Vapaus, February 25, 1922

              ^Janadan fiaomalslsen työväestdn äänenkannattaja, flmes-tjry
Sudburyssa, Oct., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H.PUfiO. .
Vastaava toimittaja^ ToumtusBihteen.
VAPAUS
(Liberty) , „ .
The only orgah of Finnish Workera in Canada. Pub-
Kshed in Sudbury, Ont., every Toesday, Thursday and
fiaiorday. - • . ....
•,«J', •-====s========s=========^^
Advertising rates 40c per col. incb. Minimnm charge
for fiinde iiisertion 76c. Discount on standing advertise-jnent.
The Vapaus ia the best advertising medium among
the Finnish People in Canada.
Umotushinta 4jOc palstatuumalta.—l^lin hinta kerta-flmotukscsta
75c. — Kuolemanilmotukset ?2.00 (mniato-värsyistä
50c. kultakin lisäksi). — Kihlaus- ja avioliitto
ilmot. alin hinta $2,00, nimenmuutosilm. (muuten kuin
aviuulttoilmotusten yhteydessä $2.00 kerta. — AvioeroU-motnkset
$2.00 kerta (2 kertaa $3.00. — Syntymailmo-tukset
82.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
?1.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksista,
Joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT: , ,
Canadaan yksi vk, $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kL
$1.60 ja yksi kk. 75c. . . , „ ,
Yhdysvaltoihin ia S'iiomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk. $1.76. , ,1 ^,
TimaHsia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joillg on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella
nimellä. ,
J . V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Xorne St, Puhelin 1038.PoEtiosote:
Box 69, - Sudbury, Ont.
Rejristered at the Post Office Department, Ottawa, as
decond clasä mattcr.
Kova Scotian mainarit oikeudessa
. Kerroimme äskettäin miten joukko Nova Scotian
mainareila oli vangittu siitä syystä, että menivät sikä­läiseen
Dominion Coal Co:n omistamaan myymälään,
hankkiakseen sieltä, kuten aina ennenkin, ruokatarpeita
laskua vastaan. Kapitalistiset sanomalehdet ovat nos­taneet
tuosta suuren jutun, tarkotuksella siten vaikut­taa
oikeuden käyntiin ja saada joukot uskomaan, ctt*a
nuo nälkäiset työläiset 'olivat todellisia rosvoja ja ri­koksen
tekijöitä joitten paikka ei voi olla muualla kuin
muitten rikokscUisten kanssa vankilassa.
Antaaksemme lukijoillemme jonkunlaisen kuvauksen
oloista alueella ^ossa tuo porvarirakkien huutama ja
mailmalle suurentelemia oletett^ti rikos on tapahtunut,
Jflinaamme kohtia.B. C, Federationista, jossa kysymyk­sessä
olevien mainarien tilaa selostellaan, ja joka osot-
'iaa, että työläisillä, jotka nälissään taistelivat elämästä
ja kuolemasta, ei ollut muuta mahdollisuutta kuin
turvautua hankkimaan itselleen syötävää, jonka kaivos-paroonit
heiltä olivat kieltäneet.
Glace Pay niminen paikka sijaitsee itäisimmässä
nipukassa Amerikan mannermaata, jolla on kauppalan
oikeudet, asuklasluvun ollessa noin 1,000 henkilöä ja
jonka ainoa teollisuus on pehmeän hiilen kaivaminen.
Glace Bayta ympäröivissä kauppaloissa asustaa 6,000
kaivostyöläistä, , jotka ovat työskennelleet Dominion
Coal Co:a nimisellä yhtiöllä. Kysymyksessä oleva
•komppania on varusteltu 23- miljoonan dollarin pää­omalla
ja on se sivuhaara 50 miljoonan dollarin pää­omalla
varustetusta Dominion Steel Corporationista,
joka taas vuorostaan on sivuhaara Montrealissa pää-kortteeriaari
pitävästä, 173 miljoonan (suurimmaksi
osaksi vesitetyllä) pääomalla varustetusta British Em­pire
Steel Corporotiönisto.
