Vapaus, September 15, 1926

              VAPAUS
Canadan snomalaisen työväestön ainoa äänenkannattaja,
' ' S n d b u r y s s a , Ont., maanantaina, keskiviikkona
:.'"'Ja''perjantaina.'
T o i m i t t a j a t :
S- G. NEIL. ARVO VAARA.
VAPAUS (Liberty) .
of Finnish Workers in Canada. Pub-
Ushed in Sadbnry, Ont., every Monday, Wednesday
: a n d F r i d a y . ' ;:• • ' .. . .
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
Boonallisella nimellä.
J. V. 2LANNAST0. Liikkeenhoitaja.
Vallankumous
«Vallankumousta ei tehdä, se tulee kun on tuUak*
seeh», on sosialidemokraattien mielilauseita. Mitä tällä
lauselmalla oikeastaan tarkotetaan? Mitä on ensinnä­kin
vallankumous?
^^^^ Y^^ kielenkäytössä merldtsee sana vallanku^
möus hyvinkin erilaisia tapahtumia. Näinä päivinä
Kreikassa tapahtunutta vallananastustakin sanovat muu­tamat
vallankumoukseksi. Mutta varsinaisesti tarkdt-taasand
vallankumous hallitsevan luokan suistumista
valta-asemastaan ja hallitun luokan asettumista tilalle
sekä tästä aiheutuvaa taloudellisen ja yhteiskunnalli­sen
elämän, yleensä poliittisen elämän muutosta. .
Ranskassa tapahtui 1700-luvun lopulla todellinen
vallankumous: kapitalismi kukisti feodalismin j a astui
sen tilalle. Tapahtuma oli syvästi taloudellis-poHitti-nen.
Venäjällä tapahtui maalisk. 1917 samanlainen
- vallankumous: porvarillinen demokratia kukisti tsaris-min
ja ast^i sen tilalle. Nämä' ovat tyypillisiä esi-nierkkejä
todellisista, n.s. • porvarillisista vallankumo-ukeista.
' ' y '
Venäjällä lokakuussa (meidän ajanlaskumme mu­kaan
märrask.) 1917 tapa'htunut vallankumous oli
niinikään todellinen vallankumous, mutta luonteeltaan
erilainen kuin ylempänä esitetyt. Voittoisa prolöari-aatti
Kukisti silloin porvarillisen demokratian. Se o li
luonteeltaan sosialistinen, edellisten ollessa potvarilli-si.
Se oli myöskin viimeinen vallankumous, sillä val-taian
päässeen proletariaatin pyrkimyksenä on kaikkien
JuokMeii lopettaminen, s.o. sosialismin ja vihdoin kom-snunismih
toteuttaminen; Kun tämä kerran on saavu­tettu,
missä suhteessa Neuvostoliiton proletariaatti on
viimeisimpin^ vuosina astunut jättimäisiä askeleita
eteenpäin, on vallankumous ylipäätään mahdoton, sillä
silloinhan ei ole enää mitään kumottavaa/
Vallankumous merkitsee siis nykyaikana — kun ka­pitalismi
on jo kaikissa n.sl'sivistyneissä maissa t pääa-i
y t feodalismista voitolle — työläisten j a työtätekevien
talonpoikien voittoa sortajistaan, kapitalisteista.
! «Tuleeko» tällainen vallankumous itsestään, millään
tavalla sitä ennakolta valmistelematta, «tekemättä» ?
' Vallankumous on hi^oriallinen tapahtuma ja sel­laisena'
siis ihmisten tekemä, kuten historia yleensä.
• IhmiseUiän tekevät loppujenlopuksi historiansa itse,
joskin olemassaolevain tosiasiain pohjalla, joista ta­loudelliset
ovat ratkaisevimpial Vallankumouskin siis
tehdään, työläiset tekevät sen. Ja miten he sen^ teke­vät?
Katselkaamme.
Me elämme kapitalistisessa yhteiskunnassa, jossa tä­män
yhteiskunnan kokonaisväestö on jakaantunut kahr
teen luokkaan: työtätekeviin ja työntuloksista eläviin,
siis. riistettäviin ja riistäviin. Nykyisen järjestelmän
puitteissa ei. tätä tosiasiaa voida toisenlaiseloi muut- , r- '
L . Näiden luokkien välit ovat sovittamattomassa If «alaisen käsikädessä ohranan kanssa käyneen^ myy-ristiriidassa.
Työntekijöille maksetaan vain sen verran^ «•antyo" hautta koettivat lyoda Suomen ammattiyhdis-työnsä
tuloksista, minkä riistävä luokka - kapitalistit tysiikkeen kappaleiksi: joko vallata sosdemeillekon-
~ on ehdottomasti pakotettu maksamaan. Työväestön |roll, sima, taikka sitten repäistä liike kaht^-ja-sen
etujen mukaista on taas saada tuo pakko luoduksi inah. J«»keen usuttaa lahtarivamo särkemään kommunismin
dollisimman voimakkaaksi.' Käydään siis taistelua merkeissä kulkevan ammattiyhdistysliikkeen.
