Vapaus, March 21, 1930

              perjamaina, maaiisk. 21 pmä — Fii,, March 21
/ A P A US
« « i M r a d at ^ T M I O U K * DcyutaMt. O B M « . IMCCI» ctaa « « i Mt
No. 68
Vapaa* B«a « f . 4«4tan- Oat.
ryöTäen U r h e i l u l e h d e n taholta jä
aeiriän i a i i c k i e n myötävailcutalcsei-t
u i i a a n julkaisemaan eriitotnen
C a n a d a n - n u m e r o jalmnnuksen a-jolssa.
joten j o s e k i n k i i n n o s t a a leh-levlttämään.
Samalla täöä
pj»; valtaknhnftn
luksessa.
V i i m e k s i saapuneesja S a k s a n m e ­tallityöläisten
liitjpn äänenkannatta-j
i>0—40 d o l l a r i n k u u k a m i p a l k a l l a ? Heidän työnsä on epäilemättr
y h t e i s k m m a l l e vähintäin yhtä hyödyllirien k u i n j o n k u n m i n i s t e r i n.
" J o u r n a l i n " kaltaiset fausealais^rt lausunnot j o u t u v a t o i k e a an
valoon, k u n rinnastetaan niitlen m a i n i n n a t m i n i s t e r i p a i k k o j e n tä^vt-tämiseätä
" a n s i o i d e n ci^ui varallisuuden"'•peni>te«^lla Fergu-sonin eh-1
d o t u k s e e n , että e h d o k k a a k s i v a a l e i s s a k e l p a i s i v a t v a i n v a r a k k a a n ka-[myöskin huomautamme seuroiHe a i -
p i t a l i s t i l u o k a n p o l i t i k o i L - i j a t , j o t k a pv.«t\'\ät asettamaan v a a d i t u n ta- ^ ^ ^ ^ ^ h a n k i n n a s t a tätä numeroa
k a u k s e n . J a mitä tujee - i i h e n . että ' ' ^ m i n i s t e r i t k i n ovat i h m b i ä " iti
. . . . . - -L -LI • f • -I - r>ä p a a l i a , n i i n saamme S i i t ä o i k em _ ^_
a l t t u n a k i u s a u k i i U f f , n u n - u h e n nähden j o k a m r - n työläinen, o n s e u - i^omean j u l k a i s u n . L u e t t e l o Työväen j t c n työnsaantlmahdi
r a n n u t , m i t e n p o r v a r i v a l t i o n p o l i t i i k k a a runnataan yksityispäaoman Urheilulehden t i l a a j i s t a eti p a l k k a , latmissa, Alanfeomal
erikoisessa sooje.
j a s s a (MetaUarbeiter-Zeitsmg) oo
j u l a l s t u k h r j o i f a B - " T y & u h t e e t ulko-m
a i l l a T . ^Srjoitukaessa käsitellään
e t u j e n p u o l e l t a t a p a h t u v i l l a kulUsU-n t a k a i . - i l l a vflik#-ilyiHä. ! k u n n i l l a on seuraava:
TXLAVSaUCUT:
i.. t::^. i kk. tk.3i ia 1 klt f L M - — YkijtMbmku. ia ; .1-;, t'^.:v. 6 i k . » > . 5 0 U 1 'kk. Mi».
«t;r3efi;'-ti;;c.i.-,-.-:vMi il.Vi k'iM. l~.</* 'f.r--,:. — A v t i T . . - . : ' ? r.-.-j-'.;i<->-'
enz, - k . — .^••.r •,-• >i«.i»i 5J.<'-» x-uia. k-kJ- i n t . J . -- K
^;^u.-2 t ; - ; : t ;. f,: V <.i;.;' : > - . . r : - . — T . - ; , c ' = 5 i»
Vaatetustyöläisten järjestämisryntäys
Torontossa
jSudbufy, Ont. S»
I T o r o n t o O n t . 22
JEast Windsor, Ont. 15
T i m m i n s , O n t . ' 15
K i r k l a n d L a k e , O n t . 11
! a Porcupine, Ont. 9
va-friimi.sto|ai.sen Solsqua, B . C . 5
Canadan maatalottden alaspäin meno
Canada on suureksi oraksi maanviljelysmaa. Sen merkitys teol-liiCi^
cu suhteessa on kuitenkin vuosi vuodella kohonnut. Etenkin puu- ja
paperiteollisuus ovat tarjonneet kansainväliselle pääomalle riistomah
doliisuuksia Canadan suunnattomien metsävarojen j a halvan työvoi
man ryöstämisen kautta. Samoin on kaivosteollisuus kehittynyt no-
T o r o n t o . s i a O H p a r h a i l l a a n käyriMi>-«ä »viitäv>
vaatetustyöläisten u n i o n järjf->täfiii.-»'k.ii. Työläisten iii>täritä v a l i n i i d i n ^ ' ' 5 ^ ^ ^ C l i f f . O n t
v a a t t e i d e n , erittäinkin nai.-tf-n vaatteidf-» v a h i i i^tukrr- n .'j|all.'i o n h i r v i l -
.. .. rr .. . • • . .1 . . , . . Dunblane, Sask.
t a v a . .1 yopajoi.cfia, j o i s s a teiida.<maisf>ti v u l i n i s t f t a a n nal^lf•n v a a t t e i t a . \Vorthington, O n t .
raatavat etupä^.s.sä naiset. Nämä työläi-tyttJt ovat k u i j a . N t i p a l k a t u t , j a Port A r t h u r . O n t.
työskentelevät mitä epätervfff,lIi.simmiÄ.sä h i k i p a j a o l o i . s s a , j o i d e n v a V K i p b e r l e y , B. C .
l i t e s s a työn k i i h k o on k o r o i t e t t u äärimniilh-en mitä tuhoi«imman k a p - Y*' ^^V^^^'J^\^'
...1 . •, .. ,, , , . . • Steeledale. Sask.
p a l e t y o j a r j e s l e l m a n a v u l l a . K e u h k o t a u t i v a a t i i yha l u k u i s a m p i a uh- o a r s o n M i n e , O n t .
r e j a näiden vähäveristen a l a r a v i t t u j e n I t i k i p a j a o r j i e n k e s k u u d e s s a . ichreighton Mine,
V a n h o i l l i s e t a m m a t t i u n i o t ovat tähän saakka kieltäytyneet järjes Walkerville, O n t .
tämä.stä näitä tvöläisiä. :\Iutta nyt k u n työläisten onizista keskuudessa ^ o i n t u l a , B . C .