'Tämä suuri corporationi, voidakseen maksaa voitto-osinkoja
suureksi, osaksi vesitetylle pääomalleen, on
ylläpitänyt jatkuvaa taistelua 12 tuhatta United Mine
Workers järjestön 26 piiriin kuuluvaa kaivostyöläisten
joukkoa vastaan. Sen lisäksi, että sanottu komppania
on mahdollisimman tarkoin pyrkinyt laskemaan työ-
Jiäisten palkat suoranaisiksi nälkäpalkoiksi, on puolet
kaivannoista pantu seisomaan ja noin 3,000 hiilen-kaivajaa
on joutunut nälkätaipaleelle. Vuoden alussa
komppania lask^ mainarien palkat 3 dollarista 80 sen­tistä
2 dollariin 44 senttiin päivältä, joka on täydel­linen
nälkäpalkka. Monet urakkatöissä aikaisemmin
työskennelleet muutettiin päiväpalkalle, tullen heidän
palkkansoi siten laskettua yli-~6adalla prosentilla.
Äskettäin Dominion Coal Co. sulki entisten lisäksi
myöskin Glace Bayssa sijaitsevan kaivannon numero
yhdeksän ja kun miehet menivät noutamaan komp­panian
omistamasta myymälästä numero 2 ruokata­varaa
perlieilleen, kieltäytyi komppania sitä antamas-huolimatta
«siitä että yleinen liikkeenhoitaja H. J.
McCann oli julkisesti selittänyt, että l^ominion Coal
Co. tulee antamaan $25.00 arvosta viikossa velaksi,
auttaakseen siten työttömiä. '
Frank Mclntyre (yksi syytetyistä) on aina ollut
uskollinen työläinen. Hänen vaimonsa.makaa sairaa­lassa
ja yhdeksän lastaan on kotona, joista vanhii\ on
14 vuotias, eikä milloinkaan voi tehdä työtä louk­kaantuneen
selkärangan tähden. Mclntyrellä ei ollut
rahaa, sillä hän oli aina tehnyt kauppansa komppa
nian myymälässä. Hänen yhdeksällä lapsellaan ei oi
lut kotona mitään syötävää. Komppania oli luvan­nut
antaa velaksi. Kun myymälän liikkeenhoitaja
kieltäytyi antamasta ruokaa Mclntyrelle, kehoitti h^
liikkeenhoitajaa siirtymään sivuun, ottaen -sitten itse
tavanmukaisen määrän ruokatarpeita, jonka tehtyään
hän kehoitti liikkeenhoitajaa ne punnitsemaan ja ve­lottamaan
hänen tiliään. Liikkeen hoitaja kieltäytyi
eitä tekemästä. Läsnä olevat toiset mainarit seurasivat
hänen esimerkkiään. Tässä sitten on selitys siihen ka­pitalistien
äänitorvien huutamaan ryöstöretkeen. Ta­paus
sattui lauantai aamulla, tammikuun 21 p:nä.
Iltapäivällä samana päivänä, kun toiset työläiset
olivat saaneet kuulla tuosta «ryöstöretkestä», kokooii-tuivat
he myymälään ja auttoivat itseään. Illalla oli
komppania kulettanut yksilyispoliisinsa myymälän
eteen valmiina ampumaan. Mainarit alkoivat kuiten­kin
kokoontua» hyökäten poliiseja vastaan, jotfia pikai­sesti
velaäntyivät piiloon ja nälkäiset työläis^ uudel­leen
auttoivat itseään välttämättömillä tarvikkeilla.
Tynnyri molassea pyöritettiin ulos ja kuljetettiin ovel­ta
ovelle, jolloin kaivostyöläisten vaimot auttoivat it­seään.
Toisia ruokatarpeita myöskin jaettiin./Komp­panian
virkailijat selittävät häviön tuosta olevan useita
tuhansia dollareita. - ,
Frank Mclntyre vangittim «ryöstöretkeii» johta­jana
neljän muun kanssa. Työläiset ympäri Canadaa
kohdistavat katseensa nähdäkseen minkälaisen tuomion
oikeus antaa näille lujasti työskennelleille työmiehille,
jotka, kun heiltä kiellettiin tavanmukainen velabi
saanti, auttoivat itseään ja tekivät itsensä teknillisesti
syyllisiksi rosvoukseen.
Edelläoleva on tosiasioihin perustuva kuvaus, jonka
mukaan työläisten oli pakko menetellä kuten olivat teh­neet,
säästäälcseen itsensä ja perheensä nälkäkuolemal­ta,
jnutta oikeuslaitokset eivät tietystikään ota huo­mioon
mitään lieventäviä asianhaaroja, vaan sensijaan
tuomita mätkäsevät miehille, kuten lavallisille rikol­lisille,
mahdollisesti pitkäaikaisia vankilar^gaistuksia.
