Vapaus, June 5, 1926

              Federated l^ressin jäsen Laiiäntaana; kesäkuun 5 pmäj^at June 5,1926 Mem^er The Federated Firjraa
lao työvä^qpooloeen
B. C l jaoston konventsioinstiii
Qaebecin jaoston harjottama kommunistivaino
tuomittu — Lakoja olevia Engrlannin
kaivosmiehiä avustetaan^
ii
fOmaka kirjeenvaihtajalta)
Vicouver. — TOUJE<JC. 22 ja 23
'.aä pidettiin täällä Canadan työ-^
Lnpaolaeen B. C:n jaoston kon-srtäonU
saapuvilla oHen ,49 edus^
^ «ri osista maakuntaa, päa^
^ rannikolta. Konv^ntsionille
- ^ n kaikkiaan 69 «dustusvaltari^
feiaa, mutta 20 niiden omaajista
koijat saapunut täyttäinaän fidris-
'jijalehtäväansä.
l^£^etr*ta toimintakertomiik«e»la ^
sdrisi,' efctä puolueen jäsenmäärä
% kolaneen vuoden aikana jonkuhr
'Toran lisääntynyt, useampia en
äprjestöjen paikallisosastoja ollen
'at^yt puolueen yhteyteen. Eri-iiiapunkien
kunnallishallinnoissa on
piofaeella yhteensä 7 edustajaa ja
jnaakttnnan lainlaatijakunnassa . 1
fdastajä. Viimeisissä Canadan ylei-ässä
vaaleissa oli puolueella c.Van-eouwriasa
ja ympäristöllä täysi eh-ddcasmäärä,-
jotka saivat huomatta-
«n^inäärän ääniä. ' Yhtään niistä
ti kuitenkaan tullut -valittua.
Konventsionissa tehtiin: joukko
edistysmielisiä päätöksiä, hy väk^-
ffiäila useampia huomattavasta mer-
: falykaestä olevia päätöslauselmia. ;
: > Tyottom
'TySfctömyyden aiheutt^an kur-jnadön
lieventämiseksi hjrväksyttiin
päätöaiausälraa, jossa liittohallitus­ta
vaaditaan ryhtymään pikaisiin
toimenpiteisiin tySttomyysvakuutuk-
!sen aikaansaamiseksi sellaisilla pe-rasteilla,
että työläisevefväf joudu
dtä_rahastamaan.^. Sjanxalla-, päätet».
tiin esittää, että : Canadan työväen-:
puolue -ottaisi tämän koko maata^
käsittäväksi vaatimuksehjsj.;
<)ta osaa niihin imperialistisiin sotun,
joita tämä sopimus tulee aiheutta­maan.
.NormsaUsten lcaappa«aht«idea ' ai-
IcnanMami Canadan ja
Ne'uvMtoUiton välille
päätti konventsioni vaatia, että Ca­nadan
hallituksen ja ..pankkilaitosten
on poistettava se jjtaloudellinen pai­nostus,
jota-ne tähän asti ovat hax-jottianeet^)'
-siten vaikeuttaen kau­pankäyntiä,
näiden maiden välillä;
ja toimittava siten, että r voidaan
järjestää edulliset luottosuhteet, jo-iten
Neuvostoliitolle tulee mahdolli­suus
asettaa tilauksia Canadaan
suuremmassa määrässä ja :siten
osaltaan lieventää täällä vallitsevaa
laajaa työttömyyttä. '. ..
Kommunistien erottamisen; «uhteen
Tyoviienpuohieen Quebecin
• , .''.jaostoAta,;
päätti konventsioni, että se pahek­suu
.Quebecin jaoston menettelyä ja
kehottaa heitä harkitsemaan uudel­leen
tätä erottamispäätöstä, jotta
työläisten poliittinen yhteisrintama
voidaan säilyttää.
Brittiläisen valtakunnan eri mair
den • työväenpuolueiden yhteisen
neuvottelukokouksen laatimien ky­symysten
suhteen keskusteltiin
melko laajasti ja laadittiin .vas­taukset
näihin kysymyksiin.^
Lakossa olevien EnglaAuin Jcaivos-.
työläisten ' avnstamiseksfi
päätti; kohvdntäo^
lueen varoista $50.00 sekä velwtti
ammattineuvoston kanssa heti ryh­tymään
lisäavustuksen keräämiseen.
