Vapaus, September 10, 1921

              jjilssä histoyialJiFlstö olos^bteist» job-tuncena
ei ole eyntynyt «njtään iaa-tea&
n BSoasIakeD t3r5y|€St5a jenspaa valJankunjoukäellista liiietta
ifiaenkannattaja, ilmestyy Sodbu-i' *^ , , .
• S Ont. j o £ tUstai, torstai ja lännen, «>taa, komnjuniEteiDa cn v,e-
IsMntai. |3ä edessään ensimäinen ybinkertai
H. PUBO, J. W. SLUP, jfiin tehtävä, nimittäin kommunistis-fagtsava
toimittaja. ToimitPEgihteeri iten ryhmäin laojnjnen, yhteyden ai.
" „ oAf7e~ ^"~;kaan aamiBeksi työväen pobjakerros-
(Liberty)
^ only organ of Finnish Work<
«STS in Canada. Published in Sud'
iMjry, Ont, every Tueeday, Thorsday
esd Saturday. •
Advcrtifiing rates 50c per cql.
{neb. Minimnm charge for singie
'{nsertion 75e. Disconnt 0.1 atandmg
sdvertisement The Vapaus IB the
Ibest advertising nedinm amoog the
JPinnisb Feople in Canada.
UmotusMnta BOc palBtatuumalta
— ^ i n hinta kertailmotnksesta ,75c,
—KoolemanilmotDkset §2.00 ^muis-toTärsyistä
50c kultakin lisäkii). —
Kihlaus- ja aviol. ilmot. alin hinta
S2.00, nimenmuutoBilm. (muuten
koin avioliittoilmotusten yhteydeföa
i2.00 kerta. — Avioeroflm. 12.00
kerta (2 kertaa ?3.00 Syntjfmä-flm.
12.00 kerta. — Halutaan tieto­ja
osoteilmotukset $1.00 kerta (3
fertoa $2.00) — Kaikista Umotuk-östa;
joista ei ole sopimusta, tulee
ysbän seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, ptioli
V&. $2.26, kolme kk. $1.60 ja yksi
Sk. 76c , ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi
.9k. '$6!50, puoli vk. $8.00 ja kolme
&k. $1.75.
' Tilauksia, Joita el seuraa raha, ei
tolia lähettämään, paitsi asiaadesten
joilla on takaukset.
Vapauden.konttori Ja toimitus on
Libero. Building, Loroe St, Puhe-pSatioBote;
Box 69, Sudbnry, Qnt.
Jos ette milloin tahansa saa yas-
Causla ensimaiseen kir^eeseanne, Kir-lottokaa
uudelleen liikkeenhoitajan
ieisoonallisella nimellä.
j . V. KANNASTÖ, liikkeenhoitaja.
" Eegistered at the Post Office De­partment,
Ottaw&/ as Bectod class
aatter '
Työväen pohjakemk-gia
lähestymihen
" Vaikkakin kommunistiset puolueet
kaikissa maissa ovatkin proletarlaat.
kehittyneimpien etujoukkojen puolu­eita,
joihin ei suinkaan oteta jäseniä
aummamutikaBsa, «heinähäklki^au-palla,
vaan joiden jäsoneksi. pääsijäin
tuleö todella osottaa; olevansa tietoi­sia,
varmoja, tehtävänsä, täyttäviä,
kuriin tottuneita ja kuriin älistuv. ja
' itseubrautuvia- proletaarisen vallan-
Ikumooksbn sotureita, niin kuitenk.
kommunistisen puolueitten toiminta
f«i millään muotoa rajotu vain oman
puolueensa sisälle. Kommunistit kai­kissa
maissa ovat velvotetut tekemään
väsymätöntä ja taukomatonta valis­tus
ityotä työväen'pohjakerrosten—
sekä järjestyneitten että 'järjestymät­tömien—
keskuudessa. Tämä näkyy
tesim. älkeisessä —- Kommunistisen
Intemationo|en kolmannessa mail-man
kongressissa tehdyssä päätökses­tä,
ikun taktiikka ^ teesehin hyväk-eyttiin
m.' m. amei^kalaisia oloja kos­keva
seuraava pykälä: ' •; '
V «Pohjois-Amerikon, Yhdysvalloissa,'
t^n kanssa. Xj^'kyiDen taloudellinen
kriisi, joka on syössyt yli 5 miljoonaa
työläistä hyödyttömäksi, luo var
sin otollisen maaperän tällaiselle
työlle. Ollen selvillä lähestyvästä
vaarasta työvlen unioitten radikaali-seeraantumisesta
ja niiden joutumi
sesta kommunistien vaikutusvallan a-laiseksi,
Amerikan-4»ääoma yrittää
murs&ata kmmunistiseti liikkeen raa­kalaismaisilla
menettelytavoillaan, ja
ankaralla vainollaan pakottaen kom­munistisen
liikkeen toimimaan lait­tomina
järjestöinä, jossa se kapita­listien
toivomusten mtrkaan tulee
pysymään erillään ybteydestä suur­ten
työväen pohJa;oukkojen kanssa,
muodostuen täten vain propaganda-ryhmäksi
ja siten menettäen tarmon­sa
ja merkityksensä.
cKommunistinen Internationale
tahtoo kiinnittää Amerikan Yhdisty­neen
Kommmiistipuolneen huomiota
siihen seikkaan, että laittomain kom­munististen
järjestöjen velvollisuus
on^ ei ainoastaan muodostaa pohja ja
krystalloida aktiiviset kommunistiset
voimat, mutta heidän velvollisuutensa
on kaikin voimin ja keinoin pyrkiä
pääsemään laittomista toimintaniuo-doistaan
avoimeen toimintaan, vaikut
tamaan suurten Joukkojen keskuu­teen.
