Vapaus, February 17, 1930

              ivu 2 Maanantaina, helmik. 17 p:nä — Mon., Feb. 17 No. 40
VAPAUS Csaadas «BomaUiien trörimSo ilao» C o e a l u n o t u l a . OmcttTT Snd
VAPAUS a i i m yj
T t u oalr o i s u of Fmoiib Vorken m C«.M>!«- PublL^ed <UiIj « Sa<!barr. Oauno
TcimHB». koattori, kirjtlLiopp* ja paino omiM» lalvua Elm StxeetiUl.
TUSotote: Vtpins, Bot -m, Sodborr. O a t -
.ahrlimet; Konnori 1033. — Toimito» SiO^. — Kirjakioppa 2387^.
•=^oo«»: Offlca (job «ork, adireitUeiiunta. etc.) 1038—Editor 530W.—Bookat/Jte 23£7W.
^iUs&itai/ä J . V . Ablqrut. ~ ~
JtuUMgcr? ~ J. W. AUqviit.
Offlce, Bookatore and Priatafaop: Vapaua Buililioc. Elsi Siiect.
A U m i i to b « addreued: Vapaat. P.O. Box 69, Sadhurr, Oot.
T1LAUSHI.N.NAT:
y Ti;4«.50. 6 kk. t2Ä>, 5 kk. J1.75 ja 1 kk. »i.OO. — Yhäjirtltoihia Ja Suomeen sekä mao
«l/tlKOBaiJle: 1 vk. |6X0, 6 kk. 1 3 . » ja 1 kk. $1.00.
liikJceet avustavat työ%'äenliikke€n
t a i k k i e n muotojen yhtcnäistyttä
mistä.*' Ellei käsitetä osuusliik
keissä työskentelyämme juuri täs­sä
ymmärrj-ksessä, niin silloin e'
? • ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
. jarjeraihjoilniotokact tl.00 krrta, fi.öO kakaj kCTtaa. — "Arloliittooa^ menneille onnentoiTotukaet
« « |>«latatocuna. — Nim«imuuitoilmotukwt 50c kerta. $1.00 3 kertaa. '— S)rnlrmiilmotuk<et $1.00
StttA, t2J00 3 kerta». — A.antoeroilniotuk^t $2XrO kerta, «3.00 k^kai kerlia. — Kjitosilmotukael
-IJOO kerta. — Kuolemaniliootuktet $2.00 kerta, 50 linämak.j kiitoiUuKelta tai muiMovar.jUa. —
«Intaxn tielot ja osoteilmotukaet 50c'kerta, 11.00 kolme kertaa. — Tilapiiailmetujien ja ilmotu»
CCBttnorin on. raadittaeua. läbetettärä Jlmotushinta etukäteen. _
CeneiV adverlising rate», 73c per eol. incb. Minimnm cbarte for ticila Inaertlon. 75c. Toe
' a ^ a i u ia tbe beal advexliaiog medium amone the Fir.oicb peuple in Canada.
itM ette milloin tabsnsa »aa Vaatanita en«iiiiä;»een kirjeeteenne, kirjottakaa oodelleen liikkaes-boitajan
pcrtoonalliulla nimellä: i. W. Ablqriil. liikkeenhoitaja. ^
toon, koska tämän järjestön j a s i i ­hen
kuuluvien liikkeiden " l i i k k e e n -
Ratkaisu puolueen ja smmalmen järjestön
mlillä
hiitliläiilcii valloluajien taholta on harjoitettu. Maa on ryöstetty
j i u t i p u h l a a k i i . loisla^ataamiljoonaa ihmistä painettu suoranaben näl­kiintyminen
a-tf-cll'.'. Englannin kapitalisti lehdet ovat palstamäärin
paiiiajicft kirjoituksia, joiäsa brittiläisten valtaa puolustetaan j a sano-l
i i a i i . että i^riltiläiset eivät luovu Intiasta muuta k u i n väkipakolla. On ole "mitään syytä painostaa meikä-u-
i;ot»-Ini. ffUä hrittiläinen yliherruus on ollut hyödyksi j a siunauk-j Iäisten rakentamien liikkeiden liit-
^ck.i Intiall.-. Canadankin päivälehdissä on k i e r r e l l y t paljon tämän-j^™'-^^ Canadan osuustoimintaliit-
;-iiiiiitaJsia kirjoituksia.
-Morifrcalin " S l a r i i r i a " viime torstaina myös annettiin mitä edul­l
i s i n kuva •"Lriuiläislen uhrautuvaisesta holhouksesta" Intiassa. Vii­lataan
- i i h r n , «ttä brittiläisten toimesta on rakennetttu y l i maan ulot­tuva
rautatiejärje.itelniä, maailman huomattavimmat kastelulaitokset,
anneltu v a l l i o l a i n o j a talonpojille, j a jos miljoonat ovatkin nälkäkuo­leman
partaalla, ci =e muka johdu brittiläisestä sorrosta, vaan kansan
»inavla saanialtoinijudcsta ja velttoudesta.
Myöhcnimin .»^ania^^a kirjoituksessa sanotaan, että brittiläben vai­kut
uk.-fii p(ji>laniinfn hilia.-la merkitseisi maan joutumista anarkiaan
j a kansalaissotaan. ".Se h\Tä. mitä brittiläisen yliherruuden vuosina
kär-ivällihtf-n j)onni.slu.-ften avulla on tehty, tulisi tuhotuksi", sanoo
h l i l l .
Jos näin o l i s i , jos brittiläisellä yliherruudella o l i s i o l l u t vain siu­nausta
luollavat seuraukset, ei s i l l o i n sitä vastassa olisi nyt kansan
pohjakerrosten ..ääriinäinen synkkä viha. Mutta brittiläiset valloitta­jat
alunperin tulivat maahan ryöstötarkoituksissa. Valloituksen jäl­keen
pyblylelyn väkivallalialliluksen t u n i n ovat englantilaiset kapita­listit
saapuneet maahan. Teollisuutta, rautateitä j a kastelulaitoksia
neiden oli suoritettava sama työmää­rä.
K u n lukkia alkoi kertjinään
skitveille niin paljon että, hevosten
olisi tarvinnut vähäsen vartoa, hyök­käsi
itse kämpän runna»! rullaria
avustamaan ja kiire oli n i i n kohon­nut
huippuun, ettei siinä työläiset
Täällä pohjois-Onlaricssa on tul­lut
\'iime päivinä lunta ettei kohta
pääse ovesta ulos. vaan kyllä me ; voineet huolehtia omasta tun-allisuu.
naiset olemme täällä oppineet sitä :destaan, vaan ainoastaan työn osta-kylmää
kärsimään; vaikka on pyryä Jan kukkaron lihottamisesta.
