Vapaus, September 14, 1929

              Shra2 Laaantmna, igysfe» 14 p:itä — Sat. Sept 14 » - — No. 217 — Iflijo
VAPAUS
YAPAOS (LOxxty)
S. G. NEIL. VAAR>
T O I H I T T A J A T r
B. TENHUNEN. «- POIIJANSAIO, PÄIVIÖ.
TILAUSBCdUT: _
1 »k. »tJO. t kk. «IJSO. S kk. «1.75 U 1 kk. «1X0. — TkdrmltoikU Js Sao«ce» wkB
j I 1*. «6X0, 6 kk. «SJÖ, S kk. tlXO J« 1 kk. tlM.
OMOTUSHMNAT VAPAUDESSA: ^ u . _ ^ v - . V b
Crin^ktanaotakKl «IM kot». «2J00 k<k«i kertaa. — ATioIuttaea «KeacOb oo«tetoJ»o««*»« so« »ÄMSkSf--?T«S^Ä «J» S koua. - Sf»ty»«n«ol.fa«t »IX» karta
rrMlamaaihBotiAaet.^JJ» kma. Ste Uaäoakaa kiUoalaaaeeha u i « « l a y t o y M - 'T^if^^^if^ S O c ^ k ^ «li» koliaa kotaa. - TUapiiaJlmotUjie. ia fla.e«»>agnmwiri«i om. wa<U.
taM, KketataTl iloatsAisu «t»klt>*«.
C a « n l a d r o t l a i s g nua. Tie per eol. Jotk. Muilsraai efcarfa for atac:* l a a o t i o a . TSe.
k tt« » O I adrcrtJaiB» aedini a a o a g O M TuuOi '«»Ia 1» Canaila.
Tke V«pa««
laa «it« mmoia tahaaaa « a «aatasata aaialiaeal bTi««*aena». kiijottakaa «aJaliMS Bikkaaakrfttlaa
«Qa «fa«a»4 j ; V. KA.'«NASTO. UlkkeoAoluja. •
Mtaea (SoMsica UaMtofXa pUa oHa kooitoriaaa k»Uo « 1». naaatyad^rSa aaalliatal okipthäBl-
«ipaadea u}>itaa> Haoceaata S». ICaekay BaMJag. 4 Darfcaa Sf. PakaDa $i6W.
Tafaadca koattoris Ittotr BalMIag. tl 1/i.Ba St. Pokalla 10». Porfloaou: hn 69. SaOsry. Oa»
yiwaadaa palaa {a Utonoi UbtrtT BaiMint. 87 toraa St. PakaltaJaAjTg^
Taistelut PalesHnassa
Palestinan taisteluista antavat kapitalistilehdel ja sosialistilehdet sel­laisen
kuvan, että siellä on käynnissä "uskonsou", että arabialaiset siellä
vainoovat juutalaisia, jotka ovat tulleet "Pyhää Maata" jälleen kotimaa­naan
asumaan. ~. . 1
Mikään ei ole kuitenkaan kauempana totuudesta. Tämä ei ole muu­ta
kuin valheellisen verhon vetäminen imperialistisen ribtopolitiikan ylle,
kuten on imperialisteille ja niiden apureille tavallista. Se on samanlai­nen
valheveriio kuin pasifismin fraasikin nykyiselle sodan variBtelulle.
Samanlaisia olivat viime maailmansodan tunnuslauseet "maailman saatta­minen
turvalliseksi kansanvallalle" ja "sota sotien lopettamiseksi".
Palestinan nykyisissä taisteluissa esiintyy ns. sionistinen liike, jonka
edustajat tässäkin maassa näitä valheita levittävät propagandassaan im­perialististen
isäntäinsä eduksi. Mistä tässä on kysymys ja niitä osaa
näyttelee sionistinen liike tässä? Daily Worker kirjottaa asiasta seu­raavaa:
a..
Pikaisinkin silmäys saattaa jokaisen luokkalietoisen työläisen vakuu­tetuksi
siitä, että sionistisen liikkeen tukeminen Palestinan syntyperäistä
arabialaista väestöä vastaan ei ole muut» kuin imperialismin tukemista
een käymässä alistussodassa siirtomainen asukkaita vdstaan. Sillä kaksi­tuhatta
vuotta tämä n.s. "Pyhä Maa" ei ole ollut juutalaisten kansoittama.
Melkein tuhannen vuotta on se ollut nykyisen arabialaisen väestön koti­maana.
Imperialbtisen Englannin vallotussuunnitelmien osana on maa­ilmansodan
jälkeen ollut tämän maan kaappaaminen ja arabialaisten alis­taminen
brittiläisen vallan alabiksi. Imperialistisen Englannin tyypilli-nen
politiikka johti vieraan väestön asettamiseen maan syd^een,.-asia-miehiksi,
jotka auttavat maan pitämistä brittiläisen ribton, ja solil^^y^
alaisuudessa. Juutalaisen sionbtisen liikkeen taantiUBidcQelJifUUS.^rjosi
tässä suhteessa parhaan keinon sellaben vieraan väestön yhdistämiselle
»ieiiä-' •
Maa ei ole juutalaisten "kotimaa". Se on s;^a1)ijEij|^te^ .^^^^
Sionistien "kotimaan" vaatimuksilla siellä ei. _ple enempää perustetta
kuin olisi nykyään anglosaksilaisen amerikalaisen väestön vaatimuksella
saada oikeus hyökätä ja kaapata haltuunsa ne Eurppan osat, joissa heidän
"rotunsa" esi-isät asuivat kaksituhatta'vuotta sitte.
