Vapaus, May 30, 1925

              ff. Sivii 2 Laiiantaiiia, toukok. 8§ p> — Sat, May S0tli,-1925
i :
4 K
n
f
' f
i
>
EJmadan saomalaisen tySiräestSn Eänenl£Mn£ttaj;s, flnies-
H y Sudbnryssa, O n t , joko tiistai, tojstai j a lausatai.
T o i m l t t ö j s t :
A . B . MÄKELÄ. ABVO V A A R A,
suurelta osalta rakennettu värillisten kansain orjuutta­miselle.
Huonot ovat heidän olonsa olleet ennenkin.
V A P A U S (Liberty)
The only organ of Finnish Workera in Canada- Pab-
Ifshed in Sndbury. O n t , every Toesday, Tbursday and
^ ' ^ ^ E t e r e d at the Post Office Department, Ottawa,
as second class matter. ;
General advertieing rates 75c per coL fnch. Ui-nimura
charge for single insertion 75c. The Vapaus
Is the best advertising medmm among the Finnisb
Ppople in Canada. •
T I L A U S H I N N A T :
Canadaan yksi vk. |4.00, puoU vk. §2.25, kolme kk.
^^'^ÄJysvSoihin j a Suomeen, y k r i "U. 55.50, pooli vk.
P.OO j a kolme kk. $1.76. , / „ .»-^gg^
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tu.1a lähettämään,
ppltd asiamiesten joilla on takaukset
ILMOITUSHINNAT V A P A U D E S S A:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstatuuma,
NimenrauntoBilmotukBet 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymällmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
AvioeroUmotukfict $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanflmotukset $2,00 kerta, $60c liisamaksu
Äiltoslauseelta tai muistoväresyltä. , , „
Halutaantiedot j a osotellmotukset 50c kerta, $1.00
bolmekcrvaa. - , .
Tilapäifiilmottajien j a ilmotusakenttuurienv on, vaa-dit.
tfiQgsn. lähetettävä ilmotnshinta etukäteen.
TiiBtain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tlistama j a lauantain
*,ehteen torstaina kello 3. . / • •
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty BIdg Lome
S t Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury, O n t
se on totta. Mutta kahta vertaa pahennniksi ne ovat
muuttuneet europpaiai^n sivistyksen vallanalaisuuteen
jouduttua.
Jos nousemme korkeampia ybteiskuntakerroksia
tarkastamaan, niin näemme, miten kastilaitos sokaisee
heidän katsantokantansa. He eivä; voi nähdä kanssa­ihmisissään
tasa-arvoisia olentoja.' Yhteiskuntajärjes­tys
tukahuttaa sen mikä heissä on parasta- Pohjaltaan
ovat siis hddn ehkä kaikista säälittävimmät.
Jos ette roilNin tahansa paa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.!
persoonaliiBella nimeltä.
J , V. K A N r f ^ S T O , Liikkeenhoitaja.
Miten kapitalismi imee siirtomaa-väestöä
Ruotsalaisen lähetyssaarnaajan todistus.
Cevlessä, Ruotsissa, piti äskettäin lähetyssaarnaaja
Paul Sandegren esitelmän kurjuudesta siirtomaaväes-tön
keskuudessa. Siinä tuli valkoinen kapitalismi räi­keästi
paljastetuksi — vaikka se ei liene ollut lähetys­saarnaajan
itsetietoinen tarkotus. Sandegren kuvaili
m. m. olosuhteita etelä-Intiassa, tuossa ihmeellisessä
aurinkoisessa maassa, niissä korjataan kolme satoa vuo­dessa.
Mutta — jaUcoi hän — ne, jotka tekevät työt,
eivät omista mitään.
He ovat rutiköyhiä ja nälkään nääntyiieitä. Aurin-pros.
Velkaa ei maatyöläinen tietenkään ikinä voi mak-vassa
auringonpaisteessa. Kaksitoista tuntia päivässä,
vuodet läpeensä, ilman lomaa tai lepoa. Ennen sotaa
saivat miehet 30 äyrin (noin 8 sentin) päiväpalkan,
naiset puolen siitä. Nyt isaavat he kvkonaista 75 äyriä
(noin 20 feenttiä) ja heidän naisensa puolet siitä.' He
asuvat itsekyhäämis3ään savimajoissa. Sen poljetulla
fiavipermännolla pukkuvat mies ja vaimo ja ehkä 8
tai 10 lasta. Jos he omistavat sian tai kanoja, täytyy
majan riittää niillekin. Jos ollaan niin rikkaita, että
omistetaan kaksi kangaskappaletta^ kääritään toinen
päähän auringon suojaksi ja toinen saa palvella puku-na.
Jonain päivänä elonkorjuun aikana tulee rikas bra-miini
(ylimmän säädyn jäsen), joka omistaa vainiot,
käymään maillaan. Hän kohottelee vaatteitaan, ettei­vät
ne likaantuisi, ja pitää päänsä yllä varjoa aurin­gonpaahteen
suojaksi. Istuu ojan reunalle katsellen,
miten väki kentällä työskentelee kuin koneet.
Joskus saa työläinen lainaksi pienen rahasumman.
