Vapaus, June 3, 1924

              Sini i
Tiistaina, kesäkuun 3 p. — Tues, June 3
X A P A U S
CaiudanauomalaiBen työväestön äänenkanAttaja, flmes- ST SodburyäÄa. Oat., joka tiistai, torstai ja lauanUi.
•^ONXI i^KRl AP.VO V . ^
Vahtaava Toimitusapuiainen
raakaJaisten sydämet ja jumalankieltäjäin kaupungH,|| IIT l l f f*»ii 1
tuottaa vojttajillekin kurjuutta ja hätiiä ja että se on j I H 11 lll||n|l Kflfi"
vain raaka ja surkuteltava rikos, siiJä ovathan kan-!*« ""^^
rat > hdistet>-t toisiinsa taiteen, tieteen ja v-hteiskunta- j
talouden siteillä. -Ne ovat midettörniä europalaisia,
ijotka huolimalta siitä, että yhteinen kulttuuri ympä-vaan,
lastattua viljaa vastaan, vaaninen mittaansa olevia valtiomiehiä
'myöskin elevaattoreifisa olevia vii- ei tavata maailmassa enempää kain
C n&da Pub yhdistää heitä, aikovat katkoa toinen toistensa
V A P A U S
( L i b e r t y i
The only orgarj of F.nniäh V/orkers in - .
liBhed in Sudbary. Oat., every Tuesday. Tnursday ana kauloja..
gatufday. xTeidän tulee kääntää äänenne natsionalisteja vas-
AdvertiiiriK raies-JOc ptr cci. inch. Mirilmum charge jiaan ja antaa ne todellisille ja vakaumuksellisille ta-for
3iDgle ir.rfr-.ion 7.=ic. I^i^co J,--;! on sta.adinK adverliäe-l^^^.^j^^j^j^j^j^ ehdokkaille eikä noille värittömille ja
,:v7", ,. ' ~ l.sionalisrnin ja tasavaltalaisuuden välillä. Teidän tu-
Canadaan yksi vk. puoli vk. $2.25, kolme kk. i Ice antaa äänenne nuJle, jotka pyrkivät saavuttamaan
$1.06 ja y^bi kk. 75c. tävd'-n vhbeibkunnallisen oikeudenmukaisuuden ja
yhdysvaiLoinm ja .Sa&.Tiee.T, y^sj v.. 5E..OO. puoli vic. i - - ,
13.00 ja kolme kk.Jl.Tö. „ ! varnn-ntarnaan maailmanrauhan työväenluokan yhte-
' Tilauksja, joita ei seuraa raha. ei tulla lähettämään, j^äisvvden kautta,
paitsi asiaii;iC's:e;: joilia on takaukset.
" ~ llmctU5r!ir.t£ kerran julaiäiui-sta ilmotuksisia 40c
pal=tacuumalta. i^uuristf. ilmotukJbta sekä ilrnotuksista,
joiden itk.^tia ei joka kerta muut-ia, annetaan tuntuva
alennus. .\rU';;oi;;n:jtiikset J2.00 kerta ja öOc lisäa joxai-
»elta i,iui-.t(.v<..'-£yi:ä. Nin-iermuuto.siimotukset 50c kerta,
l l . CO y^A-n. kc-rti^a. Avioeroilmotukset $2.00 kerta,
|3!o0 kak.i kertaa. Synty/r.äilniotukset $1.00 kerta. Ha-lutaantieto-
ja o.soicilmotukset äOc kerta, $1.§0 kolme
kertaa. Tilat;äi3ilmotukKi.sta nitää raha seurata mukana.
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Building
Lorne St.. Puhelin 1038. PostioBote: Box 69. Sudbury.
pnt.
Rejfistered at the Post Office Department, Ottawa.
as second class matter. '
^ ' ' '
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
•oonallisella nimellä.
.1. V, KANNASTO. L^kkeenhoitaja.
• ' = '
Punainen armeija
Erään canadalaisen porvarilehden kuvaosa-stossa
oli joku päivä sitten julaistuna kuva Venäjän punai­sesta
armeijasta vappuparaatissa. Kuvan yhteydessä
oii huomautus, etlä Venäjän punaista armeijaa pide­tään
yleensä parhaimmassa kunno.ssa olevana sota­joukkona
koko maailmassa. Se on osotlanut kunton­sa
monissa ankarissa otteluissa imperialistien hyök­käysjoukkoja
vastaan ja viimeisinä rauhanvuosina on
se yhä vaan parantunut.
