Vapaus, April 30, 1930

              ,-.; KesJdviikkoiia, hufatJK. -30 p:nä—Wed., April 30
' / A P A U S
VAPADS (LiI>ertT)
r<W (Biilr « i p a •< K M i A «aakM to.C—tiUt . tiMiM dtJij « Sulbsir, Ostui*.
-iatfituni u tfc* P<«: OfOe* VtfVtmeaU Ounra. u Meced C I M Mtur.
fMUofiMi VvMH, Bos 69. '{{«abvy. Oat.
' i^Oimeti "Koottoi] 103& Taiäiitiu S36V. — lCid<la>PPa 2387W.
»t OiCea (JiOi «odE. «arstiMBcsU. cte.) 103»-rEdiMr S36V^--Book«(»« 3387W.
'40 «Mul to U «rtitfMiiJ; Va|»«B<» P ^ / B o s Sadbrniy, Oau
TltADSBINHATi
f II ' i I I ' i l , ' • • • . I,
l.ilbHSO, ' « U . s tk. tl.TS ]• 1 Uc-'11.00. —' T U j m l t c t U a Ja 8 M « M a ' # U « » »
....^ ... . . . — 7 ^ ^ • — -
> , ILUOTVSHIMUT VAPAUDESSA i
Xirlm(b(rifauMkMt'.«l.« kaita; iZM M»< kcfta».. —.'ArialUttm» oauaiila mamattdtataiatf,
* • Patrtihfma. — NinnuniiauoUBKKvlcaet ,S<h> kerta. HJOO S krttaa. > SrntrsaUaKtnkaet » J Oa
<><«•. «SiM S kaataa. *«nnf«iffriilmnfnk««t tZMO 'kaita. O i M kakai kattaa. — glitoailmotntaal
U « fcam. — Kaol—laBHmntntaet iZJOO karta, 50 l>=linak»« kUtoalaoaealU tai nai^tMnjlti. -
' «lataaa tiaiot }• «totailaiotBkaet COe karta. flM kolaa kertaa. — TUapUdlBatuliaii }a Oaot^
•«•ttBariaa oq. nfitiumm.-tjhetalUii navisabiau ctokäteea.
Cesctd aarattialBf s(t«a. 7Sc »ar cal. iadk. IflBinmm ekai«a for aiada taatftloB. Tie- n «
*«ptBa U <fca b y fdvcnIaiBC auditua asosf tba FIJXBIA paella ia CcBada. .
atta BUSois ttbaaf* m nauaau aatfailiaaeB kirjaaaaaaaa. kSiJattakaa «sdaOaas liUdtaas-
Mitatta pataaaBagiMlh Bt»clai J. W. AUqtfat. UJkkaaelurftaJa. .
VarahonsuH Saarimäki ja pappi Leeman kata­lissa
hätiikkeissa työttömäin järjestämi­seksi
polkemaan työssä olevien
elintasoa
Fascistiherrain kokouksessa To
Tontossa suunniteltu "puolueetto
inan suomalaisen kansallisjärjes-ton"
perustamista muka "työttö­myyden
lieventämiseksi". — Ko­kouksessa
läsnä ollut järjestymä­tön
työläinen kertoo kokouksen
menosta.
Vapaudelle tiedotetaan Toron­tosta:
Täällä oleva valko-Suomen viral
lijaen edustaja, varakonsuli Saari­mäki,
ja täkäläinen Canadan yh­distyneen
kirkon suomalainen pap­pi,
pastori Leemän, ovat ottaneet
ensimäiset järjestölliset askeleet
johtadcseen työttömyyden ja nälän
kanssa kamppailevat, vast'ikään
Suoitnesta saapuneet, Canadan yh­distyneen
kirkon helmaan syystä
tai toisesta ajautuneet, tämän maan
kieltä osaamattomat ja maan työ-liialert'
tomat siirtolaistyöläiset täysin fas-cÄiBaT**
pii81ire'eft'd^^
sflRi järjestön" nimellä jr^^ta^^t^-,
v ^ n 'i^ikkurijärjestöön, jofla aio-
U I **Ueventää*' vallitsemaa ftyöt-t^
yyttä antamalla ^t^cpolhäUe
tvuan rikkuri järjestön jäsenlcortti,
minkä avulla sitten muka työttö*
nif ys poistidsir. Tliflftf 'katalan tar­koituksensa
julkitoivat Luumäen
fascistiherrat johtamassaan "suu­ressa
työttömäin kcäcbuksessa", mi-käpidettiin
lauantai-iltana toukok.
jp. täkäläisen yhdistyneen kir-adlissa.
:^ilaisuudessa käyttamissään pu-h^
itoroissa oli varakonsuli Saari­mäki
viittaillut 'Toronton suoma­laisten
«ntisaikabiin kansallisrien-toihin"
i a suositellut; samanlaisiir:^
toimenpiteisiin lotyhtymistä nytkin.
Noilla ''entisaikaisilla kansaltis-riennoilla"'
herrii.rvarakonsuli var­maan
tarkötti aikaa noin 25—30
vuotta takaperin, jolloin/foronton
ja yleensä tämän.maan ja koko
mantereen suomalaisilla työläisillä
oli vasta hyvin ^^^hän tai ei lain­kaan
käsitystä työläisten -itsenäi­sestä
järjestötoiminnasta ja jolloin
tiiman maan suomalainen työväki
joutui henkiseksi 'ravinnokseen
nauttimaan pappien tyrkyttämää
uskonnon ooppiumia, hakemaan
huvituksensa yl^iiiomaan kapakois­ta
J a irstauden pissistä sekä pap­pien
johdon alaisina ollen esittä­mään
lakkorikkurin kurjaa osaa,
auttamaan kapitalisteja maan työ­väen'
yleisai elintason polkemises­sa.
Näiden "makean leivän päi­vien"
uusimiseen tähtää fascisti­herrain
Saarimäen ja Leemanin
rikkuri j ärj estösuunn itelma.
