Vapaus, November 5, 1930

              sm 2 Keskiviikkona, marrask. 5 p:nä — Wed., Nov. 5
'^^jfr T3 'Ä TT Q »qömiUtea tjSvlMIön aiboa «iii«nk«nn«tuj«. flmettyr Sod-
V X x l . U O ; liufyuä, OoU fc*ikkiiu, paitsi nuuianui. j> m i i r l t t y i n ä jnbUpäivioii-
" - VAPAUS (LUieriy) "
of FiouMi V d i k e n in Cnntfl*. fabVilei dtilr U SaibuTj. Onurio.
~*.*tr7r~T: ~ •' •
, ^«Aenl «dTertitinc nttet, 7Se prr col. inch. llinimnm durfe for (incU ln»CTtion, 75e. The
"Otat ixthit.iieu «dcfrti«iac joeiium «mong the Finniih people in Canad*.
Kapitalismin pula syventyy — Lasknsttunta ISi^lT^
huomattavissa kaikkialla
Totolta*, konttori, kirjikioppa J» paino omumi lajotu Elm Streetillä.
ftgttjiajet; Konttori 1038. — Toimitiu 535W. — Kirjakaopp* 2387W.
• {•hoae: Office (job mork, »iIvcrtiMment», etc.) 1038 — Editor 536W. — Boolutore 2387W-lLMOTtSHI>.\
AT ..VAPAUDESSA^ . - - .,
^ Kbjeratbtoilaotaktet tl.OO kecu.. j ; . öO kakti. kentzt Ariotiiitoon acko«i^< aaii«ntoi#oiak«et
40l pabutnnma. — NimeorauultoilraotukteC .SOc krrta, flXIO 3 krrua. — SjptjaJiHxipfpkiia f l i Xl
l l c M . 3 kertaa. — A»uDtoeroilmolut»et i^M keru, 13.00 kakai kerUa. — XJJtoailinotukaei
t l X d ' k e r t a . — KttoIema>iiImoiukiif! $2.C0 k c r u . SQc li>;imakiu kiiluaiauaeelu ui . . « l u i a l o T a r i j l t a . —
Ualntaaa' tiedcit ia ,{>K)te.ilinaluk«et £0.T-kerta, SlXld kolme kertaa. — TiJapiiiailmotUjieo Ja iJuutua
accsUaurieK on, »aadittäetsj, labnntiitii ilinotufbihta etukiiteen.
TILAUSHINNAT:
% V i i i . . SiJ^O, 6 kk. S2S0, 3 kk. «.175 ja I kk. 91.00. — Ybd^araltoibili ]a Suomceo kekä mua
alle utkooui^le: 1 vk. «6.1:0. 6 kk. «3.50 ja 1 kk. tl.OO.
bSnntuläiJä J . - . V . A h l q r i i i.
Manacer: J . W. Ahtqriit.
Office, Bookatore and Print«h«p: Vapaui Building, Elm Street.
, _A;Vlnail to be addrmed: Vapaui, P.O. Box 69. Sudburf, Ont.
J M ette railloin tahaoaa «aa vauou«ta 4-j»im<iiieeD' kitjeeieenne, kirjuttakaa Dudelleen liikkeen-totujan
peraoonalllaella nlmellii; J. W. Ahlqvlrt. liikkeeohoitaja. ' '
ffötiömille työtä tahi kunnollinen toimeen-hbllisuitspbthöjeh
^fyoUöinyys käy päivä päivältä
piitieminaksi. Kaivoksista ja teol­lisuuslaitoksista
vähennetään mie­l
i i jbuköttäih. Lukuisia teolli-sOUSlailoksia
on tykkänään sulettu.
Sadattuhannet työläiset ovat nä­lässä
jfl puutteessa.
Finätissipääöifian uskolliset la­keijat,
kuhtien ja kaupunkien val­tuustot,
ovat kaulia maan ryhty-iitet
fascistisiin väkivaltatoimiin
tyoffömäin järjestettyä liikehtitnis-lii
Vastaat!. Port Arthur ön jo
p'uolittain sotatilassa. Sudburyn
poliisin toimesta on fascistisille
l6j|ioTiääreille tilattu kapuloita (ja
iSSkiittäUBisksli ihuitakin aseita)
tyottomaih nuijimiseksi. Toron­tossa
on työläisten oikeuksien puo­lesta
aina ja kaikkialla taistelevan
jfirjesiöti, ICommiinistiseii Puo-
Itieeni päättiäja lukittu poliisin
toimesta ja monet muut työläisten
tdlstdUjärjeBtöt niinikään estetty
S&ll^ästa vakituista kököiis- jä töi-itliifitftpaikkäa.
Koiuttä iinjaii nos-tSa
fascismi rumaa päätään kukis-tatikseäft
työttöinäiri työläisten al-
'll:^Hijiminätkin öikeute-
Idi vaatinitiksä väkivalta kei-
Mutta työtlömäin työläisten ja
höiSän huöllettaväihsa nälkää ja
puutetta ei sammuteta eikä poisteta
fdscistisilla väkivalläkeinoilla.
Ei! Siihen tarvitaan ruokaa, vaa­teita,
asuntoja. Mistään näistä
elämän välttärnättömyyksistä ei ole
tällä haavaa puutetta Cariadassa.
Työssä ollessaan ovat työläiset
tuottaneet niitä yllin kyllin. Mut­ta
iiiitä ei saa ilrtlän rahaa. Ja
rähät ovat "koniiairi kukkarossa".
Tälnän vuod^h ehSirriäisen yhdek
sän kuukauden aikana ovat Cana­dan
finanssipdrhot perineet yoitto
osinkoina 180 miljoonaa dollaria.
juuri flailta finansslljfarhoilta ja
heidän -kontrolloimiltaan kuntain
ja kaupunkien valtuustoilta tulee
lyöttömäin järjestetyin keinoin
vaatia TYÖTÄ tahi KUNNOL­LISTA
TOIMEENTULOA. Työt-tömäin
järjestöjen jäseiiyyteen jo­kainen
työtön työläismies ja -nai­nen..
.Työtön työläinöh^ Taistele!
Älä ha» nälkää! Järjestäydy!
Demonstreeraa järjestettyä voimaa­si
käsikädessä työssä oMaiii kans­sa.
