Vapaus, January 20, 1930

              j U O M E E N
aSniHBeD
ladan DoUaristä
lähetyskulut:
f s ^ jokaiselta searaavalta a l ­ita
sadalta dollarilta. .,
^ut 13.50 Jähetylcseltl, .
onen rahaa oiteteah. KursBl
i sadasta Smksta. ^.
hkää lähetykset osotteella-i.
VAPAUS,
fox 69. SUDBURY, Önfc
Laivapilettejä myydään. "
Tiedustakaa pileitiasioita '••
Ipandelle ottavat rahavÄlityi-astaan
myöskin:
VAPAUS
\0RT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontarip -
iUS MONTREAL BRANCB
1196 St. Antoine St.,. -
Montreal, Que.
AARO KIVINEN
Kirkland Lake, Ont.
JOHN vuom
South Porcnpine, Öc .
CHARLES HAAPANEN,
auskauppa, Timinins, Ont.
•'HN WIRTA,
Broaview Ave., Toronto, Öht
DAVID HELIN,
Likkakunnilla Keaki-Qntariögaa
aöllä' I kinastelevaa "Jteskenääö;
fe^j-leisöltS-riemu pöUftttoööÖ,'
Itämme Momloön '«itä^-^tiioTein-at
ovat tbttuÄeidfen liäytfiBli-käsissä
(Einar Hoflrtft" Asft-
/ihtori Tuomi SakÄriäs). EdBl_-
(veroinen pari on Maija talona
|ja Änkkä-Pekka irenki. Aino
Maijana näyttelee ensi-täällä
Wiliiam.lssa. täpiänlaa-kgomililstä
asää/saniiölii Äbk-a,
että yleisö asa liähää piian
en^n "väärentämättöni&ftä'»:
1 hdinoissap-^kiikkuvaa paSlo-äytfcelee:
Jackr-^äacksöttl-^AJme^'
• Lyydia Tuomi. Bäkastavaihä•
täDä kertaa on Impi Maine" jä
ergiund. Patruuna Skyttenä
Anttila. Hullu-Heikki;' B ^ -
Henell. Sitten vielä pienempiä
a, kylän nuorisoa. Näytelmään
ntettu useita kaimiita iäuluja;
I kaikissa hyvissä kansatmäytel-
I on tapana. Se lisää vielä nau-
Säestyksessä kokeilee; tal-
Mr. Laakson "lahjakas -öp-
[Wiola Timonen,
pomme yleisön taas täyttävän
nln haalin ääriään myöten,
edellisissäkin ensi-illoSssa. ' E -
kello 8.30 illalla jä litio-ae,
että joka tahtoo nähdä
loppuun on saavuttava ajoLssa
[alamme täsmälleen, tipptiien
• 40 c. etukäteen, 45 c.-dvellä.
Ivana entisistä paikoista. ^ ' F .
Nafejnöifi^ UkMts pidettiin IS p
tammitomta. gnkoHky^sa <rfi .muka.-
na vaan vähäsen naisfcovereita, vaan
iiuolimatta oli kokous hyvin
jännittävä. Asiat saatiin hyvin jär-j
k t e t ^ . y ^ t i i n _ u u d e t viricaiiijat
ja valituiksi tgliyai eeuraayat hen-kööt:.
iputeenjofetejai^ Hihna ftn-gUä.
pöytäkirJhDrtksi ^^^I^ Ueppänen^
ei^^Diseeraaj«*si Hilma Sw*ka, r a -
hastonlmitajatei Ida Hämäläinen ja
ärjeenvaftiajaksi Lööiri Harju. S i t ­ten
saatiin kiiuila menneen vuodto
jäsentÄ luettelo, ja tiflo ja meno-
W^ot, Ja tuli inyöskin ilmi jäsenten
^ÄKTUUs. Oflpä "se mukava kuulta.
yeäxx pii siellä väsyneetkin jäsenet,
mitkä vaan noip tavan vuoksi kuulu­vat
naisjaostorai maksamalla jäsen-ö
s » Ä ^ eiTOt^ silti |>idä velvol­lisuudestaan
huolta sen vertaa, et­tä
tulisivat kertaakaan kokoukseen;
sanotaan vaan: onpa jäsenkorttini
maksettu vuoden loppttun, Naistove-rii^
01*0 maailma telUe <p niin hy-vte
välmistettti-että el muuta kun
viheltää vaan. Ön uskottava että
iiiin ei yielä ple, kuphan vaan avau­tuisi
somanne näkeniään sen sor­ron,
jnisÄ nykyaikaha elämme. Sil­loin
sajQoisiltte: toisin pitäisi ollal
M^ssä naisissa on se paJia tapa.
etjlä kun kovalla raatamisella saa­daan
muuteina taala, arkun pphja^i-
Laamttu ja hyySisytty mhetettä-väksi
Canadan postähallltukselle ja
julaistavaksl Vapauteen ja the
Worker-lehteen Caimdan TJI, U i ­ton
Blairmören, Albartai osaston ko-le,
niin sitte iJerskumme, että pii­na
sentään olen joku etkä sinä muu­ta
kuin Ei työ herkkua ole, si­tähän
sitten tekisivät herratkin
Saamme usein kuulla, että meistä
työläisistä tai työläisnaisista niin
"rouvat tykkää". Joo. ne tykkää niin
kauan kun kätemme on kyllin vah­vat
tekemään mitä, he käskevät,
mutta siinä Isaikki. Näkeehän sen
täällä Soon perukallakin: ^ u n ei
tarvita, niin lyödään ovet kiinni ne­nän
edessä, sen suurempi ei rakkaus
ole. vaikka bveaa rfisi ihminen vail­la
rahaa, ruokaa la suolaa.
N;aiset muistakaamme, että kas­vatamme
uutta sukupolvea emmekä
tiedä miten kurjaa on se kolkko elä­mä
jolm odottaa niitä lotka nyt ö-v^
t isän ja äidin hellässä hoivassa
ja saavat sen mitä työläisvanhem-ma,
t voivat lapsiljien antaa. 3a. kel­iäpä
oikein ajattelevalla ihmisellä
joiia on tunto, ei oiisi velvoUisutitta
kalleinta aarrettaan, lastaan koh-tiaaii.
E i Ola lasten "hail»htuyaln"
kciiksesäi 8 p. tatnmift., 193Ö.
