Vapaus, June 3, 1924

              TOstaina, kesatamn 3 p. —Tues, Jane 3
UIKEEENBOITAJAll OSAfflO
PliMORTn
, ,1a iäriestömrae suomalaisaie osastoille on lähetetty
^'T1 V ^ ? \ U D E N T I L A U S K O R T T E J A . Osaston virkaili-
P 0 ; A I M A nämä kortit tulevat jaetuksia osastojen
-:«in on asia esille ensimäisessä osastonne kokouksessa
jäsen Ot
io sitäkin enn ien voidaan kortteja jakaa jäsenistölle.
mikäar
T-sen^en taas puolestaan onpidettävä vallankumouksel-vr-
C l i i - u u t e n a a n ottaa tuttaviltaan, tai keneltä tahansa,
• ilai=ella kortilla. Jos me rivakasti toimimme, ei ole
ihme hankkia viisisataa, jopa tuhannenkin uutta tilaajaa
Vapaudel ie-n-'
ur n kokouksissa on parhainta jakaa kortit etupäässä
•M, rA^fon vapaaehtoista innostusta niiden myymiseen. Mutta
mille. '. osastojen vakavasti painostettava jokaista
^-^ f ^ ^ / i - K n i a a n näillä korteilla ainakin yhden tilauksen.
t;ta iniikaa kuin kortteja alkaa saapumaan Vapauden kont-
. ; ; n "iulkai^taan sekä tilaajan että tilauksen ottajan nimi ja
Kuka on ensimäinen tällä kunnialistalla. Nostattakaamme
naisissa oikea punaisten korttien ryöppy. Alkakaam- miehissa .la
me heti. V A P A U D E N LEVITYSOSASTO.
SimS
haarat jotka löytyvät täällä suor-kaopunissa,
pieniä erilaisia teolli-snoslaitoksia
oo jälellä, joissa joi­t
a k i n satoja työläisiä on kussakin
oUen niistä suurin automobiiliteoUi-snus,
joita on kolme eri tehdasta
ollen Tnrent Co, suurin, jonka työ­läiset
ovat tuhannen nurkilla par-
Kurssi
Smk. 38:-
Dollarista^
L ä h e t y s k u l u t :
40c lähetyksistä alle $30.00,
50c. lähetyksistä • $30.00—
159.99 asti, 75c lähetyksistä
$60.00—?99.D9 ja $1.00 kai­kilta
$100.00 taikka sitä suu-remmilta
lähetyksiltä. Sähkö-sanomalähetyksille
on kulut
$3.'=n.
Torontossa ottaa TaTiaväTi-tyksiä
vastaan S. G. N e i l , '957
Broadview Ave,
LaivapiletteJB mjrydian.
Tiedustakaa pilettiasioita.
Vapaus
Box 69. Sudbury, Ont.
LAPPI, ONT.
Pitäiu taa* vähän kirjotUa, mutta
ei 'tuo järki riepu tahdo oikein
juosta. Eikä ole oikein suuria t a ­pahtumiakaan
ollut, paitsi että ke­sä
näyttää tulevan kainalokeppi-cn
kanssa, siis kovin MtaasH Ön
ollut kovin kylmät tuulet j a ySpak-iaset,
ja näyttää että ylätuvan tlk­ko
ei ensinkään ole snrotoalella,
koska ei kyyneleitä tipu lainkaan,'
jotka olisivat tarpeen, että pääiad
raoho kasvamaan j a tulisi lehti pui­hin,
sillä huonoilla sihnillä e i . e r o l ­ta
JOS on alkua vielä ollenkaan.'
Viimeisessä osaston kokonksCiSsa
hyväksj-ttiin koejäseninä osastoon
seuraavat toverit heidän mukana
olleitten todistustensa perusteella:
Johan Kivisaari, Kusti ja Aukusti
Kallio Lapuan pitäjän Lokaluöman.
kylästä ja päätettiin kurjottaa si-r
kalaiselle työväen yhdistykselle
saadaksemme heistä tarkemmat tier
dot Seuratkaapas toisetkin esi­merkkiä
ja liittykää kansainväliseen
työväenliikkeeseen ja toimikaa sen
mukana; mitä suurempi joukko, si­tä
lähempänä on päämäärä. Ja
myös te nuoret midhet, tulkaa jouk-f
koomme, niin voitaisiin paremmin
järjestää huvipuoli. Älkää pelätkö
«itä että JOS toiset teitä pilkkaavat,
Ei, istu siinä kussa pilkkaajatkin
Ktuvat ja palkitse pilkka pilkalla.
