Vapaus, November 26, 1930

              Keskiviikkona, maJTäsk. 26 p, — W€d.y Nov. 26
T1^^'^'DvA TT C! - Cmäax .aonaUMeo tjÖMiestöu «Inoi äinentaaatui». ilcsMJyT S=(J ' • y^yäci]JUokka OH heitä VastaaU
r^T< « t.r «rpus o i fiiutyi W<>r)^ i. s (_U oxda. PublUbed duiy «t. S^ adbiur. ^O sUiio. :i.Iit)nniit k i i . - i l l ivat t u r v a u BqghtaeJ M the Port Office DepaxtDcnt. Otui«a, M »econd eU»» ia«tter.
Ccacix} « d t a t i B a f me». 7Se pe» col. i n c h . i t i n i m nm cbarge for s i c j l e JB»eTtion, 75e. Tht
V<M9*i^jtx<k* )>eK »dvertMics «aedJaoi «monj i h e Finoith people in C » M ( U ,
P^iome.: V«p«u, Box 69, Sudborr, Ont.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
K|4<<afil|laiIiaotBks<t tl.OO k r r u . t2-00 k»k»i kert*«. — Arioliittooa mroneille onnentoiTotak«-
40e y t l M M M . — «imeniBBBttoiWuJurt S0« t e i u . 3 J k r m * . — S7ntymiil(notak*5t «I.W
bsUi-tiJ» 3 kerUjL. — AsoDloeroilmoiiJtKt J2.00 kert». 13.00 k « k « kert»*. — Kjito.iljooiuk«;
KJH'ttilM^ — KuoleatoilmotBktct 12.00 kert», 50c lijäiaakiu kulc.»Iau»eelu tai muutovarijrlia. —
Zi«IlM«(^tiedot-j« o»oteilmotuk»et 50c kerta, Jl.OO kolme kerta». — Tilapäiailmotiajiea ja ilmotuj
meftitt%^rie»-Ba, *uditue*w, lilieleiu»» »motathlnu eiukjtcra.
~ * TII.AUSHI.VNAT:
•^-^rfiSilt. ii kk. * 2 J 0 . 3 Sk; « I T S ja 1 kk. 61-00. — ybdT»T«lloihJo J« Sooiaeen aekl mun-
»y-c uJk»m»:Ile: 1 i k . »6X10, 6 kk. J3.S0 ja 1 kk. «1.00. •
PaUTmet; Ktmitfri 1038. — Toimira» S36W. — Khjakaopp» 2337W. • '
Fboiii.- Office (Job «ork, ad.ertUcpcnH, eie.) 4038 — Editor S36Wy -*--Booi*tore 238TW.
ItänDuiiaijä I. V. AlilqrUt.
Manaccr: J . W. AhlijTiat.
Office, Bookitore and Printabop: Vapaa» Buildiog, Elm Street.
/.U mail 10 be mäiteucd: Vapae*. P.O. Bo» 60, Sadburr, Ont,
Jo» ettf asjUoin lahsnaa M * Taatanila enatnuiaeen kirieeteeaDS, kiriotukaa ondcller* liikkeen-t:
rftai»a pcrtgomlUtelU nimeHii. J . W. Ablq»i«t. liikkeenboiia)».
KimallisVjaalikamppailu Sudburyssa
Väio.iioljä v i i s i piiivää on enää
a i k a a S u d b i i r y n k u n n a l l i s v a a l e i h i n .
Kommunistisen puolueen j o h d o l la
käytävä vaalikamppailu ei vielä
ole* päässyt täyteen mittaansa.
Sudburyn työläisten j a pieneiäjain
mobflisoimineu vaalikamppailun
yrt)^^Xi\\& mahtavaa?;? joukkoliik-kecöePn
kaupungin vallanpitäjiä
vä^afllK on vasta alussaan.
Ukrainalaisten työläisien jouk-k
o j S r j ^ t ö on toissapäivänä pilä-ingssgän
kokouksessa hyväksynyt
juiistuksent jossa se, antaen jakä-njattoman
kannatuksensa kommu-ni*
ti^Mpuolueen vaalitoiminnalle
j a . ' eett- asettamille työläisehdok-k
ä i l i ^ , vetoaa, järjestönsä k a i k k i i ri
jäseiTiin j a kannattajiin j a kehoit-tan
niitä porinistamaan»kaikki v o i -
mniisa kommunistisen puolueen
vaalikamppailun tukemiseen.
Tänä iltana on k a i k k i e n paik- J,a„sa kuuluva, on oikeutettu läs
kalcunnalla toimivie»> suomalaisten
Jen keskuuteen, va.stapainoksi sille
luokkapimitystyölle, jota porvari.^
ton lehdet, kirkkojen papit jii
kansainvälisen ja canadalaij-cr
pääoman agentit taukoamatta k y l
vävät heidän joukkoonsa.
Jokainen suomalainen työläinei
j a työläisnainen vallankumouksel­lisen
työväen joukkoliikkeen agi
taattorik.si j a organisaattoriksi pro­letariaatin
luokkataisteluliikkeei
eteenpäin viemiseksi Sudburyssa j a
sen ympäristöllä. Pois keskuudes
tamme siirtolaisuusideologian k y l -
vämu alamittaisuuden tunne. J o i
kainen tätä ma^ta vaeltava rehel
linen luokkataistelija, jokainen
Canadan kapitalisteille käsivarsi
aan myövä työläinen, olkoon hän
sitten suomalainen ukrainalainen
ranskalainen, ruotsalainen tai m i
h i n muuhuri kansallisuuteen ta-proletaaristen
järjestöjen yleinen
joukkokokous , L i b e f t y - h a a l i l l a .
K a i k k i e n näiden järjestöjen johto­kunnat
ovat, eilen j a toissapäivänä
pj^|wsbä4ii kpkojjcsissa päättänet
ai?fj60 kannatuksensa kommnnisti-seile
puolueelle sen k u n n a l l i s v a a l i -
taistelussa. Jokaisen näihin jär-j(^.
tpihin kuuluvan suoipaläisen
tySl^isien j a ' typiäisnaisen v e l v o l l i ­suus
o n tänä iltana, Liberty-haa:
J i l l e saapumalla, täyttää haalin
avarat suojat ääriään myöten.
E i ole tarpeeksi vajn s a n o i l la
J a - pHätö^auselmiUa antaa kanna-
. lusta kommunistisen puolueen vaa-<
lihtfmmiUe.' Jokaisen on päästävä
selVJUifr • tällaisen vaalikamppailun
iQdc^lUsesta merkityksestä- p o l i i t t ir
sena toimbtania lupkkataistelurin*
tamalla^ J a tämä tietoisuus on
suni^äläisten proletaarien avulla
^nrtettgva kauaksi haalin seinien
jalkopuplelle, " k i e l i s t e n " työläis­säkin
maassa sanomaan sanansa
siitä, miten häntä j a hänen luok­kaansa
kohdellaan, oikeutettu vaa­limaan
itselleen j a m u i l l e luok
kansa jäsenille oikeutta ja toi­meentuloa.