Armeijan kunto ja lujuus ei riipu yksinomaan pel­kästä
ulkonai.'jesta kurista, vaan ennen kaikkea siitä,
missä määrin sen jäsenet itse omasta sisäisestä kutsu­muksestaan
haluavat suorittaa armeijalle lankeavat
tehtävät. Yhtä tärkeänii tekijänä on se, mikä on tä­män
sisäisen kutsumuksen sisältö,' Porvarilliset maat
ovat aina koettaneet istuttaa sotilaisiinsa aatteita ja
ihanteita, jotka olisivat yksityisiin sotilaisiin nähden
yhtä yleväii velvottavia kuin itse sille hallitubelle ja
maalle, joka sotaa käy. Tässä tarkotuksessa sotilaalle
t^dään pyhä isänmaa. Toisissa maissa se saattaa il-mela
hyvinkin elävöitynä ja sivistyksellisesti vaikut­tavana
te*kijänä, mutta sellaisissa 'äärimmäisen keinot­telun
maissa kuin Amerikassa, se väkisillä pukeutuu
pintapuoliseen kansalliseen pijyhkeilyyn, josta on
mahdoton löytää mitään kulttuurimaailman aatteita.
Sikäli kun Neuvosto-Venäjän armeijasta on ky-
8)-niy5, täytyy jokaisen myöntää, että punasotilailla on
oma, iteenäinen sisäinen tarkotusperänsä ja moraalin­sa,
joka sulaa yhteen.neuvostohallituksen tarkotuspe-rien
kanssa. Punasptilaan tehtävänä ei . ole; i toisten
vieraitten tarkotusperien palveleminen. Se vain yh­teiskunnallisen
työjaon kautta suorittaa määrätyt teh­tävänsä
kdko köyhälistöluokan monivaiheisissa koet­telemuksissa
ja taisteluissa. Vain tällä' pohjalla on
ollut mahdollista luoda punaiseen armeijaan niin
mallikelpoinen kuri ja vain armeijan jäsenten oma it­setietoinen
vakaumus siiorittaa niitä tehtäviä mihin
HeuVoMovallan etukin sitä velvoittaa, on takeena tä­män
armeijan ihailtavasta kuntoisuudesta.
,Tosin saattaa punaisessa armeijassakin olla ainek­sia,
joiden kannustimena ovat pintapuolisemmat teki­jät.
Voi olla niitä, joita innostaa pelkkä Venäjän
kansan itsetunto ja toisia, jotka iialuavat ennen kaik­kea
palvella sitä valtaa joka on, mutta niidenkin pyr­kimykset
lyövät yhteen neuvostovallan ja Venäjän
vallanmukouksen saavutusteh jp. pyrkimysten kanssa
sitä enemmän, mitä syvällisemmin he oppivat käsittä­mään
omien tehtäviensä historiallista sisältöä.
Hiilenkaivajien taistelutaktiikka
U. -M. W. of A. 26 piirin kaivosmiehiä Nova Sco-tiai>^
a on heidän pääjärjestön.sä johtokopla käsitellyt
.sanjiMi kovakouraisesti. Heiltä on riistetty määräys­valta
piirin si.>:äisissä asioissa ja pantiin heille piiri-virkailijoiksi
yleisjärjestön johtokoplan kellokkaita.
26 piirin luokkataistelijain täytyi taistella yhdellä kä­dellä
Bescoa va.staan samalla kun heidän toisen kä­tensä
sitoi tuo yli.stetty konna, joka on U. M. W, of
A. presidentin istuimella. Ei ole siis mikään ihme
jos .Vfr. Lewis ei ole missään katkerammin vihatta
kuin 26 piirissä.
Että pohjajoukkojen Nevv Glasgoivissa äsken pi­detty
konvensioni kykeni kuitenkin, kaikesta huolimat­ta
pitämään tasapainonsa ja päätti edelleenkin pysy­tellä
pääjärjestön yhteydessä, taistellakseen sisältä­päin
johtokoplan koneistoa vastaan, osottaa että kai­vosmiehet
ovat aikansa tasolla. Kaivosmiehet käsit­tävät
että juuri, tällä hetkellä byrokraattien hajotus-suunnitelmat
löytäisivät eniten vastakaikua vähempi-tietoisten
keskuudessa.
Joskin pohjakoukot päättivät kaivaa hautaa Le­misille
pysyttelemällä pääjärjestön yhteydessä, joskin
he päättivät maksaa Lewisin nimittämäin virkailijain
laskuja ?111,000 osuuskaupoille ja pikkukauppiaille
, . niin eivät he tehneet sitä siksi, että he halusivat
rauhaa mistä hinnasta hyvänsä.
Ei tule kysymykseenkään rauha pääjärjestön itse­valtiaiden
kanssa. Konventsioni vaatii piirin itsemää-räysoikeuden
palauttamista ja virkailijain vaalien toi­mittamista,
että joukot saavat itse määrätä kuka tu­lee
heitä edustamaan piirin virassa. Vaalien aikaan­saamiseksi
valittiin toiminnanneuvosto, joka tulee jär­jestämään
yli piirin ulottuvan vaalivaatimuksen.
tetaan saada
Militaristien pahat teot lasten päälle
Kamala.. on kapitalismin ja militarismin kirous.
