Vapaus, February 21, 1930

              Perjantaina; Helmik. 21 p:nä — Fri., Feb. 21
V A P A U S •aoMblM» trStSMtSa alaa» nsobaaantjt, fiaeaxyr Sa^
- ^ • . VAPAUS (UlMrtr)
n « «^.Man> «( TisaUb Vdifan ia Ctaadt. robliAMI 4«Qr at SadbKry. OotxrU
«^riaarad at. O* fiM* Offie, Depanncst. Onm. •« Mcoud clua avttar.
'Vateitna, kaottoti. M i j i k i a y p a Js psloo oauaa talaaa Elm Stteetilll.
fc«ioa«a« Va»aaa, B m » . Sadbatr. Oat.
-abcUaut: Koattori 1038. — Touoito» 536W. — Kirjaxoppa 2387W.
.fMMat OIQca-Oob «atk. adrmiaeaieou, cu.) 103&-£<l>tor S36W.-So<dcjt4>ra 2387V.
«baStaiJl J . W. A U « T t e .
h W. AU«Tiat.
O O i M . Boobtara and Pristaliop: Vapaa* Bufldiii». Elm Stteet.
•AU l U te b« ad<fiiaaJi V^iaaa. PJO. BOX 69, Sndbury, Oat.
„• TILAUSHINNAT:
_^ 3 ^HcMJO. 6 U c fSJSO. S * k . «1.75 i a 1 kk. «1X0. — Tk47tnltoik!a i a SaosMaa a aU n »
sfacaaMillai 1 vk. 4 6 4 0 , « UL $3X0 |a 1 kk. « l i » . ^
- ILMOTOSHINNAT VAPAUDESSA:
Kfaiafa^ktaOjDotakiNt $lJOO kerta. «2.00 kakat kertaa. — ArioUittooa aiaaseiUa oancBtolTotakaet
fi«.S«I«atBaina. — NlneanmattoUmotakan Ste ktrta. « l i » S kotaa. — SyntrmiiUnotakaet « l i»
- «SiM 3 kertaa. — AaBaiocroUDotukMt |2i» kerta. « 3 i » kakai kertaa. — KiitofilmatnkKt
TLM^.kacta. — Knalnaianitmotatift «3iW kerta, SO liaämakaa kiitoaUiueelu tai muiiiminjli». —
•lataaa tiaJM ]a ««XaiJaMtakaet SOg kaita, « l i » kolsa kartaa. — TilapäiailaetujicD ia Uiaoto»
f s n a s r i e s on. vaadittacjaa, läketetaTi ilmotaihinta etakiteca.
Ceoeral ailTertiaiox latea. 7Sc per eo). ioci>. Miniiaam chaTft for aisgia isaartioa, 75«. Tba
^apaaa ia tha beat adrertiaiog metliam uaoag tka Finniib j^eopla in Casuia.
l a a an» milloin tabaaaa aaa vaaunaU asaioiiaeea kirjeeaeenaa, Uljottakaa aadetlaea liikkaaa-baltajaa
pemeoalliaaUa nimaUIt- J . W, AhlijTiat, Uikkaenboiuja.
'•>•' •' - • • ^ —
Viljakriisi kärjistää Canadan taloudellista
tilannetta
Epäilemättä maailman vehnämarkkinoilla tapahtunut romahdus
tulee'vakavasti Vaikuttamaan varsinkin Canadaan, jossa suurin yksi­tyinen
erä vientikaupasta tulee vehnän ja muun viljan osalle. Ym­märtääksemme
miten suuri merkitys viljatuotannolJa on Canadan ta­lousjärjestelmässä,
voimme mainita että yksistään Canadan vehnä-renkaan
kauppavaihto satovuonna 1929, joka päättyi heinäk. 31 pnä,
teki $288,000,000, mikä on suurempi kuin minkään muun liikkeen
Canadafisa, Dominion hallitusta lukuunottamatta.
Määräävä tekijä Canadan viljakaupassa on Canadan vehnärengas
(Wheat Pool). Tämä on viljan varastoimis-, myynti- ja vientirengas,
jonka politiikkaa hallitsevat vehnän suurtuottajat ja pankkiyhtymät.
Vehnärenkaan laajuudesta ja kehityksestä voimme mainita, ^ttä siihen
äskeisten tilastojen mukaan kuului 138,020 jäsentä. Hallituksen v
1926 toimiuaman laskelman mukaan oli länsi-Canadassa sanottuun ai­kaan
kaikkiaan 248,162 farmia, joten renkaaseen kuuluvat farmit
muodostavat 55.5 prosenttia farmien luvusta kolmessa preeria-maa
kunnassa.
Vehnärengas on nopeasti paisunut. Joulukuusta 1924 on Manito-ban
vehnärenkaan jäsenmäärä kasvanut 9,216 :sla 17,935 :teen. Sas-katchewanin
renkaan jäsenmäärä on kasvanut saman ajan kuluessa
51,261 :sta 80,158:aan ja Albertan renkaan jäsenmäärä joulukuUsta
1923, jolloin Biixk oli 25,601 jäsentä, on lisääntynyt 39,927:ään.
Viime heinäk. 31 päivään päättyvänä satovuotena myytiin vehnä­renkaan
toimesta 205,000,000 bUshelia vehnää, josta 108,000,000 bus-helia
vietiin renkaan tpimesta suoraan 90:een satamaan 19:sta eri
maahan. Yhdistetty Kuningaskunta osti suoraan 35 miljoonaa. Japani
ll;miljoonaa, Belgia ,10.7 miljoonaa, Hollanti y l i 10 miljoonaa. Italia
lähes 9 miljoonaa ja Ranska melkein 8 miljoonaa bushelia. Renkaalla
on käytettävissä, '5>481 maaseutuelevaattoria länsi«Canadassa, joiden
varastotilfiyUtis y ja 12 päätesatamaelevaat-<
toria Port Arthurissa, Fort Williamissa, Vancouverissa, Prince Ruper-tissa
ja Buffalossa, joiden varastotilavuus on yht. 22,967,210 bushelia.
