Vapaus, January 8, 1921

              V A P A U S
Ste. Harien. &&.(totoii"
^ " I^iiitiiiia taiiiiiilMim IS pifi M l
• iteUo'a?o fliana y ^ : , , , . -<
Iv , •.
NeUaäytötoiaen tuvinäytelmä, Idi:}. Frana Hedbei»
'iiJRIKi^ hänien vainionaa -
BSTTTÄJÄT.
..^::.^^.—....,..}L K. H A K OU
.. . . ^ . . L i — . HIIÄVOOnU
^ EBNESl^ hänen sisarensa poika JSafictietecn kandidaatti U, ERKKttÄ
''''(n4f\^S:—::::^.: -B. KVim;^
I^BÄCKER, mt^ .„„•........,.,-...--i,^'V.EOflS^
r ' OKABINA PAMOS, v^eteJa^
^||gi;;V.ä'^SPW^^
^ ViRGiJNäA^ hänen Ivfli
i ' 'EVVA,iääa.tyttärenM v - ^ - ' ^ - - -
\ PIUPHOFF, luutnantti
E MÖLIiER, leskirouva ..^..^
U K A T A^
SAIMI MÄKI
LYDIA
F. MÄKI
piaiveluksessa Grfpenbei:g:ill^
HoiM/mm..:.;-:;-.:-.:.-i~
kllUEEmANTAJA
KAUPUNOINPALVEUJA
fiAVINTO^ FALVEUJA
• TAPAHTUU GRIPENBEMN TAI OSSA TUKHOLM.VSSA
jUNNyjÄÄVIi
iEMPI BLAO
A; E R K K IU
»-..aiiAMSO
A. BREKIU
... :i
;• UJOTJENHINNATr OTKÄTiaiN 46c. OVELLA 608.
mmi: 6UURIN SUOMAUAINEN HOTELU fiUDBUBYSSA r
f^^f^'j:;:iimaM^ saatavisaa sdtä l j * e ^ fettä pidem­mäksi
aikaa.
:£aamdlamen naitthieroja tavoMavana Han>a8«a^^^I^^
YRJÖ B^UnÖ, OmlatojB -
^6 Elm Stnset, W. ' . , • SUDBUBY, ONT.
b. enorittamlsto vai:!^.
1^*..: <48 WaJlacä Avft, PltchbuTK Masa.
- •-'Mihä.aliöklrjottan
|8C!p|^t(pas^
Broce Miiie^
k.S S.tN,TYNYT g
piiiiiiiii«.^rö-S
( SISKO
,1 jM4ukauD 8 p. 1920. Aimoinime ni-
- ' ¥llMAWIOLEr
toimitus aiJaitaeeliHlonini
keiua^bäef^iV^VdbitfTn' ösQUi^kaa*
Mii>yier^;EIpi 1^
^ PidieUn koirttoriin la^tdrattols-
IfiislS^^-M!^^!"^^^ ja kali
^Äif;^^:';.'^maata
Äiji^^jättTÄAft^
, PUUIKÄOUS -
on cliut S)idbu\y4.i jovviime maahair
taiita sa?Jk%;
|t:ä tfiÄ^Äa^<^
^..vynf^PoutaVOT^
';16<^^llä|B.;'\riM
. m vii ii edos'. i lun, enimmäkseen A1H|
^loniaJinjaita; ji^
ta on veljeeduatojara W, Arnbers,
pl> ffl yleistoimMnpähev^n komitean
jäsen Joe Knig^ on ^ani. Var^i
\ >»m^t edöpt^jai^^^^^j^
suomalaisia pi;.tsi yksi' venäläinen ja
,itj?!alaii»en; raviskaniMen tyÖllUsteni
X KonventioniQ suuri^^^ <m
viKamiotinen Vapaus>Iehdelle ja Suorn
sosialiisteilIe,^^j^
töikseen ki^si imtamasta viralisia ra
poi!ttejaan'lehdeUBnim&^^ M
tajät pitivät täiläiatäWtö^
mielisenäi puhuen, sttävastaaii,, kal>
tenkin Intettiin; ei antea niille suu
rille työiäisjovdcoiuie jotka Vapautta
lukevat, virallisia tietija konveiritionin
menosta. Vapaodp^^^^t^^
ikään erotettanee uniosta, selläiJDeh e>
^tys on jo tehty ja tultt«päi|em{^
hyväki^^ksi.*
sairau
|(J(i»'te^^ mai-eekkeriä
io^^^pstieC M^^i^^ sa-tiondtaj^
Iti^ Ö^a hyvänlaista enet-Ä
f j i l u ^ ^ navetr
, ' heiiäkiliöi sikala, kjanala,' konehuone
' , kaiset koneet Viimevuoden tuloista • iil0^5i'';jäföim'ä(^twM^ heiniä; 6Ö.sSkkiä kw'
L> ' roja K 60 sfikkiä perunoita. Tilalla
on'2h«vosta, 7 lypsylehmää, rsonni,
5 j ä 60 kanaa. Myy-
Mn^ltäiÖ^ ja loppu 6
. proseiutin korolle. ^
KAARLO TÖRMÄli
i' ^ - Box e • Worthin8ton, Ont,
•>} ^ ' • •—
ti-
'%-iy;:-f'^^ krjofakaa o-i
a Pox C9, Su'lhury, Ont,
PUHE- JA VÄITTELTl|[iAlSUUK-
:xV:,-•••• •
ori Sudburyssa ollut tällä viikolla
seita Keskiviikko iltana oli obu:laisl
ten toimesta järjestetty kansainväli.'
