Vapaus, April 11, 1930

              ^ivu2 Perjantaina, hnhtik. 11 p:nä>- Fri, April 11
ST A P A Tf S Camaiam -n^irtrintb trMmOm Mfem ««—VtitinTtij». Oamur 9ad.
VAPAUS (Uivitr)
r o>h « m «r ffakU VMbn* ia CottdB. FobUibm) dfiOr at SaAmfr. Ostari*.
at IJM ff)t iPfflca |>eyattaM3»t. Omro. a» aaecad ela«a Matur.
TateStsi, kiMimri. iktzjakasppa ja i>aia« öaaMa t^Iaaa EU* StraMOUL
S36Vv-Boobtaf» 2S87W.
Oaica, Boofatara and ttiatAyi VatMuu BalUiaf, E I » ftmal.^
S «k4MJa. e kk. »150. » tt- »1.7S ia 1 Ia Sa»Ma M U
Kaikki keinot kelpaavat kapitaM#e
r ^
njklOTUSBINNAT .yAt>AU0E9SAi ^
kerta. 13.90 ialj«i JeiptM, -~ ArtoU<tte«a naitnania ooaaatohvtakast
^«aarasttoUiaotakMt fite k«M« iiU40 3 k«aaa. iBratrauMliBOtiikaft. d-OO
•ma, J S M 3 kanaa. — A*aatoeroilmoli>k*et »M karta. «34)0 kakd kattaa. — Itiito«la>«>tuk»«» 5^:^»*^:-^ KBol«aa»Uj,otol(»et tSM^j^tna, S» Vfiaiakaa kiitMlaaffxlia tai •alrto.ir.yia. -
•^«««" * «««aeiotuiMt SOc kerta. H.OJ) kyloa kcnaa. — TIUpii<Uaett*}i«a Ja Itooto»
aSmtatriaä M . iraai|>tt«em, i i b « i « » f 9 Oa^ulilsta «tiiUtam, •
- jCfScta] adreitiiiac pe per eoi, faeli. JViaioat^i ^ai|a Ut Oa^ tmttUm. 71a. Tba
*ap*u' ia tfae t>e«t ad>ertUio( meäiita imoeg tha TimtiA pe^Ia Ja Caaaia.
Jaa ttta millola taluan «aa « u u i u t a nnilmitofm Urjiriniumna, Uriattakaa BadiOara lIlHktrr-
HMaJm peraoonantaeBa iamelUt J. W; Abiqriat, lilkkeaolioluja.
1 r 1 Vapäuien tömitns
ABianomabten järjestö' j a puo-lue>
e|ijrBien ^lesk^-tapalituiipen vä-liens^
lvitjrk^n mukaisesti on tov.
B. Tenhunen poistunut iehtenune
toimituksia. Vastaavana toimitta­j
a n a tulee väUaikaisesti olemaan
A. B, Mäkelä, joka on saapunut
tänne Soinlulasta, B. C. Toisiksi
toimittajiksi jääyät edelleen tove-pt:
A. Päiviö, R. Pehkonen, M.
Pohj^nsalo. ja Ester Oksanen.
Poltisikqpuläjahtipmkkom kapitalismin
kttolinianssissa
IVfailman ra|?ava|tiaitte^ mahti') tain onnistunut keinotella haltuun-
1
asema on hei)Te niin miellyttävä,
että sen säilyttämiseksi he ovat val­miit
tekemään kaikkensa. Valmiit
simiiip uhrauksiinkin, nim. rahal-l^
iin, sijlä rphat. vpidaeh aina
kiskoa takaisin työväen hiestä ja
verestä. Yhteen he vain eivät ole
valmiit: panemaan omaa nahkaan­sa
vaaraan. Eilfo heidfiiji tarvitse­kaan-
Heillä pn yltäkyllin «käty-reitä.
Itse he istuvat turvassa lois-t<
iii j a ylellisyyden keskellä, naut­tien
niistä rifckauksistia, joita hei.
dän ilottoniissa hiidenniyllyi^fään
uurastavat orjajoukot heille k a -
isaayät jiaännyksiin ajettuina; i^itä^
piriilUsfmpain' tyqnkiihdytysmätie-
-telpjien' a v u | l a w j M - . - : ' • /
^blcvilla Ikukkuloilla Europan vil-kasliikkeisimmiU^;^
^ d u U l a näeni-|
^e tuhkat«^ya)^.^täftpän^^^
daliaij^isiä jr(wvdlini^p»ja ku^n kot-kanpesi^,
.|Q|S;39 nii^^^ pjnistäjat
—^ iiyicjristen k^^^
pain" ylimys- ja jriihtinassukujen
. ("jumalan armqsl^a" (jfcaUitsevien-
>»'kil^ ^^iiSt T — aikoinaan vaanivat
ryöstääkseen t§hi aifi^lkin "tu^^
takseen" ohikulkevai^ |k|i4ppil|^ej$i
tav|sr|ikuormia> |n joista he aina
6p|jivtiö- t|ki9Ub4di Mlen
hy^kkaili^ät töinenloistenisa älii-eelie,
i talonpciiikaiii Xoikeamittin,
niaabrj^ii) vlUiBlyksiä, karjaa, ja
kavipilPkien jeblli^vMstvotteita ryps-tämSän.
Seh-aikaisilU sUurrosvoH-ta
vaati heidän eUnkeihonsä har-jotus
mieskojjitai^taidn kiihtD^ ja
rohkeutta. Vailla iieillä pii pal­veluksessaan
)<^v3i&6 a^emleliiä,
täytyi heidän itäensä myös pukeu­tua
rautahaarniskaan ja ratsastaa
joukkonsa etunenässä; muuten/oH-sv
pllut jphtaj,a?f«erpa yaaraä«a, ja
entisetkin ryöstösaaliit jpian livah-taneeii
jonkun jjäreihmän miehen
suijiin. V
Nykyajan suurrosfvojen ryöstö­saaliin
vartijana, on t;0/(jo-lakineen,
oikeuslaitoksineen, poliiseineen, so-taypimineen.
Estääkseen paljaaksi
- ryöslietyt vaestiikerrpkset ajattele­mastakaan
yaäryy4eilä yie^yn
omaisuutensa takaisin vaatimista,
pidetään laumottain pappeja usTcot-telemassa
heijle, ett» faiyaassa,
'Vatk' taivaassa", he saiavat run­saan
korvauksen vahingoistaan ja
kärsimyksistään. Kouluissa, sano­malehdissä,
kirjallisuudessa ja elo­kuvissa
opetetaan •'isänmaan" kun­niakasta
rosvohistoriaa ja luonnol­liselle
ihmiselle saavuttamattomi­na
esikuvina ihailemaan niitä va­lituita
*'nero7a", jotka mitä kata-limmalla
petoksella tai julkeimmil-lä
rosvouksilla oval saaneet aiias-
. tetuksi haltuunsa tuhansien ahke-
^ rain ja kijnnolUsten ihmisten lyön-tulokset.