Siitä pitää maksaa korkoa. Intiassa maksetaan 25-75
gon noususta sen laskuun he työ^entelevat paahta-saa
takaisin, sillä hänellähän ei koskaan ole käteistä
rahaa. Velka kasvaa korkoa korolle. Pian on se
kaksinkertaistunut ja muutamassa vuodessa on se kas­vanut
kymmenkertaiseksi, eikä velanottaja voi enää aja-teliäkään
sen mdcsamista. Täten on inaanomistaja
saanut lainanottajan valtaansa. Hän on menettänyt
vapautensa. Kun hän kuolee, perivät hänen lapsensa
hänen velkansa. Heillä ei ole mitään ms^doUisuutta
elää'vapaata ja riippumatonta elämää. Sellaisessa ase­massa
on 50—60 miljoonaa Intian asukasta, viides­osa
koko väestöstä.
Heidän uskontonsa sanoo: He ovat itse syyllisiä
kurjuuteensa. He kärsivät vain edellisessä ruumistuk-eessa
tekemistään pahoista teoista. Kukaan ei heitä voi
auttaa. Ihminen ei saa sekaantua jumalalliseen mail-monjärjestykseen.
Yhteiskuntajärjestyksessä sääty- eli kasHlaitoksi-neen,
jonka juuret ovat tavoissa ja uskonnossa, on syy
tähän onnettomaan asiaintilaan. Se painaa työläisiä
lokaan yhlei^unnallisesti, uskonnollisesti ja sivistyk
sellisesti.
Riittämätön ravinto iyö leimaina näiden paria
(hylkyläis)-kotien lapsiin. He tulevat sairaiksi hy­västä
ja voimakkaasta ruuasta, kun heidät otetaan lähe^
t}'skouluihin. Kun lapset, jotka ovat osottautuneet
villdcaiksi ja opinhaluisiksi koulussa, tulevat 13 vuoden
ikään, eivät he enää kykene oppimaan enempää. He
ovat tyhjentäneet kykynsä. Sidcupolvesta sukupolveen
vaikuttanut puutteellinen ravitsemus on pysäytta
nyt heidän kehittymiskykynsä.
Sivistyskansoilla ei olisi niin helpot päivät kuin
• heHlS on, elleivät nämä troopillisten maiden nälkiin­tyneet
laiimal näin orjailisi raaka-aineitten hankin­nassa
meille. Nämä rutiköyhät raatavat meille, hank­kivat
kumia, viljaa, öljyä ja paljon muuta. Joka nä­kee
tämän taloudellisen mailmantilanteen, hänen täy­tyy
tunnustaa,, että värillistä väestöä imetään kuiviin:
neekereita Afrikassa, hinduja Intiassa, europpalaisen
kulttuurin nimessä. Kongossa, jossa alkuaan oli'30
miljoonaa astiasta, on nyt jälellä vain viides-osia alku­peräisestä
väestöstä, kun maa on tullut osallisdcsi eu­roppalaisen
sivi^yksen siunauksista. Se on valkoisen
zoidien työtä. K<&o meidän korkea sivistyksemme on
Mustaihoisista "isäiönaan" teuras­karjaa
Ranskalaiset suunnittelevat 3 milj. suuruisen alkuasu-
Juuarmeijan luomista.
Varustelukiihotus on yhtä villi mailmanlehdistössä
nyt kuin v. 1924.. Liberaalinen «Berliner Tageblatt*
m. ra. käsittelee ranskalaisten suunnitelmaa valtaisen
musta-keltaisen armeijan luomiseksi Planskan imperia­lismin
puolustamistarkotuksessa. Muuan parooni on
näet Ranskan edustajakamariin jättänyt raportin, joka
sisältää aktiivisten ranskalaisten upseerien myötävai­kutuksella
tehdyn suunnitelman ranskalaisesta värilli­sestä
tulevaisuuden armeijasta. Lehti pitää ilmeisenä,
että raportti* ilmaisee Ranskan militaristien virallisen
katsantokannan asiassa. Sihiä osotetaan, että Ranskal­la
oli suursodassa'käytettävinään 569,045 värillistä so-
^Hasta ja 220,668 värillistä sotilastyöläistä. Raportis­sa
otetaan nyt lukuun, että voidaan systemaattisest
kasvattaa 3 miljoonaa värillistä, 18—45 vuoden ikäis­tä
sotilasta. Täten saisivat «valkoiset ranskalaiset»
paremmin aikaa omistautua kaupalle ja taloudelle. Ra
portissa selostetaan Ranskan siirtomaiden eri rotuja ja
lausuta^, että nämä siitä hyvästä, kun ävat Ranskan
«suojeluksessa», ryhtyvät taisteluun sen etujen puo
lesta. On myös tarkotuksena antaa värillisille soti
laille upseeritoimia. Nämä koulutetaan Ranskan soti­laskouluissa.
Saksalainen lehti valittelee tämän johdosta. On
kuitenkin aivan ilmeistä, että Saksa tulisi tdcemään
samoin, jos vain voisi.
On kuitenkin päivän selvä asia, että viralleen ty
kinniuan hankkiminen tulee pahasti kostamaan itsen­sä.