nen propagandatilaisuus» jossa puhui­vat
Joe Knight ja HautaiMi englan­ninkielellä;
suomeksi Amberg, Mäki
ja Hautamäki sekä venäjäksi One.
,ch00k.^
Lopuksi vielä väitätlin jonkun air
kaa Hautamäen puheen j<Ädosta.
Torstai iltana luennoi HautaMM
0ddfellow6 haalilla aineesta: PoUit-tisen
toiminnan välttämättömyys tyu;
väen luokkataistelussa. Puhe oli
leensä selvät^uinen ja valaiseva.
Luennon jälkeen keskusteltiin sen
Johdosta, Jossa puhe^viioioja käytti­vät
Mäiu,Kan£^Hautanmki ja Pu­ro.
Pvdieesta ja sen johdosta synty­neestä
keskustelusta, joka oli yleen^
asiallista ja opettavaa ol£si hyödyllistä
yksityiskohtaisemmin selostaa, mutta
tilanahtaus ei salli sitä.
TYÖLXisfev TicrXR;^>x,
tänä launrni, i'tariä-1;Hjrrn>
-"Suidela Eeinotti^'' Freos Bed-vinäytäni,
esitetiäo «K^p^Hjune myt
tämöUät&n^kuas.l^p.. B4>3k9(.Byt
(m piteounän a ] ^ e i t ^ , vakavia
näytehnii, niiii vail^to^.eaa yleisö
nähdä oikein "naonipaierin". "Suk­kela
KeiDtottehi'', kuten jo simestokin
huomaa, ca),iteöt9<>^I^ n i ^ par­hainta
h t a o K ^ täjnmi hoiuikoja
kohtauksia; Tässä tulisi lUan pitkäk-
» ruveta selostamako ikaikkia,noita
l)aii6ko|i koh^iuk^.S^t&iaiten^^s^
i ä tttb^nallaJtsa, katsontaan, mikä se
varma,että etto,Imjdcafm
tioanne,, Näyttelijääni myöskin
tavat itarastaazi kappaleen onni^tumi-sen
suhteen. Kateä^ ilmotusta täs
_ X : - A ^ E t ^ f l A f l S . '
TäUä -p^kkakunnaUa d de m<mfta
ftoom^aista asukasta. Huon^ vuosji
.tuK, Tuhansia edckereitä viljavaihi
oita, et {catkättn ollenicaaa. Ja ne jois
ta jotain tali« ne m ^ p u i ^ a 8 bus-selista
20 ImsBeliiii eäi&eri. Vain har
sai 8eiv'20'bussdia vehnää ja Icau-roja
cS tullut juuri ollenkaan, joista
täällä on aina puute, vaUanMn viimei­set
kolme vuotta, sUlä t&mä vuosi oli
Iroitaddn paras kolmeen vuoteen.'n
mat ovat o l l ^ kaniiiit &oIu> E Q i l ^
Lokakuussa satoi lunta, vaan se eaii
pdis jaeikä ole m jälkeen satanut,
joka on^| ^Ilnt hyvänä apuna fanna*
reille.