Ja nykyään Palestinaan viedyt juutalaiset asukkaat> eivät hallitse
maata siellä — eivätkä halua hallita näitten olosuhteitten vallitessa. Päin
vastoin vaativat h^,-että Britannian hallitidcsen tulee hallita ja vallita
siellä (kuten se tekeekin) pbtimillä, konetykeillä uabis^^
joitten Mukimiäärä |»ri yhddcsän. k juuM^ist,e?i; y^ta kym
menettäosaa vastaan ja että rikkaitten juutalabten.maahantunkijaiii on
sallittava toimidyhdtesä brittiläisten hallitsijäin kSääsa-maan synty­peräisten
asukkaitten riistämisessä Britannian hallituksen ^ei^tutajain dik­tatuurin
alaisena. Lievinkin tasavaltalaisiiuden aate bn niille kauhistus,
koska väestö, jota ne riistävät ja pakkoluovuttavat niiltä maat, on niiii
suurena enemmistönä.
Arabialaiset eiyät*i)Ie mitään pogromeja eli verilöylyjä toimieenpan-neet
^alestinassa. .". j • -
Silloin kun arabialaiset, joilta on maat ryöstetty^-^kapinpivat maansa
rosvoamista vastaan^ tiefSvät fascisti-sionistit miten huutaa "pogromebta".
Mutta mitä on pogrornii? Se on sorrettujen ja vainottujen järjestettyä teu
rastamista, jota valtaluokan asiamiehet kannustavatr Aivan päinvastoin
on asianlaita Palestinassa. Sionistit siellä ovat brittiläisen imperialisti
vallan turvissa arabialaisia riistettyjä vastaan.
Kumouksellisten työläisten^ juutalaisten ja muitten, on kehotettava
brittiläisen ja amerikalaisen imperialismin vastakumouksellisten tiunus-lauseitten
(joita niiden asiamiehet sionistit toistavat) yastapainpksi tun­nuslause:
"Itsenäinen arabialainen tasavalta Palestinassa, Arahian neu-vostotasavaltain
liiton osaksi — vähemmistökansallisuuksien autono­mialla!"
Ka<M"p sorretuille ksmsoffle!
Maaffman työläisille Ja työtätekeville
talonpojille!
Suuria historiallisia tapauksia on
sattunut sen Jälkeen kun Imperialls-tivastainen
Liitto muodostettiin hel-^
mlkuulla, 1927 Brusselissä.
Nämä tapaukset merkitsevät uut­ta
Jännitettyjen vallankumoukselU&i
ten taisteluitten aikakautta siirto-maissa.
Kaksi maanosaa — Afrika Ja Lati­nalainen
Amerika — ovat
kahden vuoden aikana tulleet taiste­lurintamalle
tuoden voimakkaita l i ­säjoukkoja
kautta maailman imperia-llstivastaisten
voimien lisäksL
Afrikan talonpoikaiston liikkeelle
ajaminen Britannian, Belgian, Rans­kan,
Italian Ja Portugalin imperia-listien
harjoittamaa epäinhimillistä
sortoa Ja heidän alkuasukassyntyisiä
asiakkaitaan vastaan Ja Ranskan Ek-vattorln
Afrikan talonpoikain äsf^cei-set
nousut, merkitsevät ainoastaan a l ­kusoittoa
uusille Ja laajemmille tais­teluille
imperialistista vallanpitoa vas­taan
Afrikassa. Suuri merkitys on
myöskin vallankumouksellisella am-mattiunldnismin
Ja toisten Järjestö-muotojen
äskeisellä kasvamisella. E -
telä Afrikan neeierityölälsten keskuu­dessa
(Ei-Europalaisten Ammattiuni-ot,
J.n.e.) Ja niitten käymällä taiste­lulla
sekä ulkomaisia että kotimaisia
sortajia vastaan.
