Vapaus, March 25, 1926

              WjklSm ^öläistefi kasnalfls
f 5 L & I S E T O D O T T A V A T P Ä Ä T T Ä V Ä I S I N Ä V O I T T O A T U L E V A S
S A T A I S T E L U S S A , J O K A U H K A A H I I L I T E O L L I S U U T T A
^eland 0!ds rkirjottaa Federated
•seiasä Bnglannin liiiliteolli^autta
aavasta -Icriiästa'-seuraavaa:
ie luja 3fhtdnen: • xintama; jolla
Diannin työväin on i»rjunut ikaik-hySäckäykset
Juilenikaivfajia vas-:
n, on yhä • edelleen'luja; Alati.
ituvat yritykset sen. hajottamisek-omistavan
luokan Jtaholta- viimei-yhdeksän
kuukautta kestääieen
IlisuusväKrauhan. aikana^ - ovat
dellisesti epäonnistuneet. Britti­en
pääoman on taisteltava ikoko
onistista liikettä vastaan ..jos se
ttää- edelleen alentaa ; (kaivostyö-rten
elintasoa r jälkeen toukokuun
)äivän, jolknn liallituksen avustus
iteoHisundelle lakkautetaan.
fUsoleva -on -.pääaäassa yhteisen
sunnon sisältö,: jonka: on -antanut
loisen teollisuusasioita: tutkiva
t i ^ Trades Union kongressin ko-^
ea j a kaivosmiesten järjestön t o i -
enpanevan: ikonutean^ alakomitea.
'Komiteat'', - sanotaan lausunnos-
'V>V3t perinpohjaisesti harkin-
* mahdollista :!kriisiä, joka voi
idata > iuiliteollisuutta. . Unionistir
•liikkeen kanta tuli esille päivän-irästi
viime >heinakuun aikana, n i ­itata,
että -se'tulee;» päättäväisesti,
eisenä seisomaan tulevia yrityl/^r
va3taa'a, joiden tarkotuksena on;
kea hiilenkaivajien elintasoa. Mir
n palkanalennusta ei suvaita, e i -
myöskään- työpäivän jatkamista
[a salHntaan/' ^
'Tämä .on unionistisen : liikkeen
»ma tänäV \päivänä... ' Molemmat
niteat. odottavat - hiilikomissionin
»orttia j a tulevat' jälleen Jkokoon-naao,
knn/raportti on saatavissa.'
Rautatietyöläisten järjestön VITT
lijA C. T . d a m p vakuuttaa, että
i fiiilenkaivajia vastaan tullaan
mtaamaan hyökkäsi, ruiin ; rauta-työläxset
,:,tulevat, seisomaan ,:yht»
inaikicaana tulcemassa hiilenkaiva-
, Bcuia vviime heinäkuun -kriisin
anakin.
Eun viime heinäkuussa annettiin
töiden taholta määräys lakkauttaa
[en kuletus, tuli • ^kysymys eteen,
ä ikoökibo määräys myös kaikkia
Ien 81 jaisaineita suoranaisten kai-ituotteiden
mukana. Silloin ei
Uit kysymykseenkään, että mie-
; eivät olisi olfeetrpäättäväisesti
miita seisauttamaan sitä voimaa,
:a pitää Englannin teollisuutta
jraniarö. Tämä seikka oli syynä
ien, että pääministeri Baldwiij
itui perääntymään.
Tekevät tayanmiikaisen
kumarrasmafkaii
Ottawa, Ont. — Maaliskuun 31
päiTOksi on ^Canadan liittohallituk-'
sen'uusi työministeri-kutsunut •<3a^
nadan Trades & Labor -^^ongresdn
lähetystön luokseen neuvottelemaan
j a ilmottamaan hallitukselle niistä
lainlaadinnallisista vaatimuksista,
joita tinionistinen liike on vaatinut
Canadan Trades & Labor Congres-^
sin viimeisessä:; konventsionissa.
Uusi; työministeri on ilmottanut
haluavafläa "tutustua"
mielipiteisiin erinäisistä työväestöä
koskevista kyhäyksistä. Vaatimus-:
kirjelmäj jonka Canadan Trades &
Labor Congressin presidentti Tjom
Moore, tulee esittämään työminis­terille;
on samansuuntainen &ain vii­me
vuonaa esitettiin; entiselle työ­ministeri
Murdockille ja jonka suh­teen
e' Murdock saanut • anitään a i ­kaan,
sillä bänellä oli ollut liian
paljon "työtä-', joka oli johtunut
suuremmaksi osaksi Nova Scotian
hiilenkaivajain sekä postityöläisten
lakoista, joiden lakkojen murskaus-honmiissa
^ Murdock 'kulutti suurim­man
osan ajastaan.