Kokonaiset viattomat sukukunnat joutuvat kärsimään
sen pahoista töistä puhumattakaan niistä, jotka se ai­van
suoralta kädeltä silpoo ja raiskaa.
Saksassa kerrotaan lapsia nykyään kuolevan kuin
kärpäsiä. Vuosi vuodelta pikkulasten kuolevaisuus-prosentti
kasvaa, vaikka äidit koettavat kaikista omis­ta
kärsimyksistään huolimatta imettää lapsiaan pelas­taakseen
heidät kuolemasta. 'Useissa kaupungeissa on
täytyy nyt lähettää kotiin, kun he heikkoutensa vuoksi
eivät olisi voineet hyötyä opetuksesta. Keskimäärin
70% köululapsista on lääkintätufkimuksesag todgttu
olevan aliravittuja.
Yleensä on osoittautunut, että koululapset paina­vat,
muutamia kiloja vähemmän kuin mitä normaali­seksi
olisi katsottava. On sellaisiakin, jotka tuskin
jaksavat seisoa jaloillaan.
Kirjat vaalipuhujina
/ . • • • • . ,
Maailman kuulu kirjailija Anatole France, joka
vastikään on täyttänyt 80 ikävuotensa, otti osaa Rans
kassa juuri käjtyyn vaalitaisteluun omalla tavallaan.
Tavallisten vaalipuheiden ohella panivat työläiset
myöskin Francen kirjallisuuden puhumaan porvarilli
sia voimia vastaan. Suurkirjailijan, joka viime vuo
sina on aivan suoraan asettunut kannattamaan val­lankumouksellisen
'työväestön aatteita, teoksissa ja kir-jotuksissa
onkin monipuolinen asevarasto taantumuk­sen
voimia vastaan. Seuraavassa on muutamia niistä
lausunnoista, mitä työväenlehdet lainailivat Francen
teoksista äsfkeisessä vaalitaistelussa, jossa työläiset sai­vat
loistavia voittoja::
«Köyhälistön voitto ön kyllä varma, eikä voitto-päivää
uhkaa siinä määrin siirtää vastustajiemme hur­jat
ponnistelut kuin hajaannus omissa riveissämme.»
Se, mitä kaunistellen kutsutaan natsionalismiksi ja
patriotismiksi (kansallisuudebi ja isänmaallisuudek­si),,
on todellisuudessa vain taantumuksen ja sorron
vaikutusvoimain yhdistelmä. Se on sorron ja vallan
intematsionaali. Tämän hilernatsionaalin vastapai­noksi
asetamme me, toverit, köyhälistön internatsio-naalin,
vapauden, sopusuhtaisen työn ja rauhan in-tematsionaalin.
»
cNykyisen yhteiskuntajärjestehnän vallitessa oa
yleinen äänestysoikeus oikeuksiemme ja vapauksiem­me
ainoa tae, ja tarvitaan vain, että veljeyden tuulen­puuska
kulkee kautta kylien ja kaupunkien jotta tä­mä
yleinen äänestysoikeus muodostuisi Sosialistisen
oikeudenmukaisuuden välineeksi.» -
«Mikä surkeus, jos noudatettaisiin usieiden kanso­jen
taipuvaisuutta kiväärien ja rumpujen käyttöön.
Eivätkä ne sittenkään ymmärrä, että sorto, joka loi
Sotakuiunetta
Yhdysvaltain hallituksen ilmotetaän tulevan vaati­maan
kongressilta entistä enemmän varoja sotalaivas­ton
vahvistamiseen. Vain sillä keinoin pystyy Ame-rika
pysyttelemään varusteluissa toisten maiden rin­nalla;
.Kilpajuoksu sotavarustelun alalla käy nykyään
yhä kuumeisemmaksi. Ennen kaikkea niissä maissa,
jotka suoriutuivat voittajina maailmansodassa, ovat
varustelukustanhukset lakkaamatta kohonneet.
Eniten ovat nousseet Yhdysvaltain laivastokustan-nukset.
Vuonna 1912 luovutettiin siellä laivasto-kuntannuksiin
$136,390,000, Vuonna 1922, sen jäl­keen
kuin aseistariisumiskoferenssi oli pidetty, luovu­tettiin
samaan tarkoitukseen $425,848,000. Englanti,
joka v. 1912 kulutti laivastoonsa $216,194,000,, kulut­taa
nyt $406,030,504. Japani on suurentanut laivas-tokustannuksensa
$45,510,000 :sta $248,519,224. Sa­moin
Italia ja Ranska kuluttavat nykyään monta ver­taa
enemmän laivastojensa ylläpitoon kuin ennen so­taa.'