Koska Canadan l^^tais on kieltä­nyt
postloikeudet Toveiittardta, ^jo­ta
julkaistaan A s t o x i a ^ iDregonlssa
ja joka on ainut, I^Iijois»Amerikan
mantereella ilmestyvä suomenkieli­nen
kaunokirjallinen viikktdehti ja
koska
me kansalaistutetut CanadMi kan­salaiset
jokapäiväiseen työhön 'sidot­tuna
olemnie ilman mahdoIQsuuksäi
opetella englanninkieltä, niin hyvin
että sitä lukemalla voisimme itseäm­me
valistaa, ^
niin ollen ankarasti tuomitsennne
moisen kiristystolmenpiteten, joöa
rajotetaan valistusmalidbllisutitenmtie
ja vaadimme pikaista posti-oikeuk­sien
palauttamista Toveritar lehdelle.
Äna Apponen, Mary North,
puheenjohtaja sihteeri
MetsatyölaiBten asioita
tappovälineitä kannattaa
(täällä : t y $ t e B « i ä r ^ ä l ^ ^
: Sbirtfitti-Karjälan ^metaätrasti Jtoii
luvannut' työtoinnailemme metsä"-!
I ^ t a n hakkaufiia varten, jokä^-Bfe-täS
^ — 5 vuoteen. Hakkaus, äjäjja
yiieejfeä työCgivan jaj^ftÄely j a hoi­to
jää tj^fcantamme asUiksi, öt^
taen fcuitei^rin- luVuun; nman val­litsevat
lait seka säädökset. Muus­sa
Upaiiksessa tuiee työlra,ötoBrame
toimimaan itseniistnä metsän
tajana, joka työskentelee i i o ^ ^
trustille. Työkunnan jnäS^Pa^i??^-^
>sl J a rakepi»ttavä|5si j a | ^ ^
samaten 'tsoip. j a -'ajo^^ /jtö^e^Iy
alusta Ippjputin saa^ä. itfetsStrgs-ti
maksaa vissin hihnan. valniiifai^
kaadetuista j a katkastuista puista*
mä^M^Rv, Jan. 20
.Tiedättekö te,' 'jotka ajelette hie­noissa
loistoautoissa, te jotka kul-j||
te huveista huveihin, te joilla on
lÄtvaa miljoonienne "sijoittamisessa,
niö» pn nälkä?
,;>i.uuien että te ette tiedä. Minä
öeaän. . •
'Idinä tiedän miltä tuntuu illalla
l | ^ u t u a vuoteeseen, nälän kumies-suolistossa.
Minä tiedän ,mUtä
^ ^ u u päivästä 'päivään hakea työ-l^.
kamppaUla n^äa kanssa, odottaa
i v o a ja uhmata^ kuolemaa, tuskal-
V»^ ja hivuttavaa^ nälkäkuolemaa.
i^Olen työtön, "viikko viikolta olen
Siis kutakuinkin sima perus kuin " 1 * ^ työ-iäällä
itsenäisiä "Hmettiä" (ihet-syy,
jotka Boskäan eivät ole saaneet
hyyä^liieuvöa,,.*vaari alha^sei|' eläf
mäp^P^tiiksefö;'''!^ " saa. väii-hammiiföajj:'
sm miihäÄn Vaari'naii-ru
öipin^^is^nto^ielistä
HOteta^n;;tflaiife ;.5en |6Wtiminfen ' että
Ihml^etf alkalsiv^^^ - yxriäfai^' .yM^^
veärtajsiiudeA % kelpot päästä i ^ -
remiÄmn ybtieiskuntakh, jossa olisi
kaikilla yhtä. paljöta. Siis /tarmolla
korjaamaan omaa tilaamme.
Koska ei Soosta ole liseto ihmisiä
vaivattu lukemaan kirjoituksia aina-
^ ^ ^ ^ ? » J - j ^ i c a a Ä , tiaisten puolelta niin-pääthi
• " ktaoittaä vähäsen pitemmälti' eftä'
eihä4 '^fiiiä pIt4lÄl-olMi''<mitään pa-
"haa' jtiT- i - , fi ; ! r ; i ' M j " / i v. i f-:jti
e
.1; •»
tehnyt sellaista työtä/ jota
porvaristo saattoi käfisaTak-käyttää
hyväkseen ja }pka
[tosiasiallisesti osottautui siip­aksi
vahnistustyöksi kansalals-j
varten porvariston hyväksi
sta työtä oli n.s. aktivistien
Q^eet. jotka ilmenivät jää-ckeessä.
Maailmansodan ai-
_oli pienessä osassa Suomen
stoa, johon aktivistit nojau-herännyt
ajatus, olisi ehkä
ettavissa ^Saksan voitokkaiden
^en ja mörssärien avulla. TSs^
elessä ryhtyivät Suöineh akti-salaisiin
neuvotteluihiö Saksan
kanssa. He yrittivät saa-hallitusta
taivutetukä s i l -
ottaisi suorittaakseen
1 puhd. venäläisistä. AkÖvfe-paihvat
ettÄ tässä t^iiiksessa
•koko Suomen kansa npuse-aseisiin
ja antaisi vähintäin
«"ehisen armeijaa saksöiais^
enrtolien Itäytettäväksl sota-varten
Pietaria vastaan.":
.b,..!?"^*J^ ^ sotajöhtö
Jtmvat alunpitäen aöävisäen
Sa ""J^^f'n^Usesti - Ja
a^cf JärjestehhäUit
S ^ ' ' ' . ^ ^ ^ tehtäS;äk-salahankkeiden
Jbhtä-
Nun Joutui euomen por^a-
.asia alunpitäen saksaÄeh
^ sotaherrojen koetel-
^ tottuneisiin kasiin. - Suo.
. pariston suuren osan;
^salanhankkeita ei
Jaj sitieii''*ii'iä
pi^'e*pnJjk^Mäpaartit^ 2^ 'ii:'^
k i i u t a . ' ' . Mennääii' , lasket^teleihään
Mpffyhuiiue, opastajat mukana (Au­ne
Salo j a i d a tjeppänen). Lähde­tään
haalilta kello 1 päivällä ja pa­lataan
Icello 3 ja sitten saadaan
kuumat kahvit keädfen' kanssa. Jo­kainen
äiti lupasi ottaa osaa, ketään
el saa jättfö pois jos kerta ei ole
sairai; sillä MHä tilaisuuksia ön har­voin
ploneerieiUa, jotka siihen kuu­luvat,
tai niihin vaan Iteteh toimin­taan.