Viädi työtä talli kunnollista
toiiiieentijloia siiiun kustaririuksel-lasi,
ylellisyydessä elävältä hallit­sevatta
liiöfcälta! Tbithi työläisiä
tiäiätihätään ajävdti käliitalistisen
järjestielmäh kukistamiseksi!
koUektivisoltlliikett^.
näihin rajooneihin ön yhä
I runiaanimin lähetetty viime vuosina
i teoUisuuskeskustemme parhaita kan-
I ta joukkoja. Voidaanko sanoa, että
tällaisia erittäin, edullisia olbsuhtei-
Talou.-pula vhä svTenlyy Cana-' dollariin; jotayastoin koko viime | ta olisi ollut muissakin rajoonelssa.
dassakin. Viime syy.-kuun aikana
Canadan liike-elämän indeksi las
keului alhaisimpaan pi.stecseensä j teeiisä 6.507,220 dollariin,
iittf-n viime ölpkuun, jolloin .suuri Arvopaperien hinnat laskivat toi-vuonna
tapahtui vain '473 vararik- esimerkiksi pohjoisten alueldejnrae
. . 1 1 . . ^ . kulutusrajooneissa tai esimeriksi
koa, joiden velat nousivat yh- .purkestain rajooneissa, jois^ vie-lä
on takapajuisia kansalUsuukisia?
Ei, niin ei Voi sanoa. On selvää, että
lasku.«uunfa alkoi. Ainoasrlaan pik-cu
liikemie--len kc.-kuude-ssa (joi-lin
viillitseva pula koskee erikoi-ien
ankarasti) tapalituvissa vara­rikoissa
ja tvöltömäiii lukumää­rän
kasvamisessa on Jmomattavi.s-
;a nousua. Indeksilukuja rinnas-ava
taulukko osollaa, miten hin-lal
ovat la.skciiefit r^illeji viime j
iyyskuun. Viime .'^yy-kuuJla alkoi
jsakcpörssissä liirilaiii kalastrofi-mainen
la.sku. Edelliseen tammi­kuuhun
verraten osollivat viime
syyskuun indeksiluvut 13 prosen­tin
laskua. Hinnat ovat siis las­keneet
alapuolelle "suuren romah-duk.
sen" "kivipolija"-liinloja.
sella viikolla alhaisimpaan ta­soonsa
pulan alkamisen jälkeen.
Kapitalistit sälyttävät tämän yhä
pahemmaksi käyvän pulan kaiken
kuorman työläisten kannettavaksi.
Työttömät joukot ovat nälänhä­dässä..
Ja ' jos he protesleeraa-vat,
pieksee poliisi heitä nuijil­laan.
Työssä olevain paikkoja
alennetaan armottomasti. Ja tä­lliä
pula tulee kestämään vielä
pitkän aikaa, huolimatta kapita­lististen
politiikkojen "toivorik'-
kaista" lörpöttelyistä. Elleivät
työläiset ja köyhät farmarit mo-hilisoi
laistelujoukkojaan, tullaan
heidän elihtäsorisa polkemaan ku-yallitsevana.
muotona, mihin nykyi-
'sih on tartuttava, kiimii, oh maata-lOuBartteli,
jossa bn yhteiatetty t ä r -
ketaimät, pääasiassa viljatalouden,
tuotairtoväliiieet:. työ. maankäyttö,
koneet ja miru kalusto, työkarja ja
taiouäi-akennukset. Yhtelstämättä
ovat: kartanomaat (pienet kasvi­tarhat
ja hedelmätarhat), ^suinra-kermukset..
määrätty osa lypsykar­jaa,
pikkukarja, siipikarja jne. Ärt-teU
on kpltektlvispintilUkkSen, ,pe-
SSSR:n eri rajooneJssa vallitsfevien, rusrengas' siksi, että se 'on tarkoi-erilaisten
olosuhteiden varteen dtta-| tukseimiukaisin muoto viljakysjrmyk-mL-
5€n periaate yhdessä vapaaehtoi-1 se^ rstkaisulle, VMjakys^ taas
suusperiaatteen kanssa on terveen cn kijko niaatalousjärjestelmän' pe-kollektivisointUiikkeen
tärkeimpiä e-^j rus^rengas siksi, että sitä ratkaise­matta
ei voida ratkaista karjanhoi-
No. 261
dellytyksiä.
. i tokysymystä (suuren ja pienen kar-
Entä miten meillä toisinaan teollt- \ ^^^y tekhUlIsten ja erikoisten
Tavaravaunujen ' kuormauksen ! litasolle. Vallitseva pula jännit-ndeksiluku
syyskuulla tänä vuon- j tää imperialististen valtain kes­ää
oli 84.5 ja vastaavalla ajalla' keistä taistelua markkinoista ja
viime vuonna 99.5; pankkien ve-|saattaa imperialistisen sodan puh-j
'.otuksien- indeksiluku tänä vuonna keamiscn lähemmäkisi päivä päi­vältä.
Kaikki imperialistiset val­lat
tehostavat sotavalmistelujaan
Neuvostoliittoa vastaan, ainoata
maata, johon nykyinen pulakausi
ei koske. Kun työläistcä kdlJii-etuja
uhkaa kapitalismin hyök­käys,
on työläisten järjesteltävä
kaikki voimansa palkkain alen­nusten
vastustamiseksi, täyden yl­läpidon
vaatimiseksi työilömille ja
turvaamiseksi. —
jyyskuulla 83 ja vastaavalla ajal­la
viime vuonna 102.8; rakcnnus-iit-
akkain antamisen indeksiluku tä­nä
vuonna syyskuulla 85.8 ja vii­me
vuonna vastaavalla ajal'a
119.2; sähkövoiman tuotanto tänä
vuonna syyskuulla 87.2 ja vastaa­valla
ajalla viime vuonna 103.8.
Tämän vuoden kolmen ensi nel­jänneksen
aikana tapahtui kaik­kiaan
592 liikevararikkoa, joitten , Neuvostoliiton
vtjlat yhteensä nousivat 13,113,027 iflTorArer.
faähnoin esitti Mabkenijie Kihg,
tanatlan entinen pääministeri» eräi­tä
hintain äleiiilUkdia koskevio
tiiiiheroita, poleniisordessaän ny­kyistä
hailituspuoluetta» konserva­tiivista
puOlu£tta vastaan. Hänen
esittämänsä numerot osottavat. et­tä
maataloustuotteiden hinnat ovat
laskeneet {ialjoa nöpeamrnih kuin
teötiisuustubiteiden/ hinnat. , Tä­män
ilmiön thVia, jota ialoiistie-teiiljär
mhiittaVäl "saksiksi", jou-tdt
%mmehiätuhansia farmareita
Väfarilckbon V V . 1021, 1922 ja
1923, jolloin maataloustuotteiden
hinnat laskivat paljoa alapuolelle
teolliauuätuotteideh hintoja.
