Vapaus, August 6, 1926

              Sivu 2
VAPAUS
CMädah suomalaisen työväestön ainoa äanenkaniattaja,
ilinestj7 Sndbtiryssa, O n t , niaanantaina,_ keskivjikkona
Ja perjantaina. „ . ' ^ . ^
T o i m i t t a j a t :
S. G. N E I L . ARVO V A A R A .
V A P A U S (Liberty) ^ „
The only organ of Finnish Workers m Canada. F n b -
lished in Sndbury, Ont., every Monday, Wednesday
• a nd ^Firiday..•• V- . \ " ••— ' • • • •
Begistcred at the Post Office Department, pttawa,
as second class matter. > •• •' —
T I L A U S H I N N A T : .
Canadaan yksi vk. ?4.00, puoli vk. $2.26, kolme k k .
" ^ ' ^ i y s v ^ i t o i j a Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli v k .
'^'^laäksikrjöita* ei seuraa raha, ei t u l l a lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
ILMOTUSHINNAT V A P A U D E S S A : .
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotukset öOc kerta, $1-00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmbtnkset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
kiitoslauseelta tai muistovärsyltä. , ^
Halntaahtiedot j a osoteilmotukeet 50c kerta, $1.00
„:koIme kertaa. , .
Tilapäisilmottajieri j a ilmotusakenttuunen on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
Vahauden konttori j a toimitus: Liberty B l d g Lome
S t Puhelin 1038. Postiösote: Box 69, Sndbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per­soonallisella
nimellä.
.T, V . K A N N A S T O . Liikkeenhoitaja.
Epälojaaliset konservatiivit
: Canadan itsenäisyyden vaurastumisen yhtenä teki­jänä
on roiaan teollisoituminen. Kumpikaan vallitse­vista
porvarispuolueista ei ole halukas muodostamaan
Canadan teollisuuksia koskevaa polijtiikkaa siihen
suuntaan, mikä varaisi täällä suurempia markkinapaik­koja
brittiläisen teollisuuden tuotteille. Vuonna 1923
pidetyssä valtakunnan konferenssissa painosti Mac-kenzie,
King sitä seikkaa, että Canada oli Britannian
valtakuntaan kuuluvista maista euufuudeltaan toinen
teollisuusmaa. Ja konservatiivit; taasen, jotka ovat
poliittisesti imperialisteja ja äärhnäisiä lojalisteja,
omaavat natsionalistisen talouspolitiikan^ Joka vastustaa
yksinpä brittiläisten tuotteiden myynnille täällä annet­tavaa
etuoikeuttakin; ^ja jos konservatiivit onnjstuvat kor­keiden
suojelustullien avulla elvyttämään maan teolli­suutta,
tulevat he samalla kärjbtämään kilpailua Suur-britannian
kanssa ja vetämään Canadan yhä edem­mäksi
«emämaasta:».
' 'Viioden 1923 valtakunnan konferenssissa, jonka
tunnussanana oli «valtakunnan itsekylläisyys», yritti
brittiläinen diplomatia käytäntöön semmoista siirtolais-ja
paäomänvientipolitiikkaa, jonka avulla Britannia
tulisi edelleen pysymääp maailman teollisuuskeskukse-
'na ja siirtomaat tuottaisivat etupäässä vain raaka-ainei­ta,
sanalla sanottuna: varsin ihanteellisia sovittoluja
Englantia varten. Mutta siirtomaat eivät ^tahdoolta
emämaan lypsylehnaänä. Ja juuri tämä canadalafsten
teollisuuksien vaurastuminen edistää Canadan eroamis­ta
emämaasta^ huolimatta konservatiivien pitämästä
nielusta. *, , '
f Imperialistinen propaganda
Sodan jälkf^inen tilanne — missä huomataan Bri-tanniah
valtakunnan rappeutuminen. Yhdysvaltain vau-rastumineni
Canadan teollisoituminen, ja viimeksimai­nitun:^
maan hidas j a ; epätasainen kehitys, osoltaen
maan sisäisiä taloudellisia vastakohtia — on luonnol­lisesti
saattanut Canadan varsin varovaiseksi Britem
nian • vai takunnan edesottamisiin nähden. Britannian
ulkomaapolitiikan toimenpiteet ovat sangen suuresta
merkityksestä Canadalfe.
. C a n a d a suhtautuu imperialistisiin ptopagandistei-hin
~ loordi Leehin, Farnhamsiin, kapteeni Parkersiin,
Jellicoehien — varsin kylmäkiskoisesti. Niinpä kun
Jellicoe V taannoin puolivirallisessa artikkelissa esitti,
että Canadan pitäisi lahjottaa 36 miljoonaa dollaria
muutaman vuoden, ajan valtakunnan sotalaivaston yllä
pitoon Ja niinikään varata neljä taisteluristeilijää, joit­ten
vuotuinen ylläpito nousisi yli 4 miljoonan dollarin
n^iin se ei täällä synnyttänyt hupmattavampaa innostus­ta.
