Vapaus, April 22, 1922

              Lauvantalna, hiihtik. 22 p ,» Satnrday, April 22.
l/ftnadan saomaMsen työväestön äänenkannattaja, ilmes­tyy
Sudburyssa, OBt., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO, J. W. SLUP .
i?flstaava toimittaja. Toimitussihteen.
V A P A U S
(Liberty) , „ ^
The only organ of Finnish Workers in Canada, Pob-Öshed
in Sndbury, Ont.,'every Tuesday, Thursday and
fifltnrday.
Advertising rates 40c per col. fnch. Minimum cbarge
for sinrie iusertion 75c. Discount on standing advertise-nent
The Vapaus is the best advertising medium amon^
the Finnish People in Canada.
Dmotuahinta 40o palstatuumalta. — Alin hinta Äcrt»-
flmotuksesta 75c. - Kuolemanilmotukset $2,00 ( m u J s t o.
värsyistä 50c. kultakin lisäksi). — Kihlaus- ja avioliitto
flmot. alin hinta |2.00, nimenmuntosilm. (muuten mm
flvjuiMttoilmotusten yhteydessä $2.00 kerta.Avioeroi
©otukset $2.00 kerta (2 kertaa $3,00. — Syntymailmo
tukset $2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilraotukse
51,00 kerta (3 kertaa $2,00). — Kaikista ilmotuksista
joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana^
TILAUSHINNAT: , . ,
Canadaan yksi vk. $4,00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
SLSOjayksikk. 75c. / , , , « ^ „ ,. i
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk
li.OO ja kolme kk. $1.76. _
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään
paitsi .asiainiesteh joille on takaukset.
Jos (Bttemillpin tahansa saa vastausta ensimaiseen
ftirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-aoonalllsella
nimellä. ...
" J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
yapMiden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Liirne St., Puhelin 1038. ^- Postiosote:
Box 69i • ' Sudbury, Ogt
BiidBtered at the Post Office Department, Ottawa, as
«econd dässmatter.
Neuvostodiplomatian voitto
penoassa
Genoan konferengsi on ensimäinen suurisuuntaisin
ja vakavin yritys järjestää Europan rappeutuva kapi­talistinen
talpus jaloilleen. Englannin pääministerin
Lloyd Georgen hääriessä mailraan talouden uudestaan-rakentamisen
kätilönä. Konferenssin koolle kutsumi­nen
jo kokoonpano on myöskin itsessään tunnustus,
ellei lilttolaissuurvaltain nelivuotinen diktatuuri voi­tettujen
ja heikompien maitten ylitse ole kyennyt joh­tamaan
IcapJtalistisen mailmantalouden elpymiseen,
vaan päinvastoini sen yhä syvemmälle ja yhä aiVelut-tavampaan
rappiotilaan vaipumiseen, Niimpä nyt
konferenssissa on Venäjä ja Saksa oltu pakotettu ensi
kerran ottamaan mukaan tekijöinä, vieläpä ainakin
näennäisesti läsa-arvoisina tekijöinä uusia taloussuun­nitelmia
luotaessa. Tosin liiltolaissuurvallat ovat edel­leenkin
pyrkineet «konferenssin kutsujina» esiintymään
diktaattoreina ja määräjinä konferenssin työohjelmaan
nähden, kuin myöskin määräämään ehdot, mitenkä
voitettujen maiden ja Venäjän on suhtauduttava/tule­vaan
uudeslirakennustyÖhön, Mutta sen sijaan, että
Venäjä olisi esiintynyt armoa kerjäävänä, alistuvana
vasallivaltiona, esiintyykin se määräävänä tekijänä se-kä
suuren valtakuntansa tärkeyden että diplomaatti­sen
elevämniyytensä nojalla. Venäjä nimittäin vielä­kin,
suurten, ja pienten imperialistien repelemislen
jälkeen, käsittää 150,000,000 asukasta sekä omaa
suurimmat luonnonrikkaudet ja raakä-ainelähteet kuin
yksikään muu maa mailmassa, ehkäpä yhtä paljon
kuin koko muu mailma yhteensä. Venäjän raaka-ai­neet
ovat ehdoton välttämättömyys Europan teollisuu­delle,
samoin Venäjän markkinat välttämättömyys
Europan 10Olli§WHd?ri harjdittajamaille. Tämäti takia
Europa^ tvvitsee ehdottomasti Venäjän kanssa jkiinteää
J^htenäisyyltä. ImpeifiaHstlfeiii inöriivuotiset «hyökkäyk-set-
