Vapaus, June 8, 1927

              '<' •
M:
rfj:',^'V.vC''
Siru 4 Ke^hrnkkona, ke^l[. ^ poia—WedU Jane S Kow 66 — 1927
VAPAUS
B«2sss^«(i 2S i ' - ^ O f f i c e Deprrt=«sJ, €htans«,j
V A R A U S Oaerty) ' ^ ^
Bdtea i s £e<Sr, O a t , e r e r y 36>=d*7. W«iÄ«9dayj
TILAUSHIKSAT: , ,
13 is k<>Ji=e k i , ?i-1S. _ ;<
TilS^iik j o ^ «««aa taia, ei toSa Eieöasääs,^
: p e i ^ ag;aas«a«s y>i2a takaaiigeg. |
in- ralzrtsTaa.,
Kommunistipuolue
Komnnntigtlpoohieen kolmannen piiriii
konrent^nl
jooidcojen ostovoinsaa- öle rr^".
IröiHÄcn , b a l l i s s a o a l z J j d b i t c x M l i s e a tY&!i??£rr? j a ? p i d e i i S s . T c r & r t c s a -^^^^^^^ 21 Ja^ryÖsi
sz2J!sriljfiijshi fcallädees arsila. 5e: o s jokaSaess» 122 •
t l - j f^,,™__* jjjj3-£ pä2asäiris.| EihssaiEa oE jirt&erisä 24.
(4>
.Jätfettiiii -ecraaTzt kysymykset: j^o»
; 1. Velvotettnn heti järiestämään 1 t a a n ^»ca «^apsa porvarillL-en
Uiinii pafcsjslLna kesätoiaintaaj f o « J soaaööeinöoaat^^
I I kansaixtaloasteoreetäiojen sncs:
1 2, Kitchcnerissa toverien toamn-i teltxista.
i ä , g^rr-^-^m OS l a i t a sen s i i c t S k s i . T a s a pao2oees-|_ T c r e c t o s ^ _
«a CI oisr irÄiäs <»al2iÄ2>- D ole r2rr,a,i??T. "tmta " f. . ^ „ . >- .
E a l a a i i i p i i l o t a a kajöali^nehd^ o i l a ; 2 k a p j i a l s l u o o - ? ^ ^ c ^ s k . K : V c c i , ? 3ers=aII i s i " ^
i o = s i i i ^ - 5 e 3 1 aTOstamiuen Canadan työväen-! Jonhaux, |oka o a taidoHa käs--^ .
=cr-:=cHitc3 keäii:tä=i=^ ^^f? j jmoiaeen keiiasneavoston kantta, j l y t luokan y h t e i ^ i n i i i i n a n Mohz^^.
sn öijaazsme^, I ^ Kesä-karssien järjestämiä en | koetti pnlieeEsaaa nraalara kaunr.
-Jknvan icapitaaiin j a työn Täv^es--
E E 2 S - ' i 2 e ^ = 22 t c s r i r t a **^r . p r ö t * ^ j . i ^ i e n o £ o t a k £ : e n j ä r - | taloudellisesta rauhasta.
^ e s « ^ i a = . < - > 5^ . e e = e | ^ ^ ^ ^ ajalla
en^fkfrraa easajdalaseB p a o - I; jestäsjinen yli
ILifCrrUSHIKKAT VAPAUDESSA:
Kaii=aa2*>tot*et $1.00 kerta, tZMQ iäkä kertaa.
!Sissae«rsst&22=M?taks«t £Öc k e r t a , f USO 2 kertaa.
SyctyrsaJBSotskset ^XfO kerta, $2.60 ^2 kertaa.
ATioerolIsa&tckset f 2L1>0 k e r t a a , $3.00 k a k n kertaa.
K:it«2r5ötsks«t JlJÖO kerta. v«.
EöoIeasasi!motsi«et f2j0ö*kerta, f s ö c ^ a a s a k Ki
Baiatzz^tiedU ja «BcteSisötokset 50c kerta, fl-öQ
f^fi^im^^ kertaa. . ' ' - ^
T2apiiclÄ*ttaiieo i a S i s o t x a a k e s t t B s n e s o a ,
fittacesa. l^k^etettlTä g a e o t c i f e t a e t s k ä t ^ ; : .
Geoeral a f v e i t i s B ^ rale» 75c per e oL mc^ M v
B l s a a n eisarjse f»r c s « ^ icaexikm 75c. I J e V a p ^
li tfap L«st adrertsfeir esedtap »saoag. tae xtnmm
Jo* t*te BäSUäa taljan» » a vafttesta^mftoäi»»
krrjceAeense, kcrj^ttakaa sadelleen läkkeeoboJtajan per-
J . V. KAyNASTO, läkkeenhbiSaSa.
kslu. Ahzs ssrr^.^ k o i n se c i näeii s^]s1ft, -vaaa taSe-fj, K o r r a ; I^ondosästa Ä l b e ^ GsEves; p
i s s a i a S n on y l p e i «Htä, eaä sitä pi^fesäin työfäaloo-fSteäaaEerlsta Gecrge . ^ r ? ^ ; < i = ^ s ^°^^5^.
k?ff etsGsabicipsrta osana, «3 o!* j r ^ l f t s n galaperaisyy-;
deiiä vezljöSta koaErscauöisess jarjesiöo rYhmipere5ta.