Värilliset kansat eivät ole enää niin tyhmiä, ettei­vät
ne ymmärtäisi eraämaidensa heikkouden-meikkejä
ja vanhuuden-raihnautta. Värillisten vetäminen kapi­talismin
sotaan jouduttaa tavattomasti heidän omaa
nousuaan ja vapautumistaan luihujen emämaiden ka­pitalismin
ikeen ja sorron alta, samalla kun se-on
omiaan luhistuttamaan kansainvälistä kapitalismiakin.
Länsimaiselle sivistykselle on muuten kuvaavaa se,
että se pakottaa alistamansa / vieraat kansat taistele-rnaan
kapitalismin siivot^omain etujen puolesta, toisin
sanoen «isänmaan» ja «isänmaan kunnian» puolesta,
joita nimityksiä omistavat luokat ja niiden kätyrit
käyttävät, kun ovat päättäneet suurteurastuksella an­saita
rahaa.
6a Ko. 63
^^alcsan sos.dem. puolueen olisi aika
' muutta nimensä''
Presidentinvaalien jälkikaikuja.
Stinnes-kapitaalin lehdessä Deutsche Allgemeine
Zeitungissa pilkkaa mainitun kapitaalin ostama sos-dem.
yliloikkari Paul Lensch entisiä, puoluetoverejaan
näiden työstä patataantumuksellisen presidentin-ehddc-kaah
Wilhelm Marxin hyväksi:
«Se, että sosialidemokraatit ovat suurina joukkoi
na seuranneet puoluejohdon tunnusta ja äänestäneet
syvimmältä olemukseltaan ehdottoman taantumuksel­lista
klerikaalista ehdokasta, muodostaa käänteen Sak'
san sosialidemokratian historiassa. Tämä on täten
menettänyt kaiken, mikä oli luonteenomaista siltä ajal
ta, jolloin se saattoi vielä vaatia nimeä: sosialidemo
kraattinen puolue. Henki meni helvettiin, kankeus jäi
vain jälelle. On jo aika, että puolue luopuu nimes
tään. Siitä on nyt tullut kelpo pikkuporvarillinen
puolue, ja sen pitäisi oikeastaan viskata vanha tnadon
syömä leijonanpäänsä romuvasuun.»
Ja lehti jatkaa, että Vorwärts väittää sokeassa kom
munistivihassaan yhtenä päivänä, että Hindenburg on
«presidentti Moskovan armosta», toisena taas, että Mos­kova
on käskenyt Saksan kommunisteja äänestämään
Marxia. ja taa, yksi lehden numero syyttää toista
valheesta. Mutta Hindenburg sanoo keisarin eleillä:
«En tunne enää mitään puolueita, tunnen vain saksa­laiset
», ja sosialidemokraatit ovat tälläkin kertaa val­miit
yhteistoimintaan, mistä he eivät todellisuudessa ole
lainkaan luopuneet '^
Lisäksi lausuu Lensch, että väite siitä, että Hinden­burg
saisi kiittää voitostaan vain kommunisteja, on
tolkuton sen vuoksi, että Weimarin kokoomus olisi
särkynyt sittenkin, vaikkapa kommunistit olisivat sii­hen
liittyneet — ja juuri sentähden.
Sosialidemokraattiset Ididet puolestaan haukkuvat
yleiseen kommunisteja sen vuoksi, että nämä antoivat
äänensä työläisehdokkaalle, mutta kiistelevät myös
keskenään sen johdosta, että suuret joukot sos.dem. va­litsijoita
kieltäytyivät äane^ämästä Marxia. Niinpä
on m. m. suikeankuuluisan hampurilaisen sosialide­mokraattisen
äänenkannattajan myönnettävä, joskin
syvällä katkeruudella, että Hampurissa lankesi monia
sosialidemokraattisia ääniä Thälmannille.
Kummakos sitten, ^os syrjäiset saavaddn aiheen
kehottaa sos.dem. puoluetta todella valitsemaan itsel­leen
nimen, joka vastaisi puolueen pyrkimyksiä:^
K. S. Järjestön toimeenpa­nevan
komitean kokouksesta,
toakok. 17 p., 1925.
Läsnä olivat kaildci toimeenpane­van
komitean jäsenet sekä sihteeri,
Puheenjohtajana toimi toveri
Ahlqvist. .Pöytäkirjan tarkastajiksi
valittiin H i l l jä Kahila.
Kosegroven osaston kirjeeseen,
koskien "Korven Kaiun" oikean n i ­men
saamista Vapauden tofmituk-selta,
hyväksyttiin sihteerin vastaus.
Fort Francesia osaston tieduste­luun,
ioskeva taloudellisiin järjes­töihin
liittymistä ja niissä toimi
mistä, hyväksyttiin sihteerin selos­tus.
Tov. John Peattiien tekemä esitys
Keski-Öntarion kaivos- j a metsätyö-
Iäisten järjestämistyön suhteen pää­tettiin
lähettää K.-0:n piiritoimi­kunnalle
harkintaa varten. ,
E. Siipolan j a T. Honkasalon kir­jeet,
koskien heidän erottamistaan
Vermilion Kiverin osastosta, luet­tiin
j a päätettiin pyytää K . - 0 : n pii­ritoimikuntaa
ottamaan asiasta sel­vän
ja dlmottamaan siitä meille.