lueasioista. Olen lukenut Vapandär
ta; kaiken'syksyä^ kirjotuk8ia>i8sa on
puhuttu että kuinka; Suoanesta tulee
paljon Suomen lahtareita tänne ja o-
Ien myös nähnyt s^bista kirjott^is-tamitenheStäo
»k^Adcätu jä varotet­tu
:osa6toita,'ettei SaiH»esta ttflevia o-,
ta: osaätooD ilman t(>distustä.:' Tämä
Kail^- on^kyllä minusta oikein, mutta
eikö ioiisi myös saitia köiitdu oiäiett^-'
va niill€V;<jotba vapaaehtoiseni-Cfmä-di^
afiiieijassa paivöli, siilS ei hie ai-,
ns^nsen'^i^:eminäs8a^-' t^täväsiä
olleeti «Itiä sainbjai H^koNäVojä Itu^jn;
jpueätiz-iOtta^^ P!^^a}aise|^täfnähu6
' iflr^ityssesö^
ijVawi'hiio-maut^
«ttä he onVm}^öl)^;)^tä 'suuiret
syiil.lfae^ä'— A^ikkofannan^ • "
--^^VöTEBLEtoAtE, Ä . - •
W e i täniSiiipy^
diisiä ole näkyn/t Vapaudet vuösi-
&a¥tsilh,*^nitn (fi lie^^^^^^ sitä
nyt vaatisi pienesUi lehdestimme niille
pienen tilffih;;-4--i^^^
tiih y a ä^
ohj^iMla) V Osaston vt|>httii)ia onkin
^ jö pitk^' aika»: 011^^ ja^^
pu^sta^ ^{ii^^ettt^l^
h^iia^M j^lke^i^^äi?e^äf;
pHsi<rlihei^8ti((fO^^
tajiskustä;:^ l i ^ ^
. j o^i^m^ o ^^
j n u ^ inyt Jova^
^«6ta ja k o ^ ei
iol&diem^iS'kuin
paS^akinnalla 4a liMiivoium^^
^itä ) ^ ( t ^ S ' benil$t "oTOt kö^äaä
'Olleetkaan mukariä sälä'
Qohaluiaisivat «11a apuna luold^
liissa;. Ei'täällä.s^^
voilta alaiani^^ me mta&ih hieik-konjsimme
»: vaaniä^^y^ä^ee iHiJd
Pai^ffllnnnan^ eninh
n)fi]^>yiennaiää im^
ka nyt ovat palvaUe^ Iismesteadinsa
ja likeneet muille maikikino^^^^
ylennet!vielä faimielämään ikävysty»
neliä '^is3csSi;''ntukaiiäan. Olen mo­nesti
ajatellut että kuii ei nuori työ-
&yfeyin«jn ja tyohalidMn työmi(^ voi
tehdä elämänsä yhdeUä neljäsosa s^-
siiuimlia preerimaatai v a i ^ ; s^
seui pklvelhit.<m8kseen, niin'kuinka
sitä voi ajatellakaan ^meeoMoakan
nikossa, jaifoitenSdnniit^
^ jotka psdyelevat kaniukkomaankin
itselleen ^sillä' jnielellä' että ^^^d^
kaaeläiin^any- Ki&i^jasittesanotaan
!infieille e t t ä ^ t ^ A m ^ r ^ on mahdol­lisuuksien
n ^ ja ettäC^ada cm
^imein«nt paras länsi'' (the last hest
vmest). I Kyllähän^ se sHä oi&in mutta
vain kapitalistiiuokaUe. Muttai ei me
silti olla tääili^Eään niin'ut^uneita et­tei
voitaisi pysyä muun mailman mu-koia.
,!Me;äeurBiuQame ^nnityksellä
kumoiiiera y a ^ ^ vyöryjä, ja samat
suuntariidat mit^' ora^Iakih t a ^ -
laaq, ;Uirmääi$t tääUPdn yhteen, ei
I q u M i ^ . ^ n pai>a^ että hajaan­nusta
t^padÄu|^ vtunjkäy^nme
WuntaJ(;^yiny^;aryostelnkyyyn te-rottan%
eN ja i^idp^nmfr s i ^ p^naa-
.tetta ylinnä että: . N i i i ^ u ^ kuin
kajotaan
kulutaan m y ö s k i a^^T
Sttianista. ja « ^ ^ ^ . int­tää
enemmistö ja se liätös 09a I t^ ei
akoastoan^enem^^ vaan
myöskin väh(»m^^ Ja tSm| ön
m^es^nmtt niin happoa. Porvarit,
provok«att^ tip-puvi^
i t s ^ t S ^ ulos ja j ä l d l e ^ vain,
se j^äa»'^joiilka; yäi^icn^P^^
OQ kapitalismin ku^tammen ja sosia
lismintiM^uäamlMii.^^ nSkyy
että tySaäisiä I^^fc^^rnälkätaipa- '^H?: %.|?i^*?^;'Jl?^^®'^ pa'kkoja.
m&:sillä-täBä-s3teyiS;«e*'-sa5mjn^|-^^^^ &r( ^ l^,>i^'jS« | [ d e o ' ä l o t t o^ i4atiinuä.on,-0t^-tyq-. •
-palkan viima. •% Ätä edölliiKsn feessrii^si^^ saa millään eh&lla luopua a- IT
tj-östä ja se j ^ k l b ei «Bot «»utjta | jVan/kÄ iivä^^ ^ siS^ m Ä vas
^ I n pudi ^itä mitä on ennen saatu.
