Vapaus, June 25, 1929

              Sivu 2 Tiistaina, kesakann 25 pmä—Tues., Jirne 25 No. 149 — 1929
VAPAUS
T O I M I T T A J A T »
A. VAAnA {ru^*a). B. TEXHDXEN. M. M)HJA>5AU>. A. p x m o.
Mtifi$ttn4 M tfaa F M * Offlc* Dcycnacst. Ouswa. u Meaa4 C ! M matta.
• VAPAUS (tltetr) _ ^
TtLAaSBCQtAT: ^ . " - n.
> 1 «k. «6J», « kk. tJ.S6. S kk. 1340 Ja 1 kk. tiM.
lUKmJSHPOiAT VAPAUDESSA;
• U O « k«ru«. — AMOtoRcihaontkMt »XO k«»M. «3X0 kai* kertaa. — Kii»«IiiK>t«iu<J_^»lXO_l^
— K«aleaaafl»o«ak<ct S3X0 kcna. SOe lialatkra kBteaUoaccba a i naUtminria. -r- Hahrtntitmrtnt |a
IMcUBotiikaet SOc knU. tlÄ» kolaa kolaa. — rJ«pl*iBM«Mi!«» Ja UaotaateaittaBj»» ««, »aadit-
IMM*. EbeictUti Oaotaakisla «takiUciu "
mmols Ukaatt «aa «aaussta es<Saui«cca kir{e«M«<>»>. kbJoBakaa Ba<!«Ii«» läkk«««h^l»
Ib •iaaUa: i . V. KAXSASTO. liifckecahoiuja.
Vapodea toSaloa: HO««M«O ^ . lft<k«r BsOdii* < DaAa» S«. Pakdis 5JCW. .
Vapasdca kc«tt«rit Vbtrtj BaHdlB*. S7 lÄoa Sl. PakelJa lOSa. fMtituMi ta» t9, Stuiboy. 0»t.
•vaade» paisa Ja ittoa:ox liboty BaiMlnj, 87 Loro» S«. Pohall» ai»ng.
An^nkan niqierialisi|i jlIexikoQ
laantiDBiikseii^fomDa
Lektteo akrtlojcn öjnotcftea piOa oHa koaJlori-a ktU» • lp. lUBCTtTmi^jiTJa ed«m»«j aibpiiwänä.
C o m l tirettiAof nxf. 75e per c«). Jack, Miaioam ekare» Uaerttoa. 75*. Tba Vapaaa
» ta» um a.tT«ft>»i»i« aHMiian aaxrng Haa FaalJ 'eo»W ta Caaafla- ^ _^
Sos^dm. porndpöMUkkö pakotetta
perääntymään
SaUan koramimlsUpuoIueen johlaman taistelun tuloksena on Berlii-mokralia
jälleen vuodatti työläisten verla. Tästä peruutuksesta huolimat­ta
on porvarillisten ja sosialidemokraattisten viranomaisten taistelu Sak­ean
kommunistipuoluetta vastaan yhtä kiivasta kuin ennenkin, multa koh-taa
yllä suurempaa vastustusta työläisjoukkojen taholta.
Tämän kuun toisena päivänä, oli UM^issa paikoissa Berliinin ulkopuo­lella
ja esikaupungeissa työläisten mielenosotuksia ja joukkokokouksia
Punaisten rintamalaistelijain liiton lakka)ittamista vastaan. Sateisesta
säästä huolimatta ottivat suuret työläisjoukot osaa miclenosotuksiin. Joka
paikassa yrittivät poliisit provosoida yhteentörmäyksiä työläisten kanssa.
Lukcnivaldissa, esim,, joutui kaksi parlamentin kommunistista jäsentä po­liisien
piekseltäviksi. Kaikilta työläisiltä, joitten vaatetus hiukankin muis-tutti
Punaisen rintamataistelijain liiton pukua, riisuivat poliisit vaatteet,
remmit ja hatut, jonka johdosta työläiset ottivat esille tauluja, joihin oli
kirjotettu: "Meiltä on ryöstetty vaatteet".
Kommunistisen kansainvälisen länsi-Europan toimiston julistuksessa
tuomitaan Saksan sosialidemokraattien avoin kansalaissota työläisiä vas­taan
kommunistien vaikutuksen heikentämiseksi ja kehotetaan Saksan
työläisiä elokuun ensimäisenä,päivänä valtaamaan kadut työväenluokalle.
Omaksukaa Berliinin taistelujen kokemus, lausutaan julistuksessa, ja otta­kaa
huomioon poliisin taistelutavat, kyetäksenne taisteIukuntoisemm'in
manovceraamaan elokuun l p :nä! Yhdistäkää tukenne Berliinin prole­tariaatille
laajojen työläisjoukkojen jokapäiväisillä yaatimuksillal Osot-takaa
esiinlynjisillänne solidaarisuutenne Berliiniin työväestöä kohtaan.
Tietäköön porvarit, että jokaisen kaatuneen tilalle-nousee tuhansia uusia
taistelijoita. Nouskaa kaikki kuin yksi fascismia:^astaan, joka taas aseis-
Inuluu. Alas impcrialistinen.sota ja ennenkaikkea — hyökkäys Neuvosto­liiton
kimppuun!' Alas työläisten telottajat — kansainvälinen sosialide­mokratia.
Eläköön työtätekevien kansainvälinen solidaarisuus!