Canadan Suomalaisten Työläisten
Urheiluliiton toimikunnan sihteerin
kirje, koskien Beaver Laken " J e ­hua",
luettiin. Koska asiaa koske­va
kirjeemme ei ollut vielä ollut
liittotoimikunnan käsiteltävänä, pää­tettiin
jäädä odottamaan tietoa toi­mikunnan
asiassa.
Lueanoitsijein tov. H i l l i n j a Hau­tamäen
tiliraportit huhtikuulta tar.
kastettiin ja hyväksyttiin. Kum­mankin
matka päättyi v. k. lopussa.
Piirien 3, 6 j a 7 toimikuntien ko­kouksien
pöytäkirjat tarkastettiin.
7:nnen piirin toimikunnan tieduate
luun päätettiin vastata, etfemme
voi nyc lähettää puhujaa järjestön
osastoihin, joten heidän on itse
hankittava puhuja piirinsä kesäjuh­laan.
' M u u t piiritoimikuntien koko­uksissa
esillä olleet asiat eivät an
taneet aihetta toimenpiteille.
Yhd. W. P. S. J : n toimeenpane­van
komitean kokouksen pöytäkirja
tarkastettiin.
Pcolaeea kolmannen piirin toi­meenpanevan
komitean kiertokirje
luettiin. Komited on valinnut jär­jestäjäksi
toy.. Crockfordin Londo­nin
osastosta.. Hän tulee kiertää
mään kolme - Weljä viikkoa 'Etelä-
Ontariossa ja sitte siirtymään toi­siin
aluepiireihin,. joille ilmotetaan
hänen tulostaan, jotta ne voivat
ajoissa ryhtyä toimenpiteisiin avus­taakseen
häntä toimessaan, johon
sisältyy "The Workerin" ja kirjal­lisuuden
levittäminen sekä käytän­nöllisen
puoluetoiminnan järjestä­misen
ohjaaminen osastoissa.
Sihteerin selostus- puolueen kes-kustoimeenpanevan
komitean toi-mimiasta
j a sen kokouksen päätök­sistä
kui^ltiin. iKeskustoimeenpane-va
komitea oli antanut hyväksymi­sensä
niille toimenpiteille, joihin
järjestömme toimeenpaneva komi­tea
päätti viime kokouksessaan r y h ­tyä
lehden toimittajan j a järjestön
sihteerin toimien täyttämiseen y.
m. asiain suhteen. Selostus ei an­tanut
aihetta toimenpiteille.
Kokous lopetettiin.
Vakuudeksi,
S. G. N E I L , sihteeri.
Olemme taiksrstaneet edellä ole­van
pöytäkirjan, j a huomanneet sen
kokouksen päätöksien kanssa yhtä^
pitäväksi.
Jussi Hill. John Kahila.
• (Pöytäkirjan tarkastajat)
lupa keräyksen toimeenpanemiseen
kesä- j a heinäkään ajalla,
Vapaudea toimitukseen valitan S.
G. Neilin tilalle järjestön sihteeri-
' rahastonhoitajaksi valittiin Alf.
Hautamäki.
Kokous lopetettiin.
Vakuudeksi,
S- G. N E I L , sihteeri.
Olemme tarkastaneet edellä ole­van
pöytäkirjan ja hyväksymme
sen-
J - HflL J. Kahila. ,
C S E I G H T O H MINE, O N T .
Osastomme aäytelntFf.cgra järjes­tää
vieraflunäytännön Beaver L a ­ken
osaston faaalille sunnuntaina
t k . 31 päivänä, esittäen della tnon
hauskan huvinäytelmän "Eläviä k u ­v
i a " , kolmessa näytöksessä. Elsitys
alkaa kello 8.30 illalla. Lopuksi
tanssitaan. Sisäänpääsymaksu 40
senttiä. Tervetuloa läheltä j a kau­kaa.
Kilpailukutsu
Ainoastaan täten kutsumme kaik­kia
C. S. T. Urh. Liittoon kuuluvia
seuroja jäsentensä kautta osaaotta-maan
urheilukilpailuihin, jotka asi­anomaisella
luvalla järjestämme
Creighton urheilukentällä kesäk. 7
pnä. Toivoen runsasta osanottoa
valmiina vastavierailuun merkitsem­me
urheilijain tervehdyksin.
C. K. P. S. J . Creighton osaston
V.-' j a U.-seura Yritys.
Paavo Ruohonen, Onni Rautio,
puheenjohtaja. kirjuri.
Kilpailuohjelma: sunnuntaina 7
pnä kello 10 ap. kuulantyöntö, kei­häänheitto,
pituushyppy, kolmilolk-kaus,^
seiväshyppy j a 100 m. juok­su.
Määräyksiä: Kilpailuissa jaetaan
3 yksityispalkintoa, sen lisäksi on
kilpailtavana Creighton osaston lah­joittama
kiertopalkinto j jonka
Creighton Yritys on kerran voitta­nut.