Vancouver. B . C .
e r i maiden metalUtyöläisten työcdo-j
a j a u l k o m a a l a i s t e n metaHltyoläis-l
o l l i s u u k s i a E n g -
A i a n K a m a i s s a . Ranskassa,
I t a l i a s s a . Espanjassa Balkanin^, v a l -
, _ tioissa. Ruotsissa^ Soriassa. T s h e k -
vuQSikertaa j^osiovakiassa Ja Sveitsissä. . U s e i m -
' m i s s ä maissa övat työsuhteet k e r ­r
a s s a a n huonot. Englannissa ja
I t a l i a s s a ei ulktmaaaUusilla inetalU.-
työlälsillä ole minkäaiilftlsia työn­s
a a n t i m a h d o l l i s u u k s i a . Pääsy näi­h
i n maihin työnhakua vart«n on
m u t t a k a i k e s t a päättäen t u l i s i n u -
meza Suomen työläisten kohäaTTa
o l e m a a n Suunnilleen SO.
Neuvostoliitossa äskettäin hyvä^>
s y t ^ uuden k a l e n t e r i n m u k a a n « i
vuosi Jaettu 12 k u u k a u t e e n J a j o ­k
a i n e n kuukausi 30 päivään. K u u -
Burritt, Ont
o n alkanut esiintyä merkkejä järjestyrnisr-n taipf-esta, j a k u n v a s e m - Ley^ck, O n t .
m i s t o l a i s e n työväenliikkeen t a h o l t a on lähdetty edistämään tämän työ- F o r t W i l l i a m. O n t
r^ti niiden erinomaisten mineraalirikkauksien kautta, jotka on ve- a b n sorrettujen raatajien jrjestämis^ sSumacher' O n ? '
d ^ y päivänvaloon yksityispäaoman saalistuksen alaiseksi. K o l m a n - Pomot tulleet näyttämölle j a r j . s t a m a a n työnantajien j a keltaisten unioi- Schumacher. Ojit
nckai voidaan mainita, että ulkomainen pääoma, etenkin amerikalai-nen
kapitalismi, on iskenyt kyntensä Canadan huomattaviin koskivoi
miin. Näin on tapahtunut varsinkin Quebecin maakunnassa.
Canadan maatalous, vaikka sen tuotteet ovatkin vielä olleet huo
den välisiä n e u v o t t e l u j a , yrittäen s u u n n a t a työläj.Mf-n järjestymispyrki- p O T t ° ' ^ l t o n i e , ^ n t.
mykse t v a n h o i l l i s e n u n i o n i s m i n r i n t a m a a n . Isicamaur, B . C ;
Toronton vaatetustyöläisten järjestäinisrynläystä on lähdetty v i e - j s h a l i a q u a , C-N.R.
mään eteenpäin työväen j o u k k o j ä r j e s t ö j e n y h t e i s t o i m i n n a l l a . Maali^-k. M o n t r e a l . Que.
Lochdale. B . C .
Hornepayne, Ont. '
Oshava, O n t .
; Nemegos. O n t .
Roseland. Öiit.
C r a i g e l l a c h u e , B . C .
Yhteensä
vaikuttanut paisuttavasti näiden elinkeinoalojen elämään, sillä inhi- v j e ^ . i a ^ . a s s a K O K O U K S ^ «niS aineksella on kuitenkin vielä suurempi merkitys maatalon- olleet_ tybyaen järjestöjen edustajat etta yeljesjarjestöt kaikilla tavoilla
dSsTkuin teollisuudessa. Kun olosuhteet tämän vuoksi eivät ole rahalhsest. ja mtjuten avustavat ^ Kokouksessa teroitettiin mieliin, kre^^t tarjoamaan läheskään tyydyttäviä toimeentulon mahdolli- ««a joukkojarjestojen ja^^^^
suuksia n i i l l i raskaan työn raatajille, jotka maasta ovat ansainneet, «""^u" oon mikah työskentelevät vaa..tust>^alalla.
T^^Z^ ranneutiui maatalous. i Vanhoillisten unioiden pomojen petollisen yliteistolminnan tulok-
V a i ; S e n aavikoilla, missä kalliiden työtä «säästävien" ^onei- 1^^-;;;;'- -at näluävimi siinä^ mitc. kappatyöläiset
den käytäntöön ottaminen j a tuotantokustannusten halventaminen on " ^ y f . t y ö n a n t a j i l l e Torontossa ja Montrealissa. Vasemmistolainen
mahdomnen. on viime vuosina voitu hWaita jatkuvaa tuotannon l i - ::'th"rihtv':U!: k^^^ Nnnpä Winnipegissä on
säystä. Liikatuotannon johdosta j a maailman markkinoilla tapah- J,^^^^^^^^^^^^^
luneideti viljanhintaUi romahduksen takia esiintyy lännelläkin kuilen- Torontossa käynnissä oleva ryntäys koskee läheisesti juuri naisten
vakavin ma^talo^kriisi, joka uhkaa syöltä tuhahnet farmarit ^^^^ t:^'^^''^^'''^- "-vottdukokous aijo-jperikatoon.
'
Tilanne maataloudessa ei ole kehuttava. Ainakin maataloustuot­teiden
viennissä tapahtuneet muutokset osoittavat, että koko maata­lous
oh alaspäin menossa. Ottakaamme esimerkiksi karjantuolteet.
V ; 1925 €atodaata vlfeliin ulkomaille n . 24,500,000 paunaa voita. Seu­raavana
vuonlik''vfeft& a^ 23,300,000:aan paunaan, J a sjta seuraa­vana
vuonna' 59,806^000i^^ , jpaiioaan. Viime vuonna teki, se ainoas­taan
1,900^000 iMiunJaa.
3
3
3
3
3
3
3
3
2
2
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
kokonaan malidoton. J a huonot o-vat
mahdollisuudet muuallakin.
V a i n RansTcassa ovat työolot j o n k im
v e r r a n helpommat . k u i n muissa
m a i s s a maissa. Saksa.ssa ovat me­talUtyöläisten
olot nUnikään tätä
nykyä poikkeuksellisen huonot.
Y l i d y s v a l t a i n Ammattijärjestön
( A m e r i c a n F e d e r a t i o n of Labtu") p i ­t
i viime vuoden l o p u l l a edustajako­kouksensa,
jossa se käsitteli h a l l i n ­n
o n - ehdotuspa, siirtolaisuuskysy-myksessä.