Kiinaii vapausliikettä
tuettava
Kominternia tp>. k . : protesteera»:
. ; imperialistien salaliittoa vastaan -<
•Moskova' (Kirjetieto)i — Komin­ternin
laajehnettn tp. komina ••(on ^
yksimielisesti. hyväksj^nyJ; seiuraiaiiljan
protestin:
; Englannin hallitus' on;-julistaiitt^
Kantonin f saartoon: j a lähety^^ön^
välityksellä Pekingissä /.lähettänyt
Qootin ;-:Kiinan; rulkomlnist^öUe;:; jo­ka
nootti sisältää uhkauksia vai-:
lankumouksellista. . Kanton-hialU
vastaan :Vja jossa vaaditaan • ineri-mieslakon
lopettamista Kali^tonissa;
Kantonin rja^flonkongrin:^m
lakko on : -kestänyt^ 8 ^kuukautta.
Lakkolaisten suuri kestävyj^ e^^
du ainoastaan työläisten vallanku­mouksellisesta
tahdonVöimastia^
vaan myös siitä tuesta ja syvästä
myötätunnosta, joka on ;taUut;.fe
dan Vosakseen^ koko. Kiinan demo-työläisten
' kraattiselta 'Väestöltä. Kantonin
"Arvostelee*' 'rCha^iberlaiain menet-
: 'tely»: Knnsainliitoa kokouksessa
tanska toivoo rauhaa
Marokossa
Parifci.: —r Täkäläisissä virallisissa
reissS tietävät- huhut kertoa,, et-muutaman
päivän sisällä voidaan
»ttaa rauhaa • Marokossa Ranskan
ikfcojen j a riffien -^^lillä.
\^irallisesti «i. ulkovirastosta .ole
iteaOcaan annettu mitään tietoja
asta. vSotaviröstosta lähtöisin ole-t
huhut kuitenkin Jkertovat^ etta
»akalaiset. oTOt ensimäisessä tilm-idessa
;-vaImiita neuvottelujen a l -
niseen riffiläisten heimojen kans-
Kpäviralliaö tietoja, on liik-
2Uä^ joiden mukaatn Abd-el-Krim
tehnyt fanskalaialle rauhantar-dcsen
j a jota -Ranskan sotaviras-
Ba pathaillaan r tutkitaan. Kor­issa
piireissä- ollaan .sitä mieltä,
ä Banaka on ' valmis, hsrväksyr
iän suuren osan Tiffiläisten eh-ista.
Saihaan aScaan kuitenkin ilmor
aan, että Ranskan j a Espanjan
ikot valmistautuvat uudelleen
ökkäämään riffiläist^n_ heimojen
appmui j a jolla, hyökkäyksellä toi-viat;
espanjalaiset ja rani^kalaiset
jertaransa Abd-el-K^min•jonkfco-l
vastustuksen: Tähän asti ovat
itenMn riffit pitäneet puolensa
i^da tan^Ealaisten j a espanjalais-
1 hydl^yStsiavsf^taan j a ovatpa
siä aenestyksöllisesti tehneet hyök-jftsiäidn
Ranskui j a Espanjan
akkojen asemia^^TBstaan j a joissa
teloissa ovat ntnäkalaiset j a : «s-,
njalaisetjoutoneiet viime. aikoina
la huonommalle • puolelle,, menet­än
suoria -kitormaäolä j a ascra^
stoja s i ^ : . - iputoneei petSänty-,
iän. tiseiltä ^tratee^silta asemil-m.
. ^ '
KATOLILAISET
MELLASTAVAT.
MEKSIKOSSA
Hallituksen sotajoukot joutuneet Id*
yisatees^eq r— Knularuiskut käy­tännössä
M€sipo';Citj^£;^> Useita henkilöitä:
on' kuolleena j a ;haavottnneena' mel­lakoiden;
johdosta, joita on tapah­tunut
San X u i s Potosin kaupungissa,
kun valtion kuvernöörin määräykses-;
t ^ ; liittohallituksen sotajoukot. yrit-
: tivät sulkea kaikkien kirkkojen ovet.
:v- Sotilaspatrullit kulkevat ympäri
kaupunkia yrittäen pitää järjestys­tä;;
mutta siitä huolimatta ovat mel­lakat
jatkuneet.
r Kun hallituksen; sotajoukot yrit­tivät
sulkea kirkkojen ovet kaupun­gissa,
hyökkäsi suuri väkijoukko hei-dän\^
kimppuunsa ja ;,alkoi kivittä­mään
sotilaita ja johon vhyokkäyk-seeur
sotaväki vastasi kivääritulella.
Jälkeenpäin ryhtyivät meliakoitsijat
piiloutuneina ammuskelemaan soti­laita.
\
: Piispa ilmestyy "näyttämölle .