Kiertopalkinnosta lasketaan
kunkin seuran 3 paraan tulokset
yhteen. Jokainen seura on " oikeu­tettu
lähettämään etujen valvojan.
«Englannin teollisuuden vaikeuksista» puhuttaessa
parlamentissa huomautti muuan työväenpuolueen edus­taja,
että' tavarain kuljetus Manchesterista Lontooseen
mjdcsaa täsmälleen kaksi kertaa sen, mitä samaif tava­ran
kuljetus Saksasta Lontoon kautta Manchesteriin tu­lee
maksamaan. Mutta kuljetusyhtiöitten täyt3ry tiena­ta
voittoja, joten englantilainen teollisuus joutaa karsii.
PQ3iäkirja
Canadan Suomalaisen Järjes­tön,
laillistettu, toimeenpane­van-
komitean kokouksesta,
toukok. 24 p., 1925.
Saapuvilla olivat kaikki toimeen­panevan
-komitean jäsenet ja sih­teeri-
rahastonhoitaja sekä A l f . Hau­tamäki.
Puifetta johti Ahlqvist
Pöytalörjan tarkastajiksi valittiin
H i l l j a iCahila. >
Koeta»aak«et Vapauden lehtiliik-xeen
tileistä maaliskuulta j a huhti­kuulta
tarkasfetäin j a tilintarkas­tajan
antaman lausunnon perus­teella
hyväksyttiin.
Vapauden johtokunnan kokouk­sen
pöytäkirja, huhtik. 16 päivältä,
tarkastettiin. Ei antanut aihetta
toimenpiteille. Vapauden Ja tois­ten
suomalaisten Iehtiliikkeitte.i vä­linen
kirjevaihto, joka tarkastettiin,
ei liioin antanut aihetta keskuste­lulle
tai huomautuksille.
VermiUoa kiverin osaston pyyn­nöstä
päätettiin sen järjestömme
laMmiehelle- maksamatta oleva las­ku
maksaa järjestön rahastosta siUä
Srmmärryksellä, että osasto maksaa
rahan takaisin järjestölle.
Saalt Stci. Mariaa osastolta oli
saapunut pyyntö k^raysluvan saami­seksi
talon rakeimosrahaston kar-tuttamistarkott^
ees. 2!yönnettiin
Kokousselostus
Canadan Suomalaisten Työläisten
Urheiluliiton liittotoimikunnan ko­kouksesta
24 p. toukokuuta 1925
Sudburyssa.
Saapuvilla olivat P. Ruohonen
Creighton Yrityksestä, Aaro Kivi'
nen Vermilion Kiverin Voimasta,
Niku Piispanen Beaver Laken Je­husta
j a Jack Seppälä j a Hannes
Sula Sudburyn Kisasta. Puhetta
johti Sepi>älä. ^ ^
Liittotoimikunnan puheenjohta­jaksi
valittiin Seppälä, sihteeriksi
j a rahastonhoitajaksi Sula.
Beaver Laken Jehun erottamis-asia.
Päätettiin että Jehu pidetään
litoasamme K. S. J . edustajakokouk­seen
saakka j a ellei Jehun emäyh-distyksen
asiat edustajakokoukses­sa
tule selvitetyksi, niin Jehu sil­loin
mekanisesti erotetaan liitosta.
Tähän päätökseeh velvoittaa liitto-toimikuntaa
liittomme edustajako­kouksen
edellyttämä menettely asi­assa
nuoren ja heikon liittomme
menestystä j a kokonaisuutta silmäl­lä
pitäen.
Rekisteröitiin tehdsrt urheilupuku-hakemukset
sellaisinaan.
Urheilukirjallisuudeu' tilaukset
annettiin- Vapauden Kirjakaupan
toimitettavaksi.
Piirustuskilpailut liiton merkistä
julistettiin avoimiksi heinäk. 1 p.
saakka. Hyväksytystä . ehdotukses­t
a maksetaan 10 dollaria.
Liittoveron perimiseen nähden
päätettiin että se on suoritettava
vuoden loppuun mennessä kunkin
seuran keskimääräisen jäsenluvun
perusteella* _
Mestarunskilpailut. Poikain ja
naistei^ kilpaUut annettiin Voiman
toimeenpantaviksi heinäk. lopulla
tai elokuun alussa. 7-oitelu ynnä
5 mailin juoksumestaruuskilpailut
annettiin Sudburyn Kisan toimeen­pantaviksi
Työnpäivänä.
Ohjehna- ja tanui-iltaiaa on talol­lamme
tänä iltana naisjaoston toi­mesta
kello puoli 9. Lopuksi tans­sitaan
Johnssonin j a Niemisen soi­tolla.
Liput 35 senttiä. Mennään-päa
sinne suurella joukolla.
Osastomme jäsenet tarkastakaapa
jäsenkorttinne missä kunnossa ne
ovat, sillä johtokunta on päättänyt
julaista niiden nimet Vapaudessa
joiden jäsenmaksu on kuusikuu-kautta
rästissä.
Creightolaiset ja ympäristöläiset
varustautukaa, sillä Creighton o-saston
kesäjuhlat ovat lähellä, ne
ovat sunnuntaina kesäkuun 7 päi­vänä.