ja yritykset pystyttää Venäjällä sellainen hallitus
jonka • avulla he voisivat aiyiaa" Venäjän siirtomaak­seen,
jota voisi mielinmäärin riistää, ovat kärsinee
'äuilaiiiaitohiäR vararikon, neuvostohallituksen urhool
lisesti ja voimakkaasti torjuessa kaikki hyökkäykset
Sentähden on nyt istuttava neuvottelupöytään kirotun
bolshevikihallituksen edustajien kanssa»
Mutta neuvostodiplomaatit eivät ökkäah sellaisia
nahkapoikia, joita voisi niin Vailt Vigtää huulesta dip
lomaattisten juonien kauttav He ovat tietoisia, täysin
tietoisia siitä voimasta ja asemasta minkä Venäjä omaa
Europan neuvostopöydän ääressä ja he käyttävät ase
maansa hyväkseen. Venäjän, edustajistoa johtaa toveri
Tshitserin ja hänen apulaisensa Litvinoff, jotka mo
lemmat ovat osottautuneet eteviksi diplomaateiksi aja
essaan Venäjän työväenvallan asioita erinäisissä lieu
voiteluissa, heillä, on muitakin eteviä työtovereita
Genoan lähetystössä, kuten Krassin, Venäjän ulkomaa
kauppaneuvottelujen tunnettu etevä edustaja ja Adol
Joffe, Bresl-Litovskin ja venäläis^puolalaisen rauhan
.neuvottelukunnan puheenjohtaja. Tshitserin itse on
j6 aikaisemmilta ajoilta kouluutettu diplomaatti, joka
ei eksy toisten virittämiin pauloihin, v^an osaa kyllä
panna toiset pulaan ja osaa taitavasti ottaa' hyökkää
van, määräävän ja vaativan kannan.
Niimpä porvarilliset sanomalehtikirjeenVaihtäjaikin
ovat ollet pakotetut tunnustamaan, että Tshitserinin
vaatimukset aseistariisumiskysymyksen ja sotakorvaus
ten keskustelemisesta Genoassa ja tapa jolla hän ne
asiat esitti, on osottanut mitä suurinta taitavuutta ja
kokenutta diplomatiaa, mikä on pakottanut koko ajat­televan
mailman tunnustamaan Venäjän oikeudelliset
vaatimukset näissä kysymyksissä;
Mutta huomattavin merkkitapaus Genoan konfe­renssissa
on venäläis-saksalaisen sopimuksen allekir­joittaminen.
Kun liiltolaissuurvallat pitivät keski­näisiä
kokouksiaan, punoen juonia Venäjän ja Saksan
alistumisesta riistoalueikseen, kiskoakseen heiltä edel­leen
sotakorvausten, vanhain velkain y. m, muussa
muodossa suunnattomia summia länsimaisen teollisuus-ftyötä.
ja raha-oligargian ylellisen porsaslelim ylläpitämisek­si
ja suunnattomien sotavarustelujensa maksamiseksi
ja edelleen rakentamiseksi, ja pitämällä Venäjää ja
asiaan Venäjää ja.Saksaa koskevia tärkeitä kysymybiä,
vaan kysymyksiä, jotka samalla ovat tärkeimpiä elin­kysymyksiä
koko mailman talouselämän uudelleenra­kentamiseksi,
saivat liittolaisten juonet aimo täräyksen,
kun venäläis-saksalainen sopimus ilmotettiin allekirjoi­tetun.
Vaikkakin sopimus itse asiassa käsittää Saksan ja
Venäjän välillä sen, mihin konferenssinkin tulisi pyr­kiä,
jos se aikoo mitään, todella rakentavaa aikaan saa­da,
ja mikä on ilmoitettu konferenssin aikomuksena
olevan, niin ei imperialistiset saalistajat voi mitenkään
sulattaa tätä sopimusta. Saksan ja Venäjän olisi ensin
kerjäten tullut tiedustella imperialistisilta suurval­loilta,
saavatko he ensinkään tehdä sopimusta, ja jos,
antaa heidän määritellä ehdot. Mutta kun Saksa ja
Venäjä luopuvat entisistä näiden maiden imperialistis­ten
vallanpitäjien riidoista ja kaateellisista kumman-kinpuolisisla
saalistamisvaatimuksista ja kuittaavat
kummankinpuolisesti vanhat synnit ja saamiset, tun
nustaen toinen toisensa tasa-arvoisuuden, sitä ei aina
riistämisen ja saalistamisen faimoinen imperialismi voi
sietää, koska se antaa näille sopimusvalloille niin voi
makkaan moraalisen valtin, vaalia samansuuntaista
periaatetta liittolaissuurvalloilta. Varsinkin Ranskan
pörssihuijarien hallitus ei millään muotoa siedä tätä,
koska koko sen olemassaolo, sen konkurssin partaalla
oleva talous vaatii Saksan ja Venäjän rajatonta riis­tämistä.