Midtiliinen kphventsioni
Konveritsiö huomattavana il^
meenä oli maltillisuus, verrattuna
edellisiin .kpnyentsioneihiri, joissa
puolueessa olevien [ eri. järjestöjen
opipisuunnät aina tavallisesti ptter
livat eri kysymyksistä melko nava^
kasti.^^^ ;
päätö^auselmat hyväksyttiin ilman
suurempaa sanasotaa.
Konventsionin ehkä vilkkain kes­kustelu
syntyi siitä, kun esitettiin
päätöslauselma, koskien kommunis-
. tien erottamista Quebecin jaostosta,
^päätöslauselmassa tuomitaan rauta-{saattoi ielposti huomata, että kon-
Ke- ja höyrylaivayhtföidenharjot-ly^tsionissä oli aineksia, joille que-taraa
siirtolaisuuskiihotus sekä vaa- becilaisten menettely' oli mieluinen,
ditaan siirtolaisuutta koskevien siiä- 'j„utta jieillä ei ollut kannatusta ei-döaten
muuttamista siten, että ke- j vätkä niin ollen kyenneet vastusta-täan
Canadan asukasta ei voida > maan päätöslauselman hyväksymis-
Vanhuudeneläkelaki—~
Liittohallituksen taholta ^suunnit­telun
. alaisena; olevaan vai^huuden-eläkelakiin
päätti konventsioni vaa­tia
useita huomattavia-muutoksia,
kuten ikärajan alentaminen 60/vuo­teen,
korvanssummaVi korottaminen
vähintään 3(»5'dollariin vuodessa'Ja^
idkoaiaalaissyntyisten ityöläisten
asettaminen samanarvoisiksi c britti­läisten
kanssa.
Siirtolaisuutta koskevassa.
• Lontoo. — Kuninkaallisella j u ­listuksella
on: hätätiialain^^'voimassa»
oloa' jatkettu. Maa "kärsii joka päi-,
vä entistään , enemmän • hiililakon
seurauksista; Kapitalistit kätyroi-neen
valittavat. Hallituskin on epä­varmalla
pohjalla, ja selittänyt p i ­dättävänsä
itsellensä oikeuden mah­dolliseen
hiiliteoUisunden. avustami-:
seen erikoisella määrärahalla, jonka
tarjouksen hallitus jo kerran; pe­ruutti
pelotellakseen sillä työläisiä.'
Kun tilanne on näin vaikea ka­pitalistiselle
yhteiskunnalle, on eräs
MacDoi^aldjin petturikoplan: huoma-tuimpia*
miehiä ja kansainvälisen'
hiilenkaivajain järjestön ^ sihteeri
Frank Hodges rientänyt pelasta­maan
tilannetta.;' Hän on tehnyt
sovittelutarjouksia, joiden pohjana
on työpäivän pidentäminen. Hän
sanoo, että ellei työpäivää piden-rfetä,
niin Englannin hiiliteollisuus
menee rohiahdukseen. Sen vuoksi
olisi jnuk^ työläisten luovuttava
eduistaan ja pelastettava se kapita<<
listalle. :• Miksei hän vaadi uhrauk­sia
kapitalisteilta ja. ehdota : hiili-teollisuuden
pelastamista sen yhteis-kunnallistuttamisen
kautta? Siina
i?aljastuu Hodgesin tarkotukset ja
petturuus. Hän, ei harrasta työ-
Iäisten, vaan kapitalistisen yhteis­kunnan
parasta j a ^pönkittäm^tä;
Mieliala hiilenkaivajien keskuu­dessa
tuntuu olevan-vielä melko rei­pas,
vaikka he kärsivätkin suurta
puutetta j a kurjuutta.
Edmontonin ke*kaan«wrosto toimia-
. duttava ItannattiRniat^ ohjelmaa
KoltÄantaan
Ottawa. — J . S. Wood8worthin
tekemän 'kyselyn johdosta 4Imotti
xaha'-asi8nininisterl. Jamea Rohb, et­tä
hänen aikomuksenaan on pala-iuttaa
Canada kultakannalle; auto­maattisesti
tulevan heinäkuun alus­ta
alkaen. . Iftahaministeri ilmotti,
että hän ei aio esittää mitään laki-
«Bityksiä,' -jotka" sotisivat kultakan
nalle palaamista» vastaan.
taätlori ja
tä. Kun kysymyksestä sitten ää­nestettiin,
niin se hyväksyttiin yk­simielisesti.
