Vapaus, February 6, 1930

              Torstaina, helmik. 6 pmä — Thui\, Feb.6 No. 31
VAPAUS VAiAVSCUbenrf „ ^ ^
Uh. «!Dlr oisui of roBiA ToAen Io;C«iuuU. fnbU*be<! 6*07 « SodbBir. Onuöo.
K«ii»to»l M the Pott 0£fie«'t)epart«»^ •
Toimitn», koullori. Jk5ri»kjraj?p» J« J f ^ o o t B M M t*loy Elm StxegtiHi. «
P?«tiosote: Vcpaiu, Box £9, Snäbtttj, Oät.
.nheiijneti TCoottön 1038. — Töiaula» SSCST. — KiJjifainppa r39rW.
A U pait to T»e »dJr«yeJ; Y»P»B3^ X.Q;'Po«',t?. ^f*^:
• St!
l Tk4«^. 6 kk. 12JO. 3 kk. IJ.75 j« 1 kk. »1.00. — Ylid7»T«Uoil»ia J» Suo^e»eji»»k*: « DO
elkon^UJe: 1 *k. KM, 6 kk."»3^0 j» l kk. tl.00. , : j
KirjeT«ihloIbnotal»et flM kcrU. |2.00'kaku keiua. — AvJoUJttooo inMneiUe_onDCTtoi»oWk*rt
Taasfun on midu huulia veisattavan sälä '^'hyvinvqumista^,. mit^
ulkomaiiitii pääonia on muka luonut. Tällä kerralla oa luUcarln^
(siintynyt ranskalainen lehti —Le .Solcil" joka syöllaä QmAifxin maa-kunnan
kurjasti palkatuille fänskalabille työläisille seuraav^ ftah
läväs
.yäätLäncct j u h l ^ naisosastojemmc
taholta katpii aikaisempina vdosi-nakin
oleipaic iehneet, si|Iä kat­somme,
taniän pinoan naisille x>-.
mistetun pSiy^n vieton Jiuuluvan
neet maaliin kierrokseltaan, jonka
jälkeen
i s km, miehet alkoivat saapua
toiselta kieroJQsplta. Ensiniäisenä
tpM Kyrölä ajalla 44.15; hänen
äväsli d o l l a r e i l l a raavallua virttä: " O n sopimatonta keneltäkään^-[ ohjelmaaimie" j a ^ t myös- j^kecqsä Leppä, a i k a 44.02. Kel­autua
nvkvään tai^leicniaan ulkomaisen pääoman valtauksia vastaan, ki.n senmukaisesti. Täällä oU kyllä mantena Mäkelä: 45.06. Neljänte-i*
<
»cnttnnrieo on. raadiUaeiaa. ribetetUrä flmotuahinu elakJtera. ,
Central ad.rrtlsinff nin.^5c-ver cat. in^. • Wtn\)mti cbngo for «!"«!• lB»«rtion, 75e.
'ajaaa ia the heti adTcrtitioe «oediom araoog Iho Fionlib people in Canada.
'' r->« ette milloin ubsnu «as raatatuta efl^imäiaeen kirjeeieenne, kirjotukaa oadelleea liikkcea
•hoitajan per»oonani««IlanImeira: Jr V . • AhlqVial, lilkkeeTifcoilaJa.
Thrr^e Kivcr.-, Cap-de-la-.Vladelainc, Shawinigan, Grand'mere, L a Tuqiic
ja jiiuut pailcal? Cana<la oii uusi maa, j a canadalaisct, saavutta,ak$j^
.varallisuutensa, on tehtävä se suureksi osaksi kulsumalla j a oikeutla-
'^miijä^i^^^^^ j^^lka omistavat rikkauden ylijäämää.";—
jiypliiiiuc. i^l§än;Jj^,ä^ puhua ulkomaisen pääoman ra-
Ikennjiitainfela, JumJjaJaitoksiata-ja paperitehtaista, mutta minne joutuu
iltto fc^hultii^ ^hyvirtyolrtti"? - Voittoina kapitalistien kassaholveihin.
Wallkadun huijarit, vaiko Montrealin
luonnonrikkauksia on riislelly, on
j työläisien osuudeksi jääny^r.vain nälkäpalkka, joka on ollut niui Jiii-
Iätön -cUä lyöltömyysaikojeii sattuessa kärsivät he jo muutaman pai-'
vän kulöessa suoranaista nälkää.
Työn ja pääoman psms tmfannosta
Kuivat ja kiinnoltomat numerot voivat joskus valaista pal­jon
päremhiin jotakin asiaa, kuin pitkät puhpet j a väitökset. Näin
on asianlaita Yhdysvaltain 'terästrusti.n tilien suhteen. Ylidysvallain
terästrustin (V. S. Steel Corjjorationlrnettovoitto kuluneena vuonna
nousi S197,.5ai,O0U:iin. ÖsakkeCTiomistajillc ei tietenkään niaksellu
koko tätä summaa, vaan vararahastoihiii siirreltiin ^108,OÖ(),000,
millä summalla lisääntyi osakkceno^ni^lajain omaisuus. Jokaisen o-sakke^
noniisiajan ^6,000:n osakcniäärää kohti tuli viime vuonna
Sl,270'80 voittoa, mikä on i;ieiTkcin yhtä paljon, kuin terästrustin
työläisen keskim. vuosipalkka. Suurin osa tcräsprjan työn tuloksista
menivät siis terasparoonjpn tpskm^
yhdysvaltain iiittöhallUiWn työlilaslpn mukaan oli terästrustin
palveluksessa viime vuonna^73,000 työläistä. Keskipalkan ilmoite­taan
olleen $31,63 viikoiia, mikä .vuq^ij>al)b|f^i laskettuna, huomioon­ottaen
40 työviikkoa, teki $1,264. Mutta Isjyinnicneliuhannct tcräslrus-l
i n orjista saiyal kuiicinKi» ,,allc $25:n .yiijiik<)4>äljk]kaa. TerabilcoUisuu-den
anunatittonnei^ aputyolaisl^^^^^ oli §20.38 viikolta. Uuden­aikaiset
teollisuuden mekinisyiDiismenetclmät ovat yhtä mittaa vä­hentäneet
ammaKJIyölaipleh taryelta, jötcn alijnmin palkattujen työ­läisten
luku lisääntyy. •
- Kun käsittelemme jmnieroita, voimme edelläesitcttyjcn "höys­teeksi"
lisätä i»i(t,qHail'iw|sl5l» ivla^tpisl? .plqltuja nmneröita, jotka
valaisevat lyön |uottayai5Uuden lisääntymistä lejäslepllisumlessa. Vuo­desta
1850," jo^l»; inftpjf^ife^ annellil Y<yrtaiisfu'ku 100, pH työn tuot-tavaisuus
työläistä kohti lisääntynyt m]fi liui}?easti,citä indeksi v. 1925
oli 5,028 eli 50 kertaa suurempi k u i n ' y . 1850. Tuotanto sulattimois'
sa oli liohönnut 277 prosentilla jokaista työplekijää kohti neljän vuo­den
sisällä v. 1922 vuoteen 1926.