Latinalaisessa Amerikassa on mili-tanttisempi
taistelu kehittymässä
joukkojen keskuudessa sekä Yhdys-sta
pitämisen jälkeen - ^ S Ä . T . ) , K i i ­nan
työväenluokka Ja sen vallanku­moukselliset
Järjestöt ovat^ kansalli­sen'vallankumouksen
etukärjessä Joh­taen
sorrettujen talonpoikain Ja koko
työtätekevän väestön taistelua va­pautustaisteluksi
Balkanin maissa
kentäksi, Siirtömaitten kansojen yh­teisen
taistelun yhdessä imperialis­tisten
maitten vallankumouksellisen
työväenluokan käymän taistelun kans­sa
imperialismin kukistamisen puoles­ta
tulee olla vastauksena ImiHslis-^
tien isotaan valmistautumiselle. Pää-fcasvaa
säännöllisesti kansallinen vai-1 vaarana on sota Sovietti TTnicnia vas-lankumouksellinen
liikehtiminen ma- taan.~ ^
kedonialaisten, kroatialaisten, bess- Nankingin hallituksen toimeoipane-arabialaisten,
jJi.e, keskuudessa; BOl-1 ma Itä-Kiinan rautatien valtaus, jul-can
vallahkumouksen antamat sysä-jkeat maastakatkotukset ja^-väkivaltai-rkset
ovat Jouduttaneet mdian sor-lsuudet, joita on harjoitettu Sovietti
näitten ] lettujen miljoonien heräämistä työ -1 Uzsion virkailijoita j a kansalaisia vas-
' väenluokan tulemisella rintaman etu-! taan Kiinan viranomaisten toimesta,
kärkeen mitä päättävälsimpänä Ja' käsittävät A>ti4m>vokatsioonin t o i -
sovittamattomlmpana Bdtannian vai- menpiteitä. Niihin kannustivat Kiinan
lanpidpn vihollisena. Bombayn työ­läisten
taistelu Ja vallankumouksellis­ten
ammattiunioiden kasvu Indiassa
huolimatta MacDonaldin "työväen"
hallituksen sitä vastaan ottamista
sortotoimenpiteistä Emissä se Jatkaa
,— Kucnnintang ja Nankingin hallitus
— ovat tulleet avoimiksi imperialis­min
ftsiakkaiksi yrity^si&^Ln tukah­duttaa
vallanlnimoiikseTHnen kansalli­nen
vapautusliike. Indiassa yrittää
kansallisen liikkeen oikeistosilpi aset­taa
dominio aseman kansallisen itse­näisyyden
tilalle Ja ottavat siinä suh-valtain
että Britannian Imperialismia
vastaan. Koko Latinalaisen ^Amerikan
työväenluokan J^Jestöt kehittyvät mi­tä
sitkeinunlksi Ja luotettavlmmiksl
taistelijoiksi imperialistisen vallanpi­don
kumoamlseksL Mexicon Vallan-'
kumouksellisen Työi^lenliiton Järjes­täminen
taistelemaan kansallisen val­lankumouksen
pettureita, sellaisia kuin
Moronesla. Oallesla, Portes GU'la
jjole. vastan—- Jotka nyt ampuvat
maahan työläisiä Ja talonpoikia A -
merikan imperi^äiiänlir hyväksi; äs­keinen
Mbntevldeossa Latinalaisen
Amerikan vallankumouksellisen Am­mattiunioiden
Liiton muodostaminen;
toistuvat talonpoikaiston nousut Ja
Itkevä leski, polusipäälHkön vdhqkiava j.n.e.
Toverilehti Työmies kirjottaa:
Amerikalaisella oikeuslaitoksella hetkellä, jolloin se joutuu käsittele
mään työläisiä vastaan nostettua juttua, ei näytä puuttuvan vaikutuskei­noja.
Gastonian lakkolaisten laiulusteluiin aijottiintup^ po­liisipäällikön
Aderholtin, vahasta tehty kuva oikeushupheeseen ja kuvaa
piti tehostaa amptunahaavasta tulevalla verellä. Lisäksi istutettiin oikeus-kuulustelun
ajaksi käräjäsaliin mainitun polibipääUikön leski lapsineen.
Tietenkin on turhaa Ibätä, että leski piti kyyneleillään lautakuntaa vai
tutuspiirissään. Kaikki tämä vdlamic^iistön voittamiseesi, valaniiehbtön,
jonka piti olla jo riittävästi ennaldcoluuloinra syystä, jkim!^^
tapahtumapaikalta. Tällaisessa tapauksessa olisi kuulustieltu pitänyt toi
mittaa jossain muussa kauntissa.
Vahakuvalla ja itkevällä leskeUä saadaan lautajcuntaan teatraalinen
vaikutus—^ ja niin lähenee Jcuusitoista Saccoa ja Vahi^^a teilauspäi-väänsä.
Mutta—wsitä'ei k(»kaan tule, jos työläiset rientävät auttamaan
vangittuja. Kapitaiistiluökka yrittää väsyttää työväenluokkaa^ y^^^
siten estää lähettämästä apiuäan. Mutta jo se seikka, et^^^^^^
ton määrä nimiä on saatu protestiksi, vaikkapa* himeii^iäray
pieni maksu, osottaa että työväoiluoldca seuraa tätä Juttua valppaasti.
Jopa unioistakin, joiden herättäminen Saccp-Vanzettin jutun aikana oli
vaikeata on alkanut tulla vastalauseita ja avuslustia.
Gastonian juttu on julkein Sacoo-Vanzetti-jutun jal^
työväenluokkaa vastaan. Noilla syytetyillä ei ole nniita ysläriä kuin luok­katoverinsa
jos he eivät auta, niin nämä vahakuvainvalmistajät saavat
heidät teilattavakseen. Siksi jokaisen henkilökohtaisestikin on riennet­tävä
apuun ja tehtävä alote aviistamis^sa, ellei seudulla ole mitään työ­väen
laitosta sitä tekernässä.
Kuulustelu on tobtaiseksi keskeytynyt syystä, kun.yksi valamiehfetä
on tullut mielisairaaksi! - ^
Sitä aikaa, joka menee uuden lautakunnan muodösianaiseen, on työ-väen
käytettävä hyväkseen tohnimalla Syytettyjen hyväksi. "
taistelut, talonpoikaiäiuttojen muodos­tuminen
Ja niitten ^ I ä i s t e n vallan-kumouksenisten
liikkeitten kanssa liit­tolaisuuteen
asettuminen; kaikld nä­mä
tapaukset osottavat suunnatto­man
uuden voiman rakentumista me­nestyksellistä
taistelua varten eng^
lantUals-amerlkalaista imperialismia
niitten kotimalssyntylslä palkkalada
Ja niitten nukkehallituksia ; vastaan.