Sosdemien katalat yritykset epäonnistuivat. Ne eivät
kyenneet saamaan kontrollia käsiinsä ja repeämää ai-ucäan
saadakseen heidän voiihaUsa olivat niin stirkean
miehetj että heidän' eroamistaan tuskin olisi' hajaa^-
Iriuksena voitu mainitakaan. • r
• Hälyyttämällä rkoko Suomen ammatillisesti; järjes­tynyt
työväenliike jalkeille torjuttiin v, tuo sosdemien
julkea: touhu. Sen, jälkeien on Suomen ^ammattiyhdis­tysliike
mennyt nopein askelin eteenpäin, ottanut päät­täväisen
kannan jä ryhtynyt useihin laajakantoisiin
taist^uihin valkoisten ' fascislipörhöjen röyhkeyttä
vastaan. 'O
>Että Suomen ammattiyhdistysliike on kulkenut eteen­päin,
sitä eivät edes sosdemitkään voi kieltää.' Mutta
kbettaakseen työläisten silmiä sokaista ja sotkea: oman
lurjumaisuutensa, rie julkaisevat lehtiensä palstoilla
kaikenkarvaista moskaa, josta seuraavassa loistava esi­merkki
t \ / , , ^ ;•• ''•
«Ön ilolla^todeltava, että Suomen ammatillinen työ­väenliike,
sitten kun sosialidemokraatit ja itsenäisty­neet
kommunistit kompromissillaan estivät hajaannuk­sen
tässä liikkeessä, on kaikin puolin reipastunut.»
Ja sen jälkeen siiraa likatulva kommunistien toi­mintaa
vastaan ammattiuniotssa^ mikä osotlaa, että
Suomen nosket eivät suinkaan ole juonitteluistaan am-mattiunioliikkeen
tiajottamiseksi luopuneet, v^an että
ne porvariston uskollisina lakeijoina yhä edelleenkin
vaanivat sopivaa tilaisuutta uuden hyökkäyksen teke­miseksi.
Tällä kertaa siihen valmistaudutaan työläisten
liehimisellä ja «suhteellisen työrauhan» ihannoimisella,
joka lienee jonkinlainen7 uusi nimitys saksalaisen so­sialidemokratian
luokkarauhapoliliikasta.
Viimeisin selvä tulos — kun emme ota lukuun jah­tia
nuorisojärjestöjä vastaan — on "Vaasan työväen­yhdistyksen
ja ' ammatliosastojen hajottamis-ukaasi,
millä tahdottiin iskeä työväenliikkeen vasemmistoainek­sia.
Sosdemit tämän takia käsiään hykerlelivät.
Mutta kaikesta tästä huolimatta kokoo Suomen 'am­matillisesti
järjestynyt työväestö voimiaan, vaikka sos­demien
nimittäneistä «onnettomuuden korpeistakaan»'
ei ol^ puutetta, se on vaikka valkoporvarit paihaansa
tekevän ammattiunioitten hajottamisessaan ja sosdemit
siinä yrittävät toimia ohranan urkkijatoimistona yhä
vallankumouksellisemmiksi käyviä JQiukkoja vastaan.
Toveri.
työläisryhmä, vaikka niistä on niin paljon puhuUoi
Fordin tehtaiden valinta, tutkimus- ja orjuusjärjestelmä
on kaikille työläisille-hyvin tunnettu, samaten kuten ne
kovat työtkin, mihin suuri osa varsinkin vähemmän'
ammattiin tottuneista hänen tuotantolaitoksissaan, on
alistettu. Tämä autokuningas on tullut kuuluisaksi yk­sinvaltaisesta
hallinnostaan ja siitä, ettei hän suostu
mihinkään työläisten yhteistoimintaan eikä järjestymis-oikeuden
myöntämiseen tuotantolaitoksissaan.
Nämä amerikalaisen avoimen työpaikan häikäile­mättömät
menettelytavat on Ford n)rt siirtänyt myös'
Saksaan. Siellä Fordin tehtaat ovat laajentuneet no­peasti
ja' hän on vallannut halpojen autojen marldci;
naL Kilpailu on saksalaisille musertava. Saksalai­set
autotehtailijat vetoavat isänmaallisuuteen j a kehot­tavat
käyttämään Saksan omia tiiotteita. Mutta Ford
ilmottaa Berliinin lehdissä, että hän käyttää tästä puo-.
Ien yhä enemmän saksalaisia raaka-aineita j a saksa­laista
työvoimaa ja siten antaa työttömille työtä. Hä­nen
tuotantolaitoksensa merkityksen laajentuminen oi^
aiheuttanut autotyöläi^ten järjestön kiinnittämään vhuo-miota
Fordfn tehtailla vallitseviiif^oloihin. Kun siellä
ei siedetä mitään ty^äisten järjestöistä, niin unio päätti
ryhtyä muodostamaan työpaikkajärjestöä tehtaisiin.