Federated Pressin VirjpiUaja Ja?|c Hcarley ,hupfj|^^j|tla^» el^tä alus­sa
mainitut terästrustin huik^3j|.^o^ti[?'t. 4'^'*^'^^"* ^^^'^
osakktenomistäjille, sillä k ^ . y ^ j ^ ^ i ^ j ^ l i ^ ^ ^ j ^ ^ ^ sen
tavallisilla psakkeiHa 'ollut ;t^kajga, ,.j,uuxv'-m|^aäni v^maistmtta. Trusti
muodostettiin useaii^mastia liiitpiityneesta yhtiöstä, j«^ijl<jn^ jjäuomat
keskitettiin. ; ""' _ , .MS - . • u »••'j . ' '
Trustin jcontrolloimat liitto- j a yksityisvaltioiden hallitukset muo­dostavat
^ueii raukaista j a ter^ valuvalle kultavirralle. Liittohal-lituksessa
An^rew MiE^lpOt p}^^^ ^»"o-
Ien, että tulleilla (pietään ylkqnm|äteri tiipitfsiclcn itupnii,' eitä tcras-rikkauksiön
verottaminen pysyy alhpiscna ja että vcrojpalautukset ovat
runsaat. ValtiohalHtukset melloiiicn avoimen kontrollin- a l la avus-
,Mi.ä o m i Quebcxin mnatu,,,. .änää,, ilman_ niiden n,ili„6ni_en Ä - JSS^SSS Ä V I M Ä '
r i cn ulkomaisia sijoituksia, j o l k a on t a a l l a tenty." oli«val tää puoIuceUo, .mutta koeka mei­dän
toimintamme on myöskin osal­taan
samaa, p i s k i n siinä muodossa
kuin sen )£iä^t;spt^n nykypäivinä p-levan
n a i a t ^ ^tikaäh vetämisekfij
käj-tännöllisempää, niin emme kat­so
mitään virheitä tehtävän, vaik­ka
pidämmekin oiicenjj^istatnme
k i i n n i , sillä suurempi hyöty siitä
on työväenliikkeelle - k un toimim-mt
siten, että kaikki luokkamme
jäsenet kootaan yhteen j a kas­vatetaan
tietoisei^i punnitseoiaan
asioita, .eikä pakoitota sokeasti jon­kun
ialiitusnuprassa Jsurkemaan.
Ciaktonuui Uk|coUi,aten aviuta-mifeksi
olemtnie tamäp talyen k u ­luessa
pitäneet JJeräysta yllä j a
ehkä katsomme sen n y t päätty­neeksi,
koska tammikuufla CobÄl-tista
saapuncjen lähetyTcseh jälkeen
ci enään liene sellaista osastoa jor
ka voisi ottaa keräykseen osaa.
Rahälähetylisiä on sihteeristölle
saapunut seuraavasti: Timminsin
naisosastoltii .$34,30, Schumache­rin
|5:-rr» .L^K^I^r Laken W ^
Gonnaugliiin '$Ui-59 j a Cobaltin
$16.50, Yhteens» J559.30, joka
summa on lähetetty J . V i i ^ l l p
Torontoon, sieltä .edelleen " lahe-tettäyäksi
mäarapaikkapjisa. jLau-summe
sihteeristön j p u p l e ^ ' k a u -
/•'ilippiniläisct hansullisisänmaailisel koettavat innostuttaa amc-i
rikkalaii^cn inipcriulismin sortoon kyllästynyttä, kapinallista kansaa
1 "il^ienäisyysohjellnaansa", jossa sivistyneellä, säädylliseellä'tavalla a i -
jptaan hankkia- filippiniläisille kansallinen riippumattonnms, mikä
heiltä tosiasiassa puuttuu niin kauan, kun amerikkalainen pääoma riis­tää
filippitiiläisiä Filipjriinien saarten plantaasiviljelyksillä. Filippi-niläisel
kansallisporvarillisct aikovat pitää jolca vuotisia "itsenäisyys-kongresseja"
Manilassa ja. muissa kaupungeissa; luoda "johtavien
kansalaisten"' maan liike-elämän, politiikan ja vapaiden ammatin har­joittajien
"valitusta kermasta"; järjestää propagandatyölä Yhdysval­loissa
ja Euroopassa; järjestää niaakunnallisia jfi kunnallisia "itse-iiäisyyskoniitcoita"
ilsenäisyyskomissionin kontrollin alle; edistää pai­kallista
kuuppaa j a leoIlisuuUa, tehdäkseen lopun niiden riippuvai­suudesta
anierikalai.scsta kysynnästä ja amerikkalaisista markkinoista;
saavuttaa Filippincillo itsenäisyyden kuudessa vuodessa. Turhaa on
kuvilella, että U S. A . lieMiltäisi otettaan Filippiinien kurkusta ^luin-käänlaiseii
siveellisen painostuksen nojalla. Multa jos filippiniläiuen
köyhälistö antaa nukuttaa itsensä toimettomuuteen kuuden yuodcn
kuluttua saavutettavan itsenäisyyden lupauksilla, käy 0 . S. A u i jcapi-lalistcillo
lielpounmiksi ylläpitää sitä raulakorkonsa alla. -
• ' " fi' fi » ,
Kun Canudun haiipi/nkaniari orgaiiisoiliin noiii kolme vuotia la-;
kaperin etupäässä paikallisista kauppakamareista, asetti se ohjehub-loonsa
vaatimuksen liike-elämää "rasittavan" tuloveron poistamisesta
sekä eitä siirtolaiset o»i saatava suuremmassa määrässä avustamaan
verojen maksussa. *Nyt kolmen vuoden kuluttua sanoo uusi rahatni-nislcri
Duiiiiing kuitenkin, että menee vielä pitkän aikaa ennen kun
hallitus ppistaa tuloveron.. Samalla on entinen siirtolaisininistcri
Forkc myönlänyf, eitä siirtolaisuuden avustaminen on o l l y t ly^oiioa
politiikkaa. Multa eiköhän loppujen lopuksi kuitenkin käy niin,^^tiä
työnantajat ja liikemiehet kiskovat kuluttajilta ja työläisillä lisäiiin-toina
ja vuokrina irti ne varat, jolka tuloverona peritään liikemies­luokalla.