Viime vuonna oli Canadan länsi-maakuntia kohdannut osittainen
kato Tämä.ei kuitenkaan ollut aivan yleinen, vaan toisilla paikoilla
Baatiin parempi yuodentulo kuin ennen, toisilla paikkakunnilla sen
supistuessa keskinkertaiseksi tahi sitä huonommaksi. Joka tapauksessa
kertyi maasta vietävää vebnää vähemmän kuin edellisinä vuosina. 'Poi-selta
puolen kääntyi markkinatiianne epäedulliseksi canadalaisille veh-näntuottajille
sen jolidosta, että muissa maissa, etenkin Argentinassa
saatiin hyvä sato. Seurasi yleinen vehnähintain alentuminen Euroopan
markkinoina;.CanadBn huonosta sadosta huolimatta.
Tässä tilanteessa lyhtyi Canadan vehnärengas noudattamaan sel­laista
niyyntitaktiikkaa, että se pidätti markkinoilta suuren osan Cana­dan
vähäisd9tä'ia(d!östa siinä toivossa, että saisi hinnat kiskotuksi ylös:
Tässä kuitenkin epiäonnistuttiin. Yksinpä Englannissa tyÖntäytyi hal-
"vempi argentinalainen vilja canadalaisen edelle. Hinnat pysyivät edel­leenkin
alhaisina ja canädalainen vehnärengas joutui kärsimään suun-
: nattomia tappioita ilman että parempia myyntimahdollisuuksia olisi
avautunut.
Viimeiset tiedot kertovat, että vehnän hinta on taasen romahdus­maisesti
alentunut Euroopassa. Syynä on ollut kysynnän melkoinen
vähentyminen, mikä on aiheutunut yleisestä ostokyvyn alentumisesta.
Tämä vuorostaan johtuu yhä kärjistyvästä taloudellisesta pulasta, moni­miljoonaisesta
työttömyydestä ja työväestön palkkojen alennuksista.
Miljoonat työläiset joutuvat nälkiintymisen partaalle, eivätkä pysty
ostamaan sitä leipämäärää, minkä kuluttivat "normaaliaikoina".
Vehhäntuottajat tietenkin vääntelevät käsiään. Tulevaisuus näyttää
sangen eiynkältä. Vancouverin "Province"-iehti kirj ottaa siitä arvelut­tavasta
tilanteesta, mikä on edessä, kun 200—300 milj. bushelia myymä­töntä
viljaa on vielä jäljellä ja uusi, mahdollisesti parempi sato tulee
tämän niskoille. Pelastuskeinona puhuu lehti markkinain etsimisestä
itämaissa, esim. Kiinasta, tietäen varsin hyvin, ettei Kiina sisällissotien-sa
aiheuttaman sekamelskan vallitessa voi muodostua miksikään luo­tettavaksi
ostajaksi, vielä vähemmän maksajaksi, vaikka miljoonat kär­sivätkin
nälänhädästä Kiinassa.
Vehnäkriisi liittyy maailman yleiseen taloudelliseen pulaan. Sen
seuraukset tulevat mullistamaan olosuhteita Canadan länsimaakunnissa.
Tuhajonet fannarit tulevat joko ajetuksi pois farmeiltaan, tahi joutuvat
korviaan myöten velkaan kiinnityslainayhtiöille. Tässäkin käy niin
kuin tapahtui osdceporssikriisissa. Pienet, ennestään "hyvän onnen"
mahdollisuuksia levittää sijoitiiksiaan ja vaikutusvaltaansa. Lopuksi
tukea epätoivoiseen asemaan joutuvalta farmariväestöltä. Kommunis­tisen
puolueen.on tehtävä kaikkensa tämän ahdinkoon joutuneen far-mariluökan
järjestämiseksi.
päästessä valtaan viime maakuntavaaleissa.' Tehdään arveluita siitä,
mitä Kingin hallitus lupaa pitääkseen taloudellisessa pulassa kamp­pailevat
lännen farmarit kelkassaan. Puhutaan mahdollisista tulli-muutoksista,
joihin nähden aina tapahtuu-keskinäistä köydenvetoa eri
kapitalistiryhmien välillä, jotka pyrkivät hankkimaan itselleen "suo­jelusta"
ja voittoja tullien aiheuttamilla hintain koroituksilla. Konser­vatiivinen
oppositsioni on käyttänyt tätä keppihevosenaan, liberaaleja
vastaan, syyttäen Kingin hallitusta pelaamisestsi Yhdysvaltain liike­miesten
käsiin. St. Lawrenf;e-joen kanavahanke siihen kätkeytyvine mil-joonaetuineen
voi myös olla jälleen puheen aiheena. Samoin kysymys
avioero-oikeuksien asettamisesta Ontarioon, jota vastaan Quebecin teko-hurskaat
katoliset pauhaavat.
Istuntokauden tärkeimpänä tehtävänä tulee olemaan canadalaj^n
porvarivaltion talousarvion hyväksyminen. Tämä tulee olemaan ^uh-'
taasti luokkahudgetti, jossa ei ole tilaa millekään työväestön elinta­son
parantamisia tarkoittaville menoerille. Se tulee sisältämään mil­joonia
dollareita- kapitalistisen liike-elämän pönkittämiseksi, jakau­tuen
eri intresseille niiden liittoparlamentissa ja hallituksessa omaa­vansa
vaikutusvallan mukaisesti. Lainsäädäntöalotteet ja päätökset
tulevat myöskin edistämään pääoman etuoikeuksia.
Toisin ei voisikaan olla, kun otetaan huomioon, että kysymyk­sessä
on lainsäädäntölaitos, joka on kapitalistien monopoli, ja jossa
työväestöllä ei ole mitään sanontavaltaa.