Se, on niin helppo tehdä ja kyllä
fe vielä joskus tulee ymmärtämään
itsekm erehdyksensä, että ovat l i l ­jaa
uskoneet Industrialistia, jossa
hnudetaan että kuinka me rakeni
narame uuden yhteiskunnan' van­han
kuoren sisään. Mutta pannaan-pieni
esimerkki näille 'ii-veen
tohtoreille: Jos he voivat känkrimui
»an kuoren sisälle rakentaa^ tiudeh
*^stan ja vanhan sieltä hävittää
P^K siten että eivät' pienimmästi-jaan
riko sen ulkokuorto, niin-sit-^
«n minäkin • voisin uskoa heidän
teoriansa.
Olin erään asian unhoitta^''feeu-'
Alillamme on eräät nuorikot men-,
»fet Amorin alttarille, käyneet pa-
Pffl edessä väärän valan teossa; niin
menneet naimisiin, tokaus
rr^" i^imalatar on.^hkä asiat
^^"•^^ No: niin,, mitäpä siinä
""^^^ kun Ivkkyä-tyko-vaän:-: •..
Untisten kirjottaja.
——--9—-r—
^ NIPIGON, ONT.-
»JkoLia ,a.p„nni SnomesU Ca-hS^
l: ^ ^ " i M e e n : talven; aikana
^ ^ a s ^ maaliskuun alussa saa-
^ Cä^adaan Cobalt nimiseen paikl
kaan Alavuudelta Sydänmaan ky­lästä,
W. L kaksi valkoista. Yksi
« a Buxneltään Titomas Hmmakko,
oUut vapaehtoisesti valkoisten rin­tamalla
koko kapinan ajan, tieten­kin
ollut etevä työläisten murhaaja
koska hän on saanut aliupseerin ar­von,
sitten ollut mukana Aunuk­sen
retkellä. Tuntomerkit: pituus
alle keski koo'on, iältään alle 30
vuoden, puhuessa,, suu menee hiu­kan
vinoon, toiminut Niinimaan
Nuijan puheenjohtajana sekä koit­tanut
parhaansa työväen toiminnan
fcrilnstaThiseksi ja samoin -Juho
Talkkari lylientänyt nimensä Juho
K a r i , myöskin ollut mukana vapa-öhtoisesti
Talkoisten puolella, saa­tuaan
siellä hsrvää oppia, murtau­tui
veljensä kanssa polkupyöraliik-keeseen,
josta varkaudesta hän jou­tui
-vuodeksi vanTälaan ja sieltä
päästyään siirtynyt Canadaan tie­tenkin
rehellisenä työläisenä. On
huomattavaa että Tian' on poliisi­konstaapelin
poika, keskikokoinen,
ijältään hoin 2B -raoden paikkeilla.
Työläisten on oltava -varovainen
tällaisrten sankarien suhteen, jos
hieillä on jotain todistuksia Suo­mesta
työväeltä, l i i i n ne ovat eh­dottomasti
Vääriä.
haimmilla ajoilla. Ford Motor Co
ja Overland joilla kummallakin on
kuusi eli seitsemän, sataa työläistä.
Auton korjauspajoissa ehkä myö£
työskentelee tuhatkunta työläistä
yhteensä.
K a i k k i tässä"" nimitellyt työmaat
ovat suurelta osaltaan ensiksi sel­laisia,
jotka ovat ikäänkuin eri kaiv-sallisuuksille
eristettyjä, että vaan
harvassa tapauksessa niiden jouk­koon
pääsee pujahtamaan vieras-maan
kansallisuuteen kuuluva. Siis
sille suurelle siirtolaistulvalle, niille
siirtolaisille jotka tulevat kotimaas­taan
j a .mikä mistäkin, jää vaan en­sikädessä
työhön pyrkimys paikaksi
Suurkaupimgin toi­lauksia
Tämä •uurbaupunki suuruudes­taan
i u o l i m a t t a Jiäyttää näin huo-kaiken
näköinen rakennusteollisuus,
mutta silloin kun teollisuuselämä
on lamassa, niin on myöskin entis­tä
enemmän rakennusteollisuudelle
pyrkijöitä ja on se myös hiljaisien
teollisuusaikojen vallitessa lamassa,
kuten nykyäänkin rakennetaan täs­sä
kylässä hyvin vähän ja on e-sim.
niin kutsuttuja karpenteria
kaupUnissa neljättä tuhatta, joilla
ei edes yhdellä tuhannella ole työ­tä.