Mihin hyvänsä Genoan konferenssi lopputuloksen­sa
nähden johtaneekin, sen tähänastiset tulokset osot-tavat,
että Venäjän työväenvalta on loistavasti edusta­nut
itseään ensimäisessä suumeuvottelussa mailman
mahtajien kanssa. Se on luonut köyhälistön diplo­maattiseen
historiaan mainefhikkaan Juvun.
.•, —i; _ \ : ik
Esimerkiksi kelpaavaa toimintaa
Samalla aikaa kun syndikalistien ja muitten Vena­an
proletariaatin pärjääjäin taholta tehdään mitä
mustinla agitatsionia Venäjäh hädänalaisten avustus
toiminnan provoseeraamiseksi, on olemassa ilahdutta­via
merkkfjä siitä, että kaikki työläiset eivät ole vajon
neet yhtä syvälle tuon mustan agitatsionin rapakkoon,
ulkaiäimme äskettäin Connaught nimisestä paikasta
Ontariosta saapuneen paikkakunta kirjeen, jossa kir-eenvaihlaja
selittää, kolmen päivän keräyksen tuot­taneen
yli sata dollaria, ja että lisää saadaan. Vaikka-caan
emme tiedä, onko 'keräys toimitettu yksinomaan
suomalaisten 'kesken, otaksumme asian kuitenkin-niin
olevan^ sillä kysymyksessä olevan paikkakunnan tove­rit
ovat aikaisemminkin kunnostaneet itseään hädäna-ajsteh
avustamisessa tavalla, josta monet muut paik
cakunnat voisivat ottaa oppia.
KumogsinaaliskDnt
Senlisäksi, että kolmen päivän keräyksellä saatiin
o toisia sataa dollaria, panivat sikäläiset naiset toi­meen
iltamat, joitten puhtaina tuloina avustusrahas­toon
lisättiin 40 dollaria. Tuollafneft toiminta on kau­nis
osoitus siitä, että suomalaisten joukossa on olemas­sa;
sellaisiakin, jotka käsittävät Venäjän tovereiden hä­dänalaisen
aseman ja käsittävät myöskin, että heidän
kärsimyksensä ovat rtyöskin meidän kärsimyksiämme.
Vielä ihmeellisempää kysymyksessä olevaan paikka­kuntaan
nähden on se, että siellä ei ole edes minkään­laista
osastotoimintaa, joka olisi ollut luomassa in­nostusta
noin jalojen tarkoitusten edistämiselle kun
on Venäjän nälkää näkevien avustaminen ja vielä niin
runsaasti. Myöskään ei paikkakunnalla tietääksemme
ole paljonkaan kansalaisiamme, joka osotlaa, että
niitten, jotka Qvat roppnsa uhranneet, on täytynyt
iihrata tavallista enemmän.
Tosin kirjeenvaihtaja kirjeäsaan selittää, että hei
dänkin keskuuteehsa ön ilmestynyt henkilö, jonka
tarkoitukseriä kaikella tavalla on provoseerala tuota
avustusidilYiintaa. Me kuitenkin luolamme siihen ja
olGhMe varmat, että toverit, jotka noin kauniita esi
merkkejä ovat antaneet uhrautuvaisuudestaan Venäjän
nälkäänäkeväin hyväksi, \osaavat antaa ansaitun kohte­lun
sellaiselle henkilölle, joka kehtaa asettua noin likai
seen työhön kun on kysymyksessä olevan avustuksen
provoseeraaminen. Connaughtin toverit, toimikaa edel­leenkin
samaan suuntaan ja osoittakaa vastustajillenne,
miten kurjaan peliin he ovat itsensä sekollaneel, aset­tuessaan
provoseeraamaan sen proletariaatin avusta-ipisla,
joka mailman vallankumouksen eleen öh suu­rimmat
uhrit antanut, taistellessaan koko mailman
kapitalistivaltoja vastaan, jotka ovat nähneet Venäjän
vallankumouksessa vaaran omien maillensa Vallanku­mouksellisen
toiminnan nousulle. Älkää salliko suo­malaisten
syndikalistifei/ ja muitten Venäjän ivallänku-niouksen
pärjääjäin estää loistavaa toimintaanne kär-~
sivien hyväksi. Te olette toiminnallarihe osoittaneet
tien, viitoittaneet 'väylän, jota muut paikkakunnat voi­vat
käyttää esimerkkinään,
— —O———
Porvarillista ihmisyyttä Ruotsissa
Ruotsin Punaisen Ristin Venäjän nälkääkärsiväin
avustustoimisto ilmoittaa, että sen keräykset ovat maa­liskuun
10 päivään mennessä tuottaneet yli 700^000
kruunun. Tuo melkoinen Ruotsin porvariston kerää­mä
summa tekee Suomen rahassa noin 10 miljoonaa!