TskekkodomkiGhhommum^
tisellakamM
• Tiihekköslovaki^n kommunislipuölueen toimeenpanevan keskuskomi-tystä
Edelleen täys^istunlo merkitsi, että kommunistien tulee työssään am­mattiyhdistysliikkeessä
kokonaan luopua reformistisista toimintatavoista.
Tshekkoslovakian kommunistipuolueen sisäisestä tilasta lausutaan,
että lik\idaaltorit, joita puolueessa on ilmaantunut, suhtautuvat yiha-uiieliscsti
Kominterniin ja Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoon sekä
ovat irtaantuneet lyöväenjoukoista. Täys^istunto päätti yksimielisesti erot­taa
puolueesta oikeistolaisten likvidaattorien huomatuimmat johtajat, vah­visti
alempien puoluejärjestöjen hyväksymät päätöslauselmat likyidafltto-rien
erottamisesta ja valvotti puolueen poliittisen toimiston puhdista­maan
puolueen kaikista oikeistolaisille likvidaattoreille myötämielisistä
sineksista: Lopuksi täys*istunnon päätöslauselmassa korostetaan sitä, että
taistelu' oikeistovaaraa vastaan puolueessa ei ole päättynyt, vaan että se
^^©'Iclkehkin on puolueen tärkeiin sisäinen tehtävä.
Sitä inukaa kun Meadkon^ vallanku­moussodissa
valtaan kohonnut uusi
pon-azisto on luojTunut taistelusta A -
merikan ImpsrijUismia vastaan ja a-listunut
sen työaseeksi Mexikon pro­letariaattia
ja taJonpoikalstoa vastaan,
on Amerikan imperialismi lujittanut
otettaan Mexikossa. Amerikan impe­rialismilla
on ohjelmassaan kaksi pää­määrää
voitettavana: 1. Työntää .si­vuun
Englannin imperialismia vaiku­tus
ja alistaa Mexlko täydellisesti o-maan
vaikutus- ja riistopilriinsä; 2.
Koota taantumuksen voimat yhteen,
jotta ne kykenisivät pitämään kurissa
yhä itsenäisempinä esiintyvät prole­tariaatin
ja talonpoikaiston voimat,
jotka erittäinkin viimeisen sisällisso­dan
aikana alkoivat liittyä Mexikon
Ko.nfimunistijTUolueen ympärille'.
Mexlkon viime sisällissota oli to-deUisuudessa
taistelua Englannin im­perialismin
ja Amerikan imperialismin
välillä. Englannin imperialismi oli ra­hastanut
ja aseistanut vanhat feo-daallaateD.
set suurmaanomistajat ja
katolisen kirkon voimat, joista men­neisyydessä
viimeksi mainittu oli suu­rin
maanomistaja Mexlkossa. Ameri­kan
imperialismi rahasti, aseisti ja
tuki uutta porvaristoa, joka taistelussa>
fcodaallaatellstoe j ä katoolista kirkkoa
vastaan oli joutunut luopumaan tais­telusta
Amerikan imperialismia vas­taan
ja artautumaan sen armoille. '
Taistelun kuluessa oli Pones Girir
j a Callesln hallitus kuitenkin joutunut
lupaamaan maareformela talonpoikals-tolle
Ja antamaan .slllft aseita »a-dakseen
talonpojat käymään taistelua
puolestaan. Heti kuitenkin kun tais­telun
kohtalo oli ratkalitu. kävi Por-tes
Gil peräytjmiään maareformeistaan
ja takavarikoimaan talonpojille jaka­miaan
aseita. Proletariaatin Kommu­nistipuolueen
Johdossa ovat viimeksi,
mainitut yhteiskuntaluokat tulleet yk­sinomaisiksi
yhteiskunnallisen val­lankumouksen
edustajifci ja alkaneet
esiintyä itsenäisenä kumouksellisena
voitnana, joka tulevaisuudessa tulee
mittelemään voirhiaan Mexikon kaik­kien
taantumuksen voimien kanssa.
: Kaiken tämän ottaa Amerikan im-ys,
kuinka monfinlaisia käsitteitä vie­Chase,
B. C.
lä on työväenlu{*aila, kuinka, tietoi­sia
olemme. Tästä syystä,. kun olem- ILBIAT
me vielä niin erilaisilla tietolsuusas- : . ^ - , - *
S n a T ä r ^ S m S T S u S a ja joh- cnrat oUeet niin sateiset _,a_fc^
toa tatstellessamme oikeuksiemme ja tei ole viela^ pal3on kesa^^^
eUnehtoJemme puolesta. K—u k- a mei—lle vaiäka on kohta juhannus. Kasvuiii-periallsmi
tarkoin huomiocnra. Sen e-dustaja.
pankkiiri Morrosr. on ryhty
nyt liittämään yhteen tähän asti kes-1 tulemme naamaan ohjausta j a johtoa
kenään taistelleita porvarillisia ja feo-^sUtä osalta työväenluokkaa joka on
daallsia taantumuksen voimia nouse- tietoisicta ja taisteluissa kouluuntu-viimmeinea,
väksL
ei tule sati. väsyttä-
Hcom!