Heidän velvollisuutensa on löy
tää keinoja' ja muotoja gäiden suur­ten
työväenjoufekojen poliittiseen yh­distämiseen.
Julkiseen toimintaan,
taistelussa amerikalaista kapitalis­mia
vastaan.»
taksen vibollisc-t yrittäj?ät ryt käyt­tää
Venäjän neuvostovallan hädän­alaista
tilannetta hyväkseen, hyökä-täiseen
sen kimppuun. Myöskin ke­hotetaan
Canadan työläisiä vaati­maan,
että Canadan hallitus lähettää
avostusta runsaista elintarvevaras-toistaan
Venäjän kansaU» ilman mi­tään
ehtoja asettelematta.
Samalla kun voimme panna mer­kille,
että canadalainen työväki on
ryhtynyt venäläisten ty^äistoverien
sa ayustamiseen, on meidän suoma­laisten
tehtävä parhaamme S. S. Jär­jestön
Toimeenpanevan komitean jo
alulle paneman keräyksen kaikin
puolin onnistumiseksi.- Antakaam­me
mahdollisimman runsaalla kädel
lä, huolimatta siitä että meitäkin
painaa kapitalistisen järjestelmän
synnyttämän työttömyyden kirous.
Muutamat työläistoverit sellaisilla
paikkakunnilla missä ei ole osastoja
ovat äheltäneet lahjansa. Vapanden
välityksellä. Samalla kun ilmotam-me
että näiden työläisten lahja on
lähetetty Vapauden konttorista^ J ä r ­jestön
Keskusvirastoon, kehotamme
kaikkia niitä työläistovereita, jotka
asustavat paikkakunnilla ja työ­mailla
missä ei ole osastoja tai Jär­jestettyä
työväen toimintaa, läbettär
mään lahjotuksensa suoraan S. S.
Järjestönf sihteerille, osotteeHa: A.
T. Hill, 177 Bellefair Ave., Toronto,
Ont. :
o
Juoppouspahe ja työ­väki
Venäjän nälänhätäisten
avustus
Merkkinä siitä, että Canadan maan
kielinen työväki on täydellä tarmol-la
ryhtynyt avuatamaan Neuvosto-
Venäjän nälänhätäisiä, voidaan pi-tää
sitä, että Winnepegiin on perus­tettu
«Nälänhätäisten Avustuskomi­teat
'Venäjän nälkääkärsivien avus-tamiseksli
Samoin on Torontoon pe­rustettu
päämaja «The Canadian
Friends ai Soviet Russia» '(Neuvosto-
Venäjän Canadalaiset Ystävät» ni­miselle
yhdistykselle. KumpUtin ko-mitea
on lähettänyt meUle pitkähkön
kirjelmän, jota pyydetään Julkaise­maan
lehdessämme. Kirjelmien pi-tuuden
takia emme voi niitä julaista
kokonaisuudessaan. Varsinkin kun
lehtemme lukijoille on Jo lukuisissa
kirjelmissä, jotka on laaditut suoraan
Venäjältä täi muualla Euxopanuu-tistoimistokeskukalssa
ja oman kir­jeenvaihtajamme
Tukholman uuti­sissa
annettu laajemmat ja periiipoh-jaisimmat
tiedot Venäjän nälänhätä-tilanteesta
ja tullaan niitä edelleen
uutisissa ja artikkeleissa täydentää-mään.
Winnipegin' jä Toronton kir­jelmissä
ei ole mitään erikoisesti uut
ia lukijoilleanme, paitsi että niissä
kehotetaan kaikin voimin avusta­maan
Venäjän urheaa proletariaat­tia
sen nykyisessä ahdingossa, var-singin
kun Venäjän työväen halli-
Kapitalistinen järjestelmä synnyt­tää
välttämättömyydellä toinen tois­taan
räikeimpiä paheita, tapaintur-melusita
ja moraalista rap;^eutumista:
Ja huolimatta kaikenlaisista porvari!
lisistä moraalisaarnaajilta, nämä pa­heet
ja moraalinen rappeutuminen
enentyvät vuosi vuodelta aivan hir­vittävän
suuressaraittakaavassa. Jär--
jestebnä, joka perustuu keinottelul­le,
nylkemiselle, petkutukselle, ros­voamiselle,
lahjomisille jne. sallii lii­kevoiton
nimessä vaikka minkälaista
peliä harjotettavan, ellei aina Julki­sesti,
niin puolijulkisesti (salaa).