Fordin"^ isännöitsijät ilmottivat sen -johdosta, että he
muka njrt maksavat työläisille korkeampaa palkkaa
kuin mitä saksalaisten autotehtaissa suoritetaan, mutta
jos järjestö perustetaan, niin he alentavj» palkkoja sak­salaisten
tasalle. Tällainen uhkahaaste -ei tietystikään
pelättänyt Saksan työläisiä, jotka ovat tottuneita pitä­mään
kiinni järjestymisoikeudestaan. Saksassa ovat
^ i a t tässä suhteessa /Ihiukan toisin kuin Amerikassa:
Siellä työläisten järjestämillä työpaildcajärjest^^llä ja
niiden neuvostoilla on paljon sanomista työpaikan asi­oiden
hoidossa, työ- ja palkkasuhteissa. Sitä paitsi oi­keus
työpaildkaneuvostojen muodostamiseen on taattU
Weimarin perustuslain 165:ssä artikkelissa,. jota vielä
täydennettiin erityisellä työpaikkaneuvostolailla ' tam-mik.
18 'p. 1920. Sen vuoksi työläisiä järjestämistoi-minnassaan
tukevat monet liberaaliset porvaritkin. Ne
osottavat myöskin, että korkeaniman palkan ^inaksa-minen,
sikäli kuin sellaisesta todella on kysymys, joh­tuu
yksinomaan kilpailusyistä eiläi oikeuta Fordia pol­kemaan
Saksan perustuslakia. : Tosin Saksan suurim­mat
teollisuus- ja, kaupparuhtinaat, jotka eivät ole
autotuotannon kanssa kosketuksissa, tukevat Fordia
näiden lakien polkemisessa, mutta työläisten puolelta
huomautetaan^ että ne tekevät näin'vain saadakseen ra­kennetuksi
hyvät liittosuhteet ulkomaalaisen pääoman
kanssa Saksan työtätekevien riistämisdcsi. Ne liittyvät
ulkomaalaisten. vallottaj ien kanssa yhteistoimintaan ku­kistaakseen
Saksan työläisiä suojelevat lait. Idutta
useimmat demokraattisetkin sanomalehdet ilmaisevat
mielipiteenään, että. Fordin isännöiminen lakien - y l i ;
menee liiallisuuksiin, ja koituu vaaraksi ei ^ainoastaan
Saksan yhteiskunnallisille lainsäädännöille ja työläis­ten
oikeuksille vaan koko maan itsenäiselle toimin­nalle.
He toivovat Fordin noudattavan edes maaiiipe-rustuslakia.
Taistelu ei ole vielä lopullisesti päättynyt.
KIRKLANO LAKEN "JYfiSYN"
JÄSENTEN / VÄLISISSÄ KIL.
PAILUISSA T. K. 5
PÄIVÄNÄ
LuFJusmaisuus huipussaan
Kevätpuolella oli Suomen ammattiyhdistysliikkeessä
^akavk kriisi. Sosdemit julkisesti lehtiensä palstoilla
työn ja pääoman välillä. ' ^
•Oh selvää, että mikäli työtätekevä väestö lisääntyy
verrattuna kapitalistiluokkaan j a alkaa tajuta asemansa
ja velvollisuutensa tuottavana yksilönä ja luokkansa
jäsenenä, sikäli myöskin taistelu kärjistyy. Edelleen
on selvää, että työtätekevän väestön yhtämittainen l i ­sääntyminen
riistävään luokkaan nähden ja heidän
luokkatietoisuutensa 'kasvaminen ei 'voi päättyä muuhun
kuin kumoukseen. Tyo on kerran kukistava sortajansa.
Tätä tosiasiaa eivät niitkään poliittiset vainot^ tUestauk-set
ja kuritushuonetuomiot voi toiseksi muuttaa.. Jo­kainen
kapitalistinen yhteiskunta seisoo kiertämättömäs-ti
tämän tosiasian, proletaarisen kumouksen, edessä.
Kapitalistisessa yhteiskunnassa ei siis voiäa «kasvaa
sisään sosialismiin», kuten reformistit ja opportunistit
sanovat: Vallankumous ei myöskään tule itsestään,
tekemättä. Jokainen työtätekevää väestöä vastaan^ koh­distettu
vainotoimenp|de valmistaa maaperää vallanku­moukselle.
Jokainen palkanalennus ja työolojen kiris­täminen
vaikuttaa samaan suuntaan. Jokainen palk­kataistelu,
jokainen poliittinen keskustelu, koko työ­väen
järjestötoiminta — osuustoiminnallinen, ammatti-yhdistyksellinen,
poliittinen, sivistyksellinen — on täs­sä
mielessä vallankumouksen tekemistä, mikäli mainittu
toiminta pysyy proletaarisella linjalla.
