Vapaus, October 18, 1926

              Maanantaina, lokak. 18 pm^Monday, Oct t8_ No, 121 ~~ 192fi
, n-1:^' VAPAUS
«JanailaB (st&mälaiBen ty&väestSn ainoa aSnenloainattela,
ilmestyy Sadbnryssa, -dnt, maanantaina, keaaviikkona
i a perjantaina. , t o i m i t t a j a t : \ 'v
S. G. N E I L . ARVO vkkSA,
VAPAUS (Ubcrty) " , '
The W y «rga» o i Finni8lj.Worker8 m Canada. Pnb-lislied
än ISndbury, Ont., every JUonday. Wednesday
Bifd Fi^day.
Beglster^ -at the Post Office Department» O t t a ^ ,
as fleeohd class mattcr. -
i - T1LAUSHINNAT5 / ,
Ca^daan y k d vk. $4.00, pooli vk. $2.25, kolme k k .
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi ^ $5.60, puoli yk.
$3.00 J a k ^ e ^ kk. $1.75.
nfinktia» joita ei seuraa raha, ei tulla lahettämMn,
paitsi Itsiyp^esteiijojlte <m.Jgkastogt.
» IlifOTUSHINNAT VAPAUDESSA;
Näimailmotukset $1.00 kerta. %2m kaksi kertaa.
A^oSliittttbdnieno -^ilmotokset 60c palstatnuma. ^
Mimenmdutosilmotnkset 60c kerta, $1.00 3- kertaa.
Sintymailmotokset $4.00 kerta, $2.00 3 kertaat
JÄioeroUmotnkset $2J00 kertaa, $8.00 kaksi kertaa.
'^ Rliotemanilmotukset $2.0)D kerta, $50c ksSmaksu
kutosläuseelta tai muistovfirsylta, *
Halntaantiedot j a osoteilmotnkset 60c kerta, $1.00
kolme' kertaa. . . / ,
Tilapäisilmottajieii j a ilmotnsakenttuurieft on, vaa*
d i t t a e ; ^ lähfltettava ilmotnsMnta etnkateen^ s
' Vapauden konttori j ä toimitus: Liberty BIdg Lome
St. Pphelin 1038.. Postiosote: Box 69. Sudbury, Ont.
<>?neral advertising rates 76c per col. ineh. M i -
DimuiA charge for single Ifesertton 76c. The Vapaus
^liithJ^best advertising medium: among: the Finnish
ppönff i n Canada. ' ' - '
* Bfaanantain lehteen aiottujen ihnotusten pitää oUa
koatlAriää laiiantaiiik. keskiviäon lehteen tustaina ja
peria»tai»>tehteen torstaina kello 12 päivällä.
.J<&' etie'milloin tahansa saa vastausta ensImBlseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen lii£ceenhoitajan per-sootuälisella
nimellä.' . > >
7T J. V . KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
S«|irbritanniän kaivoslakko herat-mm-
tää levottomuutta
. Brittiläiset kaivosparoonit. ja hallitus luulivat raurs^
kanneensa kaivoslakon murtamalla. yleislakon työläis--
ten j|ce8kuudeBsa olevien katyreittensS, Thomasin ja
kumj^paneittön kautta. Tuo toive osottautui kuitenkin
pettyväksi, s^lla maaifaaan proletariaatin auttamana
ova^lSuurbritann^an kaivosmiehet pystyneet jatl^fmiaan
taisteluaan kunnialdcaasti. ' i
• kaivosniiehet perhosineen ovat saaneet kiristää
iiäUärWotään, niin .tätä alkaa olla Britannian-kapita*
' l i ä t i p l^ keskuudessa, tämän sitkeyden edessf.Hiili»
var^^u alkaa olla puute.. Muukin teollisuus alkaa tun»
tai'^£dpautumisen oireita ja' ulkomaankauppa ^ kärsii
'rasd^lbiaiiL Syntyy' epäedullinen kisi^bpäbalanssi, joka
vaikeuttaa. muuteiUuh vaikeassa rahallisessa asraiassa
oletila tcansallisiä raha*8ioita. . ' i , ; ' ; - ^ - . . .^
iiliafita kirjottaa 'Wall Street jfoumal m.m. .seu»
raavaa:
«pt&en huoduoon ulkomaankaupassa \tapahtun6en
las^ip, on Britannian hiilexikaivajien^ IkkoIIa kauas-kaitt&
ilnen meiiitys. Vaivoin oli'Britannia^saanut'v.
;il92|$i:n Joppui^'^mennessä itsdleen edullisena
kauhan Viemttbalanssiti, joka kasi^.28,000,000 puntaa.
