Vapaus, August 26, 1922

              Lauantaina, eloL 26 p, — Saturday, An^ist 26.
VAPAUS m\ii
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes­tyy
Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUEO.
Vastaava toimittaja.
VAPAUS
(Liberty)
The only oTgan of Finnirfj Worket8 fn Canada. Pub-
Hshed in Sudbury, Ont, every Tueaday, Tfaursday and
^nrday.
Advertising ratea 40c per col. Inch. Minimnm cnarge
foT single iusertion 75c. Discount on standing advertlse»
mcnt. The Vapaus is the best advertising medium among
tilie Finnish People in Canada. '
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
nalstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
Joiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. Iisaa
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilraotukset 50c.
kerta, ?1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset ?2,00 kerta,
$3.00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutkantieto-
ja osoteilmotukset 50c. ikerta, $1.00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana.
, TILAUSHINNAT:
Canadaari yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
J1.60 ja yfesi kk. 76c. ' _ , ^^^^ ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
|«.00 ja kolme kk. $1.75. , , ^
Tilauksia, jolta e» seuraa raha, ci tulla lähettämään.
paitsi asiamiesten joillp on takaukset.
Mutta sittepä €i porvarillisen maailman alennus
näyltäytyisikään kaikessa kurjuutensa loistossa juuri
sen «henkisten viljelijäin» mädännyksessä niin Itali­assa
kuin Suomessa ja kaikissa kapitalistisissa maissa.
Kurja vain se proletaari, joka fiiillään tavalla tukee
näiden benki^tea organgutangien olemassaoloa!
"Jos ette milloin tahansa 'saa vastausta ensimaiseen
IMi^eeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonällisella
nlmel'ä.
J . V. KANNASTO. Llikkenhoitaja.
"Reeiatcred at the Post Office Department, Ottawa, as
eecond class ^atter.
.Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lBuan;taina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. ^
Kommunistipuolueen käsvii
Saksassa
Rosta on'sähköttänyt Berlinislä venäläisille lehdil-
' Ie: Riippunifilttömieh päätettyä yhtyä sosialidemokraat­tiseen
puolueeseen muodostaakseen naiden kanssa ko-
' koomushallituksen, on kommunistinen liike Saksassa
suuressa määrin voimistunut. Leipzigissä on 1,118 riij^-
pumalonta työläistä siirtynyt kommunistiseen puolu­eeseen
sekä 129 uutta työläisjäsentä sitäpaitsi kirjoit­tautunut
kommunistisen puolueen jäseneksi, Länsi-
Saksassa on perustettu kuusi iiulta paikallista kom­munistista
järjestöä^ Lembrechtissä on .paikallinen riip­pumattomien;'
järjestö päättänyt kokonaisuudessaan
heti siirtyä |(^mmunistis^n puolueeseen, jos puolueen
liittyminen ;4^femmistÖ8osialidemokraattpihin toteute­taan.
Stuttgäirdissa ovat kommunistit päässeet voitolle
rakennuslyöJHisten ja jajkinelyöläisten paikallisliitto-;
jen vaateissa.', ;lw^s4«^«-rf9lr)^.•^ i^'VS^H-;'; • •
Luokk^äistelu kärjistyy Italiassa
Tapon ja iosvouksen ammatikseen ottaneet Italian
pofvarisainefcsel ovat alkaneet uuden yleishyökkäyk-
" sen, tällä keMJfa kaikkia vastaan, jotka eivät ole hei-
^dän ka;)S9aap,; vaikka eivq^ toden teolla olisi heitä
Vflslöönkaatl, kuten eerratllaiäet. Kohtalon verisenä
iVana Völdaatf.vpltaä, että italialaiset lahtarit ovat polt­taneet
ja Hävittäneet serratilaisten äänenkannattajan
«Avantin» liiketalot, jolloin poliisit ja 80tav|en osasto
«vetäytyivät pois ylivoiman tieltä!<niin ettei näille
poitarillisiUö'Verikoirille ollut kukaan tekemässä vas­tarintaa,
sosiatistit itse kun jo pari vuotta sitten teki­vät
«rauhan»^'näiden kanssa. Vallan toinen oli laita,
kun lahtarit r samana päiväni niinikään Milanossa
hyökkäsivät kommunistien klubihuoneustoon. Tällöin
ei «poliisi väistynyt ylivoiman tieltä» vaan toimitti
facsistien turvin kotitarkästukseh. Mutta kommunis­tit
eivät ottaneet kiitoskaupalla iskua vastaan, vaan
avasivat tulen näitä kapitalistiluokan liUTttia .vastaan
ja onnistuivat vaikeasti haavpttamaan heitä kokonaisen
joukon!