Proletaariavustustoimi nta
Englannissa
Englanninkin proletaarinen pääavusluskomilea on
suurella innolla jatkanut toimintaansa Venäjän hädäni
alaisten avustamiseksi. Niinpä myytiin yhtenä ainoana
viikkona tammikuun loppupuolella 10,000 pientä ^lip­pua
tarkötuksen hyväksi. Samaan aikaan järjestettiin
suuret myyjäiset yhdessä Lontoon suuremmista sa­leista.
Päivittäin kerääntyy joukottain tavaroita, joita
myydään nälkäisten hyväksi, .Viimersin komitean
suorittama määrä oli 3,750 puntaa. Useissa eri kau­pungeissa,
kuten Liverpoolissa y.m., on perustettu
yhdisteltyjä apukomiteoita. Liverpoolin komitea on jo
lililtänyl ulkomaiselle keskuskomitealle 110 puntaa.
Rudderfieldin yhdfeityncel vakuulusasiamiehet ja työ­läiset
ovat toimittaneet erikoiskeräyksen jäsenistönsä
keskuudessa, minkä, tulos lililetään lontoolaiselle pää-koinilealle.
Ennemmin mainittu suuri ranskalainen avustusjum
lähti jo tammikuun 23 päivänä Melzistä.
Näin hyörivät proletaaritoverit joka maassa venä­läisten
koettelemuksissa olevain toveriensa hyväksi.
Heidän intonsa olkoon meille esimerkkinä. Vaino ja
väkivalta älköön sammuttako työväenluokan keskinäis­tä
rakkaiitta ja solidarisuulta. Lujittukoon nämä vain
siitä. ,
Olkaamme kaikessa avuksi kansainvälisille tove­reillemme!
Paavin kuolema
Paavi Benediktus XV on kuollut. Tämä paavi
esiintyi usein politiikan alalla. Katoolinen kirkko,
joka aina on esittänyt poliittista valtaa, paavilaisuus,
joka aina on ollut poliittinen laitos, otti nyt kuol­leen
paavin aikana ensi kertaa pitkien aikojen jälkeen
osaa mailmanpolitiikkaan.
Tämä ei ole ollut mitään sattumaa. Vastavallan­kumous,
porvaristo on uhkaavan proletaarisen vallan­kumouksen
pelossa unohtanut muinaisen "vapaauskoi-suutensa
ja jälleen turvautunut katolilaisuuteen terve­tulleena
taistelukeinona sosialismia vastaan. Vieläpä
enemmänkin, Pikkuporvarilliset demokraatit ja yh-leiskuntapasifistit,
jotka sodan ja vallankumousten
vyöryessä ryömiyät kaikkien jumaliien edessä, eivät
lyöneet laimin kontata myös Pietarin istuimen ääressä.
Ja kun paavi lähetti noottinsa sotaakäyville, kiiruhtivat
sosialidemokraatit, niin, vieläpä riippumattomatkin
kiireimmiten esiintymään hänen uskollisimpina kardi-naaleinaan,
>
Paavin mahtia voidaan parhaiten mitata hänen suh­teellaan
Ranskaan, Sillä Ranska on aina ollut ja on
vieläkin suurin katoolisista maista. Vastikään teki
sosialistiluikuri Briand sopimuksen vatikaanin kanssa,
minkä porvapllinen radikaali Combes oli 15 vuotta
sitten purkanut. Saksaa hallitsee tällä haavaa Ebert,
joka nimitti paavia «rakkaaksi ystäväkseen», hallitsee
yhdessä katoolisen valtakunnan kanslerin Wirthin
kanssa; klerikaaliset puolueet suorittavat kaikkialla
huomattavaa osaa; katoolinen internatipnale on päiväf
kysymyksenä.
Porvaristo o)^ luopunut taistelustaan katoolista^kirk-koa
vastaan. Se on siis lähtenyr katumusretkelleen
Canossaan kuten .muinainen Saksan keisari. Vallalla,
jonka voimasta pidetään miljoonia pannassa, pitäisi
nyt nujerrettaman-proletariaatti.
Saksalaisen valkoterrorih kyn­sistä
vapautunut
Saksan spsialidemokratisen oikeusministerin käsky­läisten
äskettäin vangitsema espanjalainen toveri Nin
on nyt vapautettu, passitettu Tallinnaan menevään lai­vaan
ja lienee jo Venäjällä. Matkaltaan lähettämäs­sään
Icirjeessä lausuu hän ilonsa sen johdosta, että hän
pian pääsee omntJfeRja luokse, meidän kaikkien isän­maahan,
vallankumoukselliselle Venäjälle. Hän kiit­tää
saksalaisia tovereita näiden ponnistuksista hänen
vapauttamisensa hyväksi, mutta kehoittaa tekemään
kaiken, eiftä myös Saksan viranomaisten vangitsema
espanjalainen Fort-pariskunta, mistä olemme monin ot­tein
maininneet, saisi jakaa hänen ilonsa. Lisäksi huo­mauttaa
toveri Nin, että europalaisella proletariaatilla
ei vieläkään liene' täyttä käsitystä hirmuista, joiden
alaisena Espanjan proletariaatti taistelee ja kärsii.