^]^mi^ta^-St^y^ näyttää,
taaäkjn kdtteavan sen' ^iionöilisestf
ja iuna vain laajenee kramppi-, kaa­tuvatauti-,
di halvauskditautet
seista, niin mendi0vikit — jotka pitä-vatit^
eääri ehta "maixilaisina" — oli­vat
ensimäiäenä tätä rikkomassaj l a ­pioin
kuin he Kerenskin hallituksen
jäseninä ja, kannattajina rikkoivat
kaikkia muita Marxin fcumousohjeita
vastaan. Menshevikiministeri Tsere-kunilmotuksen
silloin tällöin
että sen, tsl stJX osaston verot ja va­kuutukset
oh taas oiBksdtQ.
Siksi didottaa AluetoimOcunta edus
tajt&olär^lle että ^mä omaisuuk-
Kuinkahan monta tämmöistä kohtaos' t^ien hoidot otettaisiin ifok ^
ta ihmiskunnaa'pitää vielä kärsiä en^ j kunnan hartioilta ja jätettiin "asioi-1 tdli näet juikilausui porvariston "vai-1
nenkuJB se tajuaa että kapitalistmen - - - - - - •• ' - - • -•• —
järjestdmä on pah'dlut ulos itsensä.
Osastomme piti viimeisen kokodi-sentäUef
vuodelle joulukuun 19 p-, jos­sa
valittiin virkdlijat tuler^lle vuo-^
delle. Eidiut1nka{4)dke&)halui»9
' Osastot olisivat paremmin ^dytetty
JB^Alueiöimikunnan toimhitaan, mo­lemmin
puolin saataisiin dlioin- pa­rempaa
yhteisymmänystä aikaan.
viricoja vaätaäiibttffimaah: m u ^ vai­keinta
oU saada Iditi- d i kitjaUisuus-asiamies.
fäitihen asiamies väati ki­venkovaan
eroä/^noi d pärjäävänsä^
enää huonostlkaan Vapauden konlito-rin
kanssa ja d ^ slttidi tahtonut
dai toistaiUall^^jolca ollailunllni
remmin 'tulcv?^aien kanssa toimeen.
Mcu<tä aBiiaai''pfaii näyttö^ ailtä
että siellä Vai&raen konttorissa ol­laan;
noin niinlMin t o i ^ M a J l ^ sillä
nte olemme tdineet cainädddsten.iKis-tilähetysliikikdden
kanssa koko paljoa
liikettä, meidän' täytynyt ninä
käyttää 0Dglannii|k)eltä jossa ollaan
hyvin yajavia, mutta sittenkin, on hal-poati
tultu toimJi^' Santähd^ii meitä
ihmdyttK^ M <^.er vpida!yapa«<i«ri
känss^'iebdä veri?>t^ pientä ja yk­sipuolista
joutumatta obi täUöin seanmoi
se^ sekBsot^^mtn että.^fitä on sekä a-
Sianomaisten 'että:siyuliistesn melkein
mahdoton; tyytft^yäsM
Semmoinen Ulk^e^oito se liol-detaaa
multtOT^oga^jen kans^
tähuonosti!kuin meidän o s a ^ kans­sa)
on omifianr^j^ep^ i ^
injseeii tilaan töissä sitä d voida e-uääir
puoIuemora£k;;'i'.a]c pöni;i;:ta4i. —
Uutisten kirjot^ja.
Eddläoleväfli johdos^ voin sanoa
seuraavaa: \, .1^ , ..v .. ..
Yhtään aortOaa- kertiMi d ole minulle
avaiari ^myöskin ylei»^ U i ^ tul­leet
klrjeiet, dj'Öle royöskäärf "niissä
nähnyt .C^töiu;.;Öi,.i#.;jJ»t^r\ •
S. Osaston asiamies;"Sdin MMd^ter-
'M-W3jmyt?äietlt»iyhtä-raä^^
'«gfeÄ,'äHdii]«jöttM fi«r'^öw;'p^^
iähettSinään^^'
nieron, suiiiman^iJlÄ'^e d'^^ ajian
milloin oirferi di^oStä;tu/)56iä'^p^^
mistä6ödiosteiftL' Ln^nettä&ni
nämä tiedot lähetetään haamme rahan
ylös mutuamassa päivässä. Tähän
mennessä ei ole Rfrjeeseen tuUut väs-tau£
ta, joten ei dfe vomut asiaa selit­tää.