Niiden väärien huhujen johdosta, etteivät muka
avustustavarat saapuisi määräpaikkaansa, ilmoittaa sa­mainen
toimisto, että täiiän asti on päinvastoin kaikki
lähetykset saapuneet Samaraan ilman^mitään vajausta
taikka vahinkoa ja että kaikki luonnontuotteet ovat
joutuneet ja tulevat vastaisuudessakin joutumaan nii­den
piirien nälkääkärsivien käsiin, joissa ruotsalainen
Samara-retkikunta on ryhtynyt suorittamaan avustus-
Täten tulee siis vieläkin kerran torjuttua maailman
valkokaartilaislehdistön halpamainen panettelu, minkä
tarkoituksena on kadon uhrien jouduttaminen alttiiksi
Vallankumouksellisena proletari­aatilla
on kokonainen sarja maa­liskuuhan
kytkeytjT^iä maistoja,
1848 «hulluna vuonna» riehui en­simmäinen
porvarillisen vallanku­mouksen
myrsky Saksassa ja Itäval­lassa,
missä vallankumouksessa työ­läiset
jo olivat eteenpäintyöntävänä
ja ratkaisevana voimaria. Maalis­kuussa
1917 kukisti Venäjän prole­tariaatti
tsarismin. Kuten vuoden
1905 vallankumouksessa muodos­tettiin
täll5inkm kaikkialla työväen-ja
sotilasneuvostoja, mikä oli var­mana
merkkinä siitä, että tämä val­lankumous
oli luonteeltaan paljon
suuremmassa määrässä- proletaari­nen
kuin kaikki entiset, vaikkakin
se ensin johti porvarilliseen ja vasta
saman vuoden marraskuussa prole­taariseen
tasavaltaan. Maaliskuus­sa
1919 nousi Unkaria ja Baijerin
proletariaatti, ja suuret poliittiset
joukkotaistelut järkyttivät eri Sak­san
kolkkia. Seuraavan vuoden
maaliskuussa taas synnytti Kappin
keikaus Saksassa raivoisan suurla­kon,
mikä Saksissa, Keski-Saksassa
mutta ennenkaikkea Ruhrin alueel­la
kehittyi jopa aseelliseksi kapinak­si,
minkä Ebert onnistui verisesti
kukistamaan. Itävallassakin huo­mattiin
tämän valtaisan joukkoliik­keen
vaikutusta. Viime vuoden
maaliskuussa taas nousi Keski-Sak-san
proletariaatti epätoivoiseen tais­teluun
«toverien» Severingin ja
Hörsingin prövokatoorisia sortotoi-menpiteitä
vastaan, mihin nousuun
yhtyi kommunistipuolue avustaak­seen
Keski-Saksan taistelijoita suur­lakolla,
mikä sosialidemokratien pe­tollisen
kannan takia kuitenkin epä­onnistui.
proletariaatin diktatuuriin johtava
Ia tiellä. Tässä syy siihen, ettei
ainoastaan porvaristo vaan myös it­se
sosialidemokratiakaan enää ole
porvarillis-demokraattisten ihante
den suljetun puolustustaistelun kan
nalla; nämä kun älyävät, että täi
lainen taistelu johtaa lopuksi kapi
talistisen järjestelmän kukistami
seen, mihin heillä ei ole rohkeutta
Eivät ainoastaan siis porvarillise
vaan itsepä sosialidemokratitkin pet
tävät vuodelta 1848 perityt porva
rillisen demokratian ihanteet. Nä­mä
tietävät, että vuoden 1848 maa­liskuun
johdonmukaisena seurauk­sena
täytyy kehittyä vuoden 1917
marraskuu. Siitä syystä suitsutta­vat
he yhä vieläkin muotoderaokra-tialle,
jolla tuskin enää on ryysyjä­kään
verhonaan, ja pitävät voiton
ehtoja päätarkoituksena, lainkaan
huomaamatta, että täten loittonevat
yhä enemmän ja enemmän itse nk.
demokratiastakin, taantuvat. .Mut­ta
vallankumouksellinen, proletari­aatti
sen sijaan luo .katseensa tule­vaisuuteen.
Jopa taistelussaan het­ken
välttämä"ttömyyksien puolesta
astuu se tietä, joka proletaarisen
vallankumouksen t ä y t tymykseen,
proletariaatin diktatuuriin, joka yk­sin
voi rakentaa ja vakauttaa pelas­tavan
sosialismin,
Kumousmaaliskuiden p e rintönä
on vallankumoukselliselle proletari­aatille
taistelu lopullisen kumouk­sen,
proletaarisen vallankumouksen
puolesta,,
—o-—•
Saksaa vain määräystensä alaisina, lukien heille ehtoja-nälkäkuolemalle ja neuvostovallan ki&istaminen sen
loisensa jälkeen, ja kieltäen ottamasta esille ^i aino- avulla.