Canadan suomalaisen järjestön lounecnpaneva kon.Uea '^''''^''''"'-^^^^^^^ " "l^väntekeväisyystarkoiluksessa" ku-ukaan,
on Kominternin A o - j ! ' " '^''"^ kuvitlde.-, vaan .suunnattomien voittojen kiskomiseksi or-r.-
/ ' . ^ „ „ / . o „ , r « / / , r , » \ / / r A / « ' ' " " ' ' i ' * ' ' J'> b
vän tapahtuneet eroUukset perutetaan ja ibritliläisc. vallanpitäjät väestön valistami,
paikan paaUa tapahtuvan . "$'"'^1^ j, ^Hkseen sen eru.akkoluuloja j a taikauskoa ...J^^^^^^if^:'^'^^^ y'-- ViiUauk.et s i i l . : että eri usl
että sen Moskovasta saaman sähkötiedon ni^,...^,., . . . . Smii/.i..i I . , . I ; « . ! M I I . . l... , i i -r-. . . . • , . . . . . . .
vussioni päättänyt, ettii Camulan puolueessa jälkeen joulukuun 6 7^-" | ''^ ^ 1"""- .^^f? f''"^^ viimeaikojen suuret k u -
/ /, ^ /, _ ,.„„, itonio-, lautatu'- ja veronmaksulakot. Sailyttaak.seen valtansa ovat
istamisen asemesta käyttäneet liy-a.
Uskonpogromit ovat san-
WmänytHelsir.gistätisäsähkö vahvistetaan ylläoleva ' v u u a u K . e i snnen. elia e n uskontokunnat tarttuisivat tois-ja
aikaisemmin lähettämänsä tiedonanto, missä ilmoitetaan Yhdysval­tain
lehdille anrietustä polemiikinktellosta sekä puolueemme poliitti­selle
komitealle qniietuctä määräyksestä boikötustoimistojen lalckuut-tamisesta.
Ed,ustajamnie lausuu ratkaisun johdosta seuraavasti: "Asi­amme
menee •varmasti iopullisecn voittoon, järjestön eheys on taattu
meiller '
*
Ristiretki Nmmtoliittoa vastaan
ci ole pelkkä. _ ,
v o i m i e n keskittäinispyrkimylisei sodan valmistamiseksi.
A s e e l l i s t a hyökkäystä varten on välttämätöntä kiihoittaa tietämät­tömät
kansankerrokset sotaisan k i i l i k o i i valtaan. Siinä valossa on
ymmärfetiävä k i r k o l l i s i s s a p i alulle pantu ristiretki
puolustamiseksi.
fäniä^^itäpaitsi sanotaan aivan suoraan. "New Y o r k Timesin"'
Neuvostoliitossa ollut kirjeenvaihtaja Walter Duranly lähetli lehdel-leeh
Päfnsista ferikoissähkösanoman tk. 13 pnä, missä paavin j a C a n -
lensu kurkkuun, jos brittiläisiä ylivaltaa hellitetään, johtuu siitä, etiä
uskoiiviliaa on itse valhissacjlijain taholla kiihoilettu.
Multa varsin arveltiltavak*i englantilaisella kannalla katsoen on
mu<j(lo.stuniil että erinäisillä seuduilla ovat muhamettilaiset j a hin­dut
ylityneot veronmaksulakoissa brittiläisiä vastaan. Tämä v i i t t a a sii­hen,
että kumouksellinen lyytymällömyys yhdistää ennen vihamieliset
uskontokunnat Kun näin pitkälle on j o päästy, n i i n ei voida ihnie-l
e l l u , että englannin imperialismi, tunneltujen vanhojen väkivaltakei-nojensa
ohes.^a, tekee yrityksiä Intian "rauhoittamiseksi", lupaamalla
sellaisia valeuudisluksia, k u i n "itsehallinto-oikeutta".
hoito j a johto on p o l i i t t i s en puolu- ja pakkasta, niin on aina talluk-; Tällaisten tapausten luuhsi . anta­kaamme
haaha kohti. Niinpä oli 12 ; van aihetta järjestäjtymiselle. silla
päivän iltana jäsemrntävs T.N. l i i - i jarjestj-neinä ei työläiset r>'hdy te-tolla
j a uusia jäseniä yhtyi toista, jkemään yksin sitä työmäärä minkä
kymmentä. Tervetuloa rintamaan! |suorittamisessa ennen on ollut kaksi.
Toivon että käytte kokouksissa: yh- (Yksilönä cn aina mukauduttava
teisen toiminnan avulla vasta voim-ityönosta^an vaatimuksiin tai jatet-me
saavuttaa paremman tulevaisuu-1 tavä fyöpaikka, mutta joukkona
äen. SiUoin me vasta voimme vapau. i voimme olosuhteitamme korjata. T a L
i^iijutu- kotiorjuudesta j a kapitaahn r i i s - . i ^ ^ kämpällä oli suomalaisten työläis­ten
P P H käsitvkc^en -mukaan on Port tovallasta. Jotkut toverit käyviif vain jten mielipide harvinaisen sympaatti-taneen
käsityksen mureaan on f o r t , . ...... ^^^^ kapitalisteille, sillä ainakin niis­tä,
jotka järjestökysymyksestä m-ne
joku erityinen juttu, vai'ika se olisi | tään puhuivat, sai sen käsityksen, et-
;r.„W.t nva^ nah-nn suuremmat kuin ! ^ ^ in kerran vuodessa. E i toverit a i - I tei näitä työläL-iä. ole kapitalistit
joukot o\a.. p a j o n suuremmat k um kaikkien mieli =ama Täytyy riistäneetkään, mutta =en sijaan tyo-toinen
kysymyksessa oleva paikka, i .f^*^^^f" \ M^^^f^r, iärip^töt Eivät olisi huoli­t
a .— 4.:„^K_1.„ x„ nt^^^Ar,^ oppia sihen. etta vaikka ei aina saa- laisten järjestöt, l i u a t ousi xiuou-c-
e:tomuuden ohjelmalla leikkivien
poi-varillisten idealistien käsissä."