Käynee sentään työlääksi fascis­tiherrain
kääntää kehityksen pyö;
rää takaisin, saattaa hiljattaiii Suo­tuesta
saapuneet, vielä tänään por­varillisen
maailmankatsomuksen
omaiavat siirtolaistyöläiset aiotun
rikkurijärjestön avulla polkemaan
alemmaksi nyt jo Jcovln alhaista
työväen elintasoa. Työttömyys, al­haiset
palkat ja ankarat työehdot
sekä yleensä kurjat 'olosuhteet,
ovat, ar^-oisat LuuiÄaert ^fascisttlier-irat,
jtliöitiniitä objektiivisia" teki=
Joitä, mitkä pakottavat vielä ei-lettäin
porViirilibfefld mielipiteillä
Varustat "työläiset ömaänläan ra­dikaalisia,
jopa kommunistisia
hiielipiteitä. Kun vielä mainitaan,
että Torontonkin suomalaisella
iyöväeslöllä on verraten voimak­kaat,
joskaan ei mallikelpoiset jär­jestöt
fascbtiherrain rikkurijärjes-iösuunnitelmain
ehkäisemiseksi,
niin on olemassa kaikki mahdolli­suudet,
joiden avulla hiljattain
Suomesta saapuneet, siirtolaistyö­läiset
saadaan toimimaan käsikä­dessä
tämän maan järjestyneen
työvä^tön kanssa työttömyyttä ja
muita kapitalistisen järjestelmän
aiheuttamia kirouksia vastaan.
Juuri tämä siirtolaistyöluisten mu-kaa'n
saaminen on otettava päivä­järjestykseen
kaikissa suomalaisten
työläisten vasemmistojärjestöissä.
Yhtenä voimakkaimpana iskuna
fascistiherrain rikkurijärjestösuun-nitelraan
alkuunsa murskaamiseksi
on erään
järjestymättömän työläisen
selostus
mainitusta kokouksesta, jonka se­lostuksen
julkaisemme tässä koko­naisuudessaan.
Selostus kuuluu:
Tämän kuun 26 p:n illaksi kel­lo
Srksi oli yhdistyneen kirkon sa­liin
ilmoitettu "suuri työttömäin
kokous".
Työttömiä, varsinkin miehiä oli
runsaasti saapuvilla.
Pastori Leeman lausui yleisön
teifveiulleeksi^-kökoulöeöi^*^
vossa, että suomalaiset tänä iltana
jättäisivät' 'toivottoman ödotuTcsen
jai .ryhtyisivät itse pohtimaan kei;
noja, joilla voitaisiin työttömyyttä
lieventää^.^^^Äuspuheesta tuli sii-.
.'Ji^l^rdM^ä^tökBeen, että asialla
olisi kMre, Ja apu saatava jo "täl­lä
kertaa vallitöevaan tilanteeseen."
' • FidfevuöfOI in.m, arvoisa va­rakonsulimme
Saarimäki viittasi
Toronton suomalaisten entisaikain
siin kan^ai^srientoihin ja suosit­teli'samanlaisia
tpimenpiteitä.
Useissa toisissd puhevuoroissa,
korostettifu, jettä 6uoraalaisilla on^
tilaisunsVliittyä jäseneksi jo en-'
nemmin ^jarjestfettjrihin unioihin ja
työväenjärjestöihin, jotka, ei ai­noastaan
kansallisyksilölliseltä.
vaan yleismaailmalliselta kannalta,
työedcentelevät työväen taloudelli­sen
asian hyväksi.
Tällaisiin puhevuoroihin huo­mautettiin,
että ne ovat puolueel­lisia
järjestöjä ja nyt ei ole tar­koitus
muodostaa millään tavalla-puolueellista,
vaan puhtaasti puo­lueeton
"suomalainen kansalliojär'
jesto." Esitettiinpä tämän jälkeen
puhevuoroissa m.m., että suomalai­silla
on jo liiankin paljo kansal­lisia
järjestöjä, ja hyödyllisen
ajanvietteen järjestäjinä ne ovat
paikallaan, mutta niillä ei saada
yhtenäistä ja puolueista vapaata
toimintaa. Työttömyys on taas ta­loudellisten
yleismaailmallisten ta­pausten
seuraus ja on se puoli pai­navasti
huomioon otettava. Nopein
puolueeton menetelmä, apua ny
kyiseen tilanteeseen haluttaessa,
vaatisi että asiaa olisi käsiteltävä
liikeperiaatteen kannalta, m.m. pe­rustamalla
suomalainen maatilojen
ja paikkojen välitystoimisto.
Kun esille tuodut ehdotelmat ei­vät
tulleet huomioon otetuiksi ko­kouksen
johtajien puolelta,- tehtiin
avoin vaatimus, että puheenjohtaja
selittäisi lähemmin, "mikä oikeas­taan
on tämän kokouksen tarkoi­tus"
ja K U I N K A mainittu "kan-aikoo
työttömyyttä
Jos tämä on tarkoitu;, niin jopa
tosiaankin on ' puolueettomnl aiko­mukset.
Vieläpä suomalaisten kes­kuudessa
aijotaan moista puolueet­tomuutta
ajaa. Löytyyköhän pitkä­tukkaisia,
sen tuleva aika näyttää
Mukana ollut.
Atikin toimenpiteikin olisi ryhdyt­tävä
rikkurijärjeslösuunnitel-mun
e/ikäisemiseksi
Mukana olleen järjestymätl^än
lyöläiäen kirje on paljon puhuva,
antaa laajasti ajattelemisen ja toi­mimisen
aihetta. Monet sadat vas­ta
saapuneet suomajaiset siirtolais­työläiset
ovat epäileniattä äjautu;
neet yhdistyneen kirkon, ja^ sen
ympärillä olevain suomalaisten
fascistiherrain johdon ja holhouk­sen
alaisiksi siitä syystä, kun To­ronton
järjestyneiden «uom'älaisten
työläisten komea ja laaja kokous­paikka,
Don-haali, on melkoisen
kaukana suomalaisasutuksen kes­kuksesta,
ja mainittu yhdistynyt
kirkko on aivan tässä keskuksessa.
Olisi siis viivyttelemättä saatava
laaja ja kaikin puolin asianmu­kainen
luokkatietoisten suomalais­ten
työläisten kokouspaikka keski
kaupungille, ettei Suomesta saapu-vain
tarvitseisi, puoli pakosta, tur­vautua
kirkon helmoihin.