; Mutta mitä «Avantin» toimitalojen hävitykseen
tulee,, mikä nlerkitsee Italian sosialistipuolueen ainoan
äänenkannattajäh; pakollista lakkautusta, on tapahtu­malla
tavallis^iiiaesta ppikkeavä kantavuutensa. Se
merkitsi yleishyökkäyshälytystä Ilajiari tyoväenlubklcäa
vastaan kokonaisuudessaan, hyökkäykseiv: jolc|| yeri-syydessään
ja julmiiuclfessaan tiilee himmentämään; ita­lialaisten
lahtarien kaikki tähän'astiset kauhuteot.
Lahtarien käsissä ön nyt Milaiio, j*oka tähän asti
on ollut Italian luokkatietoisen työväestön pääpesä,
ja Italian sosialistipuolue, jonka kaikki organisatoori-set
langat juoksevat Milanoon, on täten saanut Vai­kean
iskun. Nyt kostaa serratilaisille heidän oma po
litiikkansa, he kun eivät ole tehneet mitään työväen
> luokan järjestämiseksi suunnitelmalliseen taisteluun
porvaristoa ja sen verjmiehiä vastaan, vaan päin vas­toin
estäneet tämän. Juuri samalla hetkellä, kun «so­sialistiset
» parlamenttaarikot valmistuvat porvarilli­seen
kokoomubeen. lyödään sosialistinen elimistö ha
• jalle ja tehdään voimattomaksi.
Mutta pääasiassa koskee facsistien taistelu kommu
nisteja. Heitä vastaan taistellessaan nauttivat lahtarit
koko porvarillisen valtiokoneiston ,apua. Mutta kom
munisteilla ei liioin ole mitään harhaluuloja tilan
teestä. Se on tekevä kaikkensa liittääkseen sosialisti-puolueen
demoraliseeraamat työväenjoukot suljettuun
taistelurintamaan yhtä hyvin lahtareja kuin näiden
paikkaajia ja isäntiä, porvaristoa. Vastaan.
Kuten tunnettua, on «suuri kirjailija» Dannunzio
ilmoittanet facsisteille olevansa heidän vilpitön kan­nattajansa.
Seikka on Italiassa siis sama kuin Suomea-sakin;
sielläkin olivat kaikki «suuret kirjailijat» val­kokaartilaisten
henkisiä liittolaisia; Wilkunan ope­tuslapset
ne hävittivät «Kansan Tahdon» kirjapainon,
mikä ei estänyt, että hän jälkeenpäin roistomaisessa
«romaanissaan» ylisti miehiään mutta ennen kaikkea
itseään taivaaseen saakka, mutta taustasi valkoi^na
nokikolarina nimeltä mainittuja uhrejaan, joista jokai­nen
Untaan oli niin sanomattomtoi paljon'korkeam­malla
kuin tällaiset Wilkunan tapaiset reökut.
Amsterdamilaiset pettäneet Ameri­kan
lakkolaiset
Yhdysvaltain hiilituotanto oli pysähtynyt, suuri
osa rautatieliikenteestä on seisahdubissa. Kaikkival­tiaan
amerikalaisen kapitaalin tappio olisi varma, jos
se ei saisi Englannista mitään rikkurihiillä. Tiedetään,
mitä jättiläismäisiä hiilitilaubia viime aikoina on
Englannista lähetetty Araerikäan. Englantilainen tove-rilehti
«Communist» vaati kansainvälisen kaivos- ja
kauttakulkutyöläisten konferenssin pikaista kokoon­kutsumista,
missä olisi päätetty toimenpiteistä rikkuri-hiilen
lastaamisen ja kuljetuksen lakkauttamisesta. Jän­nityksellä
odotettiin mitä .j^nglantilainen ammattiyhdis-tysbyrokratia
tässä vakavassa IjliÖiteessa tekisi.