"Itse iya^-Mu%if^'^ni^".Hl5P^m^l^^^^^ ci koskaan
niit kiitokset hiin kei-äyksen toi­meenpanijoille
kuin lahjoittajille
ja muille tämän ^.sian .eteen toi­mineille
henkilöiUc.
Toveruudella
. P i i r in sihteeristö.
N U
tavat valtion poliisia sekä itpräetrusMn : y^^ pelottamaan
teräslyöläisiä alistuviiisuutecn s^ka' kukistama^tl ^llöi^^ ^kapinain sal-
, kuten V. 1919; YHäpley^sta-htikööJVlhiH^^^
oimia vastaan YhdyävältuSi ^ tVovaei^lifökari'^ öir kiiini)pai
tuessa
lyjä voimia
Rappeutunut ka^^ uskonnon
.,.^.^^ma
Toronton "Glpl)e" pn jälleen sganutm^
'sivistystä j a uskontoa" häyiuHvÄä koijimuiii^im ya>ia/m. "Glolic"
varoittaa kapitalisiiluokkaa, ellei sen uuta suhtautua keveästi kom-anunbliseen
liikkeeseeni yaan' Po .sitä käsiteltävä ylpismaailmallisena
liikkeenä, joka yoi mupdosliia yakaiVaksi vaaraksi **siyistykselle'
Tällä kertaa pauhaa leHU koninjunisliseri n»kk?^n uskonnonvas-rsKin
Duhctta Neu-i
m . "
ei työväenluokkaa icnäli .voida nyrjäyttää peloUisiUa toiveilla j a ho^
kaan totcutimiMto^mlia rItipauksiHä; ^Hlttn ' ylideksämicntoista vuosi-saclan
suurin pulma: köyhälistön poistaminen, lopullakin vedetään
oikeassa valossa." — M a r x i ;"Saks»'n kHmoustaistclul
<^o^i, .tiQträsiaä'5*älusitajansa niistä
pohtimaan j a päättämin, — Toi­vomme
nyt ,vain, ,elta" osastot huo-lehm%^
^ffistaj^^nsa valinnastii ja
että nekin osastöt^-^JötKa ovat pair
kallisten olojen j a jäsenten vähyy­den
tähden olleet laimeassa toimin­nassa,
katsoisivat velvollisuudek­seen
lähettää jonkun jäsenistään
neuvottelukokoukseen, sillä se an­taisi
uutla intoa toiminnalle kun
Pohjoisen piirin nais­osastojen
toi­minnasta
Piirimmc naisten neljännen neu­vottelukokouksen
olemme päättä­neet
pitää 2 p . maaliskuuta T i m -
minsin suomalaisella haalilla alka­en
kello 10 ap. Kokousta koske­vien
asioiden järjestelyyn olemme
ryhtyneet sekä paikallisesti että
kievtokirjclmän kautta eri osasto­jen
kosken. Alustuksia on jo saa­punutkin
sihteeristölle jonkuver-ran
j a määräajan päätyttyä, helmi­kuun
15 päivän jälkeen julkaiaem-me
Vapaudessa esilletulevat k y ­symykset
nimellisesti, että osastot
Timxniii^iii Pon hiihl^^
nä taaskin T n u l t i l a , joka ei tällä
k i e r r o l l a ollut sivuuttanut ketään
matta oli k u i t e n k i n huomattavasti
lyhentänyt välimatkaa edellisiin,
a j a l la 42.31. Kumpulalta, jota
näytti vaivaavan harjoituksen puu­te,
oli kulnnut aikaa :45.48:.
Viimeiseltä, : ktenrokselta saapui
ensimäisenä' T u t i t t i l a , Kyrölä : k i n ­tereillään,
kstteaisten maaliviivan
k e l i in liähdeh hyvällä a j a l l a , 1 t u n t i
3 min. 56 sek. H y v i n oli viimeisen,
kierroksen hiihtänyt myöskin K y ­rölä,
sivuattaen "ajassa kolmantena
maaliin saapuneen Lepän, j o l l e vie-syistä
ja taloudellisen aseman pakoi-tuksesta,
johon työväestö cm joutu­nut
kapitalistisen riiston pakoitta-mana.
Työväestö on pakotettu ole­maan
aina taistelussa niin 'kauan
kuin on olemassa kaksi vastakkaista
luokkaa, nimittäin riistäjä ja riistet­tävä,
taikka omistava ja omistama­ton.
Nämä' kaksi luokiaa käy aina
teppymätöntä taistelua keskenään,
tomen käy oikeuksiensa ja» ihmisyy­den
puolesta, toinen sitä vastaan.