Tu^edullio^^lti Balanssi uhkaa hävitä tänä vuonna lakon
seu^iiksend. Vakavimpana uhkana Britannian ulko-^
ana«ö>kaupa11e vja Britannian asemalle maailmanmark-^:
idi^Ilp t>a parhaillaan jatkuva kiväiililakko.
y ^fövihiiliteollisuus on yksi Britannian teoUisuuselä*
^mäi|>, päätekijöitä; Sen palveluksessa on noin 1,120,000
V miestä. .Ne perheinen käsittävät kymmennen'; osan Brit-
:: teinV saarten asukkaista. ^ Britannian teollisuus on polt'
:toanieisiinsa 'nähden ollut riippuvaisuudessa Britan*
niag hiilikaiyoksista. /Ei* sen ^vuoksi ole vaikea nähdä,
mikä vaikutus on sillä, että näissä hiilivarastoissa; ta
-pahiuttikeskeytys. Vaikkakin yleislakko on päättyne
on |ivihiiliIakoIla mitä suurin merkitys.' Sen meikityk-senj?
suuruutta ei tulla vielä aivan lähiaikoina tunte-maaiii
^ n aktuaalisen tappfon lisäksi, minka 1,000,000
. mi<^en joutenolo aiheuttaa ja minkä täytyy nousta
: useeDan-^miljqonaan puntaan viikossa, on otettava huo­mioin
lakon vail|;utusuIkomaattkaupas8fi. Ulkomaisia
ma^kinoita on vaikea saada. Ja kun ne kerran on
: säafii; on keskeytymätön taistelu käynnissä niitten hai-luston
pitämisestä. Jo nyt ovat brittiläiset, tavarain
maasta lähettäjät joutuneet vaikeuksiin sen vuoksi, että
tehtaitten on ollut pakko typistää tuotantoaan.;: f^lko-mamille
kilpailijoille avautuu .tilaisuus anastaa Britan­nian
markkinoita.»
Ja Brittiläiset pankkiherrat valittavat tämän johdosta
jo iimyös haikeasti. ^^^^^^^R^
Bank-niminen rahalaitos sitä, että ollaan I pakotettuja
peruuttamaan ulkomaatilauksia ja jättämään ; ulkomai
sill^ kilpailijoille mahdollisuudet tehdä Britannian lii­ketuttavien
kanssa; pitkäaikaisia kauppasopimuksia.
Riirutta^sirta huolimatta taistelee Britannian kapitalisti-luokka
< ja v sen käsissä oleva hallitus yhdistyneenä Bri­tannian.
lyilenkaivajia vastaani Maksoi mitä maksoi,'
niin lakko olisi murrettava heidän mielestään, maail-mansad^
n~ taakka sälytettävä työläisten niskoille, niit-
; ten j äirji^tSt murrettava j a, ne tehtävä vastustuskyvytto-miksi.
.-'Jä tässä taistelussa he. saavat kapitalisteilta
tukea .'ylt koko maailman.
Itsestään on selvää, että maailmanlaajuisen proleta­riaatin
tulee käsittää, mistä Britanniassa on ^kysymys.
Britannian kaivosmiesten lakko merlatsee hävitettynä
thppioiakokö maailman kaivosmiehille ja kdkp inaail-niÄtt;.
iy5l9iOTailjoonille. Jos Britannian ka^
avtinjippiitteessa ov9t pakotetut taipumaan,, seuraa sa-vsianlainen'
hyold(äys kaivosmiehiä vastaan vuorotellen
jokaisessa muussa hiiltätuottavassa kapitalistisessa
maassa. Ja sen jälkeen käydään käsiksi muUla^teolli-suusaloilla
työskentelevien ; työläisten elintasoon, jotta
kapitalismi inraestyisi ja pystyisi selviyl^fmaän siitä
kuopasta, mihin maailmansota sen ajoi. ^ Sen vuoksi
on jokaisen' työläisen* vointinsa midcaan koetettava aut­taa
Britannian kaivostyöläisiä jakamalla leipapalansa
heidän kanssaan. Sillä tänään ovat Britanniähjk^^
miehet tulessa ja ^tarvitsevat 'toisten maitten työläistgi
tukea.y Huomenna on meidän vuoromme ja meidän on
on käännyttävä Britannian kaivosmiesten puoleen avun­pyynnöllä.
Tälle vuoroavftstukselle on nyt Juotava
pohja.
r Sitä tietU»ijittuvat proletariaatin kansainväliset si­teet
ja mu^^itv]^teisrintama kasainvälistä kapita­lismia
vastaani VÄin sen syntyminen takaat vastai»
snudessa vq^n^^roletariaatille. ^ • —
Vansjaiiin verilöylystä
kiijottaa eräs neuvostoliittolainen sanomalditi auraa­vaa:
.
Englannin impei^alistit ovat alkaneet avoimen inter-ventsionin
Kiinassa. Vansjanin kaupunki on • tuhottu
ja tuhatkunta kiinalaista on saanut surmansa Englannin
imperialistien tykkitulesta. , . -
Tämä imperialistini uusin verinen rikos Kiinaa vas­taan
on herättävä: mitä suurinta «kuohuntaa; erikoisesti
juuri siksi^ että tätä verilöylyä oli kauan ja mitä kyl-inäverisimmin
valmisteltu.
