Vapaus, June 30, 1926

              / ^ -f- i
r';'S"'r
l i
mm
t KQMHBMSIIM^ HDORBOMnO JA lWmSSmm |
Nuoret fyoläisety liitfy-kääicomnipnfstl^
ii
nuorisoliittoon
: 'Canadan Icommnnistinen nnorisoliit-
• t o alottaa. Icolita -viidennen' toiminta^
vDDtensa 'tämän maan työläisnuori­son
kesknndessa. , Neljä, -vuotta sit-
; ten perustettiin pieniä rrhniiä^ Ne
kamppaiKvafe eteenpäin jkunkandes-r
>- ta koidcaateen,: niin että Scommnilis-iisella
nuorisoliitolla Jo. tallä ker­taa
on 5& - osastoa, sirotettuna y l i
koko Canadan; Atlannin rannalta
Tyyneenmereen saakka, kaikissa eri
teollisuuksissa, farmeiUail met^käm-pillä,
v : kalastusseudmlla, -kaivostyö­läisten
j a opiskelevan nuorison kes-
: Icnudessa, sanaBa sanottuna kaikki­alla,
niissä ikinä vain on työläis­nuorisoa.
Nuorten kommunistien järjestö
jon siis ulottuttanut vaikutusvaltansa
yli maan. Nuorisoliiton alaisena
toimivat Canadan järjestönuoret,
jotka jcohdakkoin alkavat julkaise­maan
omaa lehteä.: Itsellään kom­munistisella
nuorisoliitolla on jo:
kahden vuoden ajan ollut oma lehti,
Young TVorker, jonka' kautta liitto
vetäav puoleensa melko laajan l u k i ­jakunnan
huomion. Todellinen 4y3-
L läisnuorison lehdistö on kehityksen
alaisena.
i ; ; Kommunistinen nuorisoliitto on
Canadassa ainoa työläisnuorison jär-jestöii^
mikä pyridi järjestämään nuo­ret
työläiset aktiiviseen toimintaan
ammattiyhdistyksissä, samaten mili­tarismia
; vastustavaan 'taisteluun : ja
-^vastustamaan kapitalististen koulu­jen
opettamaa, työväenluokan t o i -
mintaa :-y8Stustavaa propagandaa.
Canadan .kommunistineii nnorisoliit-
; to on ; osana koko maailmaa käsit-^
'iävästä^ > .vaUankumouks^ työ­läisnuorison
valtavasta liikkeestä^
Konununistise^a nuorisokansainvä-
;lisestä.: Canadalainen ^ nuoriso t u ­lee
yhä enemmän ja enemmän tun­temaan
- Canadan ' kommunistisen
nuorisoliiton: vaikutuksen.Se joh­taa
nuori:en kaivostyöläisten taiste­lua
Nova Scotiassa, samaten nuor­ten
neutomatyöläisten taisteluita
Montrealissa j a Torontossa, j a tais­telulta
kaikilla ammatti- sekä teol­lisuusaloilla^
missä ^ain nuoria työ­läisiä
työs&eiitelee.
Canadan, nuorten työläisten täy­tyy
järjesty •kommunistiseen nuo^
risoliittoon, ryhtyä tukemaan Young
T/orkeria, taistella omain kuin myös
järjestönsä, etujen puolesta.
Työläisten lasten tulee järjestyä
•järjestönuorten jäijestöön, kannat­taa,
omaa le'iteään, Young .Pionee­ria:
J9,jdtjottaa siihen
- Liittykää kommunistiseen nuori-^
soliittoon. 'Tilatkaa Young Worker.'
saavat nuoret bei|kflöt,iot]ca; ovat
tuomitut ^15 vuodekffl pakkotyöhön^
työalcennellä rangaistusaikanaan yh­dessä
tavallisten rOcolIisten kanssa.
>Kaikki avustustoiminta on kiel­letty.
Punainen apu on Melkein
laittomassa asemassa. V Nuoria työ­läisiä
on karkotettu ^autioihin Egean-meren
saariin. ' • •
Toverit! Kohottakaa äänenne dik­taattori
Pangaloksen rikollisia te­koja
vastaan.* Zankoff. kukistui Bul­garian
j a kansainvälisen: köyhälistön
yhteisrintaman ' avulla. Tunkekaa
meidän - maamme - työläisjoukJcoja
Pangaloksen tyrartniyden j a verival-lan
suistamisessa
Kreikan kommunisti­nuoret
vetoavat koko
maailman työläis­nuorisoon
Kreikan kommunistinen nuoriso-
^ liitto on julkaissut maailman työ-
" läisnuorisoUe ' vetoomuksen, jossa
, , ^ m . sanotaan:
Toverit!
Verinen terrori' riehuu ihaassam-ine.
Diktaattori Pangalos, joka
koettaa -vaimentaa jokaisen nuorten
' työläisten vastalauseen, heidän riis-
; t o a a n - . v a s t a a n , joka koettaa estää
nuorten taistelun leivistä, on ryh­tynyt
julmiin vainoihin. Kurjuus
maamme nuorten keskuudessa on
ennenkuulumaton, 6—7 -vuotiaasta
; : 'alkaen he . työskentelevät 10—15
tuntia 4—15 drakman päiväpalkas­ta.