Nyt se oh vastannut. «Daily Herald», Englannin
Työväen puolueen pää-äänenkannattaja kirjoittaa joh­tavassaan:
«Englannin kaivoslakon aikana lähetettiin
Amerikasta Atlannih yli hiiitäÄeeksi meikäläisiä kai­vostyöläisiä^
vastaan. Nyt \%^fk^n brittiläistä hiiltä
vuoroa vastaan Hardingin ja trusti
kapitalistien avuk^, ta^ltiseiaan a;nerikalaisia kaivos­työläisiä
vastaan. On häpeäksi 3'työväestölle, että täl­lainen
on mahdollista.*,';Mutta4^n hyödytöntä kirkua,
että jotain olisi tehtävä taikka ketään syyttää^ kun ei
mitään tehdä. Sillä id^sitöia on, ettei mitään voida
{e/t</ä. Toiminta on mahdotonta ilman valmktu^ia,
ja me olemme lyöneet laimin yalmistäutuä t f e
varalta, missä nyt olemme.» v ^ ^
Tämä englantilaisen työväenlehden selitys o0 riit­tävän
selvä. Amerikalaisten k^ivoslakkolaisten hyväksi
ei tulla mitään tekeinään, koska''amsterdamilainen
byrokratia selittää, ettei se voi mitään tehdä! Ja koskei
se voi mitään tehdä, paljastuu Amsterdamin Interna­tionale
taasenkin kerran kansainvälisen kapitaalin
agentiksi. Kun ei se voi auttaa elinehdoistaan taisR-levia
työläisiä, auttaa se Morgania, auttaa trustikapi-talisteja,
jotka kuukausikaupalla ovat pyssyhurttin^^n
taistelleet amerikalaisten kaivostyöläisten nujertami­seksi.
Nämä ovat jo kuukausikaupalla kärsivällisesti
kantaneet nälän ja Valkoisen terrorin taakkaa. Nyt
lisäävät amsterdamilaiset kellokkaat heidän kuormaan­sa
vielä englantilaisilla hiililasteilla!
,Toivpttay^^|j pa^^^ ajnsterdaniilainen ren-ginpalvfllujäkuKJuus
^kuitenkin itervtifellisenä opetuksena
niille kaikkien maiden t^Öläisili^i jptka'tähän asti ovat
marttyynDS
Ranskan kiskurien hallitus ei ole
vapauttanut Martyä poiketessaan
rikollisista perintätavoistaan- vapaut­tamalla
Martyn tovereja. Kammo
kunniankansalajsia kohtaan on pank
kiirien maailmassa vielä niin suuri,
että täytyy pidättää heidät telkien
takana, jotta riistäjien roistomaisuus
ei joutuisi sietämättömään kontras­tiin
häikäisevien vastakohtiensa suh­teen,
jos nämä olisivat vapaudessa.
Paheiden räikeät edustajat kävisi­vät
kansalle siten vain arvelutta­van
inhottaviksi.
ka että se .edes..estäisiettei, siiljen J^uuluvqin järjes­töjen
työläiset suorittaisi rikkuripalveluksia toisten;sa­maan
internationaleen kuuluvien työläisryhmien tur-miobi,
kuten nyt paraikaa suuressa mitläkaafvassa ta­pahtuu.
- = < « ) ^ 3 ^ - l i ^ ^ :
Oikeisto-interh^tionali^fi y i^
Oikeistolais-inleifnäliöHälien yhdistymisajatus "saa
näiden johtajain keskuudessa yhä suurempaa jalan­sijaa.
Kynhietö^ iVallankunioUsleij^a," Kaulsky kjaniiat-taa
sitä, täten alentuen tavalliseksi läpileikkaus-sana-pöyhkeilijäksi.
Adler, joka raivokkaasti protesteerasi
Toisen Internationalen petospolitiikkaa vastaan \o-dan
aikana, on yhtymisen miehiä. Ja ranskalainen
metsä vastaa niinkuin siihen huudetaan. Reformisti
Faure, joka ei varsin kauan sitten puhui varsin hal­veksivasti
«kuninkaallisesta ministeristä, Vandervel-destä
», karahteeraa häntä nyt «kalliiksi toveriksi» ja
kirjoittaa muuten näinikään:
«Meillä kaikilla on erv^ numeromme sosialistisissa
jäsenkirjoissammef mutta /ip/>umme on yksi ja sama.
Meitä kannustaa samat kansainvälisen rauhan toiveet;
samallaisef tunteet lykkivät meidän sydämissämme ja
samat ihanteet 'h^hkUvat meidän aivuissamme. Ja
kaikilta tahoilta tunkeutuvat esiin elämykset, jo&i
'J)Uolestaan eivät lainkaan odota. Nyt ei enää saa pi-dijitt^
ä^ kansainvälis^ s^losialismin voimain yhteenlijt-tämista
ja uudelleen ryhmittämistä. Virtaus vetää raeij
tä vastustamattomalla voimallaan mukanaan.» '.'^
; Ja niin on sitten ki?sa säkissä. Fauren'mukaan vie
heikäläisiä yhteen vähemmän, oma tahto kuin histori-alliset
tapahtumat.. Mutta mikä on sitten tämä «vas­tustamaton
voima», cjJaka^-vastoin kahden sosialistisen
suunnan tahtoakin jöhtää'ne yhteen? Ei mikään muu
kuin" välliämättbmyjFpuohsptfjllua kasvavaa kommu­nismia
vastaan, Joka niin ylivoimaisesti uhkaa työ­väenliikkeen
reformistista johtoa.