No. 44
Kansainliiton työtoimista ja työläisten
huiputtaminen
Maailmansodan loppuselvittelyssä perustivat voittajavaltiot "kan­sainliiton",
jonka tehtävänä sanottiin olevan maailman sodan ja kan­sojen
välisten hyvien suhteiden vakiinnuttaminen. Samassa yhteydes­sä
perustettiin erikoinen kansainvälinen työtoimisto. Sillekin anneltiin
ulospäin näyttävä kaunis kyltti. "Teollisuuden palkkatyöläisten fyy-sillinen,
moraalinen, ja henkinen hyvinvointi on kansainväliseltä
merkitykseltään mitä tärkein", sanotaan kansainvälistä työjärjestöä kos­kevassa
päätösjulistuksessa.
Kansainliiton työtoimistolla on paperilla sangen ylevät päämäärät:
"Työtä ei ole pideltävä pelkkänä tarvikkeena tahi kauppatavarana",
sanotaan edelleen. Jokainen kansainliiton jäsen on tunnustanut "pe­riaatteessa"
riittävän palkkatason kohtuullisen elintason ylläpitämi
seksi", i a työtoimiston kokouksissa on jälkeenpäin hyväksytty päätök­siä
kahdeksantuntisesta työpäivästä, työläisten lepoajoisla, lasten ja
nuorten työläisten työajan säännöstelemiseätä, jotka käytännössä ovat
olleet kuitenkin niin lieviä uudistuksia, ettei niiden johdosta missään
maassa ole tapahtunut erikoisempia muutoksia työläisten oloissa.
Vanhoillisen ammatillisen liikkeen johtajat ovat kaikissa maissa
osallistuneet kansainliiton työtoimiston touhuihin, tekevät kaikkensa
ylläpitääkseen työläisissä uskoa sen merkitykseen, ottavat osaa tämän
viraston kansainvälisiin konferensseihin. Miksi? Siksi että työtoimis
to alunperin perustettiin kansainvälisen riistäjäluokan toimesta maa­ilmansodan
kauhujen ja sotaa seuranneen taloudellisen sorron vuoksi
kapinallisiksi tulleiden työläisten rauhoittamiseksi. Työläisten elin­tasoa
luvattiin kansainvälisessä mittakaavassa parantaa työtoimiston
avulta! Tämän piti tapahtua yhdistämällä eri maiden työväenlain
säädännön saavutukset kansainvälisten työkonferenssien sopimuksilla,
joiden sopimuksien laatimiseen osallistuisivat ei ainoastaan eri mai­den
hallitukset, mutta myöskin työnantajain ja ^'työväen edustajat".
Kansainvälisestä työtoimistosta huolimatta elävät kaikkien kapi­talististen
teollisuusmaiden työläiset tätänykyä alati kurjistuvissa olo­suhteissa.
Kapitalismin pulaa seurannutta työttömyyttä käytetään
ruoskana työläisten palkkojen kuristamiseksi, ammatillisten järjestö­jen
vainoamiseksi, työpäivän pidentämiseksi ja työn riistännan tehos
tamiseksi. Työläisiä uhataan kansainvälisesti sosialifascismilla. Kan­sainliiton
työtoimisto kauniista ohjelmafraaseista huolimatta ei tee
mitään työläisten suojelemiseksi näiltä hyökk^iyksiltä. Sen tarkoituk­sena
todellisuudessa ei ole ollutkaan toimia anitään työläisten hyväksi.
Esim. Canadan vanhoillisen Trades and Labor Congressin sihteeri
Draper, fHtäessään viime perjantain.a Ottavvassa ylistyssaarnansa kan­sainliiton
työtoimiston kunniaksi, tiesi tämän varsin hyvin. Työväen
pettureiden politiikkaan kuuluu kuitenkin tällaisessa tapauksessa peit­tää
totuus tyhjillä reformistisilla lauseparsilla.
Koko toimiston olemus todistaa sen olevan kansainvälisen työn--
antajaluokan ja fascistihallitusten välikappale työläisten petkuttami­seksi.
Työtoimiston konferensseihin Genevessä on kunkin maan hal­litus
otkeutettu lähettämään neljä edustajaa, joista kaksi ovat halli-tiiksen,
kolmas työnantajien ja neljäs "työväen järjestöjen" edustaja.
Niin sanotyn 'työväen" edustajankin nimittää hallitus. Sellaisiksi
ovat hallitukset nimittäneet Draperin kaltaisia ammattiuniopomoja.
Kunkin maan työnantajaluokka on siis edustettuna kolmella edusta­jalla,
ja neljäs "työväen" edustajakin on samaa karvaa.
Kansainliiton työtoimisto on kapitalistinen farssi, jossa mukana
näyttelevät kaikkien maiden sosialipetturit, vanhoilliset ammattiunio-pomot
ja sosialidemokraatit. Sitä vastaan taistelee luokkatietoinen työ­väestö,
kuten kaikkia muitakin riistoyhteiskunnan laitoksia vastaan.
Taistdu oikeisfoFaania
kommimistipQoIueessa
(Allaoleva sisältää alnn laajalle Jobn Porterin kirjoitukselle, jos­sa
käsitellään tilannetta Canadan kommonistipaolneessa ja viitataan
m.m. erinäisin nykyisen puoluejohdon tekemiin oikeistolaisiin virhei­siin.
Kirjoitus ilmestyi joku aika takaperin englanninkielisenä "Kom­munistinen
IntemationaIe"-juIka.isussa. Tulemme julkaisemaan sitä
jatkuvana kirjoituksena useassa numerossa. — Toimitus.)