SliHea zlrse- i a t e f c d a r y i a a k a a r a l l a t & f a i k o n r r r a -
nistipocfloe itsensä j a a m f i t a s j i s e e ^ työräenliaÄaa
fäTr^^SVi j a taf«i?fJT7rhm. TelsZaisea olevMB rjixrnkssä tosta B y a n V. H i r s r s H a r o - ^
k a s a a tähr^ä» k o 3 s s n n i Ä i p « » ! t » jirjestyiniaosäen jär- PBfceggjofrtajafcri vaHtcin J . H a c - i
, ^ \- re\ j kastosta vastaan.
* fc^=^s^i=^önisa.)J C5> I ^ esittää myöskin keskus-i ti, että y k s i m i d i ^ olisi mahdciil
komitealle yli ' nen. Hän unohti Tain samalla
I kcETentsionine.
ieääsjiseeG, p a ! k k a ! a i ^ o j e a joixtamiseea, taxäSeln/en Donald j a käjurifcsi .4. E . Sanöi „ ^ ,^
. „r «coV?: p o n s i o s i t e a a n H L I , C s s t a n e e , , v a l i t t i i n seuraavat: J . 3£acDonaId,
fciraaäeeti par«nEnista oioaahtfästa, rekryyttiea vär-
Tasuseea poliittista loinunSaa varten. TehHa*W>^il- »^^y
lään pyrkii sc avtÄansaan ralisöas- j a kiihotnÄjötä
Hyökkäys kommanlBteja vastaan
Hfolka>-»^ mikS oa kc^MJisEieJla Canaian fcomma-nssJipttoJaetla
vastaan sen jälkeen, ken diplomaaaiset
«lAieel -Neuvastoliilon kansaa räcoUiin, on tähänastisis­ta
kiihkrfn. Kahden viimeisen vitkan ajan on kapita-
Iis2iIe!uiI«to järj«sJ«^xnäJfis<«J koettanut «jmnytlää
<p3lidisla5>-iIn!LÄeljää, jonka torvin se «m yHjrltanyt
viranomaisia kommcniÄtipooloeen lakkauttamisecnu
Etinsakfoa tässä uljaassa työssä ovat olfeet «Montreal
C3zette>, «Toronto Mail and Eropiro ja nuo kaksi
rcatelevan kapilalisjiscn joaxnalismin pattainta edna-tajaa^
«Toronto Clobc» ja «Toronto Telegran».
T<fr'ioto Mail and Empire ja MoMreal Daily Star
ovat olleet roelko avomidisiä, antaessaan ihmisten
yaamänää, eöä pääasiallisin «yy stihteiUen rikkomi­seen
oli siinä, että tahdottiin hairifeemäStä käy-d
» soc^a Kiinasaa. Montreal Daily Star julkaisi toi-miUiskirjoluksen,
niissä se suoraan selitti, «Mä Kiinasta
olfei löytynyt riittävästi isyytä safaeitten rfkkomivJle
ntmvostfiiiäliilaksen kanssa jo aikoja sitten- Toisin sa­noin,
kaikki oleletul «löydöt», kirjeet, siBikiOsaaomal
ja valiaki-Tman eri osissa olevien kommunististen
«agcTliien» «osottcel», olivat vain pelldcä diplomaat­tinen
veruke hyökkäyksen tekemiselle Kenvostoliiöoa
v£s'.aan, «eo Kiixm kansaa kohtaan odottaman ystä­vyyden
takia.
Kiina vannastt on yksi suurimmista syistä tälle dip­lomaattisten
suhteitten rikkomiselle. MutU Suurbri-tannian
konservaliivisella Baldwinin hallituksella oli
myös muita syitä. Atnmattiliittövastainen Iddesityfct
jonka tarkolas on brittjläis4tn työväestön kahlehtimi­sen;
uudistettu kapitalistinen palkkojenalennushyok-käj-
s; halu estää l^ytännölliset tulokset seuraamasta
Genevessä annettua tunnustusta kommrniistisoi järjes­telmän
olemassaololle kapitalislisen järjestelmän rin­nalla,
fccikki s)tinyltiyät sen tilanteen, mikä johti tä­hän
»uhteiUcn rikkomiseen, Bald«finin hallitus on
taaniumuksellinen^ Se on työväenluokkavastainen- Se
edustaa riistäjiä. Se on hyökkäävän impcrialiÄinen.
Se on kykenemätön antamaan brittiläisille työläisille
hyvää elintasoa. Se on kykenemätön vakiinnuttamaan
brittiläisenä kapitalbtista teollisuutta, paitsi työläisten
palkkojen kustannuksella. 5e o n rikk<>nut kaivostyö­läisten
lakon. Se on murdiannut yleislakon. Ja se
s i i r r y y uutta sotaa kohden, ainoana tienä vaikeuksis­taan.
Se on luokkahallitus, armoUoroan vihamielinen
työväenliikkeelle ja, niinikään,'armottoman vihamie­linen
siirtoraaakansoillc ja Xeuvostoliitolle.
Neuvostoliiton Lontoon kauppalähetystön, Arcos
kotitarkastuksessa tehdyt «löydöt», cli «istutettujen»
- väaremjk*ien löytämiset, olivat vain heikko tekosyy.