Tilastojikeruu aavikko-maakunnissa
.
alkoi Manitobassa, Saskatchewani»-
sa ja Albertassa yleineif tilaston-keruu,'
jota varten on varattu suu-karkottaa
maasta, olkoon hän sit­ten
syntyään • ulkomaalainen ,tai-brittiläinen,
^
KansalHstuttamista koskeviin
asetuksiin'"' •
päätettiin myöskin -vaatia muutok­sia,
kuten maassaoloajan lyhentämi­nen,
3 vuoteen, kansalaisoikeuksien
peruulftamattomaksi. säätäminen jfi.
että. ketään ' ^nsalaiseksi jjgrrkijää
ei saa asettaa ' poikkeustilanteeseen .... ..
toimintansa takia työväenjärjestois-"-renmoinen koneisto toimitsijoita.
Tilasto käsittää asutuksen ja
maanviljelyksen, joista" seikoista tar­vitaan
näistä: nopeimmin kehittyvis­tä
maaKiinnista mahdollisimman
tarkkoja" tietoja liittohallituksen
maakunnille, jakaman avustuksen
ja maanviljelystä käsittävien arvio-laskelmie'n
pohjaksi.
' Tilastonkeruu tulee kestämään
ehkä kolme viikkoa, sillä harvaan-mmen
hidasta pitkien matkojen
asutuissa seuduissa on työskcntele-vaolcsi.
sa.-
Rikosfatsta päätettiin vaatia pois-
, tettavaksi
97:=; kohta, sekä muut v. 1919 sii­hen
liitetyt kohdat, kdskien kapi­nallisuutta,
kapinallista salaliittou-tumista
ja järjestöjen kapinalli­siksi
julistamista. ^ '
B. C:n maakunnan rikoslakia pää-,
tettiin vaatia muutettavaksi .siten,
että sen nojalla ei voida lakkovahti-
»ista julistaa laittomaksi, kuten v i i -
aikoina on tapahtunut,
Canadan tyoläiiten puoInstusUitoUe
päätti konventsioni antaa jakamat­toman
kannatuksensa ja kehottaa
kaikkia puolueeseen kuuluvia jär­jestöjä
\ ^työskentelemään kaikella
tarmollaai^ puolustusliiton kehittää
Biiseksi ja voimistuttaraiseksi. '
Locarnon
suhteen päätti- konventsioni, että
pysyvä rauha voidaan saavuttaa
vasta sitten, kun sodan syyt, kapi­talismi
ja imperialismi ovat. poiste­tut;
ja päätti Canadan hallituksel­ta,
että ;se Meltääntyy hyväksy­mästä
tätä sopimusta sekä i>ttainas-
'"^ Väf söVa: ~"^:-^:~rPa'tTäWieSttl-~ valitsi
melkoisella, enemmistöllä presiden­tiksi
Pllsudskin, ntutta hän kieltäy­tyi
peruuttamattomasti. Pilsydski
on: njrt kuitenkin saanut mieleisensä
presidjsntin * professori Jgnace Mos-sickistä,
jonka pariamentti valitsi
Klsudskin; kieltäytymisen jälkeen.
Moscicki, joka on poliittisessa elä­mässä
entuudestaan tuntematon
mies, on kuulemma* Pilsudskin ehdo­kas.
Uuden presidenbih ainoaksi valti­olliseksi
teoksi voidaan sanoa se,
että hän allekirjotti tieteellisen yh­distyksensä
puolesta nimensä kir­jelmän
alle, jo^a esitetään P. ai­noaksi
presidentin ehdokkaaksi ja
jossa vaaditaan presidentille dik-
'taattorin oikeuksia. ~^ '
' Uusi presidentti TOäärännee enti­sen
pääministeri • Bartel'in iauoäpsr
tärtiaan . ministeriön, jöhka^sQ^
asianministeriksi - tulisi • Pilstidski.!