Siis näille uusille tulokkaille
jää vaan etsittäväksi löytämätöintä
työvoiman ostajaa, joita kiertelee-kin
tuhansia pitkin kaupunkia aa­musta
iltaan ollen kurja epätoivoi­nen
elämä jokaisella kestettävissä.
Siis kurjuutta yhä kasvavaa kur­juutta
huokuu tämänkin suurkylän
ummehtuneet nurkat tuhansille
työläisille.
Yhä proitesteerataan. Ne harvat
suomalaiset, jotka ovat onnistuneet
pääsemääö työhön Wenand kana­valle,
ovat joutuneet mitä pirulli-semman
pätriotismivihan alaiseksi
ja patriotismi menee jo niin pit­källe,
että yhdistykset, jotka muka
huolehtivat työläisten sivistyksestä
ja tietojen kartuttamisesta ovat se­kaantuneet
asiaan. St. Catharines-sa
oli toukokuun 25 päivä työläis­ten
sivistystä harrastavalla klikillä
edustajakokous, ja tuossa kokouk­sessaan
he päättivät hallitukselle
protesteerata siitä hävyttömyydestä,
että sanotulle hallituksen työmaal­le
on otettu suomalaisia työhön ja
enlanninkielitaitoisia työläisiä kier­telee
ympärillä pääsemättä työ>
hön. Kuvaava tapaus tuokin työ-
Iäisten sivistyksestä huolehtivan kli­kin
todellisesta tarkoituksesta.
TySlälaii narraillaan. Parisen
viikkoa sitten eräs työnyälitysliike
lähetti kuusikymmentä suomalaista
työläistä Mitland nimisen paikan
lähelle saarelle tekemään muka
halkoja. Miehet perille päästyään
huomasivat täydellisesti itsensä pe­tetyksi.
Sillä puheitten mukaan
piti paikassa olla metsää mistä hal­koja
olisi voinut tehdä, mutta mie-hien
kertoman mukaan oli vaan puu
aina noin parin kymmenen neliö
jaardin alalla, metsästä kun aikai­semmin
oli jo tehty tukkia j a hal­koja,
joten tämän joukon olisi pi­tänyt
miU*ei tyhjästä saada jotakin
aikaan elääkseen työ kun oli urak­katyötä.
Miehiä e*i kuitenkaan komp­pania
tai jappari suostunut kuljet­tamaan
takaisin, j a vesi matkaa
kun oli noin 14 mailia, yritti osa
pettyneitä tekemällään lautalla liik­kua,
joutuen miltei heti vaaraan
tuulen kuljettaissa alusta aavalle
järvelle. Majakkavahti ehtien hä­tään
ja kuljetti miehet takasin se­kä
pakoitti pomot kulettamaan hei­dät
myös takaisin. Siis kurjuutta
kurjuuden päälle näillekin työläi­sille
mikä kolme, mikä useamman
kuukauden työtönnä oltuaan yritt
päästä työn ääreen, joka päättyi
näin katkeraan pettymykseen.
Tuomas Tykjäsiä keikahtanut.
Kaksi ruokatalon pitäjää on jo
paikkakunnalla "postannut". Seu­rauksena
siitä, että työttömyydessä
olevia vieraita on ollut ruokamie-hinä,
joten menot on kasvaneet,
vaan ei tuloista ole ollut paljoa-kaari
kustannuksien peittämiseksi.
Siis prikulleen Tyhjäsen kokemuk­set
uusiintunut tessäkin.
Polsu.
tuvaunnt kulkee kello kymmenestä
aamulla kello kuuteen illalla. Oh­jelmaa
on runsaasti: torvisoittoa,
sekaköörilaulua, puhe, runo, kup­letti
Pikku ViUeltä. (Omatekoinen
paikkakunnan oloista). Urheilua on
jos mistä lajista. Ravintola ensi
luokkainen. Paljon kimypiimää y.
m. herkkuja.