"CANADAN ITSE- kuin Canadan porvaristo.... Taiste­lu
Canadan vapaan ja täydellisen
riippumattomuuden puolesta, ja
ranskalaisen Canadan vapauttami­nen
täydellisen itsemääräämisen -pe.
rustalla. voidaan saavuttaa ainoas­taan
vallankumouksellisen taistelun
kautta. Vain työläisten ja köyhäin
farmarien hallituksen kautta voi Ca­tnadan-
proletariaatti voittaa täydel-
ERHEELLINEN
NAISYYS".TUNNUS JA SEN
KEHITYS
"Canadan itsenäisyys"-tunnusta.
minkä Kommunistisen kansainväli­sen
tp. komitea äskettäin tuomitsi
virheelliseksi ja opportunistiseksi,
puolusti Canadan kommunistisen
puolueen entinen teoreettinen joh.
taja, ja nykyään trotskilaisluopio/: ^ - j ^ - f ™ ™
Maurice Spector. Erä.s esimerkki
sia viittasi kommunistinen puolue
Canadan hallitsevaan luokkaan kuin
hyväänkin vallankumouksellisen roo­lin
esittäjään ja pysyi äänettömänä
porletarlaatlriv vallankumouskysy-myksestä.
Moisen teorian perustana
oli käsitys, että Canada oli edelleen
siirtomaa.
Kommunistisen kansainvälisen
kuudennen kongressin jälkeen muut­ti
Canadan kommunistinen "puolue
^ntaansa. Se hylkäsi Spectoön
Luokkavaltion lainlaatijat kokoontuvat
Canadan liittoparlamentti on taaseh kokoontunut istuntokauteen­sa
Ottawaan. Mahdollisesti tämä tulee olemaan viimeinen istunto­kausi
ennen uusia vaaleja. Vaalit riippuvat näet siitä katsooko Kin­gin
hallitus poliittisille pyyteilleen eduksi vedota jo nyt äänestäjiin;
rjollei sitä tehdä nyt, tulevat vaalit joka tapauksessa ensi vuonna. r
Olemme seuranneet useampia kapitalistilehtiä, haluten saada
jonkinlaista yleiskäsitystä siitä minkälaiset kysymykset eniten kiin­nostavat
kapitalistiluokan puolueita ja heidän lainlaatijoitaan nyt is-ttmtokaiiden
alussa. Turhaan olemme hakeneet lausuntoja mahdolli­sesta
työttömyyskysymyksen esilleottamisesta. Niissäkin lehdissä, mis­sä
annettiin tilaa kaupunkien herrojen valekonferensseille työttömyys-kysyftiyksesta
j a näiden neuvottelujen yhteydessä työttömien nenästä-vetämiseksi
tehdyille lainsäädäntöesityksille, ei nyt parlamentin ko­koontuessa
näainita mitään työttömyydestä. Asia jää, kuten ennenkin)
siihen, että jökn työväen asialla keinotteleva Woodsworth saattaa pu­hua
ohimennen työttömyysvakuutuksen tarpeellisuudesta, jonka vakuu­tuksen
maksut kiskottaisiin huonopalkkaisilta työläisiltä heidän työssä
ollessa.
- Kapitalistilehdet lainaavat koko huomionsa vain kapitalistipuo-lueiden
Välisille vehkeilyille^ millä tavalla liberaalit yrittävät säilyt­tää-
asemaina aavikkomaakimnissa, joista Saskatchevvanissa on jo ta­pahtunut
repeytymä konservatiivien hyväksi, Andersonin hallituksen
"Eräät sanovat, että leninismi on marxilaisuuden soveriamista Ve­näjän
erikoisoloihin. Tässä määritelmässä on hitunen totta, mutta siinä
ei lähimainkaan esiinny koko totuus. Lenin tosiaan sovelti marxilai­suuden
vejaäläiseen todellisuuteen, sovelti mestarillisesti. Mutta jos
leninismi olisi vain marxilaisuuden soveltamista Venäjän erikoisoloi­hin,
niin'silloinhan leninismi olisi ainoastaan kansallinen, puhtaasti
venäläinen ilmiö. Me kuitenkin tiedämme, että leninismi ei ole yksin­omaan
venäläinen ilmiö, vaan kansainvälinen ilmiö, j o l la on juurensa
koko kansainvälisessä kehityksessä. Sen vuoksi pidän tätä määritelmää
yksipuolisena," — Stalin: "Lenin ja leninismi". ^
"Poliittisen puolueen suhtautuminen virheisiinsä on yksi tärkeim­mistä
ja varmimmista koetuskivistä, joka todistaa/miten vakavasti
tämä puolue ottaa asiat ja miten se itse teossa ^Myt^ä velvollisuutensa
luokkaansa ja työtätekevien joukkoja kohtaan. Virheen avonainen tun­nustaminen,
sea syiden paljastaminen, virheen aiheuttaman tilanteen
analysoiminen, tutkistelu ja huolellinen harkinta keinojen löytämiseksi
virheen korjaamiseksi — kas tästä tunnetaan vakava puolue, tämä to­distaa
sen täyttävän velvollisuutensa, tätä voi sanoa luokan ja sen
kautta /ouU-o/en kasvatukseksi." — Lenin: "Penikkatauti".
"Nykyisen valtion toimeenpaneva valta on vain koko porvariston,
yhteisten asiain hoitoa varten asetettu valiokunta."
"Porvaristo ei voi jatkaa olemassaoloaan, ellei se alituisesti pane
toimeen kumouksia tuotannonvälineissä sekä sen mukaan koko yhteis­kunnan
suhteissa. Alituiset kumoukset tuotannossa, jatkuva häiriö kai­kissa
yhteiskunnallisissa olosuhteissa, alati kestävä epävarmuus ja kiih­tymys
erottavat porvarillisen aikakauden kaikista aikaisemmista. Kaik­ki
vakiintuneet, juurtuneet suhteet, vanhoine kunniassa pidettyine en­nakkoluuloineen
ja käsityksineen p>7bkäistään pois, kaikki uudet van­hentuvat
ennenkuin ovat ehtineet juurtua. Kaikki mikä on pysyväistä
haihtuu tyhjiin, kaikki mikä on pyhää, sitä häväistään, ja lopuksi i h ­misten
on pakko katsella todellisia elinditojaan ja suhteitaan toisiinsa
terveen järjen valossa." — Marx: ^^Kommunistinen manifesti".
hänen suhtautumisestaan Canadan
porvaristoon <emme tahdo puhua
hänen suhtautumisestaan siirtomaa-kysymykseen!)
saatetaan nähdä seu­raavasta
lainauksesta, mikä on otet­tu
eräästä artikkelista, jonka hän
on kirjottanut syyskuulla 1926:
"Työläisille on aivan yhdenteke.
vää, onko maa, missä he käyvät
luokkatalsteluaan yhteiskunnallisen
vapautensa puolesta, edelleen slir.
tomaa tahi jo saavuttanut täydelli­sen
riippumattomuuden."