Töisiet taasen arvelevat^ että P i l -
sudski €ii • ryhdy' sbtaministeriksi,
koska hä.neh pitäisi inrkaari astues­saan
vannoa noudattavansa perus­tuslakia^
jbnka arvellaan i olevan
keata;:Mhelle.:;;.:.-/; '^-'v-'/::^':' ••
Yleisenä mielipiteenä on, että P i l -
Ottav/a. — Kesäkuun 1 päivänäisudski on todellinen diktaattori <ja
että vasta valittu, presidentti tulee
olemaan > hänen käskettävissään,
^ikäänkuin rihmasta hoideltava sät-kyäijä.
Vanha kanavasuunni-telma
kummittelee
; lÄetsäpaloja A- C. R:n
varrella
Lochals, Ont. — Viime lauan­taina
Icinsi täällä Goudreaun kulta-alneella
uhkatava metsäpalo,: jonka
sunnuntaina tapahtunut sade; teki
vaarattomal^L'' - '".y':'--'•''^•r-''-
Tuli. ehti .kuitenkin hävittämään
'turvallisnnssopimnksen'' ^ c h a e l Syndicaten kaivoskämpän,
folioin: /työläisten' vaatctustarpeet-kin;.'
paloivat.';;;,;
Samoin on 'tuli' riehunut C.
Brii varrella maflilla 69, mutta se
ei ole vielä päässyt vaaralliseksL
Sillä' tuoleii': käähtjaninen pi^ao^
tulen takaisin palaneelle • älueeile.
Ottawa. — Vuonna 1894 annet­tiin
Montreal, Ottawa and Geor­gian
Bay Canal Companylle toimi­lupa.
Sanotun yhtiön. tarkotukse-na
oli rakentaa kanavia, jotta saa­taisiin
vesitie Montrealista Ottawa
ja MattaWa jokienj Lac TaIon> Up-per
Trout ja Nipisäing järvien, sekä;
French joen kautta Georgian Bayr
hih. Yhtiön o.sakepääomaij pitäisi
nousta 50,000,000 dollariin* <
Vaikkakin tämii hanke näyttää'
esitetyistä suunnitelmista päättäen
puutteellisesti valmistellulta j a ' mO;
nessa suhteessa mahdottomalta, niin
uudisti parlam-ntin alahuone yhs.
tiölle annetnn - luvan, /fiillä ehdolla,
että rakennustyöt pitää alkaa vii­meistään
ton^Kok. 1 päivänä 1927
j a olla valmiina kuuden vuoden pe­rästä.
Tämän vesitien rakentamisen lik­saksi
on yhtiöllä oikeus harjottaa
vesivoimien kehittämistä sähköksi.
Tässä' suhteessa voidaan^ yhtiöllä,
ajatella olevan menestymisen mah­dollisuuksia.
Ediponton,. Alta. Täällä pide-tyssä
{yöväenpuolneenfv i)dmontonin
keslcusnettvoston ; k^ saa­puvilla
olleet eri järjestöjen edus­tajat'
hyväksyivät , tvaaliohjelman
maakuntavaaleissa :::tapahtuvaa lä­hestyvää
taistelua ;vaTten.;v
Ohjelma, jota kaikkien ehdokkat-den
on sitouduttava. ::kannattamaan7
on seuraavanlainen: /
1; Lähimmät taloudelliset pyrki-
A. Tuotannon, jaon ja vaihdon
yhteiskunDallinen -omistus.
, ' B . Koulukasvatusjätje^telmä muo
dostettava sellaiseksi^että se val­mistaa
ihmiset kelvoliisiksi kunnol-lise'
6n elämään. ^
. 2. Työsuhteet rj: ja ttyottomyy»
• A . : Työn saanti jsi -riittävän eUnr
palkan maksaminen ^kaikille pftää
tunnustaa ybteiskunnalHseksi välttä­mättömyydeksi.."
B. Työttömyyden -ja; osittaisen
työttömyyden vallitessa tulee työt­tömille'
taata :^mmattiyhdistyst;en
hyväksymät palkat'- työttömyysva­kuutuksen
kautta.
3. Kansanvalistn*toiminta
A. Edmontoniin '^ulee perustaa
normaalikoulu, jonka| kautta poiste­taan
JEdmontonin j^r- sen ympäris­tön
vanhempien kärsimä vääryys.
6. ? Maakunnan on:; taattava mak-.
suton ja kaikille i4paa opiskelu-mahdoUisuus-
lastintitthoiHta -yliopisr
toon saakka.