Edellä mainittu kohta H i l l i n kir­joituksesta
selvittää jonkun verran
millainen tulisi olemaan se yhtymä
johon pitäisi yhtyä. Kyt pitäisi
osuuskunnan jäsenten kiinnittää
huomiota näihin seikkoihin j a päät­tää
kumpi on parempi. Allekirjoit-
A r t h u r i n kokouksen suunnitelma harvoin^ kokouksissa; ollaan jäseniä
parempi, sillä .se t u l i s i dustamaan «ikä käydä kokouksissa paitsi ios on !
työläiskuluttajain joukkoa ja
JÄRJESTÖN ASU
törburyri a r k k i p i i s p a n läusuiihön 'joh^^^ "Aseellista sc-kaähtuniistalÄum
rnitäan mikä v o i s i käuiitää
Kansainvälinen työläisnaisten päivä
• \'uosi vuodella on kansainvälisen työläisnaisten pJÖvän vieton nier-k
i l y s kasvanut. Se on muodostunut prolttaariscn naisliikkeen ryntäys-päiväksi.
K a p i l a l i s l i s i s s a m a i s s a kohdistetaan s i l l o i n huomio työläis-uskonnon
' naisten vetämiseksi niukijan luokkataisteluun.
Luokkatietoinen naisliikkeemme on e l i m e l l i n en osa yleisestä työ­väenluokan
taisteluliikkeestä. Se on osoittautunut arvokkaaksi lyötä-tekevien
n a i s t e n herättäjäksi j a valistajaksi. Sen h a r r a s t u s p i i i i käsittää
k a i k k i a l y o l a i s a i d e i l l e j a lyltärillo n i i n tehtaissa k u i i i kodeissa
via kysymyksiä. Proletaarinen niiorisokasvatuä on vksi
S t e i i n i a siltä tieftä^j
Tapahtumain k u l k i i todistaa, että uskonnon v a r j o l l a alulle pantu
neuvostovastainen kiihbitus juclrilaä alkunsa i i n p e r i a l i s t i cn V])oHitli.sista
pyyteistä. Paavin vetoomusta seurasi heti englanlilaisten piispojen
vetoomukset "Isrislikansälle". Lisäksi kulutettiin melkein kokonainen
päivä Neuvoslovöilariliiröon^iseen Eng loordicii huoneessa.
*^yoyäen" lialiitölcselta kyseltiin alahuoneessa, mihin toimenpiteisiin
8e aikoo ryliiyä böiäievikien harjoittaman "uskonvainon" johdosta.
Henderson vastasi hallituksen antaiieeri määräyksen Moskovassa ole­v
a l l e lälieltiläälieer» lianldcia tiedot mainitusta uskonnbnvastaiscsta
ryntäyksestä,'j£i' s e l i l t i l i a l l i t u k B en #euraayan, -^'suurejla huolestuneisuu­d
e l l a " neuvostojen sotaa uskontoa vastaan. Lukuisissa; yhteyksissä on
siröraa» yaatlittu•^ekäatkuiriiöa NöbvostöHitori asioiliilj'. 'Kciiise
Lämpson älähwHe^sa 1^^^ haäntukselta, tuleeko se k a h s a i n l i i i l o -
sbpiihuksen 11 :sta ai^tikkeliii mukaan ryhtymään toimenpiteisiin tuo­dakseen
Icansainliilbh pohdittavaksi kysymyksen uskonnonvapauteen
vaikuttavista Venäjän olosuhteista.
p i n n a t ! uskonkiihkon lietsomisen kanssa, kiertää k a p i l a l i s l i m a i -
den ieTidissä Valitutcset Neuvostoliitossa käynnissä olevaa maiden kol­l
e k t i v i s o i m i s t a väslaari. Kapitalistiset riistäjät, jotka mitä roislomai-s
i m m a l l a tavalla ryöstävät valtansa alaisia työläisiä j a talonpoikia,
ovat käyneet nyt erittäin " l i u m a a h i s i ^ i " ' ' Neuvostoliiton kulakkien
puolesta, j o i l l a ei o l e enää mitään p a i k k a a neuvostojen maataloudessa,
j a jotka Neuvostoliiton talonpoikaistonjä Neuvostohallituksen toimesta
l u o k k a n a tuhotaan, jotta voitaisiin laajentaa sosialistista k o l l e k l i v i s la
luäataloutta yleisen liyyinybinnin kohottamiseksi j a uuden lalousnuio-döh
vahvistamiseksi ,
Neuvostohallitus on lähtenyt määrätictoisesli panemaan suun­natonta
maatalouden sosialistrsla' rakenlähiista täytäntöön. Tälä vas­t
a a n ovat k u l a k i t nousseet ta^^^^^^ Papisto on yhtynyt näiden
v a r a k k a i d e n talonpoikien kanssa vastarintaan. Siksi saavat kirkot
u1c
toimialoja, yioisvalistustyöhön naisten veiamisbksi kon
keen j o h d o l l a käytävään luokkataisU^luun kiinnrtetää
csunty-sen
tärkeitä
oninuinislisen liik^
sämmq erikoista huomiota.
tetään tiä/bjärjestöis-'
Neuvosto Htossa o„ naisien toiiiiihla kiintynyt; Ncuvostolyhteis-kunnan
sosialistiseen rakennustyöhön: Multa myöskin sen puohista-miseeii
aina puna-armeijaan osanottoa myöten oltavat naiset osaa työ­läisten
valtiossa. —n
K u n tiedämme myös Canadan
osuustoimintaliiton vanhoillisuuden,
n i in saamme myös ajatuksen, mik­si
tuon liiton taholta kehoitettiin
perustamaan ' keskusostoliikettä
kun tiedettiin sellaisen yrityksen
olevan jo alulla? Ehkä j u u r i siksi
että haluttiin tämä Pohjois-Onta-r
i on suurin osuuskauppa saada yri­tykseen,
josta sen on vaikea päästä
i i t i j a silen estää jo kyseessä ole­van
yrityksen toteutumista. Työ­läisten
joukkovoiman aikaansaan­nin
tuntee nämä puolueettomuu­den
nimellä kulkevat j a siksi hc
koettavat kaikella vahvistaa omaa
valtaansa. Tuskin osuuskuntamme
jitsenet tietää missä nuo kaupat
ovat jo, millaisia ne ovat, joitten
kanssa on aikomus ryhtyä yhty­mään?