Näin ollen emme voi toivoakaan,
että tätä mädäntynyttä likapesää,
mikä kapitalistuien yhteiskuntajär­jestelmä
on, voitaisiin sivuta valkoi­seksi,
pestä puhtaaksi ja saada sie­dettäväksi
elää. Jbs se voitaisiin teh
dä, niin 'Vallankumous el olisi tar­peellinen.
Me uskonmne näin ollen,
että tämä mätäpesä on täydellisesti
hävitettävä, juurineen päivineen.
Mutta dttä käsitetään tämä seikka
mitenkä kapitalistinen yhteiskunta
välttämättä synnyttää- kammottavia
paheita, moraalittomuiltta ja siveet­tömyyttä,
niin er se oikeuta tietoisia
ihmisiä syöksymään suin päin nykyi­sen
järjestelmän likalätäköihin, sillä
tekosyyllä, että «kun n:?t kerran ele­tään
kapitalistisessa ylhteiskunnassa
niin ollaan me pojat niin ja niin»....
Kuitenkin viimeisten vuosien aikana
on Amerikan suomalaisen työväestön
keskuudessa esiintynyt niin hirvittä­vässä
määrin moraal." rappeutumista
ettei suurilla työläisjoukoilla näytä
enään olevankaan mitään' muuta fiar
rastusta kuin iljettävissä ^koirator-pissa>
mässääminen. Tämän koira-torppahgmman
jmpärills eitten Sce-räästyy
kaikenlaiajt kämplärit, tas-kövarkaat,
portot, viinankeittäjät y.
m. keinottelijat, jotka nylkevät ja
huiputtavat alkohoolin buumauksessa
olevat ityöläise* pntipubtaiksi. Oö
syntynyt kokonainen luokka tätä
mitä alhaisimman moraalitonta liike-haaraa
pitäviä suomalaisia. Ilkein-tä
ja ikävintä että monet näiden pahe
pesien ylläpitäjästä ovat entisiä työ­väen
järjestöjen jäseniä, joilla pitäi-olla
sen verran moraalista selkäran­kaa,
ettei nyt leivissä" pysymisen­kään
takia antautuisi moisiin likai­siin
ammatteihin, josta et suinkaan
sovi olla kellekään ihmiselle minkään­laista
henkistä tyydystystä.
Jos työläinen ottaa ryypyn tai
kaksikin joskus yksitoikkoisuudes­saan,.
niin se on bänen ytoityihen a-siansa
eikä ee suinkaan tuota kenel-lekääni
mitään pahennusta, mutta
kun Juopottelupahe menee niin pit­källe;
että sen kautta jää kaaki vel­vollisuudet
omaa terveyttään ja hy-vinvomtiaan
kohtaan; BtSsätahe
minlyödyksi kaikki Velvollisuudet
luokkaansa kohtaan, se on, harrastus
ja toiminta osastoissa Ja nnioissa,
niin tällaista suurta moraalista rap­peutumista
Ja tapainturmelusta vas­taan
täytyy nousta jtflkisotean Ja ryh
tyä sitä ka&in mokomin kitkemään
pois keskuudestamme.
Työläisillä, Jotka kerran valmistu­vat
luomaan Ja rakentamaan uutta
yhteiskuntaa, täytyy olla sen ^verran
tarmoa, että voivat välttää korvia
myötert vajoamasta nykyisen järjes­telmän
likapesiin. Sillä silloin kun
työläiset alentuvat slummi-proletari­aatin
tasolle, eivät he:enään kykene
ottamaan osaa luokkataisteluun, ei­kä
heihin voida silloin enään luottaa.
Parhain keino taistella Juoppous-pahetta
ja siveellistä alentumista vas­taan
on toimia kaikella tarmolla so­sialisti-
osastoissa ja unioissa. Niis­sä
toimiminen antaa byodjrllistä ja^
henldsesti sisällyfcsellista ajanltulua
sekä samalla niissä toimimalla työläi­set
välttyvät pitämästä pystyssä vii-nankeittäjien
ja koiratorppain run-naajien
likaista anunattia. Ahkera
työväen kirjallisuuden ja Banomaleh-tien
viljeleminen niinikään antaa mo­raalista
tarmoa pysytellä pois kapita­listisen
järjestelmän kuralätäköistä
Ja pahepesistä.
o :—
Mitä on tehdaskomitea-liike?
teMsS' eli tySajMkom;tealiir.e f-n
tehtaissa, ^öpajojssa Ja työmajj!»
työskentelevien työlärstan itsensi
kontroUeeraama järjestö, sillä nän:ät
ovat paikkoja joista työläiset saavat
ne vähäiset murunsa,' jotte-stekevät
heidän olemassaolonsa mafidoi-iseksi
ja antavat beflle juuri sen verran voi-maa,
että pysyvät työkj-kyislnä, ka­pitalisteille
voittoja tuottaaksf en.
Onhan ihan ilmeistä, etta työlä'.sten
voima on työmailla ja tehtaissa, eiku
parlamenteissa, ei edes paikallisissa
Järjestöoäastoisakaan. Hvvin muu-tama
työtäinen on löydettävissä niis­tä.