C. Kaiken- sotilaskasvatuksen ja
harjotuksen poistaminen r> -kouluista
ja sen korvaaminen voimii^telulla ja
urheiltiila. •
D. Riittävän palkan, eläkkeen ia
työn, takaaminen opettajille.
, 4. Yleinen terveydenhoito
Ai IValtion on rahastettava ylei­set
sairaalat ja lääkärinhoito sa­maan
tapaan kuin koulutkin, r
B. On - perustettava maakunnalli­sia
sairaaloita, joissa on annettava
tilaa tieteelliselle työskentelylle, per­soonallisen
ja yleisen terveydenhoi­don
edistämiseksi.
C- Kelvollisten terveydenhoidol-iisten>
työväensuojelusta j a työläisr
ten tapaturmain korvaamista koske­vien
lakien tarkan npudattamisen
kautta on taattava mahdollisimman
kunnollisten työ- ja elinsuhteidefl
säilyminen.
D. Viipymättä on toimitettava
yleinen tutkimus henkisen vajavai­suuden
lisääntymisen syiden selvil­le
saamiseksi ja on riittävästi huol­lettava
henkisesti: vajamittaisten
lasten kouluuttamisesta.
. E . Valtion vakuutuksen kautta
on. ^huolehdittava huollettavien toi­meentulosta
; huoltajan sairauden
tai k}rvyttömyyden aikana. -
S.' Yleisiä vaatimuksia
A. Maakunnallisen verotuksen
asettaminen niiden kannettavaksi,
joille se oikeudenmukaisesti kuu­luu,
jotta täten suojeltaisiin .-kansan
elintasoa. » ^
B: Maakunnan luonno^irikkauk-sien
omistaminen ja .kehittäminen
on , saatettava' maakunnan väestön
käsiin ja siitä koituva hyöty on
käytettävä kansaii hyvinvoinnin e-distämiseksi
ja* verokuorman huojen-tamjseksi,
C. Maakuntahallitaksen pitää
saada määräävämpi sananvaltamaa-
Engrlaniun liberaalipuo­lueessa
riidellään
- Lontoo, -r- Tuleeko Englannin l i ­beraalipuolueessa
' milloinkaan ^ enää
olemaan .tilaa 'sekä David Uoyd
tSeorgelle että lordi; Oxfordilla ja
A shquitille. Tämä - on kysymys, jos-t
« keskustellaan vilkkaasti liberaali-yuotueen
-piireissä :3en; jälkeen^ kun
Oxford ,on.: julkaissut kirjeen,*jo8sa
ankarasti moititaan Lloyd Georgen
suhtaantumista' , äskeiseen yleislsk-koon.
. ^
Lloyd Georgen , sanotaan puol€&;
taan valmistuvan taistelemaan po­liittisen
vaikutusvallan puolesta. J es
hän: joutuu eroon liberaalipuoluees­ta,
katsotaan hänen siirtyvän , työ­väenpuolueen
reformisteihini Mac-
Donaldih j a Thomasin pariin. Hä­nen
tiedetään jo olevan läheisessä
kosketuksessa. MacDonaldin ja
Snowdenin kanssa.
Liberaalipuolueessa on; täysi riita
.käynnissä. Kubipikin riitapuoli «n
antanut julistuksiaan.
HaanvSjelykseD rabstannsliysp^
LIITTOPARLAMENTTI HYVXKSYNYT.JLAKIESITVKSEW. JOKA ME­NEE
NYT SENAATIN KÄSITELTÄVÄKSI . v
I ^ Ottawa. — Farlatnentin alahuone
Siipikarja yhteiskumial- hyvstoyi viime «istafa^ *^**J"TS!"
^ *' ^ ^ " sa lukemisessa maaseadon laottoky»'
symystä, koskevan laHesitykseii, jo-; lisena parannus­keinona
.