— Valistus ja luokkatietoisuus ovat sellaisia asi­oita,
joista herrat eivät haluaisi työläisten tietävän
mitään. Heidän mielestään työläisten tarvitsee yksin­kertaisesti
tuntea koneen jolla hän työskentelee mes­tarinsa
rikastuttamisebi.
laaitiiiiikseo y!ei§|iyökbayi Suomessa
Raotsalainen veljesääni toveriDlmen
puoletta.
Sitten vuoden 1918 valkoterrorin
päivien jälkeen — kirjoittaa toveri
Z, Höglund Tukholman Politikenissa
— on Suomea tuskin laskettu kuu­luvaksi
sivistyneeseen mailmaan.
Ruotsissa tunnettiin aikaisemmin
eräänlaista'' myötätuntoa suomalais­kansallista
vapauspyrkimystä' koh­taan,
ja varsinkin ankara bobrikof-filainen
politiikka oli Ruotsissa he­rättänyt
syvän myötätunnon sorret­tuun
Suomen kansaan. Valkoinen
hallitus on sen jälkeen osoittanut,
että Suomen hallitseva luokka itse
asiassa on niin alhaisella kulttuuri­tasolla,
että venäläistä tsarismia oli
sen'rinnalla pidettävä jopa parem­pana
ja että ilman epäilystä oli ol­lut;
suuri historiallinen virhe, ettei
valkoinen Suomi enää ollut venä­läisen
kulttuurikasvatuksen alainen,
mikä varsinkin nyt bolshevikkihalli-iinnan
aikana olisi ollut erikoisen
terveellistä.
Valkoisen raakalaisuuden viimei­sin
ilmaus on kokonaisen johtavan
kommunistijoukon v a n g i t seminen
muka cvaltiopetoksen» perusteella.
Näitä vangitsemisia perustellana sil­lä,
että Suomen Sosialistinen Työ­väenpuolue
ön julkaissut julistuksen,
mikä suuntautuu suomalaista, sotaan
Venäjää vastaan provoseeraavaa
Karjalan politiikkaa' vastaan, Juli^
tuksen otsikoista saa käsityksen sen
hengestä: «Taisteluun Neuvosto-Ve­näjän
puolustamiseksi. Karjalan
raatajarahvaalle turvallisuus rauhal­liseen
työhön ja itsenäisyytensä hy­väksi.
» Julistus loppuu kehoituksel-la
s Suomen työläisille, pienviljelijöil­le,
torppareille ja kaikille vähä­varaisille,
joita kaikkia kutsijtaan
taisteluun «meidän kaikkien elämää
uhkaavan vaaran torjumiseksi», Te-ollisuustyöläisten
ja maaseudun työ­tätekevän
väestön yhteistä taistelua
varten muodostama liitto merkitsee
armeijaa, minkä voimaa eivät kapi­talistiset
armeijat voi purkaa eikä
murskata vaan tulee tämä armeija
kukistamaan kapitalismin. Tämän
yhteistoiminnan ja yhteisen taiste­lun
kautta käy proletaarinen luok­kataistelu
toteuttamaan sosialismia.
Puoluehallinto/ kehoittaa jokaista
työläistä järjestönsä kautta toimeen­panemaan
yleisiä paikallisia työvä-enkokouksia,
joissa tässä julistuk­sessa
esitetyt kysymykset tulisivat
keskustelun alaiseksi. «Toverit, lau­sutaan
julistuksessa lopuksi,' nosta­kaamme
puolueemme ottama taiste­lulippu:
proletariaatin elämä voit­toon!
tuhansien kaupunki- ja maa-seutuproletaarien
yhteiseksi taistelu­lipuksi,
jonka johdolla taistellen
pian toteutuisi Suomen proletariaa­tin
vapautus kapitalismin sorrosta
ja orjuudesta!»
Kut§h nähdään, on tämän mani­festin
henkenä ja ajatuksena vain
rauhan turvaaminen mihin hintaan
tahansa valko-Suomen hyökkäysso­taa
vastaan Karjalan valloittamisek­si.