Mutta jos proletariaatti ajatuksia.'
saan palaa porvarillisiin vallanku­mouksiin,
niin johtuu tämä siitä,
että myös ne ovat osaltaan sen
tekoa ja että ne muodos^vat sen
osan, proletaarisen vallankumouk­sen
alkusoiton. Luonnollisesti pete­tään
proletariaatti porvarillisissa
vallankumouksissa, kuten oli laita
vuoden 1848 kumouksen, perinpoh­jin.
Se poimii talonpoikain ja ka­pitalistien
lukuun kastanjoita tules­ta,
mutta joutuu itse, i vaikka on
mukana feodalisen orjuuden kukis­tamisessa,
mitä raivoisimmin orjuu­den
ja riiston uhriksi. Mutta se muok­kaa
oman myöhäisemmän voittonsa
edellytyksiä valmistamalla kapitalis­mille
tilaisuuden kehittyä täyteen
mittaansa. Mitä lähemmäksi tämä
taas pääsee omaa rajaansa — ja
maailmansota on osoittanut, kiiin-ka
syvä sen lankeemus jo on ,
sitä nopeammin lähenee sen prole­tariaatin
kautta tapahtuva romah­dus,
proletariaatin, joka on autta­nut
sitä saavuttamaan vapaan tien
kehitykselleen,
Tämän^TRfjalla käy ymmärrettä­väksi
se kummastuttava tosiasia, et­tä
porvaristo käy yhä vihamielisem-mäksi
oman vallankumouksensa saa­vutuksille.
Porvarilliselle vallan
kumoukselle on luonteenomaista, et­tä
sen päämäärä on nk, .demokratia
(yhdenvertaisuus lain edeSsä, ylei­nen
äänioikeus, ajatusvapaus), mi­kä
aluksi on kapitalismin/ kehityk­selle"
erittäin sovelias. Mutta mitä
enemmän proletariaatti lujittuu, si­tä
hartaammin ikävöi porvaristo
avoimen ja raa'an väkivaltaherruu-den
aikaa. Sillä se kannattaa de­mokratiaa
vain niin kauan kuin se
on välttämätöntä proletariaatin hä-määmisekäi
muka yhtäläisten oike­uksien
varjolla, käyttää demokra­tiaa
verhotakseen sillä todelliset val-takeinöftsa.
iSe i-iisuus aseista pTö-letariaatin
mutta aseistaa omat val­kokaartilaisensa.
. Missä tämä ei ta­pahdu
julkisesti, siellä suoritetaan
se sälää (kuten Euötsissjä, Itävallas­sa
ym.). Ja sillä on myös muita
tehokkaita välikappaleita, kuteh
kirkko, koulu, byrokratia, upseeri-kunta
ja sanomalehdistö, Aikansa
annettuaan proletariaatin olla va­pauden
harhoissa,' vieläpä mukana
valtiovallassakin, häyttää se oikeat
karvansa kohta, milloin proletariaat­ti
osoittautuu vastahakoiseksi taikka
tyytymättöiiiäksi. J^ kun "pöirväris-to
tuntee itsensä' riittävän ''voiniak
kaaksi, heittää se ujostelematta
naamarinsa ]a • tallaa itse jalkairisa
alle demokratian, kuten Saksassa,
Suomessa ja miiualla.
Täten tulee vallankumouksellises­ta
proletariaatista ainoa varma kal­lio
taantumusta vastaan, jota vas­taan
se puolustaa jopa nk. demokra­tiaakin,
vaikkakin "se tunnustaa, et­tä
tämä demokratia on todellisuu­dessa
vain taantumuksen temmellys­kenttä,
on vain enemmän tai vähem­män
verhottua kapitaalin diktatuu­ria.
Mutta se voi olla myös prole­tariaatin
tukikohtana, jos se, anta­matta
demokratian kauniiden sano­jen
häikäistä itseään, tunnustaa, et­tä
vain proletariaatin ylivalta, pro­letariaatin
diktatuuri', voi johtaa
päämäärään, voittoon kapitalismis­ta,
vain tämä diktatuuri kuten Ve­näjän
esimerkki osoittaa, tekee
taantumukselle mahdottomaksi koo­ta
voimiaan ja ajaa läpi pjryteitään.
Suljettu puolustustaistelukm taan­tumusta
vastaan on niinikään askel
|fiiiiiiH{iiiHiiiifiimiiiiiiiiiiiiffiiiiiiiiii I iifiiij,,,,
'"""""««»«na,.