;' Jo syyskuun alussa vaativat tunnetuimmat Englannin
vanhoilliset; sanomalehdet ^«laskettavaksi^^^^^
verta» ja osotettavaksi,.että «Englanti ei o^
sikään heikoksi' vallaksi». Tämä vaatimus e^^^
sen johdosta,' että Kiinassa' huseeraavia ja väkivaltaa
harjottoviayenglantilaisia. sotavä|posa8toja,vkstaan pii
jossakin Kiinan kaupungissa v itsepuolustuksessa käytetr
ty aseita ja jokunen englantilainen sai sjirmansa. ; /
Ja nyt kiinalainen veri vuotaakin. Englantilainen
laivue on hävittänyt maan .tasalle kiinalaisen^kaupun-giA.,
Sadat ja tuhannet Kiinan kansalaiset ovat sJta-neet^
surmansa; 'somalla kun on ^tuotettu suunnattomia
aineellisia vahinkoja.- Englannin imperialistit ovat
riemuissaan ja veren;hajusta villiintyneen pedon tavoin
uunnittelevat hirmutdcojensa Tatkamista.
Mutta tuo idbperialistienpyövelityö nostattaa samalla
vastaansa yhä uusia ja uusia voii2ia..Kiin^'?J<;^
fama ,Kiina, mikä se oli vielä pari; vuotta sitten', jioUoin
imperialistien konnäntöiden ' johdosta tuskin ^ nousiil­moille
huomattavampi vaäCalauseaalto. Nyt ön: tämä'
aika jooKi ja Kiiitan, konsa on käynyt järjestettyyn
taisteluun:.vulkomaalabiariistäjiäänvostaan.,: Keski-aikaiselUikehityskonnalla.
olleesta kiinoloisesbt teolli-suylskaupungista
on «nuodostundt.^^ poivä päi­vältä
kehitetään uusia voimia taisteluun ..'Kiinan' kan­sallisen
vapautumisen Isekä vallankumouksellisen Tprole-t^
aatin vapausliikkeen' puolesta.
i Kiinan ylioppilaiden, käsityöläisten ja pildEuporva-riston
jälkeen on-däyttämölle tullut myös kiinalainen
ina%öläineri; talonpoika jo nuori teollisuusprole-tariooUi.'
Jö tämä Ilmiö onkin takeena siitä, että: Kii-'
non kansan taistelu imperialisteja vastaan tulee saa­maan
yhä valt^vamnjon luonteen ja lopulta johtamaan
kiinan täydelliseen vapautumiseen imperialistien ikees-tä'
sekä työtätekevien vaikutusvallan' lujittumiseen- jo
lopulliseen työtätekevien vallan muodostumiseen.' Jo
tällöin joutuvat nykyisenkin Vansjanin verilöylyn tpir
meenponijot tnomioUe, jossa proletariaatti on kostava
piinaajalleen.
Vansjanin verilöyly on herättänyt mitä suutinta kuo­huntaa
kautta Kiinan. Yhteiskunnalliset järjestöt /vaa-'
tivät julistettaviesi yleisen boikotin englantilaisia:vos-taan:
Huolimatta Englannin ja muiden imperialisti-maiden
kiinalaisista palkkakenraaleista ja heidän ar-meioistaan,
käy Kiinassa laaja kansanliike entistä yhte-näisemmän
taistelun jäirjestämiseksi' ulkomaalaisia ja
kotimaisia orjuuttajia vastaan. Ja varmaa on, että mi-'
ten topahtiiniiät 'KÄittyfleväricin, niin Vansjanin veri­löyly
on joko t'al>iiiksieäs'a- mtlodostuva. uudeksi voimis­tuttavaksi
etapiksi Kiinan^^vapautumisliikkeenhisto-riassa.
iSnurmdrhaaja^ V e i ^ o Sippolli^
Joutuminen i^cettäin San JFrands-cossa
tämän ^ a a n ' *. vironorndsteu:
toimesta kuulusteltavaksi on y iuo-:
nnt esiin mielenkiintoisen asian —
se nimittäin ,palanttaa : paiväjärjea-etykseen
päl^n, siitä -rikoiäazjasta,
ipitä valkoistenmurhaoi^ain aika­na
on Suomessa '^harjotettu.Suomen
työläisiä kohtaan. Veikko Sippola
on^^l>nx^,^S^isauden tyypillinen
s>;KaniGdauH8|^mt jälkeen, ^ n val­koisten
:teot'',? kansainvälisen
^ h u ^ i o n «sineeksi, päätti valkoisen
valjidk^v asäämkuuluva oikeuslaitos
yrittää edes osaksi pestä pois niitä
tahroja; : joita-maailma tiesi Suo^
messa ^työläisiä kohtaan harjotetun.
Siinä' Melessä — kiertämättömäiii'
Rl m.
todistusten; ollessa. yleisenä' tietona
— se päätti: asettaa'edesvastuuseen
inantamiä^, tunnettuja mnrhamiehi-ään.