Alkuperäisen ehdotuksen
muTcaan siirtolaisuus A m e r i k a a n / o -
l i s i kokonaan kiellettävä ID vuoden
a j a k s i . M u t t a k u n h a l l i n t o sittem
m i n rupesi epäilemään, ettei se saisi
näin r a d i k a a l i s t a ehdotusta lainsää
dännössä toteutetuksi, n i i n .se t i n
k i s i sutä j o n k u n verran. J a k on
k a u d e s t a t u l i s i otemaan k u u s i v i i s i ­päiväistä
viikkoa. Vuoden ensimäin
n e n päivä o n meidän ajanlaskumme
m u k a a n marraskuun 7 p:nä. V u o ­teen
sisältyy k a i k k i a a n 380 työpäi­vää
j a 5 juhlapäivää- Nimittäin:
L e n i n i n ku(rtinpäivä t a m m i k u u n 22
p:nä. I n t e m a t i o n a l e n päivät tou­k
o k u u n 1 j a 2 p : n ä sekä l o k a k u un
v a l l a n k u m o u k s e n muistopäivät m a r ­r
a s k u u n 7 J a 8 p:nä. AJaxOaslp) a l ­k
a a marraskuun 7 p:.stä 1927.
W a s h i n g t o n i i 5 a sälikötettim äsket­täin
v i r a l l i s e s t i : " A m e r i k a n teräs-t
r u s t i (United Statens Steel Cor­poration)
on saavuttanut ennätys­v
o i t o n vuodelta 1929 lähes -200 m i l ­joonaa
d o l l a r i a " jne. J a m u i s t a ­kaamme,
että tuo s u m m a o n työläi­s
i l l e maksamatta jätettyä työpalk­k
a a ! ;
j o ä o h s i t n i i n pljj.f.
a v i b e i h i n taaskin pi^nis
n y t eräästä beng^eiijät
k a k e r r a n pari vuodes^'
h a a h % j a s i l l o i n k i n >-Sx
moittiSISrh^l—
t a v i a k o i r a t o r p p a r ^ u "^
osasto on r y h t y n . n r a J o3
p i t e i s u n t u o n paheen lu}^^
h a n on nähnyt parhaak?
heidän suojelusiiaartän j .
j u l m a s t i tuomitsee ne k i ^
s u n nnn a j a t t e l i n että jo,
t a i s i t hänenkin mielikki
t y s v e i s u n n i i l l e , jotka
t o i s e l l a tuottaa haalito^
h a i t t a a , juovuk.=L.ca tahi a„
j u t t e l i t o v e r i n i.
Ettäkö x^itäLsi nun un ruvei
ta puohistamaan? kivahdi»
siiä ainn
o l i s i haluni kokeilla, 'mihi,
t a a n v i l k a s j a epäjohdonmt,
m i e l i k u v i t u . ? •"'• itten rupeaisi
232 vuosikertaa
armeija
^ - . „ ..TT melja syntyi hetkellä, joUoin vain
Samti}ta on voin tuonti lisääntynyt. Vuonna 1925 tuotettiin U u - p r o l e t a a r i n e n armeija saattoi s y n -
d^sta Seelannista h . 162,<K^ paunaa voita, v. 1926 nousi tuonti tästä tyä. T s a r i s m i n imperialistisen r o s -
maasta 2342,000 pauna««i, v. 1927 teki 4,904,000 paunaa j a 1928 y^fo^a" ^savuavien raunioiden kes-yhteensa
13.623,005 paunaa eli „ . S5.000.00a Australia lähetti Cam,- ^ ^ ^ , ^ ^ 5 ^ ^ ^ ^ , ^ ^ ^
däan v. 1928 myös n. puolimiljoonaa paunaa voita. kehoitusta seuraten muodostivat
Carfadan voinvieniti on jatkuvasti vähentynyt erittäinkin Yhdysval- r i n t a m a l t a palanneet, äärimmilleen
töihin, jonne e n W lähet«l!m eriininiän n^ataloustuotleita. Vuonna "«Puneet työläis- j a talpnpQi!?al§so-airvoltaan
$1 J$l,899,,',;yuopna 19?$.pjt,vi^lt.a31j400 paunaa e l i $71,-;^0^^^^, linäm^-jlukemattooilssaojjtaisr
lidon vienti Yh«ilysvaltoihfe[<ön^ myös tuntuvasti vä- italuissa. v t a k a l s l n valkoisten K o l t s -
• M a a i l m a n enslmäisen työlälsval- l e h sosialistisen .:räkennastyön'var-;
; t i o n . Neuvostoliiton ' v a r t io
Sen lisäksi myydään muutamilla
p a i k k a k u n n i l l a irtonumeroita joku­nen
määrä, n i i n että Työväen U r -
heilulehteä kaiken k a i k k i a a n leviää
C a n a d a a n n o i n 310—320 vuosikertaa
tällä k e r t a a . Tämä määrä e l ole k o .
v i n k a a n korkea k u n otetaan h u o m i ­oon
se s e i k k a m i t e n suuressa mää­rässä
m u u t a m i l l a p a i k o i l l a , e t e n k in
j u u r i i s o i m m i l l a p a i k k a k u n n i l l a , on
m a h d o l l i s u u k s i a sitä määrää kohot-taa.
Sudburysisä leviää lehteä k i i ­tettävän
paljon, mutta siitä nume­rot
putookin h y v i n alas. v a i k k a on
m u i t a k i n i s o i m p i a p a i k k a k i m t i a jois-
.sa olisi m a h d o l l i s u u s s a a v u t t a a Sud-
Ijuryn määrästä a i n a k i n puQlet e l ­l
e i enempää, j a m l k ^ i myöskin 5ud-gressi
asettui samalle k a n n a l l e . Y h .
d y s v a l t a i n Ammattijärjestön porva
r i l l i n e n luonne p a l j a s t u u tässä siir-t
o l a i s t en maahantulon ehkäisemis
p y r k i m y K s ^ ^ kaikessa alastorauu
f de.ssaan.
•
Siitä, millä t a v a l l a mies- ja nais­p
u o l i s t e n äänestäjien äänet j a k a a n ­tuvat
eri puolueiden osalle yleisis
sä vaaleissa, ei yleensä voida saa
d a tarkkoja nmneiroita. Berllinissä
on kuitenkhi Jonkun aikaa käytetty
s e l l a i s i a v a a l i l i p p u j a , joiden perus­t
e e l l a täniä seSkka käy selville
k u n sltäva-stoin
-i^ösvoarmeljat: u o-/at kapitalistisen
r i i s t o n j a ^väkivallan symbooleja.
