Vapaus, January 13, 1925

              T m a S l E N JA TALONPOIKAIN KASIIN HAUXflKnr.
Tyamen vapaatus tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
Vain järjestyneenä ^uld^ijA,
voi työväenluokin yoit^f
'o-
. - 1 1 ' - * . ?
0 — 1925 Tiistaina, tammik. 131».>~ TueSn Jan. 13tfa. 1925 IX VlibsaCr-^VoL' IX
m-ftaiiai;.—-
Täällä alotti istunton­sa
liittoBtaneiden valtmn rahaminis»
tenen kotderensa, joka on kbkoon-tdnnt
nemnrttelemaan .I}awes-siiun-nitelnutn
arolla Saksalta poserretta-
Täin "flotakorvauksien" jakamises­t
a . ; -
Ennen kokousta Englannin 'rahas-tdnrihteeii
Winsto^n CÄunMl kes­kusteli
Uanakan raiaminieteri Cle-mentella
kanasa Ranskan sotavelois-t
i , Arrellaan <JhurchilUn edelleen
pysyvän tunnetussa vaatinmkses-säan,
että Banskan <m alettava
maksaa velkaansa Englannille sa­nalla
Jkortaa koin ThdysvalloiHekin
j a Joki kerran inaksetta-va yhtä pal­jon
kammallekin näille velkoineen.
-Varsinaiisessa neavottelukokouk-sessa
oli kaksitoista eri valtaa edas-tettuina.
-Kolme yhdysvaltalaista
diploma^ittia oli saapu-vlUa.
Ensimäieenä kysymyksenä oli
baTvcs^aonnitelmalla saatujen. en-simäisen
foffjoonan Saksan markan
jakaminen. Pahimpana riitakapula-na
eiinS «siassa on oUutj Englannin
jyrickä" kaoota sitä vastaan, että' Y h -
iiysvBlkt pisrisivät Ruhrin miehjitys
kalansa samalla oikeudella koin
toiset lirttontaneet saavat la>rvaQk-sen
varsinaisista sotakastahntdcsis-taan.
Nyt sanotaan dmrcMlin an-taneen
periksi Yhdysvaltoja edusta­valle
eversti LoganiUe, joten Yhdys­vallat
i»ääsisi saaliinjaolle toisten
kanssa; Yksityiskohdista on vain
sovittava.
Arvellen, että asiasta ön helpom­pi
päästä yhteisymmärrykseen kah­denkeskisellä
jutustelulla kuin v i ­rallisella
kesknstelulla kokouksessa,
Ohorchiil j a Logan lähtivät Eäns^
kan ulkoministeristön palatsista
Englannin lähettilään luo, j a siellä
kahvia (mahdollisesti "hevosen ker­man"
kanssa) juoden j a hyviä s i ­kareja
poltellen pakisi-vat muute
mia tunteja, ja niin ratkaisivat
tuon-visaisen kysymyksen, joka oli
uhannut turmella Britannian ja
Yhdysvaltain vakaiset hyvät välit
Toisten tietojen mtikaan ei tästä
saaliinjaosta sentään selviydytä
ihan niin helpolla. > Suunnitellaan
sentähden uuden neuvottelukokouk­sen
pitämistä Brysselissä myöhem­min
tämän vuoden alkupuolella.
Ruthenbergin vapau­tustaistelua
avus­tamaan
Austräalian satama­työläisten
lakko
Sidney, AustraaKa. — Austraali-an
satamatyöläisten lakkoa näyttää
olevan mahdotonta sovittaa millään
yrityksilläi ; "Lakkolaisilla näyttää
otevan byvä solidaarisuus keske­nään,
iseicä. toisten unioiden kanna-
•,tns. J: ;
-Kaikisoa satamissa kieltäytyvät
satamatypl^öset käsittelemästä sel­laisten
latvain tavaroita, joita ovat
kädtelleet ei-uniön tyonvälitystoi-
^anistoota Sidneyt^ pestatut työläi­set'
ei^nion'^ lyönväUtystoimisto
n^ perttstettu SjnuH siilä tariottrk-
-llai'Äff ^BÄtaiaiir^
elmä käytäntöön : Austräalian sata-atöissä.
' • "
Kun kaikissa .muiissa paikoissa
yönvälitystoimistot' ovat työläisten
.oiitrollin alaisina, paitsi Sidneyssa,
liin siitä johtuu ettei niissä, ole
'uita työseMcauksia, paitsi etteivät
hionmiehet lainkaan koske ei-uni-nzniesten
lastaamiin tavaroihin. '
Ei-aniohniiesteh lastaamäin tava-
1, kStättelystä tulevat iniahdqllises-tdehaiylg^
nään kaikki toisetkin
aletusalaan; kuuluvat työläiset. On-a
«nyjllskin jo aljettu neuvbttelui-n
Eng^nnin järjestyneiden työ-isten
kanssa, tarkotuksella saada
ikotin alaiseksi kaikki Englantiin
ivat ei-unionmiesten lastaamat
ivat.- • :.'