P r o l e t a a r i e n käsivarsilla ne on
tämänkin maan rikkaudet luotu.
Proleftariaatin j a työtätekevien kä­sivarsissa
se on tämänkin maan
voima j a mahti. Tulkaamme vain
tietoisiksi omasta' voimastamme.
J o k a mies kuin sotamies yhteiseen
rintamaan» hyökkäykseen kapitalis­m
i n linnakkeita vastaan, Tallau­tukoot
j a l k o i h i n ne, j o t k a toimin­n
a l l a a n j a puheillaan» koettavat
levittää pessimismiä työväenluokan
jäsenten keskuuteen, jotka ivaavat
työväenluokan kumouksellista tais­telua,
jotka —• kunhan itse joten­kuten
pärjäävät— saarnaavat työ­läisille
ikuista antautumisen op­p
i a ! • j
EUntärvetilame Neuvostoliitossa
PörVfirjvon p e r i n kärk^äs tarraa-
Il2ifa)i; M i n n i otsikossa mainittuun
asaa^if^ K,iin neuvostoldhdet kasit*
tekvät> kysymystä'elintarpeiden vä-hyydtetä
» selittävät syitä mistä se
j ^ b l t i l i v ja esittävät' keinoja sen
p0i$t|MDalseksi,niiQou porvari kai­kenkarvaisille
apureineen huiita-riiaisi-
kailisfelle maailmalle, että
nyt- o n : b a l s h e v i k i en maa joutu-n¥<
1^a l u o t a päätä vararikkoon ja
täsia; toivostaan humaltuneena kekr
s i i , k a i k e n l a i s i a kapinaj uttuj a mu­ka.
Neuv<>.stoliitossa tapahtuvista
nousuista.
0^ totta, että Neuvostoliitossa
t0(|[^iliEi; on ollut ja edelleen on
piiutetta, määrätynlaisista elintar­peista.
Tämä puute johtuu yhdel­tä
puolen teollisuustyöväen suun­nattoman
suuresta lisäänytmisestä.
Srvuotissuuni^itelrnan kahdan ensi-moisen
vuoden kuluessa on palkka-tyeläisteo.
lukumäärä lisääntynyt
iäfteS' kahdellamiijoonalla työläii-sellä.
T p b c n a tekijänä on s u u r t i l a l l i s ­ten
j a ' k u l a k k i e n luokkana hävittä­minen.
Ennen vallankumousta
na^l'nämä ainekset varasivat suu-rlÄSf^
t lliäarät elintarpeita markt
kinoilla; P i t ^ ^ voivat tyy.
dyltää^' k a s v a v i i n kaupunkien ra­vintoaineiden
kysyntää vain liY^'in
rrf|x»letnfsa' määrässä. Vallanku-
»npjiijiscfi jälkeen vähentyivät nä-
Sti&Vl)T4yttäpiismahdoIiisuudet niel-
JfO»«ess5if määrässäi koska pienväl-
|ieU|ät liyt* ryhtyivät ensi kerran
fciökd fiistpfiansa aikana kululta-iplän
omi? tuoUeitaan — maitoa.
vJE^jta^' i n i m i a yjn. — jotka hei*
dS^;?€jli ollut^ p a k k o myydä a i -
I c u s i a i i mm ja k o r k o r a h a in
; '^I^Jm takapajuinen
"iöä^feiices £i kyennyt tyydyttämään
harppa-askelin lisäänt>"vää kasva;
v a i n kaupunkien kysyntää, niin
j u u r i tämän seikan takia ryhtyi
neuvostohallitus k a i k e l l a väellä j a
v o i m a l l a perustamaan suuria neu-vostofarmeja
ja kollektivisoimaan
maataloutta ylipäänsä. K u n kaik­k
i i n näihin y r i t y k s i i n saadaan uu
siaikaiset koneet, n i i i ^ on tapahtu­massa
nopeassa tempossa, n i i n k oh
ta jää myös ravintoaineiden v!^
hyys rnuinaismuistojen joukkoon.
Mäatalouskoneiston hankkimisek­si
täytyi korostaa raskaan teolli­suuden
kehittämistä, s.o. täytyi laa­jentaa
h i i l e n j a raudan tuotantoa.
Raskaan teollisuuden kehitlämisek-s
i a l i sijoteltava suuret määrät
pääomaa, teollisuuden, j o n k a tuot­teita
saatettiin saada m a r k k i n o i l le
vasta kahden tai kolmen vuoden
kuluttua. Tästä oli seurauksena ^
pääoman pp.ute keveässä teollisuu-j
dessa,, j o k a etupäässä tuottaa ylei-j
siä kulutustavaroita.
Teollistattamiscn ja k o l l e k t i v i ­soinnin
toteutt^^nC^ jei. suinkai-*»
l3g*Htt:^?aS6^a5l^ ? e ^ l ^ ^ lasi-kaapisstfi>
^is^i^i & Q ^ i p a h t u u . k e s -
köHä rajuja'lubktsäläislelfuita. Ve­näläisen
porvärislbn' viimeiset jät­teet
j j o i h i n k i t u l i i U i erikoisen k o r -
kcain aminattilätslen j a iijisinöö-r
i c n ylenipi kerros, käyttää kaik­k
i a mahdollisia' k e i n o j a 5-vuntis-•
puute. Neuvostohallitus bn Itai-k
e i l a väellä j a v o i m a l l a tukesut
neuvostotilain j a kollektiivisten' ta­louksien
kehittämistä. . N ä i l lä kei­n
o i l l a on leipäkysymys t u l l u t ratf
kai=tuksi. Puoli siitä viljajnääräs-i
u l i s t a n u t . K u l a k i t f-ivät t u r v a u du
v a i n fnufliijjj j a m i e i t a p p o i h i n.
>onektiivi.'rLf.-n t a l o u k s i e n m u r h a -
j o l t t o i h i n , mutta cniieii k a i k k ea
•-.arjan icuia^Ujk.-K-::n inilä l a a j i n i -
ua.^rria n i i t t a k a a v a . - i a . H e ovat .saa-1 lä. minkä valtio j a armeija tar-
•et-t niukaan.Ta osan k e i k i v a r a k -
:ai.sla l a J p n p o j i - t a , .-t-liltäen näil­tä,
että jifcuvu.^-loIialliluV tulee t a k a -
- a r i k o i u i a a n heidän k a r j a n s a . K a r ­an
l(.'ijra?tuksf'.-^ta kr)itui l u o n n o l -
i ^ e s i i varain v a k a v i a s e u r a u k s ia
; a u p u i i k i c i i l i l i a - j a r a s v a v a r a s l o i l -
.e.