Mutta seijsi jaan heräsi täällä — erikoisemmin
juuri Quebecissa — kaikenlaisia arveluttavia kysy­myksiä.
•
; Canadan ja Britannian etujen -
* vastakkaisuus
Missä suhteessa Britannian ja Canadan edut ovat
sopusoinnussa? Onko Canada kiintynyt Intiaan tai
Suezin kanavaan? Canada on kiintynyt niihin vain
sikäli, eitä sen hallitseva luokka saattaa hämille Eng­lannin
kielläniällä hinduilta pääsyn British Columbi
aan. Canadan suhde Japaniin muistuttaa taasen tässä
Nuhteessa enemmän Yhdysvaltain kuin Englannin poli­tiikkaa.
«Kun puhutaan Canadan imperialistisesta po­litiikasta,
» sanoi parlamentin alahuoneessa Bourassa,
Canadan ranskalaisiin kuuluva nalsionalisli, «tahdon
kysyä kunnia-arvoisilta parlamenttiedustajilta, onko
meillä samankaltaisia etuisuuksia Irakissa tai Mosulissa
kuin englantilaisilla öljynelsijöillä on? Että Europa
korjaa hedelmät kansallisesta vihasta ja taloudellisesta
kilpailusta, ei lainkaan ihmetytä minua, mutta miksi
pitäisi .tämän maan olla vastuussa moisen politiikan
seurauksista.»
Tai jos käsittelemme Locarnosopimukseen sisältj-vää
sodanmahdollisuutla Ranskan kanssa. Tokkopa Quebec
olisi'halukas tappelemaan Ranskaa vastaan, koskapa
se niin vastahakoisesti liittyi Saksaa vastaan käytävään
sotaan, että pakkopalveluksen voimaansaattaminen ai­heutti
siellä mellakoita. Canadan suhtautuminen val­takunnan
politiikkaan oli ikäänkuin tulikokeen ataisena
n.s. Chanak-kriisin aikana, jolloin Lloyd Georgen yri­tys
kietoa myös Canada sotaan Turkkia vastaan, sai
kielteisen vastauksen Canadan hallitukselta.
Perjantaina, elok. 6 p:nä—Frid^y^ Aug; 6jr 1926 No. 91-~192fi
'^Penikkatautisten'' erottaminen
Saksan kommonistipuo-.
lueesta
«Pravdassa» on ollut julkaisloxta seuraava Komin­ternin
toimeenpanevan komitean puhemiehistön kesä­kuun
22 päivänä tekemä päätös: -
«Toimeenpanevan komitean puhemiehistö vahvistaa
Korschin ja Sdivarzin erottamisen Saksan puolueesta.
Puhemiehistö ei kutsu heitä -Moskovaan, koska- he tie-donantolehdessään
«Kommunitstische Politik» samoin­kuin
julkisissa puhebsaan ja eduskunnan istunnossa ke­säkuun
IQ päivänä ovat tdmeet ehdottomasti vasta»
vallankuniouksellisen teon Saksan K. P:lä, Kominter­nia
ja Neuvostoliiton proletaarista diktatuuria vastaan.
Täten jatkavat ja kärjistävät he epäkonununistisia mie­lipiteitään
ja tekojaan, joihin nähden Saksan K. P :n
keskuskomitea täydellä syyllä on päättänyt heidän erot­tamisestaan
puolueesta.»
«Pravda» tervehtii tjftä Kominternin toimeenpane­van
päätöstä, vahvistuksena jo tapahtuneeseen välien
rikkomiseen bolshevismin ja tämän äärimmäisvasem-mistolaisen
pikkuporvarillisen ryhmän välillä. \
Korschista ja Schvarzista on tullut todellisia pikkur
porvareita, ja ovat he siirtyneet porvariston puolelle.
He ovat nopeasti j a johdonmukaisesti sivuuttaneet kaik­ki
etapit äärimmäbvasennnistolaisesta kommunismbta
äärimmäiseen sosiälifascismiin. Kukaan ei tule valit­tamaan
tätä menetystä, lukuunottamalla mnntamia ää-rimmäisvasemmistolaisia
ryhmiä Saksan K. P:ssä
(Ruth Fischer j a Urbahn-rylunät) ja joitakin ryhmiä
muissa. puolueissa, t.Si^ niitä ryhmiä, Joita Schvarz ja
Korsch viimeiseen asti puolustivat Sakspn puoluekes-kuksessa.