Ottakaamme esimerkiksi tehdas tai
työmaa. Työläiset niissä saattavat
oliä kuinka monen annnattl!:iton jä­seniä
hyvänsä, jotka taas ovat ja­kaantuneet
kuinka moneen osastoon
hyvänsä. Noin 30 pros. osastonjä-senistä
ottaa osaa asioittensa käsit<te-lyyn
Ja Järjestelyyn ja hyvin mitätön
osa koko tehtaan tai .työmaan työläi­sistä.
Näillä työläisillä on rasituksia s
juuri siinä, missä he ty^sk^^ej^^
LÄHETYSKULUT OVAT,
kaikilta summilta -15c. Sähkösanomalla
kulut $3.50.
Yhdysvaltain rahaa ostetaan.
Päivän parham kurssi
VAPAUS
Bos69, Sudbury,OBi|
Torontossa ottaa rabalähetyksiä vastaan tov. A. T Hm tnn M
fairAvönue. "7 8411
5 5 ftot
iiiii ^1
SELOSTUSTA ENCa^ANTI LAISEN
, TEHDASKQMITEALIIKKEEN
JÄRJESTELYSTÄ
Kirj. Tom. Wal8h..
Mikä on tehdas- eJi ty3mankomi-tealiike?
Tämän kysymyksen teke­vät
useasti ne, jotka lajuavat sen
kauhean tilanteen, josisa työläiset Ot
vat tänä päivänä.
Vanha menettely näiden
poistamiseksi on oliot Jäittää ne sen
alan järjestön käsiiteltäväksi; Mutta
vanhojen järjestöjen monimutkaisen
ja; vanhanaikuisen rakenteen ja ko-hei^
n vuoksi, on hyvin yleistä, että
työläiset joutuvat kärsimään paljon
vääryyttä ja yksinkertaisesti vartoo-maan.
Vartoomaanj mitä? Työläi­set
ovat kyllästyneet odotitelemläiin ja
alkavat toimimaan itsenäisesti tehr
taissa ja työmaillaan. Työläiset voi­vat
valittaa rastituksistaan järjestör.
osasrtoilleen Ja saavat joltakin taholta
myötätuntoisuudenkin osoitusta, sillä
kaikkien järjestöjen kaikkien Osasrto-jen
useat jäsenelt ovat kunnioitetta-vasti
työväestön etujen puolesta Ja
ovat kiintyneitä työläisben etukysy-myksiin.
Mutta* yhtenä toiminnan eäteenä
on kaikkiin imteytynyt Ja juurtunut
esjhistoriallislujoinjtieinen penusbuslail-
KsuuB. Otetaan;käälle .Järjestöjen
perustuslaki ja katsotaan pykälään
44, sivulle 4,444 ja saatetaan havai­ta,,
että kysymys ei sisälly pykälään
ensinkään ja työläisten täytyy mennä
takaisin työhön, jossa riitaismisvalT
IHsee. Nyt Jyölaiset alkavat tajuta,
missä heidän voimansa lepää.
Ei ole ensinkään vaikea ymmärtää
sitä toivotonta tilannetta, jossa jtyö-läiset
ovat, joutuessaan käyttämään
vanhoja meneitfcelyjä taistellessaan it­sensä
vapauttamiseksi. Työläiset, huö
limatta siitä, että ovat jonkun liiton
tai osaslton jäseniä, ovat jakautu­neet
ja taa^n jakauituneet, hajaan­tuneet
kaikiBIe ilmansuunnille, mil­loin
ikinä he yrittävät toimia itBenäi-sesti
ulkopuolella tehtaan ja työ­maitten.
: Miehet ja naiset: eri työ-,
aloilla tulevat tutkiöfceltuaan havait­semaan,
että heidän 6tun'sa ovat sa-mat,.
huolimatfta-Hiitä,-että he käyttä­vät
erilaisia työkaluja. • He ovat pHi-vittäin
kanssakäymisessä, mutta har­voin
ja usein milloinkaan he eivät
kohtaa toinen toisiaan osastossaan.
Se on heille monesta syystä mahdo-ibonta,
sillä on niin monta liittoa,
niin monta ammaibtiosastoa ja työläi­set
saattavat asua useiden ^kilomet­rien
päässä toisistaan Ja, kuitenkin
^iUiiiiiiiiiiiHi"iiiii""i"i"i"i"i""i"""!i"iiiinHiiiiiiiiiiiiiiniiii,|„^^^""^"^"^ii lllS^I
Fort Francen, Ont., osaston jäsenilta onko osasto
kuollut tai mikä vaivaa kun emme yhä uudistuviin
kirjeisiimme saa,vastausta. Emme ole myos&ijän
saaneet tilauksia tai mitään muutakaan useaan kuu-kauten
Fort Francosta. ,Olkaapa hyvät ja vastat-
' kaa että tiedämme mistä tässä on kysymys.
VAPAUDEN KONTTORI
äiiiiiiiiijiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiHiniiiniiiiiiiimiii^
täassa tai; työmaalla. Työskennelles
sään tehtaissa tai työmailla,' he eivät
kuulu ainoastaan yhteen - osastoon.