Työväenluokan etujen l u r v a a i n i -
;f;k:ii määräni i i e u v o s t o J i a l l i t u s ' v i i -
/yttelemättä käytäntöön otettavak
•i ruf>kakoriil, j o i l i - a ennen k a ik
; e a t a a l a a n tfuili.-iiuislyöläi-sille r a -
i n n o n .-aanti h u o k e i l l a h i n n o i l l a,
[os Ncuvo--tf>]iifo.«.-a on p u u t e j os
a k i n ravintoaineesta, niin täm-nöi.
sen r a v i n t o a i n e e n n a u l t i i n i . s e en
lähden on en.-^Iniäinen t i l a raskas-a
lyölä tekevillä työläisillä. K u n
ammoinen ravinlokortlijärjestelmä
jäottauUii riilläniätlöniäk^i, k un
n u u t a m a l c s u u s i i i k k e i d e n lyöläiser
myivät it:^en.sä k a p i l a l i . s t e i l l e ja
nyiväl h e i l l e r a v i n t o a i n e i t a , j o t ka
^ittPinmin salajsesli m y y t i i n h u i
keistä h i n n o i s l a . n i i n otti neuvos
ohiillitus uuflen a.skeleen ravintoa
a i n e i d e n kiiytön k o i i l r o l l o i m i s e k s i.
Se avasi ()sunskaU[»poja, j o t k a v a ­r
a s i v a t l a v i n l o a i n e i t a v a i n määrä
tyilä tehtaita varten j a j o i l a näit­ten
t e h t a i l l e n iyöläi.set itse k o n t r o l ­l
o i v a t . ,\euvost<)l)aHilus ei s a l l i ­nut
näiden väliaikaisien vaikeuk­s
i en suistaa itseään p o i s siltä t i e l ­tä,
j o t a myöten k u l k i e n voidaan t o ­d
e l l a ratkaista r a v i n t o a i n e i d en
vitsee, saatiin tänä vuonna maini
tunlaisista farmeista. Tänä vuon­na
o l i vuodenlulo ylipäänsä p^rin
hyvä;- leipää, j a sokeria on^ y l l in
kyHrri. Näitä ravintoaineita tulee
työläisillä olemaan paljoa r u n -
.saammin k u i n viime vuonna. L i h a -
probleemia ei tietysti voida rat­kaista
muutaman kuukauden • k u ­luessa.
Suuret neuvoslofarmit ky­kenevät
varaamaan riittävästi Ii;
haa kaupunkien proletaareille
vasta vuoden parin kuluttua. Sii­hen
mennessä on kärsjttäyä l i h an
ja rasvan puuteitä, niitä voidaan
iievf^ntää vain armottoman luokka-periaatteen
toleutlamisella käsillä
olevain varastojen jakeluun näh­den.
V a i n porvariston lakeijat saat-lavat
esittää sosialismin rakenta­mista
vastaan argumentteja «iilä.
2tlä paistetut kanat eivät putoa
iyöläislen pöydälle; eltä-:Keidän
jokaisella edistysaskoleellää» täy­tyy
murtaa porvarisaineksien vasr
' a r i n t a ; ja että tässä taistelussa
. i j u s i hallitseva luokka, proletari-a
a l l i , saa haavoja j a j o u t uu kärsi­mään.
. M u t t a samalla k u n Neu­v
o s t o l i i t on proletariaatti kulkee
laisttjllen elccnpäini poljetaan
muitten mailien työläiset entistään
kurjempaan k u l i n asemaan, j o s he
taislelutta antautuvat porvariston
hyökkäyksen edesgä. .
sia jota ei voi silittelenäBä. «ivmit-taa,.
nyt kun Icautta nxaafiman. tar-kisteteui'
rivejämme.
pl^nme siinä va^^anmuksessa. et­tä'ftaalirame
ovat'rakennetut kom­munistista
agitatsionitFötä varten,
eikä- yksinomaaa sosialilascdstSm
seurustelupaikaksi, nUksi Toronton
' iiaali tällä kertaa näyttää vajonne^.n,
' Afhöa lohdutus on siinä, et6i tä­mä
on vain pienen klikkikimiian
päätös, joten~ kaikkien luokkataiste-lukannälla.
oleviea jäsentett,jai^.-t^r-kistfttava,
rivinsä j a >kph<lfe^
nam Jyrkin taistelu , oMeei$tQ-|a54fe
mi» va§taan, jota- teytjfy suuceaBtt4
määriä Toimtan osastt^sa. täUäJa^
taa, ja joka Ön ehdottomasti pois
kitkettävä, ettei tällaista vastaisuu­dessa
tapahdu.
Borden CitJes osaston A puplpsta:
B/JTuomi FrsDi^Malsso
(puheenj.) - (sihteeri)
No. 279-^
vmsmm
Toverikuri^«
Koska Kalle Stolt on ^fl^f^
juopuneena ja seuran arro*; alea-
TS-amTa n jmaliieennnaoö^ksseeaa ooikieaSksSi 'tVo- ^^^^^ ^^^^^ pTidoärtotnääto ny llä maini-^
d i ^ T f t t :
Antto ;-Ehriunil
» S S haaalcaa. j a virkistävlTj'^
n,*aBpale ."j
^pmaehtoinen^ JfolehtToveÖir
rtnlee olemaan kirjoin^
sana
toa bdm^^
6«n Panttila. ^ ° J f ' * ^ ! " ^^"/^ luoti^l^gtfl»- • Itävistä 6 kk. ajaksi.
Toronto, Ont., marrask. 17 pnäl
'^"^ Yr35*Jokäa,'puheen3oKtaja.
Siiri' Lahtinen, sihteeri.
Vastalauseita SJ Toronton osastolle haalin
kieltämisestä Bolshevikivallankumouben
muistoi
jÄliekirjoitfanut myöntää tapahtu-heeu.
vliiieen sinnä, että monien
muiden toverien- mukana tein ko­kouksen
menosta sellaisen johtopää-töljsen,
että .Säilän ulos jakamat, "kei­taat
sievät paperiliuskat" oli hän
itse varaiinut, koska tov. Jokisen
! kirjasta reväistyt liuskat eivät kel-
; vanneet käytettäväksL
Olipa "hijja» paikkakunnaUs tul­lut"
tehnyt esityksen kenen kuiska-uksesta:
tahansa niin ei hän ollut
tietoinen siitä, että meidän sääntö-jenune
mukaan ei. tällaista.lippuaär
nestys-^esitystä saa edes k,eä^i3te.lla-'
kaan, mutta se astuu,itsestä^ Päär
ttMsseksL Tämä meldän^ on otettava
huomioon nyt- J a korjattava tulevai­suuden
varalta. . - I
Mutta tässä yhteydessä on huo-r'
mautettava, että oikaisija on itse a-jautunut
*'vääris{elyihln". Ensiksi sa­noin-;
aikaisemmassa artlkkellssanJ,
että "osaston jäsenjT^dessä on n o in
neljäsataa jäsentä, mutta vain kah-deksaliekymmenelle
^ sanottiin, kirjeet
lähötetyn:." Vähennettynä.. 80 pois
84iätä,'jää neljä.