Suomen hallitus ei ole aikaisem­min
tahtonut myöntää, että sillä oli­si
ollut mitään tekemistä aseistettu­jen,
rosvojoukkojen hävitystöiden
kanssa, ja on se selittäl^yt ettei
se muka tahdo sotaa Venäjän» kans­sa,
mutta nyt osoittautuu, minkä
verran totuutta on ollut näissä va­kuutuksissa
kun hallitus päättää
kohdella «valtiopettureina» miehiä ja
naisia, jotka ovat tahtoneet osal­taan
vakavasti vaikuttaa rauhan
asian hyväksi. Saa sellaisen tun­teen,
että kiukku kurjasti epäonnis­tuneen
Karjalan seikkailun johdos­ta
purkautuu täten alhaisena kos­tona
suomalaisia rauhantaistelijoita
kohtaan. Häpeä tämän uuden val­tiopetosjutun
johdosta on sitäkin
suurempi, kun sen on pannut käyn­tiin
hallitus,^ jonka pitäisi olla «va:
paamielinen». Ellei meillä aikai­semminkaan
ole ollut mitään suuria
ajatuksia meidän päiviemme Suo­men
vallassaolijoista, i)iin ei nyt
toden, totta voi tuntea ,'muuta kuin
ylenkatsetta ja . vastenmielisyyttä
tämän laatuista vapaamielisyyttä
kohtaan. \
Tämä nyt käyntiin pantu valtio­petosjuttu
Suomessa muistuttaa vuo­den
1916 suurta oikeusrikosta Ruot­sissa
ja näyttää sfi olevan suunni­teltu
saman mallin mukaan. Toi­vomme,
että kuten Ruotsin työväen­luokka
silloin asettui yksimielisesti
puolustamaan rauhan kannattajia,
on Suomen työväenluokka nyt teke­vä
samoin vangittuihin tovereihinsa
nähden ja että kaikki puolue- ja
ryhmäerimielisyydet saavat tässä
suhteessa väistyä syrjään. Jos oli
Suomen työväenluokan yhteisedun
mukaista säilyttää rauha, niin on
myös yhteisen edun^ mukaista suo­jella
luokkayhteiskunnan vainolta
niitä, jotka' ovat tehneet rohkeim-man
l otteen tässä pya'kimyksessä,
Ja Skandinavian työläiset eivät lii­oin
unohtane antaa suomalaisille
tovereille kaikkea sitä moraalista,
poliittista ja taloudellista tukea mi­tä
voivat. Älköön meidän suoma­laisia
ystäviämme jätettäkö avutto­mina
valkosuomalaiselle pyövelival-lalle
vaan nouskoon heitä kohti niin
länneltä kuin idästä lämmin prole­taarisen
myötätunnon ja solidaari­suuden
aalto.
Moskovan nuorisokongressissa pi­ti
Trotski puheen, missä hän lausui:
Kun neuvostotasavalta neljä vuot­ta
sitten luotiin, ei kukaan meitä
lukuunottamatta uskonut, että se tu­lisi
näin kauan pysymään pystyssä.
Kaikkien maiden porvaristo oli sii­nä
varmassa toivossa, että se on­nistuisi
kukistamaan meidät. Ei
liioin kenenkään päähän pälkähtä­nyt,
ettei neljän vuoden perästä oli­si
olemassa ainoatakaan muuta työ-väenvaltiota
kuin Neuvosto-Venäjä.
Ja yhtäkaikki on asema sellainen,
että se on ainoa työväenvaltio maa­ilmassa.
Lännessä ei ole tapahtu­nut
vallankumousta. Kun ei por­varistolle
onnistunut kukistaa mei­tä
silloin kun olimme heikoimmil-lamme,
niin on selvää, ettei meitä
enää koskaan voida kukistaa;
Mitä meidän suhteeseemme europ-palaiseen
porvaristoon tulee, olem­me
me vissin ajanjakson pakotettu-ja
olemaan niiden kanssa kylki kyl­jessä,
ja on vaikea ennakolta sanoa,
kuinka kavfön tämä ajanjakso tulee
kestämään.
^ Yksi tulos siitä, ettei porvarist(y
ole kyennyt kukistamaan meitä, on
kutsu Genuan kansainväliseen kon­gressiin.
Siitä pitäisi tulla suurin
kaikista tähän asti pidetyistä kan­sainvälisistä
kongresseista. 55 val­tiota
tulee ottamaan siihen osaa.
Epäilen vahvasti, että me tulisimme
siellä kohtaamaan montakaan ys­tävää.