Kingin esittämistä (numeroista
. käy: ilmi, että elokuusta 1929 elo-kuuHun
1930 laskivat tehdasteol-' Bennettin liukkaista satioisla, että
liSU(iä6h> ja tebllisuad^n tuöltei-! uutten sUojelustullien taida "ei
defi Jliiiiii&t seiiraävasti: Rauta-1 hintoja tulla kbhbtlattiäan kulutta-piilah
työttöhläin afnieija,
jäs^tiet eivät voi ostaa iiiaatalbtis-tubtteita;
ja täiilä seikJca koskee
kaikkein ahkaratnniin kbyliiiri. fair-mareihih,
jbllla oh pienin liiahdol-liöiiiisi
publeHsa liitähiis^en. Täitia
seikka . vaiivi&läa niatJäU lau­suntoa,
että "ylitubtahto peirustiiu
joukkojen syslemaättiäeeh alikulu-tukseen".
3. Beriheliiiri HälHtukseri toi
meenpanemät suojblustullit . kär­jistävät
tiianhettä äukasevat
"sakäia" eiitistä eiiethpi: Nättiä
sUoj^liistiillit eiVät ihitbiikään tur­vaa
iuaatalbiist°uottie:itä> jotka myy­dään
ulkomaan niarkkinOilla. Mut­ta
niiden avulla turvatääh yksih-omaan
tehtailijbitar liuolimatta
Jo terästuotteiden 2 prosentilla,
tehdasteollisuuden tiiOtteideh 9
p l ' 0 ^ h i i l l a , niäatalöustuotteideh
JiröS^ntillä j a v i l j a n 37 prb-eentilla.
Sitten viime elokuun
ovat maataloustuotteiden hinnat
edelleen huimasti laskeneet, ilman
että teollisuustuotteiden hinnoissa
olisi tapaiitUnut vastaavaa laskua,
joten teollisuustuotteiden ja maa­taloustuotteiden
hintain eroavai­suus
on paljoa suurempi kuin mi­tä
ifiainltut numerot osottavat.
Noista numeroista voidaan vetää
monia jo];itopäätöksiä.
1. Teii<^a&tebllisUUden tuottei­den
tukkuhinnat ovat paljoa pie­nemmät
kuin ne hinnat, mitä far­marit
joutuvat maksamaan. Far­marit
maksavat jäUeenmyyntihin-flflri
«iitä liiitä he ostavat j a saa­vat
myyihisiään tuotteista tukku­hinnan;
jä tbsi.seikka on, että jäl-
. leenmyynlihinnat eivät laskeneet
ifamössa suhte&sSa kuin tukkuhih-l
i a t Iätä» tulee "sä^ieir Vai­kutus
paljoa aulpLtiiEnmaksl.
'2, Maataloustiibtteiclea. halpaasi
; talfoas köyhät farmafit, erityisesti
^ ^ u ä S käsvattävaft köyhät farma-neet
suhteetlis^ti enempi kuin
minkään muun maataloustuotteen'
hinta. Samanaikaisesti pahentaa'
j i l l e " . . , Hintain kohottaminen teh­dasteollisuuden
tuotteille merkit­see
fäfthäreille elintason alerita-ihista,
siis sääiäa kuin maatalous­tuotteiden
hititain alentaminen.
Kaikki nämä seikat merkitäevät
sitä, että palkkatyöläiset ja köy
hät farirtätit joutuvat kahtähiään
Bennettin imperialismin ja vallit­sevan
pulan kaiken kuorman, inikä
iltheiiee ehdöttbihatiä hälkiiiitymi
senä.
Pulan kehittymihen maataloudes­sa
ja teollisuUdäsdä djaä pienet
vehriänkasvatläjät kerjäläisen ase­maan.
Bennettin hallituksen im­perialistinen
politiikka ja sfen
"siiöjelu6tulli"-öhjelniä tietää teh-tailijaih
liikevoittojen kohoamista.
Se parantaa rikkaiden farmarien
asemaa, sillä he tulevat hyöty­mään
köyhäin farmarien tuhoutu­misesta.
Se tietää sänöihatonta
kurjuutta ja köyhyyttä joukoille;
Canadan imperialismin kehitys
madseÄduilla jä kaupungeissa ei
päiiisla vähSSkäah niistä karsi-iJQyksistä
jä puutteista, joita se ai­heuttaa
raatajaväelle. Milloinkaan
enhert ei raatajaväki ole tatvinnut
Neuvostovallan saavutuksista kol-lektivisointlkysymyksen
alalla puhu-yat
nyt kaikki. Yksinpä vihoUistem-inekin
on pakko tunnustaa, että
vakavia saavutuksia on olemassa.
,Nrämä saavutukset ovat' todella suu­renmoisia,
pn tosiasia, ett-ä tämän
modsn helmikuun 20 pärvänä jo o-
;i kollektivisoitu 50 pros. kaikista
3SSR:n talonpoikaistalouksista. Tä­mä
merkitsee sitä, että me helmi­kuun
20 päivänä v.' 1930 olimme y-littkheet
viisiviiotissuunhitelmari e-aeminän
kuin kaksinkertaisesti. Se
'>ri "tosiasia, että täiiian vuoden hei--
aiikuun 20 päivänä kollektiiviset ta-ioudet
olivat jo ehtineet koota sie-tnentä
kevätkylvöjä varten enenS-murtumisen
vaai-a käy reaaliseksi.
Täistä johtuu puolueen tehtäväksi:
Järjestelmällisesti pitää silmällä näi­tä
ja muita leninlsminvastaisiä mie­lialoja.
Tässä muutamia tosiasioita;
1. KoUektivisolntipolitiikkamme me­nestykset
selitetään mjn. .'iillä, että
tämä poUtiikka nojautuu koUektivi-scintiliikkeen
vapaaehtoisuuteen ja
siihen, että otetaan huomioori olo­jen
erilaisuus SSplt:n eri fajobneis-sa.