Montreal. ^ Engliantilainen pro­fessori
Edvard Brown, jok& on
kansainvälisen siipikarjatalouden
neuvojien ^ j a tutkijain yhdistyksen
puheenjohtajana puhumasaa.vCana-dassa,
selitti täällä vUme viikolla
pitämässään puheessa, että "siipi­karjan
hoito auttaa asettamaan
maaseudulta kaupunkeihin siirtymi­sen
tulvaa." \
Maailman; siipikarjakongr^ssi tul­laan
pitämään t u l m n a vuonna, ker
säilä, Ottawassa.^ Ehkäpä siellä rat>
kaistaaQ siipikarjanhoidolla vakavia
yhteiskunnallisia epäkohtia.
tirengasta
sunnnitellaan
Ontarioon
- ^
Vi I F ^ O . - ; ön hankkeen : takana
Asiaa harkitaan järjestön paikal­lisissa
osastoissa :—^ Yksityinen
yrittejiiiisyys taas vaarassa
kunnan siu^Iaisuuden /kontrolloimi­sessa.
p . North West Territories-laki on
peruutettava.
E; Eläkkeet vanhuuden varalta
valtion vakuutuksen kautta,
Edelläolevan ohjelman toteutta-
Toronto.— Vehnänmyjmtirenkaan
perustaminen on jo käsiteltävänä
joissakin U. F.: O. paikallisissa jär­jestöissä,
' joille sen perustamine^
tulee ' lähipäivinä esitettäväksi kes-1
kuBtelua varten.
Unifed Farmers of i Ontario-jär­jestön
gisarjärjestö United Farmers
Co-operative Company tuUeneea-settumaan
hankkeen taakse •-koko
voimallaan. Tämän maanviljelijäin
liitSe^rityksen johto on ollut Ices-kustelussa
asiasta aavikkomaakun-tien
vTijanmyyntirenkaiden ja nii­den
yhteisen myyntijärjestön joh­tomiesten
kanssa, jotka, ovat selit­täneet
ontariolaisille monia epäsel­viä
seikkoja ja antaneet ensi kä­den
neuvoja perustamissuunitelmia
varten. ,;.
Samassa yhteydessä on neuvotel­tu
maanviljelijöiden oikeudesta päät­tää
siitä, mihin heidän viljansa on
paikallisista viljasäiliöistä lähetettä­vä,
joka kysymys on parasfaikaa
parlamentissa ratkaistavana. Ellei
tätä kysymystä ratkaista, tällä is­tuntokaudella,
tulee siitä koko Ca-nadaa
koskeva kysi^ys, jossa On
larion maanviljelijätkin tulevat
kannattamaan länteläisten oikeutet­tua
vaatimusta.
KENRAALIKUVERNÖÖRI^HYVAS.
TIJATTOREISULLA
Montreal. .— Canadan kenraali
kuvernööri, loordi' Bjrsg^ jonka vhr-
':a-aika päättyy pia^,- on ollut hy-väAfJattöreisulla;
Hän on kulke­nut
monissa huomatuimmissa pai­koissa
Vancouverista alkaen, päät­täen
matkansa t. k.. 17 päivä Mont­realiin,
jossa hän avaa Royal Vic­toria-
sairaalan synnytysosaston. '
. Kannattaa sitä kansan rahoilla
käydä hyvästelemässä ja reisaamas-sa.
Yhteentörmäys Onta-rio-
järvellä
st. Catharines, Ont. — Matkalla
Port Colbornesta Montrealiin,: tör­mäsi
viljalla kuormattu höyrylaiva
Nesbit^Grammar^ sumussa-/.yhteen
Cw N ; R : n laivan Dalwarnicin kanssa
Thhrty Mile Pointin edustalla lä-hellä
Charlottea, N. Y .
Eastern Steamship Co:n omi8ta<
ma Nesbit Grammar upposi; 15 mi
nuutissa. Miehistö' pelastettiin
Palwarnickiht,rJoka saattoi miehet
Port Dalhousiin, jossa laiva. Joka
on lastattu teräksellä ja , matkalla
Pori Arthuriin, odottaa lähempiä
määräyksiä.
Toinenkin haaksirikko
>r Midland, Ont.' — Viime sunnun-tai-
aamuns[ 7. ajautui clevelandilaisen
Ford City Steamship Co:n omistama
höyry Ä. B . 'MaeBefh rännälle" lä­hellä
Giants Tomb-fllmistä paikkaa.
Laiva-: oli vehnällä ja kauralla kuor
mattuna jtnatkalla Port McNicolliin;
. Ilmdtetaan, että laiva on. paikalle
lähetetyn: : avun johdosta : kyennyt
lähtemään Midlandiin meriselityksen
tekoa varten.