Veikko Sippola roli yksi niistp;
Mutta Ifimä -tapahtui aikana, j q l - '
loin Veikko 45ippola oJU jo puhdista­nut
Suomen, tomut.; jfdoistaani oli
paennut ulkomaiUe;. Silloin oli val'^
koisen vallan j^amiefiillä mielessään
valnintus ditä^^ v ettei Sippolan oir
keuskutilustelu . t u l i s i ' kysymykseen,
eikä niin- ollen sitävanhteitten vyyh­tiä,
.mikä hänen'>r.kaalastelassaan
olisi epäilemättä tullut selviteltä­väksi,
tarvitsisi . koskea.' > Tuntui siis
Jotenkipj. turvalliselta näjrtellä 4)1-
keqdenmielistä;oikeuden -teldjää.^:
, Herra'' Sippolaa tuli Canadan
kautta^ Yhdysvaltjd(ihin. Hän aset-:
tui San Franciscoon, missä hän on
noin viisi vuotta oleskellut.
Sanotaan, ettll häntä on' etsitty
ympäri^^maailmaav; valkoiset viirän-omaiset,
ovat kuulema, etsineet. Niin
ainakin kertovatväslaBta ramerikalai-set
kapitalistilelidet nVt.' f *
4 Tässä kohdassa tuntuu juttu lie­vemmin
sanoen »-ilveilyltä; Onhan
tosiasia, että r Sippolan olibpaSdca
j a henkilöllisyys j ' on ollut /kaiken
aikaa: tässä^'maaäsk olevien Suonien
virallisten/.edustajain tiedossa. VOn-han
;Si|ipoIä,SattvF^^
sa kaiken ai^a^ollv^ ^AkäläiäteiJvaK
koisten piirienvsUjösimä h^nkil^; niin
vakuuttavat ^-meille nyt San Fran­ciscon
sanomalehdet. Oik^kokonaan
epäonnistunutta peliä näytqjlä nyt
Sikäläisten ^taholta ttetämättdmin
osaa. Tosiasia ' k ^ j i näet (an," e t tä
hra Sippolan oleiliif San ^Frahcisco8-
sa- on käynyt ^päinsä 'vain' 'sikälSis^
ten valkoisten suojassa.. ^
Kun hra Sippola nyt - on joutunut^
h u ^ i o n : esineeksi,^näkee A&toriassa
ilmestyvä "Länneii' Suometar" tul-^
leen ajan sanoutua irti tämän "vai-
Isoisen ^vistykSenv-edustajan-:^
lustelusta. Lehti Veanoosyysk. 24
pliivättä .painetussa-numerossaan sasi-asta
m.äi. seuraavaa:
'fVeikko Sippola on yksi/ niitä
hulikaaneja, jollaisia aina ilmaan­tuu
sekasortoisinal aikoina. -Hän,
kuulumatta''$uometi';armeij^n,&ta]i^^^
millään tavoin olematta osallisena'^
Suomen vapaustaistelussa^'- murhasi
ihmisiä, pääasiallisesti punaisiin
kuuluvia, , ollenkaan välittämättä
linen, ^»ääadasta kostaen vanhoja:
vihojaan mnrhatuita; kohtaan. Mo:;
niin Sippolan - murMin. silti -ulottui
valtionhoitaja P. E. Svinhufvudin
armahduskin, mutta oikeuskanslerin
toimenpanemassa tutkimuksessa kä­vi
selville, etfö ^ppola on tehnyt
aintSdn -vijisi• sellaistav murhaa,, jot-,
ka eivät! ole minkäänlaisessa*. >yh^
teydessä sodahkäynnin kanssa ja
joiUn ei myöskään Cvaltienlioitaja
Svinhufvudin - armahdus :/ulot|^.
Näistä.piti hän sitten asettaa .edes;
vastaukseen, mutta pääsi pujähta-
,maan pakoon. Suoman, jyiränomus^
ten t o i m e a on häntä sittemmin et­sitty,*
mutta tuloksetta.: Nyt -on
M n joutunut kiinni j a tulee luulta-
Vosti lähetettäväksi Suomeen va"
taamaan^teois&an." ^
Mainittu lehtikin tietää nyt sa­noa,
että Sippolaa on "etsitty". E i
ole osattu,^ Iqrsästä.. mitään San
Franciscon valkoisilta piireiltä,,/
J a samassa yhte^
t i sanoa, ettei Sippola ''millään ta-
,voin'' ole > ollut osallisena Suoman
"vapaustaistelussa". Moinen luiku-r
riu laskeminen ei vetele. Onhan
se ristiriidassa jo Suomen valkois­ten
viranomaisten virallisten lau­suntojenkin
kanssa.
Suomen työläisillä on syjrtä pai­nostaa
vaatimuksellaan, Sippolan rl-,
kokalen perinpohjaista tutkimista,
olkoon ,se valkoisen"siinstyk8en
edustajille kuinka katkeraa tohan-.
sa. - Ne suhteet, mitkä yhdistyvjät
tähän: rikosten sarjaan sietävät tul-;
la tiedoksi. — Toveri.