Kollektivisbihti iei saa tapahtua
väkipakoitta. .. Se olisi • typecä». ja
taähtumiikäelltsta. Itdllektivisointi-liikkeen
pitää nojautua talonpoikais-tbs
kantajoukkojen aktiiviseen kan-kuin
3.600 miljoona kiloa eU yU f-^^^^Ä.!^^ ^ « ^ e e i l l s e s t l soyel-,
Jö piros. suunnitelmasta, mikä oli 220 ^ ^ ! ^ . . ! ^ | ^ ^ f e j * W f n kolM^
suudessa käy? Voidaanko sanoa, et­tei
monissa rajoonelssa rikota vapaa­ehtoisuuden
periaatetta ja että pai­kalliset
erikoisuudet otetaan varteen?
E i , valitettavasti ei voi niin sanoa.
Tunnettua oh. että lisei^a pohjoisis­sa
kulutusrajooneissa, joissa kollek­tiivisten
talouksien viipymättömälle
järjestelylle on verrattain, vähem­män
suotuisia olosuhteita kuin vil-jarajponeissa,
pyritään usein muut­tamaan
kollektiivisten talouksien
järjestelyn valmistelutyöt. . virkaval­taiseksi
kbllektivisolntiliikkeen kp-nisnteluksi,
paperipäätöslaUselmlksi
kollektiivisten .talouksien kasvusta,
joita todellisuudessa ei vielä ole, ja
joiden "olemassa , olosta" pn .vain
kasa kehuvia päätÖsläusehnia. Taik­ka
tarkastakaamme eräitä Turkesta­nin
rajobneja,. joissa suotuisisi olo­suhteita
kollektiivisten talouksien
viipymättä tapahtuvalle perustami­selle
on vielä vähejhmän kUin ku-lutusVyöhykkeen,
jpohjoisilla alUellia.
On tunnettua. ett& useisisa Turkesta­nin
rajoonelssa on teht^ yrityksiä
"saavuttaa ja metuiä tidelle" SSSR:h
eturivin rajobnelsta siten, fettä. on U-hattu
sotavoimalla, että oh uhattu
riistää maiden kasteluvesi j ä jättää
ilman teollisuustävarbitä ne. talOn-pojat,
Jotka vielä toistaiseksi eivät
ole tahtonet liittyä kollektiivisiin
talouksiin. Mitä yhteistä yPi olla täl­laisella
aliupseeri Pi:ishibejewih "po­litiikalla"
j ä puolueen pölitiikälia,
joka nojautuu vapaaehtoisuuteen ja
paikallisten erikoisuuksien Varteen
ottoon kollektiivisten talouksien .pe­rustamisessa?
Selvää on, ettei niiden
väimä ole eikä,.voi oU.\ mitään yh-
. teistä. Kenelle ovat tarpeen täliäisst
vääristelyt, täilainen; vifkävaltäin^n
kollektivisbiiitillikkeen komentelu,
viljelyskasvien kysymystä, mitkä an­tavat
teollisuudelle sen tärkeimmät
raaka-aineet., Siksi juuri maata-
Ipusartteli tällä hetkellä on kollek-tivlsointiliikkeen
järjestelmässä -pe-niskenkaana.
Tämäl on kollektiivisten,
talouksien "mallisääntöjen" laatimi­sen
pohjana. Siitä on myöskin läh­dettävä
puolue- Ja neuvostotyönte-
Mjäimme, Joiden yhtenä tehtävänä
pn tutustua näiliin sääntöihin ja
täydelleen saattaa ne toteutetuiksi.
Tämä on puolueen kanta tällä
hetkellä.
Voidaanko sanoa, että tätä puo­lueen
kaiitää on käytännössä nou­datettu
rikkomatta ja vääristele-koituksena
on kiertää luokat Ja
luokkataistelu, sekä itse asiassa va­laa
vettä luokkavihollistenime myl­lyyn?
Niitä voi ilmaantua vain. s i i ­nä
ilmapiirissä. Jonka ovat liioneet
kollektiivisten talouksien jakennus-työn
lintamalla saavutetut "helpot**
j a "odottamattomat" menestyksem­me.
Niitä on voinut ilmaantua vain
leiiinisminvastaisten-.rnielialojen. tu­loksena,
jollaiset mieUalat ilmenevät
eräiden puolueijmnae Jäsentep aja-tuksissaj
"Ute kykenemme kaiJckeen."
"Meille bn kaikki luvallista". "Meille
kaikki on joutavanpäiväisen help­poa."
' NiiiEä voi ilinaantua vain sen
Johdbsta, jttf^ eräillä tovereilla ovat
.nienestyicsemme',slJmn6et päätä hiii^
mata Ja ,he ovat hetkiseksi menet-täneet
käsityskyvyn selvyyden ja
kylmän harkintakyvyn. Jotta kol-lektivisointillikkeen
alalla tehtävän
työmme linja saataisiin oikaistuksi,
tulee näistä tällaisista mielialoista'
tehdä loppu.
Siinä on nykyisin yksi puolueem­me
vuorossa oleva tehtävä.
Johtamlstaltff ^pn vakav.a asia. Sii­nä
ei Saa jäädä iiikkeestä. jäljelle,
sillä se merkitsee' joukoista irtaan-*
tumista, mutta ei saa ripntää edel-lekään.
sillä se merkitsee yhteyden
menettämistä joukkoihin. Sen. joka
tahtoo johtaa liikettä ja samalla
säilyttää yhteyden miljoonaisten
joukkojen kanssa, täytyy käydk tais­telua
kahdella rintamalla: jäljelle
Jääviä Ja edelle rientäviä vastaan.
Canadan Suomalais^»
kiertävä puhuja
lähtee koko OntaS
järjestämis- ja
pysähtyen seuraavilla i
l a : '
Jose Grove matmi.7l
Kiricland Lake
Rouyn
Kirkland Lake" " "
Timmins
Tätä luetteloa tullaan",
sitä musaa kun matka - '
Osastoja ja toverejt,
kakunnilla missä tov '
pysähtymään kehoitetk
parhaansa matkan ^ n . ^ -
järjestämällä huoneustoi»,
Ja ilmottaraalla t" "
yleensä olemalla
osastojen toiminnan
k i t t a j ^
mättä sitä? Ei, valitettavasti ei Puolueemme on vahva j a voittama»-
\pida niin sanoa. - Ihuinettua on,
että useissa SSSR:n rajboneissa,
missä-taistelu kollektiivisten talouk­sien
olemassaolosta ei vielä ole lä­heskään
päättynyt ja missä arttelit
eivät vielä ole lujittimeet, on yri­tetty
hypätä arttelien puitteiden ul­kopuolelle
Ja kerrassaan .harpata
maatalouskommuuniin. Artteli ei
vielä ole päässyt lujittumaan ja k i i i -
tenkin on jo ryhdytty "yhtelstä-määh"
asuinrakennuksia, pientä- ja
siipikarjaa, jota paitsi tämä_,!'yh-teistäminen"
saadaan aikaan virka­valtaisilla
paperikomenteluilla. kun
ei Vielä ole olemassa sellaisia olo­suhteitä,
Jotka tekisivät tällaisen yh-lieistäinisen
välttämättömäksi. Voi­daan
ajatella, e t ä \lljakysymys kol-lektiivisiasä
talouksissa Jb on rat»
ton siksi, että se liikettä johtaes­saan
osaa .säilyttää ja moniijker-taistaa
yhteyden miljoonaisten työ­läis-
ja talonpoikaisjoukkojen kans­sa.