Multa ne ovat juuri nämä haureitavat luettelot valta-bcnnsn
eri osissa olevien kommunistien eli väitettyjen
«neuvostojen agenttien» osotteirfa, joitten perusteella
hyökkä^-stä kommunistipuolueita vastaan tehdään.
Kommunistipuolue haluaa varottaa Canadan työväestöä
Fsitä, että sitä pyritään hämäämään tässä asiassa. Hyök­käys
kommunistipuoluetta vastaan on byöldcävs koko
työväenliikettä vastaan, aivan yhtä kiertämättömästi
kuin kahdentoista brittiläisen kommunistin vangitse-minen
kapinallisuudesta oli alkusoitto hyökkäykselle
brittiläisien kaivostyöläisten palkkojen alentamisdssi
ja my^emmin hyökkäykselle työväenluokan oikeuksia
vastaan ammatilliseen ja teolliseen järjestäytymiseen
ja toimintaan riähden. «He haluavat teidän palkko­janne^.
.
Näin ollen, varsinkin nyt, kun King on matkinut
Baldwinia. jää koko Canadan työväenliikkeen tehtä­väksi:
I. Vaatia täysien kauppa- ja diplomaattisten
suhteitten viipymätöntä uuc^ami^ ~f^euvostoUiton
kan-sa ja antaa Kingin hallitukselle paheksumislause
eiirtomaalaisesta orjamaisuudestaan. 2. Entbtään tar­mokkaammin
vaatia tämäti maan hallituksen olemaan
sekaantumalta Kiinaa vastaan käytävään sotaan. Nyt
on olemassa suuremipi vaara tällaiselle sekaantumiselle.
3. Vastustaa jokaista yritystä kommunistipuolueen e-ristämiscksi
ja sortotoimenpiteihin ryhtymiseksi sitä
'vastaan ensimäisenä askeleena kobli työväenliikettä
vastaan kohdbtettua ylebtä, hyökkäystä. Tällaisen
hyökkäyksen vaara on nyt suurempi, kun otetaan huo­mioon,
ammattiliittovastaisen lain hyväksyminen Suur
britanniassa. 4. Jfärjeetää voimansa vastustamaan . uu-märrä
lixä, bändle ei ole selvillä syy paoloeen aadel-leea
järjötiajssceai- KonEmnjiaiptM>Ioc tulee olemaan
«salainen vain siäen, fam «e PAKOTETAAM maaxt-
^aiseksi, matta ei eaaea, Kofsmonistipuolaeen propa­ganda-
ja järjestänu^ceixtot, sen aäeet ja edistysmieli­set
aacsäeaelytaTaj ovat ilman maata PALJASTETTA­VISSA,
Puhe siitä, että kommani^ olferval «agentteja» on
pötyä. KzpitaliAisei viittaukset siitä, että kommunis­tit
barjottabivat vsäcoileauAi ja nsuuta sellaista, on
provokjäfionia. Koanmmistien tarkotos on joukkova^
ltstid(sen,'w4äihotnksen fa -järje^ämis^ avulla saada
työväenlookka vastostamaan kapitalismia ja hävit­tämään
sen kaikkine laitoksiJDeen. Tainan lehden luki­jat
tulevat epäilemättä katsotnaan, että kommunistipuo­lueen
lausunto, koskien kysymystä siitä, mitkä sai ja
neavoslohallitoksen siAtesf ovat, tulee mal^dollbimman
laajasti tnnnetnksL
Neovostt^iallitus on ensimäinen työläisten ja maan'
viljelijäin faallitusmaailma^a. Se on ainoa hallitus,
joia noudsttaa todellista rarfian- ja yhteidcnnnallisen
nodelleen rakentamisen politiikkaa raatajien eddcsi.
Se on ainoa hallitus, joka todella auttaa niaailman
sorrettuja kansoja itsensä vapauttann&essa. Tästä
syystä täytyy maailman työläisten puolustaa Neovosto-liiltoa
kapitalistiluokan jokai^ hyöUaj^^ vahaan
Komrounistipaolue on taitelevan työväenluokan elu-joddco.
Tästä syystä tSjrtyy luAcQ työväenluokan rien­tää
puolustamaan kommuni^puoloetta jokaiselta ka-piialbtiselta
yritykseltä sen laUcauttanuseksL
Huomioita ja huomautuksia
Selittääkö Tom Moore, Canadan ammattijärjestön
puheenjohtaja^ mitä hän tarkotti, kun hän sanomal^-
distölle annetuksi tlmotetossa haastattelussa epämää­räisesti
lausui: «Neuvosto ei ole ollut yhtään liian tark­ka
millä keinoilla se oa tdmyt liikettä enempää Venä­jällä
kuin Canadassakaan»? kysyy kommunistipuolu­een
pää-äänenfcannattaja^ lisäten, että jos hän ei ole
näin sanonut, niin kumoaako hän sen julkisesti vai an­taako
hän parjauksensa jäädä sille^? Haltiaako Tom
Moore olla kuninkaallisempi kuin kuningas? Mackenzie
King lausui, ettei hänellä ollut mitään valittamista Neu­vostoliiton
Montrealissa olleen kauppalähetystön me-
Bnfcay, Johssoa, Elsgernias j a H a - * X . Eacalak, A . E . Smith, T im
J B a c k , A . T . H i H , F . Castacce, J .
i W . A h l q v i s t , I L Bahay, H . Eoberts,
P E r i t r ä n k u s u npoTtSa | 4, ö s v e s , J . Stefanrtrfry, A . H .