Tämä kuvastuu myös näiden a r m e i ­j
o j e n erilaisesta . y h t e i s k u n n a l l i s e s ta
buryssä ..voitaisi' tuöla. j ä ä r ä ä , ' k ö -
i m p e r i a l i s t i e n bottaa k u n o i k e i n otamme asiaan
k i i r m l vähän n i i n k u i n k i l p a i l im . k a n ­n
a l t a . K o e t t a k a a h a n siis seurojen
Työväen U r h e i l u l e h d e n asiamiehet
t a r k a s t e l l a edelläolevaa luetteloa Ja
Sadasta annetusta
n e t t u :
äänestä oU an-
032. Kemian j « maidoD
hentyhyt, jbhtueh toiHliaöUisesti U . S. A : n a s e t t a m i B l a t t i l l e i s t a . Ichackb, JDenikln. W r a u g e l i n ja>4iit)
Ennen öiiCaÄaaa myös liuÖtaAlavamu^^^ vientimaa. V u o i i h a ' ^ ^ ^ » ^ ^ ^ U ^
1925 lähetettiin maasta 2,690,000 tusinaa kananmunia, multa v -1929 ..j^tgyj^j^j^jj^^;^^ ^^^^^^ tunnetuiksi
ainoastaan 919,767 tusinaa. Englanti kulutti ennen suurimman osan 1 punainen armeija perustettiin 23
Canadan uloslähftltämistä kananmunista, e l i 2,330,830 tusinaa vuonna p n ä h e l m i k u u t a 1918. j o l l o i n sen
1925, mutta vain 782.910 tusinaa V . 1928. Munien vienti Yhdysvaltoi-" ' ' ' ^ i ' ' ^ " , „ " ° " o V henkeen.
V , . , . _ V i . ^ . ^ t . - i _ 1,1-1 • ,1'!C-ien 1918—-21 taistelujen aikana
hosvoi nousten korkeimmilleen
n a i s e n armeijan ..;konxentajat . o v a i
työläiisiä j a työtät©'ieviä talonpoikia.
•..Tsarismin armeijan •.päällystöstä,
kuului-5:1,5, .aA<ifilietQo».:.Äl Ri:oao
suurporj/aristöon..da-, .loput-;..muihin.
porvarisäätyihin,'.;Puna-armeUan: ko-;
hin on melkein kokonaan lakannut
Vertauksen vuoksi mainittakoon, että munia tuotiin kuluvan vuo-uiiiurrainittrna vuonna, j o l l o i n s U -
den ensimäisen kahden kuukauden aikana maahan yhtoensH
tusinaa e l i y l i kaksi kertaa niin paljon kuin koko viime vuonna.
Kim kaikkien maataloustuotteiden viennissä on- tapah^imtit
.'•)97.Hr.7!hcn k u u l u i 14100,000 miestä. T ä -
;:>i^n: .i;;:k?''n on m i e s l u k u a taas a -
i k n n ' " l n jn on nyt 552,000. T s a r l s -
, ,. . . . . . ^ , . , , ,1.. ameljan miesvahvuus o l i r a u -
b u o n i i U l a v a vähennys, merkitsee se sita, etta L a n a d a s s a e i talla hetkellä ; r - J ^ r a n a 1 423.000 j a i m p e r i a l i s -
osiinny ainoastaan vehnäkriisi, vaan maatalouskriisi a l k a a olla j o k - t t — n rosvoscdan ollessa korkeira-sfeenkin
y l e i n e n . Se merkitsee myös aitä, ettei pula ole suinkaan äsken ! ^ ' " a a n 15.123.000. Näemme siis,
syntynyt, vaan jatkuvasti kärjistynyt viimeisten viiden vuoden aikana t^tJ^lf^^iLr.^^^^^^^^^
V t\\. t f\L 1 - 1» ... ...... valtio on vähentänyt seisovan a r -
Kysymys on ollut p a r l a m e n U s s a Ottavvassa käsiteltävänä, m u t t a m i t a a n ^^giian suuruutta noin 2;3 t s a r i s t i -
ratkaisua ei tietenkään ole voitu löytää; eikä voidakaan löytää, sillä seen Venäjään verraten, siitä huoli-tilanne
on nykyisen järjestelmän tulos. Kaikilla maatalouden aloilla m a t t a , että sitä k a i k k i a l l a ympäröi
ponnistelevat vähävaraiset viljelijät joutuvat taistelemaan nykyisen jär-; ^^^«^l^^^ i m p e r i a l l s t l v a l t i o t . Puna-r
. , .. . . . » »JT • » 1 • • . / r a^-meijan menoarvio nousi v. 1928
jestelman pamostusta vastaan. Monissa tapauksissa joutuvat farmarit j-oko N - l i i t o n menoarviosta 12.7
asemaan, j o s s a eivät enää k y k e n e tuottamaan marlucinoita varten, v a a n nros.. K U U sitävastoin vastaava me-s
a a v a t farmeistaan ainoastaan jonkinlaista elatusapua, poikien j a t y t - noerä esim. P i l s u d s k i n fascistisessa i d e n r i i m a l l a.
tärien ollessa pakoitetut hakemaan raha-ansiota kaupungeista, tytöt ^^Jf^assa o n 35 pros. ityöläisei
bokbonpanosta. Imperialististen ar.''-^ucma:atte, etjä m o n e l l a olisi p a l -
meijojen päällystö on k a p i t a l i s t i s e n j o n tekemistä j a mahdollisuuksia _ _
valtaluokan käsissä, jotavastohi p u - i m y ö s k i n Työväen U r h e i l u l e h d e n l e - [ ^ ^ " ^ t u t k i m u s " " jossa"l<>dettiln.
._ . . Vikin kohottamisessa. loaivaooo» , j
n . m.
KeskustaUe (kirkolliset) 62.1 37.9
SaksalaiskansaJUslUe . . . . 59.5 40.5
S a k s a n Kansanpuolueelle 56.3 43.7
Sosdem. puolueelle 525 47.5
Demo-krateaie 52.1 47.9
K o m m u n i s t i s e l l e puolueelle 45.6 54.4
K a n s a l f i s s o s l a l i s t e U l e . . . . 46.9 53.1
S i i s : naiset äänestävät suhteelli­s
e s t i enemmän sellaisia puo^uelta^
j o t k a ovat v a n h o i l l i s i a Ja vähem
män sellaisia puolueita, j o t k a ovat
r a d i k a a l i s i a . Toisin sanoen: a i n a ­k
i n B e r l i n i n naiset ovat m i e l i p i t e i l ­tään
vanhoillisempia kuin miehet
K a k s i vuotta sitten suoritettiir
Til^stckaavakkeei y:Ii^^ .
'.''TJseiampari k e r t a a n oleihmo j ö h t i o -
niauttanieet tilastokaayakkeideh
m f i n t a J i s t a : o U , v : n v 1927, päättyessä' täyttämisestä ja palätrttamteestä.
teollisuuatyöläisiä 25.9 pros. j a köy­hiä
talonpoikia 33.2 pros. K a i k i s ta
p u n a - a r m e i j a n komentajista on 85
m u t t a huomautamme s i l t a vielä ker-'
r a n , että nie t u l i s i täytettyinä palä-että
45:50 Saksanmaukaik palkka
v i i k o s s a oli a l i n , millä työlälnfen
s a a t t o i h a n k k i a itselleen kaikkein
välttämättömlmtoät. elämisen tar­peet.