Käytännöllisistä s y i ^ heidän tulisi
olla jäsenenä työläisten yhdessä suu­ressa
uniossa (liitossa) tehtaissa ja
työmailla.
Kaikkein suikiiteltavin seikka on
©tlä työläiset ovat tottuneet jättä-i
n ä ^ kaiken \
ajattelunsa toisten tebtSvokti, ^
kuten Jotkuit jättävät pyykkinsä tois­ten
pestäväksi. Tämä on järjetöntä,
sillä se johtaa tilanteeseen, jossa niis­tä,
jotka ajattelevat työläisten edes-
•täi tulee.herroja ja diktaattoreita jot
ka kokoontuvat neuvotbeluihin, teke­vät
sopimuksia ja lakeja, jotka aino­astaan
hyvin Jiarva hyväksyy, lukuun
ottamatta omistavaa luokkaa.
Työläisten itsensä velvollisuus on
ajaliella ja laa'ta hyväksymästä alis-tavia
sääntöjä ja alkaa toimimaan,
sillä se jotakin merkitsee, fyöläi-set
eivät voi vedota oikeudenmukai­suuteen,
sillä
•ita ei ole oleraaiiabaon.
täytyy alkaa järjestynyt toiminta.
Tehdas ja työmaakomitealiikfeQ
tehtävänä on yhdistää työläiset tjd
maaia ja tehtaissa.
Täytyy myöntää, että vaikka k
taliatit ovatkin parantaneet riist*i:|
neiötoaan/niin työläisten järjestöt».}
VEt pidättäytyneet vanhoihin menei
telyihinsä ja jatkavat niiden käytg. j
mistä, vaikka ne ovatkin tulleet te-l
hottomiksi. Jotkut alkavat Bitsaäi,;
muitta varmasti tulla; tietojsndfeal
tästä tosiasiasta ja uusi henki on jfri
viämässä yli koko mailman. Täiif
uusi liike ei ole ainoastaan ffli(ätöiH|
tä palkankorotusta varten, vaan i^I
kyisen riistojärjestelmän perinpoM
jaisfca hävittänriatä, kapitalismin potjl
lakaisemista ja työläisten • vapaan yb-j
teiskunnan luomista varten.
On Ilmeistä, että työmaa- eli te!).;|
daskomiifcealiikikeen tehtävä on joäi:]
suurempi kuin nykyissn kurjantik-j
teen jatkaminen, liike ensinniiaj
pyrkii tehtaiden, työpajojen ja.työ-;
maiden kontrolliin, jonka kautta päi j
määrä saavutetaan.
. Tehdas- eli työmäakomitealiikk«a |
järjestörakenne on seuraava: kiBSi>;|
km tehtaassa, työpajassa ja ty5niaa!-|
•' la valitaan tehdas-eli työmaakoffliH^
Työläisten itsensä tel^^^ käsittää, sanokaamme ednstt-'
l ä ^ juuri, tuntevat-.he kurjat 0^^ Jan ^(Steivard) kultakin aramato
_ ^ suhteet^ jotka .vallitsevat työmaiUa^^te^^^^^^
he kaikki työskentellevait BamaRga teh-ja tehtaissa joissa vika on ja .joisBa"" Kun edustajat on valitu^kritakia
(JatW ntroön 86).
Historiassa mainitaan tyranneista, jotka ovat ol­leet
luonnottoman julmia. Sanherib jaoitti maan
tasalle Babylonin, vasallimaansa sunnattoman met­ropolin;
Caracalla Aleksandrian; Venäjän tsaari
pystytti hin^ipuita kautta maansa. Mutta mikään
historion lehti ei tiedä kertoa mistään niin luonnot­tomasta,
mistään niin kyynillisen harkitusta, infer-nalisesba
julmuudesta kuin millä Suomen «sivisty­neistö
» kahdennellakymmenellä vuosisadalla «rau­hoitti
» maansa työväenluokan, ja josta kymmenien­tuhansien
aseet/töraien työläisten murhat eivät lie-,
ne pöyristyttävin muoto.
Sillä vaikka onkm jotain enemmän kuin selkä-piitääkarmivaasiinä.
että «oikeuden ja totuuden esi­taistelijat
», jotka huusivat koko sivistyneen mail­man
korvat liäckoon yhteiskuntansa alimman sakan
poikkeul&sellisten hairahdusten johdosta, itse heti
siihen tilaisuuden saatuaan kuumeentapaisella kiih­kolla
astuivat ennen kuulumattomden rikosten ticl-le
murhaten työläisiä kuin teuraita; ja vaikka he
verilöylyjä toimeenpanhessaan myös varsin usein
harjoittivat kidutusta, niin on näissä mustissa teols-ed
kuitenkin se vissi Ic/hdutus, että heidän uhriensa
kärsimykset Ja kauhu oli rajoitettu, kestivät kar-keinimissakin
tapauksissa vain jonkun lyhyemmän
ajan; Se' mikä uhrille toi torjumattoman tuskan
ja kammon, toi myös vapautuksen: kupleman. Saa­tuasi
dum-dumkuulan rintaasi retkahdit koiran-kuoppaan
— Ja kaakki oli ohi. Sen Jälkeen ei sinua
enään rasittanut valkoisen kulttuuriyhteiskunnan
siunaus.