Eufii Fisher tuomittu
sakkoihin liVieiiissä
WienL — Euth Fisher, Saksan
valtiopaivieaip kommunistipeh . jäsen
nomittiin 120,000 ;kraununsakkoi^
Ja fcaxkotetJtaviJcai Itävallasta,
9tt}^väärenneiyn passin käy-
"Bt5- ;;:
Kohne maata . kommunistia on
ngitta. syytettynä saapumisesta
^ahan väärennetyllä passilla- Nä-ovat
lyan Katz, rouva Elfriede
olke ja Heioz iNeumann.
featz Ja Golke menettrvät parla-enttaarisen
koskemattoniuusoikeu-sa
valtiopäiväin hajaantumisen
keen, jolloin he - lähtivät Saksas-välttyäkseeri"
joutamasta syyt­äen
valtiopetoksesta. Kum:^ikin
täneet siehjäHceen uudelleen
tituiksi j a odotetaan heidän pa-takasnl
Saksaan raj^istuk-käraittyään.
Boova: Go^e o{i. entinen itävalta-
~ B Ja toimelias naisasian ajaja,
oli miehensä kanssa .huoma­ta
Itävallan - kommunistipao-perustajia.
eomann kolmas Itävallassa van-
' saksalainen kommunisti, on
H Jsojnmunistisen' valtiopäivä-
-än dhteeri. t . '
hjTiräk^ proletaHaa-lln
dästatuuriä-'
Tocooto. - T Amerikan Työväen*
- n edustaja J ; W. BacUey sa-
Lsbor Tomppelilla pitämäa^^
ettei hän kannata pro-iu
diktatuuria. Ijsasonto
tyytymättömyyden nminaa
lEokoTdcsessa läsnäolevflta.
lös oli 'Canadian Labör
to&neenpanema. * _ ^
l^sgyhurtat ampuneet
lakonjohtajan
Nev? York- — Pennsylvanian ko-vanhiilen
pääkaupungista Scranto-
•nista tulleitten tietojen mukaan
ovat tuntemattomat pyssyhurtat
surmanneet lakkokomitean jäsenen,
Ewenin kaivosmiesten unios>saston
kirjurin Samuel Pacen hänen ko­tinsa
läheisyydessä Pittstonissa. V i ­reillä
oleva, "epäviraJlinen" Jakko
Pennsylvania-Hillside hiiliyhtiötä
vastaan alkoi juuri Evenin osaston
toimesta. ^•
tiäff nrifes,' haiinisfe^": oU^^ ja kol­men
lapsen isä. Toimi tarmokkaas­ti
lakon johdossa yötä päivää eikä
aikonut, enempää kuin toverinsia-kaan,
luopua 'taisteluste, (ennenkuin
heidän vaatimiiksiinsa' oli Buostuttu.
Eräälle Federated Pressin edus­tajalle
oli Pace, muutamia päiviä
aikasemmin 'kertonut valtion polii­sin
menettelystä häntä kohtaan
erään lakkopuheeiisa jälestä.. Yllä­mainitun
Pennsylvania-Hillside yhti­ön
asiamiehet oli-vat kutsupeet kai­vosmiesten
kokouksen eräitä maile­ja
Scrantonjsta olevian Underwoodin
unio-osaston haälillei Sinne saapui
noin 125 miestä unio-osaston 1,-
200 :sta jäsenestä. Yhtiön kätyrit
kehottivat miehiä palaamaan työ­hön.
Päce käyttämässään puhevuo-rossa
• paljasti ioko katalan pettä-misyrityksen
— eihän tämä ollut
mikään säännönmukainan union ko­kous
— ja kehotti mieliiä pysymään
edeHeeh liakossa. Haalilta lähties­sään
toisten miesten kanssa, kuusi
valoon "kasakkaa" pidätti hänet
j a tutki taskut/ «mutta -vihdoin pääs­ti
hänet menemään.
Pacen j& hänen toveriensa työs­kentely
osottautui kuitenkin liian
epäedulliseksi yhtölle, jätetäyäksi
ihan silleen. Yhtiön ^tyrien ke­hotusta
työhön palaamiseksi jnou-datti
ainoastaan 23 miestä. Myö­hemmin
Underwoodin osasto piti oi-kean
kokouksensa, jossa oli läsnä
800 jäsentä ja, -tehtiin jyrisevä pää­tös
jatkaa liftkkoa yhtenä miehenä.