Nyt o n jälleen s u o r i t e t t u tut­kimus,
jonka m u k a a n Saksan me­tallityöläiset
ansaitsevat keskimää­r
i n ur^katyössä 5iS;10 j a t u h t i -
prqs. ottanut osaa k a n s a l a i s s o t a a n ' « » « " " ^ ^ ä on v a s t a m u u t a m i l t a s e u -
j a 48.1 pros. k u u l u u kommunistiseen i " ^ ^ * ^ * * ne t u l l u t , joten . h u o m a u t a m -
'me tästä nUlle seuroille mistä niitä
u t t a a t.k. l o p p u u n mennessä. Tähän työssä 53:60^_SäksahmMto^^ vUkos-sa.
Jos näistä vähenentäan vero- ja
vakuutusmaksut Jää p a l k o i k s i urak-puolueeseen.
P u n a - a r m e i j a eroaa i m p e r i a l i s t i ­sesta
armeijasta myös siinä s u l i - i
teessä, että jokaisella p u n a - a r m e i ­j
a l a i s e l l a on samat poliittiset o i ­keudet
k u i n k o m e n t a j i l l a Ja j o k a i - }
s e l l a NeuvostoUiton kansalaisella. I
I m p e r i a l i s t i s e s s a armeijassa ei j
s o t i l a a l l a ole mitään oikeuljsia. |
k a i k i s s a suhteissa neuvosto-kansa- i
l a i n e n . V i i m e i n : Punainen armeLia j
ei ole v a a n työläisvaltion s o t i l a a l l i ­nen
vartio 3> s o s i a l i s m i n puolusta,
ja. se on myös k u l t t u r e l l i n e n j a s i ­v
i s t y k s e l l i n e n k o u ^ . P u n a - a r m e i ­j
a s s a koulutetaan sotilaat k a i k k i in
e r i l a i s i i n tehtäviin, jotta ne jätet-tyään
a r m e i j a n voivat osallistua s o ­s
i a l i s t i s e n rakennustyön valtavaan
tuotantoprosessiin, toisten toverei-ei
ole vielä palautettu.
Työläisurheilutervehdyksellä:
katyössä 50 j a tuntityössä 57:70
S a k s a n m a r k k a a viikossa. Joten S a k .
s a n metaUityölälsten palkat ovat
Paavo Ruohonen.
C . T . U . L : n suom. Jaoston puolesta, a » ^ t . , f
*^ rUttävät k a i k k e i n välttamattömim-p
i e n elämisen tarpeiden l i a n k k i m i -
seen — mikäli saavat t i l a i s u u d e n e-des
tuon huonopalkkaisenkaan työn
tekoon.
Työläisten palkoista puhdenaollen
v i i t a t t a k o o n tässä erääseen mielen­k
i i n t o i s e e n r e a l i p a l k k a t i l a s t o o n . S i i .
nä on m e r k i t t y E n g l a n n i n työläis­ten
reallR^lkka 100:11a. TShän ver­r
a t t u i n a olivat allamälnittujen m a l -
Ammatillii^n liike
Lyhyesti sanoen
Suomen sosialimlnisteriön J u l k a i -
Toronton oodda
N5yttä«nötBidetta. A l l e k i r j o i t t a ­nut
tahtoisi puhua vähän t o d u u t en
s a n o j a viime l a u a n t a i s e s t a näy-telmätilaisuudesta,
sillä on a l e n ­t
a v a a s e l l a i n e n e s i i n t y m i n e n j o k a i l ­meni
m u u t a m i e n v a n h i m p i e n näyt-teJijöiden
j a v a n h o j e n osastomme
jäsenten taholta. E n t a h d o tällä
h a l v e n t a a näytelmäseuraamme, s i l ­lä
eihän k a i k k i meistä ole s a m a n ­l
a i s i a . M u t t a pieni h u o m a u t u s on
p a i k a l l a a n j a o l k o o n .se s a m a l l a o-piksi
s y y l l i s i l l e — että s e l v i n päin
pitäi.si näyttelijöiden esiintyä,
e t t e i kappaleen o h j a a j a n t a r v i t se
r o o l i kädessä t u l l a viemään epä­k
u n n o s s a olevan osaa. Onko tämä
k a u n i s t a j a t o v e r i l l i s t a ! P i l a a t te
sillä i t s e n n e j a t o v e r i e n n e m a i n e e n .
M u u t e n k a p p a l e e n e s i t y s meni k o h ­t
a l a i s e n h y v i n , eräitten t o i s t e n p u o ­l
e s t a . V a r s i n k i n tov. P a r v a i n en
N u o r e n a L u o t s i n a v e i o s a n s a k i i ­tettävästi,
saaden k u k k i a yleisöltä
k i i t o l l i s u u d e n osoitukseksi. A n n i ­k
i n osan esittäjä M i s s N i e m i n e n o-l
i s i saanut o l ! a vähän l u o n n o l l i s e m ­pi
esiintymisessään, v a r s i n k i n s i l -
i n i e n v i l k e t e k i . epänormaalin' v a i k u ­t
u k s e n . Muistanen halua; p u h u a s en
eiiempää, sillä n e menivät mikä. p a ­r
e m m i n mikä h u o n o m m i n . ; J l i ^ t t a
l o p u k s i t a h t o i s i n h u o m a u t t a a , että
j ä t e t ä ä n hyvät t o v e r i t se "miestä
väkevämpi'* pois tällaisista t i l a i -
; u u k s i s t a , n i i n että tämä o l i s i e n -
.rimäinen j a v i i m e i n e n k e r t a.
S i v u s t a k a t s o j a . .
palveluksesta tahi tehtaista, pojat tehtaista tahi metsistä ja kai- """""""Xr ••
r . i . - . . . - »«.....^i _i- . _ _ ? ! _ . r : V _ i - . .^-^ 1 .... 1 valtioiden palksaamista armei- meija puolestaan sosialismin e t u -
P u n a - a r m e i j a eroaa i m p e r i a l l s t i s - i p u n a i s t a a r m e i j a a j a punainen a r -
. , . , t ^ 1 , .~n v a l t i o i d e n palkkaamista a n ' ' '
voksista. Mäatalousproletariaatm kehittymihen Canadassa on sitä h u o - j o i s t a ennenkaikkea_siinä. että se v a r t i o l i n n a k e t t a : Neuvostoliittoa,
mattavampi, kun otetaan huomioon, että siirtolaisuuden m u k a n a on
tullut maahan paljon euroopalaista maalaisköyhälistöä, jotka ovat to­della
yrittäneet asettua farmeille, joutuen elämään mitä vaivaloisim-missä
oloissa.