LÄHETYSKUSTANNUKSET;
Postissa 15c kaikiMa summilta. Sähkösanomalla $3.50 jj^jj^j
= Kysykää erikoiskurssia suurille summille. suma, 5
Rahanvälityksemme on numero 1023 a'ti Kivv , 5
vastaanottajUle Helsingistä, viimeiset helmik, 18 p '^''^tetty 5
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T
vie^ Ave, 957 Brcad- 5
Pilettejä Suomeen ja Suomesta täfine I
Tiedustelkaa hintoja y. m. ' 5
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. ^
3 0 ^ , ^ - TAPAUS, • f
BOX 69, SUDBURY. ONT 5
Pilettiliike tehtävä J. V. Kannatton nimessä. S
ösiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiji^ I
«normaaliajatMulleet e p ä r a f e '
miksi, taloudellisen eSrS
heiluvaksi t. s. pula on t u l l u u ^
syvaks. muodoksi. Tästä tCl
on Vancouverin Suomal. Society
ka omistaa suomalaisen työväentT-lon
ja tontin, joutunut kovasti";
. S u o m a l a i n e n työväet
Kokous kutsuttiin koolle kello
,40 jpp.
Valiokunnat esittivät raporttinsa,
Ed,^'itcliffe ponsikomitean puo-esta
luki seuraavat ponnet, jotka
hyväksyttiin: «Nuorison kasvatus»,
«Yhteinen rintama», Tervehdys lak-koutuneille
kaivoSmiehille, Naisten simään,
. ärjestäminen, Työttömyys, Kauppa edellä m a i n i t u i s t a syistä, on 1!
^euvosto-^Venäjän kanssa, Poliitti- pakotettu hajaantumaan '
et ja industrialistiset vangit, Kir- rannikan, satojen mailien
j a l l i s u u s , Työväen uniot ja ponsi
ONTARION PIIRI NO. 3, KON
VENTIONI HAMILTONISSA,
T. K. 16 P.
Konventionin kutsui koolle piiri
organiseeraaja tov.^-Buck huomaut
taen, -että meillä on puolueen kon
ventionin luomat perusteet, joiden
miakaisesti on tämän konventionin
ryhdyttävä lähempien käytännöllis
ten suunnitelmien ja toiminnan jär
jestämiseen.
Puheenjohtajaksi valittiin J. D
Smith ja varalle W. Swift, kirju
reiksi valittiin Usprich ja Hart.
Valtakirjain tarkastuskomiteaan
Brow.n, Buck ja (Jreenberg.
Valtakirjain tarkastuskomitean
esityksestä edustajavaltuudet myön
nettiin seuraavasti:
A. T, Hill, Toronto, Cobalt ja
Rosegrove 5 ääntä,'
B. Usprich. Greenberg, A. Brown
W, Swift, Timoon, 2aradowsky, A
Ballik, Kivi, P. Terieeky, Mrs, Cus-tance,
W. Hart, Shapiro ja J, I
iSutcliff, Toronto 1 ääni jokaisella,
J. D, Smith ja F, Tadey, Niagara
Falls & Welland, 1 ääni kummalla
kin.
B. Whytall, Sa|alt Ste Marie,
ääntä, \
H, A. Docks, H. Boyhaychuk
Mariner, Hamilton 1 ääni kullakin
G. Lockhart ja G. Thomas, Kitc
hener, 1 ääni kummallakin.
Lorne Cunningham, Quelph 1 ää
ni.
Hoyonsky, Thorold, 1 ääni.
H. Lawrence ja *Väino Toko
Timmins, S ääntä kummallakin.
Puheoikeudet myöhnettiitt seurää
ville veljesednstajille:
Toronton s. s. osaston Nuoriso-osaston,
Aätiie Niemi, Toröiiton
Juutalaisten Nuorten Työläisten
käsvatliisclubi, Steiiiberg ja Green
Työläispuolueen Ukrainian kieli-,
toimiston ed. Hucaliuk.
Piiriorganiseeraaja Buck antoi
lyhyen toimintaselostuk&en väliai;
kaisen piirikomitean työstä. Raha­varojen
puute, veromerkkien ja
muiden tarpeiden valmistumisessa
viipymiset ehkäisi voimaperäistä al­kua.
Työ tehty etupäässä kirjeen­vaihdolla
y,m. Komitea oli käsitel­lyt
ja valmistanut useita aliastuksia
toiminnan järjestämisessä voimape
räisemmäksi.
Naisten toimiston sihtei^ri Mrs.
Custance^ raportteerasi toimenpi­teistä
mihin oli ryhdytty ja suun­niteltu;
Naistenpäivän, toukok. 8 p.
järjestämiseen, erinäisissä naisseu­roissa,
uniotssa y.m, järjestöissä toi­mimiseksi
niidten vetämiseksi "val­lankumoukselliseen
liikkeeseen, Työ­läispuolueen
ympärille. Edustajia
kehoitettiin ryhtymään ponteviin
yrityksiin naisten vetämiseksi rin­tamaan.
Valittiin sciuraavat valiokunnat:
Ponsikomitea: Sutcliffe, Lock­hart,
Mrs. Custance, Cunningham,
Docks. Raha-asiain valiokunta, Usp­rich,
Greenberg ja Hart.