Nämä ovat tosiasioita, joita ei kukaan Icykene muuksi
muuttamaan. Vallankumous ei putoaa taivaasta" valmii­na,
vaan se on historiallisen kehityksen tulos, kehityk-senr
jonka ihmiset toimeenpanevat olemassaolevien tosi­asioiden
pohjalla.
Ford työläisten oikeuksien polkijana
Saksassa
Saksalaisista läliteiätä saapuneet uutiset Fordin isän-lävallasta
• hänen, berliiniläisissä autotehtaissaan ovat
kuvaavia siitä, mitenkä Amerikan imperialbnii vallan-
. laajennuspolitiikassaan pyrkii kaikki maat ja niiden
työläiset alistamaan oman orjuusikeensä alaiseksi, k i r -
jotelaan yhdysvaltalaisissa toverilehdissä. Ford on
Amerikan suurimpia avoimen työpajan työnleettäjiä ja
voimakkaimpia unionistisen liikkeen^vastustajia. Ford-autot
ovat tuoneet hänelle suunnattomia voittoja,
mutta siitä huolimatta hänen suorittamistaan «parem­mista
» palkoista on päässyt osalliseksi vain joku pieni
Syysjuhlat täällä vietettiin sateen
Iceskellä. Urheiluun innostunutta
joukkoa oli saapunut jonkunverran
kentälle. Kilpailut suoritettiin, lop-:
puun sateesta huolimatta. Lyhyesti
mainitaan tulokset maailmalle, että
tiedettäisiin, millä tasolla urheilu
yleensä on täällä pohjoisessa mai-nikyl^
sä. Muuten on otettava huo­mioon
kolea aateinen ilma.
Miesten kolmiottelnn
voitti M. Rinta 213.90 pist. 2 J .
Mäki 208.90 pist. 3 V. Vihuri
187.53 pist. Osanottajia'4.
Parhaat, yluityutulokcet olivat:
100 mza juoksu J. Mäki ja V.
Vihuri 12.9 sek.
KuulaNM. Rinta 11.14 m.
Pituushyppy M. Rinta 5.57 m. /
Naisten kolmiottelun
voitti A. Ranta 223.50 pistettä. 2
A. .Vihuri 201.30 pist. 3 S. Antila
l';i.40 pist.' (kilpaili ensi kertaa).
Parhaat tnlokset kuMakrn lajnta
-olivat:
75 m:n juoksu A. Ranta 12.8 s.
Pituushyppy A. Vihuri ja A^ Ran­ta
3.12ni.
Kuulantyöntö A. Ranta
(luultavasti uusi ennätys).
Poikain, allie 16 v., kolmiottelun
voitti Onni Niemelä 195.40 pist.
2 .Oiva Niemelä. 3 F. Mäki. ^
Tyttöjen, alle 14 V., (50 m:n juoluu:
l i E. Laitinen 14.8 sek. ' -
2. H. Mutka 20 cm. jälessä.
1,500 m:njuok«aun '
lähti kaikkiaan. 8 juoksijaa, joista
useimmat juoksivat matkan loppuun
asti. LppUllineii järjestys oli: ^
L. Hellman aika 5 m. 7 s.
M. Rinta 40 m. jälessä.
S. Saarinen .70 m. jälessä.
K: Rantala SfO ni, jälessä.
jKesä^rheilu;,.^loppui kai; tähän.
Nyt vain ' valmistaudutaan liiton si-sämestaruusldlpailuihin,
joissa koe­tamme
esiintyä "Jymyn" eduksi.
Parempi kun. alptamme heti harjot-teleinaan,
vaikka -aikaakin on.-
Toiyoinulraeni' olisi, että'ensi ke-r
sänä voisimme' kilpailla innillakin
seuduilla. Timmins oli ainoa paik­ka,
jonne tänä; kesänä ' oli meillä
mahdollisuus lähettää .kilpailijoita.
Siellä hie edu^ivat seulaamme , e-duksemme.
^ •
Saman päivän illalla jatkettiin
juhlia haalilla,,rjossa väkeä oli huo­neen
täydeltä^, Siellä suoritettiin
kilpailui lauluäsa, runonlausunnassa
sekä kaunpluvussa» Näissä jakaan­tuivat
palkinnot 'seuraavasti:''
Laulussa: 1: Lahja Raitanen.
2. E. Arfman.'
RunoiHausunnassa: l i V. Vihuri.
2. V. Mäki. 3. E. Arfman. '
iCanadan Suomalaisenj
: / Järjestön asioita j
CANADAN SUOMALAISEN JAR-JESTÖN
NÄYTELMIÄ
2.
3.
4.
Kaunoluvussa:
Lagerspets.