Tämä on kuitenkin vain yksi ja
varsin riittämätön toimenpide. On
saatava vieläi porvarillisia mieli
piteitä omaavat, mtiltakapitalisti-sen
riiston tuntevat työläiset kerto­maan
pappioi vehkeilystä ja k a
pitalistien riistosta oman käsityk­sensä
mukaan Canadan toisille
suomalaisille työläisille, niiden ää­nenkannattajan
Vapauden kautta.
Tämmöisiä kertomuksia tulee V a ­paus
mielihyvällä julkaisemaan
huolimatta siitä, vaikka ne eivät
ole mitään teoreettisia kyhäelmiä,
kunhan vaan puoltavat työläisten
luokkaoikeuksia edes jossain mää­rin,
kuten edellä ollut "Mukana
olleen" kirjotuskin. 'Kaikkein tär­keimpiä
tehtäviä on luonnollisesti
saailä Vapauden levikki aihäldn
kolminkertaistumaan Torontossa.
Täällä sanotaan olevan kuusi- tai
«eltsiemärituhatta suomalaista, Jft
Vapaudella .oi| täällä .tilaajia yairi
siinä neljänsadan vaiheilla. K u n
Vapauden tilaajamäärä on koho­tettu,
sanokaamme Jl,20Q;aan, on
fascistiherräiiri jo paljoa vaikeam­pi
päästä 'huonoonkaan alkuun
No. 102 ^
rikkuri järjestönsä kanssa. Eii tie-tenkään
tahdo väittää, että Vap^u
den tilaaminen ja lukeminen pois-:
taisi työttömyyttä j a siitä johtuvaa
puutetta. En millään muotoa. Mut­ta
Vajjaudbn läkija tulMf' Vahfeä
ajassa tietämään ne syyt, jotka ai­heuttavat
työttömyyden, ja niin­ollen
kykenee hän myös ryhtyimään
näiden syiden edellyttämiin toi-menpiteihin.
Jps valko-Suomea edustavat fas
cistiherrat tulevat lähitulevaisuu­dessa
uudelleen käsittelemään puo­lueettoman,
kansallisen rikkurijär­jestön
perustamista, ja jos tämä
uusi kokous tulee olemaan yleinen,
julkinen kokous, johon on kaikilla
työttömyyttä vastaaii taistelevilla,
siis kommunisteillakin,_oikeus osal­listua,
niin käydäänpa taittamaan
peistä tästä ^siasta pastori Lee­manin
ja varakonsuli Saarimäen
kanssa.
Alas kansallinen rikkuri järjestö f
Työttömät ja työssä olevat käsikä­dessä
taistelemaan elinehtojensa ja
elinoikeuksiensa puolesta!
S, J:D neljäimeD syben e^tajs^okoakseii
^^ätcbpoimet
Aliti^koihiteali ja ammatillista liikettä koske­vien
kys3anysten johdosta
KERTOMUS CANAOAK SUOMALAISEN JÄRJESTÖN
NEN ALUEEN ALUEKOMITEAN TOIMINNASTA
V4JODELTA 1929
NELJXN-Caiiadan
suomalaisen järjestön o-safitojen
toiminnan ylujistäjlnä toi­meenpanevan
komitean ohessa ovat
eri alueiden aluekomiteat. Niiden
tehtävänä on, ohjata vosastojen toi­mintaa,
valistus-.- j a järje^t&nlstyö.
tä, huolehtii edustajakokousten pää­tösten
täy^n^npanem!j:c3ta alu­eella
sekä ppttää erilaisista alueen
osastoja' kodEevista alotteista ja a-sioista,
jotka ovat luonteeltaan ylei­siä,
NälnoUen on aluekomlteoUla laa­ja
työala. Ne voivat paljon vaikut­taa
järjestömme toiminnan tehos­tamiseksi,
kohentaen heikkojen o-sasto^
a toljnhjtaa Ja perustaen uu­sia
osastoja, missä suomalainen asu­tus
tekee sen mahdolliseksi.
Neljännen eli KeskJ-Ontarion a-lueen
komitean toiminta kuluneena
vuonna on ollut monessa suhteessa
vajavaista. Yhteys eri osastojen
kanssa on pUut puutteellinen, joh­tuen
tämä osittain' m y ^ siitä, et­teivät
osastot öiekilnnlttfineet riit­tävää
huomiota aluekomitean toi-nUntaan,
Ne osastot. Jotka olivat
alueäaEonmetolmlnriaisa vihne ahie-kokouksen
aikana, ovat kuluneen
vuoden aikana toimineet mikä voi-makkaämmin,
inikä heikommin.
Aluejärjestöön ,ovat kuuluneet Sud-buryn,
Sault Ste. Marien, Beaver
Laken, Whitefishhj. Bruce Mlnen.
Long Laken, Creighton Mlnen, Le-vackin.
Burrittln, Wanuphi, Vermi-lirai
Riverln.- Mondin, Espanolan ja
Gäjpsonm osastot Näistä on Espa­nolan
osasto todennäköisesti lakan­nut
tolmtonasfa, koska siitä ei pit­kään
aikaan ole kuulunut mitään.
kään siinä määrässä tukeneet alue­komiteaa
esim. taloudellisesti, k u ^
olisi ollut suotavaa. Kaikki tämr
on huomattavissa, kun tarkastelee
aluekomitean tilejä.
Aluekomitea vastaisuuteen näh­den
toivoo, että tämä aluekokous
onnistuisi valitseinaan mahdolli­simman
töimintalkykyisen "alueko­mitean,
joka osaltaan pystyisi lä­hentämään
oäastoja toisiinsa. Ke­hittäkäämme
rakentavalla yhteis-,
toiminnalla aluejärjestöstämme yh­den
voimakkaimpia ainejärjestöjä
koko Canadan Suomalaisessa jär­jestössä.
Meillä on kaikki mah­dollisuudet
pnolellanme tämän
päämäärämme saavuttamiseksi.
PÄÄTÖSPONSI TOIMINTAKER.