Näissä asioissa ei pitäisi
käyttää k i i h k o i l u a j a turhan aikai­suutta,
vaan käsitellä asiat sillä
käsityksellä kuin työväestön yhtei­nen
etu v a a t i i . — V. K .
Me elämme kapitalistisessa yhteiskunnassa työväenluokan kumo­uksellisten
voimien kokoamisen j a järjestämisen kaudess?. Siinä on
työläisnaisilla tärkeitä tehtäviä suoritettavina. Canadassa on työläis­naisten
l i i k e suhteellisen nuorta j a alkeellista, rajoitlueii suurimmaksi
osaksi suoijialiiiöiin j a iik^^ainalaisiin naisjärjestöihin. Näis§ä..puitteissa'v6i|itaa seuiaavan miehen nopeam-toimieii,
ei tieienlsään ole saavutettu mullistavia .tuIoksia;w N a i s l i i k - min j a siinä pii Kokkö onnekkaampi,
keemme o n k u i t e n k i n pyslyaiyt kehittämään melkoista toimeliaisuutta .^ppjan.kolmas mies E Koivunen o ir
. ^ ^ ,. . I I I alokas, vaan hänen ottelu-tarmonsä
j a luokkakysymysteii harrastusta työläisnaisten keskuudessa, avustanut oli'hyvä, jos hän ottaisi oikein i a r -
"Yrityksen" painikilpailut. Toron­ton
Yritys järjesti eilen Don-haalilla
jäsentenväliset painikllpailut, joissa
samalla k i l p a i l t i in tov, V . Heikkisen
lahjoittamista mestaruusvöistä. Nä­mä
kilpailut olivat vasta alkusoittoa
tuleville Canadan T.U.L:n mesta- kun
ruusllkpailuille, jotka myöskin jär-j^
stää Yritys huhtikuun ajalla. Seu­ran
paiiiisakki koettaa osallistiia mes--
taruuskilpailulhin oikein miehissä;
joten koettakaa toisetkin seiirat jär-jestäu
niskamiehet'joukolla mukaan.
Näissä kilpailuissa oli monta hy­vää
ottelua, joita yleisö seurasi m i c -
leiikiinnollo. Ensiksi oteltiin sarjassa
alle 140 Ibs., jossa voiton ja mesta-ruuöen,
otti. nimiinsä M , Kokko, vaan
ei mestaruus ollut helposäa, sillä vas.
tassa oli A . Ehrlund j a E. Koivunen.
Ottelu Kokko—Ehrlund oli n i in ta-saväkinen,
ettei ratkaisua tullut, jo­ten,
a i k a tuli kysymykseen, kumpi
sen a l a l l a , mikä saattaa laajat uskonkalileista vapauluneel kansanker­rokset
yhtcikoiiiiinfään" usköimöh jätteiden h
T i l a n n e itnperialistisessä maailmassa kiihdytlää kapilalistisleii
v o i m i e n keskittymistä Neuvostoliittoa vastaan. Moskovan " P r a v d a"
sanoo kirköilisten fisliret^isiä seuraavaa: "Hänen (paavin) vetoo­muksessa
on todellisuudessa v a l t i o i l l e annettu kutsu katkaista suhteet
Neuvostoliittoon, sillä Neuvostoliitto ci tule koskaan sallimaan ulko­maalaisten
sekaantumista sen u s k o n n o n p o l i t i i k k a a n ."
Kansainvälisellä työväenluokalla on syylä seurata valppaasti tätä
ristiretkeä, sillä sen takana on i m p e r i a l i s t i en solavaruslelul Neuvos­t
o l i i t o n tuhoamiseksi. Työväenluokan on oltava varuillaan j a k a i k ki
huoniio kohdistettava työläisten neuvostovaltion puolus^aniisi-ksi.
htkko- y.ni. taisteluita. '
V i i m e aikoina on kiinnitetty erikoista huomiota Canadan työläis­naisien
toiminnan keskittämiseen j a sen laajentamiseen muihin kan­sallisuuksien
keskuuteen. • Ön puhuttu kansallisen konventsionin järjes­tämisestä
vakavan, yhtenäisen perustan luomisesta l i i t o l l e . —Myöskin
on herätetty kysymys erikoisen retkiktmnan lähettämisestä Neuvosto­l
i i t t o o n , oman naisten lehden perustamisen tarpeellisuudesta j.n.e.
K a i k k i läinä viittaa siihen, että työläisnaisemme omissa järjestöissään
harrastavat joiikkojärjestönsä kysymyksiä.
Naisien päivän vieton valmistelut ja itse työläisnaisten päivään
osallistumisella vedetään laajat työläisnaisjoukot proletaariseen joukko-toimimaan.
On siis mitä parhaimmat syyt toivoa entistä valtavampaa
osanottoa j a menestystä työläisnaisten päivälle, maaliskuun 8:lle.
"Venäläisen kumouksellisen lennokkuuden yhdistäminen amerikka­laiseen
loimekkuulccii — kas siinä on leninismin ydin puolue j a vafe-tioHisessa
työssä." — S t a l i n : " L e n i n j a l e n i n i s m i ".
OSUUSTOinONTA
Pohjois-Ontarion työ-läiskuluttajille
Brittiläinen sorto Intiassa
Viimeisq^sä Koninuinisliscn Inlernalionalen koiipressissa
t e l t i i n sangen perinpohjaisesti valtiollista lilannetla iiii|»erialislisi«Mi
v a l t i o i d en siirtomaissa. Tällöin anneltiin melkoista huomiota vallaii-kiOnouksellliseih-
l i i k e h l i n i i s c l l e \Vallkaduii j t a i i k k i i r i e i i alaisi>sa lali
kiisi-
Timminsissä perustetun työläis­ten
osuuskaupan, joka on laajen­tanut
liikettään So. Porcupineen
j a Kirkland Lakelle, varsinainen
vuosikokous on lähellä. Kun täällä
ci ole tehty työväenjärjestöjen ta­holta
mitään kokouksen onnistu­miseksi
periaatteelliseen puoleen
samoin ei ole suurelle joukolle jä-
.'••enisl()ä ollut tiedossa ne periaat-loclliset
asiat mitkä tulee kokouk-
.sessa esille jiiscnistön päätettäväk­si,
niin haluan kajota yhteen koh-asiasta
mitään muuta kun vain
sen, - minkä saivat Vapauden etu­s
i v u l l a olevasta uutisesta lukea, et­tä
pohjoiseen on päätetty peiois-taa
tukkukauppa j a se tulee T i m -
minsiin j a l i i k k e en johtajaksi Tini-minsin
kaupan johtaja. Tuo uuti­nen
ehkä oli otettu Pohjois-Onta­r
i on sanomalehdistä. Samasta asi­asta
kirjoitti myös keskuksen asi-lesta
H i l l Vapauden toukokuun IC
päivän numerossa otsikolla: "Työs­kentely
osuustoimintarintamalla''.