Nyt alkaa olla taas "Pirtilläm-me
elämää, siellä soitetaan, laule­taan,
melkein yötä päirää. Ne
henkilöt, jotka aikovat antaa oh­jelmaa
joko laulaen taikka soittaen,
tulkoot Pirtille minä aikana päiväs­tä
tahansa harj ottelemaan. Ville
on tavattavissa siellä kaikkina ai­koina
päivästä. — V. A.
Port Arthur, Fort William ja ympäristö
Vapaudan uutistoimisto Port Arthurissa. 316 Bay S t Toi-miatoBsa
myydään kirjallisuutta j a rihkamaa, välitetään Vapauden
Ja kaikkien puoluelehtien tilauksia, rabavälityksiä ja laivapilettejä.
:noJen liikeaikojen vallalla ollen,
aueill^ työvoimaa ikauppaaiiille ikään
kuin luuitausmaalta, Ja .juttu - on
sama min k ^ ä M ikuin .talvellaldB;
sillä ^elä nytkin on; työn «aanti
mahdollisuudet liyvin niukat.
Tosin oleilee tässä kylässä lähes
jraoB mal^röima annifitä j a on/kau­punki
Orifefion pääkaupamki, mutta
varma ^ l i myös «ttei tämä ; kylä
koskaan ole ollut inäkäan -virfcas te­ollisuuskaupunki.
Sopivin ja asV
aliisin •on Toronto kun sitä kut­sutaan
kauppa ja VäEtyspaikalirä.
sillä: esimerkiksi vaatetuotannon vä­l
i t t i Toronto suurimmalta osal­t
a a n ' koko itä- ja etelä-Ontarioon
ja öisiksi lätisi- j » pohjoisosiinkin,
sekä Samoin useampia eri teollisuus
tuotteita välittää Toronto kymme­nien
tuhansien arvosta viikottain
yksin kahden kaupan uloslähetyk-set,
Simpsonin j a ^ Eätonln, tekevät
satojatuhansia kuukausittain. Y h ­den,
suurimman teollisuushaaran
yaateteollsuiudessa omistaa Eaton
Cb., ollen sillä työläisiä palveluk­sessaan
toistakymmentä ' tuhälta
kaupassa olevien palvelijoiden karis-sa,
samoin on tuhansiin nouseva
väestö Simpsonin liikkeessä, joskin
pe on huomatusti pienempi edellisr
ta. Lisäksi on kaupunissa useita
pienempiä vaateteollisuuden .alaan
kuuluvia tehtaita, jotka miltei. poik-
.keuksetta kuuluvat juutalaisen kan­sallisuuden
• huostaan,; ollen; omis­tajat
juutalaisia, jä samoin työväes­tö,
jota ' kansallisuutta Torontossa
on lähes" satatuhatta. '
• XJseita tuhansia työskentelee eri­laisien
kulutustavarain uloslähetys-sekä
sisäänottoliildceiBsä, ollen niis­tä
hedelmien'ja juurilcäsvien käsit­telijät,
varastohuoneissa italialaisia
ja sama kansallisuus; omistaa, use­amman
""ffatä • hiedelmäkaujipaä er:'
psissa; kanptirilda, ollen koko tue
iiikehaara ikäänkuin erikoisilla oi­keuksilla
tässä kaupunissa luovutet­tu
tuon kansallisuuden käytettä-
.yäksL ' -;, • • •' • ' , '
• Kaupunissa oleviat ravintolat ja
pesuliikkeet omistaa suurelta osal­taan
kiinalaiset, j o ^ n ne. liikehaa-i-
at: ovat' m i l t e i ' kiinalaisten hallus­sa:"
' 7-' •••• • ^
N Kaupunin katovaunuliikenteer
p^veluksessa on kolmisen tuhatta
työläistä; ollen siinä mUtei kaikki
englantilaista työvoimaa.
• vTässäpä ne sitten ovatkin mai-nittnna
ne suuremmat teollisuuden
Taasen Ikietiteli lehdestä uutinen
että nyt ruvetaan :rakentamaan, tän­ne
valtion puolesta uutta linnaa sa­maan
paikkaan missä on uusi oike­ustalokin.