2 ja'2i Internationalen yhtyminen on loogillinen
seuraus Kommunistisen Internationalen yhteisen rin­taman
taktiikasta. Sekin puöys?aan osoittaa, miten
oikea ja^hyvin perusteltu tämä taktiikka on. Ilmeisin
seuraus tästä taktiikasta on se, että työväenpuoluei­den
oli luovuttava vallankumouksellisista puheenpar­sistaan
ja tarkkaan määriteltävä lantansa: joko pro-letariaai^
in kanssa taikka porvariston kanssa. Ja mo­lemmat
sosialidemokratiset intematiohalet tulivat heti
kohla pakotetuiksi määrittelemään kantansa, elia ne
olivat taipuvaiset käymään porvariston kanssa prole­tariaattia
vastaan, ne kun eivät pohjallaan ole mitään
muuta kuin verhottuja porvarillisia puolueita. Jama
kannanotto on kaikkialla ollut niin selvä, ellei se ole
voinut olla työläisten silmissä saattamatta sosialide-nrokratisia^
puolueita huonoon huutoon. Niillä ei siis
ole muuta keinoa kuin asettaa kommunistien Yaali-maa
yhteisiä jrintamaa vastaan sosialidemokratien yb-teinen
rintama kommunisteja vastaan, erislääbeen nä­mä
ja vaimentaakseen näiden vaikutuksen lyöväen-joukkoihb.
Sosialidemokratisten järjestöjen kansalli­nen
ja kansainvälinen yhtyminen ei ole mitään muuta
kuin epätoivoinen yritys ka^svavan Icommunismin pa-toamisebi,
epätoivon taistelua sosialidemokratisten
puolueiden omasta olemassaolosta.
Sillä Marty, proletaari, esitaiste­lija
ja oikeudellisuuden apostoli- on
todella Ranskan likaisella poliitti­sella
taivaalla omalla väärentämät­tömällä
valollaan tuikkiva, yksinäi­nen
tähti, tähtimaailmansa, prole­tariaatin,
ehkä kaUkein kauniim­min
loistava valo. Valo pimeydes­sä,
jonka ovat syrinyttäneet kan­sakunnan
pyövelien, ja häpäisijäin
luonnottoman pitkät ja raskaat var­jot
Mies, joka kantavammin kuin ku
kaan viime vuosikymmenien Rans­kassa
on teossa korostanut toisia
perintätapoja, «suuren* vallanku­mouksen
jälkiperintöä, oikeudelli­suutta,
ihmisten ja kansain vapaut­ta.
Urho, joka esimerkiksi kelpaa­valla
uljuudella on koettanut'pestä
häpeää, minkä kansakuntansa pää­miehet
ovat sille aiheuttaneet. Ja
kaiken [tämän on hän tehnyt teolla,
kuten aito proletparit aina,, eikä
.|,|i|,8uurien sanain vuolaudella, joilla
merkkimiehet ja johtajat tavallises­ti
kelluvat pinnalla ja osoittavat,
ettei heistä tavallisesti koskaan ole
todelliseen tekoon.^ Siksi omaa hän
myös npyryyden asiaansa kohtaan,
minkä patsaan nenässä koikkuva
suuruus on'unohtanut ensimmäisel­le
portaalla, mikä johti hänet huo­mioon.
Ja siksi myös vihaavat han-
M. Ranskan vällassaolijat) «ylevän»
Ranskan vähemmän ylevät haaskaa-jat,
jotka teikaroivat maahan is-kemäinsä
vihollisten ruhjotuilla nis­koilla;
sen takia rakastavat ja kun­nioittavat
häntä vallassaolijain riis-touhrit,
proletaarit, maan työtäte­kevä
luokka. ., . ,
Ja häntä kannattaakin rakastaa
ja kunnioittaa.
Sillä hän teki miehekkään tekpn-aa|
olosuhteissa, jolloin kaikki käsi-,
tykset ;oikea8ta ja \yäärästä olivat
n^ahdollisimman su|ire8sa määrässä
hämmentyneet,, siis. vallässolljaln
hämmentämät, niin ettei jiroletaa-riSenkaän^
maäilräarf' oikea käsi tien­nyt
mitä vasen' teki.
Venäjän työtätekevä kansa oli
katkaissut kahleensa ja taistellur
itselleen • vallan. Mutta tämä ei
ollut kauhistus yksiätiän venäläisille
kiskureille vaan koko klskurimäail'-
malle, ennen kaikkea Ranskalle,
jonka pankkiirien kukkaroon Jvenä-jän
köyhälistön vapautus koski.