JIahdollisesti juuri tästä kokoukses-te
* Tjalatessaan;' Pace -joutui sala-morhaajain
iuhriksi. Ainoastaan
niukkoja tietoja oh: tapauksesta saa­tu.
Niiden mukaan pH murha ta­pahtunut
myöhään yöllä jotikun
lakkokokouksen jälkeen. Jossa Pace
oli ollut. Neljätoista teräsvaippa-kuulaa
olii Jä-ristänyt hänen ruu­miinsa.
Murhaajat pakenivat pai­kalta
autolla- '•
Pacen murhalla saattaa kuitenkin
olla päinvastainen -vaikutus lakon
kulkuan kuin mitä sillä tarkotettiin.
Chicago.—- Työläisten Pnölusr
tusneuvoston taistelua rohkaisevat
paikapisunioOta saapuvat päätös-lauselmat,
joissa tnomitaan Michi­ganin
tuomioistuinta sekä luvataan
kaikilla keinoin auttaa Työläisten
Puolustusneuvoston taistelua, saa­dakseen
-vapauden ButhenbergiUc»
joka on nykyään Michiganin valti­on
vankilassa, jossa hän on alkaAut
palvelemaan kolmesta kymmeneen
vuoteen asti kestävä tuomiotaan,
josta hän kuitenkin on vedonnut
Yhdysvaltain ylioikeuteen.
Amerikan Työväenliiton yhtey­dessä
olevista unioista on puolus­tustoimenpiteisiini;
»yhtyneet Oma­han
Krvenhakkaajain unid ja Ame-'
rikan Hiilenkaiyajain Union Chris­topherissa
m. ole-va paikallisunio
numero' 2,376.
Kivenhakkaajain Union julistuk­sessa
samotaan: "Me protesteeraam-me
Michiganin valtion Ylioikeuden
antamaa tuomiota vastaa; me kan­natamme
Työläisten Puolustusneu­vostoa
kaikella käytettävissämme
olevalla energialla sekä kehotamme
kaikkia työväenluokan järjestöjä
suhtaantuniaan. tähän kysymykseen
samalla tavalla."
Raportti puolustusneu-voston nel
jännesvuositileistä osottaa tuloja
olleen 1924 viimeisellä neljännek­sellä
i$Q,945.17 ja menoja $5,711--
50, josta $3,000 lakimiesten palk­koihin.
Puolustusneuvosto tarvit­see
rahaa, ky^etäkseen ajamaan
Ruthenbergin ja toistenkin syystä
tai toisesta vankiloissa viruvien
puolustustaistelua.
Toronton rakennustyö­läiset
taistele^t palk-kainaleniiusta
vastaail
Toronto. — Toronton muurarit
Ja kirvesmiehet 'taistele-vat palkan­alennuksia
vastaan. Hyökkäys k i r -
' vesmiesten palkkoja VMtaan on jä­tetty
toistaisejtsi täyt^töön pane-miatta,
mutta maorarfen palkkoja
vastaan on hyökkäys Sydessä käyn­nissä.
Muurarien tu^on sihteeri
Joe Bom1>erisanol^ ettei tässä ole
kysymyksessä palkkainälennus, vaan
meidän elintasoonme ; Rientäminen."
Bamber saniM x(yky^ palkkain
olevan ^paljon pienemmät Torontos­sa
kuin rajan läheHä voierissä ^ y^^
dysvaltalaisissa kaupui&gflissa. "Täs-
4ä- johtuu se. seikka", sanoi Bamber,
"että eiteläeuropalal^ia tuodaan tän­ne
alenti^naan mi^idSn: paikkaajam­me
ja clihta8oaimie/';(-
^'———~-o——; ••
Belgradiii haUitukseh
iji'ahnius ulä^a ha-
D O L L A R I -
DIPLOMATIAA
Pariisi. — Yhdysvaltain mieli te­kee
Ranskalle kuuluvia Länsi-intian
«aariston saaria Martiniquea j a Gua-deloupea,
päättelee eräs täkäläinen
lehti, etsijään selitystä siihen ah"^
karuuteeh,;;iollaX^'^y?'^^
l^t«sä ' ^ a S i ^ suorittamiaan
sotavelkojansa. ^ ;
Lehden tietämän' mukaan on
Amerikassa pääss3rt vauhtiin "dolla-ridiplomatia",
jolla' republikaani-puolue
ajaa sokeritrustin asioita.