Näillä "finanssi-neroiilä"
o n nyt käytettävissään n i i n kehit­tynyt
tuotanlpkoneisto, että sen
hoitamiseen tarvitaan enää Kyvin
vähän ihmistyövoimaa, ja heille
vuotaa ehtymätön kultävirta ijan-kaikkisesta
ijankaikkiseen...
Näiti ruusuisia unelmia häirit­sevin
Icuitenldn monet seikat. Ta-viböilla
ei enää tahdo olla entistä
m^liekkiä- Oman maan väestön os
sa välttämättpmimpien elintarpeit
tenkin kontrolli, sellaisten joita i l ­man
ihmiset eivät pahasestikaan
tule toimeen, ja niillä he nyt kis­kovat
sitä suuretppia voittoja. Mut­ta
milläpä pe lopulta pystyvät os-tantaan
niitäkään, rahattomat, työt-tötnät.
ja kodittomat köyhimykset?
Silloin nuo työttömät joukot,
nähdessään nälkäkuoleman sil-mäinsä
edessä, alkavat liikehtiä,
vaatien työtä riittävällä palkalla
^ikka ylläpitoa yhteiskunnan kus­tannuksella,
ja suurpohatät tunte­vat
kylmänväreitä pitkin selkäruo-
J^qaan. Heistä tuntuu, 'että nuo
vaatimukset kohdistuvat heihin.
Tuntevat tilinteon päivän lähene-yaäj^
Muisfayq): jp^kuf uUorOuiles
saan, kiin heissakin vielä olj hin-iätä
jälellä, lukeneeni
laaneista, kuinka^ kiin­nijoutuneet
merirosvot aikoinaan
jiirtettiin laivansa raakapuuliun,
iäikl^ elokiiyissia näh1aeensä;]utr}a;^
Se vihamielisen mielialan muok­kaus
Neuvostoliittoa vastaan, johon
äskettäin yhtyi Rooman ]?aavi ja
muitakin kapitalistisen maailman
kirkon miehiä, .saa yhä uutta vauh­tia.
Uskonnon varjolla NeuvostoUIt-tca
vastaan tehty hyökkäys menetti
kuitenkin heti alkuunsa suuren osan
tehostaan, kun Neavostoliitossa" toll
mivat kirkkojen johtomiehet tpdisfti-vat
väitteet "u&komjonvafnöista"
Neuvostoliitossa -vääriksi |(a vakuut­tivat,
että jutut hiistä h a i s l ^ h t a -
vat öljyltä, s.t^., että niiden avijSla
valmistellaan maaperää Nmivostolii-ton
öljylähteiden valtaamiselle. *Ja.
vielä perusteellisemmin -meni pohja
pois tältä kiihoitustyöitä, kun Neu.
vostoliitossa annettiin uusi määräys,
missä kielletään kirkkojen sulkemi­nen
ilman perusteellisia tutkimuksia.
Uskonnollisten tunteittenkin louk-kaminen
tuomitaan määräyksessä
ta tJIänjeesta, Johon IpoI|(!ktiy|iEoimi-nen
o l M johtanut. Väitetäi^', että
NeuvQstomto faJÖdsi suurta-ifilan-hätää
kohti. Kevätkylvöjä muJJca ei
saataisi tehdyiksi, ja suuret alat jäi­sivät
kylvämättä, ^ I l e k t i v l s o ^ i s.
sinä tämä avustus tulee hjrvä^ b uv
imitukseen. SieVh tulee olemaip
penmtrista iäfäi i l t a n a , m u t y >mtaaffg>
aryoltuslaatflttp. i o k a arviMi mitä
'ftämä läatildco visSUää. saa sexL <Hnftk
seen. 'Hazum ^«tikon ar^^äudnes
maksaa ainpäsätan 10 s e n t ^ Jokai­nen
ken on ollut ongella toivoo.että
kun nyt näppäisi ettei tarv^tselsl
tyhjin käsin t ä ^ k o t ^ meönä. t i -
työn t i ^ ^ ^ i n e n laimentaminen ei s i . jtäkln saatte siUöfn k ^ e i U a tipu­ta
kuitenkaan edellytä, Päinvastoin Ila j a varmasti näppää, e i ' tarvitse
mitä päättäväisimmin ja vaaditaan,
että kirkkoja ei saa sulkea y l i m a l ­kaisilla
viittauksilla talonpoikain
tahtoon. Niitä saadaan sulkea maa­seuduilla
v a i n siinä tapauksessa, jos
asianomaisen paikkakunnan talonpoi­kain
suuri enemmistö sitä vaatii,
mutta ennen sulkemista. A U tällaiset­kin
vaatimukset alistettava keskus­virastojen
hyväksyttäväksi.
Näin on siis uskonnollisen risti­retken
alta Neuvostoliittoa vastaan
pudonnut asiallinen pohja pois, mut­ta
se luonnollisesti ei estä puuhan
alkuimpanljolta edelleen yrittämäst?i
asiassaan. Tämä • "usKonsota" on
kuitenkin vain yhtenä osana ]feapL
talistien suunnitelmissa Neuvostoliit­toa
vastaan. J a kun se näin osit­tain
epäonnistui, on toisilla aloilla
käyty entistä häikäilemättömäm-pään
työhön.
Jo pitkän aikaa on kapitalisteja
'kauhistuttanut Neuvostoliiton sosia­listinen
rakennustyö taloudellisen
elämän alalla. K u n sosialistinen r a -
kennustyö teollisuuden alalla on k u i ­tenkin
edistynyt monasti suunnitel­miakin
paremmin, ovat kapitalistit'
viime aikoina panneet kaikki toivon­sa
Neuvostoliiton maatalouden k o l -
lektivisoimisen epäonnistumiseen.
K t i n koUektivisoiminenkin on menes,
tynyt suunnitelmia nopeammin, on
nostettu hirveä hätähuuto kulakkien,
Neuvostoliiton kapitalististen suur-talonpolkain
puolesta, jotka ovat
kynsin hampain tapelleet koHektlvi-isoimista
vastaan j a joutuneet siinä
kokonaan häviölle. ' ;
; ICun kollektiyisoiniistyö n y t suun­nitelmia
ylitettyäänkin on pysäytet­ty
HjBVätkylvöjen tekoa yarteh,^
porvarilehdet jälleen nostaneet" tl
hälyytyshuudon muka sejcasortoises-juuri
huomioif .Jdiftnittämlnen kyl­vötöihin
mer^tsee . a | l ^ etfa "Vylvö-:
työt saadaan mgrit^tu^l. paah-dpllisesU
kulakit jättävät iQFlvönsä
tekemättä, el sc? m^kitse* enää nä­länhädän
. suurta u h i ^ .trej^vo^lii-tossa.