Liikkeellä oli ollut huhuja, että
San; Xuis Potosin piispa, joka on
meksikolainen, tultaisiin vangitse­maan.
; Suuri väkijoukko oli tämän
johdosta kerääntynyt piispan asun­non
ympärille; ja uhmasivat sotavä­keä;'
Piispa o l i tullut ulos asunnos­taan
-ja kehottanut väkijoukkoa ha­joamaan,
mutta mellakoitsijat olivat
-vain enemmän kiihtyneet. Paikalla
olltit ratsuväki oli hyökännyt useita
kertoja mellakoitsijoiden joukkoon
ilman tuloksia, j a sen jälkeen olivat
sotilasviranomaiMt turvautuneet
kuularoiskujen apuun. ;
; Tiedonannoissa ei ' ilmoteta mi­tään
mellakoimisen loppuvaiheista.
P A R L A M E N T T I P Ä Ä S I Ä I S ­L
O M A L L E
Ottava, Ont. — Parlamentissa tul­laan
hallituksen . taholta ehdotta­maan;
että alahuoneen istunnot kes­keytettäisiin
kymmeneksi päiväksi ja
Jadcettaisiin edustajat käymSärf ko­tonaan
pääsiäispyhien ajaksi. On
todennäköistä, että alahuone tulee
hyväksymään ehdotuksen; , .
Seitsemän lasta iialoi
kuoliaaksi
' Montreal, P. — Bellevue-nimi-sellä
paikkakannalla ^Juebecin maa­kunnassa
tapahtui viiqie pyhän aika­na;
tulipalo erään St. /C^ermain-nimi-sen-
perheeo asunnossa j a jossa Äli*
palossa' paloi kaikki perheen' lap­set.
Joita o l i seitsemän, kuoliaaksi
MI».; St. Germaitt d i poistanut ko­toaan
hetkiseksi j a sillä aikaa oli
tulipalo päässjrt alknon Ja katkais-
'sut kasilta pakotien. Mrs. St. Ger»
main ilmptti; «ttä; lapset olivat jää­neet;^
nokknmaan kun han poistot
kotoium. ,
Kuomintang-hallitus; - j o k a . nojautuu
Kvantungin maakunnan: kansan-^
joukkoihin ja V kansallisvallankumo^
ukseliiseen liikkeeseen koko Kii­nassa,
ei tietysti; 'saata Englannin
imperialistien käskystä tukahutttaa
Kiinan työväenliikettä. Englannin
kuvernööri Hongkongissa vaati .jo
lakon puhjetessa -viime ; kesänä a-seellista;
sekaantumista ; Kantonia
vastaan lakkoliildceen kuristamisek­si^
mutta siuoin . ei: edes Englannin
taantumuksellinen hallitus katsonut
voivansa- suostua esitykseen, .kos-;
ka se ymmärsi, että Kantonin lakf
ko muodosti osan imperialismivas-taisesta
liikkeestä; Ja - että asestet^
tu hyökkäys Kantonia vastaan olisi
synnyttänyt sellaisen suuttumuksen
myrslcyn, ettei; moista olisi ennen
nähty Kiinassa..; rMandshurian/ vas^:
tavallankumouksellisen liikkeen; r a ­vulla.
Jota -.Japanin valtausjoukot
tukevat j a jota rohkaisee, -taantui
muksellisen ; kenraalin . Wuipeif un
uusi toimintayritys. Keski-Kiinassa;
uskoo ;: Englannin halUtixs-.'saanee^^^
sai^sbpivan ibetken'\yälläu^
lisen Etelä-Kiinan kuristamiseksL
Johtaakseen; harhaan: yleisen :mieli­piteen
omassa maassaan ja • työväen-
Joukot muissa'vmaissa,; mainitsevat
Englannin imperialistit suunnitellun
Kantonin saarron syynä: englanti
laisten tavarain takavarikoinnini,
mihin lakkolaiset muka olisivat teh­neet
itöensä sjrypääksi, ^ekä Kan­tonin
hallitulcsen väitetyn. englan-tilais-
kiinaraisten sopimusten ; louk­kaamisen;
Englannin imperialistien
valheelliset väitteet eivät •Johdatta­ne
ketään harhaan. >• -Rosvosopimuk-sen
nojalla, johon Englannin <impe^
riali^mi: pakotti Kiinan häpeällisen
opiumisodan' ja yhtyneiden 'imperia­listien
suoritiaman vallankumook-^
sellisen Kiinan väestön verisen nu­jertamisen
jällceen 1901, ei Kan­tonin
hallitusta enää voida pakot­taa,
kuristamaan lakkoliikettä Eng­lannin
etujen: hyväksi. Koko maa­ilman;
mutta critotenkin Englannin
vallankumouksellisten työläisten ;< on
kohotettava; äänekkäitä • protesteja
tämän avoimen hyökkäysyrityksen
johdosta Kiinan kansallista , vapaus­liikettä
vastaan., ,Englanniasiirto-mabtuttajat
eivät saa kukistaa Kan­tonia.