Kesäjuhlakomitean ilmoituksessa,
reikä Vapaudessa julkaistaan, on pieni
erehdys, nimittäin että kappale "Huo.
e- voi antaa ohjausta j a johtoa? Ö n i t . suus kuitenkin näyttää hyvältä, joten i^^^y.^^^^ merkitty ensimäisen
:?-'se£tään selvää ja luonnollista, että — mitä tässä muia-emaan. päivän ohjelmaan, vaikka tulee ole-
OSASTON KOKOUKSET maan toisen, ja "Laulu vaoiean pu-naisesta
silkkipaidasta" ensimäisenä
en pidetty säännöllisesti kerta kuussa. päivänä, joten juhlavieraita pyydän
van vaDankumoukssn voimia vastaan nutta j a s e o a työväenluokan poliitti-j Valittiin viimeisessä \'irkailijat toi- ottamaan tämä huomioon.
Yhdysvaltain kapitalistilehdet anta-jnen puolue. Ainoastaan sen jchdcn selle v-ucsipuoliskolle. Toiminnas-j Raatajat, maanyiljeli;ät.ia_,^^^^^
vat näet suurta julkisuutta Montnvln'alla kykenemme taistelemaan ja myös Iramme tahtoo ilmetä hankaluutta kaivajat, saapukaa lukuisaöti juhliim
puuhalle, jonka mukaan Mexikosta;vcitta.maan. Työ-.-äenluokan ,poUittinen|joiikkcmme pienuuden vuoksi, kun osa.me. Terve, terA'etuIoa! — Tebby.
karkotettuna ollut Mexikon katooli:;en j puolue kutsuu kaikkia työläisiä yht:,--; jäsenistä on niin etäällä ettei voi ot­toon
i&Si, arkkipiispa Leopoldo Rui-imään järjestöihinsä. rJin taloudeliinin j taa tehtäviä ja yksi osastomme jäse-zy
Hores, on nimitetty apostooUseksi kuin poliittisiinkin, puolue kasvattaa; nistä läksi etsimään parempia työ-ja
opettaa kirjallisuutensa sanomaieh-j markkinoita,
distönsä ja keskustelujensa avulla
lähettilääksi Mexikoon Morrown väli­tyksellä
sillä ymmärryksellä, että kah­den
viikon kuluessa arkkipiispa Ruiz
ja presidentti Portes Gil alkavat neu.
meille luokkapolitiikan kysymyksii
joiden seiviinnyttya saamme täyden
vottelut valtion ja kirkon välisen taic- vakaumuksen ja luottamuksen puoiu-telun
eovittelemlsesta.
Tietenkin on kysymyksessä katooli-selle
kirkolle myönnytyksien tekemi­nen
maan omistukseen nähden, sa­maten
kirkon ja valtion toisistaan e-rottamiseen
nähden. Portes Gil'in hal­litus
tarvitsee katoolista kirkkoa ja sen
takana olevia suiumaanomistajia tais.
teluun proletariaatin ja talonpoikain
heräämistilassa olevia kmnouksellLsia
voimia vastaan. Yhdysvaltain imperia­lismi
haluaa katoolisen kirkon ja feo-daaliaatellston
rippeet voittaa puolel­leen
Englannin imperialismilta; liittää
ne ja Mexikon'vallassa oleva uusi por^
raristo yhteen ja tehdä ne palkkalai-slkseen
Mexikon proletariaatin, talon­poikaisten
ja luonnonri!?kauksien ryös.
tämlsessä, sekä- sen kautta turvata
5uunnattomat pääomasiioltuksensa
vallankumouksellisia taisteluita vas-laan.
Tätä yhteisrintamaa vastaan on L a ­tinalaisen
Amerikan ja Yhdysvaltain
proletariaatin rakennettava kommu-nistipuolueittensa
johdolla kumouksel­linen
taistelurintama Amerikan im­perialismia
ja kaikkia sen liittolaisia
vastaan. Perusta on tälle taisteliurinta-malle
jo laskettu. Ja jokainen uusi
Nicaraguan tapainen rvöstösota ja sor-totolmenpide
Yhdysvaltain imperialis­min
puolelta kasvattaa.' voimistaa Ja
selventää tätä, kumouksellista rinta­maa,
sekä kckoo siihen riistettyjä
luokkia Amerikan kirnimallakin man­tereella.
— S;K.T.
Tsknkaishin provobtsEoni
Bulgarian taptddtatyöläisten yleislakko
Ammattiliittojen punaisen kansainvälisen toimeenpaneva toimikunta
on antanut julistuksen kaikkien maitten työläisille Bulgarian tupakkatyö-läisten
lakon johdosta.
Bulgariassa on tupakkatyöläislen paikallinen lakko — lausutaan ju­listuksessa
•—muuttunut Bulgarian tupakkatyöläisten yleislakoksi. Kaksi-kymmenläviisiluhattä
tupakkatyöläistä ovat julistaneet yleislakon. Ensi­mäisen
yleislakon jälkeen. Joka tapahtui 25 ^-uotta sitten, on seurannut
toinen Bulgarian tupaikkatyöläisten yleislakko, työläisten, joihin kohdis­tettu
riisto ei lanne rajoja.
Tupakkatyöläisten yleislakon jqhdosta nousee Bulgarian koko työ­väenluokan
eteen uusia kiivaita taisteluita. Profinternin toimeenpaneva
byroo kiinnittää Bulgarian työläisten huomiota siihen, että heidän tukensa
iautta voi tämä lakko kas\'aa Bulgarian koko proletariaatin ja köyhem-män
talonpoikaisten taisteluksi fascistista komentoa vastaan. Profinternin
toiracenpneva byroo kehottaa kaikkien maiden työläisiä protesleeraamaan
Bulgarian tupakkatyöläisten yleislakon tukahduttamisyrityksiä vastaan.