Päivän ohjelma aletaan aa­mulla
kello 10 urheilukilpailuilla,
jolloin tulee kilpailtavaksi Creigh­ton
osaston lahjottamasta komeasta
seinätaulusta, jonka viime kesänä
ensikerran voittivat Creighton po­jat.
Ja lujassa uskossa he ovat
vieläkin, että se jälleen jää oman
haalimme seinää koristamaan.
Muistakaapa ympäristön' osaston
urheilijat tulla pitämään puolianne,
ettö kilpailuista muodostuisi mitä
jännittävimmät
Päivällä kello kaksi suoritetaan
henkinen ohjelma, josta mainitsen:
Avauspuhe Nestor Luoto, juhlaru­no
Hugo Luoto, juhlapuhe H j . Län­s
i , kupletteja Ville Airola, runon-lausuntakilpailu
aikuisille, laulukil­pailu
lapsille, laulua lapsilta.
Illalla kello 8 esitetään juhla-kappaleena
kuuluisa Suomen luok­kasota-
kappale "Hehkuva tulivuo»-
r i " 5:ssä näsrtöksessä. Eittämättö-mästi
muodostuu tuosta kesäkuun
.7 päivästä todellinen juhlapäivä,
jota seuraamaan jokainen, joka vä­hänkin
kynnelle kykenee, haluaa
päästä. — Juhani.
tai pidimme tassdaise* 'a to-e
lauantaina ohjelma- ja
jolloin ama Htsoimme J o a k v^
niin homoorin-koin rakz^zsia^
jelman kautta kommunhthlz c e j j^
telytapoja. Toimintamme OST
t u i tehoisaksi. sillä o s a s t o i ^ ^ " '
loudellinen asema kohosi cii^en r
teeseen. jota voi sanoa hyväksi^
tä nostattamassa ovat oUeet ^
12-
Si-vieraan
paikkakunnan t y ö n ^ ^
kuin myös omalla paikkahietn. nalla
asustavaa toiskielistä väestöä 1,.
ka ovat soUdaarisia meitä koh£
Sen oolleemmmmee nnäähhnnpe^eft sci;iutäs. .•j a, k aS
tomasta kannatuksen
BRUCE MINES, O N T .
Muita kilpailulupia jaettiin seu­raavasti:
Creighton Yritykselle 7
p. kesäkuuta 6-ottelut kiertopal­kinnosta,
samalle 1 p. heinäk. vies­tinjuoksu
kiertopalkinnosta ja 6-
ottelu, samalle 16 p. elok. lO-otte-
I n t Jehulle 14 p. kesäk. 5-ottelut
kiertopalkinnosta. Timminsin Hel­le
'' urheiluMlpailojen • toimeenpane­minen
silloin kun parhaaksi näke­vät,
sillä toivomuksella kuitenkin et­tä
koettaisivat välttää yhteensattu-mista.
A. Laamanen ~oli valittanut kär­sineensä
vääryyttä Lehdon paini-mestaruusvyökilpailujen
palkinnon
jaossa. Niin' oli tapahtxmutkin.
Hänelle oli annetta 4 palkinto 3
asemasta. 2{utta kun asiassa ei o l ­lut
tapahtunut mitään siveellistä
vaan ainoastaan laillinen vääryys,
niin - toivotaan että Laamanen tyy­tyy
tähän selitykseen.
Päätettiin ostaa {iitolle ^ j o t n s -
kone.
SQiteeri velvotettiin laatimaan a-lustus
K . S. J . edustajakokoukselle
urheilan suhteesta työväenliikkee­seen.
Lisäksi oli käsiteltävänä paljon
maitakin asioita, joissa ei tehty
merkitsevämpiä jtäätöksiä.
Haalihistoriiklda. Näkee usein
lehdistä, kun katselee paikkakunta
uutisia, että osastotoiminta on hy­vin
vilkasta, joten tulee hyvin iloi­selle
päälle, kun samalla muistuu
mieleen, että siellä toimitaan kom­munistisen
aatteen eteenviemiseksi,
j a joukkojen valistamiseksi tietoi­siksi
vallankumoustaistelijoiksi.
Tällaista työtä tehdään Brucessa-kin.