O r g a n i s ationivaliokunta: Hill,
Brown, Fhytall, Buck, Toko ja
Lawrence.
Propagandavaliokuntaän Smith,
'Brown ja Swift.
Kello 11.30 hajaannättiin ja pää­tettiin
kokoontua kello 1, johon
mennessä valiokuntien on valmistet­tava
työnsä.
maakunnallis- ja Icunnallisvaalit
liirrettiin laudelle piirikomitealle
käsiteltäväksi «Yhteinen rintama»
ponnen kanssa,
Ed, Hart raportteerasi raha-asi­ain
valiokunnan puolesta. Tulot
vastaavat menoja, johon oltiin tyy­tyväisiä,
Ed, Brown propaganda komitean
puolesta esitti päätöslauselman. Ly­hyen
keskustelun jälkeen hyväksyt­tiin
kuitenkin vasta tov, Lochartin
esittämä ponsi lisäyksellä lause ko­mitean
raportista.
Organisatsionivaliokunnan puoles­ta
esitti tov. Buck seuratavat pon­net,
jotka hyväksyttiin:
"*a) Puhlujain toimisto (3 henkeä),
b) Nimityskomiteat,' c) Työohjel­ma
osastoille, d) Piirikomitean ja­ottelu
departementteihin, e). Rahal­listen
raporttien valmistaminen,-
f) Nuorten työläisten liiton järjes­täminen.
, '
Ponnet esitetään osastoille myö
hemmin kokonaisuudessaan.
Velvotettiin piirikomitea toimi­maan
kurssien järjestämiseksi nuo­rison
kehittämistä varten.
Toveri Buck antoi raportin puo­lueen
konventionista, joka hyväk­syttiin.
Piirikömiteaan valittiin seuraa­vat:
Lochart, Hart, E. Johnson
Greenberg, Bllagerman ja Docks.
Piirin kirjallisuusasiamieheksi va­littiin
ed. Ballik.
Velvoitettiin edustajat heti ryh­tymään
paikkakunnilleen muodosta­maan
Tyottömäln nöUvostoa ja yh­teistoiminnalla
keskittäen koko
maakuntaa käsittäväksi.
Yleisestä piirin tilanteesta kes­kusteltiin,
käsitellen Vappujuhlien
järjestämistä, Uniolssa toimintaa y.
m., sekä velvoitettiin piiritoimikun­ta
llaomaan suunnitelmat Pohjois-
Ontarion ja Sudburyn alueen ta­loudellisesta
järjestämisestä.
Kokous loppui kello '6.50 Kan­sainvälisen
laululla. \
' , . b —
C an a d a n työläisille,
tehtaissa, liaivöksis-sä,
Maalla ja inet^
sissä
ViBfoötntf».
Te tieaätte, että kapitalistisen
tuotannon olemukseen kuuluu ta-öudelliset
pulakaudet, että tuotan­non
palveluksessa olevain työläisten
nahasta "kiskottu ylituotanto muo­dostaa
kapitalistin voiton. Ylituo­tanto
on myöskin syynä 'taloudelli­sille
pulakausille.
Niin kauan kuin kapitalismi oli
nousukaudessaan, olivat pulat lyhy­et
ja luonteeltaan lievemmät, sekä
niitä seuraava väliaika, ellei parem­pi
edellistään, ainakin osaksi «nor­maali
». Mutt^ heti kun kapitalismi
ehti elää yli miehuusikansa, pulat
tulivat yhäti pitemmiksi, vaikeam­miksi
ja köyhälistölle tuhoa tuot-ävammiksi.
Nykyinen pulakausi
länsi-Canadassa on jo k€stänyt
kaksi vuotta, työttömyys vallitsee
kaikilla aloilla.
Työvoiman saanti kapitalisteille
on ollut runsas ja hyvä, jota hy­väkseen
käyttäen he ovat asetta­neet
työväestön ,työläisten registe-roimisen,
lakkaamattoman silmillä-don
ja mustanlistan avulla — ei
vain henkisen holhouksen alle, mut­ta
myöskin ankaraan taloudelliseen
ahdirikoon,, kieltäen työnteon ja
entäen palkat melkein olematto­miin
jä toisia taasen avustuksen ni­messä
' sulkenut härkäkarsmoihin.
Jotka eivät ole vankilaa paremmat.