Kulakit ovat ^ ' -i
koettanet tehdä ^kaikkensa estääk.
seen NeuvostolUtS^ * ^ylljansaannin
Biutta yhfi^niaanvllleilyk^ kol-le'ktivis6imisen,
^olttdkiilku o l i pa­rantanut
tilannetta j o viime vuonna
n i i n paljon, että tänäi vuonna on
Neuvostoliitosta yoitu viedä viljaa jo
ulkomaillekm huomattaVästl.
Mutta kaikesta tästä huolimatta
on porvarilehdlllä Cana^a^^akfai ot­saa
väittä^, että Neuydstpliitossa
kuljetaan kphti suurta nälänhätää.
Kpllektivisplmteen niopea keliitys ja
nyt kylvöisamppailuun kiinnitettävä
erikoinen huomio edellyttävät kai­teenkin
valfan toista. Kollektivisoi-mistyön
osittainen .keskeytyminen
ei myöskään merzltse sUtä luopu­mista,
j a k a i k l ^ i n vähimmin se mer­kitsee
sitä, että Neuvpst<^lito suuret
työtätekevät talonpoikain joiikot o-lislvät
kollektiviso^lmista vastaan.
Mutta se merkitsee eimenkalkkea
juuri sekasortoisen tilanteen estämis­tä
maatalouden sUrtyessä kollektU
vlsmln kannalle.
Näin koettavat porvarilehdet a-settaa
asiat i^äälae9een!kiQ Neuvos­toliitosta
kertoessaan, voidakseen s i ­ten
tehdä ylljtystyötä Neuvcstollit-tpa
vastaan, i^^utt^ liuutamäliä, että
Neuvostioliittoa muka uhkaa nyt nä-länhätä
pyrkivät, i^p y i e ^ tplsiinkin
päämääriin, l^öväenluökkaa koete­taan
saada siten alistumaan kapi­talistimaissa
yhä räikeämmäksi käy­vään
työväestön riistpem j a sortoon.
Puhumalla Neuvostoliittoa
uhkaavasta nälänhädästä tahdotaan
työväenluokka saa^a unohtamaan,
että ka|}italistimais3a työväenluokan
keskuudessa Jo vallitsee huutava nä­länhätä,
jpka yhä v a i n o n laajene­massa.
K a i k k i keinot kelpaavat k a ­pitalisteille
taisteluapa Neuvostoliit-matoakaan
koukkuun p a m i a , ^ muit­ta
kum JO s e n t l ^ jaön ^ B ä Var­masti
tahraa oSj^pIji mml Soi.
tosta tulee huoleM&naan oricesteri
j a on erikoljtsti \hucunautettu että
pitää spittaa. myösk^ vänhälnmä^n
kappaleita, 'jptein ?,anhePäiä yXeJ^?»^
voi pistää j a l a l l a koreastL S i l ^ v i i ­destoista
t>älvä- J(4^iUn^ sonnustaa
askeleensa suPinalälsta haalia Ttoh-den.
—1 —s.
KmAerley^B/G.
Aikainen kevät tervehti meitä t ä ­nä
vuonna,' näyttäen' ollckujaan jo
helmikuussa. Vaan «smotaan: " m i n ­kä
helmikuu helpolttaa, seU maalis­kuu
maksaa". Kyllä sitä viiictte kuus­sa
saatiin nähdä tuuuUa Ja myrs­kyä,
lumisateita Ja vesisateita. K e ^
siitä nyt kumminkin ^uiee. k o s ^ J u ­mikin
on Jo k a i k U kadcamut j a i h ­miset
kpvin kunnostelee "kulttuuri
että nyt. Immllh cm n i i n paljcsi op­pilaita
että 1 ^ vielä smttaa tans-
$it lapsi^dia^ierin -kanssa. Saapa
^ ^ 1 ^ <mkp. aäassa pi^rää. Vaikka
iqla^ Antin tiä^tee, väa fl sttä e-l^
Uie. 4ntti o n ntmltt^fh ^^sten Joh-
86 - ~
maan näiltäkin seuduilta Usfiä d P l -
t a ^ Ja ainut imuäfkin tmiti j a tällä
kcntrma. Nyt taas k im kesä tulee,
1^ k#Udel mi*aan Ja rlpfäsU k i i n ­ny
toimintaan, n i i n nuoret k u i n v a n .
hatkin. Ja . j ^ c a - ^ ole i^^j^än m u ­kana
n i i n se o a meitä vastaan. Näin
sanoo sananlasku. Joka' elttamäSä
vityö on paperipnitten teko j a ajo.
^c&ainen-otCaa. i m l t a , (^pä^ maal­taan;
Iteö^DEi yielä » l ^ im i n d ^ ole-inaan.
gifo l^mXofiffimis gä täplän­kin
palkkalnmnan pääelinkeino, m i -
kShäii'titten eteen tulee ktfti metsät
kärryjään". sekin p» kesän. merkki;
eihän täällä vuoristossa talvella t a r ­vitse
"käsUiniä" pBtaa — Jjevosep
seisoo vaan tallissa taivenajan ja
odottaa kesää.
TyöniarfcMnat on kovasti hupnPh-tuneet
tätä nykyä täälläidn. M e o-lenunekta
saaneet täällä olla moni-aita,;^
vuosia ikäänkuin Jumalan se-
Uintakana turvassa" työttpinyydeitä,
j a pitäneet sitä n i i n sanottua huo­noa
— hyvää alkaa, viaaii Johan; lyk­käsi
Iso maailma msrrkkynsä meUle-ktn
asti. Miehiä pn vähennetty t u h ­katiheään
Ja isoissa summissa, k u l ^
määrän tlnnee; sen vaan tiedämme.
toa vasjtaan,:Jossa»työl^l^t J a talpn^
pojat Juovat itsellera =ipare^ 0-
losuhtelta. J a :;amoja keinoja käyte­tään
myöskin kapitalistimaiden työ.
Iäisten olojen kiristämiseksi. Sen
vuoksi oh työläisille tärkeätä nousta
taisteluun .kapitalistien,, häikäflemä-töntä
kilhoitustyötä vastakn entistä
paättäväisemmUi.
tpjcyky ehtyy sitä vähemmäksi, mi­tä
ehemmän sila »yletään. Muissa
inäissa oin * Ä ? S omat hylkijänsä,
jbtkii fä^yy ajaa pois tai kukistaa,
cnh^kuin pääsee niic|en vaesipön
kasiksi. Eusii» oft vähennettayä
ylelHsyystavarain ttiotonloa, niin
ikävää fam'^^
ndä vafien^iÄineri vähentää inyös
vöitipjai kuiteiiin pn rahapphat-varkaan
mäaU>sen vaelluksen päät
tyyän petäjän oksaan. Mi|ä oi
kuitenkin Lännen laitumill^ har-aileva
viheliäinen karjavaras ny
lasten suurten lihanpakkaiis-por-ipjen
rinnalla? Pyhimys! ,Ja ^ i -
lä'^j^priVät eiÄfeet pikkulaivöillaan
piirjeiitivat menrö^ nykyaikuis-leh
liikennevälineitten omistajaiii
JU uijien ayuila kokonaisia kansa­kuntia
ryöstäväin kiristäjien rin
nalla? Enkeleitä!