Sopii kysyä, pnko mitään
järkeä siinä, että otamme tähän
kongressiin osaa. Mutta Venäjän
työväenluokka on suorittanut monia
ihmeitä — suurin kaikista ihmeistä,
että työväenvaltio, joka on kaikil­ta
puoliltaan vihoUisvaltioiden ym­päröimä,
voi pitää itsensä pystys­sä
neljä vuotta, ja että nämä por­varilliset
valtiot katsovat asiak­seen
kutsua Venäjän kansainväli­seen
konferenssiin. Tenips-iehti
kirjoittaa, että neuvostohallitus oli­si
aina vakuuttanut, ettei se tulisi
kolaan istumaan porvarillisten hal­litusten
kanssa saman neuvottelu­pöydän
ympärillä, mutta kuitenkin
katsonut parhaaksi neuvotella län-sivaltain
kanssa. Tämä on miele­töntä.
Aloimme kansainvälisen po­litiikkamme
sillä, että me vasten
tahtoamme ja hampaitakiristäen me­nimme
Brest-LitovsMin, missä is­tuimme
saman pöydän ääressä krei­vi
Czernin ja muiden porvarillisten
edustajain kanssa.
Juuri Ranskan porvaristo sai ai­kaan,
että Neuvosto-Venäjä ympä-röittiin
piikkilanka-aidalla, ja kui­tenkin
oli ensi sijassa kapitalisti­nen
Ranska se, joka Briandin per­soonassa
selitti suostuvansa siihen,
että Venäjä kutsuttaisiin kansain­väliseen
konferenssiin- ilman ehto­ja.
On totta, että Briand, jota
Ranskan porvaristo ei enää tukenut,
on vetäytynyt syrjään, ja että Poin-care,
Ranskan imperialismin edus­taja,
on astunut hänen tilalleen.
Mutta Poincarekin on selittänyt, et­tä
on välttämätöntä ennemmin tai
myöhemmin ryhtyä suhteisiin Neu­vosto-
Venäjän kanssa ja tunnustaa
se. On tietysti paljon mahdollista,
etteivät voittajavaltiot pääse yksi­mielisyyteen
Venäjälle määrättä­vistä
ehdoista. Mutta tässäkään ta­pauksessa
emme me tule mit^n me­nettämään
sillä että käymme neu­votteluja.
Näitä emme käy inter-nationalisen
konferenssin vaan yk­sityisten
valtioryhmäin k a n s s a.
Voimme jo huomata, että joukko
lähimpiä valtioita on joutunut kuo-huksiin
sen johdosta, että meitä
odottaisi kansainvälisen tunnustami­sen
mahdollisuus. Sillä sinä päivä­nä,
jolloin meidät tunnustetaan,
surkaatuvat palvelukset, joita Puo­la
Rumania ovat suorittaneet meitä
vastaan, pienimpään mahdolliseen
arvoonsa. Ja nyt, kun Neuvosto-
Venäjän tunnustaminen käy lä­hemmäksi,/
kiirehtivät vannoiituneet
vihollisemme antamaan heille viime
iskun.
Ensi keväänä sattuu todennäköi­sesti
toiselta puolen Neuvosto-Ve­näjän
tunnustaminen, toiselta puo-luen
uusi sotilaallinen hyökkäys
Neuvosto-Venäjää vastaan. Mei­dän
on oltava varuillamme, ettem­me
tulisi missään suhteessa ylläte­tyksi.
Meillä on"oltava käytössäm­me
punainen armeija, joka tällä
haavaa on aseistetun nuorison liit­to.
On mitä suurimmaksi eduksi
punaiselle armeijalle, että niioriso
on kansan vallankumouksellisin ja
tietoisin osa. Meidän on tätä ar­meijaa
opetettava ja kolutettava
kaikkine käytössämme olevine kei-noinemme.
Nuorisoliittojen tär-liiHiuiiiiiiiiifiSEiiiiiiiUHinunMiiiiiiiiiiiiiHinHiiiinHniiiiiiiniiii
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
s Postissa 15c kaikilla summilta. Sähkösanomalla |3,50 kahäta
5 Kysykää erikoiskursia suurille summille.
|BOX69, ^'^-'^"^ Sudbmy,(ul
= Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill 177 n •
s fair Ave. ' BtHe.*
iiiiiiiiiiiiiiiiiriiiiiiiiiiiiniiiHiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiHiii^
keimpänä tehtävänä on nuorien to­verien
valmistaminen, punaisen ar­meijan
varalta. — , •
Trotskin puheen jälkeen hyväksyi
nuorisokonferenssi päätöslauselman,
jossa hyväksyttiin neuvostovallan
politiikka ja kehoitettiin työläisnuo­risoa
olemaan punaisen armeijan
pääaineksena. : «
talisiiuosif^lyf
Vakavassa ranskalaisessa töveri-lehdessä
L a Vie Cnvriere kosketel­laan
neuvostohallituksen ^aämaa
kutsua Genuan konferenssiin. Leh­ti
huomauttaa, että kerran ennenkin
on olljjt puhetta neuvostohallituksen
saapumisesta yhteisiin neuvottelui­hin;
sillä kertaa Prinssinsaarille.