Sodan jälkilaskujen selvittely
Kominternin toimeenpaneva komitea kutsui äsket­täin
Berliniin eri maiden valtuutellujen konferenssin
harkitsemaan asiantuntijakomissionin ehdotusta va­hingonkorvaus-
y.m. kysymysten ratkaisemiseksi. Kon­ferenssissa
o l i l ä s n ä Belgian, Englaimin, Italimi,
Ranskan ja Saksan kommunistipuolueiden edustajat.
Tarkkaan tutustuttuaan komrssionin ehdotukseen tuli
konferenssi siihen päätökseen, että ehdotus sisälsi vie­läkin
ankaramman Versailles-rauhan kuin Vanha ja
koituu varsin vaaralliseksi työväenluokalle ja vallan­kumoukselle
Venäjällä, mikäli ehdotus hyväksytään.
Didotuksen toteuttaminen merkitsee uusien sotaselk-kausten
ilmestymistä Europan mannermaalla.
Konferenssi päätti lam^ Vuoksi kääntyä kirjel'
mällä ennen kaikkea Englannin, Tshekkoslovakian,
Saksan y.m. maiden työläisten puoleen, joita kysymys
lähinnä koskee, kehoittaen näitä, samoin kuin maail­man
kaikkia muitakin työläisiä, tekemään kaildcensa
eksperttikomitean Sidotuksen hyTäksymisen estämisek­si.
• • •<
Punaisen Taloudellisen Intemät-sionalen
toimisto o.i nimittänyt
kolmihenkisen ko.iiitean käsittele­mään
sen iuhteita 1. W. W. järjes­töön.
Komiteaan kuuluvat Harri­son
George Mike Novak ja-H. R.
Richards. Tämä komitea on nyt
laatinut I.W. W. toimeenpanevalle
komitealle, sen sihteerille ja liiton
jäsenistölle osotetun kirjelmän,
jossa kehoitetaan liiton toimeen­panevaa
komiteaa lähettmään yh­den
tai useamman edustajan Pu­naiseen
Taloudelliseen Kansainvä­liseen
kongressiin, joka pidetään
Moskovassa kesäi. 25 p. Kirjel­mässä
käsitellään keskuudessamme
hyvinkin paljon puheenalaisena ol­leita
I. \V. W. kansainvälisiä suh­teita
ja osoitetaan kuinka väärä
iiellainen käsitys on, että I. W. W.
noin 40,000 jäsentä käsittävänä
järjestönä pyrkii itse pitämään it­senä
järj'estönä. Maailman talou­dellisiin
järjestöihin kuuluu noin
40,000,000 työläistä, eikä .niin ol­len
40,000 jäsentä voi määrätä nii­den
politiikkaa. Kirjelmässä pa­hoitellaan
I. W. W. viimeisen kon-ventsionin
päätöstä, jossa se kiel­täytyi
edustajien lähettämisestä
edes neuvotteluihin P. T. L kans­sa.
iSiinä osotetaan myöskin, ettei
Berliinissä toimiva «kansainvälisen
järjestön> nimessä esiintyvä syndi-kalistinen
ryhmittymä, jonka kans­sa
I. W. "VV. keltaiset johtajat ha­luavat
olla tekemisissä, ole millään
tavalla mikään industrialistista
unionismia edustava järjestö, vaan
pelkkä anarkosyndikalistinen juon-nittelijaklikki,
joka auttaa porva­reita
taistelussa valla.-.A^umouksel-lista
työväestöä ja Venäjän työ­läisten
ja talonpoikafcn nallitusta
vastaan.
•Siinä osotetaan. kuinka P. T. I.
on ainoa taJopdellisesti järjesty­neen
työväestön kansainvälinen
yhdysside, johon kuuluu vähintään
13,000,000 työläistä 42 maasta.
•Edelleen painostetaan kuinka kom­munisteihin
ja ammattiunioihin
kuuluvien vasemmistolaisten yhtets-toiminta
tässä maassa olisi tar-peelista
pääoman häikäilemätöntä
vainoa ja terroria vastaan. Ko­mitea
selittää edustavansa vllplttö-mintä
vakaumusta I. W. "VV. jäse­nienkin
keskuudessa siinä kun se
kannattaa vaJlanlkumoukselliaten
ainesten yhdistymistä. Saa nähdä
mitä I. W. W. johtajat asiassa te­kevät?
jamääriä^ vastaan.
Neuvostovallan kaup­pasuhteista
, Viljan ulosvientitoimenpiteet —
ilmoittaa tov. Krasin •— jatkuvat
yleensä ja kokonaisuudessaan me­nestyksellisesti.
. Mikäli on puhe sii­tä,
minkä verran venäläinen vilja
on Europan markkinoilla laadullaan
vallannut entisiä levikkialueitaan,
niin tilanne täytjry tunnustaa lois­tavaksi.
