Vapaus, February 9, 1927

              Keskiviikkona, hehnik. 9 p;nä—Wed., Feb. 9 No. 16 —1927
yhdistysten edustaj sesta
- <Jaäc»a . eelostnkseen kolmannen
IcokonspStväa iltapäiväustannosta.)
S«hde ostttutoiixuiitaan
Tenlaon^c alusti kysymyksen:
UseuuBÖlla paikkakunnilla pilaan
tässä fiuMdesea periaatteellisesti hj-v
i n I>ei|ckc>ja, mutta kun käytäntö
tulee esille, oUaan vieläkin heikom­pia.
< Kesldvaltioissa on osuustoiminnan
takana noin 20,000 suomalaista,
keskuksena keskivaltioitten osuus-toimintaitiidceeUä
on keskusosuus*
kunta. Se « n ka&vanut ikäänkuin
salafTJa varicain. Muu työväenliike
ei ole Biihen huomiota kiinnittänyt,
mutta se - kyllä on pitänyt kaiken
aikaa msatä työväenliikkeen toi­mintaa
sflzpäUä j a rakennellut ulos-
. päin suhteita. Aivan viime aikoina
on se astunut etualalle ja alkaa
saada ttinnujstusta.
Mutita vaiidca keskusosuuskunta
onkin näin. homaamatta kasvanut,
on täUa alalla meillä rakennettu to­dellinen
yhteisrintama ei ainoastaan
fluomalaistefi työläisten ja Jarma-
Teitten, taan myöskin amerikalais-
4en työISIsteu j a niitten järjestöjen
lintä, periaatteellisten käsitteitten
selyittäopjaeen tulee, ollaan osuus-toimintairintamalla
oltii pakotettuja
aca^ään täsTnälleen samanlaida
taisteluita kuin ammattiunioliikkee^-
sä j a myöskin osaksi samoja voimia
Tastaaa. Erotus tällä rintamalla
taistelua käytäessä on vain se, että
ane dlemm& todella jotakin raken­taneet;
jdsta' meiltä ei millään vip-pakonatUla
.voida krediittiä riistää.
Siksi meitä ei mpetaoietaoinnnn
-Siksi meitä ei myöskään laskelmia
tehi^iessä; voida huomioon ot-
- )tamatta. Meidän saavutuksemme
ovat -Oulaiset, että meitä ei voida
eristää, eristämättä samalla myös­k
i n k<Äo ofiuustpiminnan kantajouk­koa
keskivaltioissa.
Setträä on, että meidän tehtävä­nämme,
koota kaikki osuustoi­minnalliset
laitokset yhteisrinta­maan,
^ ainoastaan mikäli suoma­laiset
osuustoiminnalliset laitokset
ovat- kysymyksessä,, vaan .myöskin
amerikalaiset. Kaikki edistysmieli­set
ofianBtoiminnalliset: järjestöt «on
koottdvs «eaustoimihtaliittöonrSi^
t e n ; 6 y n l ^ vöhna,/joka jäkäaa r y n -
nistellfi ^eteenpäin ja voittaa vas­tukset.:
•• ; '•'V'\:':
Alustaja thdinitsi osuustoiminnal­lisen
iuBcaisan, Pyramid Builderin,
vaatiaiattotiiasta synnystä ja 3en
nopeasta kasvusta, Osotti, mitenkä
nopeasti se o l i . kel^ittynyt j a mitä
huomiota se on saanut osakseen ei
ainoastaan Amerilcan mante]'eella,
vaan tniröskin kansainvälisesti. Mei­dän
tehtäväDämme oh rakentaa tä­mä
lehti' voimakkaaksi- osuustoiraiu--
nan ediatyamielisen' siiyen tulkiksi,
silla pääastnaäa: sen kaiitta tne pys­tymme
joukkoja kokoomaan ja n i i -
:tä viemään eteenpäin, sekä torju­maan
taantamuksen hyökkäykset.
Puhuja teki myöskin yksitylskoh-taisemmia
selvää entisen toveri
r Alanteet eohlaUksesta hänen jär-jestäesBätla
hyökkäystä ösuustoimln-
, larintanudla meitä vastaan. Alan­teen
hyökkäys ei kuitenkaan ole
rintamassamme saanut " aukkoja.
Päinvasitoin se on selvittänyt useita
kysymyksiä i a yhdistänyt entistä
lujemmakBl rivimme. Mitä Alanne
' on saavjpittaaut, on se, että hän on
itse iteeasä eristänyt j a pojstasijit
•omassa rasvassaan. Hänellä ei tällä
kertaa ole tuköa edes amerlkalai-sistakaan:
'
Harattfcukan joutuneensa yksik-eeen,
rsrhtyi Alanne hieromaan so­vintoa.
^ ^ l ^ i a kertaa on hän tila­päisesti
osuustoimiiitarintamalla
heittänyt kirveenää johonkin pyt­tyyn.
Smeistä kuitenkin on, että
Alanne on kirveensä varteen jät­tänyt
köyden j a että hän ensimäi-een
tilatsandea tullen tulee kir\'een-sä
vetämään esille arvellessaan mah­dolliseksi
«lottaa hyökkäys uudelr
leen.. •
Ktiskiiä ootoi puheenvuorossaan
Tilkkaui kMnm klanijärjestön hyök-
.käystä vastaan osuustoimintarinta-maUa
SIjchjganissa käydystä taiste­lusta.