Puukko kurkkuun Venäjän kärsi­neelle
mutta vapautuneelle prole­tariaatille
siis! Kapitalistinen, län­si
mutta varsinkin Ranska sonnus­tautui
ryöstösotaan. .^ uhmaavaa Ve­näjän
työtätekevää kansaa vastaan
saaden apurelkseenv joukon venä­läisiä
työväen petturijohtajia, jot­ka
kansa pll karistanut yhdessä •kis­kurien
kanssa niskaltaan. R^ska
ryhtyi sotaan mutta ei julistanut so­taa,
ja maan perustuslaissa nimen­omaan
sanotaan, että sotaan voi­daan
ryhtyä vain edustajakamarin
päätöksellä. ' .
Lähetettiin laivasto Mustalle me-
•relle. Laivaston matruusien jou­kossa
oli myös Marty. Miitta kauan
^iyät he olleet tulleet harjoittaneek-lista
ja
mistä
HERRAT VAKAVIA - i - TYÖLXl-
SET HILPÄMIELISlX.
Nova Scotlan kaivosmiesten lakko
on pannut canadalalsen porvaillston
sangen »vakavalle tuulelle. Porvari,
jolla on rahaa ja yltäkylläisyyttä,
on yleensä hymytuulella, häntä ei^
paina elämän huolet" Mutta työ-lälsmassaln
joukkonousu, se, se saat­taa
joskus' porvarinkin hermostu­maan.
NlljH^ nyt Nova, Scotlan
mainarlen lakko on saani|t porva­rin
, sangen huolestuneelle tuulelle,
hän el hymyä ensinkään. Nova Sco­tlan
kaivokset täyttyvät vedellä Ja
kaasulla, ja kovasydämlnen maina-ri
el auta porvaria, hänen kätensä
ei vain tartu pumpunRahvaan. No­kinen
mainarl, joka nyt hengittää
raikasta Ilmaa ja kävelee kesäau­ringon
paisteessa pyhäpukelsena, on
tullut hymytuulelle. ,Ja tämä se
sapettaa porvaria. Kalkki sen leh­det
klroovat kuinka rikollisia n^l-naiit
ovat , Ne kun hymyilevät
vaÄ. Ja mikä kauheinta, puhelevat
keskenään Leninistä ja Trotskista,
Moskovasta ja — (porvari on pa-kahtumaisillaan
kauhusta) vallan-kumouksesta.
@
Julkeiksi ovatkin nuo nokiset Itm-vosmlehet
käyneet Pysäyttivät sb-tilasjunankln
useammtm kerran,
sen saapuessa lakkoataeelle, ja anoi-
Ei hallituksen heille määräämää nie-rirosvous
ammattia, kun heidän
luontainen oikeusjuntansa heräsi.
Mitä oli heillä tekemistä Mustalla
merellä? Eihän ollut julistettu mi-,
tään sotaa, eikä siis ollut vihollis­takaan,
kalkkein vähimmän olivat
sitä Venäjän työläiset Tässä ol­tiin
suorittamassa suurta rikosta.
Sellaista eivät he voineet ottaa
omalletunnolleen, ei Marty eikä mo­net
hänen tovereistaan. Päinvas­toin
olivat he olkeubistaan taiste-levaln
venäläisten proletaarien luok-kaveljiä,
joita vastaan ei käynyt
nostaminen kättä.
Ja niin nousivat he «kapinaan».
Pakottivat upseerinsa pyöräyttä­mään
takaisin ja suuntaamaan lai­vat
Ranskaan.
Tästä «kauhistuttavasta rikokses­ta
» tuomitsivat väärät tuomarit
Martyn ja joukottain hänen tovere-jaan
pakkotyöhön, kuritushuonee­seen.
Ja jos on koskaan mustattu
Ranskan kunniallisia kansalaisia, te­kivät
ranskalaiset klskurit'ja heidän
sanomalehtensä parhaansa maan to
muun häväistäksöen Mustan meren
sankarit, mutta varsinkin Martyn,
josta väärät todistajat tekivät «joh­tajan
».
Ja kuitenkin oH Martyn mustaa­minen
aivan ylivoimainen urakka.
Martystä ei kukaan tiennyt muuta
kuin hyvää. Merloplstossa oli hän
etevin oppilas, keksintöihin taipu­vainen
nero, toverinsa häntä ihas­telivat,
omaisensa häntä . jainäl oi­vat
Mutta yhtäkaikki oli hän
«suuri rikollinen», omiaan, kuritus­huoneeseen.
Porvarillinen lainkäyt­tö,
opinioni ja sen äänenkannatta-jaln
lahjotut veijarit triumffeera-raslvat:
kerran saatiin oikein heku­moida
rolstomalsuudessa.
