ puolueeseen. Ylinnä kanana tunkiolla ,kiekul
rva Balabanov,; joka on lopulliseni; rikkonut välinsä
kommunbmiin ja Neuvosto-Venäjään. Nämä «johtajat»
i olivat kuitenkin^ täälläkin niin riitaisia, etteivät voineet
sopia edc» niin paljosta kuin jähifmmän ajan toiminta­ohjelmasta.
Koko puuha surkastui siihen, että jo en-iuudeltaan,
toimessa olleen toimiston on oltava «tiedon-antokeskus
». " Tätä: surkeampaan tulokseen ei missään
kansainvälisessä konferenssissa vole vielä ikinä päästy.
Ja mitä tulee Norjan työväenpuolueeseen, täytyy sen
kaikista ^^nniallisbta j a reheH
tympäbevältä, että ovat johtajainsa kautta tulleet vede­tyiksi
tietoisten vastavallankumouksellisten koplaan.
Porvarilliset pahantekijät kor^-
lauseidensa viitassa
Suuret konnat kykenevät aina koristamaan konnan-työnsä
korulauseilla, kirjotelaan ^rään> skandinavialai-sen
tpycrilehden petiittipalstalla. Kaikkein hienoim-mal
ta kuul uu: kaikki isänmaan puolesta !-\- Unkarilaiset
vääränrahantekijät ovat niinikään vetäneet ylleen vii­tan:
kaikki isänmaan puolesta! Jos. muut kansat ja
valtiot kärsivät siitä, ei se merkilse- heille mitään. Täl­lainen
on siivoton, alhainen ja typerä isänraaallisuus-
:v.'moraali." • .
Mjitta foisena kysymyksenä on: eivätkö väärän­rahantekijät
ole ryhtyneet rikokseen muistakin kuin
«isänmaallisista» syistä- Kunpa eivät he vain olisi
omiksikin tarpeikseen painattaneet joitakin Yt^^^^*^'^
miljoonia (mikä viimeisten tietojen mukaan onkin a l ­avan
todenmukaista). Tuonlatset hienot herrat, aateiis-miehet,
ruhtinaat, kuninkaat jä keisarit ovat usein yh­teiskunnan
likaisinta visvaa.
Tässä yhteydessä palauttaa toverilehden kirjottaja
mieliin tukholmalaben Hadshetlashe-häväistysjutun.
Hän j a hänen Tobtokoplansa esiintyivät myös isänmaan
puolesta.' He mielivät vapauttaa pyhän Venäjän bols-hevistbrlta
vallananastajilta. He murhasivat ja varasti­vat,
hankkiakseen varoja patrioottisiin tarkotuksiin.
Mutta todellisuudessa elivät he itse leveästi varoilla,
joita olivat hankkineet ryöstömurhilla. Ja johtaja,
ratsuväen eversti, joka ei voinut ratsastaa, oli kahminut
niin paljo vierasta omabuutta, että saattoi lähettää sitä
periieelleenkin Paribiin.— On mielenkiintoista nähdä,
eivätkö Unkarilain patriootit ole tehneet aivan eaman-
Neuvostovaltaliiton ulkopolitiikka'
porvarienkin mielestä ^ihmeteltävän menestyksellistä ,
Saksalamen porvarillinen «Beutsche Tageszeitung»
on julkaissut mielenkiintoisen artikJcelin otsikolla «Neu­vostoliitto
vuodenvaihteessa», !'nibsä artikkelbsa lau­sutaan:
' .
^ Jokäben ennakkoluulottoman tarkkaajan on myön­nettävä
bolshevbtisen ulkopolitiikan erinomainen me-nestyksellbyys.
Sen kautta on onnistuttu hankkimaan
Neuvostovaltaliitolle vallitseva asema Konstantinopolis­ta
Tyyneeseen Mereen asti. Suotubat' suhteet Persiaan
ja Afganistaniin, melkein täydellinen herruus Mongolik­aan,
tärkeä vaikutusvalta Kiinan itsenäbyysliikkeessä
suovat Neuvostoliitolle mahtiaseman Aasian kansoihin,
mikä ylittää tsaarinaikaisenkin. Nämä kaikki niin eri­laiset
suhteet sen naapureihin herättävät yhden ja sa­man
ajatuksen: vapautus länsimaisesta kapitalbmista^
Bolshevistisen johdon taitava j a jääväämäton kamp­pailu
kansainvälistä kapitaalia vastaan neuvostoalueiden
sisä- ja ulkopuolella on omiaan herättämään ihmettelyä
jokaisessa,^>joka on perehtynyt politiikkaan. Ei enem­pää
rahantarve kuul''europalaisen aseellisen sekaantu­misen
vaarakaan die voinut saada Neuvostoliittoa teke­mään
pienintäkään myönnytystä kapitalisti^l^e maail­malle.