Laimian tähän yhden kohdan H i l l in
kirjotusta.
Entäs Pohjois-Ontariossa kos-kusosastoliikkecn
kehittämi.scn as­keleet?
Oliko Port Arthurissa p i ­detyssä
konferenssissa tällainenkin
pyrkimys jo kehitetty, tai mist-ä
j o h t u i , että pohjoisessa antaudut­t
i i n itsenäisesti tällaisen puuhan
taan, joka asia tulee siellä esille. taakse ja cnsimäisessä konferens-
Täällä Timminsi.«sä suomalaisen jä-'sissa j a meidän Tiinmins—So. P o r -
senisir.n kokouksessa tämän kuun cupme—Kirkland Lake liikkeitem-
11 päivänä ilmeni jolitokunnan esi­tyksen
unikaan keskusostoliik-nälaisen
Amerikan inaissa. Mutia samalla lodelliin srirrelliijen siir-|j."^,^,,^ pi-justamiskysymys. Seloslel-lOipaakansallisuuksieii
kuniouksellisinininen idässä. rrikui-.i>ii l n l i . t - tiin Port -Arthurissa pidettyä neu-sa,-
Indonesiassa j.n.e. vottci.ukokoutila, jolla oli tarkoitus
• Ennustuksel Intiassa tapahtuvasta kumouksellisesla noususKi ovalV^'''^^''«,l'^''"^tcltna .lyöläiskuluttaja^
. . . 1 1 , .11 Vn.. . 11 . i - i 1 .- - 11 , ! osuuskauppojen keskusosastoinko,
pitäneet tarkalleen paikkansa, fama joukkojen liikel.Um.nen on o l l u t : g^^^^j^^ ^^^^^..^^ johtokunnan
n i i n valtava, etlä bnlliläistcn vijllanpitäjien on laytynyl luvata mtia-1 )^„]ta, että myöhemmin Port -A.rt-läisillc
itsehallinto ci dominio-oikeudet, ryyniiyllääkseen joukkoja j,a hurin kokoust-a oli Canadan osuus-eslääkseen
avoimen vallankumouksen »puhkeamisen. toiniinlaliilon taholta kehoitettu
k u t e n Intiasta saapuneet tiedot kertovat, eivät Intian n.iljoonal T i m " " " ^ * " osuuskaupan jjohtajaa
• . . , . \. .. ... ..... I • I 11- . 1 iryhtymaan perustamaan Pohjois-tyoläisel
j a talonpojat aijo tyytyä mihuikaan valc-ilsehalluiloon. ^•^^i^ lOniiivxoou tukkuliike. Lausunnos-ke
tätä tarjottaisiiii EngJariiiin '^työväen" hallituksen vapaaiuielisenä
reformina. Intialaiset katselevät B r i t a n n i a n l i a l l i t u s l a aiitoaslaan im
pleflalistisen sorrpn välikappaleena, olkoon Englannissa vallassa mikä
poWaripuolue tabunsa, («vatkäniino näe että siltä taholta voitai­s
i i n odottaa mitään'hyvää.
Tämä on välttämätön seuraus puolivuosisataisesta sorrosta, mikä
sa ihnoileltiin, että tämä asia ei
ole kehittynyt sen piscmmälic, vaan
tulee vuosikokouksen antaa asialle
ratkaiseva päätös.
Tunteeko tätä jälkimäistä kysy­mystä
osuuskauppamme jäsenet?
Tuskin.' E i monetkaan tiedä koko
me ylcisliikkccnhoitaja itse alusti
kysymyksen vaikkakaan siitä oi ol­tu
puolueen taholta päiitetty, sekä
y k s i n ratkaisi j o sen perustamisen
kannan? Tullen puheenjohtajaksi
liikkeeseen mutta iinrian minkään­laista
vasemmistokantaa edustavaa
tukea johtokuntaan. Tämä osoit­taa
meille sen höllyyden, millä
puoluejäsenemme käsittelevät ky
syinyksiä, sekä yleensä puolueteh-täviä.
Onko osuusliikkeen liik-keenhhoitajana
puoluejäsen vain
siksi, cttJi annetaan liiketnenetel
mien lentää ilman suunnitelmallis­t
a puoluepyrkiniystä j a toiminnai»
ohjelmaa, vai ymmärretäänkö, et­tä
"Kommunistipuolueen jäsenten
täytyy aina' pjrkiä elävöittämäär
osuusliikkeitä luokkatietoisuuden
hengellä j a katsomaan että osuus-hyvä,
jos
molla kiinni harjoituksiin, niin sil­ta
^iehestä saisimme vielä kuulla.
Sarjassa alle 155 Ibs. o l i 3 mies­tä.
Ottelussa. Kujanpää—Kokko, oli
Kokko aluksi johtavana, vaan sortui
omaah heittoonsa. Kokko muuten o-l
i hyvässä kunnossa, painien ratkai-semattoinan
V. Oinosen kanssa, joka
puolestaan paini pyöreän Kujanpään
kanssa. Sarjassa alle 170 Ibs., e i V.
Pehtlilä sanut olla tarpeekseen
matolla, kun yhdellä ottelulla selvisi
sarjassaan; koettakaa järjestää hä­nelle
vastusta mesta kilp. S. Peltonen
on lupaava mies, vaan ei .hän ollut
parhaassa kunnossaan, sillä oli lou­kannut
itsensä harjoituksissa, sar­j
a n kolmas. R. Mela. Sarjassa y l i 170
Ibs. oli ainoastaan kaksi miestä, jos­sa
puoliajan jälkeen V. Mäenpää
luovutti voiton Hj. Niemelle, joten
sekin sarja oli selvä. Lopulliset t u ­lokset:
Sarja alle 140 Ibs.: 1) M . Kokko
1 V. 1 r . 2) A. Ehrlund 1 v. 1. r. a-jassa
jälessä. 3) E. Koivunen 2 h .