«ntti aihteeri S a l t h . Eaj»rtissa I A i ^ a s j a varaSe L . B e r g M Ja J .
osotetöin, että komiteaa tofminta I Bh:^n3aan.
syyskuusta 1925 hahtikuahBn 19261 f ^ ^ a fconaiteaaa
oU pääasiasn oadeOeen jijrjcstämi-sea
kaytäänfiSIistä sove
j o S a ajaSa cadeEeen järjestettiia \
eblapobjaOe Toronto, Windsor j aj
London.' ToisisEä paikoissa ryfrmäfn
j v a l i t t i i n A. E . Smith, A . T . H i D ,
5. Sa^con j a Vanzettln puolesta
päätettän lähettää protestL
6. Viiden sentin piiriveroa pää-t
c t t i i a kantaa siihen saakka, k un
k a a s a l l i ^ o n v e n t s i o n i hyväksyy e-sjttämamme
jäsenveron jaottelun.
7. Edustajain matkakulut velvo-t
e t t i i a sihteeri suorittamaan ja
pöytäkirjasta kopiot lähettämään
jokaiselle yksikölle jaettavaksi
Sannantaia istanto kesti yhtämit­taisesti
ilman päivällislomaa kello
5.30 i p -
t o i m i a t a katsottms sellaisez^aan p a r -|
haftea vastaavan toistaiseksL V u o - f erdaonii k Moskovan taisteh-tnnmibä
den a j a l l a c n j o aasi järjestömso-J
t o kycaayt osottarsaaa, että se o n j
ainoa, isillä vananka7r.opk.'=eIlir.en |
työläisten paofaxe vei tehokkaasti; •
kehittää toindataarsa, p i i r i n jäsen-'
määrä ollen y l i seitsemän^ataa. 11-ep»e (ModwT») «rrosteHat Genevee
Piirissä oU kesknstoimeenpanevaa
komiteaa lavalla asetetta 5 s e a l^
kaukaaszvero järjestämistyöB rahas­tamiseksi.
Tonkokunssa piiriä s i h -
taloudeUisetsa.'
JovLMM^n (Amster dazn) k«iutanottc ja.
konferenMissa
t e e r i k s v a l i t t i i n Smith, j o l l e mak­settiin
$25.00 viildtopaDcka jiidessä
Toronton kaupunkikomitean kanssa.
Tämän vuoden a j a l l a ei kuitenkaan
ole p i i r i n osnntta $10-00 viikolta
v o i t a enää maksaa.
Piirissä on toiminut puhujain
säännöstelyä J a jaottelua varten a l a ­komitea,
jonka-toimesta on h a n k i t -
t o pnhajia kaikkiin piiriä osastoi­h
i n , mutta voimien puntteesia ei
tääiSkäan ole vomut olla säännöl-vPixrimme
säilytti Canadan työ-väenpaolaeen
Ontarion nxaakanta-jaostbssa
- puolneienime maaknntako-mitean
yhteyden, sekä on valvonut
edustuksesta j a valmistamisesta k o l ­meen
maakuntajaoston konventsio-n
i i n , k u i n myöskin avustanut vaali-toiminnassa
l i i t t o - j a maakuntavaa-liea
yhteydessä, vieläpä -niin pitkäl­le,
että lähetettiin sihteeri Port
A r t u r i i n ehdokkaaksi Toisten puo-iueenmie
piirien tulee tulevaisuu­dessa
ottaa valypttavakseen osuu­tensa
tässä t y ö s ^ Erikoisesti . C a ­nadan
työväenpuolueen viimeisen
konventsionin hyväk^mät lujitta-mis-
ja järjestäinis-ryntäystoimenpi-teet
edellyttävät kiinteämpää kes­kittynyttä
valvontaa.
nctlelvtapojen suhteen. Monet canadalaisct tehtailijat o- Komitean raportin yhteydessä esi-vat
tehneet liikettä Neuvostoliiton kauppalähetystök^ öoM>evi^«mmisb»
kanssa ja ilmilausuneet täydellisen tyytyväisyytensä-
Tuhannet canadalaiset työläiset Brantfordissa ja muu­alla
ovat saaneet työtä sen seurauksena, että Neuvosto­liitto
on tehnyt tilauksia Canadasta. Mitä Toni Moore
tarkotlaa? Haluaako hän, että kapitalistit eivät mil­loinkaan
unohtabi, että hän on heidän lakeijansa? Ei­kö
hän hetkeäkään voi olla matelematta heidän suo!«i-odnsa?
tettiin ponnet, oolsheviseeraamista
koskevana, sekä kuusi muutosesitys­tä
puolueen sääntöihin, jotka hy­väksyttiin.
Kokoiikselle Iniettiin Kominternin
laajennetun tp. komitean kokouksen
raportti j a k i r j e Canadan kommu­nistipuolueelle.
Niiden suhteen kes­kusteltua,
hy^-äksyttiin niissä esite­tyt
ohjeet j a tilanteen arvioiminen.