HaUitttsherrojen '^nälkäpalkat"
Samaan a i k a a n k u n Ontarion maakunnan pääministeri Ferguson
o n esittänyt l a i n l a a t i j a k u n n a l l e , että ryhdyttäisiin e r i k o i s i i n toimen­p
i t e i s i i n , j o t t a estettäisiin k o m m u n i s t i s t e n työläisten e d u s t a j a i n pääsy Työväen UrheOnlchti j a sen C a n a -
semassa "SosiaUsessa A i k a k a u s l e h - j d e n työläisten r e a l i p a l k a t seuraa-
•dessä" tehdään ^ I v ä ä työoloista j v a t : Y h d y s v a l t a i n 180, C a n a d a n 160
E n g l a n n i n 100, R u o t s h i 85, H o l l a n ­n
i n 82, S a k s a n 70, R a n s k a n 56.
B e l g i a n 53 J a T s h e k k o s l o v a k i a n 45.
S i i s . Y h d y s v a l t a i n työläisillä o n t ä ­män
tilaston mukaan lähes puolta
mrm mm
Canadan TULin suom.
jaoston seuroille
maakuntavaalien ehdokkaiksi, pitäen tehokkaana keinona k o r k e a n tn- dan~muncn>
kutirahan määräämistä ehdokkaille, on Ferguson esittänyt toisen eh­dotuksen,
jonka mukaan maakuntahallituksen ministerien p a l k a t k o - K a i k i l l e , jotka ovat läheisem-roitettaisiin
nykyisestä S8,000:sta SlO,000:iin vuodessa. seuranneet urheilutapahtumia
0«awa " J o u ^ a r J e h d ,en.eh.ii ,ä,ä ™i„U.erie„ p a . k a n k o r o i . u s . » Ä Ä / Ä
aikomusta ty7dytyksella, selittäen etta niinkm edesvastuulhsessa toi-j^n urheiluväen oma l e h t i , a i v a n s a ­meissa
olevan hallitusvirkailijan tulisi saada s e l l a i n e n palkka. että;moln k i d n yleisten tietojen välittä-tulee
kunnollisesti toimeen. Lehli^huomauttaa hurskaasti, että Ca-jjinä ovat työväen omat sanomaleh-n
a d a n kansa ei halua, että ainoastaan rikkaat miehet, jotka eivät o l e välttämättömät. MeUle tämän
„ , , , » . . . . . . . . . jraantereen j a eri'aoisestl j u u n C a -
nippuvaisia palkkakysymj^sesta, voisivat toimia m m i s l e r e m a . v a a n ; „ a d a n urheilumiehUle j a n a i s i l l e on
että näihin asemiin pääsisivät tavalliset kansanmiehet '*kykene\äisyy-jTyöväen U r h e i l u l e h t i tullut lähei-tensä"
perusteella, mikä o n muka mahdollista, jos palkka o n s e l l a i - seksi sen t a k i a , että se edustaa sitä
n e n että vähävaraisempikin tulee sillä toimeen. Kun palkka on riit- urheUuliikkeessä. jonka e-
« .. . , .. 1- . 1 - - 1 .... . teenpammenemisek^ j a v o i m i s t u t t a - tava, n n n ei ole n u n suurta kiusausta kayttaa v i r k a - a s e m a a v a a r i n s i - n , i , e j j s i ^ e j j ^ olemme täällä työs-
Tutuloja saadakseen, sanoo lehti. i kennelleet j a .touhunneet sikäli k u in
Työläiset ottavat tällaiset puheet pilan kannalta. Ja sitä ne ovat ole^nnie voineet. Työväen TJrhellu-j
o 9 verrataan herrojen ministerien m-kyisiä palkkoja tvöläisten palk-.^^^^^^^^^ J " ^ ^ saamamme kirjeen
K i t i n korkemtaan neljänneKsen ministerin palkasta, jonka lisäksi t y ö - n a i s t e n huomiota tämän lehden t u -
läiäen toimeentulo o n sangen epävarma, sillä koska tahansa työttö- kemiseen juiu-i nyt. sillä Suomessa
myys voi olla edessä. ÄKtä sanovat taasen n e tvöläiset, jotka kuu- ^^\*^^ tiedämme. \^nitsee anVara
tamd. ovat turhaan hak«,e« tySÖ? EMI ne . y ö l ä i ^ jo,ka likaisissa SSt^^alXiu'TvöväTn'''^
metsäkampissä asuen raatavat tah-oi paldcasessa märissä vaatteissa ^heilulehden taloudelliseen asemaan.
S u o m e n tärkeimmissä kaupungeissa
k u l u v a n vuoden, ensimäisinä-rflkkoi-n
a . K a i k k i e n kaupunkien kohdalla
S i k s i Neuvostomtpn o n m a i n i n t a : «Työolot v a r s i n h u o -
ja talonpojat rakastavat j n o f . 'Työttömiä miehiä on ollut
r u n s a a s t i . 3 k e r t a a n i i n p a l j o n k u i n j p a r e m m a t j a B e l g i a n työläisillä lä-v
a s t a a v a n a aikana viime vuonna'. \ hes puolta huonommat r e a l i p a l k at
'Työolot tulevat todennäköisesti | k u i n E n g l a n n i n työläisillä. Suomen
yhäkin h u o n o n t u m a n ' . 'Työmark- työläisten realipalkoista E n g l a n n in
Kirjeessä m.m. s a n o t a a n: "Meillä i k i n a t huonommat k u i n koskaan e n - ! työläisten r e a l i p a l k k o i h i n verraten
täällä Suomessa o n tällä hetkellä e- *
r i k o i s e u ankara taloudellinen pula.
j o t e n suuri osa v a r s i n k i n nuorem­masta
työläisjoukosta o n i l m a n työ­tä,
josta johtuu, että he eivät v o i
lehteämme t i l a t a koska ei ole päi­vän
leivästäkään monellakaan tie­toa.
Olisi k u i t e n k i n lehteämme p i ­dettävä
yllä tämän pulakaudenkin
a j a n . joten olisimme erittäin k i i t o l ­l
i s i a , jos saisimme sieltä 'rapakon'
t a k a a entistä enemmän menekkiä
l e h d e l l e n i h i e " .
Tämä kirjelmä jo yksistään p u ­h
u u sen a s i a n puolesta ja«;ta o l e m ­me
tässä aikonut myöskin puhua,
j a sen vuoksi ryhtykäämmekm o i ­k
e i n tositoimella j a t a r m o l l a k i i n ­n
i tähän asiaan jokaisella p a l k k a -
k u n n a l l a , että voisimme a u t t a a S u o ­men
urheilutoverelta lehtensä ja
meidänkin lehtemme pj'Styssä pitä­misessä.