Kaikkien ; vallanknmouksel-listen
työläisten, kaikiaen kansain
keskeisen yhdenvertaisuuden '-vilpifc-tömäin
kannattajain on;;: tuettava
Kiinan' vapausliikettä."^ Kominternin
laajennettu eksekutiivikomitea osot-taa
Kiinan -vapausliikkeen ' pohjaa;
-vallankumouksellista Kantonia uh­kaavan
vaaran, j a kehottaa kaik­kien
maiden työläisiä protesteeraa-maan
Englannin imperialistien uut­ta
veristä salaliittoa vastami.
Kädet irti Kiinasta! Kädet irti
Kantonista! Eläköön Kiinan / v a ­pausliike!
Eläj^öon maailmanprole-tariaatin
solidaarisuus työtätekeväin
idän kansain vapausliikettä •-• kohtaan!
Blackburn, E n g . t ~ Englannin en­tinen
~ päänunisterit ? Ramsay : MacDo-nald-
on^ ryhtynytvlfsotbjalalle''' Eng-lanmn.;;
edustajain i^menettelyä; vas­taan-
.Viiraeisessä^^I^nsainliitpn koko­uksessa.
MacDonaldin kyökkäys
kohdistui suurimmldca osaksi Cham-
.berlainia Ja Englannin nykyistä kon­servatiivien
.hallitusta vastaan, ja
sanoi ; hän brittUlG&en diplomatian
täydellisesti : epäonnistuneen ; Gene­ven
konferenssissa^^^ Sanoi anyoskin
etta .liitto on:vhajoamisen pairtaalla
Ja väitti, että-CKambBrlainin "va^
paan käden-'::dil>lbmati saanut
liHon arveluttavaan: asemaan- J a et-'
tä - Chamberlainin toimenpiteiden
Johdosta on brittiläinen ulkopolitiik­ka
^ tehnyt: itsemux)ian.
• . - ' t-
E i • keksinyt :mitflnn parannustapaa
Kuitenkaan ei BJfacDonald selittä­nyt
miten liiton iviekaiset a s i a t o li
korjattavissa, v ^Vai^sa' ankarasti: ar-vostelikin^
brittOälstä politiikkaa.
Hän ainoastaan^'sai»kutteli sitä tilaa
mihiii; Englanti ,:<>It; joutunut! Euro-passa.
Muuten ei ole""ollenkaan 'ihme­teltävää;
«ttä MacDonald ei ole kek­sinyt
mitään keinolalahoävau' liiton
pönkittämiä^eksi, si^lä siihen ei ole
näyttänyt;pystyvän: muutkaan 'Eu-ropan
> ;djploniäatit>v kuten kokemus
on,- osottanut. }
^ • ^ ^ ^ . •
Chamberlaia Vsairastunut"
' .Genevestä .palattuaan on ^Cham>
beriain "sairastunut" siitä ylivoi­maisesta
"työstä'?, j o t a hän suoritti
Genevessä. ^ ,
'Kuitenkin""'on''^ytä 'arvella^ e
tämä äkillinen sairastuminen on
johtunut siitä; että; Chamberlainilta
ja Englannin ; hallitukselta tullaan
'imatimaan tilintekoa; menettelysi
tään, Josta suurimman hilomion esi­neeksi
itulee ; tietenkin Chamberlain
ja ulkoministeristo. Usealta taholta
itullaan mahdollisesti vaatimaan
Chamberlainin eroa ministeristostä
Ja puhutaan myös epäluottamuslau­seen
antamisesta hallituksellei Tä­mä
seikka on ehkä suurimpana syy­nä
Chamberlainin "sairauteen".
€anädan postiliallitiis
•^ääUväisellä" tuu-leUa
TILANPUUTETTA KURITUS-HUONEESSA
'
Kingston, Onf. Täkäläisessä
valtion kuritushuoneessa ;on tällä
kertaa niin suuri tHanponte, e t^
viranomaiset -tulevat siirtämään tä­käläisestä
kuritushuoneesta 75 van­kia
Stoney. Mountainin kuritushuo­neeseen.