"Kaikista päinvastaisista lausun­noista
huolimatta, Canada on edel­leen
Suurbritannian muuan siirto,
maa, Brittein valtakunnan eräs o-s
a . . . . " •
"Tämän takia Canadan työväen­puolue
asettuu kannattamaan Ca­nadan
täydellistä itsemääräämisoi-keutta
ja tämän takia työväenpuo­lueen
vasemmisto, kommunistisen
puolueen johtamana, ottaa tarkem.
4nan kannan British North America
Acfln (Canadan perustuslain) ku-moamisen
puolesta, Canadan erot­tamiseksi
Brittein valtakunnasta ja
Canadan riippumattomuuden puoles-ta."
Mitä tuo tarkottl kommunistiseen
puolueeseen nähden? Sitä, että mei­dän
on taisteltava sUrtomaariistoa
vastaan, pidettävä Canadan porva­ristoa
sorrettuna siirtomaaporvaris-tona
ja tuettava sen Itsenäisyystais­telua!
PUOLUEEN SISälNEN
KESKUSTELU
•
KommimlsUsen kansainvälisen kir.
jeen saapuessa oli Canadan kommu­nistisessa
^ ^puolueessa muodostumas­sa
kaksi selvästi erotettavaa ryhmää.
Kekuskomitean enemmistö, jota kan.
nätti puolueen kieliryhmät ja niiden
oikeistolaiset johtajat, esitti poliit­tisen
teesiluonnoksen, mikä oli puh-taasti
oikeistolamen asiakirja. Täs­sä
teesissä, minkä Kommunistinen
kansamvälinen tuomitsi kirjeessään
Canadan kommunistisen -puolueen
konvetnsionllle. >kiellettiin muun mu­assa
työläisten vasempaan- liikehti­minen,
kiellettiin puolueen itsenäi­nen
rooli, vaadittiin reformistisen
työväenpuolueen rakentamista, pi­dettiin
ammattUiittotyön varsinai­sena
perustana Canadan vanhan
ammattijärjestön (joka kuiriuu Ame­rikan
työväenlUttoon) ammattitai­toisia
työläisiä sekä jätettiin tykkä-inään
huomioon «ottamatta maata­loutta
ja Canadan ranskalaisia kos.
kevät probleemit. Vähemmistön to-verit
taistelivat tätä oikeistollnjaa
vastaan ja pääsivät lähemmäksi
KommunlsUisen kansainvälisen tp,
komitean kirjeessä osotettuja me­nettelytapoja.
Mutta hekin, yhdessä
keskuskomiteaan enemmistön kans­sa,
puolustivat erheellistä "Cana­dan
itsenäisyys"-tunnusta. On mer­kille
pantavaa, että puolueessa el
mella rintamalla: he näet lisäävät
taisteluun trotskilaisuutta (Spector
ja hänen vähä merkitsevä ryhmän­sä)
ja oikeistolaisuutta vastaan, va-semmistovaaran,
mikä muka ilmeni
vähemmistön taholta. Täten he ko.
ettlvat nostaa poliittisesti lieikon
jäsenistön vähemmistöläisiä "hajot­tajia"
vastaan.
Ennen Kommunistisen kansainvä­lisen
kirjeen saapumista käyty kes­kustelu
Oli parhain puolueen histo­riassa,
mutta se rajottui vain muu­tamaan
johtavassa asemassa olevaan
toverUn. eikä jäsenistö siihen syven.
tynyt, elrätkä edes plirUconventsio-nit,
mitkä pidettiin ennen puolueen
kansallista konventslonia. On oike-otettua
olettaa, että'puolueen sisällä
käyty poliittinen taistelu jäi hä­märäksi,
epätodelliseksi tapahtumak­si
puoluejäsenistön enemmistölle. E -
sim. puolueen sisäinen ryntäys nii­tä
yrityksiä vastaan, joita Spector
teki puolueen pirstomiseksi trotski­laisuuden
eduksi, oli ahdasta ja te­hotonta.
Puoluejäsenistön enemmis­tö
ei ollut, eikä vieläkään ole, sel­villä
tuon. vastavallankumouksellisen
Ilmiön luonteesta. Sitäkin vähem­män
ymmärtävät he sen taistelun
todellista luonnetta, minkä vähem­mistön
toverit alottivat oikeistolais-johtoa
vastaan. ,
(Jatk.)
1 ^
jelma
Can. Sacm. Järjestön puhuja^
ganiseeraajan, tov. Mariin HÖV» •'^
sonin matkaohjelma j a i k i V s^
vasti. ««Si.
Osastojen ja tovereiden seu».
la paikkakunnilla pyidetäänT!
kimaan tilaisuus haal^aie »ik '
kittyinä päivinä ja ilmoitta*
niistä hyvin. ™ittainaa
23, 24 p. helmik.
25 p. hehnik.
a 27 p. helmik. Port 25
Toverit! Ylläolevat huomauta
asemille vastaantulosta eräillä ^
kakunnlila ei ole siksi, että UrS'
calsimme sillä joinkin kunn^io^"
tuksen tapaista, vaa nsSsT^
Martti on jo vanha mies ja aJk^»
tarponut säälimättä itseään^lf
koissa ja kinoksissa, joten on aiS
palkallaan, että vapautamme häM
kyyditsljän etsimisesi;: j- tienT
selemlsestä. milloin se " '
mahdollista. suinkin CO
.ilmaistu edes epäilystä tuon tun-
Tämä olikin Canadan kommunls-'suksen pätevyyden suhteen ennen,
tisen puolueen politiikkana Kom-jkun Kommunistisen kansamvälisen
munlstlsen kansainvälisen kuuden-Jkirje saapui viime kesäkuussa. Se
teen kongressihi saakka. Vuosikau- (tunnus) hyväksyttiin yksimielisesti.