Tästä asiasta on jo pu-
Tinttu viime syksystä asti, mutta
sen valniiinipaä siitä vain ei ole
tullut, saa nähdä töleeko tästä vie­läkään
miltään sen parempaa. Sa­moin
on Jehäessä kierrellyt juttua
niistä. rahasummista mitä on luo­vutettu
uuBien teiden rakentamiseen
tässä piirissä, sekä muista uusista
pienemmistä "hallituksen rakennuk-ssita
jolta pitäisi korjata. Sanan­lasku
sanoo "että paljon ääntä,
mutta vähän -villoja', ja tämä pi­tää
palkkansa tässäkin.
: Jos missään niin Arthurissa oli-^
si nyt työt tarpeeseen sillä alkaa
j o olemaan pian niin, että suuret
joukot pitää olla syömättä kuin ei
ole työltä eikä liioin silloin ole toi­voa
ruuan ostamiseen. Metsätöi-d
^ alkamisesta .kyllä puhutaan ja
pii jo kuulojen mukaan muutamien
pitänyt: lähteäkin, mutta mitään
suurempaa apua e i sekään tule vielä
antamaan sillä siksi suuret joukot
o^at nykyään jouten ja aina tulee
v a i n miehiä Suomesta ja muualta
Europan maista, joten joukot aina
yaan lisääntyvät okä työpaikkoja
vain lisäänny.
Nyt kun alkaa ^taa« uu»i metsän
rnniiauksen aika, niin olisi keskus­teltava
siitä mitenkä ^olemme jär­jestyneet
jotta voisimme olla jär­jestyneinä
[ yhteistoiminnassa tois­ten
työläistoverien kanssa ja jär­jestää
tulevan talvisen toimirinan.
Me tiedämme että komppaniat o-vat
valmiit polkemaan meidän palk^
kamme taas metsissä niin alas kuin
on. suinkin mahdollista, sillä tällai­sina
aikoina kun ori miehiä pal­jon
tarjolla niin komppaniat käyt­tävät
tätä hyväkseen ja mikä on
käyttäissä kun emme ole järjesty­neet,
että voisimme itseämme puo­lustaa
heitä vastaan, jota vastoin
komppaniat ovat kylläkin osanneet
järjestää itsensä että heidän toi­mintansa
ei ole ristiriidassa tois­tensa
kanssa silloin kun on työ­läisten
. riistäminen kysymyksessä. '
Lumber Workers Industrial Unio
of Canada (Canadan metsätyöläis-ten
unio), on unio joka järjestää
kaikki tämän maan metsätyÖläiset
samaan teollisuus järjestöön ja sa-inaUa
ainoa unio €anadassa joka
toimii Punaisen Taloudellisen Kan­sainvälisen
kanssa yhdessä, ollen
siis se unio, jota meidän pitäisi voi­mistaa
' j a vahvistaa, lännen tove­rit
ovat ottaneet tämän enempi a-siakseen
ja siksi tällä uriioUa on­kin
lännellä suuremmat joukot, jo-t
k a toimivat tämän union ohjelman
jälkeen, meidän ' velvollisuutemme
dostaa kertakaikkiaan inin että
karkki ollessamme vallankumouk­sellisen
liikkeen palveluksessa oleni
mepa sitten työssä inissä hyvänsä,
niin .käsiämme kaikki voimamme
ja enerkianune yhteisen päämää­rän
saavuttamiseksi.
Lauluseura, josta jo ennemmin
olemme maininneet tulee nyt an-tamaari
sen konserttinsa -5 päivä
niin kuin ilmoituksesta toisessa pai­kassa
näette. Ohjelmassa on tois­takymmentä
laulua kööriltä sekä
paljon yksityis numeroita, katso­kaa
ohjelmaa paremmin niin näette
sen yksityiskohtaisesti I^ääsylip-puja
saa lauluseuran jäseniltä ja
Vapauden kirjakaupasta.
Lasten iltamaa ei myöskään sovi
unohtaa joka tulee pidettäväksi In-tolassa
7; päivä hyvällä ja vaihtele­valla
ohjelmalla. Jokaineri silloin
Intolan haalille katsomaan j a naut­timaan
Arthurin osaston pyhäkou-lulasten
iltamasta.
Seuraavan suuren kappaleen ni­mi,
joka tullaan esittämään osas­ton
näyttämöllä on Punainen Ka­sakka.
Kappale on 4-näytöksinen
ja kuvaus Virosta. Kappaleessa tu­lee
selvästi esille kasakan rehelli-eyys
oppimattomanakin, jokaisen
on pidettävä mielessä tätä tilaisuut­ta.