1. V. Mäki. 2.
Järjestömme keaknsvirastp on nyt
ostanut seuraaviin näytelmiin ko­ko
mannerta käsittävät oiken.
det ja voidaan niitä vuokra-/
ta Canadan ja Yhdysval-tain.
näyttämöille
Järjestäjä 14:sta.. — Yhteiskun­nallinen
luokkanäytelmä 4:ssä näyt
Kirj. Heimo-Halmesv Tapahtuu: 1-
näyt. 'yksinkertainen ^uone rouva
Jacksonnin vuokratalon kolmannes­sa
kerroksessa. 2-näyt. Eräs vir-:
kailijäin pukuhuone tehtaassa. 3-
näyt. yksinkertainen huone tehdas-rakennnksen
yhteydessä. 4.näyt.
sama huone kuin ensimmsessä näyt;
Tar^taan 7 miestä ja kolme nais­ta,
: sekä poliiseja v jalakkolaisia.
Näjrtelmä -on - hyvin tosielähiän
pohjalle perustuva. Kuvaten Stil-mannin
rautavalimon työläisten tais.
teluja, petoksia, kärsimyksiä ja uh­rauksia.
. '
Sulimossa työsikentelevä kappa­leen
päähenkilö valaja WaTren asuu
rouva Jacksonnilla kolmannes3a_
kerroksessa. Viereisessä huoneessa
on yhtiön tyypillisea yksinkertaisen
uskollinen konttoristi Svink, joka
käy tapaamassa Warrenia; siinä
myös tulee Warrenin lemmitty en­tisiltä'
työpaikoilta idästä^ sekä he
päättävät alkaa yhdessä. Yhtiön
8.91 työssä oleva Jager tuo tiedon että
yhtiö pyrkii- loukkaamaan union
kanssa, tehtyä sopimusta julistamalla
haluavansa lisää oppilaita, vaikka
uniolta ei ole myöntymystä hankki­nut,
sekä myöskin salaa valmistut­taa
pannuja Empire yhtiölle, jonka
työläiset on lakossa, mutta todelli­suudessa
on /hakana elintdl^on polke-r
mihen, joka ajaa lakkotaisteluun.
Seuraavassa näytöksessä kuusi
viikkoa kestänyt lakko on täydessä
käynnissä ja yhtiö yrittää lyödä
lakkolaiset hinnalla millä tahansa.
Lakon rikkurikin pirstoutuu konei­siin
ja vaiinolle maksetaan, tässä
"erikoistapauksessa"- $2000.08: kor­vausta.
Yhtiö palkkaa .Työnanta­jain
yhdistykseltä lakonrikkureita,
jollaisena . ilmestyy Jager miesten
lähettämänä lakkokomitean jäsene.
nä Warren'in y.m. kanfea, sekä yrit­tää
-edesvastuuttomasti intoilla ja
vangitaan.
• ^ Kolmannessa näytöksessä. juonen
mukaisesti on Jager vapautettu ja
Warren vangittuna salaa, lakkolai­set
hakien Mntä ja yhtiö yrittäen
pakottaa häneltä tunnustusta mutta
turhaain. Jagerron ennen ollut ^uh.
v-teissa Warren'in vaimon kanssa ja-saa
tämän' lupauksilla >^ekotelluk8i
mukaansa yrittämään saada mies­tänsä
'kirjottamaan alle Julistuk-seeh,
jolla tämä myöntyisi lakon
lopettamiseen ja työhön palaamiseen
yhtiön asettamilla ehdoilla. Svin-kin,
saavat lakkolaiset tuomaan' kir­jettä
Warreiiille ja tulee hän huo­neeseen
vaikka -on kielletty, kuid-lessaan
liikipttä menee hän piiloon,
-^sta kuulee Jagerin suunnitelmat
tämän kertoessa Warrenin vaimolle,
^cka vuorostaan teeskennellen itkien
koettaa • sitten taivuttaa lAiestään
juuzi hänen palatessa -ruhjottuna
kolmannen asteen kuulustelusta.
Koetettnaan turhaan ilmaiseekin et­tei
hän tosissaan ole missään teke­misissä
sellaisen faiehen kanssa. Ku­vernöörin
luvalla pääsee Warrenia
etsivä lakkolaisten: komitea Iiuoaee-seen
sisälle, mutta Warren viedään
tehdasrakennuksen kellariin. Haet-tuaan
huoneesta löytävät 'ne Svin-kin,
joka alkaa kertompaui näjiecu-ään
ja kuulemiaan, mutta tällöin
toisten huomaamatta Jager hiipii
piilopaikastaan ja ampuu Svipkin,
joka vielä ehtii ilmottaa että War.
ren ori kellarissa ja kuolee. Jager
pakenee. '
Viimeisessä näytöksessä yhtiö on
pakotettu antautumaan ja suostu­maan
työläisten vaatimuksiin. War-renin
vaimo jättää Jagerin, jonka
on hylännyt jo yhtiökin, koska meni
tekemään tuhmuuksia tappamalla
Svinkin, sekä saattamalla itsensä
julki. Yhtiö antaa hänelle tuhan­nen
dollaria ja määrää. poistumaan
oman turvallisuutensa vuoksi. Ja­ger
harhailee mielipuolen tavoin
vuokratyön toisiin huoneisiin. Lak­kolaiset
tuovat Warr€nin joka on
vapautettu,, mutta ruhjottuna kuo­lee.