Nälkä ja tuherkuloost hävittä­vät
nuoria työläisiä.; Senlisäksi val­tio;
joka on pääoman uskollinen l a -
: : keija. Vangitsee nuoria työläisiä, ta-ii
:: lonpoikia j a älymystöä; joukottain
ja syynä tähän on se, että he ovat
työskennelleet ammattiliitoissa tai
V kommunistiseen nuoriso-
Uittoon.
I i^uoret toverit, jotka ovat van­gitut,
ovat joutuneet säälimättömän
; kidutuksen alaisiksi, jota harjote-taan
heitä pelottaakseen ja sikst,
että he tunnustaisivat asioita, jolla
perusteella heidät saataisiin rikolli­sen
asemaan.
Ateenassa lyötiin toveri Ztkasta,
17-vuotista suutarinoppilasta, kas­voihin
: ja muihinkin ruumiinosiin;
hänen otsalleen painettiin revolveri
, tarkotuksella pakottaa hänen puhu-mcan.
AVhalosta, 19-vuotiasta y l i -
, oppilasta ja valtionpalvelijaa, kidu­tettiin
siihen saakka, että hän meni
tiedottomaksi. 16-vuotiasta sano-i
malehtityöntekijä Sklavenaa ja yli-
^ oppilas Ipsilantia, 15-vuotista työ­läistä
Papadatoeta, ylioppilas Kons-tantinidestä,
16-vuotista koululaista
lliad:sta, kirjanpainajaa Zarbinista
• ja useita muita on julmasti pahoin­pidelty.
He ovat vankeudessa ja
-Jne emme tiedä, mitä heille on ta­pahtunut.
Koko Kreikassa, Saloni-
^ kissa, Larissassa, Patrasissa, Piroe-nuksessa,
Thrakiassa on tapahtunut
tekoja, joille vetävät vertoja aino-
'> astaan keskiajan teot. Vankiloissa
Skandinaavian nuoriso-valtuuskunta
Mos­kovassa
Saavuttuaan Moskovaan vieraili
Skandinaavian nuorisovaltuu£tonta
heti : kommunistisen nuoriitbliiton
keskuskomitean sihteerin luona,
missä tutustuivat Neuvostoliiton
työväennuorison oikeudelliseen ja
taloudelliseen asemaan. Valtuus­kunnan
puheenjohtaja - sos.^^^em.
Hagman kiitti suurenmoisesta vas­taanotosta
sekä siitä, että se on
saanut esteittä tutkia olosuhteita
maassa. Valtuuskunta on myös jp
-vieraillut Moskovan tehtaissa^ missä
ovat innolla vaihtaneet nuorten työ-
Iäisten - kanssa ajatuksia .olosuhteis­ta
Neuvostoliitossa^ j a Skandinaavi-assa.
Valtuuskunta lausui suuren
tyydytyksensä 6-tuhnin: työajan so-velluttamisen
johdosta maorille, kak­siviikkoisten
lomien, tehdas- j a työ-koulujärjestelmän
ja yhteiskunnalli­sen
vakuutuksen johdosta. Valtuus­kunta
jatkaa piakkoin edelleen mat­kaansa.
•
: Italialainen nuorisovaltuuskunta
stulee myös piakkoin' saapumaan
Neuvostoliittoon. Siinä tulee ole­maan-
edustettuna kaikki työ-väen-liikkeen
eri vivahdukset, vieläpä ka­tolilaiset
r j a puolueettomatkin..
Raittiusts^ä Neuvosto­liitossa
^NnomolilttelajneB ei
Neuvostoliiton kommunistisen nuo­risoliiton
keskuskomitea on anta­nut
julistuksen, jossa se kehottaa
kalkkia liiton elimiä j a jäseniä tais­teluun
juopottelua j a hulikaanimai-sutttta
vastaan.
Taistelua ; kehotetaan käymään
seuraavin tunnuksin: ' -
1. Nuorisoliittolainen on juop­pouden
vihollinen. Nuorisoliittolai­nen
ei saada juoda.
: 2. Jnopotteln huonontaa aineel­lista
toimeentuloa j a alentaa valis­tustasoa.
3. Juoppouden lähin seuraaja dn
huliganismi.
4. Juopottelu johtaa kavalluksiin
j a työstä poissaoloihin; juopottelu
lamaan^iuttaa yhteiskunnallista teol­lisuutta.
5. Juopottelu rapeuttaa nuorison
t^eyden^ /
- 6. Jnoppttelu on jäänyt meille
perinnöksi tsaarin ajoilta.
7. Juopottelu ei sovi kommunis­tille,
. nuorisoliittolaiselle j a uudelle
ihmiselle.
Tumma—tumman
Tumma on \pinen -virta,
mi vaipuu kohten merta, tumma.
Tumma ^on; rintani kaipuu,
mi polttavi verta, tumma.