— L H ,
MILE MV/i C:SJEL RY. O. MÄEN
KÄMPALTX
Tämä paikka on noin 18 mailia e-telään
jmia mainitulta maillnUme-roita.
KämiÄUä , työskentelee kaksi­kymmentä
miestä tällä kertaa. Kat­kastaan
16 jalkaisia taisltukkeja:
joista maksetaan 15 senttiä seltseh-tuumasesta
ja 18 s. 8-tmimasesta tai
siitä isommista. Kuupalkka on '40
dollaria. Metsä, sikäli kim sitä on
ollut, on keskinkertaista. Kämppä on
tyydyttävän hyvä., samoin ruoka on
tyydyttävää.
. Kämppäkokouksla el ole pidetty
kuin yksi. Ohjelmailtama pidettiin
ta^piikuun 11 p:n iltana. Ohjelma
oli paikkaan ja voimiin katsoen hy'?:
vä, muun muasfia toveri Lassila pU-hui
suomalaisten siirtolaisten kohta­losta,
kun he sieltä valkpisen ty­rannin
hailituksen valjuon alta läh­tevät
tänne Canadaan, toisten kapi­talistien
riistettäväksi.
Seuraava objeIma3ta. päätettiin
pitää tammik. 23 o. lltaaa. Järjesty­neitä
on tällä kämpällä & miestä
oh saneeni jAeni osa siltä 20
miehisestä joukosta. TSällk kyli$
käyi järjestÄfä U. Kataja,' inutta
hän ei* parhjalaia^ to^ vbl
pu|i tilätthetiä korjata. Meillä metäEt'
jnlehillä on suiui aukko .velvollisuu­den
tayktäriiisesSä itseämme kohtaan
Me olemme järjestymättöminä voi­mattomia
taistelemaan yhäti kiris­tyvää,
riistoa yestcvan. Cttakäamme
jokainen metsämies - kuhhia-aslaksi
liittyä viimeistä miestä myöten met-sätyöläisten,
unioon. kenenkään tas­kulta
ei saa pi^uttua unlon kortti.
Siiloin oiehupe. ,va§ta sillä tiellä että
toiminhassialJiiä^völMäaiiM K. K . • '
•il
Karjalan Työkunnan
Jtsibita
san!..J|rmeljan fjlieisesikunta, ^olle
näistä valmisteluista etupäässä kun­nia
kuuluu, ollut ensikertaa "pappia
kuskissa".
Nimpä esim. ymmärsi Saksäh yleis-iesikunta
vallan mainiosti että tuosta
su\mnltellusta Suomen armeijasta ei
tulisi mitään, jo^ el sillä tuUsi ole-inaän
lukii^äja. söliläskoiiluutuksen
saauutta päällikkökuntaa. Suurilu­kuisen,
kouluutetun 5)äälliMöiMiun-naao;
merMtjjrBi piisi ^ummtteUiUllei.
Suomen ärtaeiii^e atvan erikolcsn
tärkeä sehyuol^l. että lt§e tuo ar­meija
olosiihteiden pakosta, piti im­provisoida,
"s-o. nopeasti kokoonhaa-lia,
ja sitäkin ilmeisempi, kun se
aines josta armeija: piti looköonpsm-tamah,
oli valtavalta osialtaan kai­kenlaiseen
aselttehkäyttöön tottu­matonta.
N0peasti kokoonhaalltun
amieljan suiiret heikot puolet olivat
tehokkaasti toiÄTrättavissä vain s i ­ten,
että ajoissa valmistettiin päälr
llkkjökuhta isltä varten.
Tpshi oli Suomessa, aktivistien
Saksan h a l j i t u k s ^ tekemän se­lostuksen
mukaan, iXÖ ulpseeria. 600
upseerinkokela:^ Jä joku määfä aU-upsCCTeja^
jotka olivat vielä jäleliä
V. 1901 hajoitetusta Suonieh sota-
Väfestä, t<»in oli olemassa lukuisia
VOTäjän imimi^essa, upseerina pal-veflelta
sucnnalaisia, tosin läsketöhi
että ibelkoinen määrä ruotsalaisia
yjaa. u^MhaälaisiÄ upseereita oiisi
halukas hankkimaan itsellen "laak-
Karjalän Spvlettiti^avallari met-sätrustin*
3a Canadan metsätyöläis-union
välillä on tehty sopimus, lä­hettää.
Canaelasta j a myöskih Yh­dysvalloista
jos halukkaita ilmaan­tuu
'50—70 kokenutta metsätyö-
Iäistä SoA^^tti-karjalaan tämän ke­vään
aikana.
Työkuntamme lähettiläs lähtee
liäinä päivinä Karjalaan tutkimaan
mitä lajia työvälineitä työkuntam-me
tulee' taryitsiemaan j a j os näi-dän
saksalaisten upseerien pohdolla
tuli valmistautua upscerieöcsi ja ali­upseereiksi
tulevaa rSudmen armei­jaa
varten. Näistä suomalaisista
jääkäreistä, joidt*? lökhinäärä sit-temmin
kasvoi kahteen .tuhanteen
tuli siten y- 1918 Suomen lahtarlar-meijan
selkäranka, sen päälUkkiö-kunnan
kantajoukko. .
Sivumenen sanoen saavuttivat ak­tivistit
jääkäreitä yäryätessään ja
niitä Sisään kuieteHessalan, jonka
kaiken täytyi tapahtua venäläisen
säntarmiston vaipasta silmää vält-täen,^
nielkoisen kokemuksen salai­sessa
tolh^innassa, jöstä sittemmir
varsinaisen^ kansalaissodan valmiste­luissa
Ja sen aikana pti. Suomen por­varistolle
paljon hyiiityä.
Mutta .el vielä näilläkään toimen­piteillä
katsMJnt Suomen^ porvaristo
— luonhoiiisestiMn Siksah^ yleisesi-kimnasta
saatojen ohjeiden muksuac
— pääiUk^kysymykseti olevan rat­kaistun
kkiaaafaissbtaan$a varten
Vähää ennen >{fcankiä&i^6dan alkua
säpalstoja) omaavilla metsäuriBköit-sjjoilla,
jotloa myjryät tuotteensa
s Jähalaitoksille tahi muille tarvit­sijoille.