Warrenin vaimo tulee juuri
Ja pyytää saada nähdä häntä ennen
kuin kuolee, mutta huomaakin kuol­leeksi,
jolloin toistan tuomitessa\ ja
murtuneena ilmaisee saaneensa palk­kansa.
Jager tulee esille mielipuo­lena
näyteUen rahoja "tämä kulta
on teidän" ja ampuu itsensä sanoen
että "Juudaksen palkka on kuole­ma";
Lä^äolevat muistelevat War-ren'in
toimintaa ja vannovat jat­kavansa
taistelua.
- Vuokrahinta $8.00 kerralta.
Herra Rodmannin^ holhokki.
kolminäytöksinen pila. Kirj. Emeli
Rautiainen. Tapahtuu nykyaikana
Amerikassa. Todellinen naurupille-rL
Helppo näyttämölle asetus.
Vuokrahinta $8.00 ^erralta.
Herra poliisipaBlIikko. — Yksi­näytöksinen
pila, pikkukaupungin
virkamiehistä. Kirj. Tikki Tiainen.
Todellinen^ naurupilleri, joka sopii
mainiosti ohjelriian jatkoksi.
Vuokrahinta $3.00 kerralta.
Voidaan vuokrata Can. Suomalai­sen
Järjestön keskusvirastolta osot-teella
A. T. HiU, 957 Broadview
Ave., Toronto 6,' Ont, '
Taivuin tänä vuonna ottamaan
n.s. "kesälomaa" miltei vasten tah­toani.
Järjestin tämän lomani juu­ri
samaksi ajaksi, jolloin Torontos­sa
pidettiin vuotuista Canadan kan­sallista
näyttelyä _ eli kansallisia
messuja, kuten hiljattain Suomesta
tulleet nimittävät kansallista näjrt-
;telyä.'' ^.
Näistä messuista toitotti Canadan
porvarislehdistö jo useitai' kuukau­sia
enneii niiden alkamista sekä uu­tis-
että ilmotusosastossaan. Sano­malehdistön
toitotusta täydennettiin
selitti hotellin ' mies minulle.
Hotellista ohjasin askeleeni vaa­timattoman
näköiseen ma jataloou,
josta, arvelin saavani asunnon vuo­rokaudeksi
50 sentillä, Mutta sii­nä
petyin. Yhden hengen asunnos­ta
vaadittiin kahta dollaria vuoro­kaudelta.
• Sitä en -kuitenkaan suos­tunut
maksamaan. Menin toiseen
yhtä • •raätimattomari näköiseen ma­jataloon.
Siellä asetettiin minulle
aivan samanlaiset ehdot kuiri edel-lisessäkin.
Arvelin eitä lienee pa­rrasta
mukautua; kaupungin tapoi-reklaamitauluilla,
joita oli rauta-ihin. Maksoin siis pahaisen huone-teitten
asemilla ja valtateitten varsil­la.
Rautatieyhtiöt ilmottivat myy­vänsä
alennuksella • meno- ja pa­luulipun
messuilla kävijöille. Viime­vuotisilla
. messuilla kerrottiin vie­railleen
1,493,000 ihmistä, mikä lu­ku
vastaa noin yhtä, kuudesosaa Ca­nadan
koko asukasluvusta. Var­sinkin
tämä viimeksimainittu seikka
— messuilla vierailleiden ihmisten
paljous — kiinnosti minuakin niin
paljo, että ostin itselleni - matkali­pun
ja matkustin Torontoon.
.Ensimainen koiiraantuntnva ha­vainto
Torontossa
Saavuin työnpäivän aamulla To­rontoon.
Matka sinne ' sujui suu­remmitta
vastuksitta^ Torontossa oli
majatalojen, hotellien, kauppain ja
ravuitolain ikkunoilla tauluja, jois­sa
oli kohtelias tervetuliaislause
messuilla vierailijoille.
Menin erääseen komeaan hotel­liin,
kysyin sieltä asuntoa. "Huo­neet
ovat aivan täynnä," mutta eh­kä
voimme laittaa teille mfikuupai- mistä ja että messuille oli työn-kan
. kongille, • jos • niin tahdotte", päivän ohjelmaa ,täydentämään han-rähjän
vuokraa kaksi dollaria vuor
rokaudelta. .Sen tehtyäni olin saa­nut
en^mäisen kouraantuntuvari tai
oikeammin — rahamassiini tuntu­van
havainrion Torontosta messuJe»
aijcana. -
Työnpäivän vietto messuilla
Kun olin näiii materialistiselia
tavalla/saanut tuta^ messujen esi-malcua
ja aikaisemmiri mainitsemai-ni
tervetuliaislauseiden: taloudellista
perustaa, kiiruhdin itse messuille.
25 sentin pääsymaksun suoritettua­ni
avautui minulle esteetöri pääsy
aliieelle, jossa messuja pidettiin.