Kpmintem ei antanut näiden liittolaisten
kirkunan Ja «vasemmistolaisen»'sosialifascismin puo-
.lustuksen johtaa itseään harhaan. Kuten odotettavissa
olikin, vahvisti toimeenpaneva herrojen Korschin ja
Schvarzin erottamisen. Lähetämme> koko kansainväli^
sen työväenluokan edessä heille seuraavat jäähyväiset:
«Syökää porvariston kullatuista lihapadoista!»
Kuten tunnettua, ovat nuo «vasemmistokommunisn
tit» nyttemmin perustaneet itselleen oman «puolueen».
Kirkon "trupelli" Meksikossa
Yhdysvaltain katolilaisia on kehotettu rukoilemaan
«sisarkiskon» puolesta Meksikossa. Paavi katsoo «va^
littaen» Meksikon puoleen. Yhdysvaltain hallitus-viranomaiset
seuraavat f kiinteällä tarkkuudella» Mek­sikon
hallituksen uskovaisia «sortavaa» politiikkaa ja
vaanivat «rauhottamisen» tilaisuutta.. Katolinen sids-ramenttikongressi
lupasi rohkaisua Meksikon katoli­laisille
ja synkenti rukouksen pilveä korkeuksiin «kir­kon
oikeuksien» puolustamiseksi Meksikossa.
WaII-katu ja Rooman paavi toimivat yhteisrinta­massa
^Meksikon kansallista itsenäisyysliikettä vastaan.
Imperialismi Ja katolinen kirkko 'rukoilevat yhdessä
taantumuksen voimien puolesta. Mutta nämä rukouk­set
eivät tarkota yliluonnollbia asioita; ne ovat ihme­teltävän
käytännöllisiä,' päivän asioihin ja vaatimuk­siin
kohdistuvia, luonteeltaan puhtaasti poliittisia.^
I^atolinen kirkko oil Meksikossa edustanut aina
synkintä taantumusta. Ja edustaa sen voimia nytkin.
Se on suurten aristokraattisten maanomistajien liike.
Katolinen kirkko on edustanut niitä, jotka. ovat. tahto­neet
sortaa ja riistää köyhiä talonpoikia ja kurittaa
työläisiään. Kirkko on ollut mukana, useissa vasta-vallankumousliikkeissä,
avustanut niitä, jopa muodosta­nut
ratkaisevan voiman taantumuksellisten käteen. Nyi
se tarkottaa järjestää vastavallankumouksen presidentti
Callesin ja hänen hallituksen kukistamiseksi. '
Maaruhtinaiden' taantumuksellista ja katolisen kir­kon
hierarkista valtaa vastaan hyväksyttiin Meksikon
perustuslakiin v. 1917 seuraavat säädökset: Kirkko
ei saa omistaa omaisuutta; kiellettiin ulkomaalaisten
pappien virkatöimilus, joita Meksikossa on kaksi kol­masosaa
kaikista papeista; rajotettiin pappien luku^
määrää, joita on liian paljon; erotettiin papit politii­kasta
ja maallisista kasvatusasioista. Nämä määräyk­set
kaviot tarpeellisiksi kirkon liiallisen tÄngettele-vaisuuden
johdosta ja etenkin kun sen voimat toimi­vat
yhteisrintamassa harvojen suuromistajien kanssa
kansajoukon sortamiseksi. .
Nykyisin puhutaan sanomistossa paljon «kirkon sor­rosta
» Meksikossa. Mutta Callesin hallitus ei ole teh­nyt
mitään muuta kuin yrittänyt panna käytäntöön pe­rustuslain
määräyksiä.
Kirkon ruhtinaat ovat sen vuoksi muodostaneet sa­laliiton,
joka tarkotuksekseen selittää Meksikon yhteis-^
kunnallisen ja taloudellisen elämän halvaannuttamisen.
Papit lakkoilevat, harjotlavat agitatsionia ja vehkeile-vät
kaikkien taantumuksellisten ainesten kokoamiseksi
poliittiseen liikkeeseen Callesin hallitusta vastaan.
Kirkon ruhtinaat saavat ohjeensa suoraan Roomas­ta.
Ja heille sympatisoidaan Amerikan imperialistien
puolella. Katolinen kirkko' ja Rooman paavi saavat
keskiaikaisiin höpinöihinsä ja Jesuiittavainoihinsa yh^
distää Yhdysvaltain iraharuhtinaiden käytännöllisen val-lanläajcntamistarkotuksen.
Heidän «trupellinsa» Mek­sikossa
muodostuu oivalliseksi syyksi täkäläisille im­perialisteille
«sekaantumis-vaatimuksen» perusteluiksi,
jonka kautta latinalaisessa Amerikassa dollarin valta
kohotettaisiin nykyistäkin mahtavampaan asemaan.