Sarja alle 155 Ibs.: 1) K . K u j a n ­pää
1 V. 1 r. 2) V. Oinonen 2 r. 3)
O. Kokko 1 r. 1 h.
Sarja alle 170 Ibs.: 1) V. Penttilä
2 V. 2) S. Peltonen v. 1 häv. 3) R.
Mela l V i h.
Sarja y l i 170 Ibs : 1) H j . Niemi 1 v.
2) V. Mäenpää 1 h.
Mestaruusvyöt, Ensiksi sarjojen a l ­le
140 Ibs. ja 155 Ibs. voittajat otte­livat
keskenään, jossa M . Kokko ke­vyempänä
peri voiton. Sarjojen alle
170 Ibs. ja y l i 170 Ibs. voittajat eivät
otelleet, sillä Niemi luovutti vyön V.
Penttilälle ilman ottelua. Samoin
k i l p a i l t i in tov. K . Sundholmin lah­joittamasta
kunniapalkinnosta k i l -
pailujen parhaalle alokkaalle, ylei­sön
äänestyksen perusteella. Palkin­non
sai omakseen O. Kokko, lähinnä
S. Peltonen. Yleisön kannatus koh­talainen,
vaan paremmaksi voisi tul­l
a , -jossa yleisöllä olisi enempi har­rastusta
urheiluun. — It.
"Yrityksen" kunkausikokous pide­tään
Spadina-liaalilla ensi keskiviik­kona-
t.k. 19 p:nH alkaen klo 7 i p .
Seuran jäsenet j a kaikki jäseniksi
aikovat, saapukaa joukolla mukaan.
Ulokouksessa käsitellään useita tär­keitä
asioita.
opplE
dakaan omia mielipiteitään lävitse,
täytyy antaa periksi, ettei silti jää­dä
ja olla vuosia pois kokouksLsta.
Sellaisista tovereista ei ole taistelu­l
i n j a l l a ' p a l j on hyötyä. Joillakin . to­vereilla
on taas paljon hommaa. E-dustajakokous
pidetään maaliskuun
ajalla, naisten päivän vietto on • sa­moin.
Naamiotanssit on 2G p. helmikuuta,
palkintoja jaetaan kolmesta eri a i ­heesta,
yksi kustakin.
En tiedä mikä tämän kylän poi­k
i in on mennyt kun ne ovat ruven­neet
akkoja n i i n lähentelemään; kat­soa
saa vain ennekuin on maaliskuu
lopussa, eikö noiden kesken synny
jotkin kekkerit, vaikkakaan ei sen
pahempaa.
Viimeinen järjestön kokous oli h i u ­kan
"myrskyinen", sen sai aikaan
alussa se kun toveri Neill pyrki jä­seneksi
Timminsm S. J . osastoon,
vaan kun o l i kaikilla tietona että
hän on joutunut Sudburyssa pois,
n i in Iräskettiin Neilin varltomaan
sik.si kunnes asiat .selkenee.
Onkohan sensiiuri käymässä T i m -
minsin ja Kirkland Laken välillä?
Sanni Kulmala muutti täältä Kirk­land
Lakelle poikatalolle työhön. O-lenime
lähettänyt hänelle kaksi e i i -
kertaa kommunistipuolueen miuit-tokortin
solu 13, eikä hän ole kum­paakaan
saanut. Missä on vilia?
S. K. on kuulunut T.N. liittoon ja
palvelijatarosastooii sekä kommunis­tipuolueeseen;
hän yhtyi aivan heti
tuli Suomesta. Täytyykö tulla
muuttokortti tuomaan tai . hakea.
Koetamme vielä lähettää yhden ker­ran
ja • registeerata kii-jeen, Voit/te
kohdella S.. K:aa''toverina; se kuuliiu
hänelle, hän on järjestyneen' työväen
riveissä. -— 'älä.
Martin Hendricksc
matkaohjelma
Can. Suom. Järjestön pmmj
ganiseeraajan, tov. Martin Hem
sonin matkaohjelma jatkuu se
vasti.
Osastojen ja tovereiden seur
la paikkakuimilla pyydetään ]
kimaan tilaisuus haaleille ali;
kittyinä päivinä ja ilmoitta
niistä hyvin.
Sault Ste Marien uolisia
MOSKOVA. — HaUitus on päät­tänyt
poistaa Nishnij-Novgorodin
vuotuiset markkinat, mitkä tsaarin
aikana muodostuivat tärkeäksi. N.s.
nep-järjestelmään palattua markki­nat
uudeUecil pystytettiin, mutta
niiden merkitys on yhtenään vähen-tytiyt,
j a k u n nyt suurin osa kaupas­t
a tehdään hallituksen j a osuusliik-*
keiden kautta, niin markkinat ovat
käjmeet tarpeettomaksi.
Niin me työläisnaiset pitää iiutkit-t;
iJn'taas naisosaston kokous 12 p. t.k.
Vähäsen oli väkeä, sillä meidän n a i .
^et vartoo vaan hyvyyksiä toisten
töistä jä n i i n ollen aiitavat kunnioi­tuksensa
, o l e i n a l l a . kokouksesta pois.
Ja niinhän se tbsiii öhkitv helpompC
°i oib' mitään vaivaa, tuleeliän se i -
hanrieValtakunta ; k u n yksi j a kaksi
oikein yrittää ja me saamme sa­man
eikä tarvitse panna kun kädet
-istiin ja odottaa. Vaan sanon teille
•ioverittaret, että vaikka meitä olikin
vähäsen, n im paljon silti saimme a-
3ioita järjestettyä. Valittiin edusta­jat
konventsioniin j a annettiin heil­le
evästykset, joiden mukaan he vie­vät
asiaamme eteenpäin. Luulen että
nämä naiset ottivat tehtävän ilolla
vastaan, jos ei tule erityisiä esteitä.
Samalla sain sen huomion, että he
culkevat oikeata työläisten linjaa ja
edustavat näin ollen sen toiminnan
nuolesta. O i miten"onkin hauska näh..
•3ä niitä naisia jotka pystyvät jo­takin
tekemään j a myös täyttävät
'sen tehtävän jonka he ottavat vas­taan.
Ottamalla esimerkkiä toisista
saamme paljon voimia yhteisille py-rmnöille.