Siirto; tulee .tapahtumaan
tämän kuun sikana, . "
Nykyään on Klnsstoniesn kaikki*,
aah. 768 cvanlda j a tullaan vankeja
siirtämSan Manitoban ikoritushoö-neeseen
«iksi,, «ttä eaadaan iOaa
xaaSUU tnlokkaiB«^: joita on' monessa
pafikallisessa vaalaläuea\ymp3r^; (ht*
tari^n. ' ,
Ottawa, Ont. — Canadan, postilai
toksen palveluksessa olevft työläiset;
jotka ottivat V osaa: viime vuonna
käytyyn, postityöläisten lakkoon, t u ­levat
Jälleen saamaan,- entiset oi­keutensa-
takaisin, ilmotetaan Cana
dan ylipostimestarin -virastosta sen
jälkeen, kun postilaitoksen työläis­ten;
lähetystöt Torontosta, Montrea­lista
Ja Hamiltonista Jkä-vivät y l i -
postimestari Murphyn rluona teke­mässä'
anomuksen menetettyjen oi­keuksien;
palauttamisesta,
;:.YIipo8timestari ilmottaessaan pää>
toiksestään oli lausunut» ;että sopi­muksen'mtikaan,
jonka nojalla työ­läiset
palasivat töihin; ei työläiset
ole; oikeutettuja saamaan- takaisin
entisiä oikeuksiaan, -vaan - ''myötä­tunnosta''
j a "säälistä'' tolee posti-hallitos
palauttamaan postinkanta­jille
menettämänsä oikeudet, joihin
kuuluu m.m. pitkäaikaisen palveluk­sen
johdosta saavutettu palkkataksa,
, oikeuksia, jotka postinkantajil­ta
riistettiin viimeisen lakon aikana,
kun työläiset lakon Jälkeen^ Joatui-
-vat palaamaan töihin «anioilla eh­doilla
kuin uudet miehet.
Neuvostoliiton ja'Rans­kan
neuvottelut
Pariisi. — Ranskan J a Neuvosto­liiton
-välisiä f inanssineuvottclu j a "pi­tää
Kristian ;Rakovski,,neovoätqhal-tituksen
lähettiläs Jja neuvotteluiden
Johtaja, perustana V lopullisten neu­vottelujen
' alkamiselle: myös ^Yhdys^
valtain Ja Englannin kanssa. Pu-huessaan
«nglantilaisr-amerikolaisessa
sanomalehtiklubissa; V Jossa hän oli
yieranna yhdessä de Monzien, Rans-fkan'vftnanssilähetyskunnan
johtajan
kanssa, sanoi Bako-vski: ^ ;;
:VJos Ranskan J a Venäjän välisis­sä
neuvotteluissa löydetään käytSn-nöUinen
ratkaisu^ tullaan järjestä­mään
toisia neuvotteluita Yhdysval­tain
j a Englannin kanssa."
,: Ranskan - ja Venäjän väliset neu­vottelut
tulevat täten lähentämään
Yhdysvaltoja Ja Englantia Neuvosto­liittoon.
. Rakovski sanoi lisäksi, et­tä
neuvostohallrtus tekee kaikkensa
taatakseen maailmanrauhBn''asestau-tumisen
-vähennyksen iknutta. ',;
; " K u n meille annetaan ^ tilaisuus
osottaa : vilpittömyyttämme ; muualla
kuin •Sveitsissä, t u l ^ m e me ;,ase5-
tariisumiskonferenssiin'', • sanoi : Ra­kovski.
' ^ *
!n^s,-..^?ijg;:
Kiinaa toiinfelaan «iiit
laiden timrasbista uuilelleen
SOTAVÄKI RIEHUNUT OPPILAIDEN KESKUUDESSA. 1A\TAPPJ^Vs
NUT 32 SEKÄ HAAVOt TANUT-ecrOPPILASTA
Piispa tuomittu linnaan
suurkavalluksesta
• ;• •'• - ry'". ;'V';:. • •VTT"*^""^:'''-'V;-;';^:-"'^/;;v:-' ;'-;•'
- Kööpenhamina. —^: Pappi Anton;
Bast,' Skandinavian episkopaalisen
kirkon; ;piispa todettiin • syylliseksi
182,000 kruunun kavallukseen ja
tuomittiin kolmeksi -kuukaudesksi
vankeuteen.
Yleinen: syyttäjä oli esittänyt piis­paa
-va&taan '-useita syytöksiä, mutta
lautakunta puhdisti hänet useista.
Lautakunta ei kuitenkaan uskonut
piispan lausuntoa, että 182;000 kruu­nua,
jotka piispa o l i käyttänyt hy-väntekeväisjrystarkotuksiin
;^räty8>
tä kassasta, o l i annettu hänen pojal­leen
palkkioksi sanomalehtityöstä:
Neljäkymmentäviisi minuuttia Ikes-täneen
käsittelyn jälkeert tuomarit
hyväksyivät laiftakunnan. pannan ja
langettivat tUohnon*. " " • ' v* '
Piispa, Joica on syntyisin Suomes­ta,
-vangittiin ensi kerran vuonna
1924 syyte,ttynä armeliaisuusrahas-ton
-väärinkäytöstä. Hän oli- neljä
kuukautta vankilassa, jonka Jälkeen
hänet vapautettiin takauksella. Oi­keusjuttu
häntä vastaan alkoi maa­liskuun
le p:nä.