J B koska kapitahstiluokka tietää sen,
että kun työväestö talee^ fauomaa-inaän
bmieh etujensa' jä -kapitÄiytt::
luokan sovittamattdmuMen,-'Ä'mina
keiripih kuiri' tulla "^töluojaksijä
pakkokeinoilla"^päköittaa -"r^i^jat
luopumaan' eduistaan,- niin- sikM'-juu­ri
kapitalistiluokka tekee-kaikkeiisa,
mjn. estämällä kaiken vapaan txn-,
mihnan siitä osalta työväestöä jolla
11%% fibndrid
nmftaohjelni
Can. Suom. Järjestön pi
ganiseer^jan. tov. M a r t i n I
ficnixi matkaohjelma jatkuu
vastL
Osastojen ja tovereiden j
la paikkakunnilla pyydetää
kimaan tilaisuus haaleille
kittyinä päivinä ja iimo
iiiistä hyvin."'
Lc
nV^kr^mTntyk^^rtoiS pä. on selvä l„o^atal=te^Va„ta l a Jaj.^
m aika. Seuraavien miesten jär. t a tarkoitus on tohda aB.tate.oma
jestys ei o l l u t muuttunut viimei­seltä
kierokseita palatessa.
15 km, hiihdon aikana suox-i-t
e t t i in naisten 2 km. hiihto, johon
viidestä ilmoit^utnneesta osallis­tui
ainoastaan 2 osanottajaa Cpak-kanenko
p e l o i t t i ? ) , sekä tyttöjen
alle 15 V. 1 lan. j a poikien alle
15 y. 2 km. hiihdot.
Lopulliset tulokset kilpailuista
ovat seuraavat:
Naisten 2 k m : 1) E d i t h Isacson,
V i e s t i , South Pore. aika 12, 47, 5.
2) A n n i Lyytikäinen, Ilo, Timmins.
14'28.
Ikämiehet: 5 k m : 1) L . Tanner;
Ilo, aika 23, 47, 5 ; 2) I. Mäenpää.
Ilo, 27, {^8.
A l l e 18 v. 5 k m : 1) W. Vesa,
V i e s t i , aika, 22, 13, 5 ; 2) H .
Nättinen, Ilo, a i k a 23, 4 3 ; 3) T .
Tanner, Ilo, aika 30. 10, S; 4)
E. Jutila, 30, 44, 5; A Korpi 80,
47, 5.
15 km. hiihto. Osanottajia !)
j o i s t a 3 Iceskeytti: 1) H . T u u t t i l a.
Viestii, aika 1, 03, 5G; 2) M . K y ­rölä,
Viesti, aika 1, 06, 2 8 ; 3)
N. Leppä, Ilo, aiiiä 1, 08, 4 1;
M. Mäkelä, Ilo, a i k a 1, 08, 41:
5) T. K u m p u l a , Ilo, a i k a 1, 10, 14;
6) A . Salminen, Ilo, a i k a 1, 21,
3«, 5.
Tytöt alle 15 v. 1 k m : 1) Essi
L e h t i , Ho, a i k a 5, 48, 2 ; Helvi
V- j a U . seura Ilon en^sunäiset „H i l l , , I, lo„, 4»ika. , C„, 4 4 ; 3) Enni
itäiiiäntalYiset .C.t.U. liittoa kasit- Honkala, Ilo, a i k a 8, 0*7.
täVät h i i h ^ k i s a t olivat .helmik. 2: Poja*t alle. 15 v. 2 k m : 1) T .
.sana .päiyäna Jvirpanlaisen ^)akkas-kelLh
vallitessa. Kilpailuihin ösal-lis|
Hj,j, alle. i 5 ! v. Jiikuuno>ttamatta,
Parkko, Viesti, aika 11, 05, 8 ; 2)
E. Leino, Viesti, aika 11, 08, 1;
3) E . Pctei-son, Uo, aika 11, 23, 5.
— J — i.
5K»lRf«lB>; i ^ i y ^ t , V ^ l o 2, -ji^ j . > j ^
lahotettiin r.^nsinpä liiatkaan p u o -
Ifji' :,mn»Utttin yäli^ptllia yleisen
sarjan ^ Dj - osanottajaa, -joiden o l i
9 rkm,'..r3da|Ia lehtäyä; 3 -kierrostai
Hpid^n Jiilkeensä. painui 2 ikämics-tä
. hiidelle, kilometrille, jonka jäl-k^
R9?ij<^.o^rJfe^vät !-alle 18 v . .5'
(i^ngUtj^ai: joi^en>. ikä-ft^^
ntdi^^j(^ii;hij^hdc^^^ aim^^i
•7 p. heUnik. .
8 p.rlielöijlit"
(Pyydetään tulemaan i i
noutamaan).
9 p. helmik.
10 p. hqlmik. R
(Tulkaa asemalle iltajuna
ll_p. helmik.
12 p. helmik.
13 p. helmUc
14 p. heUnik.
15 p. heUnik.
16. 17 n . hehnik.
Kirklai
Lard
Rou
K i r kU
South P
(Aluekomitea voi järjesti
minsm, .So. Porcupinen ja
Ien tilaisuudet näiden 6 päii
la, miten/parhaiten sopii, el
esitetty järjestys ole käytäni
lö p. helmik.
19 p.
20 p. l>elmik.
(Sisilia).-
22 p. helmik.
•23, 24 p. helmik.
25 p. helmik.
21. p7 p.'holmik.
South F
I
i^-yne 1
Pori
j o k u joukosta on tutustumassa j^je.
^ol^^.tpisgna 4äht«^yl JM^kelä, r ^ -
^ f l a 22.Q4. Tpisena saapui Kyrölä
äjftiile ^1.5$. Seuraavana tieppä,
a i k a 21.30. Neljäntenä saapui .käh-'
dekaänheköi iahVenyt -Tuuttil^ ajal­la
2Ö.4J8. Seurasi Salo, jpkä ei
enään lähtenyt toiselle kieiToHe,
tuipksella 22.3Ö. Kumpula 22.16
Voikii I.W.WJ järjösto
kerätä miljoonaiset
paJMäty^isT
joukot yhteen
vielä luokkatiedottoman joukon kes­kuudessa.