Se on luuj uudellaan päässyt siihen, että yksi­tyiset
vallat eivät ainoastaan siedä sitä, vaan että se on
niille välttämättömän tarpeellinen , . . -
Artikkelin kirjottaja^ joka tietysti on proletaarisen
vallankumouksen vihollinen, ei älyä eikä tahdo, lisätä,
että Neuvostoliiton menestys pohjaa juuri- proletaari­seen
vallankumoukseen. /• Mutta tietobet työläbet kä­sittävät
tämän. Ja^ jos porvarillinen jiolitikoitsija, joka
on työväenluokan vastustaja-vereen ja henkeen, on pa­kotettu
lausumaan tällaisia, myönnytyksen sanoja ensi-,
maisesta työväenmaasta, niin on sitäkin selvempää, että
venäläisten työläbten tie on kaikkien muidenkin maiden
työläisille ainoa mahdollinen.
^ . ' '
Turmelus Amerikan ammatillisessa
liikkeessä
Ruotsalainen lehtori ja sosialidemokraatti, Oscar
Olsson, kirj ottaa Yhdysvalloista erääseen kotimaansa
sos.-dem. lehteen Amerikan ammatillisessa liikkeessä
vallitsevasta suunnattomasta turmeluksesta. Hän ku­vaa
muutamia valaisevia tapauksia, kuinka ammatillis­ten
järjestöjen valtuutetut ovat ottaneet vastaan lah­juksia
työnostajilta.j.n.e' Hän mainitsee >. myös, kuinka
amerikalainen reformistinen työläinen pitää -johtajien
keskuudessaV vallitsevaa turmelusta jonakin sellaisena,
mitä ei voida välttää^ jonakin, mikä kuuluu asioiden
järjestykseen j a johon on sopeuduttava ilman muuta.
Lisäksj mainitsee hra Olsson, että A m e r i k ^ amma-tilline/
i liike on puhtaasti sosialismivastaista, ja ammift-tijärjestön
johto vartioi tarkasti, ettei siihen pääse se­kaantumaan
mitään sosialbtista kerettiläisyyttä. Ame­rikan
työläisten ammatilliselta liikkeeltä puuttuu luok­katietoisuutta,
kirjottaa hän. •
Miitta, mitä hän ^ kirjota^ on, että juuri hänen lei­rinsä
miehet: ryömivät tomi/ssa j a tuhassa saadakseen
tämän sosialismivastaisen j a jbhtajien läpikotaisin tur­meleman
~ liikkeen dollareineen ^Amsterdamin , Intema-lionaleen
samaan aikaan^ kun' he tekevät kaikkensa
päästi^een Joutumasta kosketuksiin venäläisen amma­tillisen
liikkeen kanssa, jolta ei sen pahin vihollinen­kaan
saata väittää puuttuvan luokkatietoisuutta.