TOMUKSEN JOHDOSTA
garäa' uiisien/ jäsenten hankkimi-saksi
on •niotetta-a niiden tyc^is-xen
keskuateec, jotka fcalcevat
W:iäi3t^ Tranavedecsä.,
6 tksi että kullakin " paikkakun­nalla
aletaan persoonakohtainen
jäsenryntäys ja . tupa-agitationi.
Myösldn ori pidettävä valistuksel­lisia
tilaisuuksia, joihin kutsutaan
järjestön j a puolueen puhujia, jot­ka
antavat ohjeita yleiselle luokka-valistustyölle.
Ttksi että levitetään kirjallistmt-ta,
lehtiä y.m.
siksi että suomalaisissa osastois­sa
j a aluelcomiteassa Täinnitet^n
entistä enemmän huomiota, look£a-si^
lön omaavien näytöskappalei­den
hankkimiseen samalla varoen
sellaisten kappaleiden esittämistä
haallemme .näyttämöillä, jotka , o-maavat
työväenluokalle vihamieli­sen
sisällön.
Valko-propagandan vastasaaminen
Melkoisen tärkeänä asiana vii­meisessä
edustajakokouksessamme
oli kaikenlaisen kansallinen valko-
Buomataistoimmnan « kiihtyminen
tällä mantereella. Jo toista vuotta
sitten esiintyneessä n.s. Vaaran-jutussa
huomattiin, että valkosuo-malaisainek^
et _yhtyvät canad alai­sen
taantumasporvariston kanssa
yhteisrintamaan järjestöämme ja
lehteämme vastaan. Edustajakoko-r:,,
^ . , y , , , us totesi, että kaikissa järjestöis-
Edustajakokous, kuultuaan alue- gämme on tehostettava taistelua
toimikunnan toimintakertomuksen
iöTtärÄsn ie eiikoiserainia Bc^ral-i
in ruumiin cJtonaisst ^IkssiiSct
CTSt tennegt tjGläiiioakouie sisäi­sesti
selialsea Tairautuksen että nä­mä
miehet oUvat kapitalistista riis-tojärjestelmää
piu>lustavien yäkival-talsouksien
ulueja. Tämä on jou­koista
tulviva mielipide. Se mieli.
sallisjärjestö
lieventää.
Vastauksessa anneltiin ymmär­tää;
että perustettavaan järjestöön
liiU)vä saa jäserikbrtiivjoka vel­voittaa,
jäsenen toimimaan J^H..^*
tölle laadittavien 7 feäaUfojen mii-kaan
ja Vettä iältaisla korttia näyt­tämällä
saa työmaan.
Olisi ollut asiaa selventävää, jos
arvoisa puheenjohtaja olisi lähem­min
selostanut jäsenkortissa ole­vasta
työnsaannin-takaavasta lukos­ta.
Näinollen sai sen käsityksen, et­tä
suunniteltu järjestö aikoo ruveta
kasvattamaan nöyräniskaisia, työn­antajan
mielivallan alle alistuvia
työntekijöitä. Työ saadaan — jos
saadaan — rikkurijärjestön kaut­ta,
johon järjestöön kuulumisen
todistukseksi tarkoitettu jäsenkortti j
Maailman proletariaatin kan­sainvälisen
juhlapäivän, vapun,
johdosta ei "Vapaus" ilmesty huo­menna,
toukokuun ehsimaisenä päi­vänä.
KOpailukutsu
Kutsumme täten kaikkia Cana­dan
TUL m suomalaisen jaoston
seuroja jäsentensä kautta osaaot<£a-maah
sisamestaruuskilpäilmhin, jöt-ita
asianomaisella luvalla järjes-
'tämttie Long Laken suomalaisella
haalilla sunnuntaina toukokuun 11
pnä, alkaen kello 8 i l l.
limsasta osanottoa toivoen, val­miina
vointimme mukaan vastapal­veluksiin,-
piirrämme
Työläisurheilutervehdyksin:
V.- j a u.-seura Long Laken Jyry
V. Vihuri V. Hanninen,
puheenj. sihteeri.
Kilpailumääräyksiä: Kilpaillaan
kahdessa sarjassa, yleisessä sekä
älle 18 V. sarjoissa. Kilpailulajit
ovat, kuten tavallista, korkeushyp­py,
kolmiloikka ja pituushyppy.
Palkintoja jaetaan kolme kussakin
sarjassa sekä lisäksi mestarönsmi-^
tallit. Osanottoilmoitnkset tehtävä
osoitteella: V. Vihuri, Box 60,
Sudbury, Ont.
Mondin osaston tolriiinta on niin­ikään
ollut sangen rajoitettu tun­netusta
syystä Ja Wanupto osaston
5uhde supinalaiseen järjestöön on
oUut epäselvä sUtä syystä, että siel­lä
on esltatynyt Sekaannusta puo­lue-
j a järjestömaksuihin nähden,
osaston toimiessa suomalaisen jär­jestön
lupakirjalla; mutta kantaes­sa
maksut "puolueelle. Garson
ilinessa aikoinaan toiminut, mutta
sittemmin kuollut osasto Qn>fisket-
• äin • herätetty jälteen j henkiin. •
. ii^nmääVien ) vaihte-luist
». kulurieena .vuonna «i alue-
'?TO^!a?|a ol.e.,ti^toiftu86n^johdos«
a, ett^, osastot o l i v a t ole lähet­täneet
aluekbinitealle säännöllisiä
räportte^.,. . ^.V. "
Äiuekdmiteaanjjsuuluivat' edelli­sen
alUe^pkoufcsei;!, yaljitsemaria to­verit
K. G. Asiala^Aug^ Kannisto,
Hflgo Niittynen, O. Kuula ja E .
Vilen. Asialan erottua, täydensi
Suabiii;yn/.päastQ komijtefa ^ypji^^-
malia tflalle . jb<^veii ylfpi^tfusen.
Kun Sudburyn osasto viime mar­raskuussa
erotti E. Vilenin jäse-riyydestafri.
Joutui Vilen ja^iä-mään
myös aluekomitean. Tam­mikuussa,
kuluvaa vuotta, täyden­nettiin
aluekomiteaa Sudburyn
osaston toimesta, tullen siihen va-litiiksi
toverit J . Järvi j a L . Laine,
Aluekomitean poiminnasta voi­daan
mainita^ että sen jatkuvan
huomion alaisena ovat olleet eri­laiset
osastoja koskevat kysymyk­set.