Suuri alkohoolinpuhdis-
' tuslaitos löydetty
St. Thoinas, Ont. Verotuspo-iiisit
löysivät tämän kaupungin u l ­kopuolelta
maantien • varrelta kaksi­kerroksisessa
ja kahdeksanhuonei-scssa:
ralossa f olevan salaisen alko-hoolin
puhdistuslaitoksen^ jonka
hallussa oli koko rakennus.
Tehtaassa OJI suurenmoiset puh-^
distuslaitokset. Lisäksi löydettiin
noin .1,000 gallonaa denaturoitua a l -
kohoolia, jonka viranomaiset laski­vat
maahan> kun eivät : kyenneet
siirtämään suuria astioita, jqissa si­tä
säilytettiin.
Laitos tulee purettavaksi lähi­päivinä,
\
CHARLE5TONIN TANSSIMINEN
AIHEUTTI KUOLEMAN
Chicago, Hl. - f Mrs. Bemice
Plath kuoli äkkiä Burnham Oil
Co:n konttorissa, jossa nainen oli
pikakirjurina. Lääkärit selittävät,
että kuolem^ aiheutui liiallisesta
Charlestonin tanssimisesta. >; ; Mrs.
Plath ;o]i voittanut; useita palkinto­j
a tässä tanssilajissa^ mutta niissä
suoriteltu fyyrillinen ponnistelu oli
hänelle liikarasitbksena.
Canada lainaisi
, Ottawa;. Baha-asianmfnisteri
E^obb tulee esittämään parlamentil-i^
ellaoJevan fc l)yynnön, että hallitus oikeutettai-miseksi
olisi Ijaiyrfön työläisten ää^Uim , lainaamaan 150,000,000 dolla-nestetävä
työväenpuolueen ehdok­kaita.
Vaikkakin tämä • ohjelma '^'ei
ole kommunistien mielestä perin pe­rusteellinen.
Mutta yhteisen rinta­man.
luomiseksi työläisten yhteiselle
taistelulle' tulevbsa, maakotttavaa-leissa
on siinä pohja.
' S i i s , työvSenehdokkaat voittoon!
riä> summa käytettäisiin: en­tisten:
lankeavien velkojen maksa­miseen
ja' juoksevien menojen suo­rittamiseen.
^
On mahdollista, että laina voi
olla pienempikin, sillä tm : tarkotus
lainata niin vähä kuin asiat suin­kin
sallivat.
/
USKOVAISET SOTILASKASVA-TUSTA
VASTAAN ^.
Sratf ord,-Ont. — Täällä pidetys­sä
.Yhdistyneen ' k i r k on . konferens^
sissa hyväksyttiin yksimielisesti
päätöslauselma, Jossa- vastustetaan
kouluissa - harjotettavaa sotilaskasva-tusta.
JÄTTILÄISET AVIOLIITTOON
Annan, Skotlanti. — Hollantilai­nen
neiti Katje Vandyk, joka/on 7
jalkaa Hv tuumaa pitkä, painaa 360
paunaa j a käyttää 12 numeron ken-
Idä, menee avioliittoon hollantilai-
« n Jan Van'Albertin kanssa, joka
on yli 8 jalkaa pitkä. (Jan Van
Albert ^ <>n YhdysvalloissaJd» kier­rellyt
sirkuksien mdkana; hän on
pitempi kuin oli fiuomalafnen Luvi
Moflauen.)
ka tämän, "jälkeen tulee senäaUssa /
käsiteltäväksi. < '
^ Tämä lakiesitys .tatkottaa pitkä-aikaisten
maaseutulainain saatta*^ '
miata'>my5nnettäväk8i nykyistä pal-^' -
joa halvemmalla korolla. Sitä ovat '}
erikoisesti , kannattaneet /aavikko* '
maakuntien - progressilvit, koska,
näissä-maakunnissa"^ maanviljelyksen,,
rahastaminen on kaik)£ein ' k^hnoim- '
maila, pohjalla. - Fimnarit" ovat pa­kotettuja
lainaamaan tarpeisiinsa^'
rahaa yli kymmenen ptosentin ko-^ ^
rolla. ' ' >^
Hyväksytty, lakiesitys edoUyttää^
maakuntain yhteistoimintaa liitto-^,
hallitukfen, kanssa, sillä suoraviivais- < |
ta yhteiskunnallista ' maaseutu- |a.^
teoUisuusköyhältstöäI auttavaa' lain-^
säädäntöä " e i tässä^. maassa näytti' '
milloinkaan saatavan aikiaan. Ca- '\
nadan , perustu8laki\on siinä auh->
teessä rahantainaajille mieluisena/
apuna, sillä he menettäisivät täten,
huomattavan osan tuloistaan." -^Ita- •
hanlainaajat ovatkin jcatkerammln'
vastustaneet tämän merkityksettö-mänBin
lain hyväksymistä. Koron-' '
kiskurit ovat sanoneet aen tuka-^ ^
hnttavan yksityistä yritteliäisyyttä „.