Ei ^sUa syytetty. Kylläkin viittasin
ettö johtokunnan, enemmistön .i»ä-tÖsolä-
suora^iUtan virhe, kp^ asiari
jäsenistölle alistaminen tapahtui
juuri jiihlah aattona, eikä n ä i n ollei)
jäänyt aljcaa jperlnjMhjaiseJle ijmoitr
tFift^Jile. T^än toistan vielä uu-destaai}.
Tpsi^ia on että mone:)
neiston pmisitaja* joka oli^i. oiskalta-nut
asettua-Draperiä vastaan niin
silloän-. olisi, tullut porvarillinen la­itkin
paijastettup.
-er-
T o Y c r i Niila,J|^<9J^k, hautajaiset
pidettiin tiistaönft,jnaj:j§5i^ 18^,:?-
kello 4 ip. TilaJsauteto- oli haa.-
Ijlle kerääntynjit väjJRBä runsaasti.
Kun ruumis ,flU.psg^i^vj^^^?Bn-,
nan soittaegga;*^^
Kumpikin, allekirjoittanut ja tov. paikallisten , iärjestpjen iraolestd-poliittisen
komitean: /äsen»: J a ^ ^ ki>V^^^.m^^mP^^^1(^^^^^'^
taen huomioon.sen,.etta tov, Buokto „e^^ toipint^iHisftiJtep^deg^^^
puheenvuoron olisih minä joutunut Suomalaisen Järjestön puhuja^
kääntämään sucwaenkielelle, koska John Wirta, joka kiertomatkallaan
I.
VASTALAUSE-C.
S. J . Etelä-Ont. Aluetoimikun­ta
käsitteli Toi*onton osaston haalin
luovuttamiskieltoa Venäjän vallan­kumouksen
13-vuotispälvän juhlalta,
ja päätti lausua ankaran paheksu­misensa
niille osaston jäsenille, jot­ka
kiGlsivät haaliri luovuttamisen
työläisten yhteisen juhlan vii&toltä.'
Tämä toimenpide un käsitettävä a i ­noastaan
mainitussa osastossa ole­vien
sosialidemokraattisten ainesten
yritykseksi saada' osasto eriämään
icommunistisclta luokkataistsluliu-
Jalta ja vieromaan päivä päivältä
t^iiytyä luokkataistelua, ja on osas-tassa
olevien ^ luokkataistelukannalla
olevien jäsenien tartuttava asiaan,
sttel se pääse pitemmälle kuin se
tälläksrtaa on. Toronton osastossa
on suuri enemmistö jäseniä, jotka
eivät hyväksy sellaisia tekoja, kuin
haalin kieltäminen oli, ja heidän on
pidettävä osastonsa luokkataistelu-rintamalla,
eäkä muutamien pelku­ruuden
takia antaa koko osaston
vetäytyä syrjään. *
C. S. J . Etelä-Ont< Alaetoimäcunta:
J. Kahila,' Ernest Komulainen^
(puhenj.) (sihteeri)
VASTALAUSE V
C.S.J. - Border pitjes osaston laa­tima,
jä piirijnnie, aluetoimikun­nan
kautta läljefctämä pa^ieksuf
mislause C.S.J. Toronton osasr.
tolle, laaöittu 18. 11. 1930
Me Berdö" Gities osaston jäsenet
lausumme mitä jyrkimmän' pahek­sumisemme
Toronton osaston,ms-
'nettelyn suhteen, sen kieltä^j^än
1 haalinsa Venäjän vallankumousjuitf-j
lan vietolta. Aikana jolloin Suoma­laisen
Järj. tulisi näyttää kantansa
luokkataJsteljissa, on Toronton osas-j
to sen tehnyt, tulemalla ulos- kuoi^es^
taan ja näyttäen oman karvansa. Af-k^
kikaupunglUa olevat osaston jä- J^-f»»^^ ^«»toft^uude^ olla
s S S e i v S saneet; ItutsukiSe^^ toisinaan - vaaraUlsempiakm kuin a-senet
eivat saaneet ky^uklrj.eitä en- ^^^^ c>Äistolalset. - ATH.
nen_ kUn seuraavaija i^yana ja osasr.
ton.'jä^nyydessä -Olevat Vapaudeii
tila^apb eivät ple'kalkki.saaneet kut­sua
vieläkään. Allekirjpittanut on
sitä_;giieltä,. että jäsenlstöri kansan-valfahien
- ratkaisu: pti .tärlE.eJssä kyv-sy9jykslss^.
Yälttömätpintä, mutta
Jäsenistöä ei saa yllättää: sen tietä­mättä,
kuten tällä kertaa tepahtul.
.fl<^B6tei Torontossa ole - poliisiterro-rlsäännt
mitään aikaan" el ole ai--
lekiijblttaneen lausimto, mutta lau-sufttoni.