Tumma on nuoren lempeni tytti,^
tuo armas Japsi. ' ' - -
Tumman lemmen -hän rintakni sytti,
kaunehin säihkyhapsi, tumman... i
Kaarlo K . '
KOMMUNISTI
K i r j . Henry Tammi
Se on hän, joka työnsä ja voimansa
antaa
työväenluokan vapautustyölle.
Se ön hän, joka tiedon soihtua
'kantaa
ja luo valkeutta tietämättömyyden
yölle.
Se bh hän, jonka sielus' ei pelkoa
näy
joka kärsii vankilan tuskat.
Se on hän, joka kansalle oikeutta
-vaatien käy, - S
ja jota kammo-vi peikot mustat.--
Se on hän, jota julminkin tyfanni
pelkää
kuin pääsky pieni «kotkaa.
Se on :hän, jonka he eivät elävän
siedä
ja c kaikki voimansa häntä ^vastaa1v
he ohjaa. -
Se on hän mi johtaa kansojen
•nousun
hän ei kuoleman pelkoa siedä. :
Se oh: hän,, jok'ei pelkää tyrannein
vihaa.
Se on hän, jonka elämä puhuu .
kärsimysten kieltä. ^
NAISTEN OSASTO
iyöläis<^ ja talonpoikais-näinen
Neuvostotasa­valtojen
liitossa
Oli aivan luonnollista, että heti
lokakuun; i vallankumouksen jälkeen
oli ryhdyttävä perinpohjaisiin uu­distuksiin
kaikilla yhteiskunnallisil­la
j a taloudellisilla elämän aloilla.
Ja yhtenä - tärkeänä käytännöllisenä
kysymyksenä o l i työläis- ja talonpoi-:
jkaishallituksella naisen aseman pa­rantaminen
taloudellisesti ja. yhteis­kunnallisesti.
'Tsaarin ukanahan,
työläis^ j a talonpoikaisnaiset elivät
"^^ydellisesti henkisessä j a t^loVidelli-sessa:
orjuudessa. Lokakuun suuri
vallankumous murskasi kaikki nais­ta
häpäisevät lait* j a säädökset. Nyt
tuli laatia tilalle uusia' taloudellisia
ja oikeudellisia suhteita määritte­leviä
lakeja, jotka täydellisesti nai­sille
takaavat samat oikeudet j a va­paudet
kuin miehillekin. Mutta sel­vää
onv että ^ihän lakien uudistuk­set
ja muut vapauttavat määräykr.
set merkitse mitään, ellei niitä ryh­dytä
kaikilla keinoilla toteuttamaan
elämässä. On aivan kädestä pitäen
ryhdytty ohjaamaan työläis- j a ta-lonpoikaisnaisia
uuden vapaan ja
itsenäisen elämän tielle. Heitä on
-vedetty mukaan m.an. niin, että eri­koisia
laitoksia ja järjestöjä ryh­dyttiin
perustamaan, joidepka yhte­nä
tarkotuksena oli >saada -vuositu­hansia
orjuudessa elänyt työläi&- ja
talonpoikaisnainen vedetyksi mu­kaan
uuteen yhteiskunnalliseen ja
talou^delliseen elämään s.o. sosialis­tisen
yhteiskunnan rakennustyöhön.
Mutta Neuvostotasavaltojen liitto
on suurimmaksi osaksi maanviljelys-maa,
noin 80 pros. koko maan väes­töstä
työskentelee maataloudessa.
Senpätähden juuri suuri osa naisis­ta
on pakotettu kotitaloudessa työs­kentelemään.
Ja siitä myöskin seu­raa,
että he ovat kaikkein vaike­ammin
herätettävissä orjuuden
unestaan uuteen vapaaseen elämään
ja toimintaan. Sillä tsaarin porva­rillinen
hallitus oli tehnyt kaikkensa
pitääkseen työläis- ja talon poikais-naisen
jatkuvasti pimeydessä ja vai­keassa
orjanasemassa. Sen vallan
aikuiset lait eivät missään muodos­sa
tukeneet eivätkä puolustaneet
köyhälistönaisia, niiden oikeuksia ja
vapauksia. Päinvastoin. Sillä por­varillisen
lainkin mukaan oli työ­läis^
j a talonpoikaisnainen tuomittu
elinikuiseen taloudelliseen ja -ySal-tiolliseen
orjuuteen, mutta Iisaksi
vielä kotiorjuuteenkin. Nainen o l i ,
aineellisesti. j a . henkbesti riippuvai­nen
elättäjästään, tai toisin sanoen,
miehestään, joka kohtelikin häntä
aina sen mukaan, tai aivan samalla
tavalla kuin tehtaan pomo tai t i ­lanherra
ollessaan työssä. Jos teh­taan
pomo tai tilanherra ruoski-tiitti
miestä, niin mies kotiin tultu­aan
kohdisti: vihansa j a .suuttumuk­sensa
vaimoaan kohtaan, pieksäen
ja hakaten häntä aivan kuin syy
olisi ollut vaimoparassa.
- N y t Neuvostovalta on asettanut
yhdeksi ^rkeimmäksi ; tehtäväksi
työssä naisten keskuudessa, sen,
että heidät saadaan käsittämään,
että heidän taloudellinen riiston-alaisuutensa
j a yhteiskunnallinen
sorronalaisuutensa sekä vanha t u -
kahduttav^fkotiorjuudessa Parai­nen
on vallankumouksessa poistet­tu.