Tämän uuden kutsun syitä selostaa
lehti seuraavaan tapaan:
Gorkin lordmajorin/murhaajan ja
entisen työnritarin, Briandin, anta­ma
kutsu leninille saapua diplo­maattisen
neuvottelupöydän ääreen
yhdessä hänen kanssaan harki^k-seen
Europan uudelleen elvyttämis­tä
ei johdu äkkinäisestä myötätun­non
puuskasta.
Mutta hurjasta vihasta eii ola ra­vinnoksi,
vallankumousvihasta ei ole
kapitalistisen järjestelmän elvyttä-'
jaksi, ja niin on tämä pakotettu
toteamaan että tankeista, kuularuis-kuista,
tukahduskaasuista, saarros­ta
huolimatta ei.Venäjän vallanku­mousta
ole voitu iskeä maahan.
Vihasta ei ole kantajansa enempää
kuin sen uhrienkaan ylläpitäjäksi.
Täytyy tulla päivän, jolloin suhteet
ovat solmittavat. Olemme ajankoh­dassa,
jolloin kaikkinaisten suhtei­den,
niin kaupallisten kuin muiden­kin,
solmiamista ei enää voida vit-kijf
taa. / «
Kutsu Prinssinsaarille annettiin
kahden vastavallankumouksellisen
yleishyökkäyksen väliaikana, jolloin
Koltshak oli kadonnut näyttämöltä
ja Denikin värväili joukkojaan; het­kellä,
jolloin Puolan armeija. Rans­kan
hampaisiin asti aseistamana,
peräytyi Varsovaa kohti, uhattuaan
vastikään Pietaria; Prinssinsäaret
olivat diplomaattisten näyttämölait-teiden
takana viritetty ansa, kiris­tysyritys,
ehkäpä murhahankekin
Venäjää ja sen valtuutettuja vas­taan,'
Kansainvälisten palkkapyöve-lien
kopla asettui tällöin väijyksiin,
Genua on taloudellinen sadin. Se
on, afääriihmisten virittämä loukko,
Koltshakkilaiset, denikinläiset, vran-gelilaiset
kalvaiikalistajat on kalis­tettu
näkymättömiin, . Nyt on te-ollisuuskenraalien
vuoro. Nälkiin­tynyt
Venäjä mene tiedä olisi ky­vytön
puolustamaan heitä vastaan.
On vaihdettu keinoja.
Lehti huomauttaa sitten, että tuu­li
on koko joukon kääntynyt, kun
länsimainen taantumus kutsuu neu-votteluihinsa
N e u v o s t o-Venäjän
edustajia, joita se tähän asti on ni­mittänyt
verisiksi raakalaisiksi, mur­hapolttajiksi,
haisten yhteiskuhnal-listuirtajiksi,
ylipään^ kuvannut pa­hantekijöiksi,
joilla aina on puukko
hampaissa.
Mitä siis merkitsee tämä näyttä-mölaitteiden
muutos? kysyy lehti.
Mistä johtua tämä. vihan nykyinen
kehitysjalcso? ,,
Kaikkien meidän häpeäksemme ei
Leninin (taikka muiden neuvosto­vallan
edustajain)^ läsnäolo Genu-assa
ole seuraus kapitalistivaltioiden
sisällä tapahtuneesta vallankumouk­sellisesta
puristuksesta Venäjän val­lankumouksen
tunnustamisen hyväk^
si. Genua ei ole työläisten voitto.
Jos tämä konferenssi 'todella pide­tään,
merkitsee se köeflutta koht»a
vallankumouksen ja vastavallanku­mouksen
välisessä taistelussa, yas-taivällankamöus
on hengästynyt; yal-lankumous
niinikään. Ehkäpä mer­kitsee
se tilapäistä aseiden laske­mista.