on. seuraavanlainen, ettei
tjlkppuolella kaupungin rajain, missä
haali slj^tsee, ole vielä mitään eri-kplssäädQ
§tä ennen ilmoitettu, eikä
nytkään ole.muHta kuip Tiljkaus. To­ronton
kaupungin, sisällä on vainofc-tju,
mutta viliiielslssä yrityksissään
on poliisit jputimeet perääntymään;
kpmmunistipuolueelta yritettiin estää,
kpiittorlbuonelstpn vuokraamtnen.,
mutta 'puolueella on useamplakiii
nyt. käytettävis^n, eikä näistä ole
voineet ajaa pois. sillä omistajat el-,
vät. itJse hätääimy. Täsmälleen näin
on asia tällä kertaa. Olisi täytynyt
atoisejnmln löytyä joku kpkoushuo-kokouksessa
oUr useita sellaisiakin ^ g^^^^^j olepiaan paikkakunnallam-jotka
eivät ymmärtäneet^ engJannin-J /pitL myöskin; .pi^iffn;; Jogsa
kieltä, esitti *ov.3uck:että minä Jaus jnviistutti, että täm§,ptj»pai^ tya-sulsln
poliittisen komiteaxx. harkiix.^ jgigtovereiden. tap^iu^
lemantapft^^§.etyOvat'tä^^
kakunnalla hyvin usein uusiintuvia
tapauksia. Lopuksi puhuja toivoi,
että psallistBmisei»}B.e tähästbin ti-lailiuutee^
.eikjäisJHva}[to.,h#M
seksi osanottomme ilmaisuni, ya^Xic
että ast«isijfflpevPaät^y»ftO-ja-donräuJcaia^
eA4ai§SeIuiin; .YaUJtgev^^
riistQJärpe^telippä vastaap. Vielä
ea-pfe ulp3»WPlsWPn ;to¥?ri; ,pitj,v )y<
hyen englanninkielisen-puheeiv-vai--,
najan muistolle. Lauluat esiitivgijE
osaston kuqrp. j"a,iIl9Ö .-ty^lpl^Ste-kue,
jonka jälkeen laiskettiiri sep-^
peleitä lukuisten paikallisten jär-j"
estöjen, So. Porcupinen v.- ja u.-
sityisten;. to«ereiden.puolelta., t.n-,
kuisa työläisjoukko- seurisi vvalnat
jaa viim%s«U©,^fttlsilI^eh.^^V^
asti, jossa Kansainvälisen laulettua,
hänen lähiiBamat^ • tPyeripsa loivat,
haiid^P umpeen.
nan. "Kokouksessa.mukana oUut'!.y-^
rittää hakea teemiäisen. syyn..kolsor.
uksessa kantansa, julkiL lausum^tä
Ideltäytymlselleen ja tarraar;. läpio&r..
kyvään pelastusvälineeaeenj sek», jsenu
avulla taaskin ottaa-, tehtäväkseen,
rientää aktiivisen oikeistolaisen Säi­l
ä n avuksi..Sanottakopn:Siwiraan:-eti-tä
Y}ikeudenmukalsestl- asian! esittää.:
mlsestä : huolimattar-. "Kokouksen
inukana olluff hyaikää; selvää, Juok^--
kakantaa-vastaan,, sllläi - hänen.', pui..
heenvuoronsa raakein aina ajautuu
sUittelemään olkeistolaisuutta. Tämä:
on onneton- rbpU^ vaikkä: . k u } n^
alhainen te)aj^:<»l}SiikysymyKse5§äv OiC
siis opittava taistelemaan oikeisto-vaaraa-,
vastaan, eikä. a i n a käännet­tävä
taistelun* kärkeä ^selväni k^ucman
hämäämiseksi, jonks; alta... paljastuu
avoin oikeistol^uus. ,Horj[uvatkin o-vafc?
oikeistolaisia,.-. j(K sita jatkavat,
TOIMINTA TTÖTTÖMIEN^
AVUSTAMISEKSlv
qn mennyt- eteenp^n oikein jättit
läisaskeiin. ilta^na -. työttömien. hy?
väksj on 30. pi^;. tatä. kuntia Ppn^
Ijaalilla. K a i ^ - Torontpss?^ asy-vat-
suomalaiset, niin naiset kujn
miehetJdtt, tulkaa . joukolla katpo-t
maan; mitä; työttömät voi> saada'
aikaan. Huumorikin^ kuuluu, olcj^
van ylit^ekuohuya ja ohjelma ko­konaan
sataprosei^ttisesti' proletaa;-
rista. Kantakaa korsi omajpin ke?:
Hpon. Jättäkää JiirJpjn r koleäiti-;
haavit tyhjäksi. Sunnuntaina r tft»
vataan.. ' .
keinolla'millä .tahansa, u t i d i s l ag
lehtenne tila^8.
ErikPj»wWv*iWfiw.f ^Pn . haapam-
XTflifet-r . lan. a_iJ Jtaina; t.Js. . 29;. p-. Silhj.j ij;
pTi^ nimittäin . se ..pal^*pn ; puhgljtu
sä tuleft. olemg»; ru^^ftsti rafim-:.
puoJi^t^, ohjplmsa,, kut?n yi^sip^^^^
tökapen. kappale;. ^'Sajs^yeirfa»:.^
Vieläv esitetään Jobn, Wirran.; tätä^'
tilsiguutta .vartan. Öi^pittam&.:iku,-:
vaelnjÄ. nimeltä. "Ejl^inan,, jrijjä'':
joka lienee jo henkilömäärältään:
lukuisampi runomuotoinen csitys,p
jota haalillamme viej^ >:pskaan op!;
^sitett^*.- Eifikoiit^- on -se^ että^ Jcai?;
k ^ ; ohjelmansa9mj»,e..:i kijjjU^Ja;
nähdä aiyan ilmaiseksi," sijlä. ;50?
sentillä-^piletin^ .ostettut^me-;saam--
me ovella jo,,rahami?».©.'vastineeksi^ . - ,-
lukemisen arVoisen Kirjan. Lopuk-il" S;, J . ^^niTTRM^y^^
ttu aikaa ,*ng«naan Wanupissa -r
Kirj«iltoin«t pidetään L l c - ~ '
Rik^tt. haaJilla. - Muistakaa
'tilaisuuteen,. Oiu^
jfel^.kaikJä f».oi^;täi9--^^
tajan tiedossa, paitsi" kaj
karlverta". Muuta okla^
Me {.olemme iayaffis^
tntta- m ^ a m a^
senttiä.^^ Nyt poikkeustai^-
pn pä|tetty verottaa ovc
i»ää#ylipiui. m«ikan«.,'appetaan
joka yksistään jo on tuoa
tin,.aryoinen. Näinollen saat
tä|t> fiäuskan illan haalilla
tianne saatte viedä kirjai
lukemalla lyhentää pitkiä
Oppi minkä kirjasta saa ei
;iv^^^i; arvioida. Tanssifesn.
Beaver Lake, Oi
\ Rij-^fain^t ovat slis^en»
tfeln?, ,,jBJV.: twr^emmu^.
1s^xya^ 30 päivä. Mitkä ne '
ksTjailtafOULt >ittea olk<^$^:
"siitä- muutama-,^iia..rBÄ^y'^
tilaisuu&;.on- siinä tapayjcj^^
'j^k^liiep . pä^ylipijji,jqi^.:'
taan^ ostaj'alIe kirja. nuö^a;
k a ll^:jat;^llseim^W5§a^^^jl^
Vat' kalliimmat.kun, rojy^ltty.''
jÄäsy. Hyvä kirja on pärhaia-tettaivin
ystävä, siksipä saad
löe kirjoja . emme; vdl:olla-
! k u ^ ' kiitollisia. Öbjeljiiaiss pi
Mmä^ "Sankariverta" .pulu^:
'ja- ;iau?uja. Tanssia tletysttv
,5--
> Gr^tjtol&isten. on, ,i
tiuiaiettä < jässnfyntS^yii»^
J^e^ellä olemftRn sujöjij ' '
iujE..,7 p:Ȋ. . S e . : 0 l l ; ^ ^ ;
mpitettu marr?^ 30;j[>:j^|
•liäyöliemmjn esiiptidleiata^:;
tjdl .siim^. ;Viil«m.,et^
t^^ome.silloin esittää;^ijjiar^
piurhaamöi» mukaap,.