-N
Neuvostoliitto ja Kiinan tapah-
/ tumat "
' Tov. Karahan ' oh lausunut sanomalehdistön edusta­jille"
Neuvostoliiton suhtautumisesta Kiinan nykyisiin
tapal^tumiin seuraavaa; /
NIeuvostoIiiton suhtautuminen Kiinan nykyisiin ta­pahtumiin
perustuu neuvostojärjestelmän perusteisiin.
Lokakuun vallankumous .vapautti^ kaikki ne monet eri
kansalliAiudet; jotka nyt .kuuluvat Neuvostotasavaltojen
i Hittoon. Meidän ^rajojemme sisällä on tdlity loppu
kaikesta kansallisuussörrosta' emmekä me voi ryhtyä
Tajojemin£. uJl^opuolella kannattamaan mitään kansal­lista
sortoa ajavaa liikettä.
^ 'Meidän asiamme ei ole taistella Kiinassa.' .Me tais­telimme
ja tulemme taistelemaam, jos neuvostomaamme
vapaus sitä vaatii. Me 'olemme osottoneet,' että me
kykenemme • puolustamaan etujamme päällemme hyök-
. kääjiä vastaan. ;. Voi oUa^' että meidän esimerkkimme
vaikuttaa iohkaisevasti kiinalaisiin heidän taistelussaan.
Enempää.apua me emme voi heille:antaa.. .-: -
. Niiden huhujen johdosta, että *> neuvostovalta; muka
auttaisi Kantonin joukkoja, vOntoVi'Karahan iäi^unut:
Näitä huhuja levittelevät .nenvostövallan ,viholliset.
Apua Kantonille ovat sntaneet vain- venäläiset raha-asiain
järjestelijät, jotka' ovat olleet i apuna Kantonin
raha-asioita, uudelleen järjestettäessä. 'Tämä on ainut
apu, jota on annettu. Jutut siitä,- että .Kantonia ,neu-vostoliistutetaan,
ovat silkkaa valhetta.
Kar^ paTa
Imperialistit, eivät voi. tällä haa­valla
yötään^ nukkua: ' n ä k e m ä t tä
vaaroja ."valtaussunnnitelmilleen ' K i i ­nassa.
Kaksi tärkeää : asiaa' ovat
-viime vaiheet tuoneet .esille: Im­perialistien
asialla olevan Wupei-funarmeian-
osai kapinoivat —- i ju-
.listovatravojmen/taisteluiio isäntään­pä
vastaan. Ennestään, on • tunnet­tua
kuinka: V • konsalliskumoualiike
voittaa.' kansajoukkoj^n .keskuudes­sa
«ja ennen kaikkea kuinka-se le­viää
•vastakumonksellisten-armeiois-isa.-'
^Kansan, itsenäisyysliike leyenee
ja. sen '.leveneminen' mädännyttää
imperialistien armeiat sisältä -päin;
Kumöuksellinetjl virvoittava henki
nostattaa vmyos^'eloa-'r kansan-syyissfti
riveissä ; ulkopuolella ; : armeioiden.-
Siitä- ovat. osotuk^na suuret jouk-kolakot.^
Kihialainenv -työläinen al­kaa
-tuntea . orjuusikeen ' ja: -mostaa
päätään sitä^ vastoa^.
Tdiiten suurisuuntainen .tapaus on
se, -että kopea Britannian imperialis^
mi: - pohtii kiireisesti' perääntyinis-strateeiaa.
Kabinetti näet keskus­telee
Kiinan. maakunnallisten balli-
.•tuk^j(en ^tunnustamisesta. Pekingin
halfttus on heikko, siihen ei luota
kukaan, eikä. sit^- tottele kukaan.
E r i osissa {naata - valtaa pitävät "ar-meiat
ja niiden muoddstamat ^hälli-oliko
murhattava syytön tai ^ 1 - tukset sen sijaan ovat jotakin. -Mut-
YHDEKSÄN PÄIVÄÄ
SUURLAKKOA
(Kirjottanut ^A. 'S. ^ Cook, ^ g l a n n fn
kaivosmiesten liiton s&te^ri.
Suomentanut T. V.) , '
(Tekijä on julkaissut kirjasena
seuraavan : kiintoisan kuvauksen
Englannin suurlakon v historiasta,
paljastaen avoimesti^ miten taantu­mukselliset
tyoväenjohtajat- Icovalsi-vat
valtavan j a voitokkaasti edisty­vän
taistelun 'ja äiten; pelastaen por­varistonsa
auttamattomasta ".häviös­tä.)