RANSKALAISTEN TYÖLÄISNAIS­TEN
PÄIVÄ
Canadan avioecoms^
alkanut käymään
Ottavat Ont. - ~ Senaatin avioero-komitcta
alkoi; viime tiistaina istunr
tonsa ensimäisen kerran nykyisenä
istuntokautena ja oli vcnsimäisenä
päivänä käsiteltävänä yksitoista avio-eroanomusta
J a seuraavaksi päivl^i
oli määrätty kaksitoista anomusta
käsiteltävSksL
Avioerokomiteet tulee: edelleen ko«:
koontunman Joka päivä: j a tulee Jat*
kuvasti käsittelemään noin- li)i--12'
a-vioeroanomusta; päivässä niihf kan*
an kuin J a t t n ^ piisaa.
Hiljattain laaditun lain nbjalln
ikiellettiin sanomalehdet Julkasomas-ta
raportteja avioerokuulusteluista.
Samalla astui voimaan asetus, jon*
ka nojalla on kuulusteluissa läsnä*:
olo-pikeus ainoastaan : aatanömalsiU
la; - joita avioerojutut : suorastaan
kofkevat.-^
Antamassaan Julistuksessa koros­taa
Ranskan Kommunistipuolue
työläisnaisten tärkeyttä työväenluo­kan
vapaust^telussa. VArsinkin
jiiuri Ranskassa on työväenluokan
naisten ryhdyttävä taisteluun, hal-itus
kun murhauttaa heidän pto-haita
poikiaan rosvosodissa Maro­kossa
Ja Syyriassa, samalla kun
omassa maassa on ahdistamassa kal­lis
aika ja fascistinen väkivalta. Täi
laisissa oloissa ei löytyne ainoata­kaan
naista, joka ei kapinoisi kär­simystensä
Ja taakkansa johdosta.
Työväenluokan vapaustaistelun joh­dossa
on kommunistipuolue. On siis
välttämätöntä, että työtätekevät
naiset antavat ^sille- joukkonsa ja
voimansa ' j a taistelevat yhteisrinta­massa
paremman yhteiskunnan puo-esta.
JÄIDEN PATOAMISTA ST. LAW;
RENCE-JOESSA PELÄTÄÄN
CANADAN PAPERITUOTANTO
' JA VIENTI
Montreal. —^ Virallisten tilastojen
mukaan vietiin Canadasta ralkomail-le.
paperia j a massaa kaikkiaan i l 3 r
296,988 arvosta, joka on f105,053
arvosta «nemmän koin tammikuun
ajalla j a $1,736,362 arvosta enem­män
koin -riime vooden helndkoolla.
-Tämän vnoden ensimäisen icahden
kaokandeq. aikana • -vietOn/ anaasta
paperipuita kaikkiaan 216^68 koor»
dia i a o l i päiden arvo |1,997;398;
Viinit vuonna samaan jdEkaaii,vietiin
maasta paperipuita 283,32<l^koordia
j a oH poiden arvo $2;G>74;664. '
Morrisbuig, -Ont. — Asiantunti­joiden
taholta on ilmotettu, että
iit. La-nrrenccn joki voi mahdollisesti
ruveta tulvimaan, sillä' merkeistä
päättäen on jokeen kokoontumassa
suuri jääpato, joka uhkaa takkia ve­dan
Juoksun. Jäät, ovat alkaneet
yläpäässä Jokea sulamaan ja hajoa-inaan
säkä kokoontumaan Ogdens-burg^
n, N . Y . , Ja tämän kaupungin
alapuolelle^ . '
Toimenpiteisiin Jäiden patoamisen
ehkäieemieeksi on ryhdytty, sillä pe­lätään;
että voisi mahdollisesti käy-dä>
kuten kolme -vuotta sitten, jol­loin
jääpadon aiheuttama tulva tu­hosi
kymmeniä rakennuksia j a teki
suurta omaisuusvahinkoa ympäristön
asukkaille.
Maa- ja metsäministel
rin asioita pengotaan^j
Toronto, Ont.'—Äskettäin eron­nut,
Ontarion maakunnan maa-; ijo
metsäministeri James Lyons on oU-lut
maakunnan hallituksen tlllntarf^
kastuskömitean: edessä
vana Ja jossa -'kuulustelussa on: tut^
kittu' mi^sä määrtn,"^ |o8 oll^kaan^
Lyons on mihistoHnä ollessaan käyt^
tänyt vaikutnsvnltnansa Sault Ste!
Marlessa sijaitsevan Lyons Fuel &
Supply Co:n eduksi.