Xanantai-illan Istanto piÄttyi
«Minun pitäbi tehdä selväksi», lausui pääministeri Workerm raportilla ja evästyksillä,
Mackenzie King sanomalehdille kauppasnhteitten rikko- Joissa painostettiin' touko- ja mar-misesta
Neuvostoliiton kanssa antamassaan laasunnos-1 raskuukausien järj^tämistä erikoi-sa,
«että Suurbritanniasta saamamme todistukset, äs- sesti levitys- ja avustusryntäyksiöe,
kebiä tutkimuksia koskemana, eivät paljasta'mitään va- kansainvälisen sanomalehtipäi-
, ., . , . van juhlunista samassa ymmarryk-koilua
tai tuhoavaa propagandaa nun pitkälle kum ^ Workerih tilaajamäärä oU
Neuvostoliiton Montrealin virasto on kysjTnyksessä.
Minä uskon, että on vain kohtuullista tdidä tämä mel­ko
selväksi. Nähkääs, ehto on paljoa laajempi; se
koskee propagandan harjottambta minkä hyvänsä a-sioimistoista
taholta.»
Mackenzie King rikkoi kauppasuhteet Neuvostoliiton
kanssa Baldwinin hallituksen mieliksi ja samaan ai­kaan
lupaa avustaa kaikkia «tavallbia kauppasuhtei­ta
». Hän rikkoo maan välit Neuvostoliiton kanssa, ei
kohonnut sitten viime konventsionin
j a samoin suoranaiset tilanstiilot 47
prcs- Tämän työn jatkaminen edel­lyttää,
että kiertäviä asiamiehiä p i ­detään
jatkuvasti liikkeellä eri p i i ­reissä
j a y l i maan, viime vnoden
a j a l l a ollen parhaita kiertäviä B u -
hay j a Pierce.
Sannaatam utaatb
ToakekuuHa pidettiin Genevessä
t a l o u d e n a l a konferenssia, johon e r i
maiden hallitakset, kapitaali-keskit­tymät
j a e t u p i i r i t olivat lähettäneet
^ u s t a j i a a n . Myöskin Neuvostolii­tosta,
kutea lehtitiedot j o ovat mai­ninneet,
o l i sinne saapunut valtuus­kunta.
Konferenssin teoDisuuskomissio-n
i n suuressa istunnossa lausui Neu­vostoliiton
valtuuskunnan jäsen,
metallityöläisliiton edustaja Lepse
m.m. seuraavaa:
Edelliset puhujat ovat koettaneet
välttää nimittämästä lasta oikealla
nimellääa. He eirät tahdo myöa-tää,
että on vallitsemassa krooniBi-nen
kajntalistinen k r i i s i JCutta
vailanknmouksellisena ammattiyh-distysmiehenä
on tämä tosiasia m i ­n
u l l e äärettömän tärkeästä merki­tyksestä,
koska k r i i s i n koko taakka
sälytetään työläisten kannettavaksi.
K a i k k i ovat yhtä mieltä siitä, että
joukkojen vähentynyt ostovoima on
k r i i s i n syynä, mikä sisältää itse a-siassa,
että joukkojen' keskuudessa
vallitsee työttömyys j a kurjuus.
M u t t a kun enemmän kuin puolet,
teollisuusmaiden väestöstä on teol-iisuus^
öläisiä, niin pitäbi olla i t ­sestään
selvää, että esiteltäisiin vaa­timus
palkkain korottamisesta, jot­ta
lujitettaisiin joukkojen ostovoi­maa.
Työttömyyskysymys on n i i n ­ikään
otettava käsittelyn alaiseksi,
koska yksinpä Kansainliitonkin t i e ­tojen
mukaan Europassa on y l i 20
miljoonaa työttömjTrdestä kärsivää
ihmbtä, t.s. enemmän kuin Lon­toon,
B e r l i i n i n , P a r i i s i n j a Brysselin
yhteenlaskettu väestö. Mutta tä­hän
mennessä ei o!e edes v i i t a t t u ] den muodon kaikkine niine vaaral­tahan
seikkaan tässä konferenssissa, lisine yhteiskunnallisine j a p o l i i t t i -
ei enempää memorandumin, puheen ; sine vaikutuksineen, j o t k a ovat o-vastaan
olisi voitu ajaa läpi, on
ammattiyhdistyksien oikeuksia r a -
jotettu niin, että ne ovat eräissä
maissa jopa kokonaan riistetty.
Huomautan vain Eumaniaa, B u l g a ­r
i a n j a Italian esimerkeistä. Bel­gian
hallitus. on .ammattiyhdistysr
laillaan rajottanut ammattiyhdis­tysten
oikeuksia, samoin kuin lak­ko-
oikeutta. Norjan saurkäräjillä
on hyväk^tty pakkovSlityslakr,
jonka senkin tarkotakscna on l a k ­ko-
oikeuden rajottamtaen. Ham-"
purissa j a " Leipzigissä ovat saksa­laiset
viranomjuset kieltäaeet lak­koja,
joita ainmattiyhdistykset o-vat
julistaneet kutomateollisnudes-sa.
Nämä ovat t o a a a o i t a , vieläpä
ankaria tosiasioita, herraseni Tä­mä
ei ole mitään idyllistäi puhetta
taloudellisesta rauhasta j a luokka-sopasoiana^
ta.
Täällä kosketellaan myös ratsio-nalisointia
(tuotannon "järkiperäis-tyttämistä**).