~ J .
Ft. WiHiamin uutisia
.Suuret kevätjuhlat toimii Fort
•Williamin osasto 7 j a 8 päivänä ke­säkuuta.
, Siis ensimäiset juhlat
näillä seuduin. Olemme onnistu­neet
saamaan kentän (Inter City
Parkin), joka on kaunein paikka
Port Arthurin ja Fort Williamin
välillä. Siis työriraatajat viettä­mään
yhteistä juhlaa innostunein
mielin. Olemme koittaneet saada
ohjelman niin viehättäväksi kuin
on mahdollista. Ja varmaa on, et­tä
se tyydyttää suurempiakin vaa­timuksia.
Lauantaina 7 päivä esittää näytel-mäseuramme
järkyttävän ; näytel-riiän
"Valkoisessa Suomessa" nel­jässä
näytöksessä, jota tietysti tu­lee
kaikki katsomaan, mitä van­hassa
maassa nykyisin hommataan.
Olette kyllä kuulleet siitä puhut­tavan,
vaan paremman käsityksen
siitä tietysti saa kun näkee sen
näyttämöltä. Pääsylippuja etukä­teen
saa entisistä paikoista. J a mak­saa
ne vain 40 senttiä etukäteen.
Ovelia 50 senttiä. .Kappale oluii
tietysti dollarin arvoinen, mutta me
annamme sen melkein ilmaiseksi
näin juhlien kunniaksi.
Sunnuntaina alkaa juhlat kello
Työväen v a l l a n kumoustaistelu
Suomessa V. 1918 päättyi tappioon
useasta eri syystä. Yhtenä syynä
oli työväkemme sotilaallisen valmis­tumisen
ja kouluutumisen puute.
Toisena syynä Saksan imperialis­min
sekaantupiinen. Kolmantena
oli työväenpuolueemme ja varsin­kin
sen johdon poliitillinen valmis-tamattomuus,
sen vasemmisto-sosia­lidemokraattinen
puolinaisuus, jota
me suomalaiset kommunistit sittem­min
itsekritiikissämme olemme eri-
, tyisesti painostaneet. Vihdoin nel­jäs
tappion syy oli Suomen talon­poikain
asettuminei;! kapitalististien
puolelle.
Viimeksimainittu seikka on mei­dän
tulevan vallankumoustaistelum­me
kannalta kaikkein tärkein huo­mioonotettava.
Suomessa ori maatalousväestöä
noin 65 pros. koko ^kansasta, siis
paljon enemmän kuin teollisuusvä-estöä.
Enin osa maatalousväestös­tä
on tosin proletaareja tai puoli-proletaareja
ja nämä olivat luokka­sodassa
meidän puivlellampie. Sa­moin
ne pientalonpojat, joilla Suo­men
porvarillisen lain mukaan ei
ole omistusoikeutta viljelemiinsä
maihin, ja joita sanotaan torppa­reiksi.
Mutta omistavat talonpojat,
niin hyvin pienet ja keskikokoiset
kuin suuretkin asettuivat silloin
yleensä valkokaartilaisten puolelle.
Miksi?
Suomen talonpoika on viviWco-maan
kyntäjä. Hänellä on sitkeä
sisu j a kova kallo. Hän on ennak­koluuloissaan
yhtä pitkeä kuin työs-säänkin.
Hänen r"">änsä on por-variilisen
järjestelmän vallitessa
kasvanut kaksi kovaa pahkuraa:
omistusoikeuden ennakkoluul'» ia
natsionalismin ennakkoluulo. Näitä
molempia on porvaristo käyttänyt
hyväkseen monien vuosikymmenien
aikana nylkeäkseen talonpoikia, ja
niiden avulla se •mvöskin luokka­sodassa
petkutti heidät.