• • • • • . " ' • ' -
lAikkoa^^
Useilla Ranskian leollisuuden aloilla on lakkoliike viime aikoina jat­kuvasti
laajentunut. Pariisin piirissä on laajentunut huomattavasti, metal­lityöläisten
lakkoliike. Salmsonin tunnetulla lentokonetehtaalla on lakos­sa
2.000 metallityöläistä. Suunhilleeh sama määrä metallityöläisiä on
ryhtynyt lakkoon kahdessa Pariisin automobiilitehtaäissa. Työläisten pää-yvsatirauksina
ovat työpalkkojen korottaminen ja työehtojen parantaminen.
Puunjalostusteollisuudessa on Pariisissa lakossa noin 3,000 työläistä,
jotka vaativat myöskin työpalkan korottamista. Rouenissa on puhjennut
merimiesten lakko. Lakon johdosta ön' 20'huomattavaia kauppalaK'aa eei-1 yhteis Neuvostojiittoa vas-
Neuvöstollittolaiset lehdet kirjotta-vat:
Kun Nanklrtgin hallitus julisti tou­kokuun
25 päivänä PjTiJuisJahln kapi­noitsijaksi,
ei se unohtanut samalla
ilmoittaa; että Fynjuisjanla pidetään
yllä "Moskovan taholta", että hän
on solminut "salaisen soplmtiksen
neuvostojen kanssa" jne. Samanalkal-kalsestl
on kiinalaisessa sanomaleh­distössä
julalstu uusi väärennys. Jon­ka
otsikkona on: "Moskovan polllttl.sen
keskusneuvoston kirjelmä Idän osas­tolleen".
•
Mutta jo ennen tätä; puhuttiin
Kiinassa ilmestyvissä japanilaisissa ja
englantilaisissa sanomalehdl.«;sä "kom.
munistisen salaliiton paljastamlse.stn
Shanghaissa" Ja jostain "ohjeklrjel-mästä".
jossa muka neuvottiin, miten
kapina on Järjestettävä eri. puolilla
KUnaa "TJantsinissa ja Harbliilssa
clevlen Neuvostoliiton edustajien joh-doUa".
Koska Kiinan viranomaisten edelli­nen
hyökkäys Neuvostoliiton edusta­jistoon
tapahtui TJantsinissa, niin ci
ole mikään ihme. että hyökkäys ta­pahtui
tällä kerralla Harbinlssa. Tällä
kerralla tehtiin tavattoman tärkeä
paljastus: konsulaatissa tavattiin "In-terhatsionalen
Istunto". Kommunisti­nen
Internatslonale oli sUrtynyt varta
vasten Harblnlin, Joutuakseen Nan-kingln
ja Mukdenln viranomaisten kä­siin,
Tämä ei ole yksinomaan tyhmyyttä.
Kaikki väärennykset. Jolta tähän
mennessä on .tehty Njuvöiitoliittpa
vastaan (Englannissa, kiinassa tahi
jossain muussa maassa) ovat olleet
aina yhtä tyhmiä, sillä väärennyksien
tekijöiUe ei ole kaikesta
kaukana, että nämä Imperialistien kä­tyrit
menevät vieläkin pitemmälle ja
että Nankingin valhe-kansalffiien hal­litus
järjestää uusia Ja entisiä räi-keämpiä
esiintymisiä Neuvostoliittoa
vastaan.
NeuvostohalUti».k£ea viimeisessä Nan­kingin
hailittMrelle jättämässä noo^
tlssa <joka koski kansainvälisten. oi­keuksien
poistamista Neuvostoliitossa
olevilta Kiinan edustajilta) on asetet-tu
rajat, jotka osoittavat, mihin Neu­vostoliiton
.hallituksen kärsivällisyys
loppuu. Ja jos Tshankaishi tästä huo­limatta
pttae, uu:Ia provokatoorisa as­kelelta,
niin joutuu hän itse vastaa­maan
teoistaan Kiinan ja Neuvosto­liiton
monimiljoonaisten kansanjouk­kojen
edestä. .'
Chase River, B. C.
VIELÄ VÄMN OPETUSTA
sille kommunistien kaivajalle, joka
häpeämättä törkeitä valheitaan ker­tailee
niitä tuon tuostakin äänitorves­saan
Ind:ssa oikein änimämäisellä
Julkeudellaan Ja vielä leveästi tutta­villeen
kehaisten, että "hevoseni m i ­nä
(J. S.) luokkineen Vapauden- kir­jeitten
lävitse ajan". — Sopii sitä a-jaa
vaikka, koko Ulinillä, nimittäin
Ind. ja New Yorkin UutisiUa. Joilla
hän tiedon nälkäänsä tyydyttää.
Antaisi vain sanottavansa tiilla ulos
päättäen j pätevämmin ja selvemmin jcs siellä
luotu kylliksi älyä. Mutta Harbinin | sitä löytyisi.
Jutussa on ylitetty vielä äärimmäinen
jtyhmyyskin.