, Leppäsen kertoi kokemuksistaan
J^oetoimtntainmtamalla Conneautis-
/sa, missä järkevällä taktiikalla o li
^hteisiiatama rakennettu.
Häki puhui osuustoimintarinta-snalla
fiftfldaieta kokemuksista idäs­sä.
Valitteli vain sitä, että idän
toverit eivät vieläkään jz^csa käsit­tää
osaoBtoiminnän tärkeyttä j a n i i ­tä
mahdollisuuksia,' joita osuustoi-minnallk
&n auttaa muita työväen­liikkeen
toimintamuotoja silloin,
kun luokkataistelusta selvillä vesil­lä
olevat toverit ovat sen johdossa.
O^SHisteiminnan arv» riippuu meille
kokemiaan siitä, kommunistit, vmko
sosdemijt ovat seä johdossa. Jos
keskiviitioiasa on osuustoinuniian
kautta p^djbh saatu aikaan, min
yhtä pdlf&d Tdidaan sen kautta saa­vuttaa
myöskin, idässä, kunhan vain
nämä mahdollisuudet käsitetään ja
een mukaan ryhdytään toimimaan.
Siksi on välttämätöntä, että tällä
alalla aletaan entistä päättäväisem­min
- ottamaan toimintaan oaaa.
Osotti esimerkeillä, mitenkä raivaa-jalaL
«;t vain ojiuustoimintarintaman
avulla ovat jaLsaneet' riutuvaa l i i ­kettään
prtää hengissä j a mitenkä
hermostuneita ne ovat niin pian,
kun meikäläisten taholta puhutaan
osuustoimintaan osaaottamisesta.
Tyyne Hyrskymurto valitteli sitä,
että länsirannikolla on tovereitten
keskuudessa vielä melkoista kylmä-kiskoisuutta
osuustoimintaan. Ja
kuitenkin on länsirannikolla samat
mahdollisuudet osuustoiminnalla
Kuin keskivaltioissa, kunhan vain
sen kehittämiseen otetaan osaa ja
siitä käydään kasvattamaan todelli­nen
työväenliikkeen haara.
Marttila totesi puheessaan, että
keskivaltioiä.sa ollaan 'osuustoimin­nassa
oikealla tärkillä, mutta idässä
j a lännellä ollaan siinä vielä ITyvin
sekavilla vesillä ja siitä syystä
myöskin heikkoja. Keskivaltioissa
on keskusosuuskunnan kursseilla
vuosien .varrella leivottu kyvykkäi-nassa
oikealla träkillä, mutta jdässä
on suomalaisille kursseja koetettu
järjestää, on Raivaajan, klikkikunta
aina' hypännyt takakäpälilleen.
Raivaajalaiset ovat myöskin aina
viskoneet Jikaa ostiustoiminnassa
yhteisrintaman rakentamisyrityksiä
vastaan. He vainuavat siinä it­selleen
piilevän vaaran ja koetta­vat
epätoivoisesti o&uusliikkeitten
kontrolliin hähd^ säilyttää itsel­lään
monopooliq. Meikäläiset ai­nekset
ovat tähän mennessä rikok-sellisen
välinpitämättömästi suhtau­tuneet
osuustoimintaan idässä ja
suorastaan laiminlyöneet panna rik­kaa
ristiin tilanteen korjaamiseksi,
vaikka voimia kyllä oliisi. Meikä­läiset
ovat suorastaan pakoilleet
tällä rintamalla vastuunalaisuutta.
Tästä puoleen on kuitenkin kurssia
muutettava.
Mainitsi sitten .yksityiskohtaisia
tapauksia siitä, mitenkä sosdemit
konventsiorieja ovat tukkineet täy­teen
: edustajillaan turvottamalla
edustett^Yfensa lukumäärää; samaan
aikaan,- kun meikäläiset kokonaan
ovat-^ laiminlyöneet alkeellisimmat-kiii
velvollisuutensa tätä toiminta-^
nfniotoa kohtaan. .
Eskel Rohn, keskusosuuskunnan
liikkeenhoitaja, olf myöskin «matkal­laan
^^ösunut konventsionia katso-,
maan j?, hänelle annettiin puheen­vuoro.
" Taikka oikeammin häntä
vaadittiin asiasta puhumaan. Lei­killisellä
esitystavallaan hän kertoi
kaskun soittajasta, joka osasi vain
yhden kappaleen soittaa j a mihinkä,
asemaan tämä joutui, kun joku koi­ranleuka
tuon kappaleen iltamatilai-suudessa
öli ennen soittanut. Ver­tasi
itseään tuohon soittajaan, sillä
hänellä on vain tuo yksi kappale ja
edelliset puhujat jo olivat hänen
kappaleensa soittaneet.
Mutta kun Esko pääsi juttelun
alkuun, niin häneltä näytti tuon
kappaleen jälkipäähän riittävän sä­veliä
vielä pitkältä. Hän kertoi
keskusosuuskunnan eri toimintamuo­doista
ja mitenkä se on ottanut
osaa keskivaltioitten työläisten ja
farmareittei^. taisteluihin.
. Kansallinen osuustoimintaliitto ön
Eskon puheitten mukaan ollut enem­män
taikka vähemmän yhden mie­hen
liitto. Tuo yksi mies on sattu­nut
olemaan äveriäs, joten häneltä
on osuustoimintaliiton pystyssäpitä-miseen
riittänyt ^nöin ?25,000 vuo­dessa.