Tätä kaikkea vastaan aset­tuu
käpitalistmen sortava pfljliitiinen
valtiovalta, joka esiintyy 'Ijalkessä
työväi^tön sortajana- Siisi onkin,
t u r h ^ yrittää eroittaa toisistaan po­liittista
ja taloudellista taistelua.
Mhtta vaikka näin on asiat, niin
kuitenkin I.W.W. kieltää poUittisen
toimhman. Miksi se sen tekee? Juuri
siksi, koska sitä kontrolloi aines,
joUe on hyötyä työläisten työstä, jo­ta
ei voi sanoa palkkatyöläisjoukoksi,
vaan jolla on etuisuuksia parempia
l u in suoranaisella palkkatyöläisellä-
Taikka I."W.W:n kontrolli on sen
joukon käsissä jota Mar.x sanoo yh­teiskunnalliseksi
kuonaksi, joka hor­juu
puolelta toiselle miten milloin­kin
sen omat edut vaatii. Se johto,
joukko ei tule olemaan koskaan kel­vollista
johtamaan mitään työväen
joukkoa, jolla ei ole selvillä millä kei­noilla
maailman proletariaatti vapau­tuu
riistäjänsä kahleista. Siis lupk-liatietoinen
työläinen ei tule koskaan
hyväksymään jäi-jestöä, jonka ta­holta
mustataan ja parjataan kaik.
kea sitä toimhitaa joka tänä päivä­nä
vastaa tarkotustaan.
Joka on vallassaolevan luokan vi­hollinen,
on myöskin I.W.W ai näkö­kannalta
katsottuna työväenluokan
viliöliinen. Totta on, että kaikki mi­kä
on kapitalistiluokan suvaitsemaa
on myös sille hyödyksi ja työväen­luokalle
vahingoksi. Samoin on
I.W.W., kuten monet muutkin refor­mistiset
liikkeet kapitalistisen luo­kan
aseita, jojtten avulla se koettaa
jatkaa vallassaoloailcaansa. Näiden
kautta se pitää meitä hajanaisina ja
tuudittaa uneen meidän luoklcatiEtpj;
suuttanttne.; Miitta: siitä: Jjaikesfersoj^i
cjlhleva sienOri ^iloppiinc; Mo isdaaJsmnv^
luomitseniaau' paitläjämäHJiTiija I^ÖHI
*määh -tapin- Ueiaänri^utannnaairlÄeiio
dättJoppiiisa; Jlie^«jettslVate^-^iöiR •'"Gi •l«i'vits(^,.(\yajj^o^,Aätii,;
ka^el"awi Ak^JtäunönJ-d£iaixssa:-:j4itsönjtfe rjciiBria,
on väätiJ'ja i&lksl htr;iavatkini.-toäViä9£ ina^j^fir-"' ' •,- •.
vä niinkuin kapitalistiluökltakittii'SUV;|g; Sunnuntai-iltami i aas o
lä riistävä luokka vie >3aieimessään;
kätyitesö.' - • tjälsyytcchi» /jtmtie. me
maailman proletaarit sen jtuleratae
paiskaamaan. —utton—
Toverit! Ylliiolovat liuon;
asemille vastaantulosta eräil
kakaiiriiiia- ei ole siksi, eitä
taisimme sillä jotakin kuni
tiiksen tapaista, vaa nsik
Martti,on jo vaiiha mies ja
tarponut säälimättä it~scää:
koissa^ ja kiiioksissa, joten c
paikallaan, että vapautainm
kyydllsljän -ctshnisestä ja
selcmisest^, milloin- se sui
mahdollista.
Can. Siiom. Järjestön T. P.
J o h n Wirt(
t u l l a uudelleen, niin on .sit
kansaa koolla. E.sity.s alk;
p u o l i kahdeksan, joton oi
'tävä kiirettä ettei jiiä va;
ipuoielle,' j a ennättiUi nähdä
" - - — n i i n etotä~scTikäiiii
; . Se e i yol o l la mahdollista,; sillä
•i.W;W. aa-järjestö joka-ett-ole työ-ii
Iäisten <i Sco»la3i>Jieeraamo^'i i teisteliQäui
kahdek^nj:Pirtcä; nauiiil'>ll«
listoiäistytto, joka. viime li
na jo myöskin aaavutu salir
V, • ^ij^Senjrl.eiaön^ffixofiion., J<]sityf
tjäini|'{^j'n^ta)itQ^ ,v.
muillakin paikkakunnilla työskeh-t
e l e v i in tovereihin, j a paras t i l a i ­suus
siihen ilmaantuu j u u r i näissä
kokouksissa. Siis heittäkää nyt ko­toiset
huolet pariksi päiväksi j a
saapukaa oikein j o i i k o l l a edustaja­kokoukseen,
nyt varsinkin, k un
harvemmin' pidämme näitä koko­uksia,
joten niihin ei tai-vitse n i in
usein vaivautua kuin aikaisem­min,
jolloin kokoonnuimme jokn
puolcnviiodcn päästä.
NaistenpäivSyL olemme myöskin
Itseopiskelu-ainehistoa
(Lukekaa ja leikatkaa talteen)
KommunistJneD
kosanvaltaJstä
D E M O K R . ^ T I S E N S E N T R A -
LISMIN ALALLA
siniykscnsä ovat nieidäii suruja j a kärsimyksiä, että heidän ilonsa
ovat meidän iloja. Mc pyydämme, että heille kerrotaan, eitä meidän!
tehläyänimc on sulattaa miljpojrial i:aa,lip(jat, riippumalla rodusta ja
kansallisuudcsla, yhdeksi veljelliseksi
"Yhdessä heidän k^hssä me yallaammc kapitaalin Unuoitukscl
yhtä hyvin kuin taivaallisetkin linnakkaat.