Tämä on työläis- ja talonpoi-kaisnaisille
sel-viävä erikoisesti sen
kautta, että heille käytännössä
esim. äitiys- ja lastenhuoltokysy-mys
on riittävällä tavalla ratkaistu.
Sillä kaikkina aikoina ja alastoman
räikeästi kaikenlaisissa porvarillisis­sa
yhteiskunnissa on porvaristo a i ­na
työläis- ja talonpoikaisnaisia äi­teinä
halventanut ja orluuttanut.
ja edelleenkin tapahtuu kapitalisti­sissa
maissa.
Mutta työläisten ja talonpoikain
hallitus on esim. juuri äitiyden ja
lastensuojeluksen toteuttanut niin,
että on järjestetty järjestöjä ja
laitoksia, joidenka nimenomaisena'
tarkotuksena on turvata äitejä ja
lapsia, kuin myöskin näiden järjes­töjen
avulla auttaa työläis- ja ta-lonpoikaisnaisia
käsittämään omia
•oikeuksiaan ja vapauksiaan. Näit>-
ten järjestöjen taholta on tehty ja
edelleenkin tehdään voimakasta va­listus-
ja kasvatustyötä kotitalou­dessa
työskentele-vien naisten kes­kuudessa.
Erityisesti selitetään
heille kommunistista käsitystä äitiy­destä
ja lapsen omistamisesta. Uu­den
sosialistisen maailmankatsomuk­sen
mukaan j a työläisten ja talon­poikain
hallituksen mukaisesti lapsi
kuuluu yhtä paljon valtiolle kuin
äidillekin. Tämän periaatteen mu­kaan
nim. Neuvostovallan lastenko­deissa
lapset saavat jo•vyntfjfiSs'
tään asti kunnollista 1^
Iceata kasvatusta, että heistä tulisi
kunnollisia j a kelvollisia työläis- ja
talonpoikaisvkltion kansalaisia. Sen-tähdCT
onkin tärkeätä'saada naiset
näistä kytymyksistä tietoialksL J a
parhain yalistns j a selityskeino on
«e, että valtion, yhteiskunnan ' t a ­holta
pidetään heistä äitiyden a i ­kana
j a heidän - lapsiaan' parem­paa
huoltft kuin he yksuonä j a 'ävio-miehensä
turvissa kykenisik^n lap^
silleen antamaan. Hntta. porvaris­ton
jättämä' perintö — porvarilli-neh
käätys: lapsen omistuksesta ja
lapsen 'iacvattami^ ei' ole
helposti 'murrettavissa työläis- ja
talonpoikäisnaisen ke^fkuudessa.
Vuositahairtiset yhteiskunnallisen
orjuuden ja- uskonnolliset kaMeet,
rjotka. Venäjällä olivat 'naisen pai­naneet
; henkiseen j a taloudelliseen
orjuuteen ja tietämättömyyteen,
murtuvat: sosialistisen rakennustyön
kasvaessa ja sen mukana yleisen
tietoisuuden kohoamisen ohella.
. Nyt jo on Neu-vostovallassa' nai­sen
taloudellinen j a oikeudellinen
asema itnrvattu. Hän lapsensa kans­sa
ei ole missään suhteessa riippu­vainen
perhesuhteista -valtion tai
yhteiskunnan edessä. Ei tule ky-symy'kseenkään,
onko lapsi .synty­n
y t " l a i l l i s e s s a " täi "laittomassa"
avioliitossa,: ja onko, tai eikö ole
joku mies omistanu^ omakseen tai
"tunnustanut" olevansa lapsen oi­kea
isä ;j.n.e., kuten kaikkialla k a ­pitalistisessa
maailmassa -vielä tänä
päivänä porvarillinen laki Vjä mo­raali
pitää siitä tarJdcaa luetteloa,
onko lapsi "laillinen" v a i . "laiton".
Neuvostovalloissa on jokaisella syn­tyneellä:
; %misolennolla V samat ' oi-^
keudet, syntyivätpä he sitten, " l a i l ­lisesti"
tai '.'laittomasti". Yleensä
Neuvostovalloissa ei enään tunneta-kaan
.eikä käytetäkään sellaista
naista häpäisevää sanontaa,- että
hänellä on "laillinen" tai "laiton"
taika "isätön" lapsi.
.äitejä j a lapsia huoltava ; valtio-järjestö
on kautta koko laajan
maan perustanut ja järjestänyt suu­ret
määrät sellaisia ^laitoksia,'joissa
äidit j a lapset saavat huoltoa^ Näi­hin
voi nainen mennä jo kahta
•kuukautta ennen, synnytystä lepää­mään
j a hoitamaan itseään, ^jotta
olisi kykene-vä synnyttämään uuden
ihmislapsen- maailmaan. Samoin jäl­keen
synnjrtyksen \)n hänellä tilai­suus'.
oHa lapsen kanssa tällaisessa
laitoksessa niin kauan kun 'hän on
saanut palautettua terveytensä.