Yhdysvallat ei voi Shylockin tavoin
vaatia lihanauläansa, sanoo lehti,
ja pankkimiehet, jotka ovat laaja-näköisempiä
kuin politikpitsijat,
ajattelevat että voisihan velan ly­hennykseksi
ottaa joitakuita saaria.
Viimeisen neljännesvuosisadan ajan
on Yhdysvaltain politiikka tähdän­nyt
Amerikaa ympäröiväin vesien
vallitsemiseen. Vähitellen se pn
hankkinut itselleen jalansijan kaik­kialla
tropiikeissa, miihih suinkin
on ostokaupalla tai muuten päässyt.
Se osti Panaman kanavan alueen,
anasti Cubah Elspanjalta, otti San
Domingon "rahalliseen- suojeluk­seensa"
ja *osti Tanskalta Neitsyt­saaret.
Mutta näiden sokerinkasva-tussaarien
vyössä bn viejä aukko.
Martinique, Guadeloupe ' ja muut
Ranskalle kuuluvat saaret ovat vielä
ottamatta, ja amerikalaisille: on a i ­van
^käsittämätöntä, mitä Ranska
noilla saarilla tekisi. Kaukanaban
ne ovat Ranskasta, mutta juuri so­pivan
likellä Ameiikäa.
Ei toki brittiläisiä s
Lontoo- — Melbournesta tuHee-scen
«tietoon, että maaljsk- 31 pm
Jälkeen vaaditaan kaikilta Austraa-liaan
saapuvilta siirtolaisilta 40
punnan maihinnousundia, on .Ans*
traafian täällä oleva edustaja liit­tänyt
»elit]^äeen. Jonka mokaan
taö rajotos ei koske brtttiläiBiä
mirtoMsia. KDN va&oirilla ei tar­vitse
periOe tuHcssa olla pennin
pyöreää.
MvaUan ent keisaiHui-na
aikoo uusiin näir
niisiin
Wieni. Itävallan -viimeisen
keisarin Kaarlen leski Zita, Joka
nyt asuu maanpakolaisena, Espan­jassa,
kuuluu aikovan hetimiten
mönnä naimisiin unkarilaisen kreivi
Josef Hunyadin kanssa.
Tällä tempulla on sivutarkotukse-na
vetää nenästä Horthyn hallitus­ta,
joka Unkarin parlamentin sää­tämän
lain nojalla on jyrkästi kiel­tänyt
Zitalta pääsyn.. Unkariin.
Mentyään naimisiin Unkarin ala­maisen
kanssa, on hänellä laillinen
oikeus päästä Unkariin, . Horthyn
voimatta sitä laillisin keinoin estää.
Zttan hartaana» toivona on pitkän
aikaa ollut palata Unkariin — ;ei
itsensä takia, vaan 12-vuotiaan Ot­to-
nimisen poikansa,/ jonka nouse­miselle.
Unkarin kuninkaalliselle
valtaistuimelle hän haluaisi valmis­taa
maaperää. ,
Saattaa siinä» sitäpaitsi oUä Jon­kunlaista
rakkauden haisuakin poh­jalla:
kreiri Hunyadi oli Kaarle^
keisarin viimeisenä ^taloodenhpit^a-na
» seuraten keisanllista pariskun­taa
heidän karkotoqiamcaansa Ha-deizaan.
Hän knolai Unlcarin van-
Mmpiin Ja tunnetuimpiin aatelis-snkuilnn.
\
slavia
Belgrad,; — Kroatian talonppi-kain
gohiaja Stefan; Radich, jola
myös sanotapn "ICrpatlkn kruunaa­mattomaksi
kuninkaaksi", vangittiin
linndtetussä a^rinpssaan Agramls-sa
pari päivää si-tten. ; Hallituspii­reissä
vakuutetaan Mtjeltä vangit-!
taessa ^löydettyjen paperien olevan
siksi raskauttavaa, laatua, että hän
j a hänen kannattajansa tulevat
asetettavaksi , s^^^eseen valtiope­toksesta.
Papereista knuluu selviä­vän
hänen olleen voltjlopetollisessa
yhteydessä ei ainoastaan Neuvosto­hallituksen,
vaan muidenkin ulko­valtojen,
ennenkaikkea Unkarin
kanssa.