Jokainen hetki jälkeen v.. 1925
heinäkuun ''punaisen'> perjantain"/
joka pdhdisti ^'mustan perjantain"
tahran j a saattoi jc^kaisen työläisen
sydämen sykähtelemään ilosta, ovat
Englannin - ' kapitalistit - vanhoillisen
hallituksen' tukemana varustautu­neet
valtaamaan täakaisin menete­tyt
asemansa. Tämä on tapahtunut
samaan-:aikaan, kun useat työväen-johtajat,
peläten teollisuustyÖ>^en
Ikasva-vaa voimaa j o i t i e t ä e n hallituk­sen
kiireellisen varustautumisen,: py­syivät
toimettomina. .^^ '
Jotkut meistä^ jotka ^nyt olemme
leimatut vasemman siiven johta­jiksi,
käsitimme- että - .taistelu - oli
ainoastaan - lykääntyöyti- Olimme ke­hottaneet
työläisiäT suorittamaan
kaikki mahdolliset .valmistelut järr
jestöjensä kiCbtta;. jotka vateiistelut
sittemm^in osot^ntnivat ' -vaikeakä
ahtavaksi ' toukokuun ' ' taistelussa^
Meidän tunnuslattseenämmev o l i : •; sa-danprosentin
^järjestäytyminen,,, tor
della i toimivan poliittisen järjestön
kera, jotta toukokuun ensimäisen
.päivän koittaessa Jokainen työläi-nen,'-'
mies. j a nainen, olisi valmis,
puolustamaan- pyrkimyksiään ja
etujaan. Jokainen :: kaivosmiesten
'johtaja tiesi, että työvoimanostajat
' jä hallitus tulevat uudistamaan
hyökkäyksensä. Ja samalla tulem­me.
oman ^ a-rattomuutemme,: vailla
yhtenäisen työ-väenliikkeen: kanna­tusta.
Kuitenkin ^ pysyttelimme jat^-..
kuvasti kosketuksissa ammattijär­jestön
komitean kanssa, joka toimi
niin nopeasti ja rohkeasti heinä­kuussa
V. 1926.
Mutta ehdottomasti tulee ymmär­tää,
eVtätuoUa komitealla oli nyt
eri puheenjohtaja' j a .useita komi­tean
jäseniä oli vaihtunut. Toveri
Swales ei kiirehtinj^ antamaan tarr-peellista
johtoa. Uudessa ammatti­järjestön
komiteassa oli herra^ J. H .
Thomas (suurlakon pääkavaltaja.
—- Suom:) hra 'Marchbankin: tilalla'
ja herra Pugh oli A, Purcellin t i^
lällji teollisuus- eli neuvottelukomi-teassa.
Nu o. vaihdokset eivät mi»'
sään tapanksessh olleet kaivosmies­ten
eduille avuksi.
r Boolimatta näistä vaihdoksista,
kaivosmiehet pysyttelivät. läheisessä
kosketuksessa yleisneuvoston alako­mitean
'kanssa, joka helmikuun 26
p. 1926, lausui julki ^selvän kau"
tansa ilmottamalla; että 'se tulee
seisomaan sainalla. kannalla kuin
heinäkuussakin, antaen seuraavan
julkilausumanT
Teollisuuskomitea on ' . o l l u t
säännöllisesti «neuvotteluissa kai­vosmiesten
liiton edustajien kans^
niiden joukossa on y k d , - Jonka
vi^ah i^perttsteet nojautuvat' lujiin
^xjoEinkslin. Kantonin hallitosmno^
4ostaa voiman ja^^ sillä on kykyä jär^
' !4ää4a8iat^--Mutt^ se palvelee kan-r
il^sen itsenäisyyden asiaa, on' kn-mpusItelUtn&-^
V Ja; sen vaoksi impe-riah^
tocvÄt.sitä vastaan erityisesti
puineet nyrkkiään.
Nyt Englanti on siinä' asemassa,
j o s ^ pitää ratkaista-;'tuleva politiik-;
ka. : Jatkaako., sotda, vai .tehdäko
rauha.: JoC.^-valitsee rsodan ^ rieu; —
seuraa s i i ^ suuri sota^ -. Eikä ole
"värkeissä varaa", siihen. Imperia-lisl^
i^n keskinäiset suhteet ' asiassa
^'valr.iseKttSnMLttömät. Sen vuoksi
'kabin'etti alkaa» Jcallistua rauhan
OTunnaUe.'^,' "^fttaaF mitä saa; tun­nustaa
mikä .on välttämätön j a ; ai­nakin
toistai^^^'; pela^aa imperia-lismiUe
se:ymit|ij{iähän-;a^^ on ^^kä-siin
saatu.V*
. N ä i s s ä - --merkeissä ;; suunnittelee
Suurbritannia nyt rauhasta . ja^^ K i i ­nan
:maakunn^isten hallituksien
minen. Ja juuri; sehän .tässä pakot­tavana
voimana ilmeneekin. -
.Tuskin tai?vitsee sanoa, että tä­mä;
oir-vimperiajisteille karvas pala
:gJ^^I^Il??ttÖnin^^tair^taui^
;iinteisim;^Safeoma^ Iterätääa^r
puolenpMTOu^^l^^
Icuun -vumeisellä puoliskolla Ke
räyksestä tulevat haolehöaaai-
W™nnistipuÖln6^^
lujen valitsemat kerääjät. ^' i
. Työläi^tbverit!" Muistakaa sitä'
.4tä seikkaa,, että lahjottamalla
puolenpäiyän palkan lakossa olevien
ten: h y v ä s i , a u t ^
saan Ibpjiunn -jaattamista ja fai.