Kolme kertaa on Kiinan nykyinen
hallitus rikkonut Kiinana oleviin Neu­vostoliiton
edustajistoihin nähden kan­sainvälisiä
oikeusperiaatteita ja kol­masti
on neuvostohallitus osottanut
pldättyväisyyttä Kiinan hallitukseen
nähden. Vaikkakaan neuvostohallitus
ei virallisesti tunnusta Kiinan nykyis­tä
ryövärihallltusta. on se sietänyt
alueellaan (Moskovassa ja muilla. Neu­vostoliiton
paikkakunnilla) Kiinan hal­lituksen
edustajia, pitäen aina silmällä
sitä, että .Tshankaishin Ja muiden
Imperialistien' pyrkimyksistä huoli­matta,
on Kihlan ja Neuvostoliiton
laajoUla työtitekevillä joukoiUa edel­leenkin
useita; yhteisiä etuja.
Kiinan kansan kasvojen edessä'-on
Neuvostoliitto' osoittanut rehellisen
rauharrakkautensa. Vastaukseksi tä«
hän on Nankingin hadlitus synnyttänyt
eeseen.
Eikö puolueeton uriio ole yhtä hy­vä
ja mitä tarkoittaa puolueettomuuii?
(Syrjälä ei löytänyt tähän kysymyk­seen
edes "tevollista" viisauttaan).
Puolueettomuuden tarkoituksena on
asettaa ammattiunionistisen lifikeen
tunnust€ttavak.sl ainoastaan taloudel-liset
kyssTnykset. ottamaUa puolueet­tomuus
kannan olemassa oleviin poliit
tlsiir. ryhmittymisiin. Täten tämä
"puolueettomuus" on yritys eristää u-nlonistinen
liike sen yleisistä luokka-probleemeista
ja keskittää, unioiden
huomio yksinomaan taloudellisiin ky­symyksiin
ja pakoittaa ne pysymään
erillään poliittisista ryhmistä ja puo­lueista.
Ottamalla samanlaisen kan­nan
kaikkiin poliittisiin ryhmiin näh­den,
on sa maila kertaa askeleen otto
porvarillisiin puolueihin, se on ym­märrettävää,
koska porvariston omat
aatteen kannattajat ajavat samanlais­ta
puolueettomuusteoriaa pjTkien
"säästämään uniot poliittiselta tartun­nalta"
ja keskittämään huomio aino­astaan
"puhtaasti taloudellisiin" kysy­myksiin,
kuten palkkoihin, työ-aikaan.
y.m. Vclko työväenjärjestö olla puo­lueeton?
Se puolueettomuus on mah-donta.
Työväenliikkeen historia o-soittaa,
että missä on koetettu olla
jpuclueettomia, siellä on ainoastaan
hyödytetty porvaristoa. Todellisuudes­sa
puolueettomuuden tarkoituksena
onkin pitää työväen unlot' erillään po­litiikasta
vain visseinä aikoina. Poliit­tinen
taistelu ei ole ainoastaan parla-menttaarista.
puhetaistelua, vaan siinä
taistelussa asettuu työväenluokka toi­sia
luokkia vastaan ja ellei - työväen­luokka
käy luokkataistelua, menettää
se jo saavuttamansa aseman. PolUttir
nsn välinpitämättömyj's hyödyttää
porvareita eikä mitenkään voi olla
hyödyksi proletariaatille.
Ne "puolueettomat" kutsuvat työ­väen
taloudellisia taisteluita "yhteis-kynnalllslksl
taisteluiksi ja kumouk­siksi",
me. kutsumme niitä yleiseksi
luokkataisteluksi,- He kieltävät politii^
kan, sekoittavat politiikan ja parla-menttarismln
ja taistellessaan parla-menttarlsmla
vastaan hylkäävät kai­ken
politiikan.
Mitä on politiikka ja mitä on ta­loudellinen
toiminta? Voidaanko nä-mät
kaksi eroittaa? Poliittisella tais­telulla
me ymmärrämme sellaista luok-kavolmaln
yhteentörmäystä jossa luok­ka
kohtaa toisen luokan, sen sijaan
että erinäiset työläisjoukot joutuisivat
otteluihin erinäisten porvariston ryh­mäin
kanssa. Näin ollen missä yleiset
luokkamuodostumat ja taistelumenetel.
mät ilmenevät on se todellisesti po­liittista
taistelua. Voimeko eroittaa
poluttlsesta taistelusta taloudelliset
mkkeet tai politiikan taloudellisesta
toiminnasta? Se yoitanee tehdä aino­astaan
Jossain sekavissa aivoissa, mut­ta
ei jokapäiväisissä luokkataisteluissa.
J.S. joutui ihmeisiin oman historian­sa
kanssa, kun se historia ensin osoit­ti
että maalimaa hallitaan rauhallisin
keinoin. Ilman väkivaltaa ja sitten ce
el todistanutkaan trioUaista maailmaa
koskaan olleenkaan. Nyt J . S. "tc-vollisesti"
vaihtoi tuon väitteensä uu-teeh
asuun, kas. näin: "Me väitämme,
että .niin kauan pohjajoukot liikehtii
kun bn leivän puute". Syrjä tekisi v i i.
saämmin josialkaisi'ottamaan lltaituh.-
tia jonkun meidän Young Pioneerin
luona, tutkimaan täUäkertaa proletari­aatin
vallankumousteoriaa, niin ensi-lltana
oppisi vaihtamaan tuon edellä­mainitun
lauseen seuraavaan: "niln-
KE.VTTÄJUHLIA
toivottavasti tulee, kunhan ilmat läm­penee
ja sitten tuumasta toimeen.