Ja kun hän' ön maksanut
rnusiikista, on soitto inyöskin ollut
sitä' mitä hän kulloinkin on halun­nut.
Osuustoimintaväen mielipide
on nyt kuitetijcin kä.äntymässä sii­hen
suuntaan, että se myöskin h.n-luaa
liikkeensä eteen uhrata. IVIutta
kun se joukolla panee liikkeensä
eteen jotakin likÖomaan, aikoo se
myöskin määrätä ^musiikin tahdin
j a initä kappaletta kulloinkin soi­tetaan.
Mitä Alanteeseen tulee, niin hä­nen
kanssaan on pärjäilty pois tie­hensä,
kun hänelle aina tämän tuos­t
a on annettu kunnollisesti selkään.
Vakuutti, että lUihotsin osjiustoi-mintapiirissä
pärjäillään Waiunerin
kanssa, kun. osuustoimintaväki hä-"^^
helle muistaa tämän tuosta antaa
reilun selkäsaunan. . -
Eskon puhuessa lipsahti kello puo­li;
neljään. Silloin käväistiin valor
kuvassa joukolla. Ja jos plootu ei
mennyt rikki, niin kaipa lukijakun­ta
jollakin tavalla myöhemmin tä­män
historiallisen kokouksen osan­ottajat
jiäkee jonkun julkaisun
palstoilla.
Samalla käytiin hörppimässä kah­via
ja muutamia minuutteja klo 4 :n
jälkeen palattiin taasen osuustoi­mintaan
suhtautumistamm© pohti­maan.
Woimala luki Minnesotan alue­kokouksen
kysymyksestä laatiman
ponnen. Rukkila kert<Ji kokemuk­sista
Marquetten alueella. Hyrsky^
murto kertoi esimerkkinä siitä, m i ­tenkä
heikoilla eväillä osuustoimin­nassa
ollaan oltu sen, että Hill,
Califörniassa käydessään oli s.s.j:n
luennoitsijana rusikoinut niitä, jot­ka
osuustoimintaan olivat innostu­neet
j a sen kulkuun pyrkineet vai­kuttamaan,
Corgan osotti, mitenkä osuustoi­minnan
nime.ssä koolle kutsuttuihin
tilaisuuksiin saapuu suuria joukkoja
ja sellaisia aineksia, joita ei millään
muulla työväenliikkeen kysymyksel­lä
pysty lähestymään ja mitenkä
niitä sen kautta kasvatetaan jouk-kotoimintaan
j a käsittämään toisia­kin
työväenliikkeen aloja.
Ericksonnille, Waukegänista, myön­nettiin
ulkopuolisen puheenvuoro.
Hän kertoili Waukeganissa saatuja
kokemuksia. Mainitsi esimerkkinä
siitä, mitenkä entiset, suorastaan
ammatikseen s.s. järjestön toimeen­panevassa
komiteassa olleet jäsenet
tässä kysymyksessä ovat hongikpsr
sa, kuten Tuhkanen, Bloomingtonis-sa,
joka ei ole ottanut mitään osaa
paikkakunnallaan toimivaan voimak­kaaseen
amerikalaiseen osuusliik­keeseen,
eikä sille omien puheitten­sa
mukaan myöskään kannatustaan
anna.
Tällä tavalla vedettiin hyviä puo­lia
ja syntejä esille tarkotuksella
oppia virheistä. Lopuksi veti Ten­hunen
keskustelusta johtopäätökset
ja vaati laadittavaksi pontta, jossa
osotetaan osuustoimintaliikkeeseen
suhtautumisen suuntaviivat j a mei­dän
velvollisuutemme osuustoimin»
taliikettä kohtaan. .
Asia lykättiin ponsivaliokhnnalle,
joka jonkun aikaa myöhemmin esit«
ti siitä seuraavan ponnen, mikä h y
väksyttiin:
^ Osuustoiminta joukkoliikkeenä
Katsoen siihen tavattomäh suu­reen
vaikutusvaltaan, minkä
osuustoimintaliike on saavuttav
nut työläisten ^ a pienviljelijäit
keskuudessa, veivottaa edustajaa
kokous järjestömme • jäsenistön
ottamaan aktiivisesti osaa tällais­ten
osuusliikkeitten rakentami­seen.
Koska tarkotus'on saada
osuustoimintaliike' palvelemaan
köyhälistön luokkataistelua, niin
. velvoUisuuteinme on yhtyä jäse-
. niksi kullakin paikkakunnalla ole­viin
osuuskuntiin. ' Rakentamalla
tiiviin: ja periaatteellisesti selvän
j a eheän joukkoliikkeen osuustoi­mintaliikkeen
merkeissä, voimme
•-me sen avulla vaikuttaa osuusiiik-keen
yleiseen kehittymiseen luok­kataistelulle
ja ' köyhälistön pyr­kimyksille
edulliseen suuntaan."
I- •
Suhtautuminen proletaarinaisten
liikehtimiseen
Kysymyksen alusti Maissi -Heikki-^
nen. Hän osotti pääpiirteissään m i ­tä
ennakkoluuloja proletaarinaisten
liikettä kohtaan on ollut ei ainoas­taan'
tämän mantereen johtavien
komniunistitovereitten keskuudessa
sekä suomalaiset että amerikalaiset
lukuun otettuina, vaan myöskin
kansainväliEellä rintamalla. Teki l y ­hyesti
selkoa proletaarisen naisliik­keen
historiasta ja ijiistä taisteluis­ta,
joita liikkeen raivaajat ovat saa­neet
käydä, muualla j a meillä j a m i ­tenkä
tuo nouseva liike työllään ja
saavutuksillaan on ottanut'paikkan­sa
kommunistisessa liikkeessä, sekä
mitenkä se pystyy pi^letaarinaisiä
vetämään toiminta- - ja,, vaikutuspii­riimme
sekä teollisuuskeskuksissa
että maraseudulla.