Kaikissa Europan '• maissa
ne laitokset ja toiminimet, jotka
ovat ostaneet venäläistä viljaa, lau­suvat
suuren tyytyväisyytensä sen
hyvän laadun johdosta.
iPäävaikeudet tämän vuoden ulös-vientikamppailussa
ovat johtuneet
ensiksikin siitä, että satomme myS-hästyi,
ja toiseksi aiita, että meiltä
puuttuu tarvittavan suuri määrä
ulosvietäväksi Ilkenevää vehnää," mi-
Ocä seikka jonkun verran hidastutaa
tuTiilceutumistamme Idän, rumania-laisten
maiden ja Suur-Britannian
markkinoille, jotka haluavat pää­asiassa
vehnää.
Sensijaan Skandinaviassa, Suo­messa,
Itämerenmaissa, Hollannissa
ja Saksassa meidän rukiimme me­nestyksellä
tunkee tieltään ameri-kalaisen
viljan. Muutamien, maiden
viljanvarustus onkin kokonaan mei­dän
hallussamme. Useissa tapauk­sissa
viljastamme maksetaan 2—3
ptos. enemmän Ijmn amerikalaises-ta.;
••
Europan kauppapiireissä on he­rättänyt
suurta mlelenldintoa Lon­toossa
muodostettu venaläis-englan-tilainen
viljalcauppaa varten luoto
sekayhtio. Tätä tapausta piti Engr
lännin •s.'inoma]ehdi»tö tärTcPimT>^ri^
englahtilais-venäläisiä TcanppasuTitei-ta
koskevana tapauksena Icauppaso-pimuksen
luomisen jälkeen. Neu­votteluja
kauppasopimuksen solmia-miseksi
käydään muiden maiden
kanssa, ja meillä onkin toiveita sa-mahlaisten
sopiniusten solmialisesta
eräiden muiden maiden kanssa. On
huomautettava, että näiden sopi-musten
pääpiirre on siinä että Vil­jan
ulo5vientivhtiö ei saa luottoa
ainoastaan asianomaisen ulkomaa-
Englantilainen sosiolo­gi
Leninistä
Englantilainen sosiologi Ber­trand
Russel, joka vuonna 1920
oleskeli Venäjällä, kirjottaa seu­raavia
rivejä Leninistä saamistaan
vaikutuksista:
On varsin uskottavaa, että mei­dän
aikamme on historiassa kulke­va
Leninin ja Einsteinin ajan ni­mellä
— kahden miehen, jotka
analysoivana aikana onnistuivat
suuressa synteettisessä teossa, toi­nen
ajatusmaailmassa, toinen teos­sa.
V Lenin on loukkaantuneen por­variston
mielestä hävittäjä, mutta
hävitystyö ei suinkaan tehnyt hän­tä
niin verrattomaks:. Kuka ta­hansa
olisi voinut hävittää, mutta
minä epäilen, tokko rcuXaan muu
ihminen olisi voinut rakentaa niin
hyvin uudelle pohjalle. Hänen aja­tustoimintansa
oli johdonmukaista
ja luovaa, hän oli filosofinen sys-teemirakentaja
käytännöllisellä a-lalla.
Vallankumouksissa llmeneik-sen
kolmen laadun ihmistyyppiä.
Sellaisia, jotka rakastavat vallan­kumousta,
koska ovat anarkistisia
ja väkivaltaisia luonteita. Sitten
on sellaisia, jotka ovat katkeroit-tuneita
-mieskohtaisesti kärsimis­tään
vääryyksistä. Ja lopuksi sel­laisia,
joilla on määrätty yhteis­kuntajärjestelmän
ihanne, poikke­ava
olesmassa olevasta, ja jotka,
jos vallankumous on nistuu, käy­vät
käsiksi työhön luodakseen
ihanteidensa mukaisen kestävän
maailman. Lenin lukeutui viimerc-simainittuun
tyyppiin — harvinai-simpaan
mutta verrattomast: Tiyö-dyllisimpään
näistä kolmesta.
'Olen vain kerran tavannut Le­ninin.
Vuonna li920 näet keskus­telin
tunnin hänen kanssaan työ­huoneessaan
Kremlissä. Minusta
muistutti hän Cromwellia enem­män
kuin mikään muu historialli­nen
henkilö. Kuten Oromweli, tu­li
hänkin pakotetuksi diktaattorin
paikalle vain siksi, että hän oli ai­noa
pätevä henkilö asian vaati­malla
hetkellä. Kuten Cromivel-lissa,
yhdistyi hänessäkin ahdas,
ajattelun oikeaoppisuus suureen
taitavuuteen ja joustavuuteen ie-ossa,
vaikkakaan ei hän koskaan
taipunut mihinkään myönnytyk­siin,
joilla oli jokin muu tarkoi­tus
kuiri kommunismin, lopullinen
toteuttaminen. iHän oli täysin re­hellinen
ja vailla itsekkyyttä. Olen
vakuutettu' siitä, että hän olisi
asettunut syrjään millä hetkellä
hyvänsä, jos hän täten olisi luul­lut"
• palvelevansa kommunismin
asiaa.