Sillä n i i n k a u a n k u i n m e i l ­lä
itsellä e i ole omaa suomenkielis-'
tä urheilulehteä. joudumme v a r s i ­n
a i s e n a urheilulehtenämme
mään Työväen Urheilulehteä. Seu­raavassa
tulemme j u l k a i s e m a a n t i ­l
a s t o n m i t e n p a l j o n Työväen U r h e i ­lulehteä
menee k u l l e k i n e r i p a l k ka
nen* jne. K a n s a l a i s t e n työvoima o n l e i ole o l e m a s s a - l u o t e t t a v a a t i l a s t o a.
Isken näkökulmasta
A k k a - j a p o i k a j u h l i t t a . — T a ­v
a l l i s e s t i ensin p u h u t a a n i l m o i s t a,
m u t t a ne ovat näin keväällä n i in
s e k a v i a e t t e i niistä v o i s a n o a m u u ­t
a k u i n että on o l l u t keväisiä i l ­m
o j a . Sen s i j a a n v o i n sanoa, että
ne suuret akka- j a p o i k a j u h l at
äällä Tiraminsissä o n n y t j u h l i t t u
a i l o a j a hälinää o n o l l u t . A i n e e l -
i n e n t u l o s j u h l i s t a o l i k a k s i s a t aa
d o l l a r i a j a r a p i a t päälle. Tyttö­j
e n j a u k k o j e n t a h o l t a o n k a i k en
a^kaa saatu k u u l l a s e l l a i s t a y l i ­mielistä
n a u r u n kihitystä, m u t ta
rinään.
— E i kannata vasikan
r u v e t a kilpajuoksuun. .iUj;
j u o s t a samaa päättjTnätöntä'
g a s t a siksi kunnf? c^pp; ^
j a toisekseen nämä jutut käy
h o i k s i , joten jääkäämme
m a a n u u s i a a.-ioita.
Meillä ihmi.^iUä on ^.U^^A
n o j a omina:.suuL=ia, että »e
l u t a m m e paljo aikaamme ja
g i a a m me hukkaan, hakie
t o i s t e m m e .silmistä roskaa,
m a l k a peittää jo omamme
l o i n k i n , k u n nu-i<iän olisi tii
tävä katseemme nähdäkseminp
t ä v a r j o p u o l i a , jotka paina'
k a i s e n työväenluokan jäsenen
t e i tä j a oli.si yhtei.srintamalla
n i t e l t a v a keinoja miten
t a a k k a a oli.si para.> .«aada h
n e t t u a , ilmenipä mi.s.sä mu,
tahan.sa. Eikä kuten seuraa'
j u t t u o.soittaa: '-.Se ja sekin
kilö on pappien tuttavia ja
käy sotaa koiratorpparia v;
j-j^-e- Näin .sanoen koetetaan
tää sekaamme epäluulon
j'a tehdä agitatsionia koitatoi
r i e n hyväk.si. Sivumennen
m i e l i k s i lohduttaa, että onhan
t a t u l l u t oltua oikein l a u _ .
t e n tavoin pappienkin tuttavu'
sa, sillä tämänkin raapu.stelij|l
k e r r a n mäailma.';.sa joutunut '
m a a n sivey.';alkeensa rippikoi
j a sitä . tietä joutunyt käy
" h e r r a n pyTialra 'öhtdbiffefeTiy'
t a p a h t u i rioin. ^fl fva,q^t;/^
j*a sen jälkei.senä aikana^ jöai
p a r i , kolme kertäd'fiok^n^
j ) i l l e l a k k i a , joten seurustelaa
s i i s t u l l u t tehtyä. Koska oi
e t t ä edellisellä on sekin taiii
että köifätörppari olisi valittavi
n e n pappia tuttavuustoveriksi,
v o i n sanoa, että siinä on vil
y i s s a kahden pahan väliltä, oj'
i n o l e r i i p i parempi. • '
i^aujäostollamme oli t.k. i j
kOkouö, • j o s s a tehtiin tn.ni'.'.
t o i m i a näytösiltania 't.k. £}
i l l a l l a , ' "ijossa tullaa»' esi
k a p p a l e " P e k k a Kalikan ja^i
K a n a s e n ävioliittoyritys". Sti'
t y s t i kaikki rientää katsoi
k o s k a on p a l j o muutakin ohji
j a sisäänpääsy vain 25c
Niks Ni
Wanup, Ont.
p a n k a a p a t o i m e k s i e n s i n j a näytr
täkää m i h i n te o i k e i n p y s t y t t e.
Sillä se n a u r u se v a s t a p a r h a i t en
k u t k u t t a a , j o k a v i i m e i s e k s i n a u r e ­t
a a n . Jäämme o d o t t a m a a n k u m ­m
a l l e j o u k k u e e l l e se k u n n i a t o ­d
e l l a k u u l u u.
P a i k k a k u n n a l t a p o i s m u u t t i F r a n ­cis
W u o r i , yksi n u o r i s o m m e p a r ­h
a i m m i s t o a . Hänessä m e n e t t i osas­t
o innokkaan tainiihenkilön m o n i s sa
tehtävissä. A k k a - j a p o i k a j u h l a t o i ­m
i k u n t a p u o l e s t a a n t o i v o o saman­l
a i s t a ^ o s a n o t t o a työläisten y h t e i s ­t
o i m i n t a a n u u d e l l a k i n p a i k k a k u n ­n
a l l a . — —a.
K a n s a l l e voimme i l m o i t t a a , että
venäläiset autuaat ovat vieläkin k a ­dotuksessa.
P o r v a r l v a l t i o l d e n uskovaiset, se­k
a i s i n k a i k k i katoliset Ja protes­t
a n t t i s e t ysa., koettivat synnyttää
o i k e i n Jyrisevän vastalause. Ja r u -
k o u s r y n n i s t y k s e n Venäjän autuai­den
puolesta, jotka kuulema por­v
a r i e n mukaan ovat kuolemassa
M u t t a , kuten sanottu, siitä ei
näytä tulleen mitään. Pyhät isät
lienevät katsoneet mahdottörnaksl
näin aineellisena aikakautena v a i .
k u t i a a rukousten voimalla, joten
ovat k a i r u k o u s t e n asemasta alka­neet
muiden porvarien t a v o i n t a h ­k
o t a miekkoja pblsujen päiden l i s ­t
i m i s e k s i . Ennenvanhaan, silloin
p u u k u p i n aikaan, uskoi jokunen
Järjentehjoiltaan vajavaiseksi j ä ä -
n37t p a p p i k i n , että ruk9uksen v o i ­m
a l l a voidaan vuoretkin siirtää^
m u t t a nykyään alkavat h e k i n e n -
h a n a k a m m i n r i s t i r i i t a i s u u k -
i h a n sukupuuttoon polsujen h i r m u i ­sen
t e r r o r i n a l l a . T . k . 16 pnä, t i e t o .