Venäjä uhraa kerta kaikkiaan
suuret käuppämarkkinansä ja sano­mattomat,
käyttämättömät " rikkau­tensa
Venäjän kansan asteettaisen
uupumisen, seitsemän vuotta kestä­neen
sotatilan ja saarron takia,'joka
on kohottanut sen ympärille maurin,
joka on kieltämättä ollut murhaa-vampi
kuin murhaavinkaan sotilaal­linen
yleishyökkäys. Uhraa suuret
markkinansa teollisuutenBa rappi­on,
työvälineiden ptmtteen, tava-raniukkuuden
ja nälkätilant«„,
kia, jotka kaikki johtuvat
syystä, ja. joista pääasialljä?^
vastuussa ovat palkkamain
kapitalistiset hallitukset, i2>
olleet _mukana san.assa
Venajan elvyttäminen ehkä
taa Englannin teollisuuden la»^
lastaan.. Se ehkä tekee SakJT
ollisuudelle mahdolliseksi
liittoutuneille pakkoveronsa. ?
nin kutsuminen Genuaan vastaa
kottava taloudellinen hätätila V
roppalainen kapitalismi ei voi loj]
pumattomiin olla ottamatta hhL
maanosansa kolmannesta vaarantj.
matta muutenkin sekasortoista ti"
•lannettaan, jouduttamatta romaMos!
taan, avaamatta portteja vallanh.
moukselle. — TKT.
S. S. JÄRJESTÖN ORGINISEE.
RAAJAN A. HAUTAMÄEN
MATKAOHJELMA LÄNNEN
MAAKUNNISSA:
Helmikuulla.
Red Deer'in alue IG—27 p. , :
Maaliskuulla.
Thorhild 1, 2 ja 3 p.
Warspite 4, 5 ja 6 p. ^
Radway Centre 7 ja 8 p.
Lake Cateau 10, 11 ja 12 p.
Coteäu Hill 13, 14 ja 15 p.
Nummola 17, 18 ja 19 p.
New Finland 21, 22 ja 23 p.
Freedale 25 ja 26 p.
! Ohjelmaa jatketaan myöhemmiD,
Osastojen on ilmoitettava tilai­suuksista
mahdollisimman hj-vin ja
paikkakunnilla missä ei ole osastoi
tai on toiminta lamaannuksissa, pyj-lämme
tovereita ottamaan ylläase-letut
päivät huomioon, järjestäen ji
ilmoittaen tilaisuudet, siten auttaea
matkan onnistumista.
Puhetilaisuuksien yhteydessä tu­lee
• antaa tilaisuus keskusteluun pa­heen
johdosta ja organiseeraajas
tehdä asianmukaisia selityksiä.
Organiseraajan on neuvoteltava
osastojen v\ agitatsionikomiteain ja
johtokuntien kanssa toiminnan jär­jestämiseen
nähden yleensä. SieE
missä ei ole osastoja tulee neuvo­tella
paikkakunnan tietoisempien ja
toimintakykyisempien toverien kan^
sa koettaen saada osaston pystyyif
tai ainakin saada agitatsionikomitea,
joka alkaa yhteistoimintaan keskus­viraston
kanssa ja työskentelee toi­minnan
laajentamiseksi.
Organiseeraajalla on myöskin ny*
kyaikaista työväenkirjallisuutta myy­tävänä,
ja välittää hän lehtien tila­uksia,
joista prosentti lankeaa jär­jestölle.
Toverillisesti,
S. S. Järj. t.p. komitea.
. K:tta A. T. Hill, sihteen.
JÄRJESTÖN EDUSTAJAT
tulevat palausmatkoillaan
mään edustamainsa alueiden «*•
toissa selostamassa järjestömme J»;
puolueen edustajakokouksien msf
ja päätöksiä.
Matkat o^ järjestetty
seuraavasti:
toT. Jack Lund
(Pohjois-Ontariossa):
- Helmikuulla:.'"
Cobajt 26 p.
Kirkland Lake 27 p.
Timmins 28 p.
Maaliskuulla:
Timmins 1 P-So.
Porcupine 2 p.
Bosegrove 3 p.
Tov. J. J»"^'
(Keski-Ontoriossa) r
Helmikuulla:
Wanup 27 p.
Levack 28 p.
Maaliskuulla:
Long Lake 1 ja 2 P.
TVaters Township 3 p.
North Star 4 p.
Mond' 5 p.
BeaTOr Lake 6 p.
Ver^illion ^ ^'
White Fish 8 p.
(Pori; Arthurin ynipari-^ton a
ntlmikunlla:
Schreiber 25 p.
Nepi^on 26 p-^
Nort& Branch 2^ P-