Mutt^ proletariaatti heräsi, Rans­kan
proletariaatti, joka johtajien
aalullalaululUa ja korusanojen ylen­palttisuudella
oli typerrytetty pa­hemmin
kuin ehkä minkään'maan
proletariaatti, ja kuitenkin kuhisee
joka maassa kansanjohtajia, jotica
koskaan eivät ole kyenneet eivätkä
vastakaan kykene johtamaan jouk­koaan
mihinkään tekoon. Martyn
ja martyläisten esimerkki oli aivan
Illaksi huikaiseva, jotta siltä olisi
voinut unvnlstaa omaatuntoaan; Ja
Ranskan prpletariaattl: .alkoi- -fcoden
teolla taistella oman vapautuksensa
asian ja Martyn asian .puolesta» . -
NeuyokkaimmaJ-, olisivat ^utta.-
heet Martyn . pal^en^tian .vainoor
jainsa kostolta,, .rMutta -.hän, el', ha-lunniit'
turvautua: rikoUjsten. •apu-;
keinoihin. Hänellä 'oli aikaa odot­taa
vaikka siksi, kunnes kuritus-ljuoneen
muurit murtuisivat itses­tään,
kuten mulnen BastUjen. Ja
siksi tolseksrei* hänestä .'kann8tta,r
Hut pitää' niinsmria '.elämää, ggn';
ei ollut>6oslM«mj^
testaan, miksi si^ siis.
muutkaan. Jiä^an.,ol| vain .yksi;
sadplstÄ tuhansista ''^Yä,! miljop^iista
vainotuista ja va^äryytU' kärsivistä!
'Proletariaatin oli siis turvaudut­tava
muihin keinoihin. Proletari­aatti
valitsi hänet edustajakseen
kaupunkien hallintoihin. Kolmessa
'kaupungissa *on hän valittu valtuus­toon.
Yksi niistä on Pariisi. Lam
mukaan pitäisi, hänen päästä suo­rittamaan
kansalta saamaansa luot­tamustehtävää.
Mutta mitä kisku-rit
ja niiden hallitus laista, kun on
kysymyksessä proletariaatti. Mar­tyä
el vapautettu.
Proletariaatti jatkoi ponnlstuksl-aan.
Se puristi esiin , amnestlan.
Joukko Mustan meren urhoja pääsi
Ivapaaksi. Mutta ei kuitenkaan
Marty. Häntä eivät Ranskaa .hal­litsevat
veriset niiehet uijalla- va^-
panttaa. Oman raukkamaisuutensa.
^IIHIISIIimiHHMmMIJ»^^^
LXHETYSKUSTANNUKSET:
5 Postissa 15c fcaikiHa summilta. Sähk&anomalla |3,5o kais"
S Kysykää erfkoisJcnrsia suurille eummllle.
I Torontossa ottaa rahavälltykslä vastaan A. T Hill c r ,
= view Ave. ' • «
vat sotilaskopiendantilta lupaa tut­kia
Botila^aunut, kaiken varmuu­den
vuoksi, kuletettaisllnko niissä
mahdollisesti rifckureita, - ^ Ja porva-rllehden
kirjeenvaihtaja, joka asi­asta
kertoo, on ällistyksissään kun
malnarlt eivät pelänneet tankkia­kaan,
eikä kuularulskuja, eikä hir­veää
paljoutta automaattisia kivää­reitä.
Lakkolaiset kulkivat vain
fe^lkkymättä noilla kauhunasellla
varustetun junan tarkasti lävitse
ja tutkimuksen suoritettua sai ju­na
jatkaa matkaansa, Pehmeähou-sulnen
porvarilehden kirjeenvaihta­ja,
joka el tuskin uskaltaisi pyssyä
laukaista, lienee unohtanut ,että
lukuisat näistä 12,000 lakossa ole­vasta
malnarista ovat olleet mall-mansodan
• kauhuissa', ovat käytel-leet
noita tankkeja, kuularulskuja
ja multa aseita.
Itse pääpolsu noissa lakkolaisissa
on tietysti malnarien sihteeri Mac-
Lachlan, tuo kaivosmiesten miehe­käs
ja urhoollinen johtaja. Hän,
jonka kirjeenvaihtoa ent työminis­teri
Robertson varasti pari vuotta
sitten Ja uhkaili murskata Nova
Scotlan kaivostyöläisten järjestön
samalla tavalla kuin Länsl-Candan
hlilenkalvajaln unlon, jos vain nä­mä
uskaltavat olla missään tekemi­sissä
olu-laisten kanssa tai käyttää
radikaalisia talstelutapoja. Tämä
sama mies joka viime talvena ke-holttl
kaivostyöläisiä «työskentele­mään
hitaasti» niin kauan kunnes
Brltjsh Empire Steel Co. suostuu
maksamaan työllisille kunnollista
Paettejä Suomeen ja Suomesta tänn
Tiedustelkaa hintoja y. m.
' Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies
BOX 69 VAPAUS. ^,
SUDBURY, o
Filettiliike tehtävä J, V. Kannasten nlme«sä.
oman häpeänsä takia. Siksi täytyy
miehekkyyden ja kunniallisuuden
jäädä telkien taakse. — — —
Martyä on viimeisen «Is^ohtalon»
iskun johdosta käyty proletariaatin
puolesta tervehtimässä kuritushuo­neessaan.
Valiteltiin onnettomuut­ta.
' ' •
"Mutta Maijty:': '
«En ole pyytänyt mitään/ en siis
myöskään ole pet%nyt.'Ja iloni on
ääretön sen 'johdosta, että toiset
ovat päässeet väpälksf. Mitä mi-n.
liun tulee, kannan kohtaloni luja­na.
Mutta yksi seikka täyttää mi­nut
vihalla ja suuttumuksella. Mik­si
herätettiin omaisteni^ sydämissä
turha toivo varmalla lupauksella
minun vapaudestani? Olen täynu^ä
tuskaa epätoivosta, mikä nyt val­taa
äitini ja veljeni!»_
Amnestiakysymystä käsitellessä
oli häntä jälleen herjattu mitä^ä-peälllsliUmln.
Mutta hän heitti ul­jaana
herjan takasin. Uusi her-jaUstulva
oli provokaattorien työ­tä,
nimeltä mainittujen provokaat­torien,
jotka eivät edes olleet us-eh'
pelkää enkä' vapise mitään, minä
toistan -kaikella ' .vihani. yoihialla;
valehtelijat! väi^hfelijätj" valehteli-
'Kas-•:liäin ' miehekkäästikantaa
irlartfcsryriutiensa äito proletaafjl, jjon-ka
miehekkyys kasvaa' vain Icärsi-mykslstä
ja ylhäisten veijarien'myy­räntyöstä
ja raulkkamaisuydesta.
Hän--urtohtaä itsensä hän muistaa
vain <)maisiaan,; kärslmystöverejaan,
luokkaansa^ • •' . • p ' • • •
Kummaköä Sitten, jos 'nämäkin
muistavat häntä, teon, «ankaria, ja
IDs ^häns -kannustaa- 'heitä' esimjerkiU
laän eteenpäiii''ja^ osoittaa teoii' v'a-pautulKeen
johtavan tien.'
Henkipatto.
Jokapäiväinen elämä
Toveri • Wlnberg palannut matkal*
taan ja kertoo valkutelmiaan.
Tukholma' 5-7-8.
Ruotsalainen toveri Wlnberg, jo­ka
äskettäin käväsi Helsingissäkin,
on palannut matkaltaan proletaari-valtiossa,-
ja kertoo 'havainnoistaan
seuraavaan-tapaan;
Qlo^ubteet -ovat ••• Veiiäjäliä' -nyt
huomattayfsti paremmat kuin. bak-
81 vuotta sitten, jolloin' tav,
nimikään oli tilaisuudessa nii!
tustumaan. Elämä sykkii v
kaasti varsinkin Moskova«a i
tarissa ja kaikkialla näkee
kottain väkeä liikkeellä, i
ankara vakavuus, joka löi ]
8a ihmisiin, on vaihtunut va
deksi, .kun on päästy kauppa
siin useiden maiden kanssa,
täin. silmiinpistävä on into,"
parannellaan katuja, taloja'
vaunuja jne. Puhtaanapito o'n
kin huomattavasti parantunut
Porvarislehdissä on levjtett
toja, kuinka muka sotilasher
vilisi kaikkialla ja että ne li
leimansa koko kansanelämään
mä on jaaritusta. Punasotilalt
fiin tapaa • usein, onpa sotii;
iloltakin asetettu erinäisille pi
le, mutta on heidän osuutensa
sanelämässä kuitenkin varsin
häinen eikä sitä käy vertaan
kaan vastaavaan länsimaiseen
öön.