Tämän pää virheen ohella tekivät
vähemmistön toverit vielä seuraavat
virheet:
a^ He perustivat kaiken,toiminnan
mahdollisuuden teorialle, että Ca­nadan
teollisuus joutuu heti puu­kanteen.
b) Nämä toverit elvät^ osottaneet,
että työväenpuolue on porvariston
kolmas puolue, vaikka he hylkäsi,
vät enemmistön opportunistisen po.
litiikan työväenpuolueen rakentaml-oppbrtimiitisen
teorian Cmfesä hyi- jatkamiseen nähden.
ten riveistä vastavallankumoukselli­sena
trotskilaisena) ja lausui, lyhy­esti,
seuraavaa;
Canadan itsenäisyys-tunnus voi
vain tarkottaa proletaarista vallan­kumousta
Canadassa. Canadan por­varisto
ori Canadan proletariaatin
sortaja ja on niin ollen kukistetta­va
sen pääviholUsena. Canadan ase­ma
englantllals-yhdysvaltaialseen
taisteluun nähden tekee kuitenkin
^eittämättömäksi tuon tunnuksen e-delleen
pitämisen, että sen avulla
voidaan järjestää joukkoja sekä ca-nadalaista,
brittiläistä että yhdysval­talaista
imperialismia vastaan."
MOINEN PERIAATTEELUNEN
ESITYS EI KUITENKAAN ..
OLLUT VIELÄ KYLLIN
SELVÄÄ
Kommunistisen kansainvälisen tp.
komitea käsitteli asiaa keväällä 1929,
a julisti ylläesitetyn tunnuksen er­heelliseksi.
Eräässä Canadan kom­munistisen
.puolueen kuudennelle
konventsionUle lähettämässään kir-eessä
lausuu Kommunistisen kan­sainvälisen
tp. komitea:
"iJykyisessä ajanjaksossa saattaa
Canadan itsenäisyj's'-tjmnus vain
sotkea vaatimusta 'työläisten ja far­marien
hallitus* sekä johtaa työläis-oukot
uskomaan, että brittiläiset
Imperialistit sortavat heitä enempi
oikein reformismla, mikä ilmenee
Canadan uuteen ammattijärjestöön
järjestyneissä kansallisissa liitoissa.
Tämä johti aliarvioimaan vallanku­mouksellisten
^ ammattiliittojen ra­kentamisen
tarpeellisuuden ja,; en­nen
kaikkea, vallankumouksellisen
ammatillisen keskuksen heti järjes­tämisen
kommunistien johdolla.
Mutta vähemmistön toverien suuri
tehtävä oli taistella puolueen oi­keistolais
johtoa vastaan, joka oli ol­lut
vallassa vuosikausia. Puolueen
yhteiskunnallinen ja kansallinen ko­koonpano
on kehno. Puolueen jä­senistö
on miltei 85 prosenttia suo­malaisia
ja ukrainalaisia siirtolals-työlälsl^
ja farmareita, jotka ovat
oikeistoainesten suoranaisen johdon
alaisina ja jotka pitävät jäykästi
kiinni federaalisesta järjestöraken-teestaan
puoluejärjestön sisällä. Tä­hän
sllrtolaistyölälsistä niuodostu-vaan
ryhmään perusti keskuskomi.
tean enemmistö jälessälaahustavan,
passiivisen olkeistopolitlikkansa. Vä^
hemmistön toverit ryhtyivät taiste.
luun tätä oikeistoryhmää vastaan
Kommunistisen kansainvälisen kuu­dennen
kongressin päätösten perus-
S. J . OSASTON KOKOUKSESTA
«
Osaston kokouksessa sunnuntaina
t.k. 16 p:nä hyväksyttiin uusina jä­seninä
Siviä ja Aarne Forströin sekä
V. Kalander. Toveri V. Airolan per.
heen »avustuskeräys oli tuottanut
$31.75.
CT. puolustusliiton sihteeri toveri
Smith selosti niitä raakuuksia joi
hm Vancouverin poliislvalta on teh.
nyt itsensä syypääksi pyrkiessään es­tämään
työttömien työläisten mielen
osoituksia ja oikeutettuja vaatimuk­sia
työttömyyshädäh lieventämiseksi
Selostuksen jälkeen * hyväksyttim
vastalause poliisiterroria vastaan, mL
kä tullaan lähettämään jnyös asl
anomaisUn virastoihin osoitukseksi
siitä että Vancouverin poliisilaltok
sen edesottamiset ovat herättäneet
mieltenkuohua työläisten keskuudes­sa
kautta koko maan.
Uuden haalin rakenustolminnan
jouduttamiseksi myönnettiin raken
nusrahastokomitealle yhdessä johto
kunnan kanssa valtuudet tehdä klin
teä ostotarjous tarkoitukseen sopi.
vasta ja. ;hmtaansa, näh^ij, eduui
sestälotistal..Lopullisesti tullaan ös-;
Can. Suom. Järjestön T. P. Komita
' John Wirta, sihl
to ^hyväksymään sitä varten erikoi
sesti kutsutussia osaston kokouksessa
joka tullaan pitämään heti kun on
varmuus siitä, että kauppa voidaan
lopullisesti päättää.
Rakennusrahastokomiteaan, siitä
pois jääneiden tilalle, valittiin tove­rit
Silver ja Öhman.
Osuuslelpomon ja mahdollisesti
laajemmankin osuustoiminnallisen
liikkeen perustamiseksi Torontoon
päätettim vakavasti käydä käsiksi.