, Harkinnan, alaisena on ollut
Creighton haalihäätö uhka, entisen
Selhvoodin osaston haalin myynti-kyaymyfl,
kesä- j a piirijuhlajärjes-telyt,
kesäkUrssikysymys, riiaakun-tavaaleihin
osanotto, järjestömme
j a puolueen välinen selkkaus, jä-senryntäyksen
edistäminen sekä va-listusrahästön
kokoaminen.
Maakuntavaalien yhteydessä jul­kaisi
Icdmitea Tiiertokirjeen, jossa
antoi kaiken kannatuksensa Sud­buryn
vaalipiirissä asetetulle kom-mUnistiselCe
työläisehdokkaalle, ke-hoittaen
ahieen suomalaisia valitsi­joita
tekemään voitavansa edis­tääkseen
köyMlistön luokkataiste­lua
vaalipropagandan yhteydessä.
Kuten muistetaan estettiin työläis-ehdokkaan
osallistuminen vaaleihin
vaaliasiaMrJain hylkäämisen kaiit-
'ta.
Järjestömme jä puoluejohdon
väHsessä selkkauksessa asettui a-luekomitea
järjestön t.p.kni puo­lelle,
jultcaisten asiassa lausunnon.,
jossa valaitaan niitä syitä, joidec
vuoksi selkkaus, komitean mieles-
:1S öii kärjistynjrt eräiden n.s. joh­tavien
tovereiden j a jäsenistön vä­lillä
erikoisesti Sudburyn alueella.
Jäsenryritäyksen suhteen teroit­t
i komitea osastojen huomiota asi­an
tärfcejrteen j a järjesti m. m.
imnutamia ohjelmallisia vierailuti-laisuUksja
syksyn, kuluessa Creigh-tohiin,
Sööhon- jne., jotka yleisö­menestyksen
sjiihteen olivat erit­täin
onnistuneet.
Ne kokemuksfBt, mitä saavutet­tiin
liäilUL vierailumatkoilla, puhu-
Srat sangen edullisesti tällaisen toi-mintariiupdbn
puolesta alueen o-äastojen
lähentämiseksi toisiinsa j a
sisäisen Järjestöelämämme vilkas­tuttamiseksi,
jonka seuraus koituu
tietenkin kaikin puolin hyödyksi
osastoille; edistäen uusien jäsenten
li)utkintaa jne.
KUkesta huolimatta komitea
inyohtSä, että osastojen välinen
toiminta vielä monessa suhteessa
bn irrallista j a että aluekomitean­k
in toiminnassa on paljon varaa
kehitykselle Ja T>arannukselle. Toi-satdta
osastojenkin toiminta ulos­päin
ahiekomiteaa kohtaan kaipar
korjaalsia. Sen heikkous ilmenee
siitä, että osastot eivät ole lähes-havaitsee,
että aluetoimikunnan
toiminta ei ole ollut riittävän po­liittista.
Osastojen ja . aluetoimi­kunnan
taholta on etupäässä koh4
distettu työskentely haaleille, eikä
tässä toiminnassa kiinnitetty toi­minnan
suuntaamista työmaille
työläisten jokapäiväisiin taistelui­hin
varsinkin yleisten työväen mie­lenosoituksien
j a yleiseen liikehti­miseen
yhdistyneenä koko maan
.vallankumouksellisen työväenliik-^
keen osana.
Tästä perusheikkouclesta johtuu
seuraavat virheet:
l : k s i jäsenryntäyksen käytän­töön
panossa ilmeni viivyttelyä
toimenpiteissä ja erikoisesti puut­tui
toiminnan suuntaamista prole­taaristen
raskaan teollisuuden työ­läisten
j a köyhän maanviljelysvä-estön
keskuudessa suoritettavaan
värväystoimintaan selvälle vaUan-kumoukselliselle
luokkavalistuksel-r
le pohjistuvana, josta kärsi vär­väyksen
sisätö j a tulokset. (2)
Järjestön tp.komitean j a puolueen
välisen selkkauksen syntyessä alue-t|
imikunta alntöi ' puolUevästäisen
Iqiiisunnon jaif:käytti järjestämään-sä
; jäsenryntäjfksen;: ohjelniistoa sa-niaian
tarkoitukseen, jotka toimen­piteet
olivat -osaltaan .vaikuttamasr.
•sä,: erimielisyyksien kärjiftynusep^
alueella j a of vakavana* vinieliMl
tuomittava.
•Tulevaan -«alistus- j a järjestä-,
mistyöhön nähden katsoo edusta­jakokous
Itärkeimplänä. ._se.uraay.at
töiltävät: i-g-f ^,
• ^ • JSienrynläys,.
; I |ärjestön i^dustajakökousasetti
aiiieen tehtäväksi hankkia 600 uut­ta/
jäsentä, Vaikkd^.ryntäyksen ai-loaäon
päättynyt, on jäsenten han­kintaa
jatkettava, minkä vuoksi
päätetään, että
Irksi tulevan aluekomitean on
oltava osastojen kanssa vuörövai
kutuksessa innostamassa j a opas­tamassa
uusien jäsenten hankin­nassa;
2:ksi Sudburyn osasto kehoite-taantoimeenpanemaan
Sudburyssa
tehokas jäsenhankinta, asettaen
päämääräksi vähintäin 250 uuden
jäsenen hankkimaan osastolle:
3 :ksi että Sault Ste. Marien
osasto. kehoitetaan värväämään vä­hintäin
50 uutta jäsentä, kiinnit­täen
ryntäyksessä huomiota ei ai­noastaan
paikalliseen asutukseen,
mutta myöskin kaupungissa tila­päisesti
oleskelevaan metsätyöläis-ainekseen;
4:ksi että kaivantoseuduilla, mis­sä
ei ennestään ole suomalaisia o-sastoja,
ön joko perustettava osas­to,
tahi missä ei ole riittävästi
jäseniä tarjolla, on saatavissa ole­vat
uudet jäsenet liitettävä lähin­nä
olevaan osastoon;
5:ksi että osastot yleensä tark­kailevat
paikkakunnalleen muut­tavia
suomalaisia, saadakseen niis­tä,
värvätyksi lisäjäseniä. Propa-.1
valkosuomalaistoimintaa . vastaan.