Väin jokunen yuosi sitten, kun
suomalaistenkin keskuudessa tätä
liikettä naiset alkoivat ajaa, oli
alustajakin hyvin tunnettujen tove­reitten
taholta saanut julkisissa ko­kouksissa
kuulla: "tuon akan pitäisi
saada kohnasti päivässä selkäänsä".
Rukit pantiin pyörimään naisjaosto­jen
toiminnan lamaannuttamiseksi,
kun oltiin epätietoisia siitä, "voi­daanko
tuota uutta liikettä kontrol­loida".
Mutta naistemme^ keskuu­dessa
on "sittenkin toiminta noussut
ja raivannut tieltään esteet. En­siksi
lähdettiin liikkeelle osastojen
alakomiteoina. Mutta se ^ilmapiiri
ahdisti' j a tukahutti. - E i tahtonut
liike päästä kunnOlfa vauhtiin. • Ensi
^innostuksessa syntyi lukurenkaita ja
i>sastot lykkäsi\'ät kaikenlaisia osas­to
tehtäviä naisjaostojen suoritetta­viksi,
jolla liikettä ei edistetty,-vaan
taanhutetliin. Ja n i i n kauan, k u n
.naisjaostomme pysyivät ainoastaan
puoluenaisten piirissä, eivät ne- saa­neet
sitä eloa itseensä eikä sitä s i ­sältöä,
mikä takaa liikkeenmencs-tymisen.
Tuppasivat väkisipkin
muuttumaan "juoruseuroiksi.
Vasta sitten, kun kokemuksesta
viisastuneina/uskalsimme a^tua u l -
kopuoleUe puolueeseen kuuluvieiS
naisten piiriin, ottaa käsiteltäväkr
semme työläis- ja farmarinaisten
elinkysymyksiä ja lähteä järjestä­mään
toimintaa noitten kysymysten
ratkaisemiseksi, löysimme oikean
suunnan. Nuorison rappeutumista
vastaan kesäkoulujen ja kurssien
järjestämiseksi ovat keskivaltioitten
naiset toimineet kiitettävällä uhrau­tuvaisuudella
j a sitkeydellä. Väki­juomien
julkean myynnin levitessä
keskivaltioitten maa^utuhaaleille
kävivät naisemme kurssikkaasti toi­mintaan
j a monin paikoin erinomai­silla
tuloksilla. Miltei kaikkiin po-liittisiin
toimintoihin ovat Minneso­tan
alueella naiset jo ottaneet osaa
j a viimeksi ne kunnostautuivat Ot­tamalla
joukolla osaa Minnesotan
Farmer-Labof-puolueen konferens­sin
valmisteluun; Osuustoiminta-rintamalla
on naisten työ pääsemäs­sä
hyvään ^ k u u n j a kun naisat sen
omakseen ottavat, niin silloin se läh­tee
iiikkeelle. J a sanokaamme suo­riksi,
niin puolueen uudelleen jär-jestämiskriisissä
olivat naiset etu-kynnessä
siitä johtunutta krii.siä
selvittämässä
Nyt on suomalaisten proletaari­naisten
keskuudessa naisliike J>ar-haillaan
kiehittymässä huomattavak­si
joukkoliikkeeksi, vieläpä todelli­sen
joukkotoiminnan merkeissä ja
siksi on tärkeätä, että työväenyh-distysliikekin
siihen suhteensa oi­kealla
tavalla ratkaisee. Sillä jos
työyäenyhdistysliike, joka myös on
joukkoliike, rakentaa likei&el suh­teet
^naistemmo joukkoliikkeen kans­sa,
voimistuttavat ne kumpikin toi­minnallaan
. toinen toisiaan. Jos
taasen suhde jää nurjaksi, on siitä
lamauttava vaikutus kummallekin-ja
riita ja sota.
Keskuudessamme on yhä edelleen­kin
aineksia, jotka naisliikkeen ha­luaisivat
kääriä työväenyhdistysliik-keen
kapalovyöhön. Mutta koke­mus
osottaa aivan liiaksikin selvästi,
että tuo ka,nta on virheellinen ja
siksi on parä5ta,^eftä nyt heti tar­kistamme
tässä suhteessa kantam­me.
Siliä meidän täytyy käsittää,
että työväenyhdistyksiimme nähden
on ulkopuolelle "olevissa aineksissa
vielä voimakasta ennakkoluuloa,
niin voimakasta, että se pitää suu­ria
naisten laumoja poissa haaleil­tamme.
Mutt« sfeh sijaan ne ovat
valmiit toimimaan yhdessä silloin;
kun otamme * pohdittavaksi kysymyk­siä,
joitten ratkäiseminien on yhtä
tärkeätä jokaiselle työläisnaiselle,
olipa hän sitten kommunisti; tupla-juulainen,
sosialisti taikka uskovai­nen.
Ja kun toimintaa 'tältä poh­jalta
järjestetään, ovat nämä ai­nekset
valmiit uhraamaan jä tun­tevat
naisliikkeessämme sitä sisäl­töä,
mikä saattaa' ne' lämpenemään.