Näin pimeän keskijan taikakäsitteet J a tämänpäiväi­nen
Wall-katu sopivat yhteen vastavallankumousrinta-massa.
Callesin hallitus tarvitsisi kaikki edistysmieliset ja
ennenkaikkea työläisten voimat laistetussa taantumusta
ja imperialistista sortovaltaa vastaan. Multa tämä on
mahdollista vain sen kautta, että Calles noudattaa po­litiikkaa,
joka ei revi työväenjärjestöjä, kuten on la-pahtunut,
vaan kokoaa ja vahvbtaa niitä. Sillä ne
muodostavat parhaan tuen taistelussa riistäjiä ja im­perialistisia
sortopolitiikkaa vastaan. — T—o.
HHLIKRIISI ON SOSIALISTISEN VALLANKU-MOUKSEN
MYRSKYLINTU
KOMMUNISTISEN INTERNATIONALEN T E ^ I T ENGLANNIN LAKOSTA
1. Englannin kapitalUrain k r i u i
a) Englannin kansantalouden y-leinen
asema maailmantaloudessa ja
samalla Englannin yleinfeb- ' asfema
imperialistisena valtiona voidaan
luonnehtia yhtäjaksoisen rappeutu- ^ ^
misen prosessiksi. Useiden maiden, ^ ^ f t o ^ t i e r a l m m i ^ tai"" myShem-ensi
sijassa > Saksan j a Yhdysyalto- proletariaatin kuohuntaan
j en kilpaUu antoi jo ennen sotaa ^ ^ ^ ^ ydinkysymyksen vallasta
iskuja Englannin monopoliasemaUe Hiilikr^i on näin ollen
umpikujasta päästäkseen, ovat ny­kyoloissa
osin utopistisia (esim. her­rojen
Mondin, Keynesin, Braylsfor-din,
Hogesin j a kumpp. snunniel
niat kansainvälisestä- vientikattellis-t
a ) , osin edellyttävät sellaista työ­väenluokan
kuristamista, että se eh­jä
alkoi vähitellen tunkea Englan-,
nin toiselle tilalle. Sota j a sodan
jälkeinen kehiys ovat tavattomasti
kärjistäneet tätä perustendenssiä
moninaistuttaen ja osin muuttaen
sen muotoja. Yhdysvaltojen kasvu.
Ranskan j a osin Japanin taloudelli­nen
ja poliittinen vahvistuminen.
Englannin siirtomaiden j a dominio-nien
teollistuminen samalla k u n kes­kipakoiset
pyrkimykset niissä ovat
kasvaneet, valtion velkaantuneisuus
kaikkine .siitä johtuvine seurauksi­neen,
• vielä Englannille jääneiden
markkinain; ostovoiman supistami­nen.
Venäjän osittainen poistuminen
sosialistisen vallankumouksen myrs­k
y l i n t u . O
2. Englannin rappentaminen j a «en
työväenliike
a) Englannin mennyttä pitkäai­kaista
mahtia j a sen hallitsevaa ase­maa
maailmanmarkkinoilla vastasi
historiallisesti kehittynyt työväen­liikkeen
tyyppi. Britannian kapita­lismi
synnytti klassillisena aikanaan
myöskin tradeunionismin klassillisen
tsrypin. Sen yhteiskunta-taloudelli­sena
perustana olivat ylivoitot, joita
Englannin porvaristo sai maailman
k a i k i l t a kulmilta j a j o t k a osin muut-entisestä
tavaranyaihdqn systeemis-, ^.^^^ oleelliseksi osaksi Englannin
tä, vallankumouksellisen liikkeen,
kasvu siirtomaissa j a puolisiirtomais-sa
(Kiina), vihdoin Yhdysvaltoihin
ja Saksaa verraten teknillinen t a -
kapajaisuus, joka k j ^ e y t y y yhteen
Englannin entisestä ' monopoliase;
niasta maailmanmarkkinoilla johtu-'
neiden loismaisuuden ilmiöiden
kanssa kaikki tämä on summee-rautunut
Englannin kapitalismin
kroonilliseksi kriisiksi. E i voi o l ­la
puhettakaan Englannista " m a a i l -
m|in verstaana." Yhä enemmän k a ­toaa
sen .merkitys monopolisena
"merien valtiaana."
b) Englannin kapialismin yleisen
rappeutumisen tärkeimpänä osana
on Englannin, kivihiiliteollisuuden
kroonillinen j a yhä kärjistyvä k r i i si
Tämä tuotannon haara, johon välit­tömästi
on sidottu 8 % Iso-Britan­nian
väestöstä ja joka . vuosittain
tuottaa 250 miljoonaa puntaa . ja
jonka vienti muodostaa 10 pros.