Jemme mukaan, piti n i l a kaikissa
k a p i t a l i s t i m a i s s a oikein jfatviruko-ukset
j u m a l a n v i h a n langettamisek- 1 tistä
s i jumalattomien polseviikkien i s i e n sattuessa t a r t t u a kiväärin t u o -
päänmenoksi. m u t t a o n t a i n n u t k o - i m a a n apuun. Ovat katsoneet k a i -
p i t ä - k o homma Juosta hiekkaan, kos- i k e t i , että kyllä se i h m i s e n keksiniä
k a p a m a a i l m a l t a ei ole kuulunut | r u u t i on sentään e r i p o i k a a kuin
l u i s k a u s t a k a a n senlaatuisista me- väljähtänyt pyhähenki, «Jonka v o i -
n o i s t a .
K u t ^ kaikki muistavat, aloitet.
m a i l a ennen t e h t i i n "Ihtaeitä".
H y v i n suurella syiriä-icapltalisti-k
u n n a l l e Canadassa j"a k e h o l t a m m e Itiin ä i n i t t u " p y h ä sota" eriitäiii maiden uskovaisten touhun e_p^S on-t
o v e r e i t a huolellisesti tarkastamaan j s u u r e l f a väellä j a v o i m a l l a , paavi riistttmiseen qU k n i t e n j t i n se ^ I n iä
tämän luettelon j a t o i m i m a a n , että'ristineen j a latJtestantlt Iiut-heruk-'ryöppy, j o n k i itse NeuvostöUitii
s a a t a i s i i n m a h d o l l i s i m m a n moni u r - | sen katekismuksineen psettuivaC uskovaiset uäkontreljiensä ni<:Trftyw
heilumies j a n a i n e n Työväen U r h e i - : Johtoon, j a n i i n sitä p i t i pitää o i - antoivat- Nämä n i m . selittivät, et-l
u l e h d e n l u k i j a p i i r i i n.
•Varsinkin n y t o n k o r k e a a i k a t ä -
myöskin tunnustivat, että el n e u .
v o s t o h a l l i t u s ketään u s k o n n o n v u o k ­s
i Qle v a i n o r m u t . SeUalsia " p u h t a i ­t
a " uskofvai^a. Jotka nitistävät h e n ­giltä
neuvostovirkaiUJoita, pitävät
s u k u p u o l i s i a h u r j a s t e l u l t a a l a - j a
täysi^käisten naisuhriensa kanssa,
l a t k i v a t vodkaa k u h i p a h i n r a n t a -
hamraJari J a m u u t e n k i n näiden " h y -
veidensä" lisäksi ovat kehityksen
J a r r u i n a — tällaisia e p p u j a o n n e u -
vosbohaiiltus ottanut Ankaralla kä.
d e l l a n i s k a v i l l o i s t a k i i n n i.
Lisäksi uhkasivat NeKvQst<rfUton
uskovaiset, jos k e r r a n u l k o m a i l la
heidän "puolestaan" aipt^pn p oL
vinikoukEia pitämään, panna m-kouötaikoot
toimeen myöskin V e ­näjällä
Ja pyytää niissä " k o r k e i i n -
m a n " suojelusta S t a l i n i l l e j a m u U -
le neuvostovallan * n a v o i l l e kuin
myöskin punaisille sotajoukoille
m a a l l a Ja merellä.
Tästä Neuvostoliiton u A o v a i s t en
r a v a k k a - o t t e i s e s t a meiningistä l i e -
Vietii täällä finnit elävät jä]
s a s t o k i n toimii voimiensa inti
V a l i t t i i n vuoden alussa sanoa
t i - k i r j e e n v a i h t a j a , kuten inti
v i r k a i l i j o i t a , vaan "uutisia" «ij
näkynyt ei kuulunut. Olihan aj
kettäin n i i n k u i n sotatila, sen]
d o s t a ehkä kirjcenvaihtajaKii
j ä ä n y t a i d a l l e istumaan.
K u k k a - i l t a t n a oli meillä t t j
pnä. Oloihin katsoen onnni;
h y v i n . Täällä näet ei ole njt]
j o n väkeä, k u n ei mitään työ!^
v a a n pikkufarmitouhuis-saan
vä k o t o i n e n väki.
T o i v o n , rakkaat ystävät jl.^
länmiehet, että mekin täällä |
s i i n k y v y t kyniämään ja
r i u s k a a n vauhtiin. -Viin — 3«1
j o t u s k y k y i s e t jiiirteleisi tähäi I
teemme kuulumisia. Olisihanal
t i hauskempi ottaa käteensi,..
siinä olisi aina väliin
- SakeuS.
sä paljon huudetuissa Neu
ton "uskonvainoissa",
n l m . matku-sti Neuvostoliitoa
t i s t i e n päämies erääseen
seen kongressiin ja heti i
h y v i n jäijjestetCjjen
v a l t i o i d e n rajojen sisälle,
nomalehtimiesten iiaast;
N i i l l e kertoi tämä uskoulahlKBl
mies. että heillä m.m. on
v a l l a n a i k a n a ollut SUUTSBBÖ'
paudet k u i n tsaarin aikaan-
P o r v a r i l e h t i e n reportterit
n i i n ällistyksistään tie
että s u u r i n osa heistä ei
n u t " panna haastattelua
lehtlinsä. Jotkut tyhmims»,
tekivät j a sitä tietä oieanBM
k i n saaneet jutun kansalle
t a v a k s i .
M u u t a p a meillä ei täffiici»J
l e k a a n kerrottavana,
v a i n . että koska ne misö^
n i i n teräviksi la.hkottua. e »^
nevat kapitalistimaiden 'kiskovaiset"
säikähtäneet niin paUon, että an­t
o i v a t k(dco t o u h u n mennä äitiinsä.
J a ijBÄ k a i sata t o u h u s t a oliäkin
s y n t y n y t — niininHn oikeastaan
m a n asian eteenpäinviemiselle, k u n
^ ^ r i k t n — a m m o i n e n a a s i n p o t ­k
u uskovaisille, että j u m a l a t t o m i l l e,
k e i n pitkäisen jyEnää m u i s t u t t a v a tei heillä ole mitali MSS'7^ ~ ^ ' ^ ' ^ S
rukouspäivä NeuvostolUton k r i s t i - v a i n _ veljillä siellä S^St<£ ^tg^SLf^ tuHut n i l
»=«nsan puolesta. '^^'»^ «^^^n^ Samalla he vänval«S
v a r i p a p a uskaltavat « J * ^
k a t k a i s t a niillä polscrfinö».
S i i n ä . yrityksessä iJyHä
p a p a l l e käyvän jopelcsti.
k a i se meidän syyraine cte
v a r i haluaa saada a
s i l t a selkäänsä, niin syp»
olemme. Olemme aina
r o i t t a n e e t . eitä älkää
nyänne ampiaispesään.
Luppo*»**