Naisliikkeemme toiminnan menesty­misen
ehtona./On,iettä keksimme sil­le
seDaisen toimii^tamuodoh, että se
tyydyttää työläis- ja farmarinaisia,
että otamme; käsiteltäväksi kysy­myksiä,
jotka ovat heille kaikille
sydämen asiana. Ja kun me nämä
kysymykset valitseinme johdonmu-kaiseäti
luokkataistelun pohjalta,
jossa Jtärkotuksena, on vilpittömästi
ajaa koko työväenluokan etuja,-
kasvaa ja paisuu. liikkeestämme to­dellinen
joukkoliike, jonka vaikur'
tuksen • suuruutta vastaisissa taiste­luissamme
on vaikea ennakolta ar­vioida.
Sillä älkäämme unohtako,
naiset muodostavat työväenluokan
toisea puolen. Tähän asti se pää­asiallisesti
on toiminut porvariston
ideologisessa johdossa. Meidän teh­tävänämme
on tuo valtava joukko
saada luokkatietbisen proletariaatin
ideologiseen johtoon ja taisteluun
proletariaatip asian puolesta. Ja 1;ä-mä
työ voidaan suorittaa kommu­nistisen
naisliikkeen kautta, jos;
meissä itsessämme vain on tuon toi­minnan
rakentajia j a kehittäjiä.
Helmi Rönkkönen puhui samaan
suuntaan, osottaen mitenkä lähei­sessä
yhteydessä naisliike on nuori­soliikkeen
ja pioneeriliikk^en kans-:
sa j a mitenkä Minnesotassa .naislii­ke
on toiminnallaan tehostanut nuo­risoliikettä
ja suttanut sitä: elämi-s*
en alkuun. Samalla hän antoi yk­sityiskohtaisen
selostuksen naisliik­keen
ja tyoväenyhdistysliikkeen kes-ki.
iäisten suhteitten jät-jestelyBtä,
mikä on tapahtunet kumpiakin tyy-i^
yttävällä tavalla. Naisliike on omis­sa
konferensseissaan valinnut sih­teeristönsä
ja sihteerinsä ja työ-
Venyhdistysliike puolestaan " on
ncisten valitseman sihteerin valin­nut
täysivaltaiseksi jär.erieksi alue­toimikuntaan.
Kumpaakin on tämä
tyydyttänyt ja kumpikin liike on
työssä tukenut toistaan niin rahal-li';
esti kiiin aatteelKs§stikin.
Rukkila kertoi, Marquetten alueel­ta
samanlaisia kokemuksia, vaikka­kin
tuloksiin oli lopulta päästy vä­hiin
myrskyisemmän kokemuksen
jälkeen kuin Minnesotassa.
Orasmaa selitti, että Illinoisin alu­eella
on. naisjaostojen^ j a työväen­yhdistysten
keskinäisten suhteitten
järjestelyssä olliit hiukan sekaan-,
nusta. 'On, ollut väärinkäsityksiä,
eTsä asiaa o!e taittu; oikein ym-mär-tää.
Mutta vakuutti, että jos ereh­dyksiä
on tehty,' n i i n korjaamalla­han
niistä päästään»^. Ja kun; par­haillaan
on sedauksia tehty, niin
unohdetaan sekaanhixkset. kummair
takin puolen j a pjncitään • liike saat­tamaan
alkuun ..l^hriollisesti. Sillä
tavalla siitä hyvä* tulee.
Ahola oli vakuutettu siitä, että
Pennsylvaniassa ei asiaan ole k i i n ­nitetty
tffii>eelli£ta huomiota, mut-^
t a että viime aikoina on naisliik­keen
kehittämiseksi- ryhdytty toi­menpiteisiin.
Kertoi United Mine
"VVoricersin naisten apujärjestöjen
perustamisesta ja niistä suurista
mahdolli^uksista, joita naisliikkeel­lä
i>roletaarisissa ^merkeissä Penn­sylvaniassaan
on.
Sjöman kertoi kokemuksista ^ ew
. Yorkissa. Valitteli pitkään sitä, et­tä
_ naisliike New Yorkissa kerran
jo oli ollut hyvällä alulla, mutta
että se sitten oli lakastunut syistä,
joita hän itse mielestään ei ollut
saanut selville,
Tyyne H^skymurto alotti puheen­vuoronsa
Neuvostoliiton bolshevik­kien
määritelmäHä: '"Naiset ovat
suutvalta. Ilman heitä emme kos­kaan
valtaa olisi pystyneet käsiim­me
ottamaan". • Kertoi naisliikkeen
kokemuksista' länsirannikolla, niistä
taisteluista, joitä oli pitänyt käydä
yksinpä johtavassa asemassa olevia
tovereita vastaan, jotka naisliikkee­seen
nähden aikoinaan olivat täyn­nä
ennakkoluuloja. .Vakuutti, että
virheitäkin 9n toiminnan järjestä­misessä
tehty matkan varrella, mut­ta
niistä on selviydytty kun K o ­minternin
ohjeista on etsitty osviit­taa.
Ensiksi oli toimintaa yritetty
järjestää vain puoluenaisten kes­kuuteen,
mutta se "ei ottanut kävel-läkseen.