— J . Stalin.
Man-iier
50-i)'iiflitias
Viime lokakuun 12 päivän "Pu­naisessa
Karjalassa" kirjoittaa J.
Lumivuokko:
Tänään tulee kuluneeksi 50
vuotta tov. Mannerin syntymästä.
50 vuotta ei tavallisessa mielessä
kalstu. että se on jo sivuutettu asie ole korkea ikä, mutta vallanku-ja
että ilerUstehtävänä tällä hetkellä
ei ole viljapulman ratkaisu, vaah
kai-Jan- j a silplkärjanhoito-kysymyk-,
sen ratkaisu. Kysytään, kenelle on
tarpeen tällaihen härkäpäisen type-nämä
taloripoikiin. kohdistuvat ar. j-ä "työ" koDefftivIsöintlliikkeen eri
vottomat uhkaukset? fiiyät kenell^-• muotojen yhteen sotkemiseksi. K o l -
kään muille kuin meidän vihollisil­lemme.
Mihin voivat johtaa tälläläet
vääristelyt? Vihollistemme vahvistu­miseen
ja kollektivisölntiliikkeen ar-moustaistelijalle
se on merkittävä
etappi, useimmiten luoksepääse-niatön.
Siksii ori tänään syytä
heittää silmäys proletaarisen val­lankumouksen
hyväksi tehtyyn työ­hön.
Puhua tov. Mannerin työstä on
sairiaa kuin piihua Suomen työ­väen
luokkataistelujen 'historiasta.
Niiri erottamattomasti ne kuulu­vat
yhteen viimeisen 25 vuoden
Hi öillä vfeÄnan hihnat ovat laske- fhiin ^ ^ e a sÖ ofganisbitua voimaa,
ihilitanftisia taisteluita ja selvä
päistä johtoa kuin juuri, tällä haa­vaa.
— Leslie Morris.
miljoonaa puuFaa. Ei voi olla tun-"
nustairiatta, että 220 miljoonan pun­aan
suuruisen siemeninäärän kokoa­minen
yksistään kollektiivisten ta­louksien
linjalla sen jälkeen, kun
viljäHhanklritäsuuimitelma oli me­nestyksellisesti
suoritettu, on tavät-
"ibmän siiuri saavutus. Mitä tämä o-sölttaa?
Se osoittaa, että maaseu­dun
perinpohjaiiien käänne sosialis-inllii
päin voidaan jo pitää taattuna.
Ei tarvitse todistella, että näillä me-
.lestyksillä on mitä. suurin merkitys
ajeidän maamnie,. koko työväenluo-
'icän, joka on maamme johtava voi­ma,
ja myöskin itss puolueemniekin
kohtaloille. Näillä menestyksillä,
vaikka, ei otakaan huomioon niiden
•/älittömiä käytännöllisiä tuloksia, on
tavaton merkitys itse puolueemme
kasvatukselle. Ne virittävät puolueeä-säirime
uljuuden henkeä ja uskoa c-niin
voiniiinsa. Ne antavat työväen­luokalle
uskoa asiamme voittoon. Ne
tuovat puolueeseemme uusia miljoo­naisia
varajoukkoja. Tämä; määrää
puolueen tehtäväksi: lujittaa saavu-
:ettuja menestyksiä ja käyttää nli£ä
ayväksi, jotta jatkuvasti voisi men-
.lÄ eteenpäin.
Saavutuksilla on kuitenkin omat
varjopuolensakin, erittäinkin silloin,
lun ne saavutetaan verrattain
'helposti", melkein kuin odottamat-
)&. Sellaiset menestykset toisinaan
Herättävät omahyväisyyden ja kers-
:<ailun tunnetta: "Me kykenemme
kalkkeen." "Kaikki käy meiltä kiiin
3l itiltään." Sellaiset menestykset u -
?ein humalluttavat ja menestys a l -
cää huimata ilimisten päitä, he me-;
pettävät käsityksen määrästä ja ky­vyn
ymmärtää todellisuutta, alka-
7at yliarvioida omat voijansa ja a-llarviölda
vastustajan voimat, sekä
ilirienee seikkailuksellisia pyrkimyk-
?lä "parilla tempaisulla" ratkaista
sosialistisen rakennustyön kysymyk^
set.
Tällöin ei enää pidetä huolta saa­vutettujen
menestysten lujittamises­ta,
eikä niiden suunnitelmallisesta
hyväksi käytöstä jatkuvaa etenemis­tä
varten. Miksipä pitäisi lujittaa
saavutuksia, kun ilman sitäkin voim-
"Ue "parilla tempaisulla" päästä täy­delliseen
sosialismiin. ."Kykenemme-hän
me kaikkeen." "Kaikkihan käy
meiltä kuin itsestään." Tästä johtuu
puolueen tehtäuäksi: käydä päättä­vää
taistelua näitä vaarallisia .ja
vahingollisia mielialoja vastaan se­kä
karkottaa ne poLs puolueen kes­kuudesta.