Suomen porvaripiiolueet sanoivat
talonpojalle: "Punaiset ryöstävät
sinulta maan! Talonpoika ei älyn­nyt,
että tuo petos oli aivan sa­maa
kuin varkaan huutaessa: "ot­takaa
voro k i i n n i ! " Talonpoika ei
^des sen vertaa muistanut oman
nokkansa historiasta, että' j u u r i ka­pitalistit
ovat Suomessakin alunpi­täen
olleet talonpoikain maiden
ryöstäjiä, ei koskaan työväki. Kun
kartanonherrat ennen vanhaan ryös­tivät
suoranaisella väkivallalla ta­lonpoikain
maita ja muuttivat nä­mä
torppari-orjikseen, niin sen ym­märsi
talonpoikakin ryöstöksi. Mut­ta
kun kapitalistit ryöstivät talon-1
pojan omaisuutta petoksella, kau-l
palla ja verotuksella, niin sitä ei
tämä älynnyt ryöstöksi. Hän uskoi
ryöstäjän olevan suojelijansa ja pel-
Icäsi — punaisia pelastajiaan.
Nyt perästäpäin tuo petos on mo­nelle
talonpojalle jo m. m. Suomes­sa
selvinnyt. Mutta ei vielä lähes­kään
kaikille; ' M e Suomen kommu-nietit
koetamme «itä yhä edelleen
heille selvittää. Sillä me pyrimme
liittoon työtätekevän sorretun ta-lonpoikaiskansan
kanssa, me tah­domme
luoda Suomeen työväen " ja
taloripoikain vallan.
Suomen vallankumouksellinen työ­väki
el aio kajota talonpoikain o-maisuuteen
pakkoluoyuttaessaan
suurtilanomistajilta ja kapitalisteil­ta
maat ja metsät. Torppareilla
ja omistavillakin pientalonpojilla
Suomessa on nykyään liian vähän
maata, ei liian paljon; varsinkin
heillä on metsän ja laitumen puu­tetta.
Heille ön sen vuoksi annet­tava
lisää, eikä mitään pois otetta­va.
He ovat raskaan työn raatajia.
He ovat kapitalistisen nylkemisen­kin
alaisina kehitlSneet maatalou­tensa
jo verra^t^in hvvSUe - 1 " ' -
le. He ovat hankkineet kunnollisia
antaa
Port ArthoriD Osaston Sekakööri
_OSASTON TALOLLA
Kesäkuun 5 päivänä. Alkaa klo 8.30 iliaUa
O H J E L M A :
Sekakööri
Aatteen puolesta ROUGEL DE L I S LE
Illan tullen SIVORI
Soi Laulu Sov. P A L EN
Piano Solo A. S T E A R M AN
Runo MRS. SALO
Viulu Solo WM. H I LL
Kööriltä
Vapaa Venäjä KOSTAKOWKI
Ruusu ,
Murhe Kannel ; E. KAUPPI
Viulu Solo R. H U L K K O . Säest. S. A A R N IO
Runo MRS. SILMÄN
Kornetti Solo J. A A R N I O . Säest. A. S T E A R M AN
Puhe .• P. K A T A I N EN
—•——. Väliaika
Kööriltä
Barrikaadeilla , Sov. F. LINDROOS
Muisto säv. F. LINDROOS
Sinä Sanoit A. STEIN
Mandolini soittoa L. M I E T T I N EN
Laulua F. TUOMI
Soittoa: .S, AARNIO
Kööriltä,
Kansainvälinen Sov. P A A N A N EN
Hautauslaulu OXEN
Laululinnut , , O. L I N D B L AD
Viulu Solo , — —
Laulua ., A. U L V I LA
Runo — — — —
Kööriltä.
Sosialistein Marssi , Sov. P ^ L EN
Puna lippu —
Kupletti ,. L. M I E T T I N EN
LOPUKSI TANSSIA KELLO 1 YÖLLX
Sisäänpääsyliput 40c ovella. Etukäteen 35c
Pilettiä saaUvana lauluseuran jäseniltä ja Vapauden kirjakaupasta
P. A. O. LAULUSEURA.
Järjestömme Kustannusliikkeitten yhtei­sesti
kustantamana on nyt ilmes­tynyt
markkinoille
U U S I R U N O K I R J A
On aina valitettu; kunnollisen, meikäläisen runokirjan puu­tetta,
eikg ilman s|rytä, sillä todellakaan ei ole ollut mitään uu-dlempaa
runokirjaa saatavissa ohjelman esittäjillemme, lukuunot­tamatta
vanhempia Päiviön runoja. .Nyt on tällainen puute pois­tettu,
julkaisemalla tämä "MURROSAJAN LAULUJA", Joka ka-sittää
parhaiten tySläisrunoilijoIden tuotteita, niinkuin Aku Päi­viön,
Mikael Rutasen, Wm. Lahtisen ja Eemeli Rautiaisen sepit­tämät,
parhaiksi tunnustetut runot.