"^'ts-
Kuten sanotiu;;w>lpn mti^^
senalaisdia ole^i^^' asiaa' d ole ollut
Coteaii Hillin Osaitoii asianildiei» ja
meidän välilläi' jo«eh omituisdta. tiin-
'tuu ylläoleva iö^töys", Jossa ei siin|l'
kää# ll<tfä^^nU^ih(ife
köl^a'Wi^sg.^tää!^6Ud8iin:0ltii
;;';DusT:^jÄ)ti^^
! Ösastöjiyri jäiselivetoieii suoritus'
Jo pidenmiäh aMai,^ mutta varsin­kin
vuine kuluöteÄ^ödeh aikar'a Ön
osastoissa, ollut huomattavissa ev-^ois
ta velttoutta a^ue^ j^^nyerojen suo-rituksdi
suhteen. iLörjatakseen tätä
koiht^aja saadaks^>nempi säännöl­lisyyttä
oOcaim jäo-sa^
i^jen^^^iilä,;';;,^^
iSidiott^^
tokouicsen Tceslqist||tayaksi.ja i ^ ^
(äväksi: että Jokaijsen; aluejärjesvöön;
kuuluvan osaston, , w käyt­tää
:eau^usoilreut^ mäMrtava
jäsenveiöjisa Mfuinoö
osaston on jäenverotiÄstis^
kuin 3|k»u^uttä'taC^
nyt eäustusoibem jpöitsi jos o-siastKjiviäsei^^^
takia
jotatu'^ seliaiseen f l ^ ^ i ^^
Vd ydröjoE^^ e y i ^ i i i ^ idj^ on osaston
siitä tehtävä jimöitos ehuatolmifan^
Euolldden osast^Jeiär omaisniiden hoito
Viimdstd) yuodäk (^nönniaaliset
olot ovat suoniala&tca^n t yd
loihiri olleet suirri^ vaäcnttamassa
ainikin köski-ön^iioäsa. Työpai^^
jon suäcemisien ja lyöölojen huonous
den takia ovat t:(-o|^d; olleet pakotet
tojä mtnittamäan inuualK
tuu että useampia'S.S. osastoja jot&a
ennen 'toimivat koko pirteästi, ovat
nyt kokeman" ku^i^ed. Useimmilla,
näistä osastoista riipomat Kaalinsa,
mutta nyt ne ovat "kyilmillä. Kun o-sastot
kuoUva?, jatdtSn näiden osas-
(ojen^dnaisuuden^ito alo^imikun-nan~
huostaaa ja ou toimikunta koeUa-nnt
huolehtia ö ' a i^ voimiensa mu-kaan.-
• ]
Osastot kuollessaan eirät kuiten­kaan
jättäneet jaUpnisä-mudia kuin'
haalin, toiseWe*Attoman, toiset suu-rea
velkataakan flla de^aii. Kuiten­kin
pitää näistä maksaa korkdta ve^
deri hoito järjestön toim^anevallo'tankumoukselliscn'' perusvaatinrak-^
komitealle, joka^on kuitenkin voBnak-Jsen: työväki on riisuttava asdsta.
kädnpi ja k]^enei«mpi hoitamaa kuin sen sitten Nodset, Rennerit
tä omaisuufcia. Sillom voisi. Ahsa* y.in. "marxilaisd" ovat kerrrnnei^ ja
toimikuiÄa tdidä enenq^' Agltationi* sen toimeenpanoon tarmonsa lainan-työtä,
joka sille op^astaan ku^Q. nee|.
Suhtautumieemme Suomesta tolovia
TN työläisiä kohtaat
Koska varsinkin ' viimeaiköma on
^ u o m ^ dictnut virtaamaan paljon
kdkenlaista''työvoimaa, 6]^ meidän q-tettava
erikoisen taridca jtoiäänkat-santo
siitö onko osastoihhnme> pyjU-vät
työläiset todeUisia' luokkataisteli-joita
vai ovatko ne niitä "v^ojonSoor
men" valkaidjoita. Siksi*^ ehdotamme
edustajakokouksdle, että äe -ottdsi
suhtautumisenm näihin seikkojhin
huomioonsa ja laatisi yhteiäisen suun
nitelman, jota kaikkien Aluejärjes­töön
kuuluvien osastojen olisi nouda­tettava.-
• ,
Tämä sitäkin suusemmalla syyllä,
koska on udcottava että Suomföta tu­levat
"valkaisijat" yrittävät saada ja­lansijaa
osastoissamme ja järjestös­sämme.
Yhtenä keinona ehdotamme:
1) että henkilcn joka 00 tdltit SuömeJ
ta kansalaii-Hodan aikana tai «in. Jfil-keen,
on osastoihin pyrkiessään edtet
tävä pätevät todistuksd joko työvä­enyhdistyksen,
piiritoimikunnan - tai
ammatti-osaston hyväksyinänä. Alue
jSj^j^stöön btuluvat'osastot ki^letään
ottamasta jäsenikseen henkilöitä, jofc-ka:
dvät mainittuja todistuksia voi e^
sittää. "' .