Kysymyksen ^eteenpäinviemistä var­ten.:
valittiin komitea,,Johon tulivat
toverit, .j^-iVltbj. Jokiiehl.j p^rmla^^^^
Silver, Klepola'Ja!;H?irta. ' '
On iloUa tervelidlttävä iätä' toi­menpidettä,
mihin osasto viimeinkin
jäinkin vakavassa mielessä on^ ryh­tynyt
osuustoiminnallisen liikkeen
aikaansaamiseksi Torontoon. Oh ol­lut
suorastaan häpeäksi, että kysy­mystä
ei jo aikoja sltte ole lähdetty
eteenpäin viemään, sUlä mahdoUl-suudet
sen toteuttamiseksi ovat ol­leet
jo vuosia sltte, mutta syystä tai
toisesta el siihen ole sen enempää
kiinnietty huomiota. Nyt kun ky­symys
on saatu edes sille asteelle,
että on olemassa komitea joka huo­lehtii
kysymyksen vireillä pysymi.
sestä, niin on toivottavaa, että To­ronton
suomalaiset saapuvat mah­dollisimman
runsaslukuisesti niihin
tilaisuuksiin, mitä komitean taholta
Järjestetään Ja ryhdytään oikein vä­ellä
ja voimalla toteuttamaan tätä
tärkeätä kysymystä. Joka, samalla
kim se vahvistaa meidän rinta-teella.
Enemmistön toverien polUt-1 maamme vallassa olevaa luokkaa
tinen sekaannus kuvastuu siitä, mi­tä
he pitivät puolueen edessä ole
vlna päävaaroina He välttivät, että
taistelu kahdella rintamalla on Ca­nadassa
muutettava taisteluksikoi-
Iskon näkokuhnasta
Tyofiunen! (Helbo w^
Allekirjoittanut oli tässä jonkun
aikaa pätsäilemässä toisessa maan­osassa,
joten ei ole tullut oltua
minkäänlaisissa keskusteluissa tä­män
Vapauden lukijakunnan kans­sa
pitkiin aikoihin. Nyt otamme
itsellemme sellaisen vapauden, et­tä
lähestymme lukijakuntaa ja lau­summe
heille tterveiset Suomen
maasta, sieltäpä "isien maasta"
Terveiset eivät kuiteinkaan tule
Suomesta, joka verisin käsin koet­taa
roikottaa ylhäällä siniristilip-puaan,
mutta iterveiset tulee niiltä,
btka siellä ahdistuksessa valkoisen
painajaisen alla elävät.
. Suomen työtätekevä väestö elää
nykyisin raskaan koettelemuksen
päiviä. Sen lisäksi, että- maassa
raivoaa entistä kiukkuisempi po­liittinen
vaino, elävät työläiset
suunnattoman raskaan taloudelli­sen
painostuksen alaisena. Sellai­sissa
olosuhteissa, joita yksinpä
porvarien itsensä on täytynyt ver­rata
vuoden kahdeksantoista nälkä-tilanteeseen-
Nyt on vain ero sii­nä,
että ruokaa olisi saatavana,
mutta kenelläkään ei ole rahaa sitä
riittävästi ostaa; vuotena kahdek­santoista
oli rahaa, mutta ei ruo­kaa.
Kaikesta poliittisesta ja taloudel­lisesta
painostuksesta huolimatta
kuitenkin katsoo Suomen työväen­luokka
kirkkain otsin tulevaisuu­teen,
uskonaan, että tulee vielä
päivä, joka muuttaa yhdellä kiuk­kuisella
nykäisyllä koko porvaril­lisen
järjestelmän toiseksi. Siihen
uskoen he lähettävät lämpimät tais-
•teluterveisensä tällä puolen valta-vesien
oleville luokkatovereilleen.
Kun me näiden yllämainittujen
terveisten kanssa sitten saavuim­me
tälle puolen Atlannin "rapak­koa",
niin eikös ensimmäiseksi ter-yehditäkin
meitä työntämällä kou­raamme
"Punikki"-niminen tekele.
Aloimme lukea lehteä, sillä aikai­semmilta
ajoilta olemme tunteneet
"Punikin" vitsikkääksi vaeltajaksi,
mutta hämmästyksemme ei suin­kaan
ollut kaikkein pienimpiä, kun
huomasimme saaneemme käsiimme
oksennuksen, jonka tekijällä ei
näytä enää olevan harmainta aa­vistustakaan
mitä eroa on julki­sella
sanalla ja katupoikien hyys-sikän
takana Iräyttämillä jutuilla.
Mutta meille ei sallittu pitkiä
häramästelemisen aikoja yhden asi­an
kohdalla, vaan lykättiin koa-raamme
mitä kirjavin tukku eri
nimisiä lehtiä, joissa kaikissa mitä
siivottomimmalla tavalla haukut-vastaan,
tuottaa myös hyötyä meille
yhteisesti monella eri tavalla Ja o-lemmehan.
tällöin itse tilaisuudessa
kontroUeeraamaan miten ja minkä-laatuista,
tavaraa me haluamme it-tiintätä
meidän canadalaisten työ-
Iäisten omaa ' äänenkannattajaam­me
"Vapautta".
Nakkasin lehdet muutaman kir-jotuksen
luettuani pois, sillä huo
mäsin, että veljet siellä lehtien
toimituksissa sairastavat koko pit­källe
kehittynyttä poliittista vat*
sanpehmennysi^ ja siitä johtuvaa
yleistä hermostumista.
Sitten viimeiseksi yllätykseksi
tyrkättiin nokkamme eteen tämän
kuun 13 päivän "Canadan Uutiset"
ja kehoitettiin, että vilkasepas si­täkin.
Vilkasimme ja odotimme,
että siinä tietenkin taas nykäistään
meitä tällä puolen barrikaadin ole­via
kuonoon oikein (tunnettuun " u u -
tislaiseen" tylsäjärkistapaan* Mut­ta
. . .