. Kiinassa Ja Indiassa kypsyvät voi­mat
päättäviä: taisteluita V
lietialisnda vastean -^Ja iiiu-JlUäiEi&a;
Jossa taistelu oh noussut pinnalle Im-^
periallsmivastalsen Maallmankongres-
Baldwinin toryhallituksen politiikkaa)
— näillä tapauksilla on erikoinen mer­kitys
Meerutln vankien ottanm sanka-tiilinen
kanta ilmaisee Indian Joukko­jen
kasvavaa TOllnnlmmftnlfRPlliKta
henkeä. Samaa osottaa Lrlannlssa
vallankumoukselUsen taistelun . kasvu
Bä]dwinin Ja MacDonaldin hallituk­sia
Ja niitten nukkeja, kuten Irlan­nin
Vapaavaltion hallitusta vastaan,
joka Jatkuu keskeytymättä.
Maailman Imperialismi alkaa saada
raäcaita iskuja imperialististen mait­ten
vallankumoukselliselta työväen­luokalta
Saksassa. Ranskassa. Suur-
Britanniassa, Yhdysvalloissa — kaik­kialla
vftUawifiininiiiPtf>iiinen työväen­luokka
— kehittää parhaillaan mlli-tantUsta
taistelua imperialistista por­varistoa
Ja/sen hallituksia vastaan.
Suuret toukokuun päivän mielenoso-tukset
Ja valmistelut (sekä Icq^ulllset
mielenosotukset) "Kansainvälisen Pu­naisen
Päivän Imperialistisen sodan
vastaisen iooielenosoltidcfm Järjestä-virkaiUjcdta
Ja niitä tukivat näissä
teoissa imperialistiset vallat Tähän
politiikkaan pakottaa päättäväisyys
vetää huomio pois Joukkojen köyhyy­destä
j a kurjuudei^ tuhoisista- näl-kätilanteista,
pyrkimys murskata K i i ­nan
työläisten ja talonpoikien kansal-teessa
pitkiä askelelta kohden täj^el-listä
Britannian imperialismille an-tautumista.
Egyptissä, ^^yriassa, Poh-jois-
A&ikassa, Indonesiassa, fllippli-neilläj
Indo-KUnassa. Latinalaisessa
miseen elok. 1 p., ovat kaikkialla mo­bilisoineet
sOTrettuJa Joukkoja maa­ilman
Imperialismin kumoamista var­ten.
tJudeh maailmansodan vaara:tulee
}hä kärkevämmäSl. Sen ^ leiää-vä^
selvästi Imperialistisessa klistaisisa
(pääajslalilsestt Suiv^-Britannlan Ja
Amerikan Yhdysvaltojen välillä) d l r -
tomaltten omistamisesta, monopoli­sesta
oikeudesta rosvoamiseen, sllrto-maakiaiisojen
sllpcmUs- Ja sortamlsol-keudesta
Ja eritoten kärjistyy sodan
vaara impMiallstien; taistelusta Sovi­etti
Unionia vastaan. Kuten viime
matdlmansodassa ^suunnittelevat impe­rialistiset
vallat käyttää ..siirtcunaa-
Joukkojä kanuunanrubkana. jNlitten
aikomuksena pn saattaa sorretut kan­sat
vuodattamaan vertaan slirtomaa-lisvallankumoukselUnen
liike Ja tar­ve
hankkia strateegisla asemia Im­perialistiselle
sotaan varustelulle So­vietti
Unionia vastaan.
Kansallisen vapauden j a yhdenver­taisuuden
periaate, aktiivinen kansal­listen
ryhmien taloudellisen Ja kult­tuurisen
kehittämisen avustus, Joka
on Sovietti Unionin raKt,.:fteen ja po­litiikan
pohjaus, on psottäutimut riis-tetyille""
taisteluun kannustimen läh­teeksi.
Vapautettuaan itsensä impe­rialistisesta
vallanpidosta ovat tyO-^
väenlu(dcka Ja ne kansallisuudet. Jot­ka
Sovietti Unionin muodostavat, yh­tämittaa
korjanneet aineellisen Ja
kulttuurisen elämänsä ehtoja Ja r a ­kentavat
sosialistista yhteiskuntaa^
mikä toimii voimakkaana kllhoittlme-na
silrtomaakansoille Ja kannustaa
Amerikassa on irftT^s*'^^^"''^! ixnvarlsto
yhteistoiminnassa imperialististen riis­t
ä j i n kanssa. ^ N i i n kutsuttujen va­semmisto
natsionalistien horjuminen
j a epäröiminen, niitten laiminlyönti
l i i t t i koko sydämestään Joukkojen
vanft"VTtTnr>nirRpTHgppn liikkeeseen im­perialismia
vastaan, pelaa tosiasialli­sesti
oikeistosiiven ja imperialististen
vallanpitäjien käsiin.
Menests^csellisestl imperialismia vas­taan
taisteleminen merkitsee m y ö s ­kin
heUittämättömän taistelun käy­mistä
sen asiakkaita vastaan työväen­liikkeen
sisällä, kansainvälistä sosiali­demokratiaa,
Amsterdamin ammatti-unio-!
ntemaUonaIea j a sen Kaikkein j u l
keinta muotoa — Britannian työväen­puoluetta
Ja Amerikan Federation pf
Laborla vastaan. Kukin kansallis-so-maista,
työläisten, talonpoikain jär
jestölstä ja toisfeta imperialistisista
masta Ja edustajia Soviettt Unionto
työläisten, talonpoikain oKdkoulujen
järjestöistä, kehottaa erikcuMstl im
periaHsästai maitten ^Släisiä il
talonpoikia kakslnkert^stuttamaan
ponnlstuksiaan siirtömaitten kansojen
v^uttamiseksi heidän Srojidn oman
maansa harjoittamasta vaitaluokan
EGROSta.