Tällä hetkellä nämä ihmishir-viÖt
kuumeisella kiireellä varus
tautuvat mailmanhistorian suurim
pään ilkityöhön: surmaamaan par
hiaan osan ihmiskuntaa myrkky-kaasuilia,
kuolemansäteillä y.m
yälineillä, joilla voidaan muuta­massa
tunnissa tehdä tiheään-asu-tut
maakunnat miljoonakaupunkei
nieen aiitioiksi erämaiksi. Sur^
mauttavat vannoutuneilla kätyreil
lään oman maansa köyhimyksiä,
jptka ostokyvyttömiksi tultuaan
ovat heille tarpeettomia, ehkä vaa-rallisiakiu.-
SUlfe tpisilla kätyreil­lään
kiihottfiVat eri; maitten työ-
Jäisiä karkaamaan toistensa kurk­kuihin.
Eikä vartavasten harjotel
lUJen kätyrien avulla ole vaikea är­syttää
nä}än villiinnyttämiä jouk-kpja
mihin mielettömyyksiin ta­hansa
— niinkuin nytkin kiristä­mään
hampaitaan Neuvostoliitolle,
joka työläisille on samaa kuin
pujän vapautumisensa toivon tu-hp^
niinen.
Syyllisyyden tunto se panee ri­kollisen
rahamahdin niin sokeasti
raivoamaan kaikkia työväen mle-lenpsotuk^
ia vastaan, niin uusia
sotia kuin työttömyyden aiheutta­maa
kurjuuttakin vastaan tähdätty­jä.
"Sokeata" tosiaan heidän rai­vonsa
on, sillä pitäisihän kenen
hyvänsä nähdä, että mitkään työ-
Iäisten toimeenpanema^ rauhalliset
|nielenps(|tukseti jollaisiksi - nämä
liikehtimiset tähän asti ' aina on
tarkotettu, eivät olisi muodostuneet
niin laajakaiitoisiksi, hiin laajoja
väestökerroksia herättäviksi, kuin
ne nyt kaikkialla näyttävät muo­dostuvan,
jos ei poliisivoimaa olisi
lähetetty ruhjomaan ja kapaloi­maan
rauhallisia ihmisiä. Missä
poliisi on malttanut pysyä rauhal­lisena,
siellä ovat mielenosotukset
olleet rauhallisia ja menneet vä­hemmällä
huomiolla. Mitkään agi­taattorien
puheet eivät ole niin
tehokkaita avaamaan työväen sil­miä
näkemään todellista asemaa
kuin on poliisin kapula tällaisissa
tilanteissa.
' FtaLi^ o i M i N ; ; ! ^ ' \
näyttää qleva^-f yilk^||amaa]| päin
sekä yleisesti ^ttä suomkla^teji k j ^
kuudessa. Suomalaisten puoluejäsep.-
ten ehkä parhain alkaansaminps on
metsä- j a sekatyöläisten unlo-osaston
herättäminen., Tämä toimenpide el
tullut lainkaan liian aikaisin, . sillä
mainittua osastoa el enään ollut o-,
iemassa muuten kun, ehkä vplsl s a ­noa,
niinelllsestl. E i tämä asia nyt­kään
ole vielä paljon eteenpäin men­nyt,
mutta onpahan alku hyvä, ja
voi sanoa että tarmoa kun oh n i ih
eteenpäin päästään, vaikka hltaas-tikin.
Siis etupäässä puoluejäsenet,
n i i n kyllä hyvä^ tulee. . ^
Yleensä voi sanoa muultakin alal­ta
puoluetoiminnassa että eteenjÄln
n e ' yrittävät suomalaiset silinäldti
muiden riimalla. Solujen kokouksis­sa
pn osanotto tyydyttävä joskin jää
toivomisen varaa.' Puolueen raTiasta;»
miseen ovat suomalaiset myös ottä-ne*
et osaa varojensa mukaan. Puo­luekoulun
hyväksi pidettUn tanssi-il­tamat
j a tulos mikä asian iisrväksl
luovutettiin oli $26:—. Toinen rahas-tusiltama
pidettiin t . k : n 3 p:nä ja
oli puhdas tulo $44:—, mikä on myös
luovutettu. Tämänkin vierran teh­tynä
on asialle avuksi j a t i u k an t u l ­len
voidaan vieläkin.olla apuna huo­nosta
ajasta huoliftiatta. Ylelstötl o-lisl
toivottavaa että tdjmintaa ky-j
etiäisiin lujittamaan j a Usäämääii
jäsenmäärää. Muuten onkin jäsen­määrän
nisstaminen parhaillaan
pöydällä harkittavaa. Quebecin i>li-r
i i n on jo kauan kaivattu ranska­laista
puoluejärjestäjää. Nyt onidn
tona. NäytelUiä « l ole »n)u.ut<^^^
huviiiäytelhiä j a 61 jparhaitä n i i d a i -
kään Joukossa. Yleensä voi isanoa,
että esitys vaikutti tyydyttävältä,
joskin epäkohtia oli. Näytelmän pää­henkilö
Asarias vaikutti kokolailla
osältosa feyyehtyneeltä j a oli oike­astaan
tyypiltään fä otteissaan tol­inasi
ÄöSdplli^ osäMttiattomuU^ti.
Lyiiyiestl sanoen se o l i Asarias' jqkä
toi maketiden e^tykseeh joka on
näytelmänkh-jolttajan tarkoitus.
Toisten rooUen esittäjiä vaivasi
muistamattomuus useissa kohdissa,
Annaa, ruustinnaa j a ukkoa kuiten­kin
hieman vähemmin. Viimeisessä
näytökse&ä etekin tuU useita paus­sia
ja akkojenr riitäkoiitaus oli illan
laimea. Viimeistä näytöstä h a i f i ^l
myös se että pappi. Joka oli toisen
hehkilön tllaUa el ollu* tilaisuudessa
iiarjolttelemaan. Voidaan vetää se
johtopäätös että rooUt pitäisi muis­taa,
sillä siltä kärsii esitys kiusolt-tavän
paljon. Täniä näsrtelinä e i k y l ­lä
ole ainoa joka sUtä o n kärsln3?t,
sillä esim. näytejmässä "Järjestöjä
no 14" o l i sama vika liiselhlii ösittä-
Jlta nähden, etenkin ';Jäger" k o m -
pastuL Näyttämöllemme el olisi e n ­sinkään
haitari J06 roolia lufitiial-että
finnit on pantu myös pois m e l -
mukajko vähiin. Joku vanhempi nuorimies
- ^ pn saanut jäädä'ja perlieemBet 0-
vat vielä saaneet olla. Sanokaas vie­lä
miehet, nyt näette että akoistar
k m on Joskus hyötyä, vaikka mielet
on aina valmiit sanomaan, että " a k .