Mutta kun viime aikoina
ori alettu tunkeutua sen kautta" van­hoillisiin
piireihin, on toiminta alka­nut
osottaa lupaavia elpymisen
merkkejä. - ~m
Janhonen kertoi olleensa Massan
alueen naisten konferenssin ponsi-valiokunnassa
ja saaneensa naisten
toiminnasta aika voimakasta innos­tusta.
Kertoi heidän alueellaan toi­minnan
järjestelyssä; -olleista vai­keuksista,
mitenkä niitä on käyty
voittenur^n. Tällä kertaa on liike
sillä alueella vielä jotenkiyi alkeel­lista,
mutta paikotellen on jo saatti
hyviäkin tuloksia aikaan. Ja mer­kille
pantavaa on, selitti Janhonen,
että siellä, missä naisten toiminta
Massan alueella on lamassa, ovat
miehet jamutuksellaan j a jarrutuk-i.^
sellaan sen saaneet aikaan. Monin
paikoin on naisten toiminnalle mies­ten
teholta luotu suoranaisia estei­täkin.
M^ainitsi - tällaisien paikka­kuntien
nimiä. Mutta naisten ko­koukset'
ovat olleet vilkkaite, niissä
on- asioitten käsittely ollut asiallis­ta,
töisi§. paikkakuntia koetetean
kohentaa liikkeelle j& kun kansalli­sessa
asteikossa jiaisten toiminta
parhailla&n- on järjestelyn 'alaisuu­dessa,
niin se tulee antamaan uutte_
intoa. Juuri . parhaillaan i/fivat nai­set
• New; Yorkissa kutsutot eri paik-kakunnilte
koolle kansalliselle pro­letaarinaisten
liikkeelle pohjaa luo-
-maan ja Massan alueen naisilla o li
siellä myöskin edustajansa. ;
Jotkut edustejista tuppasivat hö^
suksiin tirskumaan, kun naisten toi-.
miijnäste naisedustejat puhuivat;
Toveri Ahlqvist,. Canadan veljes-edustaja,
otti näistä kuitenkin täy­dellisen
niskaotteen anteessaan mitä
Iciirinostevimman selostflksen Canä-dassa
'toimivan 'WJomen.'s Labor L e a -
guen suorittamasta työstä ja itse
liikkeen jo nyt voimakkaasta luon­teesta,
mikä ulottaa vaikutustaan
Canadan rannaste rantean. -
Canadan Women'^ Labor Leagu-een
kuuluu jäseniä unioista, OSUUST
liikkeistä ia työväenjärjestöistä ja
työväenliikkeistä kaikilta aloilta. Se
on toiminut Canadassa kaikkien r a ­dikaalisten
liikkeitten tukena. Sen
vaikutuksesta on syntynyt uusia uni-oita
ja taantumus" ja^ noskelaiset
ovat 9«n kulkusuunnan havaitessaan
alkaneet sitä vastaan hyökkäillä,
vaikkakin huonolla menestyksellä.
LehtialallaTcin on se menestynyt.
Se alkoi ensiksi j u l k a i s t a monistus-kojeella
pientä lehtistä, mutta siitä
on jo nyt paisunut köm^ea lehti,fjo-ka
leviää rannaste rantaan, toimii
herättäjänäpä organiseeräajana. Ja
mitä itse naisliittoon tulee, niin C a ­nadassa
se ainakin on jo*todielliuen
joukkoliike, \ot& ei laskuissa voida
jättää huomioon _t)ttamatta. J a taan­tumukselliset
jo nyt pelkäävät s-en
kasvaväia vaikutusvaltea ja tekevät
itseään vastean tyhmyyksiä hyökä­tessään
sitä vastaan, . ,
Canadan suomalainen järjestö on
tuohon'^ liikkeeseen suhtautijCnut s i ­ten,
että se on lakkauttenut suo­malaiset
naisjaostot ja antanut n i i l ­le
määräyksen liittyä suoraan""'VVor
men's Labor Leagueen 'suomalaise­na
jaostona. V Canadan Women's Lar
bor Leäguella on useita kieliosas-toja,
joitekin niistä jo melko voi­makkaitakin.
' Leäguella on myös­kin
kaupunkikomiteansa ja erittäin
kyvykäs johteja, joka on likeisessä
yhteydessä Clara Zetkinin kanssa.
Toveri Ahlqvist ^ kehotti Yhdysval­tain
tovereite kaikin mokomin än-temaan
naisliikkeelle itsenäisyyden
suosiste; ottavat ne sen kil/itenkin.
Ja kun suhteet selvitellään ystävyy—
-den merkeissä, on siitä molemmin­puolista
hyötyä. Itsenäisenä t-oi-miminen
on,ainoa toimintemuoto
jossa: naisliike saattaa elää, vakuut­t
i puhuja j a sellaisena se menestjry
j a kasvaa joukkoliikkeeksi. Toivoi,
että Canadan j a yYhdys\^tein nais-liikkeitten
välillä syntyisi kiinteä
yhteys.
(Jatkoa S :11a sivulla) ~
Osastojen ja Järjesfd^
jen a^teilinotidcset
Cmnmiämn Kbmmanist^aoTneea
. ' • sihteerin osote.
Eommunistipuolueelle läietettävä
kirjevaihto on osqtettava allaoleval-la
osotteella: Mr. J . MacDonald,
Room. 304, 95 King St:, E . , T o ­ronto
2, Ontario.
Bowie'n S. S. o:ton kokoukset pl'
detään Imen ja 8:mas sunnuntai
khassa. Kirjevaihto-osote on: Bo­wie,
via Solsqua, B. O.