I^arjauskamppailu *Tolitikeniä"
vastaan
Sen jälkeen, kun Ruotsin kommunistit podcasivat
pellolle herra Höglundin ja tämän hännänkantajat,
ovat nämä tehneet kaikkia mahdollisia palveluksia por­varistolle
«paljastaTakseen» kommunistista liikettä ja
«PoIitiicenin»N asemaa. Tässä kamppailussa ei ole vie­rottu
alhaisintakaan myyräntyötä. Viimeksi oiirat nämä
yliloikkarit salanimillä^ julkaisemissaan kirjotuksissa
koettane^ väittäneet, että «Poliliken» olisi taloudelli­sen
vararikon partaalla, ja että sen tilaajamäärä olbi
suuresti vähentynyt sen jälkeen, kun Höglund erotet­tiin
sen. toimituksesta* Lehden raha-asiat eivät kyllä­kään
ole pistävät, se kun on eniten riistettyjen ää­nenkannattaja
ja sillä on vastassaan Jcoko sosialidemo­kratia
ja porvarillinen taantumus, mutta mitä lehden
tilaajoinäärän vähenemiseen tulee, ovat nakertajat bke-neet
kirveensä pahasti kiveen. Julkinen notjjrio näet to­distaa
lehden pyynnöstä ja postilaitoksen kirjojen pe­rusteella,
että lehden postitilaajat lisääntyivät viime
vuonna joka kuukausi, kahta ensimäistä kuukautta l u ­kuunottamatta,
jolloin lehtien tilaajamäärä aina on
pienempi, 6 prosenttia 29.9 prosenttiin asti, verrattuna
vuoteen 1923, joka oli viimeinen kokonainen vuosi,
jolloin Höglund oli tekemässä «ihmeitään» lehdessä.
Täten oii tällä höglundilaisten tökeröllä valheella oi*
lut ylen lyhyet jäljet, samoin kuin kaikella muullakin
heidän parjauskamppailuHaan.
H^jan ilmestyneessä "WorkeriS8a"
esiintyi k i r j e toveri A l e c Lyons'ilta,
missä hän asetti-kyseenalaiseksi mei­dän
eroaJhistaT vastustavan politiik­kamme
virheettömyyden. Hän l a i ­nasi
sarjan esimerkkejä' osottaak-seen,
i&ttä taistelevasta toiminnasta
kansainvälisissä uniobsa on; yleensä
" p a l k k i o n a " iuirkottaminen,x j a että
ammattiyhdistysliikkeen byrokraat­tinen
, j o h t o menee vaikka kuinka
pitkälle, estääkseen vasemmistolaiset
valtaamasta Tradcs and L a b o r C o n -
gressia ^Ammattijärjestöä). Viita­ten
tunnussanaan "itsenäisyys T r a -
des Gongressin kautta", asettaa
Alec kysymyksen: "Mistä saamme
sen materiaalin Trades Congressin
valtaamiseksi?" Koko hänen, esityk­sensä
supistuu seuraavaan kappa­leeseen,
rminkä kanssa hän joutuu
tuohon ky^mykseen.
"Eivätico: he, jotka ovat Ammatti­järjestön
johdossa, seuraa liikehti,
mistä?. J a vaikkakin he t a l l a erää
sietävät va^mmistolaisia, n i i n tule­vat
he »euraamaan isänsä, A . F . of
L:n, askeleita ja aikanaan käyttä­mään
^uoran > toiminnan asettaan."
Karkottaminen satnnnaiste j
Ollessani' iloinen siitä ; harrastuk­sesta,
mikä saattaa toveri Lyonsin
esittämään nämä kysymykset, olen
kuitenkin kokonaan eri mieltä hä­nen
johtopäätökseensä nähden, että
taantumuksellisten byrokraattien
koplakontröUin ja sen karkottamis-politiikan
tähden olisi hyödytöntä
työskennellä ^^^'kansainvälisissä" järr
jestöissä, ' n i i d e n voimistuttamiseksi
ja yhtenäistyttämiseksi.
Ammattiyhdistys ei ole päämäärä
sellaisenaan, ja meidän tehtäväm­me
Canadan ,unioissa e r ' läikästään
kdske niiden järjestörakenhetta, e i ­kä
edes niiden toiminnan ivapautta­kaan,
n i i n tärkeitä kuin nämä asiat
ovatkin, sillä ne ovat vain satun,
naisia työväenluokan vallankumouk-sellistuttamiseen
verraten, j a niiden
pääasiallinen merkitys on siinä, että
ne. pvat askeleina tässä kehityksessä.
Kysymys siitä, sallivatko . byro-,
kraatit meidän vallottaa jonkun jär­jestön
t a i pyrkivätkö he karkottaa
maan meidät \ vaikutusvaltamme l i -
säännjrttyä, ei sen vuoksi ole peri­aatteellinen
kysymys, jonica mukaan
meidän ohjelmamme muuttelisi, vaan
heijastus taai)tumukse11isten j a mei­dän
suhteellisesta voimakkuudesta ja
heikkoudesta, ksrsymjrs, joka v o i t u l ­la
ja tuleekin vaikuttamaan vasem­man
siiven menettelytapoihin, mutta
ei tietystikään m'eidän ohjelmaamme.'