ka j a arkku on aina miehellä vas­tuksina".
paljon on myös tehty muutoksia
tyÖoiPihiii. i^ehe^ä ajassa. Esim.
kaikki yläiualnin nuoret miehet on
käträtty alamälnille asunuum Ja ruo-kailemaian,
j a ylämatnlh luökä^lp
pn pantu "konkiirssl^iaän", el h i et
li:aniiattahut kahta i ^ o t u i ^ a l a V p i t^
^ähä^en väen kan^a.' 'raajb^ vaih
halusin tiedottaa xilille poisrnVnnell-ie
miehille, Jos he ovat tilaisuudessa
lehtiä Jamaikaa seuraaniaian, v a i iuu«
levätkö'maailman olevan edeileeiiklh
sellaisen miltä se "pullon läpi näyt­tää".
Tänne iei sUs päiräne tulla y i h -
pärllle, tällä tiedolla; täältä el pai.
Jon enään pääsisi polskaan (nimit­täin
sellainen Joka ^^ei uskalla Tlpol-hln
tarttua), slöitääitä-lÄhte^^ iäka-^
puoliin Suomeen eräs mies, joka pn
monen reissupojan takailin taipfv-,
leelle e v ä s ^ ^ t , . ; ,, . , v ' j
Kaivostyö vaatii uhrinsa. Kyllä t e -
^ i öjävati ;vPkutiik§en; kiei ^oftu
Säätelä meni työmaalleen tl P.
maaliskuuta Ja s l e l l i rdakasT kaitsi
ruhjoutunutta ruimUsta,' T om Young
kuolleena ja eräs toinen tajuttpma-na
(nimeä ea satu muistamaan),
päivävuoron miehet pllyat tuiif»t u -
los, eikä kirican tiennjft pnuettp-'
muuden tapahtuneen enxlenkuin t p l -
hen viiprp meni sisään. l ^ i l | l sitj»
seuraavana päivänä hail qtettUU
miehet ylös, onko kaikki tulleet U -
los. J a pilaan tietysti hud!lelli^ippia
Jonkun alkaa, vaan t^anlian ne
unehtuu. Tössä kävi vielä n i i n . että
tuo kuollut mies el ollut omalla työ­vuorollaan,
vään oli vaihtanut
yiiäiUainitun 8äätSlä|i k ä n ^ . Bt^
neliä o i i aikotDiis meziilä l i l a l l a Jo­honkin
khrkkokokpukseen, (hän oU
innostuhut ipyös n i i h i n teosofelhla,
Joista Viime kirjeessäni kerroin)
loj^uu.
]^dusf?ia}igtin "JsAa vanhlmrnalle
pojalle" liitäisi vähän vastata viime,
kesäisiin sotkuihin. Joita oli siinä
lehti rievussa monta kertaa, mutta
Jäten sen. koska aa. j^elsesti tiedossa
että m d u s t r i a i i sU lehti pn lklwn.
kum kaihi ihmisen terveissä-silmis­sä.
Silloin ei ihminen näe mitään,
mutta ^ n hän niienee lääkärin l uo
Ja kaihi leikataan pois, niin katso,
lareita Jäsenverojen muodossa palk-karahoikseen.
viettääkseen s i t t ^ l i ­havien
poikien päiviä j a kuherrel-
Iäkseen kapitalistien k^ng^a K e s -
ki-Ontarion teollisuus- Ja Tcaivos-seudnille
on nimittäin ilmestynyt
taanttimnksellLsen amerikalaisen A
FL; n . viri?ailijc4ta, jotka näyttävät
valmistavan tietä mainitun koplan
h e l o j e n suuremmalle tulemiselle.
Sudburyyn m.m. on j o perustettu
n.s. karpinterien unio j a lisää a m -
mattiunioita heidän suunnitelmien­sa
mukaan pitäisi iähitulevaisuu-di^^
äa'"perustettaman. Tämä osoittaa,
että herrat ovat huomanneet jo ne
lihavat palat mitä täältä mahdolli­sesti
j i l i s i saatavissa, jos työläiset
saataisim yhtymään heidän johta­miinsa
unipihin j a siten maksamaan
hän huomaa että Pii kulkenut oike­alle
menevää pollEua vaikka hänen
kotinsa oli vasemman iHiollsen po
}un Idässä. N i i n hän kääntyi y m -
p & i . kirosi turhaa idtkää kävelyään
Ja lähtt kotiaan. —-1 —a.
Waiiup, Oni.
I f ^ J a o s t q l l a tiQ. kokpus 6 p. huh-tUcuuta
JF(posa Tainion farmilla Ja
t a ^ saapuivat kaikki Jäsenet
kpitoukseen. v a l ^ tiet pii nhn
rapakolla että puoli sääreen saivat
sotkea savea, vettä satoi vielä
selkään. VaUttUn uudet virkaUijat
seiuraavaksl kPhneksi kuuksi j a y h ­destä
j a toisesta asiasta keskustel-tUn,
B?4n. Jasteii kesäkälUPPäykses-tä.
Päätettiin pltHä kukkailtama t.k.
i9 p. Iitana kelloa. Tulkaapa s i t -
te taas ipojat j a ukot huutamaan
kuHkiaj naisef lupasivat tehdä niin
kauniblä kukkia ettei ole ennen o l -
lulkiäri, j a jalalla saa panna nUn
koreasti kuin kukii^j osaa.
Ensimäinen kokous on L i n d a Kos­kelan
farmilla toukokuun 4 p. muis­takaa
tuHa kaikki Jäsenet j a tuo­kaa
saman verran uusia mukahan,
ne. — F . M .
Jo ilmoitettu että on onnistuttu. Y h ­dysvalloista
on j q mies ehkä matkal­la
tännepäin. Asia, on tervehdittävä
mitä suuremmalla mielihyvällä, sil­lä
se on ehkä tärkein kysymys koko
piirissä, sillä onhan ranskalaiset
suurimpana osana koko piirin a ^ -
kasluvusta. Siis toivotaan vaan par­hainta
menestystä asialle jolla put>-
4uetoimintaan. nähden varmasti on
kantava merkitys.
NÄVTTiÖIöTOIiMlNNASTA ^
olisi myöskin sananen sanottavaa.
Näyttämömme e i kylläkään ole oi­kein
tarkoitustaan vastaava, mutta
näytäntöjä on järjestetty n. kerran
kuukaudessa uusi näytelmä j a myÖs
joitakin uusintoja. Näytelmistä on
suurin osa ollut huvinäytelmiä. Jos­kaan
ei työväen j a yhteiskunnallisia
vakavahenkisiä näytelmiä ole lai­minlyöty.