ToVeri_ W. oli monin ottein
nyt Koniiiitemin talossa ja p;
merkille, että sen huoneus
työskenneltiin täydellä höy
Paljon huudettua byrokratism
hän pannut merkille missään,
ta jos sitä jossakin ilmeneekin
ritääri- se kohta kitkemään j
neen. Mitä' rautatieläisliittoon
mikä. oli hänen erikoinen tutki
sensa aihe, käsitti se sekä r
tieläiset että kauppalaivaston
hlätön. Jäsenmäärä oli 600,OOC
"Rautateiden hallinta on muc
tu uudelleen, niin että löytyy
kus, johon työväenjärjestöistä
Iitaan Haksi edustajaa. Aikai
min' saivat ammattiyhdistykset
hoitaa liikennealan mutta myö
min pidettiin välttämättömänä
kushallinta ja johto. Veturinku
tajat ova^ parhaiten palkattuja,
kä johtuu siitä, että heidän 01
kaisemmin tarvinnut suorittaa
nböritutkinto, mutta tulee tässä
pähtumaan n^uutos, palkkakysj
kun tulee kokonaisuudessaan «
syksyllä pidettävässä kongress
Lakko-oikeus on periaatteessa
väksytty, mutta on valittu eri
sia komissionia palkkariitaisuuk
selvittämiseksi likennealalla,
e t t ä lakkoja ei'käytännössä 1
kaan satu. Rautatieläisillä on ji
päiväinen ammattilehtensä, joka
ihfestyy 35,000 kpl. painoksena.
••Mitä' liikkuvaan kalustoon l
oli se'huomattavasti parantunut,
ollaan kuumeisessa työssä kai
paikkaa, ja kun työministeri leima­si
hänet rikollisek8i'-ja uhkaili hän­tä,
vastasi MacLachlan, ^ että «kal-vosmlehlllä
on plkeus tehdä työtä
takki päällä, mitäpä te vdltte sille
herra ministeri.» .
Tämä sama mieshän se on myös­kin
sanonut nykyisen lakon aikana,
että «ainoastaan kaivosmiehet voi­vat
tyhjätä kaivokset vedestä ja
kaasusta», ja että «kaivosmiehet voi­vat
ansaita yhtä 'paljon pumppua-maila
vettä kuin Irrolttamalla hiil­täkin
». Hänhän se myös/ lausui:
«Tätä lakkoa runnaavat itse jou­kot
».
Se. että kaivostyöläisten johtaja
omaa tällaisen talsteluhengen, on
saanut porvarin sangen kiukkui­seksi
He syytävät lokaa hänen
päälleen ja kiristelevät hampaitaan.
Ja epäilemättä punovat ""juonia, mil­lä
tavoin poistaa tämä urhokas» joh­taja
näyttämöltä.
Ja on syytäkin. Olisipa vain
G-^mpers tai joku hänen luutnan­teistaan,
niin helppo olisi mies pu­hua
ylitse ja kesyttää vaaratto­maksi.
Mutta rehellistä kumous-miestä
on vaikea porvarin kesyttää.
Mutta porvari ei mainitse sanaa­kaan
,ei arvostelun- hiluista, sen joh­dosta,
että Nova Scotlan rikkaat
hiilialueet omistava trusti maksaa
työläisilleen niin .kehnoa palkkaa,
että malnarien lapset käyvät räpa-lelsissa
pukimissa, syövät kehnoa
ravintoa, eivätkä kykene käymään
surkean köyhyyden vuoksi koulua.
Porvari ei puhu ensinkään trusti
herran kovasydämisyydestä, vai
tämä'öhkaa antaa kaivoksien Ij
sl tuhoutua ennen kuin maksaa t
Iäisille kohtuullista palkkaa. Jl
ta porvarin ja hänen lehtiensä
kin^ puolustettava trustiherraa.
taas puolustamme luokkamme asi
Ja Nova Bcotian kaivosmiesten ti
telu on samalla taistelua kaikk
Canadan työläisten elinehtojea 1
remniuuden puolesta.
• • • »
HERRASMATKUSTAJAT JSTE
TY ERÄMAAN AAVIKOLLE
Känsakourainen työläinen onl
tullut näinä aikoina sangen epäic
teliaaksi herroilleen, joita se '
tähän asti aina niin nöyrästi pi
vellut Porvarilehdet kertovat 1
mittain eräästäkin pöyrL'tyttävai
tapauksesta.- Tapaus on eenraav
Amerikan rautatiekonepajatyölai
ten lakon takia on rautatiekapitaU
ti asettanut kaikenlaisia p."*.™"'
Ha nuuskimaan ja jahtaamaan sei
ärsyttämään 'työssä oleviakin »'
tatietyölälslä. . Veljesliittojen jaf'
net, veturinkulettajat, konda«o(
rit, .junamlehet ja jarrumiehet
lääntylväl näiden asestettujen PT-syhurttain
uhkauksiin ja havjxi
myyksiin Callfomiassa, ja niih
tlvflt jättää työnsä. Jättäen Ji»^
Califomian aavikon
nemmäUe asemaHe. Mutta tafl^
kös herrassyöttlläät ^^^^^^^Jn^
jotka olivat aina tottuneet toffl*^
tamaan orjia ja saamaan inrta »
kavuuksla halusivat, jäivät nyt