Yksi maaimanlaajulsen ImperialisU.:
vastaisen mkkeen perustehtävistä -I
minkä suorittaminen on kter^mättö.
mänä .ehtona voitolle — on kiinteän
Hiton luominen sUrtonaitten sorrettu­jen
kansojen, imperiallsästen maitten
vallankumpuksellisten työl^stra ja
Sovietti Unionin työläisten ja talon­poikain
keskien.
Kongressi kehottaa sUrtomaitten ja
alistettujen maitten sorrettuja kan-siallreformistlnen
ryhmä yrittää edis­tää
"oman" porvaristonsa imperialis­tisia
etuja demoralisoimalla Inlperia-llstlvastalsen
rintaman irotfmBR''''ftf>"
ja siirtomaissa. Soslalidemokräattlsel--
le imperiaiismiUe on tys^illistä Jok£d-sessa
maassa MacDonaldin hallituksen
jioUtlikte, jöz&iBi mukaan toteutetaan
keskeytymätöntä Joukkojen vallanku-moiilcsellisen
liikkeen tukahuttamista
"^^kTirrr'^"",,/'* (viimeksi Indlan lakoissa j a PalestU-nlitö
talstelumi k^isallisen j a p a u d e ^ . ^ aseellisella volmaUe - SKT.)
ja riippumattomuuden puolesta, l^ima
on s ^ n ä Imperialismin vihalle $pvi-net
siirtomaista saattavat tulla uh­kaavan
imperialistisen sodan talstelu-etti
Unionia vastaan, missä he käyttä­vät
siirtomiEdta Ja slirtomaakansoja.
ImperialistivastalBeh' Liiton Toinien
Maailmankongressi kehottaa siirto-^
mäi^EansoJa Ja työtätekeviä joukkoja
kautta maailman sulkemaan rivinsä,
lujitttunaan - järjestöjä&i' JiE^^
mukselia käyniään taisteluaian
tayddBfeen kmsalliscin Hsenäisyydei*
pnolestai,
Sovietti'Unionin pndiiistalcse» pno-lestB
Ja /
impetialismla^ Ja imperialistista so­taa
vastaan.
TAISTELU BEFOBMiSMIA
VASTAAN
j a enei^isesti jatketaan kaikkialla
tannlan imperialismin politiikkaa. E -
taisten voimien kautta, maailman miy-tävä
sovittamatonta taistelua Impe-taan
kansallisten Ulkkelttehkesktiu-'
nemmältä osalta, on vasenomlsto so­sialidemokraatteja
mahdoton erötUia
virallisesta «lyrfi^H^fAfiiofcrft<:fff«^^. sa­malla
kun Brit^uiiah Itsenäisessä
Työväenpuolueessa on alnfkisla, ](dssa
oh todellinen myötätunto j a halu tu­kea
'äI£rt<muiakansojen^.v^a]Kq^bi^^
kettä; niin on sempttava, että n M j l^
ainesten on kärjistettävä taisteluaan
oikeistosiiven elementtejä vastaan;
Jotka käsittävät tuon piiOlueen parla-menttlenemmlstön
-ja antavat yksi­mielisen
tukensa sortavan j a tukahut-tavan
Imperialistisen pölltlilran tOr
teuttamlselle n i b i l ä takana on heidää
oma puolueensa ja siltä puolueesta
muodostettu hallitus.
Voidakseen tätä taistelua käydä ja
viedä se" voittoon on imperialistäva!r<^ "TKUTSU TOnnNTAAN JA TAIS­TELUUN
Maailmankongressi, joka käsittää e-i
dessa. Biiinan porvarilliset elementit 1 dustajia siirtonialsta ja riistetyistä
soja j a työtätekeviä joukkoja Impe­rialismin
kotimaisia agentteja vas­taan!
Radikaalisen ^öväenluokan elineh­tojen'
korjaamisen puolesta! TSydelU-sen
kokoontumis- ja julkalsemisva-pauden
puolesta! Oikeuden puolesta
järjestyä Ja lakkoutua!
Siirtömaitten talonpoikaiston feoda­lismin
ikeestä vapauttamiseksi! Työ­tätekevien
talbnpt^Uen vailankumo.
ukselUsten Järjestöjen rakentamisek­si
suurmaanomlstuksen j a maaherruu-den
poistamiseksi Ja tabmpoikain
kautta maailman liittämään k ä t e ni
yhteen j a yhdistämään vdmansa luo­dakseen
maailmanlaajuisen imperia-lismlvastxdsen
rintunan:
Imperialistisen vallanpidon kukista­miseksi
ja todellisen kansaUisQa it­senäisyyden
hankMmispkst kalkille
sonetuille kansoille!
Työläisten ja talcmppikaln joiAko-jen
mobillsiomlalksi vananknmonk-selUsien
lipiin alla' taistelun imperia>
lismla vaataan.
l a t e l e m a a n ImperiiEillsUsta aotaan-tanistauiuniista
Vastaan Ja vastusta­maan
siirtpmaakansojen fcäyttSmlsta
imperiaUstteesa sodankäynMstii!