;^'TQVeillIise9tl; —, Vler
si on tilipsji.uteen varattu
mypjdfin tanssille. Pidetfiä^^
Ii^säinipie täm^' valiituj^ep;; leyittä^i
riiiseksi ja Vapauden,; liikkeenrt»^
kemiseksi tarkoitettu--iltft^.:, '
jäijestö|,:>.- 3'a- u.-3eura-;;. HP^
vap^jltaman-runsaalja-, ohjel^
la; i jostä^ melftittatebtpn > vairaMtelaa
kolfarfla: e r i ; joi4cWe(^ta^^ SieUä
näemme seuramme--- Icail#iin-:^e-,'
mfucrasfc.', 30; p. VariniJu^iJ
voi',;5anpa, Jos vpijngi^^i
Vl^ kap^ä. tulla, ot,tae|5 j^ij:
l|qjastP5iihteet ja tien";,i;^'
m^tt^. tila jiuus, tiiUaM^'^^
:^e^,. pitäiftaäifc; Tiiö^gui"
'ptjp.sejpstaja iSu^biilyst^J
:ptj^aftwyain Jcpyliille
it^pia,. ja ^ t4lka,a . m
^i^;yj[lt^uisej^a., —n.
Maailman pula, taloudelfiset taislelut ja valliir
kumouksellisen ammatillisen liikkeen tehtävät
(Profinternin Vmnen kongressin hyväksyjiä
yleinen päätöslauselma)
• *
(Jatkoa edelliseen numeroon) ' '
11 l\itmnlr}H^on hlisteluil tavattoman nopea kehittyminen
//. liaouaailSUl muodostaa sangen keskeiseksi - II-järjestämiiieti
ja prolelariaa-tiu
vastahyökkäys
L Taloudelliset taLtelut neljännen
j.a viidennen kongreräin välillä
miöksi. , .
Nykyään vallitsevan kriisin . aat­tona
ja sen alkuaikoina nämä laajat
taloudelhset taistelut vaihtuivat pie­niin
Ja hajallisiin, mutta. sltkeihm,;
etupäässä' paikallista luonnetta olek
viin taisteluihin (putkityöläisten
iakko SaksassaK Maailman talous­kriisi
on luonut uuden tilanteen:
!:yQiittsten. jouk^oeroittamiset ja
Profinternin neljännen ja viiden­nen
kongressin aika on ollut työ­väenluokan
taioudeliisten taistelui­den
nousun ja yoimaiicräisymisen ^ työttömyyden pelko vaikeuttavat en-aikaa.
Näiden taisteluiden erikois- ; tistä enemmän taloudelUsten tals-piirteenä
on ollut työväenluokan j teluiden käymisiä. Lakkojen luku-suurempi
taiiteluhalu ja niiden! määrä ei kyillään vähene, jopa
muuttuntinen puolustustaisteluista 1 iLsääntyykin, kuten esim. Yhdys-hyökkäystaistcluiksi.
Kokonaan uu- valloissa, mutta ne käsittävät kes^
sia maita ja proletariaatin uusin kimäärin paljon plerfdmmän määi-osastoja
on astunut lakkotaistelui- rän työläisiä ja niissä menetetty?^
hln: j-Urjestymättömiä työläisiä, n a i - : jen työpäivien määrä, on paljon ple?
sia, neokereitä^ nuoria työläisiä, työ- neinpi kuin edellisissä taisteluissa.
suunnitelman murskaamiseksi j a '
tuhoamiseksi. He turvautuvat kaik­k
i i n keinoihin sabotaashisla v a l t io
petokseen saakka j a kaikenkarvai-j
set sosialifascistit rientävät heitä!
turvaamaan m i l l o i n hyvään- h e ;
joutuvat konnantöistään t i l i l l e neu­vostohallituksen
eteen. Samanai­kaisesti
kamppailee verraten laaja ^
suprtalonpoikai&to, kulakit, kai- j
k i i l a m a h d o l l i s i l l a k e i n o i l l a pääs-'
läisiit kaukaisimmis-sa siirtomaissa ja
vieraskielisiä työttömiä siirtolaistyö-läisia.
Ne proletariaatin joukot.
Jotka vielä joitain vuosia sitten sei­soivat
sivussa taloudellisista tais-telnist.
a. ovat nyt heräämässä luok-katoimmtaan.
Työläiset monilla
sangen t.irkeiliii tsGäisuusalöUla
Vmetallityöliiiset, kaivosmiehet^ ovat
j'hä "suuremmassa miiärässä osallis­tumassa.
tähän liikkeeseen.
Taloudelliset taistelut eivät kui­tenkaan
ole kehittjTiset yhtäläises­ti.
Lakot v. 1923 lopulla ja 1923
alussa olivat luonteeltaan ja laajuu­deltaan
suuria j o u k k o taisteluita
fRuhrin alusella, Lodzissa. pohjois-
Rankassa. BombayssaV.' Näissä, l a ­koissa
kohdistettiin taistelu etu-
Joukkojen tavaton kurjistuminen Jä
herkeämättömät hyöÖÄykset palk-»
katasoa ja yhtelskuntavakuutusfcä
vastaan muuttuvat kuitenkin niiksi
valtaviksi tekijöiksi, jotka kriisin
aikana päkoittavät työväenluokan
laajat joukot siekailematta käymään
käsJtesl taisteluun (siitä ovat esi-Öierkkeinä
Englannin villankutojath
taistelu, tavattoman laaja liikeh­timinen
yhteiskunnallisen lainsää­dännön
supistamista vastaan Rans­kassa,
lakot Mansfeldissai, Ruhrilla
ja FllntiBsä). Taistelu on pitkin
rintamaa käynnissä monopolistisen
pääoman yhdistynyttä hyökkäystä
vastaan. NäDlä" lakoilla on tärkeä
poluttinen merkitys." Ne osoittai'at
vääräksi sen reformistien väitteen,
pää.?sä kapitalistista rationalisointia ettei taloudellisia taisteluita voida
vastaan ja pakkosovintoa koskevan
kysymyksen ympärille. Vallankumo-uksPlliiien
amniatillihsn liika teki
GnsimäL«iä yritykriä itsenäisesti joh-
,|taa taloudellisia taisteluita. Järjes-täkseen
pakopn luomiotaj jonka, tymättömim työläisten toiminnan
paima käyntiin kriisin aiksma. Näi­den
väitteiden mukaan on työväki
muka niin lamaantunutta ja lakot
koskevat siihen nSin ankarasti, et­tei
voi tulla kysymyfeeenkään'vas­tarinta
työväen taholta, vaikka
elintasoa vastaan hyökätääiikin ja
vaikka kapitalistisen kriisin raskaat
seuraukset sälytetään, työväenluokan
kannettaviksi. Uutena piirteenä
taisteluissa on työttömien aktJivJ-nen
. osalUstimdnen niihin. (Maiuh-feldissa
ja .Plintlssä). Toisena uu-^
tena piirteenä ovat lakkolaisten
käiytäntöön spvelluttamat uudet
inetppdit lakkotaktiikassa: laaja
lajkkovahtien käyttp, lakkojen yh­distäminen
v a l l a n kumpul^elll^lin
naieienpspituksiin. Kaik^ porvarjl-»
iljsen valtion voimat, ppliiseista ja
aseistetuista f aseisti joukkueista re­formistisiin
ammattiliittobyrokraaVr-teUiln
.saakka asettautuvat heti sa^
inalle puplelie rintamaa lakkPtais-telun
niurskaamiseksi. Vain val-lankumpiuksellinen.