2) T d muuten pätevMi t o d M ta
va että hän ^ kansalaissodan dkHiiEt
eikä jälkeen ole millään tayalla atit-taniit
suomalaida iahtareita, työväien
luokan munteäisin^^'' '
Alustukset hyyäkaytty K. 0. Alue-toim&
iuiöanilÄiiBe^^^^^^^^^ tamdik. 3
p.r
*3^tonnikinna«''' publes^V
Elbndn;—- —•
Cklii^iie
Hardwarellla
ON KAIKENLAISIA .
metMiniesten
H i
WAGNERIN MUSIIKKIA. JÄLLEEN
PARIISIN' OOPPERASSA •.
. i?arii3iTTT,Satea musiiTckiäed
tetitin fileen keskiviikkona iPariisin
oopperas,?<i. Tämä oi ensiriiäi*\en licr-tasutlmj.
jlilkeeri, sillä halljtusdikiel­tänyt
saksalaisen .rnusiikin esittämisen
..kkninej,.tya topperassa i otottu;^
biisit o j ^ y a j m^
.ribitä varten, iluttä mitäSn ei t ^ i
fiolsteviktt «en sijaan alunelkaen
vaativat Venä^ valiankumouksen
historiallisten tehtävien töyttämistäf|
demokratia täydelliseksi, radiä ja ta-j
ioflpoikain vapaiitus! Muttakun vas- j
tavallankumoukficllinen porvaristo d j
tätä ohjdmaa täytä^on työväen pako:
tdtaya pikkuporvarisrtalonpoikainei?
demoikratia se tekemään.. Sillä, on e^- i
nemmjstö neuvostoissa.- Siis Otta­koon
vallan! ' Vielä syksyllä 1917 ta^
josi Lenin kannatustaan,menshevikir;;
läis-es-er-hallitukselle, jos sdi?4nen;
syntyisi neuTOstd^alUtutecaa, jdtttiio
jautuisi ascstettuun työkansaan;'.v^!^, f
Mutta e l MensKevikit ja es^diäV^
dvät kyenneet' täyttämään historidt
lista tehtäväänsä. Niin rappeutijhut*
on jo porvarillinen "demokratia". -Se
ei kelpaa enään muuksi kuin porvaris-;
vallan esiripuksi' I
.Ja kun vallankumouksen historidi
Knen tehtävä oli täytettävä eikä mm-j
ta täyttäjiä ollut,' niin täytti^^ sen
bolahfivikit Alussa oli vascn-es-eriiä
mukana, mutta pian ne pettivät ja dir
tyivät vastakumouksen puolelle.'^^f:- i
• Kolme vuotta ovat bolshevikit riyt
täyttäneet Venäjän valladcumodcsdi'
historiallista tehtävää. Heovat murs-kdineet
tsaarillisen kenraaliarindjah
toisensa jälkeen, he ovat väpauttdieet
talonpojat ja järjestäneet nämä puna-armeijassa
puolustamaan vallankumo­uksen'saavutuksia.
Ja he ovatosottar
neet lÄnrien epäröivälle- työväellie,
kuiniut heikko itse asiassa on imperia­lismi,
tämä dahtavan näkösdiä kors-kaileva
ihmis-syöjShirviö.
' J a f,yt sanovat menshevikit: no niin,
bolshevikit; olette suorittaneet däan-
Idsii-•historiallisen työ ei
tdliä tosiääiikäan • ble-ehään'" niit^ii
WÖ2fJ'^^«rTi^'^5H^fräf'?^'
] Mä^bÄMt^Äävatrhsf^^
vsista alkaakin. Me olemme tähän asii,
saanwt'käyttää-päävoimamme^ti^8iii
jälkienhe 'Icorjaamisöeri/ Valii 6^^t\>
demihe voineet alkaa oniaa ty^i|^-
me, sosiaJismin rakentamista, mpä
sentään- Mlläkinddlaj^^^^ ja l Ä j
fiientä. valmiina; Emme nyt puhu^Költ
tuurityöstä, ditfi että olemme o^e^
lieet. Venäjän' kMsdi lukmia^iJ^Stäi
•u' Vttvöstevalta täyttänyt
.N.lin sanovat njtmen^
sialistikumöukselliset.' »^Hauska kuul­la.
Sillä d i aika, jdloin bdshevikdl-la
ei näiden herrojen horisontin niä'-
kaan ollqt mitääii Mstoridlista tehtä­vää
Siliä on dun alkaen dlut hddän
mielestään vain yksi"historidfinen
tehtävä": hävitä!
Mutta se ei ole hävinnyt. Se kat­soo
itsellään olevan yidä koko joukon
historidlida tehtäviä. Ja jatkaa mi-cJen
täyttämistä.