Hoitolasta vpoistuttuaan hän saa
kaikki; ne ohjeet, mitä äiti tarvitsee
lasta hoitaessaan. '
Jos,: nainen., on työskentelemässä
ulliopuolella: talouden, s'e on yhteis-
Icunnallisissa' tel^tävissä, voi hän
aivan Yapa^$ti;'ilinan äidin suruja
jav huolia' jättää > lapsensa lasten
päi-väkoteihin,: joissa ' on koultinte-tut
opettajat': ja - kasvattajat pitä­mässä
huolta lapsista! : < Erityisesti
on siellä, lasten lääkäritkin valvo­massa
terveyden hoitamisesta . •
Lokakuun vallankumous vapautti
työtätekevät naiset -vuosituhantises­ta
- orjuudesta; : 'Neuvostovalta ; on
työläis- j a talonpoikaisnaiseUe myös
osottanut ne. järjestöt ja laitokset,
joidenka avulla -ja "niitä hyväkseen
käyttämällä «voivat naiset olla mu-
^ ^ a uuden yhteiskunnan rakenta­jina.
Sellaisia järjestöjä ovat m.m.
ammattiliitot,; jotka : taikaavat sa­manarvoisen
>. -palkan,. tunti- y j n .
järjestelmän miehen rinnalla teol­lisuudessa
j a muussakin, työssä; työ^
suojeluksen, äitiyden- j a ~pikkulas-ten
suojeluksen; raha- j a , sairashoi-toavustukäen;-
lapsille. lastenseimet
j a lastenkodit; tehtaissa lasten ruo­kintapaikat;
yhteiskunnalliset ruo­kalat
j a yhteiskunnalliset ..pesulai-tokset
y.m. Vielä Haaksi työläis-ja
talonpoikäisnaisen tietoiseka j»'
valistuneeksi ; saartamiseksi kaikki
oppi- ja valistuslaitokset ovat va­paasti
käsitettävissä aina korkeam
piin oppilaitoksiin saakka..
Nyt , kahdeksan vuoden työn ja
toiminhan jälkeen: voidaankin nähdä
tälläkin alalla jösuureTunoisia t u ­loksia
kaikista niistä vaikeuksista
häolimatta mitä on ollut -voitotta
vana. %
ia metsästää HEsalistan!^ ra-vintoa^
rahaa. '
JVbkitniona^ asuntoina sillä on
vankHat j a veneeristen sairaalat;
tilai>äisinä halvat yömajat^ kansan-keittiöt^,
j a poliisiputkat; hätätilassa
heinälsäiot j a aitojen' alustatr^- :
-Niistä te tapaatte yhteiskunnan
kolinannen luokan.:
Se on^ kuten tarinan Prometeus,
sillä e i ole mitään määrättyä muo­toa-
Se. voi astua eteenne^varari­kon
tehi^eenä. liikemiehenä, epäon­nistuneena
taiteilijana, työpaikkansa
menettäneenä työläisenä, tai missä
muussa muodossa tahansa.
. Sen kantajoukon muodostavat
-vanhentuneet portot, jotka - eivät
enää saa .itseänsä kaupaksi, pienet
varkaat, joiden täytyy turvautua
kerjäämiseen elääksensä, yuosikym^
menien raadannassa tylsistyneet ja
työkykynsä ntenettäneet työläiset
j a henkiset j a ruumiiUiset invaliidit.
Se on kaikkien niiden luokka, jot­ka
ei-vät muiden luokkien jäseniksi
kelpaa.-' Jokainen sen joskus. kohtaa
j a .aina heittää se jälkeensä ilkeän
-vaikutuksen. Vaikka se asuukin
esikaupungeissa, tunkeutuu se jos­kus
yläluokan bulevaardeille j a kau­histuttaa
ulkomuodollaan j a hajul­laan
;,7intenigenssimme herkkähermoi-sia
jäseniä.''
Luonteeltaan- on se. epäyhteiskun-nallinen,.:
anarkistinen ja'epäjohdon­mukainen
luoldca.
'Ainoana omaisuutenansa sillä on
paljon^ sitä; vapautta, josta ei ole
pannuun eikä kattilaan pantavaksi.
'^llä on kesäisin vapaat maan­tiensä,
nuo runoilijoiden ylistämät/
mutta noilla maanteillä pistää kor­kea
kruunu heidät putkaan irtolai»
suudesta.
Sillä on- joukossaan teräviä ajat<
telijoita, mutta ei yhtään henkilöäi
jolla olisi tarmoa viedä nuo - aja­tukset
loogilliseen, lopputulokseen.
Sillä on jäseninään ete-viä persoo­nallisuuksia,
mfatta kaikille yhteis­tä
on, tarmon 'puute, joka estää
heitä käyttämästä lahjojaan mihin­kään
hyödylliseen.
Ainoina laitoksin'ä, joilla yhteisr
kunta sitä lähestyy, ovat vankilat,
köyhäintalot ja inhottavan tekopyhä
hjrväntekeväisyys; onko ihme, jos se
arvosteleekin koko yhteiskuntaa nii­den
mukaan ja on sitä kohtaan
epfiilfevä ja • vihamielinen.