"Me olemme juniaiaa ^^yaslaan, :me ölenunc ^Hapitauiia y a s l a a i i . M c
öleiimie sosialismin puolesta. Mc olemme (yöläisraatiijien maailman­l
i i t on puolesta, m c ölcmnie Kommunistisen Intefnalionalen puolesta."
Tämä lyöläislcii kansaihvälisyyilä. ubkuya lausiinlp liiniltää ka-pilalistilchteä.
Työläiset eivät myös sai^i puolustaa licleellislä maa-1
ilmmikäsitystä jumaluusoppia vastaan. Aleb^^^^^^^^ "pitäisi Kumintcrn ei ole ainoastaan itse
riitlää kiihoittamaan maailman väestön käsiltiimään ncuvostopropa-! noudattanut edellä
gjmdan uhkan", huutaa tämä suurpääoman äänitorvi, joka joka päivä
työläisiä j a työväenliikcltä parjatluaan, pislää viikon lopulla t(;cn-näistä
uskonnoliista harlaulla sisältävän fariscalaiscn kirjoitukseen ,\'t.'r**!^„„..ii.. i, , i , , -• , •
- . ., , , i , - , , 1 . , - . - flta .samallii tavalla tchdaan k a i -
p a l s t o i l l c e n j o u l i l a s l u o k a n mielen kohokkeeksi. » kissa puoiuci.^«i. Luonnoflisesf
Luokkatietoisuus tuiikec olosuhteiden pakosta lyöläislen . kcskuii-j KQpiii;l.crnin^^,(;.^.k. on mahdolont:
teen välittämättä yhtään kapilalislilehdcn hätähuudoista. Kansainvä- voida kyliin " tarkasti .^.^ciuaia J a
linen kommmustincu liike läislclee jmiri sen kapitalistisen "sivistyk-s^f^^^^niHl
„ , „ . . . . . , . . , " • .. -1-. • 1 • • . I . n.loimitsiialii.'>.;Lokcniia loukkauksia
sen hävittämiseksi, joka uhkaa niadattaa dmnskunnan l a . U i h o . l a senttcuiä alalla, mutt<i;-^mi«flirf.ipam«-
parenmial vaistot susimoraalillaan. . . . . . 1 vampi syy on t a r t t u a ^«ekxän, niin
Komintern on iTuuän t^-hivyt. Tätjj
osoltaniaaii muutama .esimerkki.
Saksiin kommunistipuolueen joh­dossa
oli aikaisemmin ehta oikeis­tolainen
Braiidlerin ryhmä. K o ­minternin
tiiytyi vaikuttaa että
sillä johto tuli pois, niinpä johto
s i i r t y i ultravasemmistolaiselle Ruth
Fischcrin-Maslovin ryhmälle.
T»u i-ylimä varotuksista huoli­matta
r.vhtyi käyttämään äärim-
'^^.M'?'-I!i^^!!^__ POLITIIKKA,s a j a K o m i n t e r n i l l e piti kaksinker-
' " laista kirjaa.
Saksan puolueen äänimäärä vaa­leissa
j a puolueen vaikuftus sosia-lidemokratisesti
ajattelevien työ-lai
»i»ttujen Iäisten keskuudessa laski, puolue-päätösten
ja sääntöjen niukaista lehtien tilaajamäärä j a puolueen
''P^'.^"!^''^^" toiminnassaan, vaan jäsenistön määrä aleni j a jäsenis-vieläiiä
vaatinut j a tarkastanut tön luottamus puoluejohtoon vä-
;"Tuskin .oli yki?en j s a r j a n vii­meinen
mies painunut toiselle -Jcier-rplle,
kun m a a l i i n pprhalsi ikä-ttiies,
lähempänä viittäkymmentä
oleva y,- j a u.-seura Ilon mpni-vuptinen
innokas yphnistelUinjohta-ja'~
ltahja Tanner, ajalla 23.47.5
j a npm mincratin ^uluttua saapui
nifuihin nuorten sarjassa yiimei-sphä
lähtenyt W. Vesa, tuloksella
22.13,5. h a n olivat toinenkin ikö-mies,
T. iSiäenpää sekä kaikki
nuorten sarjan psanpt:aj'ät _ s j ^ u -
r a p p r t t i , jolloin l^p.k. puhepnjoh-
IJaja l o p p u p u h e e s ^ n ppliittisests
raiJortista I^itisui JU^i?.' Seuraavaa:
"Minä en yritä kieltää, että sen-
.traUamih, ala.Ha .Kpmintern on jos-icus
tehnjit yiirhei^^^ jo tämän
tunnusUmme kun kysymys sentra-
Usniista tuli esille keskusteltaessa
T r a n r a ^ i i n jkanssa. L i i a k s i keskit-tiiä;
- i i i a k s i hallita — tämä on
.vakava „vaai'a Itansainyäliselle jär­jestölle.
Meidän on korjabtava -täi-,
•laiset crbhdyfcsct -ja liikanaistiu-det".
Pfptcttuaan että Kominternin
kaikissa .'jaostoissa ci a l e -sisäistä
xlemokr^tiaa pantu kyllaksi yoi-
.mimn' Kominternin t.p.k. puhecn-joli^
aja j a t k o i:
" M e käännymme k a i k k i i n jaos-
:tQihiii,^kajkkiin kommunistisiin työ-
Jäisiin j a sanomme heille: Kooiin-tcrnin
paatosten •otmaanpanemi-
^ep «utfq p<(a^«edemoji^ratiaan
itiäBdeii jULydflliBesti riippuu teiste
vastPhi, sen toimivat henkilöt ja sa-
.npn[i^lehdlstö tphnti työnantajien e-tujen
puolesta silloin kuin työläisten
edut cn kysymyksessä ja työläiset
vaatii oikeuksiaan. Silloin kun
I. W- W. perustettiin v. 1905 radikaa­listen
työläisten toimesta, liskottlhi
^sen vpivan kerätä Amerikan miljop.
naiset työlälsjpukot yhteen, mutta
sen perustajat pahasti erehtyivät
siinä, siliä pari vuotta sen perusta,
misen jälkeen joutui se anarkosyn-dikaiistisen
antipPliittisen joukon
kontrpUoiinaksi ja siksi jutu-i siil;ä
ei ole tullut työläist«i taisteluiärjes-töä.