MIti merkitsee työläisille kaptta-listiaea
ratsionalisoiati?
V a i a lisänyljentää, työläisten o-
"san vähentämisiä tuotanaossa, l i ­sääntynyttä
työttömyyttä. Sen
vuoksi ovat työläiset velvolliset o-lemaan
varuillaan kapitalistben r a t -
sionalisoinnin ("järkiperäig^rttämi-sen")
suhteen j a sen s i j a an vaadit­tava
palkankorotusta j a työajan l y ­hentämistä
6 t u n t i i n päivässä. Tääl­lä
tullaan myös keskustelemaan
kansainvälisistä kartelleista. Tämä
kartellimuodostus johtaa ehdotto­masti
hintojen nousuun. Näen k a r ­telleissa
monopoliiapitalbmin "yh-siksi,
että hänellä olbi mitään syytöksiä sitä vastaan,
vaan Baldvrinin hallituksen väärennyksien perusteella.
Hän on todellakin oiva «kansallisen aseman» puolus-alettiin
keskustoimeenpanevan ko­mitean
toimintakertomuksen luke­misella.
Raportti . Ksitteli komi­tean
ja puolueen työtä kaikilla a-
I ... . . - , , ,. loilla, erikoinen huomio kiinnitet-taja,
urhoollinen johta|a taistelussa entisla-kenraali-»^ kuitenkin bolsheviseeraus- ja
kuvernööri B>Tigiä vastaan viimeisessä «perustuslailli-1 järjestämistyölle, vasemmbtotyölle
sessa» kribissäl
Bukarestissa *on äskettäin pidetty Turkin, Bulgari­an,
Kreikan, Romanian ja Jugoslavian poliittbten oh-ranain
päälliköittea neuvottelukokous. Esillä oli ollut
k)-symys yhtenäisen tabtelun järjestämisestä konuau-nbmia
vastaan Balkanin maissa. NeuvoUelukokoukeen
ilmoistaan päättäneen muodostaa Bukarestiin erikoi­sen
keskuksen, johon tullaan keskittämään kaikki kom-munbtien
toimintaa Balkanin maissa koskeva ainehis-to,
jonka perusteella sitten lullaan suunnittelemaan
kommunistista liikettä vastaan tähdäyt toimenpiteet
! unionistisessa liikkeessä, maanvil­jelijäin
järjestöissä, Canadan työ­väenpuolueessa
y. m. Raportin
suhteen keskusteltiin j a hjrväkCTt-t
i i n tp. komitean toiminta j a srran-hitelmat,
PotxsikamiteaB
esittämänä hyväksyttiin seuraavat
ponnet: (1) Työskentely Canadan
työväenpuolueessa; <2) suhteemme
taloudelliseen järjestöliikkeeseen ja
tehtävämme sea yhteaäistyttämi-seksi;
(3) naisten keskuudessa
k u i n ehdotuksenkaan muodossa.
Päinvastoin vaaditaan työläisiltä
uusia uhreja, työläisiä kehotetaan
malttavabuuteen j a olemaan muka­na
auttamassa kapitalismi^, hätäti­lanteestaan.
Ranskan kapitalismin edustaja
on täällä vaatinut,-että työläisten
on luovuttava luokkataistelusta ja
omien etujensa puolustuksesta —
kapitalistien eduksi Tämän konfe­renssin
koettaessa suostutella työ-
Iäisiä, luokkain väliseen työyhtei-syyteen
ja sopusointuun, maalaa­malla
idyllikuvia rauhasta työmark­k
i n o i l l a , harjotetaan todellisuudes­sa
entistä voimakkaamx>aa taloudel­lista
j a poliittista painostusta työ-
Iäisiin. Palautan mieliin joitakin
I tosiasioita. Washingtonin konfe-i
renssista on j q kulunut kahdeksan
vuotta. Mutta päätöstä kahdeksan
tuimin työpäivästä ei ole vielä r a t i ­f
i o i t u . Päinvastoin on 8 tuimin
työaika pobtettu useimmissa mais­sa
hallitusdekreettien t a i työaanta-j
a i n sulkujen j a muiden toimenpi­teiden
kautta. Italiassa on työ­päivä
9-tuntinen. Saksassa työs­kentelevät
eräät ruskeanhiilen työ-läbryhmät
10 % tuntia päivässä.
Englannin kaivostyöläiset on pako­tettu
nälässä uurastamaan 7—8
t u n t i a maan a l l a 6 tunnin sijasta,
samalla kun on alennettu heidän
palkkojaan j a l i ^ t t y työttömyyttä,
j o k a nyt käsittää 1 miljoonaa työ­läistä.
Tämä kapitaUstinen politiikka
saattaa johtaa vain jatkuvaan jonk-k
o j e a ostovoiman vähennykseen.
J o t t a nämä toimenpiteet työläisiä
miaan sille. Näiden kartelUen a -
vulla suorittivat työnostajat hyök-
.käyksiään työläisiä vastaan.
Mitä on siis tehtävä tämäni k r i i ­sin
ja näiden tosiasiain suhteen?
Ainoa havaitsemani ulospääsytie on
tärkeimpäin teoUisuushaarain k a n -
sallistuttaminea. Vain tällä tiellä
voisi europalainen tcoUisus todella
kehittyä joukkojen edun mukaisesti.