Minica vuokai itsenalayy*?
Lisäksi on kysymys itsenäisyydes­tä
paljo tärkeämpi kuin valinta k a n .
sallisten j a kansainvälisten unioiden
suhteen. Kukaan — eikä tieten­kään
Alec Lyons —- eV tahdo väit­tää,
että pelkkä eroaminen A . !F. o f
L : s t a tekisi jonkun ' t y ö l ä i ^ n jou­kon
radikaaliseksi. Ja toiminnan
vapaudella on perin vähän merki­tystä,
ellei se- ole' haluttua j a ellei
sitä käytetä. Meillä on monia esi­merkkejä
kansallisista j a itsenäisistä
nnioista, joiden j a A . P. öf L : n
kuuluvien jäi^jestöjen välillä on pe­rin
vähän valittavaa, jos mitään,
mikäli on kysj^myksessä niiden t o i ­meliaisuus
tai voimakkuus^
Itsenäisyy^Iiikkeenv vallankumouk­sellinen
merkitys "on.vasemman sii­ven
taistelussa itsenäisyydestä, t o i ­minnan
vapauden vaatimusten puo.
lustamisessa, ' taistelussa sellaisen
keskuksen muodostamiseksi, jqlla
olisi selvästi A . ; P.: of >L:n ohielmas-ta
eroava kansainvälinen ohjelma,
ia kaikkien toimivien unioiden- l i i t ­tämisessä
yhteiseen keskukseen. S i l ­lä'
näiden kysymyksien yhteydessä
taistelemalla saavutettu itsenäbjrys
on tuloksena, tavotellusta itsenäisyy­destä
— ei pelkästään itsenäisyyden
vuoksi — suurempia taisteluja var­ten,
jotka itsenäisyys -tekee mahdol­lisiksi.
Miten meneteltStra?
E l l e i joku petä itseään sillä joh­donmukaisuudella,
.että on ryhdjrfctä-vä
rakentamaan alusta alkaen aivan
uu tta järi estöä — sivuuttamalla
kansainväliset järjestöt — niin on
kysymättäkin selvää, että sellainen
itsenäisvys on luotava'Ammattijär-
?es*-ön kautta. J a jos suinkin mah­dollista,
on Ammattijärjestö tehtä-saman
/yleisen yhdistamisohj^lman
puolesta kansallisen j a kansainväli,
sen yhteyden luomiseksi, on j a ; t u ­lee
olemaan' yhtä välttämätön^
kuin A . P . o f L : n kuuluvien jär­jestöjen
keskuudessa.
- ' EroMxushurrastakset
Tästänäkökulmasta tulee tarkas­tella
eroanuskysymystä. Monet mai­niot
vasemman siiven- miehet a r v ^
levät; sen. olevan ristiriitaista, kun
vastustamme yksitybten taistelijoi­den
erottamista, emmekä niiden puo­lustamiseksi
vedä puis joukkojamme
sellaisista järjestöistä k u i n C. E ; o f
R. E.\(ratitatieläisten veljeskunta)
ja Amalgamated Carpenters. He otr
^ v a ^ sen kannan, että j o s me olem-:
me erottamista';:, vastaan j a ^ kanna­tamme,
ykatjristen taistelijatoverei
den palaamista -joukkojärjestöihin,
joista heidät; on erotettu, niin on
johdonmukaista vaatia itsenäisten
uni^den, hävittämistä.
1%män katsantokannan heikkous
on siinä, että arvellaan kaikki erot­tamiset
olevan joko hyväksi __täi pa­haksi,
koska se on erottamistia, eikä
lainkaan oteta huomioon sen hedel­miä.
Se johtaa välttämättä valitse­maan'tämän
tai tuoja- union, menet­täen
näköpiiristä kertakaikkiaan sen
tosiasian, että taistelumme on paljo
suurempi - ja laajempi, eikä rajotu
niihin. J a harkitessamme "Sbopma-nm"
artikkelia, koskien tilannetta
Transconan pajoissa, toveri Lyondn
»tulee pitää mielessään, että Trans­conan
pajatyöläisten taistelu on osa
koko Canadan pajatyöläisten taiste­lusta,
jota taistelua pitää käydä
neljännessä jaksossa (division) ja
sen kautta, eika missään määrässä
ja millään t a v a l l a OrvB. U : n kautta.