Eikä luPkkatietoinen työläinen
voi liyväksyä sellaista järjestöä jOw
}ia kieltää poUittiesn toiminnan. Ei
kukaan taloustieteestä vähänkään
tietoinen voi uskoa sitä että taistelu
4>n -puhdasta tälQudelUsta" vaikka
taistelu " syntyykhi taloudellisista
Y •'ff*?L'3};*-''ffi»J'Ä;f.v»lMTS;y»*\r.n-J.%i rj^g^^rrJi.ijiSailfe^^isenyiiv(ic'K
TORONTOLAISTEN
HUOMIOON
Ensi pyhän tienoissa on taas to-rontolaisille
varattu sielun ruokaa
j a nauruhermojen kutkutitusta k o ­ko
tulevan viikon ajaksi. Lauan­taina
8 päivä saadaan taas i ) o n -
häalilla nähdä itse ukko ylijuma­l
a k in pistämässä jazziksi enkelien­sä
parissa, nähdään suutari, rää­täli
j a puuseppä omassa elementis­sään,
kuullaan taivaallisia kuoroja
tarvitsematta silti olla n.s. her­ran
huoneessa. Vieläpä itse Belse-bupkin
esiintyy sarvipäisenä kan­san
pahentajana, sellaisena ^ k u in
A. B. Mäkelä (Kaaprö Jääskeläi­nen),
työväenliikkeen tunnettu ve­teraani
on sen' kuulema omin sil­min
nähnyt. K u n nekin, jotka v i i -
me kerralla jo oKvat uhkaavat
^^M3i??stä,,,tj?ten3jjo,.,,F4itii.k]n
M - sinhsq. n!di333a3Wkj;j|i<iet§äj^j:jni^le^
"Mutta kaikkien vallankumouksien kohtalo >on se, eitä eri luok­kien
unioni, anikä jossakin määrin on aina kaikkien vallaitkiimouk-sicn
välttämätön elito, pi v o i kauan" säilyä. E i aikaakaan kiui voitto
yhteistä Aihollista vastaan on ^aavulettn, kun voittajat jakautuvat kes­kenään
eri leireihin j a käanläyät aseensa toisiaan vastaan. Tämä no­pea
j a kiihkeä luokkatisliriilojcn kdiilys se vanhassa ja inoniiuulkai-sessa
yhleiskumiallisessa cl iiui^öesä tekee vallaivkumoukseii sellaiseksi'mäistä mekaanista komentamista
voimakkaaksi yhtciskunnalIlsen j a poliittisen edistyksen väliiiecksi-s
i . . — Marxin lausunnosta ^närrask. 12 p. 1851 sattuneesta Wienin
kapinasta; soveltuu hyvin maalis- ja lokakuun vallankumouksen vä­liseen
aikaan Venäjällä 1917.
ja tukkimaan jäsenistölä suun
puoluekurin avulla. Paitsi mekaa­nista
komentamista, mainittu ryh­mä
pelasi korkeaa parlamentaris­mia,
löi l a i m i n tehdä työtä uniois-heni.
A s i a kävi niin vakavaksi j a puo­lue
oli n i i n suuressa vaarassa, et- ,
tä Kominternin t.p.k. kesällä li)25 itsestä. jtoVo paolaeen jäsenistö*
j u l k a i s i erikoisen Avoimen kh-jech- pdqttämatla mitään, alkakaa pan-
Saksan puolueen jäsenistölle, puo- n i l i ä t i sisäisiä pueiuedemokratiaf
luejohdon pään y l i . Tässä kirjccs- yfriaaum, —-^p^nS
sä Kominternin t.p.k. syji;ti eri- ^£rjestety«ti jra »ys,lcmalHs(Bstj toi-koisesti
Fischer-Maslov ryhniää n d u a eivät
mekaanisesta kontrollista j a hal--^ jiK'.paperiHe^.
l i n n o l l i s t cn — i - . - . ^ . - - -«^..tir^-rii-.-^
tä.
keinojen käyltämises- Yhäysvaltain kommunistipuolu-con
johdossa aikoinaan ollut Lpve-
Kominternin avoin kirje synnytti- ?tpacn oJkeistolainen ryhmä kiveh-
Saksan puolueessa vakavan k r i i s i u ; . kovaan täelsi että puolueessa olis"
seurasi perusteellinen puoluekes-jonJtÄän .byfökrätiaa. Komihtemir
kustelu j a lopuksi puoluejäsenistö-painotuksesta humminkin -viime raavaa:
MITÄ NEUVOSTOLIITON KOM-MUNISTIPUOLUEEN
H I S -
TORrA TOTEAA ASIASSA
Neuvostoliiton kommunistipuo-luptiia
on a i o a esiku-vaksi osotettu,
kaikissa suhteissa, eikä suottakaan.
Onhan bqlshevikipuolue ollut sekä
organisatorisesti- että politiikassa
etielUi muita, ollut jo valtapuolu­eenakin
y l i 12 vuoden ajan, joten
on ollut toisenlaisissa kokemuksis­sa
kuin muiden maiden puolueet,
Ka/isotaanpa millaiset kokemuk­set
ovat bolsheylkipuolueella de-mrfcratisen
sentralismin alalla.
L e n i n aina painosti, että mil­l
o i n -vain puolue saa t o i m i a vä­hänkään
laillisissa oloissa, n i i n sen
on noudatettava demokratiaa, jä-senten--
on annettava v a l i t a toimit­sijansa
j a että jäsenistöllä on lo­p
u l l i n e n määräämisvalta (katso m.
m, Lciiihin " O n o r g a n i z a t i o n " , s i ­vut
18—-22).
Syks^rjiä V. -19.23 nousi, bplshc-v.
ikipnolueessa.esille puolueen dc-piokraUspimjnen,
j a saman vuoden
jouluk, 6 p. puolueen keskuskomi;:
tea j a I^skusbojitrollikpmitcat. hy­väksyivät
päätöslauselman puolu­een
rakenteesta, mikä päätöslau­selma
myöhemmin hyväksyttiin
puoluekonyentsionissä.