Pidämme välttämättöminä senraa-via
toimenpiteitä:
1. 8 tunnin normaalityöpaivän p a ­lauttaminen
j a 6 t u n n i n työajan so­velluttaminen
kaivostyöläisille sekä
raskaissa j a terveydelle! vaarallisis­sa
amliateissa.
2. Työläisten, naisten j a miesten
palkkoja kohotettava kautta l i n j a n.
3. V a l t i o n työttömyysvakuutus, t o ­teutettava,
n i i n että työttömät saa­vat
vähintäin puolen ammattitai­toisten
työläisten palkasta.
4. Täydellinen ammattiyhdistys-liikkeen_
vapaus j a rajottamaton
lakko-oikeus.
Millään muuUa tavalla ei voida
-parantaa joukkojen ostovoimaa ja
työmarkkinoita, eikä säs l i i o i n l i e ­vittää
yleistä taloudellista pulaa.
E s i i n n y n tässä ' konferenssissa
vallankumouksellisen ammattiyhdis­tysliikkeen
'edustajana. Ja minä
olen e r i mieltä Jouhauxin (Amster­damin
johtomiehiä) - ja hänen tove­riensa
kanssa siinä, että he, päin­vastoin
kuin me, hyväksjrvät peri­aatteessa
kapitalistisen järjesty­män
j a tahtovat "suostutella'* ^ ö h -
ostajia myöntymään palkaakorotnkr
siin sen v u o k s i , että tämä o l i s i 6-
miaan — kapitalistisen^^^r
eettomastj aikaisemmin tehtyjä vri-tykriä,
o n meidän myönaettävä," et­tä
työyhteisyys saosii aina työncs-t
a j a i n etuja, k a a taas työväenluo­k
a l l a on osotettavana vastasuori-tukseaa
vain asemansa snirEni-.el-m
a l l i n e a huononnas. Ranskan ka-pitalistiedustajaa
puheeajälkeen on
oletettava, että tämän keskinäinen
r a k a s t e t t a v a a d ^ taakse icaihtuu
aasi hyölÄäys työväenluokkaa vaa­taan.
Puhe koHektiivisesia yht^i?-
toiminnasta j a taloudellisesta rau­hasta
OB m i a a a käsitykseni mukaan
v a i a kapitaalin andea hyökkäyisen
a a a m i o i a t i Vedän koko tilastees-t
a sea johtopäätöksea, että meidän
tnnnaksenamme täyty olla — ei
laokkasopasoiatn vaan ammatilli-aea
eheys j a työväenluokan eiitys
luokkataistelun pohjalla. Vain l i ­man
kautta käy työväenluokka ky­keneväksi
parantamaan asema^ns-i.
Pdrt ArdairiD QQtisia
"Herra Itodmaain holhokki".
Port A r t h u r i n näytelmäkomitea tu­lee
esittämään yllänimitetyn kap­paleen
North Braachin haalilla L
k. 11 päivää illalla. Kappale on
kohaiaäytöksinea huvinäytelmä kau­niine
j a jännittävine kohtanksineen.
Seuraavana päivänä, sunnuntaina,
on kenttä j u h l a t samassa paikassa
haalin kentällä. Kaikki valmistau­tumaan
näiUe j u h l i l l e.
Osastoa 'roosijaUa. T.k. 2 päi­vä
vietettiin osaston vuosijuhlaa, jo­hon
yleisöä o l i kokoontunut haali
täyteen. Ensimäisenä ohjelmassa
oli soittoa lapsiorkesterilta ja soi­ton.,
jälkeen runo. Runon Jälkeen
esitettiin puhumaan osaston perus­tava
jäsen tov. O . Heino. Hän se­losti
puheessaan ensin suomalais­t
e n yhteistoimintaa Port .Arthuris­sa
25 vuotta " s i t t en j a sen jälkeen
k e r t o i osaston perustamisesta 24
vuotta sitten sekä eri kohtauksia
j a ' muistänpanoja toiminnasta osas­t
o n 24-vuotiselta taipaleelta.
Puheessaan mainitsi hän monesta
henkilöstä, jotka ovat olleet osas­t
o n alkuaikoina toiminnassa, mut­t
a jotka j o ovat kuolleet tai jääneet
pois toiminnasta. Tosin oli vnelä
monta henkilöä, jotka ovat olleet
A r t h u r i n osaston alkuaikoina toi-ininnassa
j a vieläkin a^-ustavat 0-
saston toimintaa, vaikka eivät ole
enää jäsenenä.
Puheensa lopetti hän vuoteen
1923, joka oli osaston toiminnassa
huomattava vuosi, sillä silloin os­t
e t t i i n osaston nykjrinen talo ja 0-
sastö nousi uudestaan siitä lamaan­nuksesta,
missä se oli ollut kahte-n
a edellisenä vuotena.
Puheen jälkeen soitteli nuoriso-osaston
orkesteri sekä esitettiin pa­ri
yksityistä ohjelmanumeroa. Nii­den
jälkeen tov. Hautamäki selosti
mitä on luokkataistelu ja mistä^ se
syntyy.
Hautainäen puheen jälkeen Injt-s
n t t i i n kaikld juhlavieraat kahville,
j o t a osaston puolesta tarjottiin va­paasti
jokaiselle.