Mactonnan ^' ..laii^laatijakumtassa
vältettiin a3kcttaiii,-että UyM^ m
käyttänyt oman' liikkeensä' ed\M6i
vaÖnrtnsvaltaonsa»^ jonka JdHdostäV
liike oH saanut' huomattavia tilauk-'
sia : rakennustarpeille sellaisilta ura^;
koitsijöilta, joilla oli rakennus- y^n;
urakoita Ontarion; maakunnan /lial-litukselta.
Myös oli tehty «rihäisiä
muita viittailuja lainlaatiJaSkbnnan
Jäsenten taholta, josta oli seurauk<>
sena, että Lyons jättS maakunnan
pääministerille erohakemuksensa-.
Kuulostelussa on Lyons tunnusta»-
nut, että Lyons Fuel & Supply Co.
on saanut tilaoksia hallituksen ura^
koitsijöilta; mutta ilmoiti,; samalta,'
että mainitut urakoitsijat ovat hank-^
kineet useita vuosia rakennustarr
peensa Lyons-yhtföltä Ja ettS hän
ei jiShnyt siinä mitään väärinkäy-töstS
tapahtuneen. ; Myöfs on tultut
ihni, että Lyons oli suositellut On-;
tarion ilmalluaseman : sijottamista^
Sault Ste. Ilarien kaupunkiin Ja et-^
tä Lyons-yhtiö olf hankkinut huo-;
mättävän määrän Ien toaseman ra-kennustarpeista;
Samaten oli fcuu-luBtelussa
esillä erinäis'ia kysymyk­siä
hallituksen tieurakoitsijoista Ja
«rakoista Ja kysyttäissä o l i Lyons
vastannut, että Lyons-yhtio on my^Ä
tieurakoitsijoille myynyt «rinäisiS;
rakennustarpeita, mutta että kaikki
kauppa oli käyty kilpailemalla tois­ten
yhtiöiden kanssa. Joilla oU ollut
yhtä' hyvä tilaisuus myydä haUitok-scn
urakoitsijoille rakennostarpeita.
Lyons väitti, että hänellä ei,ollut
mitään tekemistä mainittujen kavp-
IMJen kanssa j a että kaupat oli teh­ty
yhtiön taholta ilman, «ttä hän
olisi käyttänyt vaikutusvaltaansa
missään yhteydessä mainittujen
kauppojen kanssa.
Saa sitten nähdä miten adat ke-hittyy;
kun kuulustelu on loppuun-suoritettu.
YHDYSVALTAIN VÄKILUKU
NARRASI LÄÄKÄREITÄ 89
VUOTTA
finfield; Eng.-^ Eris tämän pafic-
-kakunnan asidcas nimeltä J. C.
WeldkodH täällä 103 vuoden ikäi­senä,
icaikka 59 vuotta sitten tcU
kak<i lääkäriä useaan eri kertaan
vainajalle vakuuttanut, että liän: ei
tule eliUnään kahta viikkoa «^nem*
pää,.
Wa8hington. —. Kapsallinen ta-loaeclämää
tutkiva taimisto on juu»
ri saanut valmiiksi arvionsa Yhdys­valtain
väkiluvun ikasvusta -viime
vuoden aikana.! Vtwnna 1925 - on
väkiluku kasvanut 1,^29,000 Ja af-viol^
daan Yhdysvattafn mannermaan
välHuktt nyt olevan 115,040,000.
Timi luku osottaa yK 10,000,000
icaaraa sittc -virallisen Väenlai&un
V. 1920.
Viime vuoden «ik«ta väit«taan
syntyneiden Inkuisundett ' j a ]aioIIei«
«ooden' -viihenevahen* vaikdttaaeen
siihen, että väenlisäya «li »onnaaH-nen.
Siirtolaisten vShäloIoiisnns
tali ^fl!7ntyIl«f^den' : lisSSntymtoen
9uott« IcorvatvlluL^
Peking, Kiina* — Ennen ,tapa|i«.
tunoen oppilaiden teurastok&en icih- .
dosta oli suuri Joukko oppilaita ko- |
koontunut Pekingin halUtuiksett'väli«^ y
ailcaisen presidentin palatsin edus-"
talld^ protcsteeraamann ; presidentille;
sotilaiden menettelyn Johdosta Jaksa­malla
myosprotesteeraanman^iiaUi-^l
tuksen alistuvaisuudesta «Ikovalto^
Jen uhkavaatimuksiin. Presidentti |;
Xuantshijuin htenkivartiojndkot «Ii-vat
hyökilnhe^t oppilaiden kimppuun: v
Ja jonka hyökkäyksen seurauScsena,
32 oppilasta tuli' tcurasbetolksi Ja
yli kuusikymmentä''jhaavottoL
-.Edellisenä päivänä oU eotayäki
myös hyökännyt oppili^iä«n kimp­puun
ja tappanut 17 Ja haawttanttt |J
- Ennen viimeistä teurastusta olivat v
oppilaat kokoontuneet mietetaostok- .