Jaettiin keräyslistoja, jotka
ovat sitä varten kun lähetetään neu­vostoliittoon
naisia opiskelemaan (?)
miten saavuttaisimme sen yhteiskun­nan
jossa on k a i k i l l a saman arvoi­nen
elämä ja tietysti he opettelevat
mitä he sattuvat tarpeelliseksi näke­mään
(?).
Siis ruvetkaapa innolla asiaan ja
heittäkää pois velttous tulemalla
naisten kokouksiin näyttämään ettet­te
ole vaan paljaita nolUa jona mei­tä
miesten puolelta monastikin pide­tään.
Siis naiset tasa-arvoisiksi
miesten rinnalle.
Naisten yhteistä päivää vietetään
suomalaisella haaUlla 9 p. ensi kuu­ta.
Siihen ottavat osaa ukrainalaiset
naistoverit ja on paljon ohjelmaa.
Tervetuloa.
Haalilla on ukkojen j a akkojen so-vintojuhla
myös; on paljon näkemis­tä
jä kuulemista. Ne kestävät kolme
päivää, alkavat 20 p. ja loppuvat 22
Däivä tätä kuuta. Siis kolme iltaa
on ilo ylimmillään. — Akka.
neet I.W.W:stä sen paremmin kuin
muistakaan järjestöistä. Joku sanoi
kyllä Suomessa kuulimeensa järjesty,
neisiin ja keväällä taas sanoi sinne
menevänsä, mutta täällä tuntui
miekkonen olevan kiivaimpia järjes­tyneisyyden
vastustajia, jota alle­kirjoittanut
usko Suomen järjesty­neistä
työläisistä missään maassa;
sillä työväenliike on ja täytyy olla
ktJnsainvälistä, muussa tapauksessa
: c n merkitys on vähäpätöistä ja joh­taa
karsinoitumiseen, jolla ei ole
.suurtakaan merkitystä.
K i r j a v a a ainesta tuntui yllämaini­tun
kämpän miehet olevan mielipi-teUtäänkin.
Niinpä eräs Yrjö Koivu­niemi
kertoillessaan kotipaikkakun­nan
(Si.t.s Jurvan) asioita, ' kertoi
miten veljensä oli vapaussodassa ko­ko
ajan valkoisten puolella j a sodan
loputtua siirrettiin rajavartiostoon,
jossa oli paljon kaikenlaisia tilai­suuksia.
Muun muassa oli "veikko"
onnistunut varastamaan monta he­vosta
Venäjän puolelta ja erään ker­ran
kun oli mennyt kettuja meLsäs-tämään
toverinsa kera olivat ck.sy-nect
Venäjän puolelle ja tavanneet
kaksi "ryssää" jotka olivat jossain
työhommassa, "ehkä vallihautoja
kaivamassa", niin olivat heti "to-mauttaneet"
ja toinen mies oli kaa.
tunut. Enempi ei sankarit kerinneet
nähdä, vaan juoksivat pakoon omi­ensa
luokse. Niin että oli se Koivu­niemen
veli todellinen sankari. Itse
sanoi Yrjö poika olleensa vaan " r u -
mihiu rusiimassa" kun oli vielä l i i ­an
nuori rintamalle lähtemään. Täl­laisille
jutuille osa kämpän miehistä
vaan" hymyili huolimatta allekirjoit-rancoii'~
IiUomautukglsta, että: "Olet
siis vapaaehtoinen valkaisija''. Juttu­jen
kertoja . mybnsl,/ettet hänen i -
köisiäUn olisi voitu pakko-otollä vie­dä
mihihkään käytettäväksi sotatar­koituksiin;
Silläkään miehellä, joka
18 p. helmik.
19 p.
20 p. helmik.
(Sisula).
22 p. helmik.
23. 24 p. helmik.
25 p. helmik.
CT. £7 p. hehnik.
SouUi Pore
Pott
Pyr.e Tow
Cocl
H
Ni
Port Ai
Toverit! Ylläolevat huomaut
asemille vastaantulosta eräillä
kakimniiia ei ole siksi, eitä tai
taisimme sillä joläkln kunnlc:
tuksen tapaista, vaa nsiksi,
Martti on jo vanha mic.-s ja aö
tarponut säälimättä itseään i
koissa ja kinoksissa,'joten on
paikallaan, että vapautamme ]
kyyditsijän etsimisestä ja tiei
selemisestä. milloin se suinki
mahdollista.
Can. Suom. Järjestön T . p. Koi
John Wirta, s
Tilanne Puolassa
VARSOVA. ^ Ylä-Slcsiassa o
suurimmat puolalaiset metalli,
kivihiilituotantolaitoksot siir
työskentelemään ainoastaan
viikosta. Puolan hallituksen Ij
liisteri on matkustanut Lodziin
kimaan työttömyyden suunn
masta kasvusta muodostunutta
lannetta. On kutsuttu koolle ;
kien niiden ministereiden nem
lukokous. joita taloudellinen :
j o l l a in tavoin koskee.
Posnanissa on ollut suuri t.v
mien, joukkokokous, johon osali
yli 5,000 työläistä. Poliisi ei ole
kaltanut hajoittaa kokousta. Lv
.sa ei iK)liisi ole antanut työttö
kokoontua.
Lisää vänkildit*
Puolan parlamentin budjetUk
loan istunnossa osoitti edustaja
marin, että tällä hetkellä on Pi
vankilois.sa noin' 10,000 poliii
vankia, jonka johdo.sta vankil
I on tavattoman ahdasta. Hän el
oli ollut Suomessa järjestynyt, ci o l - j y^ että Lodziin rakennettaisiin
lut mitään sanottavaa tällaisista
"kaskuista", mutta kyllä oli sanotta­vaa
j a paljon olikin kun allekirjoit­tanut
kehoitti järjestymään, luon­nollisesti
vain sellaisia työläisiä, jot­ka
eivät työväenjärjestöjä häpäise
h i i h i i i littyessään.- T o i s i l la Fossmillin
kämpillä- ei .työläiset, mikään k a n -
jfalKsUus, -vväittänyt. järjestynelsyyttii
vastääii' Vaan innokkasti keskusteli­vat
järjestäytymisen välttämättömyy.
destä ja järjestämistyön tehostami-sestsu^
joka onkin äiona keino nykyi­sen
suurtuotannon ja huippuunsa
kehitetyn riiston aikakaudella.
L. W. I. U . of C : n kiertävä.
vankila.
NEUVOSTOJEN SELOSTUSKO
1'AILU MAASEUDULLA ALKA
NeuYostoliitosta
BOLSHEVIIKKIPUOLUE LU.