Näiden paperieii väitetään paljas­tavan
Radichin aikeet .ihajottasf Ju
gosla-rian valtaknnhan, miitta yhtä
suureen vaaraan .saattavat toiselta
puolen hallituksen sortptoimenpiteet
tämän keinö1;ekpisen: .Jfeinfngaskun-
:i;»att--:yhtenäisyya
, Suurta huomiota on herättähjrt
sloveenilaisen kansanpuolueen ko­kous
Miarburgissa, jossa sloveenien
johtaja Koroshetz piti leimuavan
puheen hallitusta , vastaan. Hänen
ennustuksensa mukaan kuristustoi
menpiteet Radichia ja muita vastus-tuspuolueiden
johtajia vastaan tu­levat
viemään aivan pj^in-vastaisiin
tuloksiin kuin mitä niillä tarkote-
Jtaan. ^'Näihin asti on ollut eri­puraisuutta
kroatilaistph ja slovee­nien
välillä, mutta tästedes tulee
koko kröatilainen ja sloveenilainen
väestö-yhdessä taistelemaan Befgra
din hiraäuhallitusta vastaan". Ko-rbshetzin
puhetta tervehdittUn myrs
kyisellä innostuksella.
, Kaikkialla maassa metsästel-lään
edelleen Radichin puolpeen
kannattajia. Sanotaan vangittujen
luvun jo nousevan -tuhansiin. Yk­sin
Dalmatian Sebenicossa pidätet­tiin
600 henkilöä, jot^ka kaikki ei­vät
kuuluneet Radichin kannatta­jiin,
vaan toisiin vastustusryhmiin.
Subpticassa, joka ennen kuului ete­lä-
Unkariin, on vangittu >ankarilais-puolueeri'
johtajat sillä -tekosyyllä,
että muka ovat saaneet apurahoja
Unkarin hallitukselta.
Nurmi juoksi kaksi uut­ta
ennätystä
New York. — Täällä pidetyissä
Finnish-American atlpettiklubin tpi
meenpahemissa juoksukilpailuissa
Madison Square Cardenissa juoksi
suomalainet olympiälaisvoittaja
Paavo Nurmi kaksi ennätystä. Hän
iuoksl kahdessa erässä: yhden mai­lin
ja -viiden tolometrin-^^matkoil
Ensinmainitussa eräissä hän saavut^
ti' miaailmanenhätyksen: neljä mi­nuuttia
kaksitoista ja kolme viides­osaa
(4.123/5 sekunttia. Myöskin
viiden kilometrin matkan Nurmi
juoksi ensiniäisenä saaden tuloksen
7 min. 38 ja kaksi viides osaa se­kunttia.
Toisena hänen kintereil­lään
juoksi W. Ritola. Juoksukil­pailuja
pidetään onnistuneina siihen
nähden, että, New Yorkin suurin
kokoushuone oH ^ynnä katsojia,
noin 12,000 kaikkiaan.
Rosvojen kur^a
Wind8pr, Ont. — Kiiriteimistö-kanppias
A:^ <}ironx sai myöhään i l ­lalla
puhelinkutson saapua erääseen
taloon ^Campbell avenuella tunte-mattomalta
henkilöltä^ 'joka sanoi
aikovansa ostaa itselleen talon tSs-ia
kaupnnjgista. Gironx meni pai-
JTiUards Chocolates
"Ltd. rikkonut mini-mipalkkalakia
Toronto. Alinpalkkalatttaknn-nan
toimeenpanemassa tutkimukses­sa
paljastui se seikka, että täkä­läinen
Willard8 Ghocolates, Ltd. oli
rikkonut minimipalkkain lakia, -va-mstamalla
ja väärentämällä työläis­ten
ajanmerkkauskortteja.
Entinen ajanpitäjä Cyr>l ^olinson
vannoi, että häntä ylempänä oleva
työnjphtaja, J . A . Cratton oli mää'
rännyt Johnsonin muuttamaan päi
cänmäärää eräiden tyttöjen aika-korteissa,
ehkäistäkseen siten teol<
lisaudentarkastajat pääsemästä sel­vyyteen
siitä, että tytöille oli mak­settu
- pienempää palkkaa kun laki
edellyttää. Peittääkseen tehdyn
väärennyksen, oli hän määrätty te­kemään
uudet kortit kaikille tytöille
ja sen jälkeen polttamaan vanhat.
Viimeistä määräystä ei hän kuiten-kaan
ollut pannut täytäntöön ja
"joku" oli varastanut nuo vanhat
kortit. • '
Kuulustelun aikana, joka ei vielä
ole loppuun suoritettu, tuli päivän­valoon
se seikka, että yhtiön palk­katilit
neljän kuukauden ajalta oli­vat
kadoksissa. .