Väliajan jälkeen soitti osaston.)
mahdoliiniorkesteri sekä s-; n jäl­keen
puhui tov. Stahlberg, selosta­en
pääsiassa osaston toimintaa
1923 jälkeen j a niitä vaikeuksia,
j o i t a öH ensin-uuden talon kanssa.
E ^ t t i numeroita jäsenmäärästä,
mitenkä osaston jäsenmäärä alkoi
kohoutumaan 1923 vuoden loppo;
puolella j a sen jälkeen. LoP^J
i h n o t t i puhuja, että nyt on veBs,
j o k a uuden talon rakennuk^ssa
t e h t i i n , loppuun suoritettu. 31°*^
tämä seikka e i kuitenkaan r-aa vai-k
n t t a a lamaannuttavasti, vaan
vastoin sen pitää antaa uutta 12-
t o a toiminnalle. Samalla kiitti
saston eri toimikuntia jaissis
siitä uhrauksesta, mitä he o«
tehaeet työskennellessänn
e i i - t o i m i k n n n i s s a . Niinikään
t i i ä n - P o r t A r t h u r i n tv öläisjou^
j a , j o t k a ovat antaneet '^f^^^Jf
sensa -osaston toiminnan eteen,
viemisessä.' T il-
Osaston johtokunnan
motettiin, että johtokunta end.-^
osaston perustavaa jäscnts
Heinoa j a hänen vaimeaan - _
Toivo N i o n Ä j a hänen vaacf»»-
iTssiSnomen H
rU p i i r i n Arcosin t a r - j h o t t i yicsimjelisyyteen työväenb^ Taiiadan
taan. Tämä k y s y m y s - k a n j a työnostajaia välillä. Ja v L l : - Mt" • ^
DoUa
LÄHETYSKULir
^SSstä ?80.00—$1C
SfiokaL^Ita seuraavalla 2öita doUarilta. ,
s5kS»saomBlahetyI»«|M
, ^ Ä a t ?3.50 J a h e ^k
; Bähkölähett^
'JS^Sudburysta HeJ
SnTpäi^iiä ..kum saa
rsdea konttoriin,
'suftoryssa j a ympärist
käydä Vapauden
^ kastamassa erikoiskuM
lAlVAPILETTEJÄ MYI
{ ^ U J T A K A A PILET-Tehkiä
lähetykset öi
VAPAUS
Bo» 69. SUDBURY.
Ygpaodelle ottavat ra'
, u t m myöskin:
VAPAUS BRANCH <
316 Bay Stiee
Port Arthur, On(
DAVID HELI]
«loukkakunnilla Pohj.-
* ^ ^ J . OKSANEN
Kirkland Lake, (
JOHN VUORI
So. Porcupine, C
CHARLES HAAPA
Osnnakauppa, Tiauni]
A. T. H I L L ,
Toronto, Ont — Tavat
sn 957 Broadview Ave.,
Koom 304, 95 K i n g St.,
jnUästä monivuotisesta
täisestä toiminnastaan
-riksi osaston kunai^'äs
dotBÄ hyväksyttiin ko
]j eläköönhaudoUa, jo
poistuttiin haalilta, — .
MSte.]lbf%!
Kp. Stanen jtihria k e v
- tettiia täällä Soossa v.k.
Isfaikalle kokoonauttiir
11 e.p.p. alkuvalmistelx
määh.
Sma oli verrattain k j
Knen sekä näytti sate
siitä huolimatta saapui .
kohtalaisen paljoa yleis
aika oli oikeastaaa ehkä
myöhäisellä ajalla järj
Eooret joukot työläisist
jottantunut uitto-, r
innihm kesätöihin mets
' tateiDä. Parempi olii
dessa jos juhlia järjes
ne oMvat jo toukok.
saloin olisi enempi yleii
sa". Ottaen kaikki nän
niin ulkojuhlat onni:
kohtalaisen hyvin yleis
Ohjelmaan nähden c
: puoleen enkä tobeen,
' lakia en voinut sitä o l i
" sa. Avajaispuheen piti
ja juhlapuheen tov. V i
ohjelman sisältöön s ei
nähden sanoivat yleböi
tyväisen, sillä ohjelmi
• tnsti valittu.
Järjestettiin myöski
snntaidlpailut, vaan il
oK vain 3 osanottaja
siinä jakautuivat seuraj
Terttu -Tuominen ja
Salo.
Myöskin oli vaihtelu
iestetty nuolenheitto-lyöntifcilpailut.
Nuoler
jestys seuraava: Imei
kö, 2men M. Liukkoi
lyönnissä: i:nen Alex
A. Tarkiainen. (Tämj
sattuneista syistä myö!
Urheilua oli myösk
^ tytöille j a p o j il
alehille.
Palkintojärjestys ni
raa^:
NaUten 100 m.
^- Aili Mäki
2. Nellie Pernu.
3. -iune Salo,
Pilfeu tyttöjen SO
1-.Helga Lind.
2. Helien Hietala.
3. Irene Erkkilä.
3-otteIu miehine, ]
ja 100 m. jnoki
J-K. Ahlberg.
W. Ahlberg.
^ - A i r a k s i n e a .
Jfiyen 1,000 m. j ,
V. Näppiiä,
f Pentti
^m. KaDio.
^»fläen 100 m. juoi