Jotain on kuitenkin tuossa niierishe^'
vikien ja."es-errien" puiiecssa. He
hapuilevat erästä totuutta, jota km-tenkaan
eivät &aa sdvästi sanotuksi
Osaksi eivät liskdla saisoa, osaksi ei­vät
osaakaan. Sitä että bdshevikit oi^
vat täyttäneet hddän historidlisen
tehtävänsä.
Mitä olivat "es-ierrat", soddisti-re-volutioneerit?
Oman ohjelmansa ja
bolshevikien arvion mukaan demokra-tida
kumouksdlisiä, joiden tehtävänä
oli tdidä Venäjästä demokraattinen
tasavalta ja vapauttaa ;taonpojat.Sfe
d i esfan. d>jeiktiivisesid Venä^ edes^
sä olevan vallankumouksen ensi tehtä­vä.;-.-.:'
i^r-:c-K.':
Mutta kun vallaiikumous tuli, d in
— mitön he sen tSyttirat? — Ei^^t
täyttäneet ollenkaan, Pettivät. Hd-däh
johtajansa Tshemov,', ollessaaiu
maÄSviljdysmmisterinä Kerdiskin hd
lltuksessa esti talonpoikia vapautta­masta
itseään. Ja "demokratiaansa"
osotti tämä hdUtus yrittämällä jatkaa
imperialistista sotaa, oleinalla enten-ten
ienki, kuristamalla Suomea ja tu-kemdla
kapitalistikiikin valtaa m.m.
ehkäisemällä Kansalliskokouksen Ico-koönkutsumista,
vaikka sen piti olla
heidän oJ}jehnansä'kulmakivi.
Aivid oikein oU. Mara jo 155
nut, että kvm tällaiset pikkuporvarilli­set
demökratit pääsevät vallankumo­uksessa
vältaMi, din he ensi hei
tään alkavdLpettää omaa ohjelmaan­sa.
Sika työväki d saakaan^ antaa
niille lömnatustaan, vielä""vähemmän
hevosmiesten tar-limimtys-
ja keitto
uuneja
sekä kaikkia mitä hyvlnjärjestetys-sä
kaupassa yleensä on olemassa
Limited
il." rau
i i i i
rieet sille-icunnon^^^^ uiidisl ' j a juuri sitei, että k a ^ ei kyka^
tarieet • köuHni,: auttaneet ^ tait^ he tdouttW ^ärjestämääa Ei sos.
ijoispbirarillfaen^p^ \ (lem. avullakaan,
va:iiaMtane^t tiietien Taikötaiiil^ |
• . m e ^ B o s i d i s n i i a . - : - ^ . ' " V - ' ; • [ .
: MdisHöviklS^-tf^ÄS^^'^^'^^^
t ä Ä v a t ^ ^ o i » Ä ! b < l ^ ^ ^
Mutta työinto ;kj*enec;
ään omdisa,; Luoma%. yhtenäisen,
Ifijlflöch-,
män^bölshekiviejä i t s a r i ; Mdstuu
dieli^eriv^ kijihkä jo Engels tiesi jokd-
86,^ yallemkumoushallituksen kiirodcse
na olevan, että iseii täytyy otiaia työ­hönsä
duäi-paljon vadiäa roskaa, jota
ei millään tahdo saada •työkykyiseksi.
Mutta sanokoot virdstelijät mitä ta-hansSj
rieuyostokoneistbssa on feiyiini|
sä päinvastainen kehitysprofiesSi faiin?
koko mdlmdi porvarillisessa byrokra-'
tiassa; TCmä viimemainittu jättiuväs
ti lähöö, mätänee, hajoaa,
virastoissa sen-sijaan oh käynnissä
"luonnollisen valinnan" prosessi. Siltä
kun. vaaditaan »dävän elämän' tervettä
työtä^ niin seuloutuvat esille oma^'%r6t'
teiset, organisatooriset kj-vyt, Jä.-lu­jassa'
koneistossa pannaan jokainen-työhön*
Kyllä se nähtiin silloin kun
porvaristo kesytti talonpoikia palkkä-työläisikseen.
Visaisia ne olivat^mut
ta häädöillä, nälällä^-: työttömiä hiirt-mänyenjyäPi/
td
•tä • "Neuvosto-Venäjän ^'^^
;on nyt, vaikka seVieläosaksi k ^ tyh:V
jää, mailman vdmaKhain suurvalta."