Työkunnall6mÄe on myös­kin
luvattu että hakkaus j a ajo­kauden
loputtua hallitus hankini
lisätöiiä, joko uitossa tahi mitä
Icatsotaah sopivänimaksi, niin että
ityökiausi tulee olemaan ympäri­vuotinen.
Työkuntaan pääsyn «htoTria; o «
ensiksi se, että jokainen maksaa
kyytinsä Neuvosto-KarJBlaan, mi­kä
tehnee noin keskimääräisesti sii­nä
$175.00 vaiheilla j a tämän l i ­säksi
maksaa jäsenmaksuna työ'
kuhnaile vähimi^hä summana
?125.ÖÖ. Tällä sumihalla hankitaan
tarvittavat työvälineet sen mukai­sesti
miten Karjalaan menevä lä­hettiläämme
.esittää tiitklttuaan si­käläisiä
työmahdollisuuksia. Pie­niä
Poikkeuksia lukuunottahiatta
työkuntaan ei oteta perheellisiä
miehiä, eikät missäiin tapauksessa
suuriperheisiä perheitä. Tarkoitukr
s^na -ainakin tähän ensimaiseen lä­hetykseen
on saada mahdollisim­man
nuoria ja työkykyisiä j a ko­keneita
metsän hakkaajia.
Yhtenä hyväksymisen ehton^ bn
se, että henkilöllä on kokemusta
talvimaiden metsänkaadosta. Toi­nen
tärkeä seikka on se, että ^hen­kilön,
joka hyväksytään, täytyjst
saada joko Kommunistipuolueen
ryhmältä tahi feuultä, tietysti va-steinmistolaiseita
järjestöltä- suosi-tqksen
ennenkuin häntä voidaan,
työkuntaan hjrväksyä. Työkunnäs^-
sa ei tule olemaan tilaa seikkaili:^
joille eikä ohhenonkijoille. Kar­jalan
työkunnassa ei tarvita ex-perbtejä
eikä ,pääUysmiehiä. Tar­vitaan
vain terveitä^ työhaluisia
ja kokeneita kämppämiehiä, jotka
haluavat työskenriellä .kbfttuulir
la urakkamaksnllk tahi kti^l^ausi-paikalla
työkunnan jä SbVifetti-Kar-jalan
määräämien ehtojen ala^isenä
metsän hakkaustölösä.
Ansiomahdollisuudet tulevat ole^
maan sellaiset, että jos tämän man­tereen
työtehoa :4cäytet8än. n i in an^
paitaan kohtuullinen toimeentulo.
Älkää kuitenkaan lähtekö silläkään
mielellä, että haluatte varman toi-ni^
entuloh. Matkaan on lähdettä­vä
sillä ymmärryksellä, että tänjä
työkunta tulee muodostämiaan isku-jpukpn
* Karjalaitu; metsissä. lajku-,
joukkona se yoi olla. vaan siinä
tapauksessa, ''että työkunta käytök­sellään
'• osoittautuu mallijoukoksi
ja että sekykeneö kaataihaan, kait^
kasemaah j a ajamaan niin suuren
määrän tavaraa, että se kelpaa esi­merkiksi
Karjalassa^ Siis itie, jotka
lähtevät, lähtevät vain työntekoa
ja itöimintaa varten eika seikkailua
tahi paremman paikan hakemista
varten. Työkunnan asioita hoitoa
Pohjois-OntariOssa Kalle Salo, Box
519, Sp. Pbrdupirie, Ont., j a Han­nes
sula. Box 1298, Sudbury, Ont.
Tietojen ja ehtojen hankkimista
varten on parhain kirjplttaa suo­raan
työkuhnäii asioite valvovalle
komitealle allaolevalla osoitteella.
Työkuntaan aikovah täytyy mak­saa
sisäähkirjoitUsihaksuha ennen
maaliskuun loppua $75.00, millä
rahalla ostetaan -tarvittavat väli-
P r t Ä ^ siimm. tämän sei-er^
tma sille Itselleen t ^ u a -
a h ! ! ^ ^ a diplomaattien
Su^^ kokeneissa käsissä
J«>men porvariston sotaval-u
o k v f ^ ^ ^ ^ ^ y ^ johto
"»^^poisia? shsa sak^
tuikkaa" Ja ihai;netta Sucmien tais-telukentiim,
T&hä k a ^ otettiin
laikuissa ihukäan, mutta saksalai­set
sotaherrat j a heidän suomalaiset
holhokklnsä pitivät kaiken tämän
rii^ämättömänä.'
Nlfa tultilh päätösten säiifiha-lalsen
Jääkäripataljoonan penistar
misesta. V. 1915 alkcÄrat aktivistit
sala» iärvätä nuoria miehiä etu­päässä
oidskelevaa nuorisoa ja sala­kuljettaa
Belta Rudfsln k&uttä Sak­saan
lÄääteÄlft ttlrtlte, Jdää Bel-perustettiin
Suomessa s^aisia pääl-
Ukköiairsseja lE^tsurikaarteJa varten
Samoin juIaistiiQ salaisia oppikirjo^
ja Itsenäistä sotatietojen opfatelua
varten. • . . .•
T.i|nTflrqgnriftg<Ajrimt> ftM J^IllkkÖ-kysymys
valkoisten fttolella erikoi­sen
tärkeä vMä sen vuöicsi, että he
eivät voineet toivoa saavansa kokoon
riittävän suurta azmeijaa muuten
kuin pakkomobmsointien kautta. Tä­ten
koottua ^ e s t s voitiin ajaa ta:^
tehikentälle v ^ äärimmäisen kep-
I^kurin avuUa. Tätä varten tarvittiin
ehemmäh piiskin^lta. Vallankumo-iB^^
Oiset tF^äisanh^iat eivät tar­vitse
piiskureita. mutta hiille ei päSl-mkSift^
ys siitä luioUmatta ole
vähemmän kipeä. Päin vastoin, ne
xBahOjHisundet. mitä vallankumouk­sellisilla
tässä suhteea» iM3t käytettfe-vänään.
ovat niin rajoitetut, että he
m äärimnänäeh IqrvlUäe^ läy&t-täVä.