Luin Eo«le'9 uutisista, että siellä
cn ilmestynyt monen värisiä kesälintts.
ja ja ettei paljon enää o!e apostolin
Lukijoilta
AVOIN KYSYMYS VAPAUDEN
TOOHTUKSELLE
Onko puoluerikos, että ottaa tilauk­sia'
Uusi Kotimaa-lehdelle, kun paik-kakunaalla
on toinen, osaston valitse­ma
asiamies Vapaudella, ja kun ti­lauksien
ottaja on itse tilannut Va-kyytiUä
kulkijoita; toisin on täällä pautta koko sen ilmestymisajan, mut-meldän
kylässä, sen tuli Bowie'n uu­tisten
kirjoittajEkin kokemaan, kun
otti mittansa; vapaata kyjliä.
JSsuraavasta uutisesta pitäköön hup­ien
Saaren Wille.— M. A. L.
South Porcupine, Ont.
POHJOISEN PIIBIN NAISTEN
KESÄJUHLAT
cn- aivan ovella! C.T-N-L. pohjoinen
piiri Teettää ensimäistä kesäjuhlaa
South Pprcupinen haalilla ja sen vie.
ressä sijaitsevalla kentällä 30 päivä
kesäk. Kenttä juhla alkaen klo 1 j.p.
ja iltama klo 7, jossa tilaisuudessa c-
Eitetään hyvä työväen näytelmä " K a -
mousnsdnen." kolmessa imytökses:ä.
Kappale kuvaa kutomotyöläisten oloja.
Tehtailijat yrittävät siinä alentaa
työläisten palkkoja ja tehdä työmaasta
avoin työpaja, mutta työläiset nouse­vat
vastarintaan ja voittavat lakon
Saapukaa katsomaan minkälaista osaa
siinä taistelussa naiset pelaavat Ku-mousnaisessa
näytetään mihin naiset­kin
• pystyvät, jos ovat luokkatietoisia.
CSstakaa pääsyliput jo etukäteen, et­tä
saatte rauhassa katsella kappaleen
alunkin. Katsokaa, maksettua ilmotus-ta
26 päivän numerosta.
Hornepäyne, Ont.
rs
MerTiki-rilrtamat
piti Suomalaisen 'Järjestön kanssa
naisjaostomme 31 p. toukok. Oli
kolme voitoa. joista tulot luo%'utet-tiin
nuorisokurssirahastoon.
Naisjacston viime kokouksessa
laajeaetun sihteristön kokoukseen va­littiin
HUda Mäki. — Päätettiin pitää
Juhanukscna, siis 24 p. t.k. rusetti-il
tamat, ja -rusettien hinnaksi 25 c.
Yksimielisesti päätettiin, että' otetaan
sitten 2 kk. loma, ä i s heinä- ja elo­kuu,
sillä onhan sitä jo yli vuoden
pcimisteltu yhtä mittaa. S. K.
ta nykyään myös tilaa ; Uutta Koti­maata?
VASTAUS
On ja ei ole. Vapaus-lehtl on Ca­nadan
suomalaisten työläisten j a köy.
hien maanviljelijäin äänenkannattaja
ja sellaisena tulee sen levittäminen
clla etutilalla. ei vain Vapauden it­sensä,
mutta myös sen^ edustamain
työtätekevien joukkojen parhaitten
etujen vuoksi. Kussakin maassa tulee
luokkatietoisten työläisten pyrkiä en­si
kädessä kyseessä olevan maan työ­väenliikkeen
ja sen laitoksien kautta
seuraamaan asioitaan ja edistämään
pyrkimyksiään, jotka ovat sekä kan­sainvälisiä
että kansallisia eli yhtä
maata koskevia. Vapaus-lehden leviä-misäRieella
siis Vapauden levittämi­nen
etutilaile, samaten kuin jonkun
muun toverilehden alueella sen levit,
täminen tulee olla etutilalla. Ei riitä
se. että tilauttaja itse on Vapauden
tilaaja, vaan nii^Pl pilaisi, mikäli
suirkin mahdollista, saada myös toiset,
ennsnkun heille kauppaa jotakin tois­ta
lehteä, josta ei heille eikä työväen­liikkeelle
yleensä voi olla paljo hyö­tyä.
Uuden Kotimaan tila.uttamisla
Vanauderi K;äksi ja sellaisilla henki­löillä,
jotka eivät tilaisi Vapauttakaan,
ei voitane katsoa puoluerikokseksi,
koska mainittu lehti kuitenkin on
työläisten ja pienviljelijäin äänen-kflpnattaia.
Elspeth-Eckville, Alta.
JohlaTironlkkaa —
fodanvaaran Neuvostoliiton ja-Kiinan
välille.
Kiinassa on parhaillaan käynnissä
jälleen "kenraalien sota". Näiden ken­raalien
takana toimivat ulkomaisel
Imperialistit, joiden pyrkimyksenä or.
kahlehtia koko Kiinan kansa. "Ken­raalien
sota" sysää Nankingin halli­tusta
uusiin eslintjrmlsiin Nieuvosto-liittoa
vastaan. Jos kerran Englanti
ja muut "suurvallat" muodostelevat
sonut satamassa jo pitemmän aikaa. Oranissa (Pohjois-AfTikassa) ovatj^*"- täytyyhän Nankingin baa.
lastaus- ja lossaustyötmyöskin kokonaan pysähtyneet, sillä satamassa on' J^^*^^. g J S n ^ "Intematsionalen
puhjennut noin IjSOO satamatyöläistä käsittävä lakko.