Englannin koko viennistä, on ollut
Englannin talousmahdin taloudelli­sena
perustana. Näin ollen on k i ­vihiiliteollisuuden
rappeutuminen^
Englannin kapitalismin yleisen mä-tänemisen
ratkaiseva osittain. Kivi­hiilen
tuotanto on jatkuvasti alen­tunut
(270 m i l j . tonnilla vv. 1909—
12, 267 m. t. V.V1924 j a 244 m- t.
V. 1926). Kotimainen kulutus vuo­s
i n a 1909—1913 vuoteen 1925 sur
pistunut 182 m i l j . tonnista 175 m i l j.
tonniin erikoisesti seiiyuoksi, että
kysyntä metallurgisen J teollisuuden
puolelta on vähentynyt. Jyrkimmin
on supistunut j a sopistuu Englannin
hiilen vienti: w . ' 1909—13 oli vien­ti
88 milj. tonnia, v. 1924 82 milj.
t. ja V . 1925-vain 69 m. t. (kts.
Report of the Royal Komission of
the-Coal Industry, p. 4 ).
Englannin kivihiili tungetaan sys-temaatisesti
pois : useilta markkinoil­t
a : Saksassa, Italiassa, Puolassa,
Espanjassa,- Belgiassa, Etelä-Af r i ­kan
ja Etelä-Amerikan maissa. Idäs­sä,
Englannin dominioneissa y.^ m.
Tällä hiiliteollisuuden tilaa osotta-valla
alaspäin kulkemalla viivalla on
sekä yleiset että erikoiset syynsä:
muiden .polttoaineidenkilpailu tek­nillisen
edistyksen yhteydessä (säh­kö,
"valkeahiili", nafta* lämmitys­tekniikan
edistys). Englannin h i i l i -
teollisuuden teknillinen takapajui­suus
ja hiilikaivosten suhteellinen
eheytyneisyys, hiilitalouden takapa­juiset
organisatooriset muodot, hii­len
ostajien ostokyvyn supistuminen,
muiden maiden, myöskin dominio-nien
kilpailu oman teollisuuden ke­hityksen
ja markkinain uudelleen
ryhmittelyn yhteydessä. . ^
c) Perustavan kehitysperspektii-vin
kannalta vie Englannin hiiliteol­lisuuden
syvä kriisi, joka kytkeytyy
Englannin talouden yleiseen krii­siin
ja hirvittävään kroonilliscen
työttömyyeen, kautta l i n j a n perus­teelliseen
muutokseen tuotantotavas­ta,
s. o. proletaarisen ' vallankumo­uksen
perustehtävään. Sillä radi­kaalisena
tienä ulos umpikujasta
no: feodalismin jät'teiden hävittämi­nen
(teollisuutta rasittava ehdoton
maakorko); yksityisomistuksen ku­moaminen,
jonka avulla vain voi­daankin
suorittaa sekä välttämätön
suunnitelmallisuus,- ' että päättävä
teknillinen reorganisointi; todellinen
rauhan turvaaminen ja yhteistyö
kansainvälisten suhteiden alalla,
myöskin "siirtomaiden" kanssa, m i ­kä
ei ole ajateltavissa kapitalisti­sella
pohjalla; vihdoin, itse prole­tariaatti
harrastaa syvästi tuotanto­prosessin
kysymyksiä, mutta se on
mahdollinen vain työväenluokan voi­tokkaan
diktatuurin aikana. Suun-proietariaatln
työpalkasta, j a tällä
pohjalla proletariaatti - yhtä mittaa
kohotti' elintasoaan ja tuotannollis­ta
ammattitaitoaan. Kansainväli­sensä
työn armeiassa kasvoi Englan­nin-
proletariaatti senvuoksi poikke­uksellisen
etuoikeutettuna osastona,
työväen aristokratiana, j o t a ' talou-deiiisesti
vjssissä määrin sitoivat
yhteiset edut isäntiensä kanssa. Täl­lä
"porvarillistuneella proletariaatil­l
a " -(Engels) oli keskuudessaan am­mattitaitoisin
osa, aristokratia ne­liöön
korotettuna, ~ josta tuli pää­oman
treenattujen apurien* "kapita-listiluokan
työläisluutnanttien" hank­k
i j a . Englannin proletariaatin yh­teiskunnalliset
elämänolot synnytti­vät
myös sen opportunistisen yhteis­kunnallisen
tietoisuuden: ammatti-kuntaisuudeni
politiikan vieromisen
laillisuuden, parlamentin, kuninkaan
ja kirkon palvomisen ohella; vihdoin
herra MacDonaldin "kilta"-sosialis-min,
joka tosiasiassa kautta rinta­man
kieltää proletariaatin luokka­taistelun.