Hänen teonvoimaisuutensa juon­tui
horjumattomasta vakaumukses-ita.
Hänellä oli sellainen ehdoton
usko,, joka on melkein tuntema­ton
epäilevämmällä lännellä. Hä­nestä
oli kaikki • muu usko —- esim.
että sää- ja rotusuhteet vaikutta­vat
kansallisluonteeseen tavalla, jo­ta
ei voida selittää taloudellisilla
syillä — vain porvarien ja pappien
vääräoppisuutta. Kommunismin
kiertämättömyys oli hänestä koh-italosääteistä,
tieteellisesti yhtä var
masti todistettavaa kuin auringon
rata. Tämä teki hänet levollisek­si
vaikeuksissa, urheaksi vaaroissa,
kykeneväksi näkemään Venäjän
vallankumouksen . vain maailman-taistelun
välikohtauksena. Bolshe-kihailinnan
ensi kuukausina odotti
hän kukistuvansa millä hetkellä hy­vänsä.
Luulen, että Skotland
Yard —- Englannin salapoliisikun-ta
—- oli vähemmän hämmästynyt
Leninin menestyksestä kuin tämä
itse. Mutta hän oli todellinen in-tematsionalisti,
hän tiesi, että
vaikka Venäjän vallankumous epä­onnistuisikin
johtaisi se. kuitenkin
maailman lähemmäksi vallankumo-ustai
Hänen vakaumuksensa tehokkuus
oli samalla kertaa hänen voiman­sa,
että eräässä määrin hänen jää-yksi
vuosisadassa ja harva meistä
saanee nähdä hänen vertaistaan.
TorontoD imtisui
Karjalan lentokoneraliastoon on
Torontossa tehty seuraavat lahjo­tukset:
J. W. Ahlqvist lahjottanut ?3.00,
haasteet julaistu ennen. O. W.
Hytönen lahjottanut $1, haasteet
julaistu ennen. OsÄi Korpivaara lah­jottanut
$2.00, ei haasta ketään.
iPrans Keinonen $5.00, haastaa O.
Jokelan ja A. Hillin, kunkin 5 dol­larista.
Kusti Lahti lahjottanut $1,
haastaa E. Löyttyn, H. Laakson, E.
Nyran, E. Heikkisen, W. Niemen ja
John Rajalan, kunkin $1. Otto
Salmelin lahjottanut $1 ja haastaa
Kalle Peltosen $1.
Lahjoitukset yhteensä tähän asti
13 dollaria.
Emil Väisänen $1.00, Windsoris-ta.
E. Rautiainen.
Valkaaijoi
Huhtikuulla on Ca^r*"- VW
°-rkun pitäjäsS''^^ '^^Z
fim. nahkurin p o Ä ^^i»a,
mi, ^talollisen poika W
JO Tenpakka. k„W ia.Tr.
Koirilan kylästä. ^«"»«BAto»
Kun yllämainitut vatv.-
jollakin vippakonstilla^^''
loteltua itselleenTnS
^ paiitkakaoBJIia
SaukSte.Marienniitisia
Suuri työttömyys, mikä kaupun­gissamme
on ollut koko kevään ei
näytä yhtään vähentyvän, vaan pi­kemmin
päinvastoin on odotetta­vissa
että se lisääntyy yhä uhkaa­vammaksi.
Jos huhuissa on perää
että täkäläinen Algoman terästeh­daskin
taas topataan tykkänään
niin se myöskin tulee taas lisää­mään
työttömien armeijaa tuhan­silla
miehillä. Ja mikäli näyttää
niin se tulee taas pysähtymään näi­nä
päivinä, ja eipä ihme, sitähän on­kin
terästehdas tehnyt jö pitkät
ajat että kolme neljä kuukautta
kun se käy, niin sitten se lopun
vuoden aina seisoa törröttää noki-sine
savupiippuineen.
Paperimyllyn laivalaituri, jota
piti aljettaman tekemään jo viime
syksynä ja talvella oli hyvin lu­paava
kirjoitus Soon "Tähdessä"
että keväällä aljetaan työ laivalaitu-,
rilla. Mutta tuohon on jo kyllin
paljon tutustuttu että ne jää vaan
kauniiksi lauseiksi paperille. No
eipä tiedä mennä sanomaan vaikka
joskus kymmenen vuoden päästä
alkaisi tämäkin työ. Ehkä koko
juttu on samallaista -mitä puhut­tiin,
vahvasti noin kymmenen vuot­ta
takaperin että tänne aljetaan te­kemään
kuivaa tokkaa ja työ ehkä
silloin vähän jo nimeksi aljettiin-kin,
mutta imenneinä pitkinä vuo­sina
ei vielä ole kuivasta tokasta
puhuttu luotua sanaa -ja siihen se­kin
jäi.