Vastustamaan imperialistisen sodan
jftligitdiia S<>^tti Unionia vastaan
j a : p ä ä t ä v ä l s e s t t " ^ t a l s f ä t e ^sen-puolustamisen
imölestal '
Vastustamaan jokaiseen niiteai im­perialistiseen
sntsAn ;: mnMHytfmaHa
kaikki voimat vallanikumoakBäUsea
taistelun imotelle imperialistisen i -
keen pois heittämisen puolesta!
Käymään armotcmta^ so-siali-
lmperiaUsteja —- l a u i s i ^ ä l l s tä
sosialidemokratiaa Ja Amstentamln
Anoihattiunio KansalnVslistä, Britan­nian
Labour Pärtya Ja Amraican Fe­deration
of Laborla vastaan — ja pal­jastamaan
kehenkä kanssa ne toiml-
.-.Impeiialistifalisen. ^141 jf&^^si}iäss^^.^jaiiasl!^^ isUrtpr
m a i t t ^ reformistit ImperialistiseD
porvariston palkkalaisina! — SKT.
Boistomafinintta -
— miksikään muuksi ei voi sanoa ta­pausta,
joka sattui eräälle Suomesta
Juuri tulleelle tytölle. T^ttö sai päl-vätyöpaikan
ja menikin sinne työhön.
Käsilaukkunsa, jossa oli hänen ainoat
rahansa, viiä dollaria, jotka hän oli
saanut lainaksi toiselta tytöltä, jätti
hän talon huoneisiin'siksi aikaa kim
teki päivän työtä. Talossa el ollut ko­ko
päivänä muuta kuin talon emäntä
tytön kanssa kahden, mutta illalla,
kun tyttö lähti pois ja sai päiväpalk­kansa,
oU hänen viisi dollarlaan lau­kusta
kadoimut. Kuka rahat otti, on
Vaikea sanoa, mutta syytös etui^iässä
lankeaa tietenkin sille, joka talossa
6n koko ajan sisällä ollut. Asla on
muutoin annettu' salapoliisitoimistolle.
On kerrassaan roistomaista viedä
maankieltä puhumattoman tytön a i ­noat
rahat.
Aleintavaa tyffllälsine
Hyvin usein kuulee etenkin täällä
puhuttavan, miten työmailla Pn työ­läisten
joko Juitettava tai muUla lah­juksilla
lahjoiltava työnantajaa tai
työn johtejaa, aina pikku "poosuun"
asti. Sama suhde inyöskin kuuluu ole­van
suomalaisiin työnjohtajiin n ä h ­den.
Miehet kertovat, että ainoastaan
lahjomana on tilaisuus pitää: työiKdk-kansa.
muussa, tapauksessa saa pian
matkapsslt ja sQalle otetaan niitä työ­läisiä
jotka lahjovat Ja luottavat näi­tä
iy&a. Johtajia tai muuten osoitta­vat
juudasmaista mateina. Tällainen
on kerrassaan työläisiä alentavaa, et­tä
työläiset pakoitetaan lalijuksilla tai
ollakin muulla alentavalla tavalla
toimimaan pitääkseen työpaikkansa;
maalleen, sillä ndllään muullakaan el
tuota kirottua raja-aita juttua voitu
sopia. Joka ksmuneniä T-^^^ oli rii­dan
aiheena ollut;' Vanhuus ja viisaus!
nuoruus ja hulluus, sanotan sahan-laskussa,
muta lilin ei ollut Janne
Antin Kallen j a Tanu Antin Leenan
laite. Nuoret kyllä tiesivät että riite
on vanhuksien välillä. Joka suoraan
on johtunut raja-kidasta, mutta siitä
liuolimatta rakkaus otti voiton ja se
cli myöskin suiui' apu vanhuksien so­vintoon
pääsyssä.. Tulkaa katsomaan
osaston näyttämöllä. Junulaa Ja Ta-nulaa,
niin näette tämän maailman
hauskimman n ä j r t e l m ä n * - kolmessa
iiäj^ksessä. Kappale esitetään tk. 22
päivän Utana. — J .
Kaikille C. TULm suo­malaisen
jaoston
seuroille
ValiStosvilbko lokak. 13 ptstä
lokalk; 20 p:ään
sn on suoranaista orjuuteen antautu­mista.
Josta on työläisten etenkin ny­kyaikana
-jo päästävä vapautumaan.
Hyvällä järjestymisellä ainoastaan
voidaan tästä i&ästä. mitään muuta
keinoa el ple^ ^ j e s t ö j e n voimalla
voidaan työnantajat ja poosut pakolt-taa
esittäntään sy3^ kun miehiä a l ­kavat
erolttelemaan, vaikkapa vain
tilai^klsesti vähentämäänkin, silloin
nm el ole vielä vähennyksellä muute
tarkoitusta kuin saada uusia alentu-valsempia
työläisiä tilalle. Jokainen
työläinen järjestöön. Lujilla työmaa-ärjestöillä
voimme tällaisen lopet­taa.
Janne Antin raja-aita
On ehkä väärin sanoa että Janne^
Antin raja-aita tuli valmiiksi ennen
kuin Tanu Antinkaan, sillä molemmat
sitä rakensivat ja kumpikin omalle
Dunblane, Sask.
vajan puinti
cn alkanut jo t ä äM Duhblanen kont­rilla
täydellä höyryllä, nimkuin hyvä-näkln
vuonna. Vatm mitäpä saavat
farmarit viljaa, kun kuivuus on kaik­ki
polttanut. Koettavat kuitenkin
kraapia vähän, että olisi antaa her­rain
kukkaroon, sillä kyllä ne ainakin
katsovat etteivät Ilman j ä ä . Jääköönpä
farmarille mitään tiEdil ei^
Myyjälset-tulee.