Kuitenkin on oltu ps*o4
tettu suuremman yleisökannatuksen
saamiseksi jättämään ne melkein k u in
huonommalle puolelle, sillä huvinäy­telmät
ovat osoittautuneet "veta-vämmäksi".
Näin näyttämö asioissa
ollessa olisi mainittava joku sama
arvosteluksi, joskin ehkä epäjÄte-väksi.
Viimeisin näytelmä joka e s l -
tettito oli "Savon sjdämessä" toisin-siin
hiemaU enemmän. Vappuhfiytel- . — - . r F ; : . , . ^ ^ . ^
mähä tulee olemaan suurenmoiiien Vaan se kokous J a i kuitenkin Istu-näytelmä
"Hehkuva tulivuori'' Ja matta, kun Julma kohtalo tuli sen
luvassa on että-^lttäjät tässä lairvaa
vat entiset ialmiiilyöiitlnsä. Nllytel-mä
esitetään 4 p:nä tpukok. K e l i o l -
tejaan pltäUiään m i e l e s i.
B. Toivosen juttu op ehkä palnu-masa
hiljaisuuteen. Kuten muiste­taan
sai n;»ainittu Toivonen surman­sa
Skandinavian Klul>in edustalla Ja
pii tähän qqrliineii klubin johtaja,
kuqlemahtuottaja yapautettitn sjnrt-ieestä,
mutta sitten (koottiin varpja
Jutun uudelleen kfclttet?ä värien,
mutta e l mitään ole kuulunut. AJ^ft
on jb kuukausia vaiiha Ja useat ;heÖ^
kilot Jqtfca osalllsttilyat keräykseen
pvät kiimiostuneet asiaan, Jotenl olisi
suotava että asianomaiselta tsd;ipltä
annettaisiin mikäli inahdoJUistft jo­t
a i n tietoja asiaan n i i d e n . . , , . . v r
Santtu.
Kmilkaäpa^: jimmlnsillUset mitä
Pii t i i l ^ s a ! E i initään ukkojeti jä
tyttöjen kuhinaa, vaan jotain euu-rempaa.
Nähkääs, on tulossa suU-reiimolset
myyjätsiltamat. Jotka
toimeksi panee Tunmmsln j a ä ^ u -
macherm naisosastot. Tulot niistä
m3^jäisistä tullaan luövuttatnaap
Neuvostoliiton nalslähetystön - jä
Montrealin neulatyöläisten lako^ a -
vustamlseksL
Naisia velvoitetaan tupmaan ma­tavaksi
näihin inyyjäislln päsO^et^'
keeki t a i kä^työ e l i seltsemäiÄymr
mentäviisi s e n t ^ pvella. XSiei»t
luonnbilisestl htnitavat näitä naisten
t u o m i ^ , sillä'miehillä el ole oV<äis
Bisäänpääsjunäksua. Muistakaai^
miehet että ette ole kpvin k i t s a i li
estämään. Häneltä Jäi vahno ja
kqlme lasta. Tqlnen piles, Joka vain
loukkaantui on yksinäinen, varois­saan
oleva vaxibaix>lka.
Nuori siirtolainen, l i a i n a Kopsala,
kuusivuotias, matkusti yksin tänne
Cäiiadaan. päätyen tänne Klmt)er.
leyhin vanhempiensa luplse perjfiit-taina
4 p. Tyttö P U v a in r e i p p ^ ia
tuulella. Ja o l i pärjännyt hyvjn k p -
ko matkan, - r I t i » «kk».
Terve taas oikein pitkästä alkaa.-
Eipä taida oila ihPneUa paikkakun­nalla
n i i n sievää, hiljaista j a Id^^
rapprtteria k u n on meillä öxmra^ p p -
Ji}la. Hän on ollut toista yuott^ fpi-messaan
Ja kukaan ei pysty sano­maan,
että h&a kif Joltti Väärin sen
Ja sen t a i Iptikkasi sitä t;ai mfnna
kirjpitul£sellaan. E i , sitä ei E f s t y sä­ilömään,
syystä että hän e l . lappaa
ajoittaa lainkaan.
M i n ä ^ n y t j r ä M n töKerrSn tä­män
päikkaktmui touhuista. T^islitsi
mitä tulee tälvikäulläii toimintaan,
t i i i n siitä ei. ole paljaakaäii k i ^
tamista. Tplmintamme <m ollUt-sttisa-ukslssa
koko talvralnkuunohamatta
paria puhetilaisuutta sekä p a i i a fl-tainaa.
S ^ y i ^ kUn~ s u u r i n . o s a Jä­seniä
pn iilkcmä työssä päikkakim-naitamme.
Siis kUn isojen inimels-_
ten touhu on "^talvlsin ojpjen pä^xs-^'
l a lamannukslssa niin kehii^lEsaiB
pyprä pyörii sllH tääHä t^v^Qalsip
Lap^t ne p y t (m J p l t e lätäi^ t P | ^
todmintaa vireissä. Niinpä he JoUIisi»
näsjtelivfit kappaleen "K«9» Tiiuiia
tulee". Jcft» sujui kfdco hyvin- ^
tep pH heiltä vielä mqutaklo o h ­jelmaa,
m jn, stätte». AötU mom.
KmV0sfe^läisteiiit3e-
Cancan liaivqstyölälsten liikettä.
Jonka tärkoitukBena 'on' Vapaututhi-n
^ Järjestöllisessä sunieessa am^jr:-
'ffl^lsistÄ itäa^^ jol^a-
Jiei» ? JtÄitirPllirtmästa äminattijrhdte*
tysllikiceessä. voi täydellä syyllä kut­sua
iJBfepälsjn^sii^rt^ Eikä V tSihä-
Uilje jrajöltu alhOiasöiäh kalVostyöläl.
slihVvaöiinUideiifcln alölen työläisten
keskuudessa on huomattavissa sa­manlaista
liikiemimlstä, vieläpä yhta
volttakkaan^i; k i i l n kaivostyöläisten-
Uin keskuudessa. Nyt kuitenkin k a -
Jpamme vain kaivostyölälsteh l i i ­kehtimiseen
. itseiiälstymlseen jiäh-den,
kosii» se on useilla paikpilla
Canadaa työläisten keskuudes.sa
Juuri pälvfinkysymyksenä.
Nova Siptian lililenkaivajlen tais­telu
taantumuksellisia uniojohtajia
vastaan oh mupdostunut melkoisen
kUhkeäksi. si^ä siellä jos missään
ovat työläiset alkaneet huomata mi­tä
i^pi^ra^ntV^ituYimn^ että nämä
iiii&vät iinlöiiilBii. jöhtdiierrat ovat Jo­kaisella
askeleelkian heitä vastassa.