Jos kansainväliset järjestöt sietävät
meitä O . . B . U m olemassaolon t a i
jonkun muun seikan takia, on se
sivuasia. — ""rj
Me emme taistele P3räyäks6mme'
A. F. of L : n kuuliivissa unioissa
senvuoksi, että ne kuuluvat A . P>
of L : n , vaan sen vuoksi, että ne kä^
sittävät suuret joukot työläisiä. V o i
vielä ehkä tulla päivä, jolloin Ikan-salliset
j « itsenäiset ^uniot yrittävät
karkottaa-meidät. Ja, jos n i i n t a -
pahtuu, me tulemme -taistelemaan
yhtä t m k a s t i ' saadaksemme pysyä
niissä, kuin^ nykyään taistelemme
pysyäksemme jäsenoikeuksissa kan­sainvälisissä
järjestöissä, jotka kuu­luvat
A . P . of L : n '
VähemmistoUIke
Toveri Lyonsin kirjeen k a h d e s sa
viimeisessä kappaleessa me tapaam­me
yhteisellä pohjalla; Voimakas
yähemmistöliike on epäilemättä n y ­kyään
eniten kaivattu seikka C a -
nadassa, j a sen muodostaminen on
yksi niistä tehtävistä, j o i h in meidän
tulee iskeä ^ i i n n i lähimmässä tule­vaisuudessa.
Mutta siitä huolimat­ta
meidän- on edelleen pidettävä
mielessämme se tosiasia; että vaikk^
meillä olisikin vähemmistöliike, niin
vielä tarvitaan yksilöllistä taistelua
ja toimeliaisuutta, että eäel|eehkin
tarvitsee työskennellä kalkissa uni­oissa
j a että radikaaleja tulee edel­leenkin
kohtaamaan erottamisen vaa-ra.
Jokatapauksessa uskon, että sel­lainen
vähemmistöliike^ muodostaisi
pohjan, jonka kaikki taistelevat a i ­nekset
voivat h3rväksyä,'ja;perus­tuksen
sen yleisen suunnan kääntä­miseksi,
mikä uhkaa - järkyttää t a ­loudellista
•• järjestäylgnnistä yhä
enemmän, jos toiset järjestöt ^seu­raavat
sähköttäiäin j a kattilaseppäin
esimerkkiä. Vähemmistöliikkeessä
me voimme yhdistää k a i k k i taistele­vat
voipiat j a järjestöjen paikallis­osastot,
selventää niiden käsitteitä
ja ohjata toimintaa, tarkotuksella,
että selviydyttäisiin nykyisestä se­kasorron
j a heikkouden tilasta y h .
tenäiseksi j a voimakkaaksi ammatti­yhdistysliikkeeksi,
joka olisi vaikut-^
tavampana tekijänä Canadan j a k o r
ko maailman, työväenluokan taiste­lussa.
•.
Tim Buck.
köfiden ?49.27, f 55.14 suuruisten
menojen "maksamiseksL : Eikä van-,
rans • ilmene- edes 'Icultaisesaa i Iän|^
nessäkään", sillä Edmontonin kau­pungilla
on tuloja päätä . 1 ^
f S2.^^ $6^.93: stinmisten: menojen
malcaamiseksL Winnipegin ^yrittä-essä
saadaik t u l o t riittämään menol-hiii
keräämällä $48.22, kuluttaak-seen
$52.547 Jokaisessa tapaukses­sa
on verojen määrä huimaavasti
noussut, mutta «i ole kyetty saa­vuttamaan
lisääntyvien • menojen
määrää.
K u t e n eräässä aikasemmassa k i r -
jotuksessa huomautettiin^ johtaa. t ^
mä yhä lisääntyvä velanv paljous
kunnallishallintojen heittämiseen
pankkiirien j a velkakirjojen omis­tajien
käsiin, ^ u p u n g i n t a l o t t u ­levat
yhä enemmän j a enemmän
velkakirjojen haltijain peiämistoir
mistoiksL Kaupun^en valtuustot
joutuvat entistään enemmän, teke­misiin
velkojen koronmaksun ja
kuolettamisen kanssa. J a todelliset
hallitsijat tulevat yhä* suuremmas­sa
määrässä paljastumaan.