Ei käy sanominsn. että
kaikki vaaralliset ja vahingolliset
mielialat olisivat laajemmalta levin­neet
puolueen keskuudessa, mutta
tilitä, on kuitenkin puolueemme kes-kuuäessa,
eikä ole aihetta väittää,
etteiyät ne lisääntyisi. Jos taas n ä ­mä,
mielialat pääsevät pesiintymään
keskuudessamme, niin ei ole epäilys­tä
siitä, että kollektivisointiliike on
heikkenevä ja että tä:nän liikkeen
tiivisen räkenntistyön muotoja sellai­sina
räjboneisöä, jbtkä kehitykseä^ä
övät jäljeinpartä. Se olisi typerää ja
tääntuihukseiiistä. Sellainen '.'poli­tiikka"*
riistäisi yhdellä iskulla slsäU
Ibh ko^llektivisbinnllta. Pitää tarkoin
o.ttäa varteen blpsuhtelden erilaisiius
SSSR :n eri irajooneissa sekä määri­tellä
sen, mukaan kollektiivisen ra­kennustyön
vauhti Ja metoodit.,
Kollektivlsointililkkeessä etumaisi­na
ovat viljäräjoonit. Miksi? Siksi,
sttä niissä cn suurin määrä jo vau­rastuneita
kollektiivisia ja neuvos,
totalbukiifä, jotka tekevät talonpol-käistolle
mähdolirseksi päästä va­kuutetuksi
uuden tekniikan voiniasta
ja merkityksestä, talouden uude»!
koUektiiivisen järjestelyn voimasta ja
merkityksestä. Siksi,, että nämä ra-joonlt
jo ovat käyneet kaksivuoti­sen
koulun taistelussa kulakistoa
lektiivlsten talouksien talonpoikain
ärsyttäminen yhteistämällä a-suInrakaihUkset,
, kaiken ' -lypsy­karjan,
kaiicen pienen karjan Ja
von alenemiseen. Eikö*olp selvää, että siipikarjan siUom, kunx kollektiivis- aikana. Vuoden 1905 vallanku-nämä
vääristeUJät, jotka luulevat o-. teft t^löufas^^^^ vielä mouksen lopullisesti herättämänä
levänsä "vasemmistolaisia", todelli- ole vakäahtuiiut. eikö se selvästi ole. ja innoittamana tov. Manner astuu
sesti .valavat vettä plkeistolais-pppor- ^Ifcö.; 5eUaii;^en.. "i»liti%kia" todella-xtu.
.n_ =i_sit.i:e- „n myllyyn. kiri seivästi ble iriieliu^^
2. Puolueemme poliittisen strate­gian
suuriarvoisimpiä ominaisuuksia
on se, että se joka hetki osaa. ya-lita
^liikkeen i«rusrerifcään, mihin
tarttuen se sitten vetää koko ket­jun
tavoittamaan samaa yleistä tar­koitusperää,
jPtta tehtävä tulisi rat­kaistuksi.
Voidaanko sahba, et*^-^
puolue Jb 001 valiimUt kbllektivisbiiitl
liikkeestä, kbllektiivisten, talouksien
rakennustyöstä perusrehkj^n? Kyl­lä,
voidaan ja pitääkin niin sanoa.
Mikä on tämä perusrerigas? Kenties
maanmuokkaus-osuuskunta? El, se
ei ole se. Maanmubkkaus-psuuskun-nat,
joissa tuotantovälineitä ei viela
ole yhtelstetty, on jo kollektivisoinr
tiliikkeen sivuutettu aste, Ehkä
määtälÖuskbminUuhl pii . sellainen
renkäs. E i , ^brhiriuuiii ei. Ole se
rengas. Kommuuni oh vielä toistai­seksi
yksityiiieh ilöiiö kollektivlsoin­tililkkeessä.
.Maatalouskommuuneja
varten, väUitsevariä rritiötoiia, .Jois­sa
ön yhtelstetty se^ä tuotäntoväii-heet
että myöskin kultitus, eivät olb-vastaan
viijariliankintakamppailujsn j suhteet vielä..ote kyp^eet. Eoilefc-aikan^.^
jmlkä .el <?le.. vomut olla:,hel. J,tivisbihtjjU^ .periisrerikaaha. sen
hnen vain meidän kirotuille vihol­lisillemme
? Eräs innokkaimmista
yhteistäjiktäriuttb meni niirifcih pit­källe,
e t t ä hän ähtbi arttelills mä.i-räyksen
^"koln^en päivän kuluess^
luettplpida jökalseh talouden kaiken
siipikarjan", sekä järjesti, erityiset
"kbiueritäjät" luetteloiinäanL ja sitä
vaivoinaan, "valtaamaan komenta­vat
kukkulat .artteliss.a,", "/jöhtä-proletaarisen
vallankumouksen tiel-le^
jöllä' tienä" on 'Marxin' j ä Le^
lynin lippua kantaen uskollisesti
j a horjumatta tiedossa ja tai­dossa
mennyt eteenpäin. Tehty
taival . on ollut raskas, kysynyt
taistelumieltä, lujuutta . j a päättä­väisyyttä,
uskollisuutta . vallanku-rribuksen
suurelle j ä ihanalle asial­le
— kommunismille.
V. 1905 suurlakon jälkeen tuli
tov. Manner Porvoon kaupungissa
rnääh sosialistista. taisteiUä , ja, ole- tiedoillaan, kyvyillään ja suurella
maan väTtibpäikältaan poistumatt'a",; tarmollaan silloisen työväenliik-sekä
—nilkä pn selvä asii-;-r; pU?is-' kepn keskeisimmäksi henkilöksi,
taa koko äTtteU;kuin-nyrkkiin. M^ Hän antautui nuoruutensa koko
bn tämä tällafix€!n? Onko se koUek-' voimalla työväen asialle,, saaden
tiiViseh . talouden Jbhtämista, valko työstään työväestön jakamattoman
sen rappeuttänilsen ja huonoon huu- kannatuksen. Pienen maaseutuleh-toon
saamisen' politiikkaa? En. enää den selvää luokkataisteluhenkeä
puhu niistä...satuttakoon sanoa, uhkuvat vallankumoukselliset kir-
''.vällanln^näpuTcselllslstä", jotka alot-tavat
..artiteilri,. jäirjestämlsen kirkon-)
keUbjeri, , älasbttamlsella, kas siinä
"revblutslönäärlsyyttä."
kuirika. on keskuu^äessamaie voi­nut
iliiiestyä tällaista härkäpäisen
tViierää "yhteistämistä", tällaisia
riaut«t;tavia yrityksiä harpata oman
Itsensä.- edelle^ - - joiden ..yritysten - tat-joitukset
herättävät, huomiota kes­kuksessa.