: Samalla kun kapitalistien mdlman
kauppa-, teollisuus- ja pnkkikoplat,
(^salliset ja imperia!i?:i.''t ryhraityk
^lltappelevat keskdiään, kdvavat'
''^feiäan, sulkeva't omiaan ja toistensa
rajoja tulleilla ja g^rirdlla - r s-o- lia^
jpttavat, Mvittävät t^lout^^Jä:t^^
Neuvosto-''^myydellä tuoheavat ^.mdlman aino­aa
iiudistusvoimaa^ Itiöyäi" työtä —
samaan aikaan NeuvÖsto-Venäjä on
laannut porvaritkin työhön ja joka pai.
ivä vahvistaa yhtenäistä ja eheää ta-
Ipuskoneistojaan, Se on vielä heikko
raaka-abeen puutteessa ja työväen
dlessa rintamalla — mutta se tuottaa.
mitä se tuottaa, se, tulee heti tuot­tajain
kulutettavaksi," ]l^tta kapita-:
l(smih maissa estetään tuottajia sää­tämällä,
ja kansäkouldlla onnMtd por'i niiasta tuotteitaan, jopa estetään tuot
Varisto kutafiuftikin Se I d dnatf tumastakin. Voiko oUa mitään julke-,
jestehnänsä. v,^ ? atapaa kdn tämä: ehkäistä tuotantoa
Paljon Jempeämmillä kdnoillavM*^ sälöin kun ihmiskunta on nälkään
työväki omaansa. Se on yeaäjällä . iiläntymässä!
luonut .MHieijäkoneistpnja.pu^
p a ^ a ^ . neuvostokoiieistoaan^
kein ja ratkdseyäon kuit^jikjn teoll^ kansantalouden .luominen, eikä se ole
«niiicnnoiotn Sn «n lähinkään vielä suorftettu. .On vasts
alulla. Samoin siBn Jkdm^'-*^
suubnneisto. Se on aikamme komen­taja,
ja joka sitä komentaa, se bomen^
taa koko maata. Kaikki alenunat.tuo
tantotayat - - piliiuporvarilh*set; ,ta-:
lönpoikaiset — ovat sen alaiset, / TSr
män on kapitalismi ospttanut.. iEihän
sdään hdi voinut distaa koko feo-linen
tehtävä: e^idää.vipailman työvä­en
sitä liikettä, joka sosialistisista kan
sähtalouksistaon ^ova.majlmant^^
d e n . • ' ^ : . ' ' : | v ' . r ' , .,
Mutta menshevikit jä es-errät, mitä
daalista tuotantotapaa ddsekseen. ne tekevät ? — Tietenkin panevat vas
Sen täytyi sovitella, talstdla, sdatel- taan. Es-e^t estävät dtö.kapinoil­la,
Eikä, se lopultakaan ennättänyt t d i l a an (Sa^vinkovin armeija) jäinenshe-dä
kapitdistisekd koko.mdhnan tuo- vik^ antavat sille "radrxildgen'' siu-edautua.
niihin, vaan-on • sen koottava
roja, pdovakuuvukiia yÄ,:5ctka Aluej omat vdniansa, pakotdtava demo-
,;a, Jokaeisaaviikatsop-aia^fi{in'mät^^ OT^.laokettj»-.
-vaa katua,.sillä kappdettadesitöä p.TJäoiajdpiii-l^pirolitoistä vuotta "
toimikuttnan on mdcsettavi Adai» tal-
Uises-:.^^ a'ia kiiii».hkin johtiu Aiie-'
toimikonnan di^ti lorsiä^ään nii^
rettöman paljon, sH!ä-nevaÄtf joita
•lytätään ^tationin-tekoa varten me^
kraatteja täyttämään lupauksiaan ja
tantöa, mutta se alisti sen valtansa a-laiseksi.
Jä tämän valta-aseman ot­taa
siltä sosidismi,jatJjaen sen työtä,
mdlman tuptannonrteoliistktamista.
Se l ä e t ^ kapitdismilta ke%en, kun
sen sisäiset .rirtirädat ovat estäiieetsi
tä Juomasta yleistä yhtenäistä talout-nauksensa.
Nyt J» tahtovat "demo­kratiaa",
he jotka ke^lä 1917, kun
sillä vielä olijotain itehlfiV senka^
valsivat! .
, Mutta mdlman työväkeä-ei enääHi
pfitetä; Setietää, että Venäjällä ei '
enään voi Syntyä tervettä, pikkupor-ta..,:,
fioäaUdemofaaattien J r p ^ demok^tiaa: Se ^sittää
et^ kapitalismi sen luo, on vain oiva jo, että mailman tuotantokoneisto on
tekosyy lykätä kaikki puhekin työ-^ratkaisevasti tedlinen. Ja sitä d)mi-väen
vallasta kun^—ie s koko mdhna k..ä..arn- "demo.kr atia": kykdiei^h.dU t—E e-
. - Jätin Sitä voi hdlita vdu jokokapi
muka 'mandldsta". Mutta jos kapi- talistinenimperidismi tai valtaa pitä-on
TBikai-jossa
työväellä
tayttettävär