Se ton, kuten Intian tsandala, i l ­makin,
jota se on- hengittänyt, on
saastutettuni. ; ' \
Sellainen on yhteiskunnan kol­mas'
luokka. Sellaisena sen tapaa
jokainen, joka uskaltaa sen keskuu­teen
laskeutua ja nähdä.
' Kaikkien heikkojen ja epäonnistu-neitten
luokka.
Kurja; mutta mielenkiintoinen
kuTJuudessaankin.
VMUDEN KDUmM
VOIDAAN TILATA SEURAAVIA KIRJOJA:
Alanteen Sanakirja, suomalais-englantilainen, tä/ä^
AAmmei^riKlmkTafnt TBSenno mTnjrldnviBäiean, l'isiaktkieireink e-rvtaormanrikknkao,,; kMi rtjj;; : WKn; tR, iZss.i ^Foesnt pr^^^^vT **0
XntoKSa^ppikida autoajureme j a korjaajille, k i t j . Y .
Bannndld^Kräisakoidnn laskuoppi j a ' t i ^ ••-«j»
Auringon: poika, kiihkeästi kiijotettn romaani, khrj. Jack Lonfinn'"* ' - " ^
^AaaJMH. lasten opettelukirja, ind. ~^u..JL...Z:.'^°^--'
Anrinkjo, Kuu i j a Tähdet Maailmankaikkeuden tarina Khj"*'!'""!' *^
Attila, historiallinen Tomaani, kirj. Dahn, sid. >.r;^^^ * -
Aavoina h a p o i l l a ; anellyttäva romaani, M r j . Jack Londoh7*5d!!!'.!;;** J " *
Bakteerit, Tietoaarre, kirj. Osc. Streng, ridl ..:.;.:..„..^..v......„_ *
ElpUisten olentojen lisääntyminen, Idrj. F . Kolpin Ra sid •50
Enj^anninkielen Alkeiskirja, kirj. Hanna! Anderdn', sid.
aeild^nromaani, Mrj. Jack LindoCiJd: \ ^
Sanakirja hyvä jopetteliddria; kirj!
Auringon Alla,^
hSnomalbinen
Halonen
•80
Englanninkielen Oppikirja j a Kienoppi, lori.'W."ÖSsänenrsia
Erämaa Ctttsnn, khrj. Jack London, sid.
Elsinoren Kapina,,seikkailuromaani, kirj. Jack London; /sid .*?
. ^ • ..1 f •• : ' • • • IJÄS Halikon Hakoniskat,, murrekertomukaia, kirj; Kallio, sid. .
Herra Byronin ammatti, kirj. Bernhud.Shaw, nid:^^..^^^^^ " ' -^
Hedelmien j a Marjanviljelys, kirj. B. .W. Heikel^ sid.
Humoristinen laulukirja, se -viimeinen painos - ........i;..i........,...„*."**"
240
Impe^alismi, agitaattorikuTsseilla pidetty esitelmä, nid.
Ihmisen Hezra, tarina synnistä, kirjAHaUCSaine, 2 osaa. sid"*'
Ihmisen Herra, taxina synnistä, k i r i . HaD Caine. 2 osaa, n i d . f 3
Hmdneta ei elä ainoastaan leivästä, kirj. K. fiissanen......... "* S
ilmojen halki, kertomus lennosta pohjoisnayalle,^ kirj. Amundseh,"äii i J;Q
Järjestelmäni Miehille, hyvä voimistelukirja^ kirj. J . Mueller
Kairosta Niilin latyoiUe, matkailijakertomus, kirj. Pekkala, nid .
Kadotnlnen Kansaa, kuvana London Itäpäästä, Idrj. Jack London "äd" i 'M Kemiöi M r j . Hanna Seikkn, md-,
sokeaa johtajaa, kirj. Arthur M^ Levis ............. '* *;2
».romaani efeniäatä, kirj. Jack London, sid. V2
_ Hanhenjalan Ravintola, kirj. Anatole Franze, s i d f »
Kpdin^iääkärikfrja, etevästi toupitett», sid r.... i^S
Kansakoulun karttakirja, toim. J<t>tuni. äd....*........^..
Kansakoulun kartasto, uusi, toinu A . R. Blomqvist j a E. E . Käiiä"" t S
Kommunfstinen Mamlesti. kirj. Karl Marx. md ,'2
KiTstinu&^on Alkuperä, tutkiebna k i r i . Karl Kautsky sid. '" ^
KUsndyklen Kuningas, seikkailuromaani Alaskasta, kirj. Jack Loiidön ijs
KipinSlennättimen toiminta, kuvitettu opas, IdrJ.Krigar ja Subkis
^ aid. .7.........*..;...;. • . . . . . . . — . . . . . . . . . . ; " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . „ . Bft
KiEjanpito-opas, tehn^ Juhana Toiviainen, nid. ...;......„. "ie
Kirjanpito; Icauppaopistoja varten, kirj. L Kovero {A
Kanojen hoito, kirj. Matti Järvi ,?