Samalla kun pulakaudet öVftt tul­leet
vaikeammiksi, on niiden väliset
k a l l i i d e n l a i v a k y y t i e n taakse ja k a /
p u n g i s s a vallitseva huonoaika ia
t y ö n s a a n n i n puute pidättää h e i fö
t ä n n e p a l a a m a s t a , porvarillisen de-m
o k r a t i a n kokemukset pelottavat
K u i t e n k i n täällä asuva suonial. tie-t
o i n e n tySläisryhmä on arheasti
koettanut pitää tämän kokoontu­m
i s p a i k a n suomalaisille ja työläisil­le
, yleensä, he ovat tehneet m
eteen työtä kiitettävästi, kiitosta
etsimättä, kooten varoja ja «krys-säilien
» taloudellisten vaikeuksiea
välitse, j o s s a he, tähän asti ovatkin
h y v i n menestyneet (vert. alempana
t i l i o t t e i t a ) . M u t t a näyttää, että ea-sikesä
t u o heille tavattomia vaike­u
k s i a , ellei toverit muualla anna
heille a v u s t u s t a . Totta kyliä, ettei
«haalisQsialismilla» kauas mennä. ~
E i ! E i nämä toverit ole teoriain
p u u t t e e s s a , rahaa tarvitaan, niuth
k u k a vähänkään tuntee kaupunki-l
a i s e l ä m ä ä , v a r s i n k i n lännellä, myön­tää,
että tällaisella yhteisellä koko­u
s p a i k a l l a . o n tavattoman suuri, ei
v a i n p a i k a l l i n e n , mutta yleinenkin
m e r k i t y s . V a r s i n k i n kun se on ai­n
o a , a i n a a v o i n n a oleva paikka pu­h
u j i l l e j a kokoustiiaisuuksiile, se yl­läpitää
l a i n a k i r j a s t o a ja lukutupaa,
se on siteenä työläisten välillä, van­h
e m p a i n j a nuorempain välillä, yksi
niistä p a i k o i s t a joista julistetaan
j ä r j e s t y m i s - j a taistelukutsua.
K a t s o k a a m m e sen taloudellista ti­laa
V, 1921 lopussa. ' Vastaavaa:
(täysissä dollareissa) kiinteistö 13,-
900, k a l u s t o 1915, huvitoimik. ka­l
u s t o 111, urheiluseuran 45, soitto­k
u n n a n 233, näytelmäseuran kalus­t
o 191, näytelmäkirjasto 200, lai­n
a k i r j a s t o 224, osakk. 26, kät. rak.
169, y h t . $17,009.34.
V a s t a t t a v a : Kiinnityslaina 1570,
l a i n o j a osastoilta j a tov. 9340, yht
10.910.85, velaton omaisuus 6,-
•998.48. Suurimmat tulot viime
v u o d e n a j a l l a olivat: Huvitoiäl.
2,287, k i i n n i t y s l a i n a 1170, vuokra
t u l o j a 484, yht. $4,972. Suniini-m
a t m e n o t samalta ajalta: Kiinni­t
y s l a i n a , Työl. luottoyhdit. 120^
h t i v i t o i m i k . 1006, vesi, valo, lämp»
308, kiinteistövero 240, tov. laino­ja
maks. 270, korjaukseen 20'.
M n i t y s l a i n . k u o l . 200, pa!oralc.l3-
ja k o r k o j a 112, yht, menoja 482-
T u l o k s e n suuruuteen on vaikutta­n
u t e n i m m i n se, että Työl.
yht. s a n o i i r t i kiinnityksensä, JonSa
m a k s a m i s e k s i täytyi ottaa toinjJ
l a i n a , siirtää näille, lainananta^J«
t ä m ä (ensimäinen) kiinnitys. M»
t a a s e n tulee inventariossa «emt
tyyn k i r j a s t o j e n arvoon, pidan f",
l i i a n k o r k e a n a , sillä kaikista vlur
telyistä h u o l i m a t t a ei kirjallis»-
ole t u D u t vielä työläisille valttanij'
t o m y y d e k s i . Samaa saattaisi
m u i s s a k i n «kalusto>-nimel!a
sa erissä j o s tuiki tarkoin
t e l t a i s i i n . Mutta kaikkien
( k i r j a s t o j e n j a •I^abstjjen te»^^
a r v o h a n o n k i n ^^^^ ,
t o n o m a i s u u s on 6,098, m
^ a r a a tehdä poistoja, niuj
sitävastoin näyttävät iy^^
t u u l l i s i l t a j a oikeilta. TuW^«
t a l o V, 1911-12 m a s a m ^ , ;
$24,000 i l m a n vapaata tyo
V a n c o u v e r i n suom. SOS.
yk^i^paraiten varustettuja työra^
Jaloja! noin 130 jalkJ-J/k."
jalk. leveä. » nnhm n»
i i l i a : Ulavalla tablla
rasteilla ja oikeilla > n « n ^ ^
meroaia mennään, elei v ^
edessä olevia veroja. V -
kaaksi, näin huonona a i ^ " •
tuo 3k1i.i nnnaitiyns la'irn a f« i;;70 jot» j
kuoletettava ?600.00J^^
maksettava 6 pros- ^ l i
• Minulla sivallisena_" . y,
känä - ei ole
kuttaa ketään t y o l a ^ ^ ;^
rahojaan järveen, pa«>'»^°