ämnjatiilin^ l i l^
ke ja kommunistiset puolueet-' puo-h^
ta-vat työväenluokan elintasoa,
''jfäHönienr kehityssuunta-' on sa­ma^-
kaikaa maissa. Mutta kehi­tys-^
^ i kaikkialla tapkhdu samassa
tahdissa eikä samalla tasolla siitä
yksinkCTtaisesta syystä, että kapi­talistinen
rationalisointikin ja: ta­loudellinen
kriisi eri maissa kehit-
•tyVätverilaisella nopeudella ja vol-satsissa,
tapahtui muutos talou-
•dÖUsissa taisteluissa syksyllä 1928.
Eaösimäiset suuret taistelut (kutoma-t^!
ölSIfiten, Ruhrin metallityöläisten
1^::' Sämpurin laivanrakentajain lar
kot) ^olivat erinomaisen opettavia,
ijöissä"^ selvästi mittelivät voimiaan
.hj^kkäävä pääoma ja työväenluok-k4.
i.--.-joka monien vuosien jälkeen
ensi -kertaa, siirtyi vasfeäfiyökkäyk-seen.
••• •
- .Laajojgn lakkoja!- kausi lÄättj^'
feröäilä 1929. Mutta Itiokkäväöta-kohdäty
kuitenkin, käyvät yhä 'kbe-ääuniksi.
Hajanaisia, pieniä, mutta
eitttajn sitk^tä taisteluita käytiin
palkkatariffien uudistamisen edellä
^foiinlstit olivat selvässä yhtds-
•^ai^Sssä^. poliisin kanssa järjestämässä
Jakkojen särkardsta (putkityönteki-
•jäin 4akbt Saksassa):
'.-'jSesäilä 1930 liikehtäminen Mans-feldlssa;-;
Ja^^ Ruhrilla nostaa talou-
4ieUi«4ä taistehitj uiiddle • korkeam­malle'
tascdle. .Nämä laköt^ jotka
4Baswiöostavat tärkeän vaiheen uuden,
jgjdataateömoufciyHisen nousun- kehl-t5toe?
sä Saksan työväenlflkte^
saavat suiuren -roerkityteen Saksan
rajojen ulk«ipuolellakin. Kysymyk­sessä
on taistelu palkkatason^ säilyt­tämisen
puolesta koko Eurppassa,
Taloudeiiip^n taistelu mupdesfeui
jälleen joufckoluppteiadesii - NSsam»
työväenluokan mahtavan yhteisrinr
tamaui MielenosoittUjJsiiU; ottavat
osaa työläisten vaimot j a työttö­mät..
lAklpYÄbtilllkp. j ^ . proletaari-n
e n c itsepurfustusioimUilia s kehittyy
voimakkaasti.
Rani^ass»^ o n . neljännen jar. V ;nen
kpps^r^sln välinen, aika- oUijit-. yhtä;?
mittaista^ ja. voimapfiiÄistä. lafektn
tad^teiuide» kejuty^aikaak Yhä laa?
iemmat jou^t ovat. tulleet mukdazi
taisteluun. :(iak]«)on. osalUstifjiät-lijG:
ku on: huftmattavÄStl kasvanut,: Lak?
kojiike. leviää. alueille, missäs el ens
nen-: ole nähty - talsitulta (Pelfort,
Brieyn laakso ja NanciF). HupmSkt^
tavUii o n se suuri proisenttl,nwJ^^
lakkptaistplulsta,. lankeaa,- m ^ t ^ ?
typläistenr osalle. Hoit ovat; enä thr
lalla lakkotaistelulss^ V^tUm 'vir:^
kailijatj kuten:postelipqplt j*.tuUfc
miehet käyyät lakkppn. Myödcin
sih-tolalstyölätest tekeyät -lakltoj^:
ollen jos^us^enEmiipi^töxtäkfaiL laSkor
laisten joukossa, iuten Piennessä.
Tapahtuu - paljon kapn^us^ikko j a
(kesäkuullÄiVi 183tt< niitäisoUiiZO 4>n>-
senttia). Sadattuhannet lakkoutuvat
taantumi^s^llsta: yhtetekuntalain-säädätttöä'
vastaan, jonka tarkoituk­sena
oli asettaa- yhteiskuntavakuu-tuk^
ta^. koituvat zhenb& työläilsten
kannettäviksii.. Ranskalle aizintiäaT
tuisena ilniiönä, o n f sotilaiden ja
lakkolaisten veljeity taistielulden a i ­kana,
kuten esimi, kaivo^^ä»^,
BelfPrtissa vt 192Ö.v^
ErtgfattiASä» kfltksi yuä4;ta-vke^t^
mikä?.- 61i^ searstitaeaa?^ hSvfeSÄ.-^^vl
15B9, j ä se älköi- teäshr > kuin Eöro.-
p a n . . mantereena. pienistä \ hBjalllsis-^
ta. yritjrtcsirfä: (neuläta?öläisten= lak*.
ko RegossB; metalityöläisten lakko
Bhininghamissa), tehittyen: mahta^
'viksl. työnsulniksi;^— puuviOa*^ jä
villatyöläisten taistelut; tFutenapiir^
teenä. Englannissa oli- järjestymät-tornien^
ty^äisten odäH^undnen
l^dDOäiiSieeseettv ja" l£däcpjen "iak
vaton? 'luonne^' (ne tetiAiia vasEoin
funmatflltstf^: l ^ r o f a a a t t f e H ' tahtoa.