J a jaorl täasÄ s u b l e ^ oh
neille^ Suomen lahtarien esimerkis­tä
paljon <q[>ittavaa.
Aktivistien salahpmmia Suomessa
johti Helsingissä toiminut aktivistien
keskuskomitea, joka harjoitti "liiket­tään"
jonkun kauppatolmiston n i ­men
varjolla. Tällä keskuskomitealla
oii useita alaosastoja. Rautatieosaslo,
joka oli kökponimitu rautatievlrkal-lljista
j a jolla oli omat "solunsa^
kaikilla tärkehnmillä asemilla, huo­lehti
asöitteh sekä Saksaan mene­vien
ja sieltä ^ias^^nen jääkärelt-
'^n kuietuksesta. Räjähdysaineosas^
to vahnisteU käslgranaatteja, joita
* Veitattaih helppo valmistaa koti-
'seinoHla.
Myösidn oli aktivisteilla inaailman-
30dan alusta alkaen verrattain laa­ja
vakoUukoneisto, joka harjoitti va­koilua
Saksan hyväksi Suomessa olev
van venäläisen sotaväen keskuudes­sa
Ja Venäjälläkin. Näiden vakpilu-tietojen
välittämiheh Saksaan (Tuk­holman
kautta) kävi mahdolliseksi
sähkölennätinlaltoksessa ja rauta^
teillä tohnlvlen "soiulen" kautta. Tä­mä
"praktiikka" Itoitul suureksi hyö^
dyksl Suomen porvaristolle sen kan­salaissodassa,
sillä'itässä ^össä har
jäantiäieet ipimät ^ joäiulvat / koko?
naan sen käytetläVäSsil^j.;
Salaisia taJaftehiJ^^Jestöjään, n^.
suojehtäcuntiaäh, aikoi porvaristo
mmiNaostella Jö keVäästä alkaen v,
1917, e n ^ poilisioujkkojen, sitten
päbkuntahi Ja. urtieUuseuroJen var­jolla.
Suojeluskontalaistoh yhteinen
lukumäärä lienee Icahsalaissodan air
kuun mennessä ollut Jonkun verran
yli 20,000 miestä.
Mionta kertaa tätkeämpl kuin ky­symys
taistelujärjestdjen perustami-sesta
on kansalaissodassa päälliklEö^
kysymyksen rinniaUa asekysymys.
Myöskih tämä lorsymys tuU valkoi*
slUe ajoissa onnellisesU ratkaisullesi.
Osan aseita saivat he maassa ote-vältä
vei^immtgrsmim^imm'
Itokaartiiaistäi iitBieeiimi :v^:^l'
piikasta työpaikkaan hakien työtä.
E» ole mitään. Viimeiset rahani olen
jp käyttänyt. Nälkä, kirottu nälkä
kaivaa kuin hiyrkky sisässäni. Kirous
plaiertuu hählpalttehi välistä, kiro­na
tälle järjestelmälle. Asunnossani
vanua yihataanf kun en; voi maksaa
viiökraanl. Toverini eivät voi an­taa
minulle velkaa. Entisetkin ovat
htfksamatte. Haen työtä. E l saa
noistaan. Vaateliaan huonoja aiko­ja,
pikkupomot pudistelevat päätään,
inshaöörit ja johtajat ajelevat hie­noissa
autoissaan ja viettävät re-hlUavia
juhliaan.
Onko teillä oikeus elää? Jumalan
armostako te vietätte lolstoeläraää
siHä alka:a, kun me kärsimme? J u -
hlalan armostako Äte ryvette yltä-kjteisyydessä:
*&lllä alkaa kun me
tafctelemme leipäpalan takia?
Ikfyyn viimeisen esineen joka me­nee
kaupaksi. Saan leivän. Tämän
^puttua ftlnlUa ei ole mitään. Kuo-fcbaa.
kauhea nälkäkuolema keskel-loistoa,
keskellä rlkicauksla, vain
s e ^ takia, että ne omistaa, toinen.
Kuolema! En pelkää sinya. Ve-
:^^utathan minut kärsimyksistäni
Eihän minulla ole mitään, minkä ta­kia
kannattaisi elää. Tule. tule pian.,
erii^^ jaksa enää!
EI. Kuolla en voi. Itse voisin v&pa-utiia,
mutta paljon iää suorittamat­ta.
Itseni kärsimykset, luokkani kär­simykset,
vuosisatainen valon ja ah­distus,
kalkki Jää kostamatta.
Mitäpä minä. Olenhan heikko, en­hän
voi ylivoiman edessä muuta kuin
alistua.
Mutta jolkko. Yhdistynyt joukko,
joka raataa ja kärsii nälkää, on vol-tnä.
Sen edessä täytyy vastustajan
hö^Ttyä. Olen yksi rengas tuosta ket­justa.
Minun täytyy kestää paikal­l
a n i ]Me raivaamme tien kärslmyk-
Melrtkin läpi voittoon.
J{s' minä sömin, jää jäljeUe vielä
monta, joita kannustaa'^ama asiä
köyhälistön vapaus. Tämän ödestä
löytyy tehdä työtä. Toverlemihe ve-gci
kidutukset, nälkä ja sotto vaati­vat
meitä taisteluun. Vlekääihme
täcoä taistelu voitolliseen loppuUn.
, .Nälkä. Alati sama hälkä. Ajatukset
sekoamat. Näen unta leivästä. Jota
pidetään silmien edessä, minun s i ­tä,
kuitenkaan saamatta. Kirous lols-eläjille.,
Te noudatatte raamatun
käskyä, te annatte paljon sille, jol­la
on paljon, mutta otatte pois sil­tä,
jolla on vähän. Te, näännytätte
jneldät';hälkään saadaksenne itse ,e-lää
loistoja.
; Mutta varokaa!' Älkää jännittäkö
Jousta" liian kireälle, se voi katketa
Näänrijttäkää ja' kiduttakaa meitä
vleiäkln enemmän. Sitä varmemmin
lähestyy tuhonne. Kansa oppii vaa­timaan
eikä rukoilemaan. Se on
merkkinä siitä, että valtanne hor­juu.