Ja sama' seikka pitää paikkansa
tarkastaessamme tätä velkaan up^
poamiskyssmnystä maakunnallisesta,
näkökulmasta. Siten me havaitsem­me,
että -Saskatchewahin maakun­nan
velka on $57,885,721, Albertan
velan ollessa ?81,464,759. - Tämä
on- yhtenä merkkinä siitä suunnat­tomasta}
taakasta, jolla rasitetaan
kaikkien Canädäli maakuntien halli­tusten
toimintaa. J a jälleen, me h a ­vaitsemme,
että velkojen ^korkojen
maksaminen on maakuntien lainlaa-tijain;
pääasiallisena .^tehtävänä. Me
havaitsemme* Manitoban maakunnan
maksavan (kuluvan virkavuoden
kahdel&ma- en^mäisenä kuukaute­na)
$2,857,699 korkoina velkakur-j
o j en haltijoille, j ä käyttävän vain
$1,473,441 opetustyöhön.
Ja samanlainen kertomus vojdaan
esittää mltistakin maakuntahalli­tuksista.
Selviää, että, Alhertaii
maakunta : o l i pakoi^ettu perusta­maan
maakunnallisen väkijuomien
kauppaamisen järjestelmän, voidak­seen
maksaa Montrealin p a n k i l l e ' ja
-toisille velkalurjojen , haltijoille ko­rot;
veloistaan. Xisäksi nimitettiin
tuon pankin palvelija tarkastamaan
tätä korkojen perimisasioimistoa.
Tulee yhä entistään ilmeisemmäk­si,
että meidän puolueemme kanta
näihin velkakirjoihin j a niiden o-mistajiin
nähden on oikea. - Sellai­nen
ön paljastettuna kunnallisen ja
maakunnallisen. kansanvallan todel­linen
luokkaluonne.
NUORISOLIKE
Venäjän 7-vuotias nuo-
\ risoliitto
Jäseniä yli yhden ja pnolen
miljoonan I-vä
osalliseksi siihen.1 ^
Tämän ei kuitenkaan tarvitse-vätt-tämättä
merkitä sitä, että se tapah­tuisi
yksinomaan Ammattijärjestön
kautta. Eonilemättä tulee laajem­man
itsenäisyyden saa-vuttaniisessa
kansainvälisten järjestöjen' canada-laisille
ryhmille j a Ammattijärjes­tölle
suuresti vaikuttamaan kansain­välisiin
järjestöihin kuulumattomien
järjestöien kasvu j a lisääntyminen,
sekä niiden muodostaman kesku^är-.
jestön tuleminen kilpailijaksi A m ­mattijärjestölle.
J a työskentelemir
nen näiden järjestöjen keskuudessa
Raskaat verot uhkaavat
järjestelmää
Kauan sitten viittasi Marx - s i i ­hen,
että valtiolaitos tulee niin
suurenmoiseksi, j a kalliiksi, että se
uhkaa kapitalistisen tuotannon jat­kuvaa
edistymistä. Joka palva me
löydämme ui^sia tosiasioita sen- t u ­eksi.-
Kansalaisten tutkimuslaitos j u l k a -
si äskettäin katsahduksen kunnalli­siin
t u l o i h i n ' j a menoihin. Tutki­mus
käsittää 17 kaupunkia, joiden
kaikkien, paitsi kolmen, menot oli­vat
paljoa suuz^mmat kuin kanne­tut
verot. -Victorian kaupungilla e-simerkiksF
o l i menoja kutakin asu­kasta
kohden 63.20 dollaria j a t u ­l
o j a auioastaan 46.46 dodjBria. To­ronto
ei ole j u u r i pairemmassa ^ase­massa,
tehden sen tulot asukasta
Venäjän kommunistinen nuoriso­liitto
^ n äskettäin alkanut kahdek­sannen
toiminta-vuotensa. ^ Se on
valtaisa järjestö, käsittää jo y li
yhden j a puolen miljoonan jäsentä,
on jo riuhtaissut mukaansa -valtai-sen
joukon työväennuorisoa j a suu­ren
osan^ myös' valveutuneesta t a -
onpoikaisluokasta.