— — —-• •
MUSSOLININ
RIEHUNTAA
PeonsylvaniaD lovanliDleih
ImjaiD MoD sjfin
Rooma. — Enin osa fascisteja
arvelee, että äskeiset kötitarkastuk-set,
vangitsemiset ym. sortotoimet
ovat ainoastaan alkusoittoa yhä
jyrkempiin keinoihin maan ja kan­san
alistamiseksi, täydelleen fascis-tien
armoille.
yastustuspuolueet on nyt nieljjein
tyyten ajettu maan alle. :. OB nii­den
poliittista päämajaa on suljet­tu;
25 fascistivastaista järjestöä on
murskattu; 120 Garibaldin "Vapaan
Italian" yhdistyksen paikallisosastoa
hajotettu; *111 valtiollista vangitse
mistä toimeehpantu; 15 O "vehkeily-pesiksi"
epäiltyä kahvilaa suljet-hallitiikselle
epämieluisia julkaisU'
ia-
Kaikkien kolmen sosialistisen päi­välehden
ilmoteteah "vapaaehtoi­sesti"
lakanneen ilmestymästä--
Eri paikkakuntain käskynhalti­joille
on annettu määräys ' ryhtyä
tarpeellisiin toimenpiteisiin, "vaik­kapa
ne eivät aina olisi nykyisten
lakien mukaisiakaan", saloliittpjen
ja kapinallisuuden ehkäisemiseksii
Ministerineuvoston kokpuksessa
bn Mussolini ilmottanut ehdotta­vansa
nykyisen eduskunnaii-'' hajot­tamista
heti kun se on' hyi^ksynyt
uuden, MussoliniUe yhä mieleisem-mäksi
mulkatun vaalilain. Uusi
vaalilaki luultavasti tulee > Jiyyiiksy-tyksi
kuluvan tammikuun lopulla,
jolloin' siis eduskunta hajotettalsiiri.
oska vähintään 45 päivää pitää
kulua eduskunnan hajotuksen ja
uusien vaalien välillä, eivät vaalit
tapahtune ennen huhtikuun puoli­väliä.
Arvellaan hallituksen ha­luavan
viivyttää vaaleja, kunnes
Mätteottin murhajuttu on loppuun
käsitelty.
•••• . r . . o — • ,
Suomalainen paleltunut
kuoliaaksi
Pittston, Pa. — Kovanhiflen kai-vosalueella
on 12,000 Pennsylvania-
Hillslde kaivosmiehen epävirallises­ta
lakosta muodostanut pitkäaikai­nen
työsuhteita eikä. työpalkkoja
koskeva lakkotaistelu. Taistelu ei
koske palkkoja ainakaan ennen kun
nykyinen palkkasopimus on loppu­nut
Kaivosmiehet kylläkin sano-vat,
että taistelu työsuhteiden puo­lesta,
on samalla taistelua palkko­jenkin
puolesta. Kappaletyön valli-tessa
tarkottavat paremmat olosuh­teet
parempaa palkaa.
Ainoastaan harvoilla unioilla ko­ko
maassa on niin täydellistä mää­räysvaltaa
työpaikan yksityisseik-koihin
nähden, kuin Hillenkaivajain
Järjestöllä, missä se vaan on kun­nollisesti
oisranisoitu. Tässäkin la­kossa
lakkolaiset sanovat taistelo-vJnnsB
juuri tuon: määräysvallan
puolesta. Taistelun tarkotuksena
on ehkäistä kaivosyhtiöt erottamas­ta
työläisiä työstään, milloin ha-luavat,
ehkäistä yhtiö pitämästä
tonnikaupalla työskenteleviä miehiä
sellaisessa työssä, jossa he eivät voi
tienata tavallista palkkaa, ehkäistä
yhtiö myymästä ala-arvoisia ruutia,
sanalla sanottuna ehkäistä yhtiö
kaikista ^ «ollalststa toimenpiteistä,
joilla koetetaan alentaa työläisten
elintasoa.
Kymmenen lakossa Olevan palkal-lisunlon
yhteinen sovittelukomitea
on valmistanut luettelon joknLsen
eri kaivannon vaatimuksista. Niis­tä
on yhteenveto alempana. Ko­mitea
ilmottaa, että kaivosmiesten
oli pakkb ryhtyä lakkoon sentäh-dort,
kun yhtiö kieltäytyi ryhtymäs-tä
sääntömääräiseen sovltustolmen-piteisiln
ja edelleen komitea syyt­tää
HIilenHaivajain. Union tämän
piirin esimieatä «iitä, ettei |jän ryh­tynyt
asian cqhteeA johdonmukai­tu;
• 665 yksltyisasiintoia ja tblihis-siin toimenpiteisiin. TolspUa puo*
tViÄ-^e^niaöJijte'^^^^^ 8&noö'-ttfaaen estmleV Cappeillni;
ettei kaikkia Bovittclutoiinenpitcltä
vielä pltu loppuun. k ä y t ^ y , j ä et­tei
hän tiennyt mlnkUanmuuiilai
siin toimiin ryhtyä. Eräät riidan
alaiset asiat, ovat jo vuoden van­hoja.