— j a .miksi ei — a i n a k i n ' koron­kiskonnassa.
/ , ,j
On ennustettu» että 8enaatt| tap-^
paisi tämän lain, mutta ecn ei' näh- '
tävästikään tarvitse sitä . t e h d ^ ' a l i -
lä sen käy^täntönsaattfoninen on Piejrin
hankalaa, 'joten siitä ei ole <&o^on» ~' i
kiskojillo, joiden etua senaatti >kcr-, ''
naasti suojelee, sanottavaa vaaraa.
Imperialistien kätyritjkö .
!..l^ök}j(|iänisi8SäKanr-. . .
toniin
Kahton, Kiina. — Kantonin pu-'
naisen hallituksen*.jft Jmperialistien' ', |
rosvoarmeiain välillä on taistelu a i - .
kanut. Marsalkka Wapeifun jou­kot
ovat Hunan maakunnan , läpi '|
kulkeneet ja nyt hySkJtäävät-iCan- '
tönin puolustajia vastaan kolniesta \!
strateegisesta paikasta pitkin, Kwän- ' i
tunerin maakunnan räjsa. >Tai8te-r fi
luissa ilmotetaan jo tulleen paljo
uhreja. ' ' ' " '
Porvarillisten uutistoimistojen IS- *
hettämien tietojen mukaan- Kanto- ^
nin hallituksessa olisi pitänyt pila..,
kahnausta kommunistien ja keltais^'
^en välillä, mistä «yysta ballitoa onf . .
heikentynyt.
Kantonin hallituksesta ovat por-
'varit ennenkin- ryövärijuttujaan lä-hctelleet.
Sfi on varma, että impe­rialistit
tekevät kaikkensa Kantonin
punaisen hallituksen kukisi^amiseksi;!^:^^/
erikoisesti nyt, kun Tshangtsolinin
armeia kykeni vallottamaan Pekin-erin
kansanarmeiältfi. '
Wupeifun hyökkäyksen' Kantonia
vastaan sanotaan olevan osa hänen'
yleiESStä hyökkäyksestään' bolshevis­mia
"Nrastaan. Kantonia hallitsee
kuomintang-puolue, jonka .perusti
Siinyatöen ja jossa kommunistinen
vaikutus on ollut voimakas. Kan- ^
tonista käsin hallitaan Kwantungin
j a Kwangsin maakuntia- f ' *
Suurriistäjä kuollut
Toronto. — ' Suuri teollisuuden-harjottaja,
Massey-Harris Companyn
omistaja ja presidentti, Chester D.
Mas^ey^ kuoli täällä viime keskiviik-kona
79 ikävuodellaan.
Porvarilliset lehdet kehuvat tätä­kin
tunnotonta riistäjää suureksi' ih- ^
misystäväksi j a hyväntekijäksL Hän'."
oli'^kyllä eläessään lahjotcUut suu­ria
summia taiteellisiin tarkotuksiin,
kirkoille, sairaaloille ja opetuslai­toksille,
mutta nämä rahat oli hän
kerännyt tunnottomasti '^työläisiään
riistäen. Hän oli siis paljoa suu­rempi
pahantekijä kuin hyväntekijä..
Hänen poikansa ovat jo pitkän a i -
kaa hoitaneei liikeasioita. Huoma­tuin
heistä on Vincent Massey,, jo­k
a ' o n ollut Masscy-Harrisih johtä- '
jana. , < '
OTTAWAN J>ARTURIT LAKKOON
Ottawa. Ellei päiväpalkalla
työskentelevien- parturien' yaa^jcnuk-
9een 40 sentin tuntipalkaletta snotf^
tnta, alkavat parturit lakon vaa14«
muksensa läpiajamiseksL- ^ ' *
iwisimi i imi