Sitten se kysymys, mitä Syrjä ym-i kauan on luokkataistelua kuin on
Sellainenkaan mahdollisuus ei ole
märtää poliittisella j a mitä yhteiskun­nallisella
vali4nkumouksella? Hän ky­häyksessään
valittaa että se on liiak-si
syvälle hänen päfihänsä ottava asia,
jota hän el voi osapuillekaan ymmär­tää,
joten se vain täytyi kiertää teol­lisella
viisaudellaan, että ei hän nyt
osaa sanoa millä ttmnUla j a minuutil­la
f e vallankumous alkaa y.m.
Yhteiskunnallisella vallaakumouk-sella
me'ymmärrämme niitä mullista­via
uudistuksia joko teollisuudessa, l i i ­kenteessä
tai missä tahansa mitkä syr
jäyttää käytännössä olevat tuotanto­ja
liikkumisneuvot ja samalla kertaa
myös työntää ^unnattomat työläis­joukot
ulos teoIUsuuden pahreluksesta.
työttömyyteen, koneiden ottaessa työ­läisen
paikan sekä ammattitaidon. Tä-mänlaisla
muutoksia voimme sanoa
yhlieisk«nnalli.slksi vallankumouksiksi
Onko meillä työläisillä tämänlaisista
kumouksista hy6tyä, sen me tiedämme.
Samalla kertaa kim tapahtuu näitä
lisääntyy yhteiskuntaoloihin tyytymät­tömien
joukko samassa määrässä ja
Juuri tämä joukko on se joka keskuu­dessaan
kasvattaa ja jalostaa esitais­telijat
Ja perusvoiman proletaariseen
vallankumoukseen, siihen kumoukseen,
jolloin työväki ottaa vallan omaan
hoitoonsa, kääntäen kapitalistisen
harvainv^lan historian viimeisen leh­den,,
a l k a ^ rakentamaan uutta t3rö-tätekeyien^
;tosayaltaa.
Ennenkuin katselönme xäin pitkäl­le
imlA;^ ^ ^ i t m n n proletaarinen val­lankumous,
on meidän luotava silmä-luokkiakin"
Ja ^'ainoastaan proletari­aatin
diktatuurin avulla voimme saa­vuttaa
luokattoman ' yhteiskunnan".
Samalla kertaa myös saisi ntihtelta
taikauskostaan, joka esiintulee J. S
kirjeen ibppulauseessa erikoisena pon­tena
näin: "Myöskin uskomme työläis­ten
täälläkin kulkevan päämääräänsä
kohti yhteiskunnallista vallankumous-tietä".
Uskomisen avulla enune kos­kaan
tule saavuttamaan mitään, täy­tyy
tehdä ja hommata muutakin kuin
odottaa uskon täyttymistä.
Työväenluokalla ja kapitalistlluokalr
l a ei ole mitään yhteistä, kuuluu ^ s
lause I.W.W;n'esipuheessa, joka onkin
oikein; nyt on J . S. lähtenyt pulli­koimaan
' vastoin tuota is&meitäänsä
tai on käsittänyt sen kokonaan vää­rin,
nim. ett. ''industrialisteilla" ja ka­pitalisteilla
on toiminta yhteistä, (joti
tässä Vapaudessa olemme lähteneet
arvostelemaan, vaan jota J. S. myös
kutsuu persoonallisek^ loukkaukseksl.V
sillä kaiken taopelemishalursa tämä
"unionisti" kohdistaa juuri järjp.'5tynei-t
ä työIäL<;lä ja Neuvosto-Venäjää vas­taan,
siten osoittaen olevansa karva
siitä rakkikoirasta, jota kapitalisti u-suttaa'
työläisten yhteistoiniintaa ja
järjestöiä hajoittamaan. Kaikista näb;.
tä hajoittajain haioittamisyrityksi^^fä
huolimatta rakentakaamme järjestö­jämme
Kommunistisen Intemationa-len
lantiman (Reiman mukaan, se or.
Iltamapuhvaukset ja sen tapaiset
ovat sanomalehtfeäännöksiä vastaan,
vaan . koska raeidän touhuilla ei ole
ennemmin paljon lehden palstoja vai.
vattu; Ja koska nyt on niin suurem-moista
tekeillä, jonka veriaista A l -
bertan suomalaiset eivät historiassaan
tunne, niin on pakallaan sanoa näin
syrjästä katsottuna muutama sana.
Red-Deerin alueen Suomalaiset työ­läiset
ovat yhteisvoimin kerrankin
päättäneet saada suuria aikaan — ke­säjuhlat,
mitkä, pidetään 10—11—12 p,
heinäk., ovat parhaimmin valmistettu,
entisiin verrattuna. Hieman ohjel­masta.
Ensimäisen päivän ohjelma
Liberty-haalilla on valikoitua, kuten
puheet, runot ja laulut. Ensikerran
sekakuoro äänensä kajauttaa Blomin
tahtipuikon alta. ElsDethln orkesteri
soittelee: valitut kappaleensa ja Blom
näyttää .olevan hjndn ylpeä heidän
puolestaan. Iltaohjelmana tulee ole­maan
kappale "Laulu vaalean punai­sesta
.silkki paiäa.sta". Siinä tullaan
huomaamaan minkä "skandaalin" sat^
aikiaan avioliittoelämässä yksi pieni
naisen silkkipaita.