Gutron. Minella pitäisi taas aljet­taman
työ tässä kulissa mikäli täkä­läinen
Soon "Tähti" tietää kertoa.
Kaivosalueen on ostanut muka joku
kaivos syndikaatti, alueella on tois­tasataa
kaivospaikkaa misSä on tut­kittu
maan mineraalipitoisuutta.
Vanhalle Gutron kuItakaiyannoUe
missä on viety jo muutama sata
jalkaa nostoaukkoa maan alle,. pi­täisi
näitten tietojen inukaan al-jettämaan
hetimiten rakennustyöt,
myllyn laittamiset y. m. Mutta ei
sentään kenenkään tarvitse , innos­tua
liikaa . tuohon kaikkeen vaikka
sitä niin- kauniisti kuvataan. Näyt­tää
että tuo on kaikki sitä hyvää
^ ^ L O N G LAKE, ONT.
KadolauM oHut nie. is i
metsästä kuolleena, n ä ^ v Ä
na t. k. 21 p. laksi Copper aiff;.
sa asuva kansalainen H ^ l «
John Salon farmilta, j o s s a ^ ' „ |
vierailemassa, kolmen mailin pää!
sä ^olevaan Chief Lakelle uböni.
soutamaan, luvaten tulla illalla ta
kaisin. *
Vaan kun , ei miestä kuulunut,
kaan takaisin vielä seuraavanakaan
paivanä, ruvettiin pahaa pelkää,
mään ja niin läksi perjantai aamj
na neljä miestä häntä etsimään
luullen hänet hukkuneen, kovat
tuulet kun ovat raivonneet näinä
päivinä.
Vaan Chief Lakelle saavuttuaan
he löysivät veneen rannalle vedet-tynä
ja Hillin mukaansa ottaman
repun, joka sisälsi uistimen ja vä­hän
evästä, veneen keulaan laitet­tuna,
joka osoitti hänen ei järvelle
lähteneenkään. Silloin etsijät tie­sivät
hänen lähteneen metsään, hä­nellä
>. kun oli myöskin pyssy mn-kanaan.
Etsijät eivät kuitenkaan niin
vähän joukon kanssa lähteneet met­sään,
vaan yksi lähti kaupunkiip
vaämattömyytensä: ja taipumatto­muutensa
lähde. Hän ei voinut
uskoa, että toinen maa voisi erota
toisesta muussa kuin taloudellises­sa
kehityskohdassaan. Muistiinpa­noissani,
joita tein keskustelustani
Leninin kanssa, on seuraava koh-
^*Kysyin häneltä, myönsikö
han ja missä määrin englantilais­ten
olosuhteiden erikeisuudet. Hän
myönsi, että Englannissa oli sil­loisella
hetkellä varsin vähän val-lankumousmahdollisuuksia
ja ettei
työväenluokka siellä vielä ollut
saanut kyllikseen parlamentaari­sesta
hallinhastäT Hän toivoi kui­tenkin,
että tämä tulia tapahtu­maan
työväenministeristön vaiku­tuksesta.
Mutta . väittäessään, et­tä
Englannin mahdolliset tapaTitu-mat-
sujuisivat ilman verenvuoda­tusta,
torjui Mh käsityksen mieli­kuvituksen
tuotteena.» Toivon •
että tämä hänen käsitykseni oli
erehdys. Mutta tämä on oleelli­nen
osa siitä, mikä muodosti hä­nen
voimansa, ja ilman vakaumus^
taan ei Mn -koskaan olisi voinut
vallita niitä rajuja voimia jotka
laiseen satamaan saapunutta tai läi- pääsivät irralleen Venäjällä, Hä-canadalaista
"puhvausta" eikä mi­tään
muuta. Perästä nähdään sano
torventekijä.
Viiti-kuucitoista tuntisia työpäi­viä.
Meille tiedotetaan Mile 138
A. C. Ry :n varrelta, että sillä mai­li
numerolla tehdään uittotyössä 15
—rl 6 tuntisia työpäiviä. En tosin
ole vielä saanut tietää kenenkä käm­pällä
noin pirun pyöreitä päiviä
tehdään siellä, koska sanotulla Mi­le
numerolla on useampia kämppiä.
Luulisi jo työläisten käsittävän-jär­jestymisen
tarpeellisuuden kuin
vielä 20 mnellä vuosisadalla tehr
dään 15—16 tuntiin päivässä työtä.
Ja inoastaan järjestymisen kautta
voidaan korjata tällaiset mätäpai­seet.