Päättäen siitä kysynnästä, mikä tämänlaatuisella runokirjalla
on ollut jo vuotia, luulisimme tämän uutuuden nyt löytävän tien­sä
Jokaisen tyolaisrnnoutta harrastavan kotiin.
ASIAMIEHETI Heti toimeen Ja levittämään tätä kirjaa
kaikkialla nyt kun se on uusi.
Sivuja on tässä kirjassa Tähän yli 200 Ja maksaa se vain
$1.25 sidottuna aistikkaisiin kansiin.
• V A T : A U ' S W • •V
Box 69, SUDBURY. ONT. '
pautusta kapitalismin ikeen alta se­kä
tulevan neuvostovallan taloudel­lista
tukea, niin saadan nähdä hei-däri
muokkaavan pian Europan ka-ruimman
ja kolkoimman koikari to­delliseksi
kulttuurimaakBJ.
Suuressa osassa Suomea tuli vii­me
kesänä kato. Ei ainoastaan työ­väki,
vaan enin maanviljelysväestöä-kin
syö siellä tänä talvena Venäjän
viljaa. Hyvinäkin vuosina meidän
kansamme täytyy sitä ostaa. Suo­men
talonpojat rupeavat nyt vähi­tellen
ymmärtäriiään, kuinka pal­jon
muutakin taloudellista etua
Suomelle olisi yhteistyöstä suuren
luonnonrikkaan Venäjän kanssa. Ja
samalla he rupeavat ymmärtämään,
kuinka arvokas omaisuus on se val­tiollinen
j a taloudellinen valta, joka
on työtätekevillä luokilla nykyään
Neuvosto-Venäjällä sekä koko So­sialististen
Neuvosto-Tasavaltain U i -
tossa, aina Karjalan työväen ja t a ­lonpoikain
tasavaltaa myöten.
Siksi me kommunistit uskomme
ja toivomme, ettei monikaan' Suo­men
talonpoika anna enää toista
työkaluja .ia koneitakin. Ei kukaan kansallisvihallakaan itseään
Suomen talonpoika pui viljaansa p i - i p g ^ ja sokaista. Me tiedämme,
hamaalla, vaan riihessä- Ja kar-jg^^ä Venäjän työväen ja talonpoi-hoidosta
he osaavat saada hyviä y^j^ väkevä Puna-armeija on Suo-
Tälkeen meidäft velvollisuutemme Sunnuntaina aiKaa jumat Keuo m^noiaosia ^u»^^-»^ ^------^j-.
SnLa y h d ^ ja dllä tavctn muo- 10 aamulla Inter City Parkissa. K a - tuloksia. He tarvitsevat vaan va- tyg^äan ja talonpoikain ystä­vä,
liittolainen turva. Siksi me
luotamme, että Suomen tulevassa
vallankumoustaistelussa talonpoika
yhtyy köyhälistön rintamaan. Ja
silkoin ei |meitä voita lahtarien val­he
eikä voima. O, V . Kuusinen.
METSÄ. JA UITTOTYÖLÄISTEN
OLOJEN PARANTAMiNEN
Viime kesäkuun lopussa lopetti
tri Leo Harmajan puheenjohdolla
työskennellyt metsä- ja uittotyö-
Iäisten asunto- y.m. olojen paran­tamista
käsitellyt komitea työnsä,
jättäen mietintönsä ja lakiehdo­tuksensa
mainittujen olojen pa­rantamiseksi
sosiaKministeriöön,
Ministeriö on sittemmin pyytänyt
komitean ehdotuksesta lausuntoja
mctgähallitukselta, asutushallituk-selta,
kaikilta maaherroilta, erinäi­siltä
metsä- ja uittoyhdistyksiltä
y,m. j a ovatkin ne nyttemmin kaik­ki
sosialiministeriöön saapuneet.
Ministeriön tarkoituksena on, heti
kun kiireelMsemmät työt sen salli­vat,
ryhtyä käsittelemään puheen­alaista
asiaa. Hallituksen esitystä
eduskunnalle mainitunlaisekjä l a k i ­ehdotukseksi
ei kuitenkaan; voida
jättää ieduskunnalle ennenkuin • e n ­si
syksynä.