Mutta julmuudella, jota valkoiset kehittivät
vankileireillä, «kuoleman esikartanoilla», voittivat
'nämä oman itsensä, puhumattakaan siitä, ettei sille
historiassa hamaan muinaisuuden bämäräun men­nessä
lyödä mitään vertau^ohtaa. cKuolenian esi­kartanoissa
» ilmeni Suomen yläluokan sairaloincn
kidutusmania, villipetovaisto Tafineratulnipana,
harkitirimpana ja—t.tuhoisimpana. Kidutusleireil-l
a piinattiin työläisistä yksi osa niilällä vähin erin
kuoliaaksi, toinen Osa turmeltiin loppuiäkseen.
Kuka ei — kärsittyään kaikki nälän kauhut aste as­teelta
=- vihdoin kuollut, käätiinut Hengetlomänä
luukasana toisten vielä liikk\ivien luukasojen jal­koihin,
bänen kohtalokseen jäi — ja jää yhä vielä
~ fyysillisesti murtuneena ja ehkä myös psykilli-sesti
rappeututuneena laahautua kurjan elämän lä­pi
Joka tapauksessa ennenaikaiseen hautaan.
Suomen «valkoinen» porvaristo, eikö korviasi
särje Tammisaaren, Suomenlinnan, H^nnaian, Hä^
meenlinnan, Tampereen ja muiden vankileirien
luurankojen haudantakainen kirous, eikö petoksen
Ja konnuuden parkitsemaa omaatuntoasi kolkuta
kymmenientuhansien, > monienk\mmenien tuhansien
työläisten nälkäkuolema tai iänikuinen onnetto­muus?
Sellainen vilKsikamoraalfko kätkeytyi hie­noihin
hepeneihisi, yltäkylläisyyden ja laiskuuden
«hienontamiin» piirteisiisi? Että tuo syljeksitty,
halveksittu, ryysyinen ja oppimaton työläisluokka.
oli korkeammalla sinua! Mikä ihmeiden ihme ja
mtkii ylipääsemätön kompastuskivi sinulle, sinä
suurmurhaaja-ja kidutusporvaristo, oman kuoppasi
partaalla' ylvästelevä, luuriankosuuruudellk pöyhis-televä
pyövelistö!
VALKOINEN SUUR-SUOML
Se ei ole suuri muussa kuin pöybkeydcssä,
se ei ole suuri muussa kuin TösfbkeydessU
ja piinapenkkien luona Ja bautausmaiila
j a milloin kunniattoman Icerjurin lailla
se siiurempansaeessä on polvillansa
ja onkii myötätuntoa vahvempansa
valat variksen huulilla Valheet"Valtavat =s«isSa.
Mut pieni, pienij pieni "kaikessa mUuss*a.
Niin pieni, etta kauhuksensa konsa
se kohtaa lahjomattoman kohtalonsa, .
ei suuruuskaudesta sen jää merkkejä muita
kuin hautakumpuja kenties ja hirsipuita
ja aikakirjoihin tää musta lehti:
Vain nälkään näännyttää Suur-Suomi eliti
ja murhata, ryöstää, raasta ja raunioittaa,
"kun pyöveltnipiilulla sen piti mäilraa voittaa.
loinen terrori — se on vain mielikuvitukÄen tuote,
vakuuttavat tiilet. Tosiasioita! ^
Tässä niitä:
Kuikistakaammepa esim. Tampeteen leirille.
Tänne saivat vängittiijen omaiset Siisi aluksi tuoda
ruokaa, mutta kUn vangeista vaifl pieni osa oli kau­punkilaisia,
mutta suurin osa maalaisia, joiden 0-
maiset eivät tienneet eivätkä Voineet tuoda ruo­kala
niin tietää minkälaisessa nälänhädässä vangit
alusta alkaen, olivat: 3 ensi vuorokauden aikana sai­vat
he vÄiA J^hden kerran ruokaa ja silloinkin Vain
pienen leipäpalan ja 2 silakkaa.- Mutta pian lakka­si
ruiiansaänti.ulkoapäin kok9naan, vankilaviran-omaiset
k\jn kielsivät sen sillä tekosyyllä, että ruu­an
mukana mitkä olisi tuotu vangeille aseita. Väi­te
muuten, jote ei yritettykään todistaa ja jolla ei
ole mitään merkitystä, kaikilla vankileireillä kun
annettiin sama kielto - ^ o l t i i n soettu työläisten
tappamisesta nälkäkidutuksella. -
Ja niinpä — palataksemme Tampereen nälkä-kaohtijen
näyttämölle — o l i siellä nälH niin an­kara,
että pian rupesi tapahtumaan nälkäkuoleman
tapsukaa. l*ienestä leipäpalasta antoi Yanld vartia-
^otilaalle saappaansa tai lalckinsa, kellonsa tai
-vaikka mitä. Sillinpäästä maksettiin 2 markkaa,
.samoin silakasta, ja papero^Hla sai ^vangin teke­mään
mitä hyvänsä. — lienee muuten tunnelftua
mitä 'elin'töWrehuiJattSVärtijat khMla Ä i l l ä hbi-dän
täydellisessä mielivallassaan olevain vankien
kuistanriuksella harjoittivat niyyden naine ^fttmaii-lakkaa
sekä myöhemmin lisäksi puoli litraa raakaa
vihanneskeittoa päivässä. Nämä vihannekset olivat
arvotonta rojua, jota Renvallin birtehishallitus
hankki Saksasta vuorostaan lähettämällä sinne ko­konaisia
voi- ja juustovuoria samaan aikaan, kuii
vapaanakin oleva työväestö 'kärsi hirveätä nälkää.