Tätä taistelua on käytävä lehdes­sämme
sekä osastojen harjoitta*
massa valistustoiminnassa, jäsen-ryntäyksessä
Jne. Myöhemmät t a ­pahtumat
osoittavat, että Suomen
hallituksen avustamana on todella
tekeillä suomalais-kansallinen fas-cistinen
rintama. Ulkosuomalais-seura
"Suomi" on varta vasten
perustettu . keskittämään kaikki
hajallaan olevat valkosuomalaisten
järjestöt sekä Canadassä että Y h ­dysvalloissa.
Ukrainalaisten kes­kuudessa
perustettu brittiläis-uk-rainalainen
liitto-niminen fascisti-nen
järjestö ilmoittaa suoraan pyr­kivänsä
kukistamaan Neuvosto-Uk­rainan,
yhdistääkseen sen britti­läisen
imperialismin alusmaaksi
öljy-, metsä- y.m. konsessionien
valtaamiseksi brittiläisille kapita­listeille.
Canadalainen valtatuokKa
pyrkii täten käyttämään siirtolais-kansallisuuksieh
keskuuteen muo­dostuvia
kansallisfascistisia ainek­sia
omia imperialistisia tarkoitus­periä
yarten. , ^ , ^ ; ^ ' VX
Suomalaisten siii-lolaistyölaisten
järjestönä tulee suomalaisen jär­jestön
ennen kaikkea Icohdistaa
toimintansa kaikenlaisen ijlsansällis-fascistisen
propagandan vastusta­miseen.
Tätä taistelua on pidet-
|'^vS( ]pr|jttäin'tärkeänä Keski-Onta-riön
alueella Stirburyssa, Soossa
y.m. näihin ; suomalaiskeskuksiin
pesiytyvän pikkuporvarillisen _ ai­neksen
vuoksi, josta valkofaseisti-ainekset
koettavat saada itselleen
,,^'lttukr'jo^kkoa samalla koettaen^vai-
- • *^l-kuitaa^ täliaisiUa i.paikkakunnilla
löytyvään järjestjrmättömään työ-läisjoukkoon.
;
TQi Siiloin ssursta.
. *c=??a toiminta, o^^^^-
tiinut sanottua eua Joueaj'^
miehet eaintjTtt iitaiai^ i<
kuun 6 päivän ntanaTroitt
tulee .esittämään painieät^
eri paria, useammat o i i ^ ^
voi riistaa niiltä. Jotka ovat kay- pua tilaisuuteen. M v ^ ^ ^ T ^
neet näkemässä rohkehnpien tove-. jeimassa o l e m a a n ^ ^ t S^
Teittensä hpneettnmia. murskattuja tä, nyrkkeUyä ja I O D O ^ ™ ! ^ ^
ruumUta. Joukot eh?ät tule tunnus- «Vi*
tamaan mitään muuta lausuntoa oL
keaksi. kuin että nämä miehet 8vat
väklvaQsLn uln-eja J a Jää vain se
salaisuudeksi -i toistaiseksi, kuka cn
väkivallan käyttäjä ollut? '
T^män kirjoittlija ei tahdo sanoa,
mutta jos Joku, sinulle sanoisi että
väkivallan suorittajina ovat olleet
ne, joilta ennakV^uhkPnV^^JH ön
kuultu, 'olism melkein -vafanis sen
uskomaan. Kaikki Rosvallin löydön
yhteydessä tehdyt merkinnät to­distavat
Julmaa väMvaltaa, sikäli
kuin löytäjät itse kertovat. -
V o u t i l ^ e n ja Rosvall ovat pods-sa!
He «livät aikanaan ja tekivät
työtä luokkansa hyväksi. "He elivät
paljon edellä luokkasuhteiden tim-temUksessa
monista miljoonaisista
työläisjoukoista. He tiesivät luok-katehtävän
ja pyrkivät sitä täyt­tämään
kohdaltaan ja sitä työtä
suorittaissaan he Joutuivat salajuo­nien
uhriksi. Kukaan ei voi sanoa
että he olivat väistyneet vartlopal-/
kaitaan. He taistelivat metsäteoUL
suustyöläisten eturintamassa pelkää­mättöminä.
Unohtaalco metsämiehet toverin­sa?
Millä tavalla tulee metsämies­ten
kostaa näiden kaatuneiden tove­reittensa
uhröienki? Mikä on se
toiminnallinen saa-vutus. jonka kaut­ta
työläiset voiyat saada edes hiu­kan
tyydytystä. sille ^pmoitsevalle
tunteelleni, joka on heissä herän­nyt
.erikoisesti juuri nj^, kun ovat
saaneet nähdä , menetettyjen tove­reittensa
• jätteet?
Metsäurhot eivät tule unohtamaan
päälle hyökkäävän, verenhiimoisen
pedon julmaa tekoa! Tuntuu, että
kun näkee elävänä esimerkkinä.
rattu pieni aika tanssiin.
saapua ajallaan kello 8^.
24 PXrVÄN \TETTO
Kirje Kaksois-kaapungeista
lyhtyä ja kooltiia
Näiden lahtikaupunkien ja ympä­ristön
työläisjoukkojen mielet ovat
olleet hyvin liikutettuja viimeisten
viikkojen ajan. Yleensä on tunnet­tua
ettei työläisjoukkojen mielet
kiinny yleisesti aivan pikku seik-kojen
tähden samaan allman. Sen
täytyy olla kiintoisa kysymys. Pe­rusteeltaan
ja luonteeltaan hyvin
lähelle heitä itseään tunkeva kysy­mys.
Sen tulee olla luonteeltaan
>«rrattaln htihianistinen taikka sit­ten
yhteiskunnallisesti niin järkyt­tävä,
että se spiä tyrehdyttää ja
voittaa työläisjoukkojen mielet puo.
leensa.
Viimekslmahiitun lahien kysymys
on täällä saanut varshiaisen työläis-alneksen
mielet liikutuksiin; suuret
Joukot aivan suuttumukseen ja sel­laisetkin,
joirie ei ole näyttänyt mi­kään
tapaus, tosiasia ja riistäjien
julmuus vaikuttavan mitaan, saa­nut
vsdkenemaan Järkyttävän tosi-asIiBin
edessä!