Beaver Laken s. osaston kokoukset
joka kuun ensi sunnuntei kello 1
päivällä, osastoa talolla. Osaston
osote: Box 87,'Wörthington, Ont.
Voimisteluseiura Jehun_J)sote on
sama. >• ^' ^,
Canadan Suomalaisen Järjestön,
Ihill^tetun, sihteerin osote on:
A . T. HiU; 957 Broadview Äv^.,
Toronto, Opt.
Canadan Suomalaisten Työläisten
Utheilnliitto. Liittotoucnikunnan
kotipaHdca on Sudbury, Ont. Lii­ton
sihteeri on Hannes Sula, os.
Box 69, - Sudbury, Ont.
Canadan KommnnistipaQloeen piiri
n:o" 5;nnen (K.-0:a) toimeenpa­nevan
piirikomitean ja kpnt Sad-buryn
kanponkijärjestön osotteet
ovat: Box 754, Sudbury, Ont.—
Kommunistipuolueen Sudburyn
järjestön ^sihteerirahastonhoitaja,
S. G. Neil, on tevattevissa Va-p
a u d ^ toimituksessa, iiherty-rakennuksessa,
Lorne-kaduila.
Cobaltin EJL osaston vsote onr Box
810 Cobalt, O n t
K. >. S. J . Coteau Hillin osaston
työkokoukset pidetään jokaisen
kuukauden ehsimäinen' j a kolmas
sunnuntei kello 2 päivällä. Kirje-vaihto-
osote on: J . E . Koski,
Dinsmore, P. O., Sask., Canada.
S. J. Creighton osaston kokous on
~ joka kuukauden 4 :jäs ' sunnuntai
kello 2 j.pp'. P. O- Box 92.
Colemanin S.B. osaston kokoukset pi­detään
joka töinen ga 'viimeinen
sunnuntai klo -1 i.p. Kirjeenvaih-to-
osote: 6. S. Osasto, Box 31,
Coleman, Alta. .
C. Kp. Connuaght Sta. ja Metsä­miesten
unäooosaston osote: Box
35, Connaught Ste., Ont. Ko­koukset
pidetään joka, kuukauden
ensimäinen sunnuntei.
C. S. J . Pottsvillen osasto No. 14.
Porcupine, Oht. . ^- -
Saomalässen* ;^,järjestön Finlandin
bdääton kokoukset pidetään ker­ran
vuodessa. Osote on: S. osas­to,
Finland, via Barwick, Ont.
Forl Williamin S. J. Osaston työ-kokoukciet
ovat jokaisen kuun e i i -
simäinen j a kolmas sunnuntei
kello 8 illalla. Johtokunnan ko­koukset
edellisenä tiistaina, omal-
.la. huoneustolla, 211 Robertson St,.
P o r t William, Ont.
Fort Frances Kommunistipuolueen
suomalaisen kielijärjestön osaston
kurjeenväihtejan osote on: Henry
Mäki, Box 681, Fort Frances,
Ont., Canada.
INTOLAN 3.S. osaston työkokoukset
pidetään joka kuun ensimäinen sun
nuntai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sasto,
Intola. Ont. ^
North 1 Branchin S: J . O. osoite on
Sanna Kannasto, Box 430, Port
Arthur, Ont. A V
Canadan Suomsdaisen järjestön La­ke
Coteau osaston no. 41' kokouk­set
pidetään o s a s t ^ kaalilla joka
kuun toinen sunnuntai kello 1
päivällä. Postiosote on: Box 15,
Dunbläne, Sask.^
Ladysmithin suomalaisen ~ osaston
kokoukset pidetään joka kuun
neljäs sunimntai, alkaen kello 7
illalla. — Kirjevaihto-osote • o n :
Box 153, Ladysmith, B. C.
Long Laken K. P, S. osaston kir­jeenvaihtajan
osote on: Victor
Hänninen, Rheault, via Sudbury,
.Ont. Kokoukset on jokainen ensi­mäinen
sunnuntai kuussa klo 2ip.
Larder Lake C. K. P. Suomalaisen
osaston osote ön: Box 20, Larder
Lake, Ont -
JUunkor Woikers ladostrial Unioa
of CanaJaB itäinen ^ i r u Kirje-
^ t o - o s o t e ^ - i j n : A l t -Rantamäki,
22^ Secord St., Por* A T S ^ O Ä !
Bahalähetykset on tehtävä yllä.
olevalla osotteeOa.
Suomalaisen järjestön Levackm o-sasten
No. 33 kokoukset pide-täto
joka kankauden-toinen sun­nuntai
Sihteerin osote: Box 68.
Levack, Ont. ^
S. ~J. Nolalpn osaston kokoukset on
jokaisen kuukauden 2aien sun-
^ nuntei kello 2 j . pp. Khriovaihto-osote:
Frank Nurmi, Nolalu, P.
A. D., Ont.
Montrealin s. k. osaston kokoniuet
pidetään Mehard H a l l , 57 Midlin
SL, jokaisen kuukauden ensimäi­nen
ja" kolmas torstei-ilta kello 8.
Kirjeenvaihto-osote: 795 Galt
Ave-, Verdnn, P. Ql
Kirkland Laken S. osaston osote on
Box 240, .Kirkland L a k e ; ^ n t.
K. P. S. J.Nnmmoian osaston osote
on Box 29, Shannavan, Sask.
Niplgon 8.8. osaston -työkokoukset p i -
detään joka kuun 2 j a 4 stmnuntei
ja kirjeehvaihto-osote on: S.3. o-sasto.