Mutta mitä ei olisi tehty saksalaisille!- Näille voit­tamattomille!
Näille maan uusille isännille! "
Kenin ja ylöttömästi suolaisen ruuan näännyttä*,
mät vangit joivat kalvavaa näläntunnetta poistaak­seen
kohtuuttomasti vettä, Josta oli seurauksena en­siksi
jalkojen, sitten kasvojen ja lopuksi koko, ruu­miin
ajettuminen ja — kuolema. Suuri osa van­geista
kuoli kuitenkin suorastaan .nälkään ilman
mitään muita näennäisiä taudin ilmiöitä. Siitä oli­vat
todisteena'näiden raukkojen laihat. ruumiit,
joista «nahan päälle ilman mitään x-sateitä saattoi
lukea lähes jokaisen luusolmun». Ja niinpä nousi­kin
vankilasairaalan kirjojen mukaan leirin kuole­vaisuus
lähes puoleentoistatuhanteen, mikä tapet-tujen
kanssa merkitsi neljännestä koko vanlnmää-rästä.
Muudan Hämeenlinnan vankileiriin tutustunut
toveri taas tietää kertoa, että jotkut biflluuden
partaalla olevat vangit siellä söivät .täitä, jotka
Siellä i:eliittyiVa.l!kin ^slcomattoman «meheviksi»
Jos taas hemäkuottÄalculjetettiin.leirin pihamaal­le,
tiensivät^vangit kävan repimään Siitä lieiniä
^ödäkseen*: me blivai parempia kaxtt saksalainen
^lut mielisairaaksi ja milloin he öisin yltyvät taval­lista
raivopäisemmiksi, muuttuu leiri oikeaksi lei-vetiksi,
yhden osan nauraessa, yhden itkiessä, toL«-;
ten ulvoessa kuin nälkäiset sudet, toisten taa?
toessa itsekseen mitä uskomattomampia tarinoH»
murhista ja ryöstöistä, joita sairaloisessa tilasaai,
keksivät, ja joka tila muistuttaa pitkälle kehittypyt..
tä ooppiumihumaiaa. Ja on tapahtunut, ettävsr-tijat
ovat ilmiantaneet vankeja näiden mieiipnofi-suuden
yössä latelemien juttujen perusteella i».
silloin on heidän tarinansa nopeasti päättpyt TOK.
. sia^ taas, jotka buUuuden puuskassaan ovat tolle*
elämöineeksi, on iltahämärissä viety kellariin, las^
.sä revolverinlaukauksella on päästetty päiviltään.-|
Me olemme jo aikoja sitten jättäneet taakMiMf.
ne repaleiset venäläiset, joita mielikuvituksessaffl-;':
me näimme Golgatavaelluksellaan Siperiaan tsaan-vanan
aikana. Hallitus ei ollut joko voinut tai ^5-,:
tonut hankkia-nänie onnettomille riittävästi vaatj,
ta. Kaikki ammuttujen venäläisten jälkeenjatt^v
mät sinellireukaleet on käytetty jo aikoja sitteJr;
ja sellaisessa tapauksessa, kun ei vanki enäan psr-;
haallk tahdollaankaan saa pysymään ryysyjä Pf*,
lään, ottaa vanldlan Johtaja asian kirjallisesta
kemuksesta.pohtiakseen, ja tiedetään
tämä "pulmallinen kysymys ratkaistaan. T«W^
fflalla pieiii tftrkastu^erros kasarmilla, ja ^^f^l
taan-vanki,-Joka on jo joutmiut hulluuden pjm^
'öyhön ja joOa on Jonkinmoinen vaatekerta ^
—._..„__„.^ _ . , „ , . , . , •Vihanneskeitto». Sielläkin syötiin lievosen "raato lxäaäan,,,,- vviteeauäaaani imbamn k«weUi«axri.iuni,, jja« - ^—a^ tteidenr
siin "hmtoihn jopa elintarpeita, joita vankien omai- ^meistä ilahtua myöten. «Kuoleman tapaiiksetV ^tettavalittaneena vangilla on Eeuraavana p ä i^
set olivat näUle 'llähettäneet,'miÄta joäta liVat-niin tavallisia, etteivät tingit B^^^ 'kuolleen "Vaatekerta. Kas näin nokkelasti rat^
I . . . . . . .:, kiinniftaöeetjnitääntoiomidta.» • • taan-piikukysymys Riihimäen mutta «nySs^^^
Mutta ei mitään tunteenpurkauksia, vaan fak-tojn^
tosiasioita! Suonien vallassaolljathan ja hei­dän
agenttinsa eri maissa väittävät, ettei mitään
•valkoista terroria ole ollut eikä ole olemassa. Val­elivat