Ennen kun vielä ei ollut osas­tolla
kokoushuonetta, vaan täytyi
käydä talosta taloon pitkät matkat
j a etenkin tansseille ja muille i l -
latsuille aivan sopimattoman pienet
huoneet, niin se löi hiukan laime-utta
agitatsioniharrastuksille. Kuuli
usein sanottavan, että suuret ovat
vaikeudet pitää osastoa pystysst.,
joten sivullistenkin täytyi myöntää,
että asiassa tosin on perää, kun
tulimme näkemään ne ahtaat oloti­lat
sekä toimintahuoneet, joissa
brucelaisten täytyi toimia. Mutta
tahdonlujuus ja innostus työväen­aatteen
taistelijana voitti brucelais-tenkin
keskuudessa, että osasto py-sjrisi
pystyssä; j a viimeinen, yhteis­ymmärryksen
sekä solidaarisuuden
vallitessa jäsenistön keskuudessa,
saatiin se loistava tulos aikaan et­tä
ostivat talon Mrs. A l l a n i l t a 400
dollarin kauppahinnasta, josta muo­dostivat
itselleen kokous- sekä tans-sihuoneen,
talon sijaitessa mitä
luonnönihanimmalla paikalla Huron
Laken rannalla. Toiminta sai kah­t
a innokkaamman luonteen, vaikka
talomme ei vieläkään ollut iso eikä
täydelleen toimintaa vastavaa, mut­t
a olihan'^edes vähän laajempi kuin
edelliset kokous- j a tanssihuoneet
Toisena innostavana, tekijänä oli
se, että talo tuli nyt jokseenkin
keskukseen, jotenka matkat muo­dostuivat
sopusuhtaisiksi, ollen en­nen
tuosta 4—8 mailiin, vaan nyt
1—i mailiin. -Niinkuin jo edeO^
sanoin, toiminta alkoi vDkastua,
uusia jäseniä yhtyi osastoon, sen
koneisto muodostettiin sääntöjä vas­taavalle
pohjalle j a niin otettiin täy­dellä
höyryllä kiinni aktiiviseen toi­mintaan,
jotenka painallamme .täy­dellä
tohinalla luokkarintamalla,
niinkuin toisetkin suuret osastot,
luotsinamme Marxin teoriat sekä
suuren toverimme Leninin menette­lytavat.
Huvitilaisuuksien aikana on t a ­lomme
ollut aina täpösen täynnä
väkeä niin toiskielistä kuin omaa
kansallisuuttakin, sillä olemme ' saa­neet
tähän asti jakamattoman suo­sion
niin vieraOta kuin muiltakin
joukoilta. Etenen viime kesän a i ­kana
oli tungosta, joka t i l a ^ u d e s s a,
sillä Soosta, Bessalosta j a Nestor-villestä
kävi joka' lauantai suuret
joukot iltamissamme. Me käytim­me
tilaisnntta hyväksemme, j i z j e s -
timme niin^ että joka toinen lanan-minkä
olemme hefltä E ^ ^^
keräyslistojen avulla, tai ninuten
iltamien kautta uhraamalla ja nm
ten siitä siivosta, inhimillisestä
telusta ja käytöstavoista jota
osottavat meitä kohtaan.
Siis näin on menty ajassa eteen-pam
yksi vuosi tässä pienessä ta
lossamme. Kokouksen pöytäkiijaaa
r menneistä toiminnoista nuiner«»
merkityt osottavat, että hyvin
onnistuttu, mutta numeroita kats^i^
lessa aina muistuu mieliin, että ah!
tanttakin on oUut, jos rahaakin on
tullut j a tämä sai yleisen agitatdo-nm
käyntiin, että jos maksuUkia
Utamia pidetään, ja täysiarvoista
ohjelmaa sen edestä annetaan, se-kä
joukkoja luonamme pidetääa
tarkoituksella saada heistä työväen-lukoan
taistelijoita, niin meidän täy.*
t y j ' suurentaa haallamme, aikaamme
vastaavalle pohjalle, ja niin asia
sai yleisen luonteen. Kaikkien mie­lissä
paloi sama asia, keskusteli fc^
nen kanssa hyvänsä ja niin tnotiin
asia kokoukselle, jossa tehtiin y i .
gimielinen päätös, että haali sun-reinmaksi
maksoi mitä maksoi —
Päätös pantiin käytäntöön, hyväk-syttiin
piirustukset sekä työnjohta-j
a . Tätä kirjottaessa seisoo komea
haalimme valmiina varttumassa vih­kiäistilaisuutta,
uusi ajanmukainen
työväentalo.
Nyt ei ole enään puutetta paikas-ta
missä voisi huvit pystyyn pan-na,
ei muuta kun lisää höjTyä pääl.
le j a toimintaan joka mies ja nai-nen.
Paljon tarvitaan apua osasto-
'toiminnassa, ennenkuin saamme
poistettua vaikeudet tieltämme. Se
sana ei ole enään pätevä, että ei
minusta ole siihen, olen jo liian
vanha, täi 'taas ei minusta tule
mitään. Kaikki on tarpeen, niin
vanhat kuin nuoretkin. Monta on
eri tointa, joihin tarvitaan toimits).
joita j a kaikki tulevat viemään o-sansa
hyvin tuonnempana, kun vaan
piisaa innostusta ja halua toimia
työväen luokkaliikkeen hyväLsL
Sillä nyt jos koskaan ennen, elärc-me
siinä ajassa kuin työrien
asema on painettu siihen tilantee­seen,
jolloin sitä sorretaan mitä
katkei^ammin. Verivktoihin hnkO'
tetaan työläisiä etenkin Europassa.
Sillä kapitalistiluokalla ei ole mi­kään
muu niin sydämen asiana kain
keinoilla 'millä, hyvänsä- hävittää
vallankumouksellinen työläisaines,
joka uhkaa, heidän valta-asemiaan
sekä tahtoo yhteiskunnallistottaa
niin tuotanto- kuin jakolaitoksetkjn.