Ja tällä pohjalla kasvoi
myös suoranainen turmeltuneisuus
työväen byrokratian yläkerrokses­sa.
•-<.,.•• • .• • • •
. b) Englannin kapitalismin rappeu­tumisen
alku ja siihen yhdistyvä
Englannin ^ porvariston imperialistis­t
e n ylivoittojen pienenemispros^ssi
ovat aiheuttaneet syAdä muutoksia
luokkien välisissä suhteissa j a itse
työväenluokan sisällä. . Luokkavas-takohtien
kasvu on' järkästi vähen­tänyt
Englannin traditsionellin libe-rialismin
poliittista ominaispainoa,
liberalismin, joka on ollut porvaris­ton
hallitsevana ideologiana ja jo­ka
systemaattisesti on ulottanut
vaikutustaan proletariattiin. Vanhoil­listen
vahvistuminen toisaalla, työ­väenpuolueen
kasvu toisaalla; työ­väenluokan
yleinen vasemmistumi-nen;
lakkotaistelujen lisääntyminen
(rautatieläisten lakko v. 1911, vuo-rityöläisten
lakko v. 1912, lakko­aalto
v. 1913, rautatieläisten lakko
V. 1919, vuorityöläisten lakko v.
1921 ]L; tehdaskomiteain, toimintako-miteain
ilmestyminen, kommunisti­puolueen
muodostuminen, n. s. "vä-hemmistöliikkeen'
syntyminen, kamp­pailu
• S S S R : n kanssa lähentymisen
puolesta, englantilais-vgnäläisen ko­mitean
muodostaminen — massojen
painostuksesta," suurlakko ja nyt
jatkuva vuorityöväen lakko — kaik­ki
nämä ovat saman kehitysketjun
renkaita.
kasvua vastaan sekä taktiikassaan
että ideologiassapa.: "Konstruktiivi-johtajat"
manöveraavat massojen^ j a olivat siten tuoinitut laahusta
vallankumouksellisen aktiivisuuden maan oikeistolaisten vanavedessä.
c) Työväenjöukot yleensä yjnmlr
. .sivät, että Kapitalistit ja hallitn,
sen sosialismin'-' ideologia s u o j e l u s - l y a l i ^ e l e v a t ratkaisevaa hyökkäy^
sodan Iceinona 2o5amunismiä vas- tä työväenluokan kimppuun. vS
teen saa yleistä suosiota poliittis- rityöväen elintason alentamiaen kyt-t
e n j a ammatillisen virkakunnan keytyi joukkojen tietoisuudessa ^
huippukerrosten keskuudessa, kun
taas joukkoliikkeen kehitys vie mo­nen
horjunnan ja mutkan kautta
jonkot yhä j a yhä enemmän tais­telunhaluisen
vallankumouksellisen
marxilaisuuden, s. o. leninfemin • l i p ­pujen
alle.
3. H i i l i k r i u l j a lakkoon valmis
tuminen
a) Hiilenkaivajain j a kaivostlen-omistajain
välisen konfliktin lyk­kääntymisen
heinäkuussa viime
vuonna selittää se, että l^allitus t u n ­si
olevansa vajavaisesti valmistunut:
kaivostenomistajilla ei ollut tarpeel­lisia
hiilivarastoja, valtiovalta ei
vielä - ollut saanut paikoilleen kaikr
kia ratkaisevaan tappeluun välttä­mättömiä
voimia. Porvariston stra­tegisena
päälinjana oli pyrkunys
voittaa aikaa, järjestää uudelleen
r i v i t ja ryhtyä taisteluun murska-takseen
työväenluokan tärkeimmät
asemat j a sitten toteuttaakseen "te­ollisuuden
järkiperäistyttämisen"
yhä tiukemmin kuristamalla työvä­enluokkaa
ja kiristämällä työväen
riistämistä. Siksi — apurahoja hii­teen
muiden ammattien työläisten
elintason ehdottoman alenemisen
kanssa. Joukot lähtivät — osin tie­toisesti,
osin' vaistomaisesti — laa.
jentamäan taistelua. Tämän pro!
sessin' tietoisina' ilmaisijoina olivat
"vähemmistoliike" ja konmuaisti-nen
puolue. Jp heti hiilikomitean
selostuksen ilmestymisen jälkeen ar­vioi
kommunistipuolue sen "sodan-julistukseksi"
(««rt. ylempänä)'
huhtikuun 9 päivänä antoi kommu^
nistipuolue tunnussanan "koko tyo.