Alueella tunkeili ihiriisiä ikään­kuin
: muurahaisi^ jättiläismäisessä
muurahaiskeossa. Oli näet syys­kuun
ensimainen maanantai, jota
Yhdysvaltain ja Canadan ajnmatil-lisesti
järjestynyt työväestö juhlii
työnpäivänä näitten maitten porva­riston
suostumuksella. • Nämä s^-
kat aiheuttivat sen, että sinä päi-
'^Miehia hijntaan'' ilmotuksia on
nähty jo useamman kerran paikallis-teri;
sanomalehtien palstoilla. - Ker­rotaan
»että Thunder Bay piirissä
pn kova puute miehistä. Työtä oli­si,
inutta . ei ole miehiä.
Henkilöt, ; jotka muilla paikka­kunnilla
näitä uutisia lukevat, voi­vat
ajatella, että siellä tosiaankin
pn ehkä kovin vilkas työaika, koska
miesten kysyntä ori nykyään' niin
kasvanut ja koska niitä aiotaan oi­kein
eritj^sesti: ruveta Europasta
tuomaan.
Onko asian tilattne sittett todelli-suudessa
niin? Ei voi väittää ettei­kö
ole työhön" vientiä ulos kaupun.
^sta nykyään ollut. Työnvälitys­toimiston
tauluilla on ollut niin pal­jon
työvoiman kysyntää, ettei ole
tahdottu 'saada kaikkia täytettyä.
kittu. kaksi puhujaa, molemmat kuu*
luisia englantilaisia "työväenjöhta.
jia". Puhujain hankkiminen oli to­dennäköisesti
ollut Torontouv am-mattineuvoston
huolena, koska pu­heenjohtajana
toiminut Jim~my
Simpson -esitti » sanotun järjestön
puolesta puhujat puhumaan.
Ens^mäiseksi rpuhui" Roberts, jon­ka
huollettavana oli eläkeministe-rin
toimi entisessä MacDönaldin
työväenhallituksessa Englannissa.
Huolellisesti - jäsennetystä puhees­taan
käytti Roberts suurimman o-san
Britannian hiilenkaivajain ti­lanteen
selostamiseen. Sanoi hii­lenkaivajain
lakon olevan väistä­mättömän-
pakon sjmnjrttämän. Sii-
,tä oli esitetty riittävästi päteviä to­distuksia
itse Britannian parlamen­tin
alahuoneelle. Sanoi ammatti­järjestön
'johdon meneteHeen
oikein julistaessaan _ suurlakon.
Mutta ei maininnut »analla-kaan
siitä äärettömästä petoksesta,
mipkä Britannian ammattijärjestön
johto teki, lopettaessaan suurlakon.
Sosialistina ollen kehotti 'työläisten
turvautumaan sekä poliittiseen et­tä
taloudellisee^ taistelumuptooh.
Vertaili niiden olevan samassa suh­teessa
työväenluokkaan 'ktiin oi­kea-
ja vasenkäsi on ihmisruumii­seen.
. kunnon sosialidemokraattina
Roberts ei tietenkään ollut huoman­nut
sitä seikkaa, että esim. Britan­nian
suurlakko — alkuaan puh­taasti
taloudellinen kamppailu ' -
sai hyvin vähässä ajassa poliittisen
luonteen.
Mutta syy «1 ole siinä, että ei olid
toihm meneviä. Vaan suurin
on se,- että palkat ovat alapuoleS
tavallisen normaahpalkkataksan i
siksi työläiset eivät ole halukkaiS
lähtemään -kurjiin työmaihin, fajr
Jälla, mitättömällä palkaUa.' Xoi*
sena tekijänä on se, että työnan­tajat
näkevät että työläiset alkavat
taasen vaatimaan itseUensä parem-pia
elinehtoja mitä heiUe nykyään
on tarjottu ja siksi pitää 3aada
miesten tarjonnan kasvamaan hänk
kimaUa-suurempia joukkoja mm
alta.
Kesätyöt kun ovat vielä käynnis-sä,
vaikka ei niitä paljoa olekaan,
vievät ne jonkun prosentin miehis­tä.
Mutta saamme nähdä, että knn
kesätyöt kuukauden parin päästä
loppuvat tyyten, niin on taasen
miesten tarjonta suurempi kuin ini-tä
>työriyälitystoimistöt vaativat, jo-ten
sekin puute, mitä nykyään il-menee,
on ohimenevää.
Minlnmoista . uskoUisnntta. Pail
kallinen lehti- kertoo - haastatelleen \
entistä Intian pääministeriä, joka
on matkalla Englannista Canadan
halki takaisin Intiaan. Pääminis.
teri.fon^ paikallisen lehden mukaan
lausunut, että hän ja hänen kan­sansa
on, ja tulee olemaan uskoi,
linen aina seka rakastavat Englan­tia
ja sen hallitusta, ja että «j
koko Britannian valtakunnassa ole
toista maata, joka olisi niin us-
*kollinen EnglanniUe kuin hänen
maansa.