Naisliiton kokous Westin asunnolla
vJc. 31 p. päätU pitää ne suuret om­peluseuran
myyjäiset täxnän syyskuun
20 päivä. Kannattaa, tulla katsomaan
mitä .sinne onziaisliitto taas saanut,
sillä paljon siellä on Ja hyvää. E l k a ­du
Joka tulee myyjäisiin, mutta katuu
joka pois jää. ^
Ns^sIiUpD kolums
on ^ k k l s e n asunnolla 6 p. lokakuu­ta.
Muistakaapa kaikki saapusu sillä
ei ole mikään kiire esteenä kun kPkö-
U.S on sunnuntaina ja kello yksi päi­vällä.
Siäla sitten tavataan toisemme
kaikki.
Koetappas sinä Mrs. Annala kir­joittaa
seuraava kirje Vapauteen. —
"Tehtävänsä täyttänyt".
KITCIJ. . S £ J ^ • %ysk. 12. — .Sinirl
tulipalo syttyi tänään täkäläisillä kuu-luisfilla
Kruppin tehtailla Ja pikaises­ti
laajeni perin arveluttavassa mää­rin,
imilä kertaa ovat kaikki tämän
kaupungiii palokunnat taistelemassa
liekkejä vastaan.; Krupp-Germanla-'
laivatelakoiden kerrotaan myös ole­van
vaarassa..'
Viimeisen liittokokouksen päätök­sen
mukaan on lilttotoimikunta mää-räimyt
yleisen valistusvlikon vietettä­väksi
edellämainlttuna aikana ja sen
vuoksi kehoitammekin seuroja eri
paikkakunnilla ryhtsrmään valmiste­luihin
viikon saattamiseksi sellaisek­si,
että siitä meidän nuorelle ja kas­vavalle
urheiluliikkeellemme ori vas­taavaa
aatteellista hyötyä, ^ j e s t ä -
mällä iltamatilaisuuksla. joiden oh­jelma
koetetaan saada vastaamaan
valistusvlikon tä%oltusperiä, teemme
suuren palveluksen luokkatietoisten
työläisten urheiluliikkeelle, jollaisena
meidän liittoamme t ä y ^ kunniioittaa
Jo senkin vuoksi, että. liittomme alai-^
slin seuroihin el hyväksytä Jäseniä,
Jotka eivät kuulu mihinkään poliitti­seen
tai taloudelliseen työväenjärjes­töön.
Yhä edelleen tekemällä työtä
Ja aatteellista valistustyötä seurois­samme
olemme varteat, että se poh­ja.
Jolle liittomme on rakennettu, tu­lee
olemaan kaikkigfn kestävin potista
rakennettaessa tämän maan työläisten
keskuuteen todellista työläisten urhei­luliikettä.
Näissä merkels^ terästä­käämme
aatteellista valistustyötä
myöskin njrt ensimälsen mttomme his­toriassa
vietettävän valistusvlikon ai­kana.
Jokaisessa seurassa, missä vaan
suinkin on mahdollista, tulee tehdä
voitavansa valistusvlikon saattamisek­si
slUe kuuluvaan arvoonsa.
Mennyt kflpaHokaosi ja tuleva
toiminta
kaikista vaikeuksista Ja puutteelli-suuskslsta
huolimatta oh ihennyti k i l ­pailukausi
kesäurheilun alalla bs(ätta-nut
meille, että olemme lUtossarome
cstimeet suuren harppauksen ete^-
lÄln urheilun tunnetuksi tekemisessä
myöskin suurempien joukkojen kes­kuudessa.
Osanotto kili»iluissamme
tyydymme vain mielihyvällä pane­maan
merkille menneen kilpailuke^
den onnistui^Isuuden ja. näissä mer­keissä
toteamaan sen, että liitollam­me
on vankat Juurensa tämän maan
suomalaisten työläisten urheiluharras­tusten
kehittäjänä ja vaalijana.
Mutta vaikka olisimme onnistuneet
kuluneen kUpailukauden aikana vie­läkin
paremmin, n i i n sitä ^innokkaam­min
tulee seuroissa ryhtyä- suunnitte­lemaan
tulevaa syys- ja talvitoimln-taa.
Onhan tunnettua, että ^yys,- tal-^
vi- ja kevätkausi on- seuroissamme
tuollaista hiljaista, muokkausaikaa,
jolloin koetetaan (saada kesäurheilu-kaudelle
voimia ja harjaantumista.
Meillä njrt jokaisessa seurassa on mil­tei
poikkeuksetta kykeneviä voiiniste-lun
-Ohjaajia omassa keskuudessamme,
Etn vuoksi tuleekin ryhtyä taasen pa­nemaan
altille voimisteluharjoituksia
ja painiharjoituksia; Jokaisessa seu­rassa
mlssäi suinkin se on mahdollista.