Ja kuitenkaan emme me -vielä, öle
päämäärässämme, kirjottaa / toveri
MHtsjakov katsauksessaan. Vielä
on suuria tehtäviä ratkaisematta, on
varsinkin vallottamatta s u u r i a m a a -
aisnuorison joukkoja. Ja alettti
taloudellinen, p o l i i t t i n ^ ja k u l -
turellinen työ ei ole vielä lähes­tulkoonkaan
valmis. . .
L i i t o n :^yhteisUunnalIinen kokoon­pano
on) epätasainen, jatkaa M .
edelleen. Numeroissa on talonpois-nuoriso
voitolla kasvaen^ niiden luku
edelleenkin. Sen vuoksi on tar­hattava;
että' kyläjärjestöjen prole­taarista
ydintä alati lujitetaan ja
että talonpoikaisnuorisoa kasvate­taan
proletaarisessa hengessä. Lii­ton
aito bolshevistinen 'johto —
yhteistoiminnassa kommunistipuolu­een
kanssa on. vakuutena nuoriso-luton
normaalisesta.^ kehityksestä,
työläisten ja talonpoikain välisen
siteen' lujittumisesta j a proletaari­sen
vaikutusvallan lisääntymisestä
liiton talonpoikaisaineksiin.
- A Liiton eri kuvernementtikomite-ain
.2,000 :sta jäsenestä on 52 pros.
työläisiä j a 29 pros*. talonpoikia,
johtavat 3-miehisryhmät näissä ko­miteoissa
käsittävät 47 pros. työ­läisiä
j a 18 pros. talonpoikia. (Vuo­si
sitten o l i työläisiä koskeva luku
vain 29 pros.). Liitto on äsket­täin
lähettänyt liikkeelle 2,000 maa­seudun
. proletariaatista lähtöisin ole­vaa
toimitsijaa — ensimäinen kau-punkitoimitsijain
joukkomobilisointi
maaseudun hyväksi. Toiminta kes­kitetään
eritoten köyhimpään talon-poikaisajnekseen.
Mutta myös kes­kivarakkaat
talonpojat otetaan l u ­kuun
j a värväys näiden keskuudes^
sa jatkuu normaaUsesti. Nuorisolii­tolla
on kylissä suurempi vaikutus­valta
kuin puolueella sellaiseuaan,'
ja < muodostaa se puolueen pääaseen
vailrattaakseen .inaasendim^
soon. laittonsa^ kanttavottaa : V ^ - -
näjän työläis- j a talonpolkaisanari^ ^
SO s osaa : rakein»"
nostyöhön. , l a i t o s s a lajittuu työ.
Iäisen j a talonpojan välinen
teys. NeoTostovaltojeni:--.;' pnhaideii-nuoriso.
on >seitsemäaäv'Vaodes8a
suorittanut . sunriarvoisen- - tyCo.
Kommnnistäpuolueeir ' johdoBa toin
se;; edelleenkin .kulkemaan voitosta
voittoon.
Eiintoista kommunisti^
toiknintaa Engrlannin
^Öls|isnuörisön kes-
' ' k u u d et
y i i m e keväisen kaivoskonfliktia *
aikana Englannissa organisoi maan /
kommunistinen nuorisoliike kenties ,
kaikkein tuloksellisimman j a laa^
jimman - toimintansa Itaivostyöläb- 1
nuorison keskuudessa, y
. Kamppailun ajankohdan valitsemi­nen
osoitti, että liittohallinto on
selvillä miten e r i ' t i l a n t e i t a on käy.
tettävä hyväksi.
Kaivostyöläisnuoriso oli melkeht
täysin oikeudeton, huonosti palkat-tu>
s i l l a o l i ' pitkät j a lukuisat työ.
vuorot sekä epätelreelliset työsuh.
teet. Aikaisemmilla ponnistakail.
laan ei l i i t t o ollut saanut mitään
huomattavampaa jalansijaa tämän:
alan nuorison keskuudessa.