Box 11, Nipigon, Oat
Port Arthurin osaston kokoukset o-vat
joka toinen sunnnhtai kello
8' illalla, omalla teloUa 316 ^ay
^ t , seka naisjaoston kokoukset
joka toinen torstai. Kirjeenva[lh*
to-osote: 8'l6 Bay S t , Port Ar­thur,
Ont^
Piiri kunden t. p. komitean osoite
on 347 CornwaU Avo., Port Ar­thur,
Ont.
Rosfs Groven sdom. järjesty osas­ton
kokonks'et pidetään jokia kuu­kauden
toinen sunnuntai' klo'. 2
j.pp. - Kirjeenvaihto-osote:. Dan
Hela, Rose Grove P. O., O n t
Saolt Ste. Marien S. J . o. n » 6 ^yö-
; k o k o i l e t pidetään; joka toinen
_ sunnuntai ja ohjelmakökoukset
toisma, alkaen kello 8 i.p. Osote:
126 Thompson St., Sault äte.
Marie, O n t
Sontii Poreapinea K: P. S. osaston
työkokoukset pidetään joka kuu­kauden
kolmantena^ snnhunteiha,
kello 2 iltepäiväilä>''-Osote: Bo»
• 6 2 8 , ' • -'-^ ;
Sointttlan Ossato (Canadan Suomar
laisen Järjestän Osasto 56) ko­koontuu
omallk Häalillaan joka
kuukauden ensimäisenä Sunntln-teiiva'
l^ello 1 päivällä. Osöte:
Sointnla,:B.
C. K. P. Sointulan Keskifskomitea
kdkoontuu yllämainitussa, paikas­sa
joka kuukauden kolmentena
Sununtaina kello 1 päiväQS. Oso­te:
Sointula, B. C.
rimminsin C. P. Suom. osasto D
kokoukset pidetään joka tolrien
sunnuntai. Osaston : kirjevaihto-ösote:
S. Osasto, Bo? 1090, Tim-mins,
Ont. Paikkiakunnalla on
edistymässä järjdstäytyminen kai­vanto-
19 metsätyöläisten järjes-
•_ töör••
K. S; J:n Toronton Ösastoii työko­koukset
! pidetään Toronton' Siio-
;malaison / Seuran. : huoneustolla,
957 Broadview Ave., jokaisen
kuukauden ensimäinen ja" kolmas
• sunnuntai-ilte, alkaen kello 8,00:
.Ohjelma- J a keskustelukokoukset
- pidetään jokaisen kuukauden toi­nen
ja neljäs sunnuntal^'lta, al­kaen
kello 8.00. Osote: , K . S.
Osasto, 957 Broädview Ave.
C. K. . P . Web8ter5 Cornerin ossaton
"kokous "pidetään jokaisena ensi­mäisenä
sunnuptaina kuussa, joka
kolmas sunnuntei, kuussa pidetään
suom. järjestön paikallisen osas­toisi
kokous. Kummatkin koko­ukset
alkavat täsmälleen kello
7-30 illalla. " Kirjeenvaihto-osote:
O. Salmi, Websters Cörners, B.C.
K. P. S. J . Wanupin osaston kuu­kausikokoukset
'pidetään joka
kuukauden 3 :mas sunnuntei klo
\2_^J-PP- ' Postiosote: Qiiartz, Ont
Vancouverin Tha Finnish Societyn
kokoukset pidfetään joka töirien
keskiviikko 7.30 j.pp., 2605 Pen-der
St., E., Vahcouvor, B. C.
Amerikan Worker^aoIueen Suoma­laisen
Toimiston, Suomalaisten
Työväenyhdistysten Keskuksen ja
Näyltämöliiton ösotteet ovat:
Finnish Federation, 1113 W.
.Washington St., Chicago, 111.—
Kaikki "kirjeenvaihto j a rahalähe-tykset
on tehtävä yllämainitulla
osotteella. -
S A U N A
Peter ja Richmond Sts. kulmassa
TORONTO.
Tom liard
Tukkukauppias
Heiniä, Purity jaiihoja, 3 tähden
jauhoja, Whole Wheat, jauhoja,
Grahami jauhoja, Pastry- jauhoja,
Ruisjauhoja, Kanaaruokaa, ^Kanojen
^äskiä. Elukan' nisua, halottua
^aissia,_täyttä Maissia, syöttö Corii
Miiliä, Oisterin kuoria, Kauraryy-nejä.
Suolaa, hienoa Sokeria, pala­sokeria.
No. 1 syöttökaqraa, Bloes
Noi 10 kauraa j a survottuja kau-r
o j O i •• • .
Muntemme uuteen varastohuonee­seemme
E l m kadulla tämän kuun
loppupuolella.: -• ;
_Timniinsin
Suomalainen Poika­talo
—
valmistea ruokaa aterioittain ja päi-jvittäin.
Jörjetyneet voivat jäse­nyyteen
liittyä.
- Box 520^: '
59 Balsam St. Timmins, Ont
WILLAMETT£ BLVD.v Sanllarinni
Luontainen .terveyde^pitola. / r
Monipuolinen hoito ja nykyaikaiset
välineet seka X-säde tarkastus.
Dr. Peter KoU» D. C.
Dr. Anmi Kokko D- C. Ph., C.
467 Willamette Bhrd, PordlaiHd, Ore.
Pah. Watont 67'47