Kapitaalin alttarille 'uiyrattu veri
el saa unohtua. Vuosisatojen kärsi-niykse^
vaativat hyvitystä. Toverit
jatkatofiiä taistelua, oikean asian
puoelste. Meidän täytyy tämä taiste­lu
viedä voitolliseen loppuun. Atso.
Katkeralla ja syvällä kai­pauksella
ilmoitan, että elä­män
ttoverini
VILLE AIROLA
kuoli täällä kotonaan Into-lassa,
tammikuun 3 päivä,
sairastettuaan pitemmän ai­kaa
ankaraa vatsasyöpää.
Hun eli vain seitsemän viik­koa
leikkauksen jälkeen.
Hänet haudattiin « päivä
tammik. S. J . Intplan haa­lilta
suuren toverijoukon
saattamana. Hän oli synty­nyt
toukok. 15 p. 1872, ol­len
kuollessaan 57 vuoden
7 kuukauden j a 18 päivän
ikäinen. Lähinnä kaipaa­maan
.häntä jäin minä, hä­nen
vaimonsa ja kolme tyt­töä
sekä suuri joukko tove­reita
ja ystäviä.
Emmi Airola.
.Oi, nuku isä, haudan
siimeksessä, : . ^
Sun muistos elää meidän
' «ydämissä.
Elämä ankara kun kovat
i tuskat tuopi,
Niin kuolo silloin parhaan
levon suopi.
Lepää rauhassa.
Pirkko. Kaisu ja Emmi.
Vilpitön kiitos kaikille tto-vereille
siitä kauniista hau­tajaistilaisuudesta,
soitosta,
lauluista, puheista, runoi.s-
»ta,_ kukista ja seppeleistä ja
I kaikista avustuksesta.
Aihoä välniistäja Sud-buryn
piirissä.
Star BoHliiigl
Box 1Ö28 - Phone 946
Sudbury, Ont.
lii mm
JSä.
S y ^ i juiin n i ^ JSti^
Ta4» kirjää ovat jo os^at ciraakoHa tieda^täfeeV
voimme,nyt ilomielin ilmoittaa,;että he, |öiäka l u l a a v # i i ^ ^ ^
Ä » itselleen, tÄi joltefcih yistfivälleeh, hankkia senJaidt&Ä^iteä''^^'^'-^
voivat i ^ n saiada halcömiälä >tai tilaamalla V«panden fcin«-
kanpasta SuäbuTyasa. Kyisymyicsessä oleva kkja on: "
Toimittamit EAIldLlKA ESKELfN» eht. b i i ^ i m l Ä f t i
Avästajma:
WOLD BACKMAN,
sä^alänlääKri, professori.
GÖStÄ. B E C K E R ,
stiutafitidpfh pfiofeesori.
H. P A B R I T I U S,
mielisairasopin professori.
H. FEDERLY, '
• ^rinnöUisyysopin j a rotu-hygie.
Vlimäär. professori.
V. GRÖNHOLM,
silmätautien JHpofessori.
J , H Ä C K E L S T Ä M,
hermotautiopin ieht ylimäar.
professori.
O. VON H E L L E N S,
terveysopin professori.
VRJÖ K A J A V A ,
anatbttjiän profe^ori.
A L I KROGIUS,
kirur«iah professori.
3. L . L Y D E C K E N ,
sairaalan lääkäri.
YRJÖ MEURMAN,
korva-, nenä- ja kurkku-tauti
dosientti.
A. J . P A L M E N ,
lääninsairaalan ylilääkäri
kirure. dosentti.
PAAVO.PIRILÄ, . , ;
mikupuoiitaotien enhtfheh
dosentti.
INA RQSQVIST,
Helsingin kaupungin tai^r-kulooBilääkäri.
E L S A RYTI;
bafcteeriopin ja serologiatt
dosentti;
F. SALTZMAN,.
MurianaaiÄAlah stiaa5ka«,
sisätautiopin dosentti.
M. SAVOLIN,
sisätantiöpth dosentti.
T. V. TALLQVIST,-
sisätautiopin ':|>röfessorL
E. TAMMISALO,
yliopiston hammaslääketie­teen
opettaja.
I. TANNER,
yliopiston laäkevolmläfcekm
aliopettaja. ; r
6. A . WETTESTRÄND,
ARVO YLPPÖ,
röntgienologi.
lastentantioäpin professori.
Toinen painos.
Kirjan koko' on 820 suurikokoista sivua ja on sidottu ko-vun
vaatekansiin nahkasaranoiden kanssa. «n eiuoccu K O
Hinta $6.50
Lähetetään postivapaasti kaikkiuUe.
Viilenne honltltjmäan tämä kirja itsellenne tai yatä-
. VAPAUS, B^x 69, Suibnry,Om.
••''-•ry/ •'•itm^
..ui '.f-
' -,-r",-|'*-.;'.,v,ii'
Halutaan kirjeen-neet
ja; tilataan sellaisia tavaroina
mitä ei voida ostamalla saada.
Lähtöpäivästä j a paikasta ilmoite­taan
tarkemmin.
K A R J A L A N TYÖKUNTA,
31 ^ "Bay ^t.^ .fi3,rt -Arthur, Ont.
lä ostetuksi, osan saivat he. tältä so­taväeltä
puijatuksi vl^skaudella, o-
£an suoraan varastamalla. Niinpä ke­huvat
lahtarit, että heidän onnistui
tolmelialtten rautatiekomennuskim-tiensa
avulla kaanata kokonaisia
vaununlasteja venäläiselle sotaväel­le
ja punakaartilaisillekin kuuluvia
aseita. Kuuluvatpa he tuoneen jofta-iteln
vaununlasteja suoraan Pietaris­takin
venäläisten vastavallankumo­uksellisten
ystäviensä suosiollisella
avustuksella. Jonkun määrän sai­vat
he niinikään ostetuksi Ruotsista.
Tämä kaikki el kuitenkan voinut a-sekysymystä
ratkaista, Ja niinpä tur-yauduttiinkln
Saksan apuun, Joka
myös anteliaasti näihin avunpyyn­töihin
vastasi. Jo lokakuussa 1517
laski Vaasan luona maihin laiva tuo­den
ehsimälsen saksalaisen aselähe-tyksen.
Tämä aselasti, jossa oli 7,000
kivääriä, 30 konekivääriä, 200 mau-serpistöpUa,
5,000 käsipommia. Ja
räjähdysaineita, pääsi onnellisesti
valkoisten käsUn.