Tuntemattomalla tavalla, noin
puolivuotta sitten. kadonn0den^. to-kuinka
riistäjäluokka, kapitaahn ah­neudessa,
on julma, että se pettää,
varastaa, valehtelee Ja tappaa, tu­lee
työläisjoukotkin löytämään toi­mintamuodot,
jolla hie kykenevät
puolustamaan itseään luokkana! E i ­kä
vain puolustamaan itseään vaan
hankkimaan itselleen voittoja taiste­luissaan
ja sen kautta hankkimaan
tyydytyksen sille katkeruudelleen,
Joka täyttää tuhansien povet,..näi­den
esitaisteluiden aikana kärsitty-:
jen tappioiden Ja. uhrien menestyk­sien
tulölaSeha.
Mitä pitemmin työläisjoukot, met-v
sämiehetldn, järjestsrvät. .sitä pikem­min
heillä on kykyä.ja iuntöa, tais­tella,
luokkavihoUistaan vastaan ko­ko
lintamälaajuudella. M3tä pikem­min
lie järjestyvät ensiksi' omaan
metsämiesten järjestöönsä, muodos­taen
sen kautta taistelujärjfötönsä
rungon ja valistu-yat poliittisesti et­tä
vaativat tuolle taistelurungoUe k.
puolueelta' sitä elävöittävää sielua,
sitä pikemmin tulee heillä oleniaah
määräävä, voima alansa työläisinä
ja sitä Remmin he ovat yleisen
luokkataiäelun tukeqat <0^t!|;|änl
muut, paiisi voimieS"'yhcöstäniiinen-luokkana,
eivät auta meitä, imjieria-lismla
vasttian taistellessamme!
Järjestykää imioonne! Järjesty­kää
kommunistipuolueeseen! Liltty-
Junassa tullessani tapasin mon­takin
puheliasta miestä . . - Huo­mautan
tässä, selvyyden vuoksi, et­tä
jokseenkin kaikki matkatoverini
olivat puheliaampia kuin minä, jo­ka
varsin harvoin viitsin käyttää
suutani puheluun, koska tarvitsen
sitä piipullekin, eikä minun puhees­tani
piippu suussa kukaan saa-Sel­vää.
Sentähden olen harvinaisen
kiitollinen kuuntelija, joka seikka
saattaa puheliaan ihmisen tavallis­takin
puheliaammaksi minun seu­rassani.
Mutta muuan noista mat­katovereista
oli erikoisen puhelias,
kaikesta päättäen laiUK»amatknsta-ja,
vaikka en uraista, sanoiko hän
sitä olevansa, vai itsekö sen arva­sin.
Kauppamatkustajat yleensä
ovat erikoisen puheliaita, ehkä
senkin tähden että pystyvät—-
tahi ainakin luulevat M^styvänsä
nuhumaan kaikista asioista yhtä
varmalla j a täydeUisellä asrantun-temuksella.
Hanskojen kaskujen
kertomisessa he ovat verrattomia.
Mutta niiden suhteen en ole oikein
«qditoUinen kuuntelija", koska olen
niitä kuullut niin paljon, että har­voin
enää saan kuulla mitään sen
arvoista uutta, jota varten kannat­taisi-
ottaa piippua pois suusta ja
nauraa.
Mutta farmiseutuja silmäilles-sämme
tämä kauppamatkustaja
purki minulle tietojaan Ja ajatuk­siaan
farmarienkiii oloista j a ase­masta,
jotka hän kuulosti tuntevan
kuin viisi sormeaan. Siinä han t u l i
kertoneeksi mielestäni erinomaisen
ku-vaavan yhteenvedon erään pie­nen
canadalaisen farmipaikan his­toriasta.
Se paikka oli jossain ~ British
Columbiassa tai Aibertassa, en var­maan
muista, mutta melkoisen kau­kana
hänen kotikaupungistaan,
Joidca nimeä en myöskään tullut
jpäinaheeksi mieleni. Eikä pai-kää
kalkkUn niihhi joukkojärjestöl-hln.
Jotka Ilmaisevat tinkimättömän
msrötätuntonsa luokkataistelulle
konimimistisen lipun alla!
Alas imperialismi. Alas valkois­ten
harjoittama propaganda ja ne
viettelykset. Joilla työläisjoukkoja
hämätään valkoterrorin harjoittami­sen
jatkoa näkemään tääUäkhi C a ­nadan
korvissa!
-Kun annatte myötättmtonne, an­takaa
se nihi että se tuntuu riis­täjille
kostolta tovereittenne puoles­ta!
— Iskijä.
.^S^^f 24 P. oli kaupöng^
tomain komitea järjestänyt "
mäUi nuelenosoituspäiväksi i
gin" talon edustalle. KuitenS
daan pitää mielenosoitusta^
nistuneena. johon suurimnjai^
saita vaikutu ankara l u i ^
myrsky, harvinainen jS*
Kuitenkin oU kolmisen s » ^
Iäistä kiertelemässä kanpqj
lon ympäristössä, jos ei ota'
^upungin poliisivoimaa. Joka ^
kä samanlukuisena edustettuna«.
suudessa. Kaikki katujen kufa^
vierustat oU täytetty poliisefflT^
pungin talon lähellä niiinitun
vän aamuna, joten kauj
poliisilaitos näkyy olevan
valpas huolehtimaan työttränii^
siasta. Nytkin pakotettiin -jcfasi
joka mainitulle alueeDe sattal-u
nemään, olemaan liikkeessä n
pysähdystä el saanut tehdä,
katuvaunuja odottavienkin xm:\
liikekannalla.
SUOMEEN MATKUSXAJ4J
Nyt kun alatte valmistaixtaa i
meen kesähuvimatkoille. iääöt
silloin Vapauden Montrealin,,
rin puoleen, joka huolehtii i
hankkimisesta ynnä muista
koskevista seikoista. Montrealina
tori viimeisen kahden ja
vuoden toiminta-ajalla OQ
nyt tuhiaUcunta • matkusta
myöskin ulkoapäin tulleet ovat 1
manneet vasta Montrealiin _
tua kuinka tärkeätä on, että t
on paikka joka huolehtU
jäin avustamisesta, kuten V»
liikkeellä on. Käyttäkää siisl
liikkeitänne Suomeen matkusta
ja nauttikaa siitä hyödystä
teille tarjotaan omien
kautta.