Kefttokirja, kirj. Mina Wan..sid r. 2 » M
Kultadmona, ann irda kkautta, hienoja rakkausseikkailuja, kirj. Jack LÖn"
Kolme Muskettisoturia, jännitysromaani, kirj. Alexander iönmäs
3 osaa, : nid. ..............................................;,.....v. ' l on
Kyläraittien kuningas, satakuntalainen kerfconius, rentoa raJ^uittä"
kirj. Kaarlo Halme, sid. » eö
Kristitty, romani, kirj. Hall Caine, sid. .............:.,.....„.,,........."."'.""""', j ' ^^
Laulu tulipunaisesta kukasta, kirj. Johannes Linnankoski, sid. i AQ
Lumikenttien lytär, seikkailuromaani Alaskasta, kirj. Jack London,
sid. . . i . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . i . . . . . . . . . . . . . 1 M
Luonnontieteiden voittokulku, Tietoaarre, kirj. Launhardt, sid. ' " " ISA
Luokkien sota, kirj. Jack London; nid...........;.....,.....»............. " A
Lyhyt terveysoppi naisille, kirj. t a i Pr..Hovitzi..........
Meren urhoja, meriiniesromaani, kirj. R^ Kipling, sid. . .... 75
HerfeusT, seikkaUuromaani, kirjT Jack London, dd. iJs©
Maallnranrakenne, käsittelee maaUmankaikkeutta,kurj. E. Becher,
MaiSin^ Eden, .re London, sid. 1.50
Maapallpnjkehityshistona, tietoaarre, kirj. Victor Madsen, nid... . .50
Maailmannike, netoaarre, kirj. Albrecht Wirth, sid. .59
Siistejä Huoneita
ja ruokaa saatavana.
Helmi .Lehto, ,
202 Cplborne St, Notre
Damen kulmassa, 460
West, Montreal P. Q.
L. Kunnas ja Alf. Oja
Ensiluokan 'naisten ja miesten
RA&TÄLlLilKE
Teemme omista ja teettäjän kan­kaista
kohtuullisilla hinnoiUa.
. Tyo ja sopivaisuus taataan "
Vanhat korjataan, puhdistetaan ja
silitetään huoI^Uisesti
187< South Algoma. St., Port Arthur.
''Kolmas luokka"
K i r j . Martti Rio
— Kuka teistä tuntee yhteiskun­nan
kolmannen luokan? .
Tunnustettuna tosiasianahan p i ­detään,
että ei yhteiskunnassa öle
muuta kuin.kaksi luokkaa: riistäjät
j a riistettävät — j a täytyyhän
myöntää, ettäv niin onkin, mutta
minä olen nähnsrt yhteiskunnan kol­mannen'luokan..
; 1 :
Se ei ole yhteiskunnan keskivai­heilla
keljuileva pikkuporvaristo; j a -
kaantuuhan sekin pääasiassa kah­teen
ryhmään r^pikkuriistäjiin ja, pik-kuriistettäviin.
eikä ' sellainen voi
muodostaa mitään yhteiskunnallista
luokkaa.
Mutta kolmas •• luokka on olemassa.
Aikana, jolloin kunnialliset ihmi­set
viruvat -vuoteissaan, kulkee yh­teiskunnan
kolmas luokka kadulla.
Parittelee hämärissä porttikäjrtä-vis-sä
j a värisee avoimissa- kellareissa.
Petoeläimenä' hiipii pimeillä liujHla
Robert Lindforsin SAUNA Avoinna: ^ lauantaisin 1—-12 yöllä.
Sunnuntai namusin puoli 4—-7.
R. LmiNPORS
Kirkland Lake, Ontario.
Maailman avaruus, tietoaarre, kirj. T a i J . Schreiner, sid. .SO
MurrosSSan Lauluja, runokirja, kirj. Aku Päiviö, sid* i.28
Naamioimiskoulu, hyvä näyttämöille, kirj. Juurioja, nid. ^ 75
Nuoren Naisen Terveys, lääketieteellinen kirja, kirj. Kristine
Skjerve, nid. . 1 AA'
Naisten Sukuelo. Mrj. Lääket. T : r i E . W. Wrestlind, rfd! i::::::::::::::: LM
NXTaÖ«.V-Ä« nus.t.e1to^, kuvitettu opas, khrj. E l l i Björksten» hid. ...
Naitito Ia Avioliitto, hyvä terveysopillinen khrja, kirj. Margaret
. SfiöjhMiä,. sfd. ..............i........... l.SO
NaalfiniuitU^oulu, opas maskeeraukseen n ä y t ^ kirj. S. Juuri-
_ oja, nia. . . .75
Napoleon HI vallankaappaus, kirj. Karl Marx, nid. .....
DELONGGHiUlP
CutageCii,Lti
Sudbury, Ont
Olemme avanneet autokumien kor­jausliikkeen
joten otamme nyt -vas^
taan kaikenlaista autokumien j a si­säkumien
korjausta. '
Tyydytti-vSisTys taataan.
WALFR. KUOPAN
SAUNA
pidetään avoinna joka lauantai kel­lo
1 päivällä, keUo 12 yöllä sekä
kello V 3 ^ 7 sunnnntfu-aannma.
WALPR. KUCMPPA
KirUand. Lake, Ont.