Ministerin lausunnot ovat koko­naan
toisenlaisia kuin todellisuu­dessa
on asian.laita. Yhtä mittaa-han\
saamme lukea lehdistä vangit-simisista,
kidutuksista ynnä muista
Englannin hallituksen hirmutoimis-tai
jotka on kohdistettu Intian itse-näisyysvar^^
joihin. Minkälaisen vas­taanoton
sai Walesin prinssi In­tian"
kansalta Intiassa matkustaes­saan.
Eikö kansa nostanut yleis,
lakkoa juuri silloin protestiksi Eng­lannin
yliherruutta vastaan. Ja sit.
tenkin .vielä voi tämä herru täällä
haastatella, että hänen kansansa ja
maansa rakastaa ja on uskollinen
Englariniri hallitukselle.
Kuoli tapaturmaisesti. Alvin John-stön
sai tapaturmaisen kuoleman
Canadan . Pacific rautatiepihalla.
Hari putosi liikkeellä olevan tava­ravaunun
' katolta alas ja pyöiä
ineni hänen jalkansa yli. Louk­kaantunut
vietiin heti McKillarin
sairaalaan, mutta kuoli siellä tun­toihinsa
tulematta.
..Vainaja on asunut Port Arthu­rissa
talossa n:o 380 Dacre St., ja
jätti jälkeensä lesken, mutta ei yh­tään
lasta.
.Muuttaneet "jphia". D. J . Cowan,
joka viime syksynä nimitettiin hai-,
lituksen yleiseksi-syyttäjäksi täällä
Mr. Langworthin tilalle, joka tuli
valittua konservatiivien ehdokkaa-ria
parlamenttiin, on nyt taasen ot­tanut
eron, koska hän on konser­vatiivien
ehdokas. Hänen tilallen­sa-
pn nimitetty Langworth, joka
ennenkin sitä virkaa hoiti.
Virat' vaihtuvat, mutta eivät ko­vin
pitkälle, pois omainsa luota.
-Noista sakotettu jnopumuksests.
Mrs. Molinia on sakotettu lOÖ dol­larilla
juopumisesta, koska hänet
oli, tavattu päihtyneessä tilassa
eräässä talossa. Kun talosta oli
kuulunut ääntä tavallista enempi,
Robertsin jälkeen puhui Newbold.
Noin 25 minuuttia kestäneessä pu-heessi^
an ehti tämä kommunistiluo^
; pio kosketella useata asiaa pureval-vänä
messuilla vieraUi 258.000 ih-'la, vitsikkäällä tavalla. Britannian
työn- hiilenkaivajain tilanteeseen kohdisti
hänkin / päähupmiönsa. Heitä ke­hotti
hän Canadan työläisten avus­tamaan
avustamasta päästyäänkin.
Kertoi saman teollisuuspääoman
kontrolloivan teollisuuslaitoksia
kautta Britannian valtakunnan. Jos
Britannian kaivostyöläiset häviävät
kamppailussaan^ merkitsee se sa­malla
kaikkien muitten teollisuus-alain-
työläisten elintason polkemis­ta
ei vain Brittein saarilla, vaan
kautta koko Britannian valtakunnan,
siis Canadassakin. Canadan liitto-parlamentin
vaaleista olisi hän oi-,
lut halukas sanomaan muutaman
sanan niin harvinaisen suurelle kuu­lijakunnalle,
mutta kun hänet oh
siitä kieUetty (NewDold oli juuri
ennen puhetilaisuutta ollut messu­jen
johtajain päivällisillä), sivuutti
hän liittoparlaraentin vaaleja kos­kevan
jutun sillä, että kehotti työ­läisten
valitsemaan Simpsonin e-dustajakseen
parlamenttiin. Sitten
käsitteli hän emämaan työläisten
parlamentaarisen toiminnan histor
riikkia ja syitä. Ei maininnut ha­laistua
sanaa suurlakosta. Kertoi
Canadan poliittisella areenalla ta­vanneensa
semmoisen eläimen, JO-,
ta ei-ol6 enääh tavattavissa mis­sään
muissa osissa Britannian val­takuntaa.
Tätä eläintä sanoi tääl­lä
nimitettävän liberaaliseksi puo­lueeksi.
Joscanadalaisten olisi teh­tävä
valinta siitä, haluavatko he
olla edelleen Britannian valtakun­nan
yhteydessä vaiko liittyä Jn- r
dysvaltoihin, .kehottaisin heitä edel-,
leen pysyttelemään Britannian yn-teydessä,
kosita Britannialla on ol­lut
ja on edeUeenkin odotettavissa
jotain 'semmoista, mistä Yhdysval­loissa
ei ole edes toivoa lähitule­vaisuudessa,
nim- työväenhallitus,
lopetti tämä kommunistauopio Pa­heensa,
singahuttaen siten royrkyl-liseh
nuolensa Canadan kommunis­tipuolueen
oh jehnaan, jossa m. n>-