väenluokka mobilisoitava"; huhti­kuun
23 päivänä esitti se tunnus^
sanan suurlakosta vuorityöväen tu­kemiseksi
sekä tunnussanat vuori­työväen
kansainvälisestä tukemises-ta,
toimintakomiteain järjestämises­tä
j.n.e.; kehittäen näitä tunnussa­noja
edelleen (itsepuolustusjoukot,
lehtiset sotilaille, sopimus osuus^
kuntien kanssa, kapitalistisen sano­malehdistön
lakkauttaminen j.n.e.)
j a varottaen työväkeä mahdollisesta
petoksesta "mustan perjantain"
sankarien (Thomas ja kumpp.) puo-lelta.
Samoin "vähemmistöliikkeen"
yleiskansallinen konferenssi gä tä-lite
«Uisuuden tiarjottajille ja^ rat-'Jiän^ liikkeeseen yhtyneiden' vuori-kaisun
lykkääminen kuluvan vuo­den
toukokuuhun. Porvaristo val­mistui
useilla l i n j o i l l a : 1) luonteel';
taan poliisisotilaalliset toimenpiteet
(erikoiset piirikomisaarit, reservipor
liisin voimien järjestäminen, -lakon-rikkurjeh
järjestäminen kautta
maan, armeian j a laivaston saatta­minen
taisteluvalmiiksi), 2) toimen­piteet
keskushallituksen järjestämi­seksi
taistelun varalle (lujan halll-tusnyrkin
muodostaminen, työnjako
kallion-lujien" ja Baldvinin välil­lä,
joka näytteli luokkien yläpuo­lella
olevan välittäjän j a sovittajan
osaa), 3) toimenpiteet n. s. " yh
teiskunnallisen mielipiteen" muok­kaamiseksi
(Samuelin komitea^ työ­palkkojen
- alentamisen' välttämättö­myyden
perustelu, pikku ihmisten
pelottelu vuorityöläisfen "väkival­lan"
"hirveillä" seurauksilla, vetoa­minen
poroporvarin . i^ariamentaari-seen
ja perustuslailliseen ajatustar
paan, j.n^e.), 4) toimenpiteet tie-dtfstelun
j a kavalluksen järjestämi­seksi
työväen johtajien keskuudessa
(sovittelut Thomasin, MacDonaldin
y. m. kanssa).
b3 Kun porvaristo teki kaiken
vfitavansa mobilisoidakseen voiman­sa
ja hajottaakseen vastustajansa
voimat, niin viralliset työväen "joh­tajat"
tekivät kaiken mahdollisen
helpottaakseen porvariston toimin­taa
ja demobilisoidakseen proletari­aatin
voimat. Sisäasiainministeri
Hicks ilmotti huhtikuun 15 päivänä,
että "ministerien kabinetti on , nyt
paremmin valveilla kuin sodan aika­na."
Sitävastoin ammattiliittojen
viralliset johtajat tulivat vielä elo­kuussa
siihen "vakaumukseen", että
ajoissa valmistuminen on "mahdo­ton".
Muunnan määräävien pääneu­voston
oikeistolaisten johtajien
(Thomas) ja työväenpuolueen joh­tajien
(MacDonald) strategisena
päälinjana oli pysyt^leminen joh­dossa
estääkseen luokkataistelun
kärkeväksi kehittymisen j a murtaak-seen
lakon. Siitä vakinainen " k o n -
työläisten konferenssi esittivät sar­jan
tunnussanoja, jotka kävivät
suurlakon valmistelun ja taistelun
kehittämisen linjalla.
XJatfc)/
TYdV^ URHEILU
SO. PORCUPINEN VIESTIN RA-T
A - JA KENTTAURHEILU-K
I L P A I L U I S T A 1. 8. 26
takti* hallituksen j a kaivostenomis-c)
Englannin tyeväeluokan va-^^jien kanssa, s. o. suoranainen sa-pautuminen
opportunismin vaiku-[^al"tto työväkeä vastaan, v kokonai-tuksesta
käy epätasaisesti. Ero nen sarja proletariaattia kokonai-
Englannin kroonilliseksi ilmiöksi suudessaan hajottavia esiintymisiä
tulleen työttömien valtavan ar- ^ ' k a e n näennäisistä "takauksista
meian ja työtätekevien proletaarien
vväälliillllää;; Perron »aTmYmi mantttfiltfaniitf noii asaenn j- ian anmw . ­mattitaidottoman
työn välillä; ero
eri ammattien työläisten välillä k r i i ­sin
epätasaisen kehityksen yhtey­dessä;
\'ihdoin ero järjestyneen
massan ja byrokraattisen johtavan
.kaaderin välillä tekee epätasaiseksi
myöskin va;jiankumouksellisen ke­hitysprosessin
proletariaatin sisällä.