Ensi - kärtaa ovat: Eftglannlh suuret
työläisjoukot käjiieet lakkoon- vir
henunistomkkeeiL Ja< ke^BnRiiiästissn
puolueen johdolla.
Yhdysvalloissa on taloudeiUnen
kFllsl-sa»p»t: aiJHÄä;^ tavfl.tt^msaP-karan
i>ypttqmy^fk;. Sleftetettyjp/J
työpäivien ja< lakkolaistai . i v ^ Von.:
vähentynyt, mutta lakkojen luku­määrä
on huomattavasti lisäänty-.
nyt, oUen li^^i^D^-prpPKS^ei»^-^.
pi kuin 1928.' Eteläl^t^ValtlotMou-tufyi^
ivJafete^tlfcS^u^P^
jf^^.,fiir^lfitm!!i^^^ . o s a l ­listui
lakkoUdn uusia, työväenlup-ktm-
ain^Esia t varsinkin^, neeJ$«FeUä>£
Viisituhatta^ autotyölä^u käyttävä
lakko puntissa . kohottasi; talpxid^U--
sen*-taistelun r uudelle,.^ korkeaäunalle
ta«ll0^- mlssäv^ puolitstustunnuj^t
tatetdun:- kuluessa; kehittyvät nriU*:
tairttislksi; hy^käyat<mni»l!«^csjL-> pair^
kankoFOtukseniV työttömyysyakiiut^l^t
senr j a fcahäeksan timnjn työpäivän
puoltötai sekä - kappatepaiacasyBtae»
iPiär vaataan <
nähtävlsBä sama^ ilmiön Tjf&msiea
taisteluvahnius erolttaiäuu^-i^ls#
ittaisga< seiväBtiv esimt: ' selial|i}ssa
taisteluissa kuih: laaityöBUsteit^ t a ^
teltta T^litzhir alueeUa^ TshBÖEOr"
Slovak&ssa, missäs piuiaisetuniöt
oniiistuivat vetämään- lakkoffla-- 16X106:
työläistä^- Puolassa oli^rCuurten^? lakv
k o j e n aika 1928 lopulla j a ^ l « » « ^ ^ s -
sa (Lodz). J a n y k y ä ä n kohoaa lak-kit
»a|6»-. s l e l % yhär, km^e^uppiiljjB
asteelle.!
: Lc^Kik8i> KiinastiHrJaclttttesta.: Ta-ää:
nisussa: sattuu y^
möukselUI^^-töaa;te«^^' ytelsen v ja
valta^umf kehftt^rmis^ ^pssa^^KJii-^
xtair^ p^tlietadaatin''
kot^.«v«^? 4)9aUlStU^ttS3^::i^^
-leluihäit-Ckuta^
ii^f :tii!2enksti^^
iöd^set-: pcaijofe-l^ttnasdi^,,^ ma^l^j?
he* eteläasäi jne.): Tföy^enl^-^iä^
inieiaV jouäeoja; ja m a ^ , u ^ ^ -^u,r
äta- s i i r ^ tän^ liikfteOT^ rtl^-
JSlitä- esim^kkein^ sp<ä«in'Bh|d5^
Jfenr IBkälitindnm SBStsii^inJii^ ma^-
fanwa.<sa jajn^fc^^
lälsteK: erikbinc^ a^0ivisu^ .nlUsr
5är taifeitdtässa.- F i n ^ ^t
«t^ryät-|a.a%va| yjÄjsumJg^nöST
%ä,r ja:: svaae^i^^m- i r f i ^ ^ s ^ . it^i?
i m f e ^ • Johtto: tail9B|b^lj^'
iuBay penBtM*l^*9lEoe|^
taa ja^ voäu|fa^ä^[^ttQä:- ta|M|^Bfe
pertahsmia vastauur^ Vid&TOii lalc-
Jsbliikkeen semmlcsena syntyi In-kutom^
tyiiläi^tpp
.jiaista. tavattoman laajotoi»:^
kojon osallistuminen slUieii,;f=»«
k u i n lakkojen ; pretön
sisukkuus. K^ikKsa,. laJSt^
työläiset kahden' viime "viioi^,
, k a n a ; ; dsplt^fl^spt ; slgjö?..^ t*^
vallank!«ji^*6ejlls^ft s J i l ^ ' *
;; j K p n t e e n t c J j e v ^ kp^a-;
•^i^£.lai|dtotai§telrt^^ «e^
.-fettä^ laajat työläisjoukot - i ,
huolimatta osoittavat, suiffte;
..luhiJufi, ja v^taavat
B^^JLteeen : v a s t ahj
' B^ldss;^-. l a k p i K a , j a : ta
i ^ a u f e i s s a o n va
VelJäfammattUliseUa vi .,
tassaan porvariljisejj. = ^
työnantajien ja r e f o r ^^
•plS^lliittokpiieis.tpn..
;p^Criutkn».. R???^^'®"^
Ä t P l w n p i s t o . on.^i.
ipgigga. k^usjgrjcstöKSfe .J
' t ^ Y ^ s l öp i^^O-^P'? ' ^ ^^
mä-kw§stuu Eiin,ä;n»ö_
l a . , hyyln-. harkl^u^*:,!?^
l^Jiao ÄPH^että tuigi™--
. • IJggj^ikin. ^^'^^^^^^^M
j « ö « ^ U 5 t » , työläisUs,-..^
^^töJ|lJtpl59nS»stQ9sa, Jf_rJ
.bJevign k&OPayaji.eas^?^
feen - silitellä vallitsevia;^
.'ja kääntää tyytymätt^c^J
-jen huomion anoTOul^tj'
asemasta. Edelleen li?,*?^
. a i ^ J * että., iakftt: 0Yi\iW
K^jMsfcBJpydfille h i y l ^ B i^
-UtesB, j » , toivottoniiBt^:™'
kasÄ; Jp?% t y j "
muiföbi6.,,hxyln.:i
relöimistiset
erilaisia äänestj-ksiä
'^ua^at, aikana. Jos
kMa on-: antautti , ,..
" * »öayat he- taistetaii?^
' 'teeHispade^:, *
bni p ^ ^ '
i«»t^-lie. käyyät
j^lB^tekaisia ^ ^ ^ ^ o
*tairSa«rixltsena; on J » ^ -
tjiiJteii.maahan ii^mr
ji^^SÖRBiMi: rivfea. °*
#^i'hättgswk^ sosäUi^a
^ehiBiäajlen k a o ^ l ?:
.tSi^öiiö'-, akÖ|^~^
hsMUkifVt- purfa?l3»:
ne* pyr«^^l«Öffl«B _
iäk^tä, ennenkum.».