Pal^ajyö ja Pääoma, kurj. Karl Marx 2s
Pakkopt^ta, kuolemattomuutta tutkiva vankilaromaani,; kirj. Jack
_« » » I.7S
P»heen, :Yk8ityisomaisuuden ja Valtien Alkuperä; kirj. F. Engels, f
^ ^ n e n Vaara, kertomus nykyisesiä^ Venäjän maasta," nid!*'ZZ!!! '.TS Päjbism Notre Dame, romaani, H r j . Victor Hugo, nid. ... .71
Penikkatenti, kirj. Nikolai Lenin. nid. e v m u .
•ni i» m» ^ ' . Yt j . . . . . . . u » . . . . . . . . . . . . , , . . . . . . k . . . . . . . . . „ .op
Pieni, Tietosanakirja, sid._ .. 5.00
Pieni Mehiläiskirja, kirj. Mikko Hkka . . . ^ . . . j . ; .2S
Eikosromani TITashingtonista, kirj. E . S., nid. 18
Ranskan Kansalaissota, khrj. Karl Marx. nid; 35
Rakentaja Solnes, khrj. Henrik Ibsen ........... 1.25
Silkkilaiva, romani, kirj. Elenius; nid. Ti
Teisen Rjlosofian Juuret, kirj. Frietrich Engels, nid. .40
1 l^a, lasten .terveyshoitokhri^^ sid. ........ 1.25
lÄ^mani, tej.. kenraa^ sid 2.5*
1 Kielioppi, kirj. E. N . Setölä, dd. ... .^ .78 emalia j a Sosialismi, kirj.,K. W. SflverSerg, nft 30
Sata kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj. TtA Jules
,, comby, md. •."•..••.^......v.......;.;......;;:.^!.......................... i.oo
loo^Pi°f^i!?f?"^'J Tervey8oppi\ H r j . Max von Gruber, nid .75
Saarelaiskuvia,jr J9. II osa yhdessä, kirj. Emil Elenius, sid. 1.00
Sulonen järjettömyyden kaupunki, erittäini hieno rakkausromani,
kirj. E . Temple Thurston, sid 1.SO
Silmukorvan .nuori Epra, satakuntalainen; kertomus, rei rak­kautta,
kirj. Kaarlo Halme, sid. 1.25
Tarttuvista sukupuolitaudeista, kirj. Ta-i Pirilä, nid. .75 -
Telinevoimistelu I. kuvitettu, kirj. Väinö Laherma ...ZZZZL!..^. 1.00
H?*^tettu. kirj-. Väinö Laherma l.OP
Te^isuusunionismi Amerikassa, hyvä vihkonen. .C
Ift yyiank^ .mainio teos, kirj. Ernest Untermann, nid. .60
Tuhlaajapoika, romani, ku-j. HaU Caine. sid. 130
Työn Hi8tona,farj. TjumenoTv, s i d . ' . . . . . . .85
Työmiehen .Talousoppia, kirj. O. W. Kuusinen, nid. .".':.*..!... SO
Terrorismi j a Kommunismi, kirj. Leon Trotsky, nid. 50
Valaveljet,^ roinani Islannm asuttamisen ajoilta, kirj. G. Gunnar-
. son^ §id. 1.50
Voimisteluohjelmia J , kirj. Arvo Vartia^ iM, 1.00
Voimisteluohjehnia Di kirj. Arvo Vartia, nid. 1.00
Vaimo, jonkapminuHe annoit, romani elämästä, kirj. Hall Caine, sid. 2.50
Virallinen .Sulhaneui knrj. Jack London, sid. . . . . . . . .. ..... .75
V«mo jonkas minulle annoit, romani elämästärkirjV'H^^^^ nid. 1.75
Valkoinen Profetta, romani engl. siurtomaapoHtikasta, kirj. Hall
Caine,sid. .............;....,...„....;,...;........ ..„.......,.,.....,.,.... 2.50
Vaaliheimolaiset, valitut teokset. k r r i . J . W . von Goethe, nid............. 1.00 -
Villiruusu,-_rakkauOTomaani,khJ. sid. .75
Välskärin kertomuksia, knrj. Sakdrf TbpeUus 4.00
^ i n maailmalla, ^kauniä romani, kirj. Mabell Barnes Graundy. sid. 1.50
Yleisen Terveysopin Alkeet, kirj. Taav Laitinen, sid. 3.00
Ylos Helvetistä, kirj. Konrad Lehtimäki, n i d . ^ . : 1.75
Yleinen johdatus luonnontieteisiin. ^ tietoaarre. k i r j . Th. H. Huxley,
Ylläolevan lisäksi voi Vapauden konttorista tilata WATEBMANS
FOPNTAIN KYNIÄ, joiden hinnat pvat $2.76, $4.00, $6.00 ja $7.00.
Kirjekuoria,, kirjotuspaperia y.m. rihkamaa niinikään on saatavissa.
Tilaukset voi tehdä osotteella ,
VAPAUDEN KIRJAKAUPFA,
Box 69, SUDBORY, O N T .
imi
•;:s--:'r,::^'-^.',\r«':S^;Ä