JITTUU
Puolueessa on 1,551,000 jäsentä ja
kanditaättia, joista 725 tuh., cli
46.8 pros. tuotannollisia työläisiä
N K P ( b ) : n K K : n tilastollisen OSFJ>-
ton tietojen mukaan oli syyskuun 1
p:nä v. 1929 puolueessa 1,551,000 jä­sentä
ja käftditattia. Tästä luvusta
o l i 1 miljoona c64.7 pros) työläisiä
yhteiskunnalliselta asemaltaan, s.o.
työnsä laadun rhukaan ennen puolu.
eeseen liittymistänsä. Talonpoikia
on 232,600 eli 15.1 pros. j a muut o-vat
palyeluskuntalaisia, pientuottajia,
käsityöläisiä, työttömiä, ammatitto-mia
henkilöitä j.n.e.
Näistä 1 miljoonasta työläiskom-munistista
on vain 725,200 eli 46.8
pros. välittömässä tuotannollisessa
työssä tuotantolaitoksissa, rakennuk.
silla, maataloudessa ja kulkulaitok­sessa.
Muut työläiskonimunistit kuu­luvat
palveluskuntalaisten, opiskeli­jain,
työttömien j.n.e. joukkoon.
Absoluuttinen palveluskuntalaisten
luku tounensa l a a d u n ' mukaan on
476,300 s.o. 33.7 pros. koko jäsenlu­vusta.
VäUttömästi maataloudessa
työskentelevien talonpoikien luku
lasketaan myöskin pienemmäksi,
kufi^ syntyperältään talonpoikien l u ­ku
j a on se 19.200 (12.7 ros.). Tästä
luvusta 63.5 pros. omaa yksilöllisen
talonpoikalstaloudeii j a 31.5 pros. on
koll. talouksien jäseniä.
Opiskelijoita, jotka eivät opiskele
1 yönsä ohessa, työttömiä; kotlemän-
Koko Leningradin alueella or
kanut neuvostojen selosluskami
l u ; 2060 kyläneuvoston on iäplvb
12—13,000 selostuskckousta.
17 räjonissa tullaan 45 kyläl
uksessa jä kaikissa simremmissa
talouksissa seloslämaau AI
T p k : n työtä.
Valmistuminen Neuvostojen s
•tuskamppailuun alueella ei ole
lut läheskään tyydyttävää. Evä'
sien täyttämisen tarkkailu on
heikkoa. On luultavaa, että ää
keudettomat kulkevat siellä fi
selostuskokouksiin.
Siellä, missä valmisturieisuus
ollut kovin heikkoa, aiotaan
kätä selostuskokousten pito joki
aikaa j a valmistautua siihen pa
min.
Maalle matkustaneiden prikaa
on autettava valmlstautumi!
kamppailua varten.
KEITÄ OVAT KOLLEKTIVIS
MISTYÖHÖN MATKI STAVA
Eri paikkakiiffliilta I
Fossmill, Ont.
Tapaturma työmaalla. T.k. 7 p.
loukkaantui toveri Lauri Piikkilä! istunnon v. 1928 direktiivi edellyt-
K a i k k i Leningradista koll. tai
s i in matkustavat ovat työläisiä
on heillä pitkä tuotannollisen ja
teiskunnallisen työn kokemus. I
rella enemmistöllä (91',c) on tuo
nollinen staashit yli 10 vuotta.)
litoista tuhatta on kollektiivisiin
louksiin matkustajista työskeun
tehtaissa 15—25 vuotta ja enemD
kin. Heidän keskuudessaan on P
korkean ammattitaitoisia työla
Y l i puolet heistä (60'r) saivat
taissa työpalkkaa 125—200 rupte
y l i k i n . Yhteiskunnallisen työn st
h i on monUIa <57%) 3—5 vuot
Kohnannes (39^; » on heistä <
yhteiskunnallisessa työx-ä y i - 5 v
ta. Puolueellisuus oli vapaaehtois
ottoon saakka seuraavaa: 75.4rcl
lueen jäseniä ja kanditatteja, '
nuorisoliittolaisia ja 16.3^^- puoln
tomia.
PUNAISEN AKMEI.IAN 12 Vtt
.lUHLAN V-IETTO
Valmistelutoimcnpiteel P"^
Armeijan 12 vuosijuhlan j:i BudJ
n y i n cnsimäisen ratäuarmeijan
vuotisjuhlan viettoa varten ova?
kancct. Juhjimincn alkaa 23 i^J
Mä y.m. on 154,000 eli 9.8 pors. koko "vikuuta j a jatkuu useampia f
puolueen jäsenmäärästä.
N K P ( b ) : n K k : n marraskuun täys-
Fossmillissa, Jansonin kämpällä. To­veri
Piikkilä työskenteli "skitveillä".
tukkien, rullarina ja kanki jota pit­k
i n tukkia r u l l a t t i in löi Piikkilää leu­kaan
niin että lääkärin apuun oli
turvauduttava.
Tämäkin tapalmina johtui suoras­taa
tuotannollisten työläisten luvun
kohottamista 50 pros. puolueen jäse­nistöstä
v. 1930 loppuun mennessä.
Vuoden ja 3 kuukauden aikana on
työläisten ominaisiiaino puolueessa
kohonnut 42.4';< :s(a heinäkuussa v.
1920 46.8rc :iin. loka.kuuftun niennes-taan
liian korkeasta työtehosta, tai sä v. 1929, k.o. 4.4'::;_ :11a. Jos työläis-työn
"järkiperäistyttämisestä", kuten | t en luvtm kasvu^ puolueessa jatkuu
kapitalistit sitä nimittävät, sillä s a - : samanlaisena, n i k i voi odottaa, että
notun päivän aamuna laitettiin 8 : K K : n direktiivin täyttyminen on
miestä • "taipaleelle" ja jälelle jää. | vuoden loppiiuh mennessä taattu.
Leningradissa järjestetään useita
leiskaupunkilaisia juhlia, amiö
kUpailuja Leningradin Neir^
kiertopalkmnosta, urheiluiilaisu?
ynnä muita.
500 TYÖLAISTA KYLVoKASU
PAILUUN
Siocrian ja Alisen VoJ?au a i^
on päätetty lähettää 500 leniD^
laista työläistä kevätkylvökag
l u n järjestämistä j a kollektuve
talouksien järjestämisen v;oiis>
mistä varten.