Vallankumouksellisen kypsymisen
suurimpana jarruttajana on entis­ten
suhteiden pohjalla kehittynyt
ammatillisten virkamiesten ja työ­väenpuolueen
virkamiesten hierar­kia,
huipussa niiden johtoherrat.
Valtava enemmistö niistä on joko
porvariston tietoisia liittolaisia ja
työväen luokkaliikkeen tietoisia v i ­hollisia,
taikka "vasemmistolaisia"
("keskustalaisia"), jotka poolinai-sautensa,
poliittisen arkuutensa ja
siitä kicrtäraättömästi johtuvan an-tautumishalnnsa
vuoksi menevät
nitelmat, joita porvarilliset j a sosia- kriitillisellä hetkellä vihollisen puo-lireformistiset
ideologit esittävät Iclle. Niinkutsutut "työväenluokan
hallitukselle" ja päättyen saman­aikaisiin
esiintymisiin vuorityöläis-^
ten lakkoa j a tulossa olevaa suur­lakkoa
vastaan. (Vertaa esim.
kommunisipuolueen antamaa kunin­kaallisen
hiilikomitean selostuksen
arviointia, että selostus on ''sodan­julistus
työväenluokkaa vastaan",
MacDonaldin arviointiin, että tuo
selostus on "meidän voittomme", ja
Hodgesin arviointiin, joka ehdotti,
että tuo selostus "hyväksyttäisiin";
vertaa myös työväenpuolueen jäse­nen
Wedg\voodin puhetta, jossa hän
vastaukseksi ministeri Hicksin d i ­rektiiviin
"työväenpuolueen säilyt­tämisestä
puhtaana j a moitteettoma­n
a " lausui, että "meillä on Hicksin
kanssa monessa kysymyksessä sama
k a n t a " ; vertaa niinikään alituista
painostusta vuorityöläisiä vastaan
samalla kun vakuutellaan "veljel­listä
apua" j.n.e.)' OikeistolaisUla
johtajilla oli näin, ollen oma strate­giansa,
kun taas "vasemmistolaiset"
elivät pelkän pelon vallassa^ heillä
ei ollut mitään itsenäistä kantaa
South Porcupinen, Ont., osaston
voimistelu- ja urheiluseura Viesti
toimeeripani liiton luvalla yleiset
r a t a - j a kenttäurheilukilpailut. KiL
pailut toimitettiin kaupungin urhei»
lukentällä. Kilpailu alkoi miesten
viisiottelulla, johon kuului 200 m:n
juoksu, keihäs, kiekko, pituushyppy­jä
1,500 m . T l -juoksu.
200 m:n juok«u:
V. Valenius, Ilo 26.6 sek.
H. Soini, Viesti 26.9 sek."
V. Jermilä, Ilo 27 sek.
; Pituushyppy:
V. Valenius 5.60 m.
K. Seneder, Ilo 5.51 m.
H. Soini 5.31 m.
Keih&s:
H. Soini 43.60 m.
K . Seneder 42.60 m.
V. Jermilä 27.64 m.
Kiekko:
rK. Seneder 28.33 m.
H. Soini 25.60 m.
A. Salminen, Ilo 22.36 m,
1,500 ni:n juoksu:
V. Jermilä 4 min. 36.8 sek.
H. Soini 4 min. 43 sek.
A. Salminen 5 m.
Yleistulokset:
H, Soini 333.3 pist.
V. Jermilä 302.14 pist.
A. Salminen 263.72 pist.
^^400 m:n miesten viestinjuokio:
I. Timminsin Ilon joukkue, 3
ryin. 41 sek. (Paloronto, Salminen,
Valenius, Jermilä).
2. South Porcupinen Viesti, 3
min. 45 sek. (Hietala, Tilmon, Ha­kala,
Soini).
.3. Timminsin Ilon toinen joni-kue,"
3 min. -57.5 sek.
Naisten 4X60 msn viestinjuokm:
^ . Timminsin Ilon joukkue, 40
sek. (Tynjälä, Talviviita, Hi»,
m i ) .
2. South . Porcupinen Viestit
joukkue^ 12 m. jälessä.
Tyttöin alle 12 vuoden 60 m'.»
> juoksu:
1. V . Tynjälä, Ilo 11 sek.
2. I. Kuusela, Ilo 11-2 sek.
3. P. Parkko, Viesti 12 sclc
Poikain alle IC vuoden kolmiot­t
e l u : kuula, pituushyppy ja 400 m 3 i
juoksu. .
Kuula:'
J . Ketola 9.46 m.