Ei kulunutkaan kauan
ennenkuin Manner kutsutaan Hel­sinkiin
puolueen pää-äänenkannat-tajan
toimitukseen. Puhujana ja
sanomalehtimiehenä hän voittaa
yhä laajemmat työläisjoukot aja-miensa
.aatteiden ympärille ja nii­den
kannattajiksi. Ja mitä enem­män-
työläiset • h ä n t ä Pakastavat
sitä katkerammin porviiig'
see vihasta. Sen '
miestä ei Suomen por
kuin tov. Manner.
Mistä vihat, jotka',
ja kohdistuvat niin vät
Manneriin? Porvarilla i
naan herkät tuntosarvet
jo kauan sitten, että M
ovat kaikki edellytyfeet
vallankumouksellisen tj
talonpoikain todellisey
Jjpota, järjestää ja jobui
työtätekevien joukot timl-'-
pitaHstista riistoa vastaai"
kp riistojärjestelmäii tn^-
iä kieltämättä porrarin"
oli oikea. Kuinka moiift
sivistyneistöön kuulaneista,
vallankumonslaineiden työ-plivat
tulleet työväenliitt
alkoivat taantumiisvnosina
takaisin porvariston
hen joukkoon ei kunlunntl
PäinTvastoin, vastoinkäy '
rastivat häntä, iuten t
vallankumouksellista aina,
uutta voimaa uusiin ja
nistuksiin. Lukemattomat i
työläiset, jotka reippaista,
lumieltä uhkuvista puheista;
joituksista ovat väsymyksci
kenä saaneet palautumaan
tensa ja luottamukstnsa
asian lopullisesta voitosta.
Suomen vallankumous v.
merkitsi vallankumonkseen r
listuneille ja koko työväe
historiallista käännettä,
vallankumoussoturien verelll
jätyt pohjolan hanget j»
Suomen täytetyt sorakuopit
huivat kaameata kieltfi. V
lahtaristo näytti petomaisä
muutensa kaikessa alasta
saan. Se suorastaan ilako'"
pi työläisten. veressä,
sessa konnamaisuudessa «i
voittanutta. Porvarit kä­kenään
kilpailua siitä, ies
nälkäisiä vankeja kaulieanuna
kätä ja inhoittaviramilla
tuhota.
Vallankumouksen ko ^
pakottivat tarkistamaan I L
man vallankumouksellisen^,
kestävyyttä. Tarkistus
hen, että työväenluokan _
mistosta se osa, joka oli a:
lahtarien kuulilta ja sai
kaoikeuden työläisten j«.
kain hallitsemassa ne,
maassa, huomasi, ettei m
telussa saa jäädä pM.^
vaan taistelu on. käytävä^
asti, tuhoamalla
riistojärjestelmä
myöten ja perustaman*^,
ja talonpoikain vallan-^i^i;
teuteta porvarillisella d
la, vaan avonaisella tair
ja johdetaan loppuun a
letariaatin diktatunrjigi'
(Komtiiiernin TPK:n X pleentttnitt hyväksymät päatoslanselmat
hetoäk. 1929.)
4. AmmätUUitot ja taistelukomiiteat ten, ^fbrmistIsestä,'ammattiliittoko-neistosta
xiippumättomlen komlteoi-
1. Lakkotaistelujen kokemukset mubdbstaniisesfa, on tehnyt
Komlnter-nin VI kongressiii jälkeen
ovat kokonaan j a täydellisesti osot-^
täneet oikeaksi pyrkimys-suunnan
kommunistien itsenäiseen taloudel­listen
taistelujen johtamiseen. Lak­kotaistelujen
itsenäinen johtaminen
ja järjestymättohiieri. mukaan .vetä­minen
on osottaUtUnUt mahdbllisek-sl,
ensinnäkin luomalla laajoja i^als-teluköttiiteoita
(lakko- ja suiun yas-tustamiskbmiteat
Jne). Jotka ^ällt-see
fcshtaari koko työväki sekä.jä.r-jestyneet
että järjestymättömät 'työ-;.
Iäiset ja työläisnaiset.' Taloudellis­ten
taistelujen .aikana ovat taistelu-komiteat
johtavia perusjärjestöjä,
jotka kokoovat laajat työläisjoukot
poliittisten ja talpiuäellisten tunnus­ten
yinpäiiile. Poikkeuksetta kalkis­sa
tapäuiisissa; kUn lEtkkpjen ja sul-kommimistlselle
puolueelle ja val­lankumouksellisen
ammatiiliikkeen
kähhattäjille mahdolliseksi järjestöl­lisesti..
yhdistää suuria proletaari-joukkoja
sos-dem. ja reforinistista
Jcpneistpa vastaan, kuten kävi esim.
Ruhrillä. ,
2. Kun täistelukomiteat Johtavat
joukkojen niin taloudeUisia kuin
pbilittisiakin esiintymisiä, on niiden
.oltava, kokoonpanoltaan laajoja.,
puolueettomia joukko järjestöjä, kos­ka
niiden tehtävänä on yhdistää
työläisnaisia. JPtka kuuluvat moniin
eri .puolueisiin Ja eri amnaattijärjes-töihin
.täl_ ovat. aivan järjestymättö­miä.
Vaikka eivät kuulukaan mihln-kaähpuoliieeseen
eivät ne voi olla
poiiittfeesti neutraalisia. Lodzin ko­kemus
osottaa miten vaarallisia ko-kujen
aiikäha. on asetettu kysjnaiys r Ovat kapitalistien . asia-erikoisten
taistelilkomiteolden mUp-dbslamisesta
lakkojen jbhtamiseksi
tai taisteiemlseksi slilkiija vastaan,
oh tämä saanut Jaajojen Jotikkojen
lämpimän kannatuksen Ja. telmyt
kpmpuoiueiile; Ja vallankumoukseäl-sille
ammattijärjestöille mahdoiii-seksl
kerätä tämän tunniiksenv ja
vällankumouteelfisen^^^ taisteluoh^t-män
ympärille hU(toiattavan, Jopa
useissa tapiauksissa ratkaisevan osan
lakkolaisia.. Juuri tunnus Itsehäls-
,-^ehet (Puolan sos.-dem.) Komi-
{eplden poliittinen ohjelma muodPs-tejtaan
niistä poliittisista, tunnuksis-iBy--
Joita. työväenjoUkot esittävät;
(esim. taistelu kapitalistista ratio-nälisfi^
tibta vastaan, taistelu porvanl-i
s l a ja: -pprvaiiiiisäemokraattisia
ttpkkeja yaste^ SamäUa bn
tä4t«l??^°^™^**°^'^^^ läheisesti yh-di^
tettövS nämä . poliittiset tunnuk­set
j^öväenluokan välittömien ta­loudellisten
puutteiden kanssa. Tais-telUkpmltebihiu
valitaan työläisnai­sia.