Toisen päivän ohjelma, suoritetaan
Elspethin haalilla. Päiväohjelmana tu­lee
olemaan urheilua miehiltä, naisilta,
j a lapsilta.- Eckvillen ja Elspethin
osastojen välinen köydenveto, ensin
miesten ja sitten naisten kesken, tulee
jännittämään kaikki tilaisuudessa
VapaMen pnolnstus-taistelfl
VVAItSPITESTA LAHJOTUS PUO-LUSXUSKAUASTOON
S. J. Warspiten osasto toimeenpani
tanssit, Joista tulot $10 lähetettiin
työväen puolustusliitolle.
Toveri Vaaraan kohdistettu luokka-tuomio
on kohdistettu koko työväen­luokkaa
vastaan. Vaikka toveri Vaara
on yksin kärsimässä sorrettujen puo­lesta.
•
Werspitln S. J . osasto.
Puolesta: — A l l i Häkli.
URHEILU
Urheilupäivän vietto
Beaver Lakella
Kesäurheilupäivää vietettiin täällä­kin
viime sunnuntaina. Runsaslukui­sesti
oli näihin kisoihin saapimut
myöskin osanottajia. Mukana oli sel­laisiakin,
joita ei.ennemmin ole ra­dalla
nähty. Jatkuvaa innostusta
vaan edelleen. •
Joukkue juoksuissa el saavutettu par.
haita mahdollisia tuloksia, sillä kil­pailijat
oli järjestetty tasapuolisesti
kaikkiin joukkueisiin.
Seuraavia tuloksia, saavutettiin:
Miesten viisiottda
100 m.: T. Ristimäki 13 sek.; A
Reinikainen 13 sek.; L . Kolari ja V.
SUlanpää 13.2sek.
Kiekko: L. Kolari 30.65 m.; A . Re«-
nikainen 29.57 m.; N . Piispanen 2SMi
m.
Pituushypy.: T. Ristimäki 5.16 m.;
L. Kolari 5.10 m.; A. Reinikainen
4.94 m.
Kuula: L. Koahi 10.84 m.; A . Rei­nikainen
9^6 m.; N . Piispanen 8.65 m.
Nuoresta Ristimäestä voimme ttnvoa
tulevaisuuden miestä seiväshjipTSsä.
Nyt el ollut edes kimnollista hyppy-seivästä,
vaan oli hypättävä vaan
metsästä otetulla seipäällä.
Selväshypy.: T. Ristimäki 250 m.;
L. Kolari 2.70 m.; W. Salminen 2JB0 m.
Lopullinen järjestys: L, Kolari 320.80
pist.; T. Ristimäki 299.54 pist.; A.
Reinikainen 298.28 pist.; W. Salmi­nen
277.91 pist.
Naisten 4-oiteIa
100 m.: Elsie Laakso 15.8 sek.; Vie­no
Salminen 16 sek.; Hilda lÄVola
16.2 sek.; O. Kinos 17.3.
Kuula: Lempi Luopa 7.42 m.; Hilda
Levola 7.32 m.; E . Laakso 6.18 m.; O.
Kinos 6.8 m.:
Pituushyppy: Hilda Levola 354 m.;
V. Salminen 3.50 m.; E . Laakso 32
m.; Lempi Luopa 3.2 m.
olevat sielut. Ravintola monipuolinen.
Evkvillen pojat soittelee torvilla vä-liaikona,
juhlan kunniaksi. Illalla esi­tetään
kapijale "Huomcnkellot", yksi
parhaimpia nykyaikaisia Suomen maa­laiselämää
kuvaavia kappaleita, jota
jo itsestään voi saapua katsomaan
pitemmänkin matkan takaa.
kolmannen päivän ohjelma illalla
on tulos Hesperon toverien ja nais­jaoston
yhteisistä voimista Lib-rty-haalilla.
-Tosin, kerran olen t<hnyt
täydellisen pesäeron nalsmaaihnasta
etten kajoa heidän hommiin, mutta
katsellessa nyt heidän hommiaan
lauhtuu paatuneempikin kuin minä.
Enslnkin klo 10 aamulla alkaa koko
Albertaa käsittävä naisten neuvottelu-kcfeous.
Kokouksen kulusta en tiedä
hölyn pölyä, mutta naiset, ioilla on
tilaisuus, toivottavasti tulevat seuraa­maan
naisten neuvotteluja, sillä sieUä
° " l l S £ ^ t t ä J ^ L . „ . . . . I K o ^ o i k k a : V Salminen 7.94 m.;
r v , ^ ^^""^^-^ ^- Levola 7.54 m.; E Laakso 719 m.;
peleen "KaivDstyomies" ja naisjaosto' O. Kinos 6TO m -
"Lauluhntunen". Henkinen ohjehnal LcpunMenjä^^tys: H. Levola 280.-
jär.iestö Joka taistelee kaikkien maiden tulee olemaan hyvää siim odotamme. 36^ter¥LS'^4 47r.tf.°^^r
proletaarien yhtenäisyyden vallan- että naL^edustajat ulkopuolelta tuovat n ^ a S ^ ^ - ^ ^ L ' ^ ^ ' S / 79
kumouksen puolesta. — H . M . | ohjelmanumeroita, joten ilta. juhlista. pisT