PALJO^f MIEHIÄ «LOS,
Työttömyys, jota edelleen!^,
kaupungissa on pakottanut
miehiä ulos kaupungista työn
tään, näiden joukosiajt^i^suitti 1
ko osastomme jäsenistöäkin j
nyt muualle työn etsint^ Jlpi
mia, jotka ovat saaneet dia
Icausia kaupungip töissä oiti.
tyÖtiöinyj^lajkniSt-ulcB tjm
tään. Kuinka kauan tämä
kestämään, ainakaan vielä d:
kaupungissa mitkään hu
työt päässeet alkuun. Paljon
kin puhutaan aina suurien
kojen alkamisesta, joka knib
näyttää olevan tyhjää ihnaa.
astaan tällä tavoin koetj|t^
dyttää työläisten likehtunisiä ja l
da heidän olemaan nöyriä-o
fiia, että kyllä siitä hyvää tufcel
vain odotatte. .—.'J.1S.
.liM*' 9.
mmr
ERIKOISTA TULOSSA
Toukokuun 5 päivän illalla esite­tään
osaston talolla venäläinen f i l -
mi"Krasshi". Tämä Neuvostofilml on
herättänyt suosiota yli työläisplirlen
mäissä sitä oo esitetty. Filmissä on
kalla täsat ole tärkeätä merkitys­täkään,
silla samanlaista on tapah-tniint,
tapahtuu jä saattaa vasf-edeslän
tapahtua melkeinpä missä
fayväxisä. Muuten tuo -historia ei
ollakaan n i in tyypillinen.
Kertojallani oli ollut vi.ahoJa tut-ta-
via... kunhan vaan ei oikein
sukulaisia, tuolla perukalla. Ensi
kerralla kun hän kävi siellä vierai­lemassa,
elettiin siellä omaa elä­määnsä
kaikessa rauhassa j a tyy­tyväisyydessä.
Syvimmän vaiku­tuksen
tekivät kertojaani sikäläiset
hyvät ruuat, tosin vain kotoisista
tuotteista valmistetut, mutta tuo­reet,
maukkaat j a ravitsevat, ja
eritoten ne "paksut" kermat, joita
siellä joka talossa tarjoiltiin kah­vin,
leivoksien j a marjojen keralla.
Yksi valitus siellä ^ a i n o l i jokai­sen
huulilla, yksi ainoa toivomus:
rautatie sitä ei ollut, sen puut­teessa
ei^lsaal^ tuotteitaan mark­kinoille,
ei' muutettua rahaksi, jota
aina olisi t a r v i n n u t . . . Kunpa saa­taisiin
räntätie tännekin, niin olisi
elämä oikealla tolallaan.
Kymmenkunta vuotta myöhem­min
vasta tuli kertojalleni tilai­suus
käydä paikkakunnalla toisen
kerran., Nyt sinne oli jo rautatie,
ainakin lähettyviDe. Mutta elämä
oli nyt ihan toisenlaista: ei enää
entistä vankkaa yksinkerfjaisuutta,
vaan herrashepenciillä koetettim
peitellä heikkoa taloudellista iase-maä.
Tutummissa taloissa ääneen'
-vältettiin ainaista rahanpavfetCa,
vaikka kuinka. koetettiih- lähettää
myytäräksi kaikM mitä suinkin
helmestä, n t i s a i : maidot, voit.
Pyne Town, Ont
Kevät näyttää muodostnnm.)
kaksi tälläkin seudulla, kCBla
ta on vielä aika paljon, >>ta!
tenkaan ei enää tarvittaiä tSäfii
vännä, sillä talvityöt ovat
nimittäin paperipuunkatkalni M
ajo, jotka ovat paikkakuntanit)
linkeinoina tälläkertaa.
meillä on tarkoitus farmata
siihen on mahdollisuutta.
Mitä osaston toimintau tsMj
se oUut kokolailla vllkast»
olosuhteisiin verraten,
on pidetty kerta kuussa, vliffltj
koina useanunastikhi, mikäli i l
ovat vaatineet. Utamia oJenm^
täneet useampia tänä talveni 1"
ahtaus on kuitenkin ollut
haitta toimhmallemme, ^
on nyt ratkaistu, sillä pääöfflfflg
simiellsesti rakentaa haalin,
päätöstä myöskin on pantu
töön. Niin pian kun saamme,
tusoikeuden tonttimaahan,
oikein rivakasti rake ..^ .
juustot, Uhat, munat, n» _
maantuotteet. Ei näkynyU|
kään enää entisistä vankois»^
rioista, vielä vähemmän
. . . kiitti, kun sai kah™f* ,
kuorimatonta maitoa. Baot^
dät siihen asemaan oli
nylkemillään kohtutrttomffli^*
la rahdeilla. Yksimiebs^.
muksena oli, ja sen ^ ' ^ ^ ^
tarmokkaasti työskenneltnn. ^
toinen rautatie « » P » ^ ^ ^ ^
tämä yksi heitä ihan hjntt
nylkisi.
Taas vuosia roFöbcaaö^^
kertojani siellä kohnaBflen
Smoin tuolle perukalle r
toistakin rautatiet^^
useita vuosia... ^°"*Jr^
enää löytänyt sieltä
taviaan ketään. Enifljm«»J"
vat tyhjinä. Jätjtty^
nensa nojaan. T o i s s a i ^^
Uenevät oUeet ^f^^T^i
luullakseen s l a a v i l a i s A j ^ |
aniharva osasi välttavastik^,,
lanninkieltä. ^'äiM ö a j »^
urkituksi, etta e n t ^
voin i
kaat oUvat J o ^ ^ * ^ ^
kotikonnnataan, " ' ^ J ^
Stenkään tulleet t o i «^
Nuo läksi rauteti^
ruvenneetkaan ^ f f^
n ^ n — nina«»a vaa
nylkemisessä.