Suurta Underwpbd Collieri yhtiö­tä
vastaan mainitaan yllätnainitussa
luettelossa kiiusi: rlito-asiaa: ' I^iUle
62 miehelle, Jotka olivat dfect
työssä union toimesta työst&tn ero­tetulla
urakoitsijaUa e i sen Jfikeen
ole annpttu työtä * missään muaal-la.
Lakkolaiset nimittävät taoUais*
ta toimenpidettä työsulubd. Kol> :
mannessa Dunmore-suonessa annet»'
tiin miehille niin huonoja; lyöpalk-koja,
etteivät he voineet' nfissi teh­dä
tavallista päiväpalkkaa. Jotkut
miehet olivat tienanneet IS dolla­ria
viikossa. ErSs mies, loka oli
tehnyt 9 päivää työtä, el saanut sil­tä
mitään. KaivosmiehiUe myydys­sä
hiilessä pn kiveä j a munta tör­kyä.
Clark-suonessa työakentekrvät
miehet eivät voi tienata tataUiata
päiväpalkkaa. Miehet pakotetaan
ostamaan alaforvolsta GnameU-.
ruutia, paremnud Herculefls-niadia
asemasta. ••- • • . ' •
, Ewen Colllcriä vastaan on i u u -
rimpan» tekijänä ae, että yhtiö oli
maaliskuun 1 ptnä lD24 erottanut
120 miestä. Komitea oi! pyytänyt
yhtiötä antamaan noille miehille
työtä, panemalla heidät yöruorolle
sekä hankkimalla lisää vaunuji». So^
-vittelulautakunnan pnheeniobtaja
W . t W . Inglls oli hyväksynyt mi«s-ten'
pyynntJn ja määrännyt yhtiön
panemaan sen täytäntöön, Jdsta yh- v
tlö kuitenkin kleltäytyL Toinen
selkkaus koskee miesten palkkojau
Central ColUerysea on kysymys
pohjaklvestä < ollut selkkauksen alai­sena
huhtikuun 2 päivästä eHucn.
Myöiftin oli siellä seUckatts neljän
malnarin ja neljän apulaisen erot^
tamlsesta juuri silloin, kun he oli­vat
tehneet 600 jalan mitiilta,epä­edullista
työtä ja olivat jnnrtplä-'
semässä parempaan tienlstipaik-kaan.,
Nnmcro 8 CoUieryssä on.i|«Hdcaua ;
siitä, kun yhtiö oli taannut $i mies-'
tä huonoan«lol»een,|)aUa«W!ftjfj^
k^ pH aftÄommffl hivailnöt' anttta
heille hyvöonsioisen palkan. Hyös-kin
on siellä riitaisuutta liaonosjta
ruudista ja huonofsta tySpftikolsta. ;
Numero 9 ? Collletyssa Ja Butler-
CoUioryssa on myöskin kaikenlaisia;
selkkausalheita, jotka kaikki Joh­tuvat
silta, kun yhtiön taholta on
pyritty vähontämMn miesten ansioi-ta.
^ ' /
Prince George, B. C. — Kansa­laisemme
joka tunnettiin nimellä,
Antti Ranta, ammatiltaan turkis­eläinten
pyydystäjä, löydettiin kuo­liaaksi
paleltuneena pyydystyspolul-taan
viime kuun 16 päiv2.nä. Vai­naja
on ollut huonoissa voimissa jo
useita vuosia, joten on luultavaa,
että hän sortui ilman ollessa täällä
harvinaisen kylmän. .
Hän oli syntynyt Suomessa,
Kortejärvcn pitäjässä Vaasan lää­nissä.
Hänellä pitäisi olla «lAo
jossain hdysvaltain puolella, joten
pyydämme toisiakin puoluelehtiä
ottamaan tämän paistolleen. Lä­hempiä
tietoja voi saada kirjotta-maila
osoitteella:
H. Hobl,
Prince George, B- C , Box 27.
' ja toinen yhtä outo mies ojensi
häntä kohti revolverin, komentaen
nostamaan kädet ylös ja pitämään
suonsa hyvin tarkasti kiinni. Se
rosvo, joka hänet oli sisälle laske­nut,
puhdisti taskut, Joista iöytyi
175 dollaria- Varotettuaan vielä
tihriaan apuahnutamasta, molemmat
miehet poistuivat katuvierelle Jättä-mäOääa
autolla. Poliisi etsii tosvo-ja.