SUo psolttautuneet täycfelleen k a l -
Vp^apitallstlen kätyreiksi,
Rampin PU luita myösldn lännellä-
Sielläkin' pyat taantumuksellisen
kaivpstyöpsten unipn jphtopamput
PSpitt^utuneet täy^Ielllsiksi kömppa-plpjiden
etujen äjä;^lksl, sensijaan,
että heldJ^pi pitäM vJ^ivoa edustami­ensa
uniolden Jäsenistön oikeuksia.
Kaikista näi?t^ selkdlsta pn joh­tunut.,
että k»lvd%öläiset nihi i -
dässä ktUii lännelläkin ovat yhtyneet
Itsenäig^yslllkkeeseen, jonka tarko-tuksena
p^ p^rusta% Ja lupda jpkai-seljei
ihaarfeplj^pe p t i s ^ t t i T h d i s t ^ -
veroa virkallijpille, jotka kaiken t o -
dennäköl^den mukaan ovat myös­kin
komppanioiden " palkkalistoilla.
Tämä myöskm osoittaa sen, että
näijden herrpjen taholta tullaan k a i ­kesta
Idättäen yrittämään nikkeli-j
a kuparikaivantojen työläisten jär­jestämistä
amerikalaisten unioher-rojen
järjestöihin.
Tässä suhteessa lankeaakin Keski-
Ontarion kaivpstyöläisille ja heidän
jo jonkinlaisessa toiminnassa ole­valle
kaivostyöläisten uniolle tehtä­vä
saada aikanaan "niskaote" j a jär­jestää
Keski-Ontaripn teolllsuusam-eldeh
n i i n kaivos- kuin myöskin s u -
lattlmotyölälset omaan, taistelevaan
unioonsa. On siis ryhdyttävä t a r -
pl0kkaan_ järjes&äytymiskamppailUn
evuila lupmäan rintavarustuksia taan
tumiiksellisia vastaan, jotka kaiken
todennäköisyyden mukaan tulevat y -
rittämään saada jalansijaa myös­kin
Ontarion kaivosalueilla.
Sama on laita myöskin muihin
työaloihin nähden. Rakennustyöläi-ten
el myöskään tule jäädä toimet­tomiksi
silloin k u i n AFIi:n herrat jo
lilovat hampaitaan, murskatakseen
sen liikkeen mikä täällä on nouse­massa
vallankumouksellisten am-mattiyhdistysmiesten
toimesta. Sud-biu^
ssa pitäisi m j n . olla rakennus­työläisten
ammattlosasto;~mutta sen
toimimiasta ei kuulu mitään, vaikka
APL: n herrat heiluvat parhaillaan
juiu-i sen alan työläisten järjestämi­sessä
oman unioonsa. Qlisi jo aika
herätä.
Keski-Ontarion kaivostyöläiset te­kevät
parhaan palveluksen tukeak-seen
kaivostyöläisten itsenäisyyslii-kettä
sillä, että liittyvät sankoissa
joukoissa omaan kaivostyöläisten u -
nioonsa. Jokaisen työläisen, niin
kaiyostyössä kuin muissakin töissä
toinlivlen tulee muistaa, että vain
tiukalla järjestötoiminnalla .on työ­läisten'.
asöiria- tässä yhteiskunnassa
py^te^täVlssä edes sillä tasolla^
missä se nykyisin on. Mutta vielä
tiukempaa toimintaa vaatii todelll.
nen vallankumousliike, jonka tarkoi­tuksena
on koko^ tämän kapitalistf-'
sen järjestelmän" kukfstaminen' jä
sosiaUslJsen yhteiskunnan luominen
tilalle. Canadan ammatillisten, jär­jestöjen
<; yhtenäisyysliiton samoin
kuiri 'muidenkin vallankmnouksellis/
ten järjestöjen toiminta tähtää juuri
M^fiiiäatf " kapltäHstlsen järjes-tdimän
kukistamiseen. Liittykää siis
jpBfli^hiä ' i e n tiveihbii^^tal^lemaarf
Itsellenne ne oikeudet; Jotka jokaisel­le
Ihmiselle ihmisenä kuuluu.
Canadan Suom.
osastoille ODtario4
•__ ' m
Toveri John Latva Töro*r
on hiljattain koteutunut NeJ^
liiton matkaltaan j a vaikka T i
neliä tällä kertaa oltkaan tilJJ
ta vierailla kaikissa
osastoissa, tekee häi. kuitei
kaisen kierroksen Ontario'
iostaen tuloksia ja näkemj
tuolta .pitkältä matkalla
pyydetään hänelle järjestäiö
ko illan tilai.suudet kullakin
kakunnalla, alleiiK-t K,ttyinä
nä:
H e a r s l : i:j p.;
Timmins: 14 p.:
South Porcupin.:: 1.5 p •
K i r k l a n d Lake: p.; '
Rosegrove: 17 p.;
Kirkland Lake: l » p • '
Cobalt: 19 p.;
B u r r i t t : 20 p.;
Sudbury: 21 p.;
Creighton Mine: p.;
Levack: 2-3 p.;
Long Lake: 24 p.;
Sault Ste. Mario: 25 p.;
Bruce Mines: 2G p.;
Beaver Lake: 27 p. ,
Osastot! Ilmoittakaa h>-vin
ri Latvan puhetilaisuuksista.'
neliä on paljon sellaista ke
vaa, jota kannattaa tulla
maan.
Toveiilli.seiti
John W-'"
1(B
Liittoomme kuuluva juut
seura Torontossa on alkanut
tautiunisen kesän varalle,
lojoukkue on jo alkanut t i t i^
joittelun ttilevieri kilpailujenvs^
Seuran jalkapallojoukkue oB' '
ten yksi parhaimmista viime
na. Milloinkahan suomalaiset
vat seurata esimerkkinä? «
t:
Toronton työttömien yhdistä
perustanut keskuudessaan jäU»
lojoukkueen. Yhdistys aikoo
läheis-sssä tulevaisuudessa lilttä
leis-canadalaiseen liittoomme. ^,
Yhdysvaltain toveriliiton sih
tä toveri Burkelta oli Englm
"työväenhallitus" kieltänyt
pääsyn sen vuok.sl, että Burt I
ollut Neuvostoliitossa' parin'";,
den ajan ja täyt.vi siis'olla'
hah täysiverisen kommunlstJi
sitten ainakin hyvin ^läin^
munismin kannattajan.'.
on kaunista vapaamielisyy^||
Jotka tiukasti ajavat työläisten a -
e i i ^ t äieimU^vittelulhln fuokka-
Vtho^steiisa k ^ taantu-mi^
aeliiset ämzoat^hdistykset Jpr
kafee^^ askeieellaan ^ tekevät. Var­sinkin
Npvä S r o t l a s ^ oppositio­liike
tatmtiimutee imipita vas.
ti^an vpimakkaa$sä nousukaudes­saan.