pdättäneet, ja taas'toiselta ptnjlen 'leirien ui
kopuoleila'hti(jaten vankien 'ällieiksi vallatuilla
jruökatävähiiila. • — Mutta 'pala&aa:mme vankeihin:
Eräänä päivänä hbott^ivätiiäinä pihalla jo useita
päTviä kuolleena Mruneen, haisevan hevosraadon,
joiika kinippiibn kävivät, kuin sudet "tapeMeh, "ken
onnistuisi saamaan 9saparan.'^ästä ^vinnosta»
saivat vangit hifirjia vatsanväänteitä, toiset kuöli-
Vatkin. Keittiöiden likaViemäreistä ahmivat,'vangit
myös kourin kaikellaista inhottavaa moskaa ja söi­vät
sitä nälkähuiluuden kiilto silmissä. Kun ke­väällä
ruoho alkoi orastaa vankipärakkien ulostuk­sista
väkevöidyiilä senävieremillä, olivat vangit ne­linkontin
ahmimassa ruohoa kuin eläimet Tässä ei
kuitenkaan ole mitään ihmeellistä^ vangit kun eivät
aluksi saaneet muuta kuin 75 gr. «leipää» ja 2 si-
Muuten mainitsi sama kertoja erään vankilalää- -vanTdleirefllä. ^ Tästä on johtunut, ettei « « ' ^ g^
karin «alittaneen,'että (flii mahiiotonta «tada ^moa- •enään sydäntä^vaJto
takaan leikkausta onnistumaan, "kun eaitaat eivät detään, että tällöin murhattaisiin y^in
leikkauksen jäJkeen saaneet sopivaa ruokaa. Kaik- puoli, ja aim kovasydämisiksi kuin monet
ki-<ipeterattavat potilaat diivat siis tuomitut kuole- "tulleetkin.toisiaan kohtaan ja niin petoel^'"''^,-
"^an. Tniin ennenpitkää onkin meihin kaikkiin'idcf»*^
Toinen lääkäri taas oli vakuuttanut, että kaikki fensä, niin -yritämme me sittenkin miten
ne vangit, jotka eivät olleet saaneet sivultapäin l i - taidamme paikata ryysyjämme js mielaoif"^^:
sää ruokaa, eivät voi elää kolmea vuotta kaucm- ' *'' ' " - —»s«,nip vaatteita. - .
min ja kaikkien vankien elinkausi oli vähentynyt
joillakin kymmenillä vuosilla.
Riihimäen leiriltä kirjoitti vanki n:o lt,327
vielä myöhään kuin tämän vuoden tammikuusi
sa muun ohessa seuraavaa: •
«Viime aikoina on yhä useampi ja useampi tul-jenune
vaikka alasti kuin pydämme vaatKi^ ^ |
Meidän vaivamme voidaan paremmin » i ^ ^ ^ . |
kuvata. Jokainen käsittää, että tässä «^^-^jg.;!
sessä helvetti hirveimraässä muodossaaM |j
näköisesti tulemme me kaikki ennenpi;»^
sairaiksi, ellei oloissambe pian tapahdu mi .
jousta suuntaan tai toiseen.j • ^jg^jjefaanK
sDätj-öm!
He vali
ieenjohte]
Kn toimiil
tafritaaa.
panevaa Vi
ty hoitam-fllloia,
kui
vät toii
Xaikki toi
ii>skaan e
seen. Ty
isiBkaanla:
^Ismistä
'tallaan t
yömäiltä
•ja joskus
-jotka ovat
Kukin t<
:omat sään
fgli työmaj
<€Ti työmai
ollifUuden;
Jotta tämi
•'Iäisten toi
• teänunäksi;
an iteoHisi
:edustajat
Tämä n«
(ajan, dhb
an, johon"
mies kuital
: alaBa. Tä:
kö aluerieu
sesti, joka.
doätnu koi
kukkien t
ien'kail*i
Iäisten rtse
lakin laaj?
kaikki teoll
bikMen
••>;•.•-'*:kM
' Tämä ne
:tpn alueen
dcsta jäsen
niättömä&i
le ja muod
(koko maail
:; Kansallis
läiuden b
, Utuista edt
kukin aluei
Tällaisen
suiis edelle
:?skel luonn
laiklden U
jemäarain*
Vieläkin
nä ja järjc!
Hdlman T
/Näisfö -v
, jonkot tulei;
si. Joiikot
«a töinivnffi
ta. TJaaken
jen Itarissa,
mahdolliseki
ttllee-poistel
litsee useas
toinrnrtavap
' «ssa joukko:
Ktnftänfe
' Tostoon -väl
l a on sen
«on milkanM
inäätäjksest
; liyvin täikei
hiokfcunen
*ainaiäa yi
taan. Nous
:;Täinä qn vi
; initäiteilijaH
''odottavat-n
; feteovat kai
V jam dlmäla!
;;^~J03'jCÄff
toimit;
;;:^iTat1ie se
:^ lÄmimnti
^ a a n et,
« ^ a ääae