Talo; jöwa tuo i K ^
suunnitetta "JdlnteimistiScauppa"
kalle, outo mies avasi bSaelle pven't^abtai, on asnaston.
En^rlannissa tuomitaan
gompersilaisuus
Lontoo. —- Brittiläinen työväen
lehti "Labor Herald", julkaisemas­saan
kirjoituksessa, tuomitsee Sa
muel Orompersln kapitalismin tuki­jaksi,
samalla osoittaen • kuinka
Amerikan työväenliiton päämies sa­malla
oli kommunismin ja sosialis­min
vihollinen. Monet työläiset, Jot­ka
eivät tarkemmin tunne amcrika-laisio
oloja, oyat hämmästyneet
kuullessaan edesmenneen diktaattor
rin lukeutuneen kommunismin van­noutuneisiin
vihollisiin.
"Europan maissa, lausutaan L a ­bor
Heraldissa, työläiset ja sosialis­mi
käsitetään samaksi asiaksi, mut­ta
sensijaan Amerikassa niillä
kummallakin on oma tarkoituksen­pa.
Mutta amerikalalsen työväeij
mielipiteet tulevat muuttumaan ku­ten
europalaiscn työväen (tarkoit­taa
englantilaiaen) mieliala on
muuttunut viimeisen 25 vuoden
kuluessa. Tapahtumat pakoiltavat
'siihen. Kaksikymmentäviisi vuot­ta
sitten kapitalismin kukistuminen
ei ollut niin kiertämätön kuin se
on tänäpäiväng. Se tulee selviöksi
niin pian kuin työläiset huomaavat,
että kapitalismi voi elää vain niin
kauan kuin palkkaorjuntta on ole­massa.
"Niin pian kuin tämä tulee sel­viöksi,
työläiset alkavat työsken­nellä
järjestelmän muuttamiseksi.
Tällöin työ ja sosialismi tarkoitta­vat
samaa. Tietystikin on oikein
ottaa kapitalismin aikana irti niin
paljon kuin mahdollista, mutta se
ei saa olla päämääränä, kuten
gompersllaisilla, vaan siten kuin se
Europassd nyJ^ään käsitetään. Sil­loin
kun Amerikan työväki käyttää
voimaansa, niin !se tulee seuraa-maan
eoropalaisia lubkkaveljlään.
E i rielä, mutta pian:"
V " u V ; ; . / . ; o : , : - , •
Julkeita rosvoja
(MontreaL'•— Kun Eugene Prieur
käveli vaimonsa kanssa Des Eneores
•katua, hyppäsi kolme atiestft kadon
Putkimiehet ptthuVat
10 dollarin päivä*
palkasta^
Wa8hington, D. C. Ottoeisaan
osaa Amerikan Työväenliitpa raken-nusteollIsuuBviraston
iplmpenpane-van
neuvoston kokouksen OäUa, sa­noi
Putkltyölälsten Union esiäiles
John Coefleld, että tämän vuoden
aikana aikovat hänen ilrjestönaä
jäsenet saada , alimmaksi palkkara-jaksl
Yhdysvalloissa 10 dollarfn päi­väpalkan.
JNykyään on heidän kes-klrtkertalnen
palkkatasonsa $QM
päivältä, noudten se toisissa pai-koissa
10, joissakin palkolasa 12
ja East St. LuisMssa .14 dollariin
päivältä. Työsuhteet rakennfuteol-lisuudessa
vuodelle 1925 Myttävät
olevan hyvät, etenkin suuremmissa
kaupuiigelssa, Joissa tullaan raken­tamaan
virasto ja hotelllridcennuk-sla.
Viime vuoden aikana raken-nettiin
etupäässä asuntohttoneita.
Hyvä maksu huonosta
yösijasta
Port Arthur. ~ Jack Smft ja
Joe Small olivat Juovuspäissään aa­mupuolella
yötä nukahtaneet taitio-tien
kiskoille. Onneksi sattui erään
yövannun moottorimies huomaa­maan
heidät ajoissa, muoteja olisi
siihen jäänyt kaksi ruumista. Po-liislolkeudesfia
seuraavana; aamupa
tuomittiin kummallekin mfeheDe 16/
dollaria sakkoa j a kulut.
•sivuun ajptusta aUtosta esiia Ja
revolverin kanssa lAa^n pkkotti-'
vat Mrs. Frieurin luopumaan hyU'
keennabkaisesta päällystaUataan,
jonka kansaa sitten menivit tiehen-'
sä. ppliisi kertoo 'raman ioukon-tehneen
kolme samaxäalrtä-ry9vfy9»
tft edellisenä l»Uv3sS.
'-in