Meitä on tuskin niin suurella äl­likällä
lyöty koskaan kuin anta­malla
käteemme "Canadan Uuti­set".
•"Canadan Uutiset" kahden ja
puolen palstan pituisessa artikke­lissa
iskee "Vapautta" kuin vie­rasta
sikaa — moittien oikeisto-laisoudesta
ja puolueen linjalta
poikkeamisesta!
-, Katsotaanpa kuinka esimerkiksi
Lenin sanoo tällaisesta tapaukses­ta
kaikenlaisille "uutislaisille".
Kirjassaan "Askel eteenpäin" hän
jo vuotena 1904 kirjoittaa, silloin
kun Venäjän puolue oli vielä heik­ko
ja pieni, seuraavasti:
"Marxilaisten vastustajat irviste­levät
vahingoniloisina, - tarkkailles-seUemme
tarjottavan. Pidetäämias
siis kaikm mielessämme tämä
keä kysymys ja jos kyseessä olen
komitea alkaa näyttää nukkumisea
oireita, nim ei muuta kuin nyhjästi
kylkjei;!', että koettakaas vähän hää.
rätÄj-Ja ellei siitä ole apua niin
No Sittenpähän nähdään.
RAKENNUSEAHASTOKOMITEAN
kokous pidetään sunnuntaina 11 a
p:nä alkaen kello 3 ip. Don haaUUi
Kaikki komitean jä.senet kokouL
seen. — L. N.
Sauli Ste Marien UDtisQ
JÄRJESTUTOIMINNASTA
S. J. osaston kokous oli t.k. 17 pni
jossa oli paljon asioita käsiteltävä,
nä. Osastoomme yhtyi kuusi uutta
jäsentä, jotka kokous lausui tenetiil.
leeksl.
Albin Helmbergilta kokous otii
kuuden kuukauden ajaksi toveriluo.
ton pois syystä, k u n hän halveka
kokousta ja on tehnyt muutenöi
vasta-agitatsioonia osastoamme va
taan.
Haalimme tanssitilaisuuksissa to.
lee tästä lähtien olemaan suomaU.
set solttajaj;. yhden-^erran vi
Silloin \siä t)olkaV; ^ t t i s i t ja uu'
manaiilsaiset, tanssikappaleet miefct
Iloisiksi .niin, että ei varmaan ku­kaan
voi haalilta pOis ofla.
soitto tulee olemaan ensiluokkaiset
Tervetuloa vaan!
V.. ja u-seura Vesan kokous (fi
helmikuun 16 pnä, jossa tilaisitte,
sa hyväks3?ttlin uusia jäseniä tisi-henkilöä,
jotka kokoius lausui tm
tulleeksi.
Nuortso-osastolaisia kokous kehoa,
tl yhtymään voimisteluseuraan ji
sen järjestämiin voimistelu- ja.rB.
heiluljiarjotukslin niin kuin parhat,
Si näkevät, ehkä 'useammalla kiekj-f
lä i hariotuksetkin syystä kun: S. Jj
haalilla on ilmankin tilan puute, et;
tä ei sovi antaa ^ u\3ammille ala.osa.
töille haalla. Myöskin pioneereja e5
lasten osastolaisia kehoitetaan jhö-'
mään joukkona voimisteluseura!!
viiden sentin sisäänkirjotusmaksii
joka menee kortista. Tuleehan
lasten vanhemmille vähän lisäkuliä
mutta kun laskee koko vuoden,:
ei se viisi senttiä ole suuri k
kim sen jakaa 365 osaan.
Palvelijattaria ja kaikkia Soossifr
levla tyttäriä keholtamme yhtyffiiä
seuraamme, sillä naisille tulee ei.
tyihen voimistelu johtaja, jonka o.
meä en vielä mainitse. Pikkutyttö!
tulee johtamaan Aune Salo, i^,
poikia Kalle Virtanen ja iscmja
poikia ja miehiä Nick Harju. Jst
sää ohjaajia sen jälkeen kun tsne
vaatii.
Voimlsteluharjotukset ovat es
simnuntaina, helmikuun 23 p. t^
10 ap. Seuran kokous on myö*
ensi pyhänä helmik. 23 p. kello U
Sillohi kalkki jotka ovat innosttm^
vöhnistelemaan ja lurheilemaaa f
kuin myös painimaan, niin sa#
kaa siUoin ja yhtykää jäseneU
Jaa.
saan riitojamme; tietenkin he fr
levät lainaamaan omiin tarkoit*
siinsa kohtia kirjaltani, jota
omistettu puolueemme puutt^
ja vioille.. Venäläiset marxil^
ovat jo saaneet riittävän tulit­teen,
voidakseen säilyttää raa-f
isuutensa näissä l i k k u nipist^J*
sä, jatkaakseen niistä välittäo^
itsekritiikkiään ja omien pu^»
den säälimätöntä paljastamg
puutteiden, jotka varmasii tule
poistetuiksi työväenliikkeen k^*
essa."
Näillä Leninin sanoilla yastu*
me mokomille "ojentajille'- _ ^
Tämän jälkeen emme enää
metelleet lainkaan, kun MOD_
issa kuulimme, että sikäIäL=e:^
cöiset ovat siellä hyviä "''"J^ '
hiä" Vapautta" vastaan tapett;^
Aina he ovat koettaneet teMa»^
cen voitavansa lehtemme O"
•miseksi ja eivät nytkään jä
tilaisuutta hyväkseen käyt
He kuitenkin saavat nuolla
pejään, sillä "Vapaus" oi "
iomien "linjamiesten" tuhon
sa, vaan hyökkäyksistä huor
aina vain vahvistuu.
Jotta voitte painaa tämän,
rat "Vapauden" tuhoojat,
sen varalta visusti mieleeniie.
Terveisiä maakuntaan
nikkipesästä. Levittäkää " * -
t a " entistä suuremmalla inV}-^-
drjoittakaa sille paikkal:
raolnmisia. j.
Luppo vaaran