\ M u t t a tämä offensiivi merkitsi
heilahdusta arvaamattoman suureen
harrastukseen j a toimintaan kaivos,
työläisnuorisoin taholta nuorisolii.
ton. hyväkäii . Kamppailu alkoi ylei.
sellä^ propagandalla, puhekiertueilla,
lehtitaistglulla ja lentolehtisillä.
Vaatimuksia' tarkistettiin j a tak.
tukkaa korjattiin ^itä mukaa knin
toiminta k e h i t t y i . \
On syytä koskettaa näitä vaati*
muksia ja tunnuksia, jotka eivät
ainoastaan keränneet nuorisoa,
vaan joita myös kannatti monet
ammattiyhdisykset j a x ammatilliset
piirijärjestöt, sillä niistä käy sei-västi
ilmi miksi kaivostyöläisinuori-so
otti ne niin suurella mielen­k
i i n n o l l a vastaan, s /
1. Määrätty a l i n palkka, alkaen
nom 7 dollarista viikolta 14—20
vuotisille, j a suhteellista lisäystä ai-kuisten
palkkaan asti. 2.' 6-tunnin
työaika, 5 ' v i i o r o a viikossa. 3. Työ­kielto
maan alla 16 vuotta nao-remmilta.
4. E i yötyötä alle 18
vuotiaille. 5. Määrätyt - ruoka-ajat.
6 . 1 4 päivän vuosittainen loma pal­k
a l l a . 7. Sama palkka samasta
työstä. Elinkustannusten kohotes­sa
on palkkainkin, suhteellisesti ko.
hottava.
Tunnukset saavuttivat vastakaikoa,
mutta kärjistynyt' työkonflikti pa­k
o t t i liiton siirtymään ylisestä pro­pagandasta
päiväntaisteluun. Täi.
löin o li tunnuksiakin muokattava.
Useimmat vaatimukset, jäivät enti-sejjeen,
mutta lisäksi tuli yhtenäi- '
syysvaatimus ja kehotus alistus-ajatuksen
hylkäämisestä.
Kamppailu merkitsi liitolle huo­mattavaa
jäsenlisaystä ja se tuli
ennenkaikkea : lylejsesi tunnetuksi.
Kaivostyöläisnuoriso alkor käsittää,
eitä tässä oli kysymyai" nuorisojär­jestöstä,
joka taisteli hefdan puo-
'estaan l a kanssaan. He tunsivat
sen omakseen j a kääntyivät sen
puoleen.
Johdon ja työläisten
suhde Venäjällä
Saksalainen ^ nuorisovaltuuskunta
on Venäjällä vieraillut m.m. erääs­sä
autotehtaassa^ Arno, j o l l o in teh­taan
työläisille osotettiin eräitä ky­symyksiä.
Missä suhteessa olivat
nämä johtajaan? Oliko sattunut
työkonflikteja? Voivatko työläiset ;
seurata tehtaan johtoa? Onko joh­to
• -vastuunalainen tehtaan työläi­sille?
Työläiset vastasivat, että johtaja
antoi usein raportteja työläisten ko­kouksille,
että johtaja otti huomi­oon
työläisten lausunnot komissio-neissa,
jotka käsittelivät tuotantoa,
^ja ^että johtaja ratkaisi työmaa-komitean
kanssa yhdessä kaikki ky­symykset,
j o t ^ koskivat työtä ja
työläisiä. ' .
Mitä t u l i nuorten työläisten ase- .
maan, eivät oppilaat, jotka eivät
vielä olleet täysoppincita, nautti­neet
täsrtta palkkaa, \ v a an oli h e i -'
dän useimmassa tapauksessa tur-*
^vauduttava _ vanhempiensa - apuun,
muttifi heti kohta kun nuori työ­läinen
tuli täysoppin^eksi, sai, hän
myöskin*?Vastaavan palkan.
Iropuksi: tutustuivat valtuutetut _
nuorten kommunistien soluun teh­taassa.
He . tahtoivat tietää, suo­r
i t t i k o solu kulturellista työtä teh­taan
työläisten keskuudessa. Val­tuutetuille
selitettiin työtä, jota so­lun
poliittinen kerho suoritti, ryh­mien
itseopiskelua, illanviettoja, ja
he saivat nähdäkseen solun seinä-!
lehden jne.^ mitkä dcaikki muodos­tivat
^dyttävän vaatBukaen val­tuutettujen
kysymykseen. ' --