Jdtka känhattävät tätä poliittis­ta
ohjelmaa.
3. Tälstsliikpmiteat yhdist^^^
jbjä työväenjöiikkojä anomattlin
katsomatta publittäin kiinteänä yä-iiai^
äiseha Järjestönä. Niitä ei voida
nimittää ylhäältä käSin, kuten te­kevät
refbrriiistii; ' (atnmattilllttojen
nimittämät; lakkokomlteat). Ne on
valittava tehtaan yleisessä ja työ­väen
valitsemien delegaattien ko­kouksissa.
-
4. Taistelukonjiteat ovat tilapäi­siä
Järjestöjä Ja on kommunistien
.otettava alote nhden järjestämiseksi
proletariaatin joukkoesiintymisien
yhteydes^, proletaaris-demokraat-ttsilla
perusteilla.
Talstelukotaiteoiden ei tule rajot-taä
taistelualuetta; vaan on niiden
pjrrittä,yä sitä laajentamaan, taJoa-deillsten
taistelujen inuuttamlseen
poliittiseksi taisteluksi. Taistelun,
päätyttyä^ Ja selostuskamppailujen
tultua pidetyiksi ne hajoavat.
5. Koska reformisliisen ammatti­liikkeen
koneisto yhä enemmän
fasclstlsbituu, niin. käikehlainep., po-
Uittirien jä taloudelfihen Joukkojen
liikehtiminen kohtaia refonnistlsen
ammattiliikkeen Johtokoneiston puo­lelta
samanlaista vastarintaa, kuin
kapitalistien ja porvarillisen valtion­kin
piioleita. Tästä jbhtiiu välttä-mättööiyys
Ja mahdPUiSuus taistelu-koinlteolde^^
jbhtairialn prbietäriää.
tln jbukkbfeltat^imste^ aset­taa
täistelukomiteat rerbrmistlsien
ammattiliikkeeri kpnefeton yästäpai-noksi^.
,ei Vain taistelun loppuun käy-mlse^.
Väaii mj^i^Sn \arÖfisbpl-^
hiusten tekemisessä taistelun tulbs-ten
v ä M i M U t t a i ^ ^ Ja siten, että
Trö^ telre^t aiotteen tarifföromiteoi-cfen
muodbstämi^sta Ja tehdyn ta-riffisophnuksen
noudattamista val-aikoina
on lakkotaistelujen aikana
taistelukomiteairi ja reformististen
ammattiliittojen koneiston välillä
käyty taistelua työväenjoukkojen
johtamisesta (Saksa), Täistelukomi­teat
* ovat muutamissa tapauksissa
tehneet työläisten nimessä sopimuk­sia
kapitalistien kanssa. Demokraat­tisina
Joukkojärjestöinä, Jotka to­della
. taistelevat Jtoröläisten etujen
puolesta, on taistelukomiteolsta tul­lut*
reformistisen . ammattillikebyro-kratismin,
sen petturiuden, sen ka­pitalistien
/ kanssa .harjottaman
yhteistyön paljastuselimiä.
6. Tärkeänä talstelukeinona re­formististen
ammattiliittojen ' Jä^en-
Joukkojen valloittamiseksi (maissa,
joissa ei ole itseifiistä vallankumo-ukselhsta
ammattiliikettä) on Jär­jestymättömien
työläisten Jä työ-lälsiiäisteri
entistä voimakkaampi
ammattmittoihin vetänamen vallan­kumouksellisen
opposition ohjelman
perusteella, tiivistäen ne taisteluko-miteoiden
ympärille Joukkbesiinty-misten
aikana. Kömpuolueiden t5'ö
uksellisia anunattijarjes«ifti
Saksassa ja Englannissa'^
puolittain amnlattljarji
ne ("keskinäisen avun
tai "taisteluyhdistys
taan") saattavat vaiö
vallankumouksellisen .
ken todellisen. va^uJJ.
tumista järjestymattooiffl
dessa. _ •
7 Täistelukomiteat o>
risen joukkotoimiimffl.
nä on taistelukoimteoMffi
luokkanierkitys. Tat»
tulee olla edusteth^^
joukot, joiden edUJsta
telua, katsomatta
puolueeseen tai
ovatko järjestyneJtä.
mättömiä työlaista 1^«^;
Sentähden t a l ^ l u^
tavat t y ö l ä i s j o « a K
silloin kuin JöukoHi^
sa perusteella vatout*
tämi johdon niug
luokkarintaman W
Iflokkalinjan horj^
8. Taistelukomit»in
järjestymättömieh keskuudessa. Joka proletariaatin
on lähiajan täriceta taistelutehtävä,
bh suoritettava töötfaita voittamalla
puolelleen jä iärjestämällätehdäsko-mlteat
Ja yhäistäftiällä ne taistelu-kömiteöld^
(samoin kuin kaiken­laisten
Vallankumouksellisten jouk-kojärj€
Btöjen, kuten känisalnvälisten
vahkien hOltökoihiteiain Moprih .pu­naisten
rintamamiesten liitto jne.)
ympärille, toisaalla JärJestämäUä ne
ValiankUmötifeselllsiln ammattiliitlol-hin
maissa. Joissa ainmattälilt^o on
häjaiaiitunut. Eirlkolsttt hubmlbta on
kömpuPlueideh taloudellisten taiste-
Itijen aikäina kiinnitettävä paralin-
^ ö a aöiesläa yetämisea^
•ieeseen Jä vnnWniniTtirt^^iffe«>ni>riin joak-kojärjestöihln.
-Jäi^jestymätiöiiUen
f napaiset j ä r j ö t ^ u ö d ö t (maissa,
vovien elinten valitsemista. Viime Joissa ei ole itsenäisiä yallankumo-yksinomaisiksi
taa huomattavasti
vaUankumoiiksellisro
feeen sektioiden
fceen jääminen JOJ^^®.
desta. Tämä ^g^-
jätettä ammatlikl^S-f
ta, johtuen Ito^P"""
l&iä heikkou^.
köjen valmistdnssa,^!?
see taloudellisten
kysymyksen n^g^
puutteellista
taa vain kestottanSB» Ä
tamalla taisteW
sovittelijoita vasta^
keinunässä ajan