Järjestykää jo tänään parem­pien
elinehtojenne puolesta.
Ammattipainija Henry Karhunsaa­ri
ja William A. Ponnie paini K.
P. S. J. osaston haalilla toukok. 19
pnä. H. Karhunsaari suoriutui voit­tajana.
Ja taas toukok. 29 pnä
paini H. Karhunsaari Fred 'W.
Mastin ka'nssa Hussey haalilla. Kan­natus
täällä Soos^ ei oikein enää
näytä vetelevän ammattipainijoita,
sillä suomalaiset ovati jo tulleet nä­kemään
sen humpuukin mitä am-mattipainissa
on sisällä. Ja eipä
näytä toiskielisetkään antavan sil­le
enää sitä-.kannatusta, mitä ne
sai osakseen silloin kun paini oli
oikein huipussaan.
Itahalainen teatteri, joka sijait­si
James kadulla, paloi maanantai-ha,
toukok. 26 p. aamulla. Syy
tulen irtipääsyyn on tuntematon.
Suomesta tulleet henkilöt, olkaa
hyvät , ja perikää todistuksenne,
joista on otettu kopiot. Vihtori
Pyrrä eli Humasti, Edv?ard Tuomi­nen,
Victor Salminen, Herman Tal­vio
ja Juho Metsäläi Todistukset
saa periä Matt Jaloselta 121 Huron
St., Soo, Ont.
viranomaisille ilmoittajaan ja toi­set
ilmoittivat naapureille, jotb
sitten taas joukolla lähtivätkin et­simään
metsästä päin kadonnutta,
kuitenkaan sinä päivänä löytämättä,
Vasta sunnuntaina päivällä, jolloin
taas oli 17 miestä kadonnutta hake-
Tämänlaisella rubrtlkilla vä­li
Salo kalliolta makaamassa pää
kuulan lävistämänä. Asemasta ja
kaikesta päättäen vainaja oli teh­nyt
itsemurhan ampuen silmästä
sisään, kuulan tullen niskasta ulos.
Syytä tähän kamalaan tekoon ei
tiedetä, eikä hänessä mitään eri­tyistä
huomattu sinne lähtiessäkään.
Vainajalta jäi vaimo ja yksi lapsi,
jotka asuvat Copper Cliffissä.
T. H.
^ 0 - — ' • —
GREGOIRES MILLS, ONT.
Karjalan ilmalaivarahatto. Atina
Laitfnen vastaa ^ Lyyli Toivosen
haasteeseen $2.00 ja haastaa Jns-si
Suurosen $1.00. — Juusi Suu­ronen
vastaa $1.00 ja haastaa Eli
Puron $1.00. — H. Mäki vastaa
Lyyli Toivosen haasteen $2.00 ja
haastaa John Kulmalan Copper Clif-fistä'
$2.00 sekä George Vesan Port
Arthurista myöskin $2.00. .... Her­man
Heino vastaa L. Toivosen haas­teen
$2.00 ja haastaa Isakki Mäen
ja Kusti Kuistin kummankin ?1.00.
— Matti Harju vastaa L. Toivosen
haasteen $2.00 ja haastaa Esteri
Alatalon, K. Korkealan, Anton Eic-lundin,
Victor Branderin, Hennan
Palomäen, ja Mikko Mäen, biitld
2 dollarista.
• —.—o—
WARSPITE, ALTA.
koetan minäkin puoleltani kir­jottaa
jonkun rivin Vapauden paU-töille,
vaikka en olekaan mikään
kynäilijä.
Kesä tekee täälläkin tuloaan.
Luonto vapautuu talven kylmijS
kaleista. Linnut iloitsee ja
rellen- tekevät pesää puitten ok­sille,
jossa sitten - jatkavat suflien
luonnon luomistyötä. ^
.Vaan sinä palkkaorja, työn rj-^
kaan raataja, voitko nauttia Ke­väästä?
Varmaankaan et voi_ K»;
ka et ole vapaa luonnon lapsv
nä olet palkkaorja, sinun tayjyy. ;
hertaa aamusta iltaan ja luoda w
pitalistien kassaholveihin_ y^aivoj
Ne työläiset taasen, ^o^* _
nousseet vsatustamaan yliarvon lu^
„,ista. ovat joutuneet va^^^^^^^
jossa heidän täytyy olla mm^
U työläiset.eivät suurena en^^
inistonä järjesty tarkotusta
taavalla tavaUa. , . . ..^ Va-
Jos näen tämän kn-jo^k^'»
pauden palstoilla luettavana,
kirjotan. toiste enempi. -
SILVER CENTRE. ONT.
' •' • ' 3Ir*-
Karjalan «««J"^*;^* Jcstiina
Aino • Hissala vastaa
Tafnmisen haasteeseen
taa seuraavat toverrt. It-sen
I d-ollarista.