deksatantisen tySpSivEn käytän-töönottamista
ei vain Port Artbnria
ympäristön • pnutavaratuqtannq^
vaam-kaikkialla , itä^Canadan m^iäslv
s ä . i P o r t Arthurin;, alueen metsätyö^
Iäiset r ovat i siis esitaistelijoita,
kamppaillen koko Canadan metsä-työläisten
, • elinehtojen parantamisen
puolesta. Tähän yhteiseen kamp-
^ ^ i m ; ;oy^^^ nyt jo nurisematta
uhranneet neljä viikkoa. Kukapa
luokka-asemansa tunteva kieltäytyi,
tunnustamisesta, johon sisältyisTj ^ puolestaan uhraamasta
JEantoninkin hallituksen tunnusta- P«olenpan^n palkkaa! Ei kukaan.
Siispa yhteiset tunnuksemme olw-koot:
muita. sittenkin se näyttää olevan
nielta-vä/ .Britannian maailmanvalta
saa tässä taas yhden ulkopoliittisen
nöyryytyksen. Joka johtuu siitä
yleisestä rappiotilasta^ missä kapir
taUstiset valtioi nyi ovat.'— T-o.
PUOLENPÄIVÄN PALKKA LAK-KOLAISILLE!
L A K K O VOITTOON!! KAH-DEKSATUNTINEN
TYÖPÄIVÄ
KXYTÄNTlStfN ' METSÄTÖISSÄ!»
..Kommuhistipuoiueen Sudburyn
kaupunkijärjestö.
K:tta A. Vaara.
Port Arthurin Idkkor
^ laisten avustustpintsr
. tehostamaan
PUOLENPÄIVÄN PALKKA MET-
' MIESTEN TAISTELUN TU-KEMISEEN
TyoIäufover«iUe bomrnvnitttpuo- i
, .'i -lueen, Sndbnryii järjestön
alueella
• . / . *
Työläistoveritl
•Olenuner alueellamme ryhtyneet
. avustamaan Port Arthurin piirin
urheita, parempainr elinehtojen, ja
lyhyemmän työpäivän puolesta tais-t^
evia.: metsämiehiä, voisipa sanoa
— kiitettävällä tavalla. .Siitä on
parhaana ^vtodistuksena sanomaleh-
.d^sä julkaistut^ avustussummia
-koskevat V numerot. Mutta lakko
')atkuu,t^:Täältä j a muualta^ kerätyt
avustussummat eivät :kestä^ kauan.
Lakkokomitea v^elittää; ^^ettei lakko­laisia
voi pakottaa antautumaan mi-kääni
muu - kuin nälkä;:: Tulemmeko
nie,: muitten alueitten ja: tebliisuus-alain
työläiset, antamaan nälälle
mahdollisuuden murtaa metsätyö-
Iäisten taistelurintaman ? Emme !-
Tuhat kertaa, emme!! Siksipä on
ryhdyttävä avustustointa tehosta­maan,
-: saattamaan se systemaatti­seksi.
Tehoisimmaksi' avustugkeinoksi
katsoi kommunistipuolueen Sudbun
ryn kaupunkikomitea tämän kuun
13y_p:nä pitämässään kokouksessa
r-RaBtalaaaa.. Edellisellä kerr^^
jo ilmottelin, että kappale Rantalas­sa
tullaan- esittämään osaston näyt­tämöllä.-
A Nyt on tilaisuus mainita
jo päi-)rakinj: että . kappale tullaan :,
esittämään t.k. 23 "päivä. Kukaan
,ei jätä I tätä tilaisuutta käyttämät­tä,-
sillä 'kappale on kaikin puolia,
kaunis j a . mielyttävä monipuolisine^
kohtauksineen.
^; Kaupungin . keskuckomiteaa,, «gi-tataionikomitean
j a solujen jäseaille.
Mikä vaivaa, että.ette käv säännöl­lisesti
kokouksessa? Vaikka esim.-
kaupungin keskuskomiteaan kuuluu.
1>8. jäsentä, niin näkee heitä koko­uksessa
ainoastaan vähä enemmäii ;
kuin puolet; sama suhde on agitat.->.
sionikomiteassa. Mitä tulee solujen
kokouksiin, niin voi sanoa, että vain
puolet soluista toimivat säännölli­sesti.
Heittäkää hiteen nyt syksyn tul­lessa
liaiiEaniutenriiB- ja - jokainen jä--'
vakkaan'toimintaan. - Meillä näet ei
ole nyt aikaa turhanpäiväiseen knh--.'
liustelemiseenj vaan jokaisen tulee
olla liikkeeUä -yhtenä miehenä, -r-
- Oa - kerrassaan ruma tapa, että
käydään'-^äpistelemässä toistan ih-naisten
tavaroita. Ja henkilö, joka
tJc. 11 päivänä otti päällystakin
osaston pukuhuoneen naulasta, te^
kisi >aremnrin että toisi sen takai­sin.