söen ja' Wtineet |ireaid«ntln ^ «otta»^. ^|
maan vastaan-oppitfitden läitet]i^5n'.i
ja Johon vaatimukseen el Toontshf»
Jui.koitenkaah ollut^ auostunttt. Tä­mä,
oli saanut mielenosotte^At ean- |
reen Idifakon valtaan jä «livot oppi- }
loat- yrittäneet;, presidentinI kieltSit- |
tymisenjohdosta,^ - tunkeptua^ palat- .|
siin ja jpsU^.olI seurattkBenaf.^etta
presidentin usäita tuhansia käsittfivS^
henkivartijajottld^o «li- i^iyKkännyt f
oppilaiden' iidmppuun Ja aUUuteet'^
Joukkoteurastuksen, käyttäen piäti- ..
mtOän säälim&ttSmSsti ja lopuksi
alottivat anipumläen. . - ^
Radikaaleja vaooitfeam
Jälkeenpäin määräsi'^a1Utuäos6t-.
ta radikaaleja van^ittavalkBi'jM,,v&it- <
taäl balUtus määräylu^it^n, ^«t^ |
miillakoihtn osaaottaneet' oppilaat
Ä4t''4JMtil??tfett3^.'4ouJlfiföt^^^a m .
kommunistiset ainekset tek«ivät^'Jär-'^
JestelmSlHttä OdihotustyStS' JBmn-,
gissä' Ja ympäristöllä, levittäen
hottavaa kli-jallisuutta. uySa on
haUitus ki^ltähyt knikenlafebv jot&-
•kokokouksten' tniineenpanon..
lUDaan varsihalnen fiotaväld- ilknota-taan'
olävan snpsiblllliem t ^ ^ f i i e^
ja kansalliBten eotajoukkojen pää-esikunnasta
ilhtotetaan, ettäbe «i-,:;
vätf ol&< oUeet. ml&slUih yHttaydeaea
oppilaiden teurastuksessa. Eeukkl
vastuunaJaisuu* teurastuksBata voU
daan laskea presidentih. h e n M v ^ i -
jaston kontoUte.,
Oppilaiden mieliBnosotuksiisasL ,4»Ii ,
vaadittu hallitusta hylkäämään uUuo-' <
valtojen uhkavaatimukset, sekä'(kar­kottamaan
poiir maasta iläik&t nlk»* /
valtojon IShettifdät, jotka ovat ^ u h -
kavaatimuknen takana»
Merkeistä päättäen on Kiinan ny- ;
kyinen tilisime erittäih. vafatvatla Ja ^
kuohuvalTd kannalla Ja,-että a u u - '
rempien Joukkojen mlelilplteet ovat l
mtnrttunmfsiBsan yhä cnemnato v a i - V
lonkumouksellfsemmakrf' Ja Joiden
mfelipitcet tulevat pian Jobtamaan
ratkaiseviin toimenpiteisiin' uiko- ;
maalaistan vehkeilijöiden korkotta- ;
mlsefcsl Ja samalla myös kakista­maan
oman maan riistSJät Ja 1oi«eUl-
Jät. Viimeiset kaksi oppilasten
Joukkoteurastusta ovat omiaan ildi-hottamaan
Joukkoja Ja karJlatSmään
tilannetta Ja on odotettavissa, että
kommunistinen puolue ja ^Kuomin-tang
puolue eivät voi olla AAyttä-mättä
viimeaikaisia tapahtumia hy-
-väkseen.
Kenraali Brusiiov
kuollut
Moskova. Kenraali .Alexia: A ; ;
Brusilov,; entinen Venäjän'' eteläis^;
ten ; joukkojen 'ylipäällikkö tsaari;
Nikolain aikana, kuoli v; k. ;17 pmv
aamulla keuhkokuumeeseen. Hän ot- i
ti eron punaisesta armeijasta kaksi
vuotta takaperin, saaden 160 d o l - ;
larin eläkkeen kuukaudessa.
Brusilov saavutti suurta mainet­ta
Nikolai II aikana,, mutta 'kun
vallankumona puhkesi -vu(nina 1917,
kääntyi lifin Nikolaita vastaani F u -
naisessa armeijassa toimi 'häA: rat- ^
suvfien ylitarkastajana.
Hänellä oli kaksi poikaa, Joirta
loinen oli punaisessa armeiisigsa,
tolnea valkoisessa. Kumpikin kaa­tui
taistelussa. Valkoisten puolella
oikeata pojasta sanotaan* että, vat-'
köbet telottivat ItSneli J^^v^ 1fjfft,%
lUstelM. » ,