§anu)iu lEuln hyvip selvl^ merk­kejä
suUremmap samansuuntaisen
liOikeeh noususta näkyy myöskin
Uutispoimintoja
'Äsken suorittivat Neuvostoliiton
hiihtäjät viestinhiihdon Moskovan
a Habarowskin välillä. Matka on 9,-
0 k m : n pituinen j a suoritettiin se
95 päivässä. Hiihtoon otti osaa 4,000
tienkilöä. Viimeisen taipaleen suorit,
tl 23 punaisen armeijan sotilasta.
* '
Loistavia tuloksia kuulan työnnösr
sä saavuttivat jotkut amerikalaiset
urjieilijat äskettäin. Niinpä Bother
työnsi 15.75 sjn. Toiseksi tulivat
B r l x Ja Krenz tuloksilla 15.67 j a 15.-
55 sm.
^.Jättiläiskokohien raskaansarjan
nyrkkeilijä Carnera on taasen käy-
Uyt kehässä. Vastustajana oli joku
Ravita, joka sammui jo ensimälsessä
erässä.
äsken ammattilaiseksi antautunut
viroiainen nyrkkeilijä Valter Palm
hävisi ä ^ n Chicagossa eräälle vä­hemmän
tunuetulle nyrkkeilijälle. — |
Taitaapa Palmin unelmat suurista
mjahdollisuukslsta raueta tyhjiin.
lännellä.
Tätä työtä Johtamaan on nous­sut
amniatiijijttea J^JestöJen. yhte-
Jönka tarköitiÄsena öi>
kqota ^ a l ^ r'taistelevat ammättiu^
h l o . t ^ M e l ^ toistele^ järjestöksi
j a siten johtoa inyösklQ .täl.oudeili-ben
^ÖVäeUlike Tftllanimniniikspni-seen
tehtäväpsä, t ^ ^ i U U Q kahsain-v
ä i i ^ työv|ei4up!^ k^^^^
V i ^ l i l s t a , kapitallasiia vastaan. Se
työ m i ^ ammatillisten Järjes0Jen
ybtenä^yysltittp pn suorittanut v a r -
siz&m Nova SooOan kälvoäfcyöIäist«D
yhtenäi^rysiaistelnn hyväksi, on
tmmustettäva hedelmälliseksL J a tä­tä
a l k a t h a a n ^ Canadan vaHankumo-
Ukspllisten työläisten yhdistämistä
yhden talst^ujärjestön lipun alle se
tulevaisuudessa
Yhdysvaltain liiton toimisto on
muutettu uuteen paikkaan, ollen sen
osoite nyt: L S U . , 96 F i f t h Ave.,
Room 309, New Y o r k City.
Suomen T D L : n noskfelaisella Joh­dolla
ei nä3rta i i ^ t ä palelevan mää­räyksiä
antaessaan. Niinp äse ä ^ e t -
täin eroltti koko Oulun piiritoimi-kuiman
seuroiheen päivineen. Toisia
piirejä ön samalla tavalla koetettu
masinoida l»jalle.
• •,
lÄUingradissa pidettiin joku
ka sitten
äallistui ruotsalaisia
luistelijoita. Vieraat eivät kuitenkaan
onnistuneet-iÄäsemään millään mat­kalla
palkinnoille. — Kovia «poikin
n Poliittiset jutoli
Suomessa
Tällä hetkellä on vireillä ^
pia poliittisia jutt.«ltet£Äi||
sissa on käsiteltävma ^
juttua...i-rLisäksi
joukko käsitteTyil '"'iSi
raastuvanoikeuksissa.
Hovioikeuksien jutuista
koon:
N.S. Honkasen juttu,
V. Honkanen, Betty Peltoni»
bert Ahtela, Miina Kyi
pi Väärä, Onni Harjula,
vonen, Kalle Lindholm ja
Ruotsalainen. Jutun käsil
päättynyt j a lykätty päätaai^
tamista varten muiden, pai
telan kohdalta.
N.s. Jekkosten juttu,
Stepan Romananpolka Ji
Petter Romananpoika Jel _
meön Nikolainpoika Ivlikkilä
ter Aleksinpoika Anisimov.
käsittely on myös päättynyt
kätty päätöksen antamista
Juttua käsiteltiin Viipurin
keudessa.
N.s. Pohdin juttu,
Andrei Bogdajeff-Pohti ja
Tavi- Juttu päättynyt ja
päätöksen antamista vart
sitelty Viipurin hovissa.
N.S. Tukholman kävJjam
syytettyinä: M. Rosenberg,
täinen, H. Kuusela, AgJ?
dahl, Yrjö Lehtinen.
Sandra Lehtinen, August
nen, Ida Hämäläinen ja .
nänen. Juttu esillä I4Ö»_
lykätty päätöksen ant^
ten. Käsitelty Turun hffi
N.S. TukhoInVän
(jatkoa), .syytettyinä:
Hj. Lcngätröm, f
sänen, August. Niem^to^
ole ollut esiila. TultanJ
mään Turun hovioikeudes*,
N.S. Mietti-^^en juttu.
Uuno Miettinen ja I«o
Käsitelty Turun hovissa. -
Lindin juttu. Syytet^J»
Juttu "päättynyt.. lykaW
Kabij
antamista varten.
Fredrikinpoika Poystt.
rik Matinpoika Poysö.
rik Matinpoika ^ ° ^ f ^ ^^
turi Heikkilä, sulo Aane
Arne Annas Virta,
dissa pidettim a i - KKiimnniuunneenn.. TT^aru.nnoo Arttan,
luistelukilpaUut. joiMn o- pauU Olavi '^aurila,_J^
jotsalalsia j a norjalaisia senoänen. Käsitelty viqj»
täyän voimin. ''^i
P p h j ^ - ' Ja Keski-Ontarion k a l -
vosaiueiUa ei «ile näihin mennessä
oUuttasmt»nnulQ5elllsta^ uniolta l a i n ­kaan,
mutta rss% näyttää siltä kuin
anje^fkaläisten nnlöppmpjen i4t&ä
käsivara (disi halukas kahmatser
ne venäläiset Itzistelemaan.
•
Canadan T U L r i i Montrealissa ole^
vat seurat ovat varustautumassa k e ­sän
vaialle: Niiniä kaupungin eng­lantilainen
liittomme seura on jo
koonnut jalkapallojoukkueensa har­joittelemaan.
Myöskin on perustettu
nuorten joukkue. Voimistelu seurassa
cp tiyväSä aluUa. BaskettipaUojouk-kue
on myöskin perustettu.
Seppänen.
Työväen Lenita. iJö» •
d ja Liekkiä .;asta^ \
Samoin on "^^^^'"JiT^. «
sa käsiteltävinä lukua» J«
Tutkintovankema
kUöitä, joita edellä 0^' ^>
rajaseutulaL^ta. 9 ^
i Viipurista. 1 T a n i P ^
kuisia ympäri maaauö*-