Tuon päätöslauselman' kolman­nessa
kohdassa, " P u o l u e j a työläis-demokratiä"
sanotaan m.m, seu-antoi
potkut Fischer-Maslov ryh-1 konvenlsiohin edellä puoluejohto
mällc, sillä nyt e i enää mainittu
ryhmä kyc'nnytkäBn tukkimaan 75-
scnistön suuta sanomalla että joka
on sitä vastaan o n myös koko puo­luetta
j a K o m i n t e r n i a vastaan.
Helmi—naaalisk. 1926 o l i Ko­minternin
plenumin kokous. M a a -
lisk. 8 p. o l i käsiteltävänä t,p.k.
-mstönsi yhdeksi tehtäväksi taiste­lun
puo4uebyrokratismia vastaan.
TSctjrsU taistelu hyrokraitismia vas­t
a a n oILsi "tarpeetonta j a järje-töirtä
«ilei sitä oHsi olemassakaan.
^ n ^ mdntamät todistukset r i i t -
^ v ä t osottamaan-Komintemin-kan-nan
asiassa.
" V i i m e kuukausien kielteiset i l ­miöt
niin koko työväenluokan elä­mässä
kuin puolueen sisällä vie­vät
kieltämättä siihen johtopäätök­seen,
että puolueen edut, n i i n me­nestyksellistä
taistelua varten " n e -
pin" vaikutusta vastaan, kuin tais-
^elukyvyn kohottamiseksi toimin­nan
kaikilla aloilla, vaativat vaka­vaa
puoluepa suunnan muutosta
tyoläisdemokratian periaatteiden
todellista j a järjesteltnitllistä Jcäy-tännössä
toteuttamista vart<in."
"Työläisdemokratia merkitsee
sitä, että kaikilla puolueen jäse­nillä
on vapaus avoimesti käsitellä
puolue-elämän kaikista tärkeimpiä
kysymyksiä, vapaus keskustella
niistä, sekä myöskin sitä, että
johtavat toimihenkilöt alhaalta
ylöspäin on v a l i t t a v a ; kiyiiminTjaan
se ei edellytä vapautta muodostaa
ryhmittymisiä, joitka ovat mitä vaa­rallisimpia
hallitsevalle puolueelle,
sillä ne uhkaavat aina koko halli­tusta
j a valtiokoneiston kahtia me­nemistä
j a halkeilemista".
Edelleen samassa kolmannessa
kohdassa painostetaan että mis­sään
tapauksessa puoluetta ^ i sas
pitää laitoksena t a i virastona, jos­kaan
kohta sitä c i saa pitää pelk­känä
keskusteluklupina kaikkia j a
kaikenlaisia virtauksia-s^ärteh. Jö^
kaLsta arvostelua ci • saa leimafh
siis jt^l^teen, „<itl;ä, seinät pui
En#i yiilicona torstaina 1
taas .5frityksen painikilpaili
h a a l i i l a , - j o s s a taas kuuluu
käteen :kuniniia. Kilpaillaan
l o in Toronton mestaruudet;
ta kun palaamme asiaan ui
lähemp.inc,; selostuksineen,
muuta-,.kyin pitäkää niuisi
seuratkaa- Vapautta, silloin
te kyliä.aikoinaan selville n
kysymys, Terve vaan, Don-tayataan.
.--r Penikka.
mAUKSG
puolueen jäseniä >yliniittymise'n:jä
sulkeutumisen tielle.
Saman päätöksen neljännessä
kohdassa, koskeva "lähempiä toi­menpiteitä
tyoläisdemokratian t o ­teuttamiseksi
Mytännössä" osote-taan
miten puolueen t o i m i t s i j a t on
valittava, kaikki puoluepoKtiikan
oleelliset kysymykset on ehdotto­masti
saatettava jatsheikkojen j a
koko puolueen massan "Tcäsiteltä-väksi
j a että ci ole annettava
vääriä viittauksia puoluekurista
s i l l o in k u n on -kysymyksessä puo­luejäsenten
oikeus j a velvollisnus
j a että on otettava käjrtäntöön pa^
kollinan puolue-elimien selostamis-
Velvollisuus heidät valinneille kol­l
e k t i i v e i l l e . : j a laajoille p
joukoUlci
B O L S H E V J I K I F U O L U E LA
M A T T A DEMOKRATli
ITSEÄÄN
Neuvostoliiton bolshevik
on joutunut myöhemmin
aikoina.entistä .enemmän ot
käytäntöön ta i laajentamaa
lu&en' sisäistä demokratia:
kokemus osottaa että se or
j a parhain keino vetää puoli
uutta.-työläisainesta j a saatti
lueen -jäsenet aktiivisik.si ji
kehittymään.
Entisinä tsaarin sortoi
j o l l o i n puolue o l i lähes aina
alainen, laittomana, j a sis
dan pyörteissä luonnolli.sesti
hän puoleen voitu kiinnitti
peeksi,,huomiota eikä sitä
minkään voitu käytännössä
taa. Tämä- o l i fyysilliscsti i
4onta.
. Sotehtivikipuolucen nelj
edcl
kiinnitetään huomiota ja c"'
painojstetaart tarvetta 'a;
puolueessa tiyöläisdcinot
Niinpä jnlJstuksen (sc myk a i s t i i n - «punaisen Karjala
kak. 3-p. 1925 numero.i.sa)
lueenisisäis-en demakratii;n
tamineAV. kohdassa sanotaai
seuraavaa:.';-
" M u t t a neuvostojen, osa
t a i n , änunattiliittojen ja ^
köyhälistön järjestymisen c
mispolitiikkaa voidaan tot
ainoastaan .siinä tapauksess
pnoIne.T-toteattaA puolueen *
demokratiait. Iaajentamic«o
t o j e n i S ' kaikessa työssa
kohdassa.edelleen painosteta;