Marraäkuuäsa lasld saksalainen
vedenalainen vene. Joka oli Jastat-tu
räjähdysaineilla, maihin Loviisan
luona. 'Osa lastista joutui puhakaar-tilaisteii
käiih, mutta suurimman b-
^ n sHtä sMva('l^htärit kuitenkin
iielästetfdcsi Ja kuletetuksl määrä­paikkoihin.
Paluumatkallaan tämä
vene J ^ u i mlehlstälneen miinojen
saaliiksi. Kolihas Ja suurin- ^ l a s t L
Jossa oli ni.m. 25.000 kivääriä Ja jon­ka
piti laskea maihin Porin seuduil­la,
sai kääntyä tafcalshi Saksaan,
kun ei valkoisten onnistunut ottaa
sitä vastaan.
Joka tapauksessa oli valkoisilla
kansalaissodan alkuun mennessä e-nemmäJt
kuin 10.000 kivääriä, n. 100
kanlaruidcua yjn. samaan aikaan
kun punaisilla lienee ollut Jonkun
Viiran "Ktotatuhatto kivääriä.
MyösUtt tMSb valkoiset — tietön­kin
sa]aalai$ten neuvonantajiensa
(Mbjeitten mukaisesti — hyvissä ajoin
Huomatkaa!
Oilen tavattavissa joka kiskiviik-a
eekä lauantai Sudburyn marko­issa.
Lihaa, monen eri laista, on
.ina hyvää j a tuoretta.
EMIL OJALA
Sudbury. Ont.
tietää
Yrjö Lauttamäki, kotoisin Mul­tian
pitäjästä. Suomesta, ole hyvä
ja kirjoita heti tärkeän asian
v u o l K i minulle tahi veljellesi Lau­rille.
Jos joku hänen tuittavistaan.
hänestä''jotain tietää, pxydän kir­joittamaan
alla olevalla osotteella:
- (18
Mr. H. Aho.
678 NicoL.Si?.; Nanaimo, B. C.
alkaneet varustaa tulevia sotatoiml-aan
varten tukikohtia Pohjanmaalla,
joka väestonsä luokkakokoonpanon
vuoksi oli heille turvallisin. Tänne
ho keskittivät asevarastonsa, kokoili­vat
upseereitaan, keskittivät suuret
määrät rauteteltten liikkuvaa kalus­toa
ja varsinkin maan ellntar^eva-rastoja
antaen vallankumouksellisen
etelä-Suomen nähdä nälkää.
Ymmärsivätkö Suomen porvariston
strateegit ja heltjän saksalaiset neu­vonantajansa
jo silloin, että heille
on tulevassa kansalaissodassa edul­lista,
jos muodostuu kansalaissodan
rintama, koska he voivat odottaa,
että heidän armcljamsa. jolla tuli
olemaan monilukuinen, kouluutettu
pääilikkökunta, oli kykenevämpi l i i ­kehtimään,"
siirtehfmään Ja keskit­tämään
voimiaan kuin punaisten
joukot? Luuultevasti ei. J a ilman tä­täkin
oli valkoisina kyllin muita
syitä, jotka pakottivat heitä etsi­mään
itselleen tukea Pohjanmaaila
Ja kokoamaan sinne voimiaan. Eikä
meille olekaan tärkeää arvailla mitä
lahtarit ajattelivat. Tärkeää on to­deta,
että myöskin tältä kannalta
kattoen olivat nämä toimenpiteet
tarkoituksenmukaisia^ Muidenldn,
myöhäisempien vallankumoustalste-luiden
kokemukset osoittavat, että
Iiailitusten sotajoukot voivat väliai­kaisesti
jättää kokonaisia alueita
vallankumouksellisen työväen hal­tuun,
keskittääkseen voimiaan Ja
muodostaakseen työläisarmeijoita
vastaan säännöllisiä rintamia, Joissa
ne voivat käyttää hyyäkseen lUkeh-timiskykyään
Ja varjella itseään val­lankumoukselliselta
tartunnalta.
Mitä tulee kansalai^odan pöllit»
tiseen valmisteluun, niin oli porva­risto
saavuttanut Pohjanmaan ta-lonpoikaisväestön
keskuudessa mel­koista
menestystä tunnuslauseella:
^'Ryssät maasta pois!" Tällä tunnus­lauseella^
onnistuttiin herätfätnään
kansallista Idihkofa. JöUe talohi»}^-
Hei ityttöset h * i ! Täällä olisi,2^
nuorta jä vanhaa' poikaa. On iöoä
ja pientä, kuin metsäsiä läientä.
Sopisi heitellä kirjeitä, jos ei ole
vallan hirveitä. Yli satavuotiaat
älköön vailcatko itseään.
Nimehimo olisi näin:
Vilio Ttii»tni.
Julio Engblom,
Paul Laakso, .
Arvö'Karto,
I , ' N S o k , 'RaAta,-. i'-
S*aliifeJni|^poneH,,u, •.!
Paa^ö Niisiiken,
Eino Vi»*,'-' t
y*jö. Ahonen^
' Uuno Sifitinen,,
Niilo iSäyrinjBT,
Emil Savolainen,
Vaino Ruöppo,
Eino Vaitoja,
Lauri Aho»
Jalmari .Pohjanen, ,
Mikko itälnSläihen,
Eino Saarinen,
Ju>«i Nupponen.
Erland Pasa,
Evert tarlton,
Box 31, Kearney, Ontario
Suomen
koko ' danadaan-.vinUxi. a « a i i ö i ^ i ^ ( f » l »
6ejä' ihatkufetdftta' -iviartett r
han tai töhuaSle» v|ahv1«tiba
joja, käänpötaiä ;y,m.,;fleMttSS pe. ^, : ^
rihtk- ja muita Siiöihön kattBafaJ-. :.
siin kohdistuvia asioita.
.. pBOitp.:
Contulate General öf FinUn^'
. ; Room. Ö16 • ...
1410 Stanley Sbei?t, Mopt^ceal - :
(Corner St, Oatbarihe and Stanley)
teV l^H' Aithii^t 'Om---'}.^iSiieim .v;..