Liittomme, joka uhrasi suuria summia
voimisteluohjaajlen alkukasvatukseen,
täytyy myöskin kyetä osoittamaan et-^
lei tuortyö ole mennsrt aivan hukkaan,
vaan että siitä ön ollut vastaavaa
hyötyä seurojemme ennen niin kitu­valle-
talvitolminnalle. Yoimlsteluhar-joltukset
^ ripeästi käyntiin seurois­sa
ja suunnittelemaan {»ainlkilpallu
jen Järjestämistä, missä se on mah
että sen Canadan Jouluonnitteluo-sasto
pn yhtä suuri. j a sunrempiktr'
kuin edellisinä vuosina. .
' ' Veromeridt
Veromerkit jokaisessa jaostomme
seurassa 'tulee tilata' edelleenkin liit-totoimikiinnan
kauttaTämä siksi. etA
tei synny mitään epäselvyyttä seiuois-s
ä tämän asian suhteen, sillä jaostom­me
ylimääräinen edustajakokous syys-kutm
I pnä päätti tästä asiasta edel-lämalnitulla
tavalla, joten huomaa-tamme
tästä seuroille.
öolllsta. ja talven tullen tulee talvi
tu-heiluiden vuoro.
Limomme psenet j a Tyolaisaiibdlilan
Jonbi*
Tänä vuonna taasen, kuten ennen­kin.
Julkaisee Työväen Urheiluliitto
arvokkaan juolimumeron, nimelti,
TVöläisurheilUan Joulu. Meillä, tämän
maan suomalaisilla urheilumiehlllä
j a nalsHIa, joilla ei ole muuta niin­kään
tunnustettua äänenkannattajaa
kuin on Työväen Urheilulehti, tulee
clla myöskin niin paljon vävolllsuii-dentuntoa
tätä lehteämme kohtaan
että avustamme sitä lähettämällä nl-.
memine lehden JouluonnltteluosastooiL
Osoittakaamme' jokaisessa - seurassa
että täytämme tuon tehtävän tunnol­lisesti
Ja siten osoitamme solidaari­suuttamme
tämän maan ja ennen­kaikkea
Suomen luokkatietoisille työ-läisurhenumlehHIe
Ja naisille. Jokai­sessa
seurassa valitkaa mies tai kÄsi
on ollut kiitettävän ninsas j a tulos­taso
on kyennyt kohoaniaan edellisiin
vuosiin verraten. Yleensä tuollaista h i l ­jaista
kehittymistä on ollut haivait-tavissa
joka puolella ja se taasen on
ollut omansa antamaan kilpailuillem­me
vastaavaa kilpailullista arvokkuut­ta.
Idissä emme ryhdy erikoisemmin
tekemään selvää mistään tulostasom­me
numerollisesta kehittymisestä.
Joskin sekin oIisi~hyvä osoittaa, mutta
keräämään onnittelunimiä TSröläisur-i-heilijan
Jouluun : j ä olemme vannat
että rapakon tällä puoleökin jouk­komme
on suuri Ja se puolestaan p-;
soittaa sitä että tahdomme oUa mu­kana
rakentamassa työlasten • kes­kuuteen
mrhenuliikettä. Joka el aseta
nriiellua miksikään puolueettomuuden
nniamarilla verijötuksi luokkataistelu-liikkeen
haaraksL UrheHiijatoverit; a^
slamies Joka seuraan. Ja kerätkäämme
Tyoläisuriiemjan JoOluun nimiä niin
Tilivelat
Liitolla on' saatavaa muutamilta
seuroilta, vanhaa tilivelkaa, joka oit
siirtynyt tileissä vuodesta toiseen. Jo­ten-
jokaisessa seurassa tulee ottaa
huomioon, että ensitilassa suoritettai­siin
vanhat tUiyelat liitolle ja että
muissakin suorituksissa edeUeenkiQ
noudatetaan säännöllisyyttä, mikä
puolestaan auttaa liittoa taasen sel­viytymään
suofitukf^staan myöskiD
parimmin.
Iföinä viikkoina tullaan jokaiseen
seuraan lähettämään liittonune s:^-
töjä suhteellin^ määrä seuran jäsen­lukuun
nähden. Seurat voivat niitä
myyäd Jäsenille pienestä maksusta Ja
siten saamme seurojen jäsenet myös­kin
tutustumaan liittomme sääntöitda
Työläisurheilutervehdyksdlä
C. TUL:nsu(Hnalaisen jaoston lät-totolmlkuntaj
,. , p; Ruohonen, siht
Metsätyöläistenasioita
JÄRJESTYNEILLE TYDLSISILIS
Koska tietooname on tullut että
LW.W.-läisten ja m u i d e n vätipmmin
edesvastuunisten henkflöiden taholta
on pohjois-OntarloSa levitetty jottaa
että joku EL' Koponen olisi Katas»
kaängissa^ keirännj^ vihne, syksyisoi
metsämiesten lakon hyväk^ (300.00 Ja
kim L.WXU. of C. keskusvirastossa
el tästä Jurtaosta ««ae^^ mitään, on
ialkkirai Jiijestyhäden ja rehellisteD
työläisten otettava: as£as^ mitä tia-cemmln
kiiioäiL; Ön- otettava tämä E.
]Soppnec-t3?Släisten eteen vastaamaan
siitä mihin han on smiotnn $30000
»anmrt. Hänra on näytettävä toteen
OS: häh.: on sanotun summan joöon-k
l n lähettSnsi^ Postitolraistot säilyttä­vät
v ä h i n t ä h i v i i d vuotta kalkki M-f
tif sanmtentekeiSt pankit; niin rf»/
tänä ariehellä ei ole mitään maö-doUistmtta
sanoa e t t ä hSn IQydi t»*