Sillä sattuu että tekosi tulee
kuitenkin julki. Mikä häpeä sitten
sinulle! Joten toimi nyt nopeasti.
Huomioonotettava. Wm. Jussila,;
jok^ kuoli muutama viikko sitten
sairaalaan, jätti ennen sairaalaan-
'sa.' Nykyään on kuitenkin ennen­aikaista
yrittää luoda mitään yk-
•^^. sityiskohtaista ohjelmaa, " jota
täytyisi ruveta läpi ajamaan. Ko­mitea
on tietoinen siitä asemasta;
missä ammatillinen liike täUä
- k e r t a a on, kuten- vumeheinäkii
osotti. Erikoisesti tulee amm.
liikkeen seisoa lujana .'jäjyhtenäi-senä
kaikkia niitä hyÖldcSykSiä;
vastaan, joiden tarkotnksäna on
edelleenkin alentaa hiilenkaiva-jien
elintasoa. EH ole sallittava
palkkojen , alennusta, ei työpäi-;
, van pitennystä, eikä koko maata
:. käscttä-ran . työehtosopimuksen
' poistamista.
•' V
Siitä lähtien^ jopa ennen hiiliko-
'Uussionin raporttia ja' sen istunto-:
jen;; aikana, me- olimme pysyvässä,
yhteydessä yleisneuvoston ' komitean'
kanssa. Tällöin ensi kertaa työ-j
väenliikkeen historiassa saavutimme
yhtenäisen politiikan ja ohjelman^
jonka voimme asettaa hallituk­sen
komissionin (tutkijakomiteän)
ete^n. i'Ainoana imielipiteiden eroa-;
vaisuutena oli :^ taloudellisen j ä po­liittisen
liikkeen v. suhtautuminen
korvauksen -'maksamiseen - kaivosten
omistajille. V -<Qniituista on mainita,
e t t ä ' ' työväenpuolueen parlamentti-johtajat,
jotka ovat saarnanneet so­sialismia
mom^Hta vuosia, , vastusti­vat
kaivosmi^ten liiton ja ammat^
tijärjestön politiikkaa^ kun i oli ky­symyksessä
korvauksen maksami­nen
vaiko pakkoluovutus.
' Herra MacDonald sanoi, että
vaikkakaan ei tulisi valmistaa ta­loudellista
tai siveellistä ennakkota­pausta,
inillä . myönnettäisiin;^ kor­vana
omistajille, j a vaikka useita
vuosia on ollut '^sosialistien ohjol-mana/
vaisUistaa sellaista korvausta,
olemme kuitenkin tulleet.sellaiseen
. ajankohtaan työräenpuolueen v fhis-toriäasa,
jolloin poliittinen^ sopivai­suus
vaatii, e t t ä meidän -tulee kan­nattaa
korvauksen maksamista kai­vosten
omistajille.: .
Parlamentaarinen puolue täten
slBiaor korvauksen puolesta, samaan
aikaan kun kaivosmiehet ja ammat^
«järjestö seisoivat sillä kannalla,
että riistäjien "oikeudet" kaivoksiin
voidaan poistaa ilman korvausta.
Me -uskomme; että nuo omistajat
ovat riistäneet -yhteiskuntaa ja työ­läisiä,
erikoisesti työläisiä, kaivos-teollispudessa
tarpeeksi viimeksi ku­luneina
vuosina. Ohjelma, lonka
me asetimme Samuelin (s.o.
tuksen. — Suom.) komisaonm
eteen, oU näin ollen ensimäjnen ra­kentava
ohjelma (lukuunottamatta
m^dän aikaisempia kansallistutte-misehdotuksiamme),
joka sovitm..
yhdessä parlamentaarisen ja-ato-matilUsen
työväenliikkeen kesken.
Onnettomuudeksi' parlamentaannen
liike on siitä lähtien jättänyt tamaa
asian huomioonottamatta.
Useissa tapauksissa, ammattijär­jestön
nenvottelukomitea toisti hel­mikuun
26 p:nä antamansa julJJ
tuksen sellaisena kuin se ede"»
esitettiin, j a vakuutti kaivosmiesten
edustajine, että se tulee tekemään
kaiken voitavansa puolustaakseen
meidän jo ennestäänkin alhaista
elintasoaname. . _ ' ^
Näin oUen .ammattijärjestön neip
vottelukomitea huljtikuun 14
hyväksyi seuraavan päätoslausct-man:
Tämä toistaa aikai-komitea
antaakr
semman julistuksensa,
seen kaivosmiehille mahdoHisiffl-man
kyaellistä apua, vastus.asK-seen
heidän elintasonsa, alenta­mista
ja saavuttaakseen owen-denmukaisen.
päätöksen a s i^
j o k i koskee palkkaa, tyopan^
j a koko maata käsittävää lS'>-
sopimusta. „, .,,r
EdeUeen huhtik. 30 p a ä <ty5-