Saarhttäki* 319 Bajr Stj, T O M I B ^ :^ -
Ont — H. P. Aihm Herifuiiifloh,
479 Main St., Winhipefc MÄh- ;
Thomas FransBl, Box h, ^opptat;
Cliff» Ont. — Charles Uemi^-
son, 64 D.o^k St., Saint if<Aii,: N.B. .
— G. W. Törnroos, 661 tbivr^ SU,
Vancouveri B.C.
Hyväksi tunnetun chicagolaisen
hiaalausitonnusliikkeen eduMajan,
Canadan postiosoite on: Box 393
Port Arthur, Ont. . (TP
en Ja yleensä plkkuJJöfväriston en­nakkoluuloisissa
Idissä oli otollinen
maaperä.'Onnistuttin suuressa osas­sa
väestöä saamaan aikaan sellai­nen
käsitys, että oli tosiaankin ky­symys
jostakin vapaussodasta. Toisl-aslalllsesti
el kuten tiedämme, val­koisten
tarvinnut mitään vapausso­taa
käydä, koska Suomen itsenäisyys
oli silloin tävdelUsesti tunnustettu
eikä sitä tiettävästi mikään vaara
>ihannut. Mutta eihän Pohjanmaan
telonpojlUe* sopinut selittää asiain
todellista laitaa, nim. sitä, että heitä
aijotaan käyttää tykinruokana pot'
Variston Ja suurmaanoinistajain
luökkapjnfrtelden hyväksi ja että
porvaristo viisi veisasi Suonien itse-näisyyäfestä.
Jonka se oli valmis njyö-mään
samalle "ryssälle". tel kenel­le
tahansa enimmän tarjoovalle.
kuntem „s6 oli vaan sopusoinnussa
sen luokicapyyteitteh kanssa. Täytyi
keksiä ovela^. petollinen syötti. Jol­la
saatiin Pohjanmaan talonpojat
narratuksi onkeen. ,
k u n meidän kaiken ylläkerrotun
perusteella täytyy myöintää, että val­koisten
sotovalmfttelitt bUvat -mones
sa suhteessa mallHcelpofsia, emme
me toiselta puolen iuyösfiSän voi u -
nohtaa suotuL^ olosuhteita. Joissa
Siiomen porvaristo luOkka£(^»an val­mistautui
Sehän o l i faaUitieva luokka
Sillä oU kaikki porvarillisen, valtftm
ahieeniset varat käytettävänään. j S i l -
Halutaan Mrjevailitffä
Kaksi iloista poikaa haluaa thitto-vuutta
samatilaisten neitien tAiylcr
sinäiston leskien kanssai; Vastauk­set
läheltä tai kauikafk niminu: '
Mr. Aaro Huhtaa, (
Mr. Juasi Vehmaa,
119S St. Antoine St., Montreal, il^.
i yr r r - r - ~ r - . r -niTTTr' • -
•Kmm
•• " •
lä oli sen rahat. Jolta se inyös häi­käilemättömästi
käyttt sotatarkoi-tukBilhsa,
sillä oU eltatatpeita. Joita
se siirteii Ja keaUttt sotateriEoititksi-aan
sihnälläiätäen. eiHä oU käytetä
tävänään koko valtiokoneisto. Sen
käsissä'QU l E U ^ - Ja yhteysvähheet.
Sfllä o l i runsaasti kaäcenlaisla tek-nilliseeU
Ja äkeelllsesti sivistyneitä
henkittätä, inahidörejä, rautatievh--
kaiUJoita, tel^fisteja., lääkäreitä
J.n«; Sen käytettävänä oUvat.iud-kenlaUet
tieteelliset laltdlc^t, sabaa-lat,
koulut, hyväntelKväisyyslaitok-set,
kirkot yhi., Jötkä antoivat sille
rajattomia thahOölU^uOfk^ viatto­mien
tekosyiden varjolla harjoittaa
salaista toimintaansa.
Lyhyesti sanoen JSupmen porvarisr
tolia öU kalkki ne varat, mitä hal­litsevalla
luokalla yleensä vbl olla.
Siltä puuttuu ainoastaan armeija,
mutta sUhenkin ällä oli JÖ: tavältto-man
paliQn valmiista Ja i^Uvalimis-ta
ainesta, rajattomat inahdöllisuu- ä
det. Sillä oli satoja upMrafeJa koti- /
maassa, 2,000 Jääfcäriui»&ettÄ 0^^^!^^^
Uupseeria Saksassa, se voi j c * a het- ' ?
kl saada kymmeniä Ja satoja .isäksa-laisia,
venäläisiä ja ruotsaJaiä». niH;^^^^^^^^
seereita. sillä oli suuret määfätiuei-: i
ta kotimaassa, j a l l s ^ * U yllin i ^ * - ^ V
Iin tulossa anteliaalta mahtavalta
liittolaafeelta, saksan po^ärlstoltei --^-^
Joka oli ottanut SuomjeniKffväriStoh^^^y^^^^^^^v
vlmakkaitten sliid^nsä suojaanu
Suomen lahtariporväristolbi dli ' y^
vielä tohienkhi liittolainen: Vtenä-^"""^ i
jän vastavallankumoukselliset, ^ j o i l - ,
ta he salvat tuntuvaa apua niönessa ' - 2 '
muodossa Ja Joiden kanssa hp eydä- . . y . t K .:
mellisestl veljeillyät ,;^:ihalla kun
viatonta ja isänmaallista naamaa ^,
näytellen usutettiin tialonppikia,;
kinruokaa — oleniatoiäSi' '^essää"
vastaan. ,
Ne olosuhteet» Joissa vjauiemi^^
ukselUset työläiset vaim^^
luokkasotaan, ovat tietysti aivan toi-senlalsetj
e m m ^ me niinmuodoin
voi hamtsevia luokkia jäljitellä Joka -"r^n
suhteessa,, mutta k y i ^ y s onkin
siitä, missä määrin nie itsia*temBa«4^
tarkotuksenmukaisestl. täyäeps^Mii, " * '
im
Seuraavassa Urjotukse^^oetaat*
me tarkastella, iais^ m^Utäi lääo-men
työväki kykeni kansalaJssotaan
vahnlstantuessaan käyttämä . ^ J ^ ^ -
väkseen niitä mahdollisuuksia, «»1^-*-*!^
sillä OU. ,
(JatkJf \;