Tätä joukkoa olemme mekin ja jos
me haluamme olla nimemme arvoi­sia,
sekä puolustaa oikeuksianune
sortajaluokkaa sekä heidän kätyrei-tänsä
vastaan, niin silloin meidän
tulee toimia j a jakaa agitatsioniala-me
sekä tulkita kommunistisia m^
nettelytapoja ja luoda sopusointna
ympäristöömme kaikkialla työläfc-aineksieh
' keskuudessa, sekä jättää
pois heti kaikki persoonasolvaukset
j a yksilöpyrkimykset. Ne ei edis­tä
asiaamme, vaan päinvastoin pa­hentavat
Silloin olemme me to­si
proletaareja sekä • luokkamme to­dellisia
edistäjiä, sekä joakiojen
tietoisiksi herättäjiä. Jlitä sunreB-mat
joukot vallankumouksellisessa
raataja-arpieijassa, sitä lähemmät-si
käy työväenluokan yhteiskunnalli­nen
voitto. Tasa-arvoisuus pääsee
vallitsemaan ja veljeys kansojen
hyvinvointia edistämään. Tällaise-sa
toiminnassa haluaisin nähdä nSn
brucelaiset kuin muunkin päivä­kunnan
Kommunistipuolueen osas­t
o t
- Avajaisjuhlat Ottakaapa
mioon nim oman kuin vieraan paik­kakuntalaisetkin
5 ja 6 päivä kei­kauta.
Jos koskaan, niin sinoa
saatte nauttia mita iloisimnian_»-
kä nautintorikkaunman hetken Brs-cessa,
sillä silloin ovat meidän no*
den haalimme avajaisjuhlat Kos- |
panakin päivänä tulee olemaan v»-
kemistä ylUn kyllin aina hamtx^
t a vakavaan sekä taiteeseen t-J-Juhlat
alotetaan kello 2 ip- ^
lempinä päivinä. SHs kaikki r s ^
jat liikkeeBe, innostamaan tsrca-laisia.
Lähemmin iuomle^)pall--
Pampp3•
1
B E A V E R LAKE, ONT.
Antoirat taas ymmärtS*.
niitä laiskojakin virkkujen ^
tarkcttivat tietysti ^ ^ ^ " ^
tajaa, joka ei muka ^^JT%
tee tehtäväänsä. Matta ^
LÄHI
40c lähety
50c lähety
asti, 75c
_$99.99
1100.00 ta
milta lähet
malähetyksi
Torontoi
tyksiä vast
957 Broad
Sudburyf
asuvat voiv
konttorissa
koiskurssia.
Lalvapilel
Tiedastal
VJ
Box 69. —
minä kiusallak
että täällä on
Jat seilaisia j
siihen rakoon
Jasti. Mutta
moista puhum:
van ukon asu
sitä puolta as
vaan näitä ma
pahtuvia asioit
kainen keskia
tääkin, mutta
ma'in)tuksi että
-Beaver Lakea
vai
ovat kesäk. 13
jokseenkin sat
muinakin vuos
olleet. Se on
si, että koko
BeayerXakea j
ta huvitilaisuuli
siltä että tuo v
olemaan käytäi
tena. Se on
vain kerran vu(
ken juhlat vain
loin kokoonnu;
dun raittiiseen
lemme siellä
jotka löydämm(
lisiä "roletaare
Juhlatoimikur
dä parastaan ji
si ja olkoon ti
nottuna että j<
lapaa niin he
vät. Sain täsi
lia pumpattua
liän ohjelmapi
muuten ainut
sa.) Sanoi fcaj
si, toisessa kar
kein laulettavar
•Sitten kertoi et
, tilattu aivan T)
ja sitten vielä
myös. Sudbnr3
myöskin pyyi
Juhlapuhujaksi
Sudburysta.
Tiesipä se saa
tä Worthington5
jataan sellaiseei
tä pääsee vaikl
ttosilnilla", että
M a i t t e n kiert
Tähän se sitte 1
Ine sitten tark
sanoi ilmoitettav
Easi snnnuntt
ton toverit vier
•tulevat esittämä
htrvinäytelmän '
Mennään haalill
nmitai-iltana joi
NOLAI
VappajdUia. v
JoDa. Nuorisolnt
maanneet iltamat
kokuata^ jossa-i
« n ohjelman, pj
taaäki piti pui
onkin mennyt
Uusia jäseniä y
^ssa.- Kun vaa
«lelleenkin, niin i
«aestaan kesänai
mannmeroita flfc
. 0«utoa viim,
« ollut mitään <
Kerääjät tilitti
^okoon saamansa
J^rahat asfano
^ään suuria saa
työttömyys kiris
, Sitte oli esillä
jotka tnlevj
^* päivänä kesä
sanoa mitä
^.olemaan, mut
^ lauantai-flta
maanaatai-a
* ^ P a kaapi
•'•ii' • >ut •,:,!.«.•..:::, •ii ••( :• ^ • •••:'•• ]••'•.''• 'S •'•'.•"•.••'<:';:• 'f t •«.;. S;, • •' • "'l :: l y ' •••'•••i ': ''^^Si''"'-'; ••••':'#„;'*;,/•"•'••••* • i ' '• r-.ii..
a3, . v i iMSi..f3\l •Il