Vapaus, May 20, 1926

              KdMMONISnNEN JDOlOSOLlinO JA JMSTm
mmsmmmv^mm naoriso'
vta^^ Ifajennet*
l^tö <>l>deIIä^pa1sf3Ua. Täban' saak-
?>?^~";> ' «Jf* ilraestynyt nelisivoise-
'^'l?-'^' ' ' " « ' " na j a ^nelipaU(£aiseQ8, matta viime
^-totikolmtm- nomcro .oli^^. viisipals'
tainCTr ' ' ' "
- ^.Yai&Ica lehteä ei ole -nelä^ ^aatu
^ ilmestymMax kahta lertMt^l^
vdössaj voidaan pientäldn laajennus-
. jta > p i t ^ . 'Varmana yhdistyksen merk-kuia
« ' Hartain toivomme^i^^gij^t^
•seoraava "The Yoöng Wörkerin"
^laajennQs muuttaa lehden kaksi
j kertaa kpus^ , Se on
?vhelposti toteutettavista^ ;|iod^}^^
kaikki jfuorisolSton' jäsenet, .ottavat
«sian ^iQrdämenasiakseen.:
S i la
S »
te»
mmm
•! 1. ;f mis
mmms
T nsii»nn«kHn vliilpllä ' ^ komitean^ |a järjertSnuorten
i^jenneim ynaeua ^ j ^ . ^.^^ vi«iiiBesti knuiu.kou-liftt
yhtenen, mutta jolla siitä Irao«
limatta on .melkoisen suori vaiku­tusvalta
konlglasten elänen.
M i k ^ i mahdollista, koetetaan jral-petti>
3rjestelmi^ ' välttää. t<apset
opiskelevat ryhiniasä. Öjpettaja ei
ole diktaattori. Semmoista ei tar-vita.
r; Opetustavas^*' jöhtnitt, \ctt8
lapset opiskelevat omasta i halustaan,
joten heitä' ei ^tarvitse pakottaa sii­hen.
Lukukauden loputtua pitävät
yl^mpäinrlttokkain-oppilaat neuvotr
telukokopkseh, V' jossa ^ öpettäjainsä
I^näollessa axvostelevat koulwi; op-pilait8^;?
il-!;'IS^
siius kasvattaa'- oppilaissa ' itsekont^
roUm ja omintakeisuutta. <
Neuvostoliiton valistusjärjesteltää
ei: Idvo ; P ^ ^
kan Työmarkkinoita V
sosta kehitetään käytännöllis^ 9i-misiä
kansakunnan tehtäväin sem-inoisL'ie
aloille,' jotica he itse as­teittain
valitsevat^ Vain ^tämmöisen
valistusjärjesteimän - <>)cauitta • . voi
nousta Stikupolvi; joka • tulee^ ole­maan
vapaa ^^perinnäistavoista ja jo-ka
::ön kykencfe; tpfcuiäkaTOaian koro^
muhisiuen lybte lopullisen
päämäärän. >
enniioriso|i lähim-
Kuotsissa äsken ^pidetty konunu-nistinuorteA
kpnjgrcssl ;l»yyäksyi po-liittfi^
en, 7 päätöslauselman, missä
maan ^ ,
VyJ»dönd^liinen ; jii' :p^^
määritellääii seuraavasti: ' • •.; / •:'
^a^italikineni k^^
sesöä" ' ftnotaissakin johtanut yhä
häikäiietnättä^
milca^ei;'kohdistu vähimmin nuclri-s|>
on. Työnantajat käyttävät nuori-
8da '/paUckainpainJS^ *'aif
kuisiin; työläisiin'nähden,' joita sen
t ^ a * usein kohtaa • työttömyys ja
Nuoret iyöläiset tule­vat
radikaaliseni- ^
; miksi
, Moskova. — Konununistiseti nuo-risokansainvälisen
laajennetuille (toir
; meenpanevalle komitealle piti tov.
' V a j o v i t ^ puheen^ Puheissaan te-
; k i :hän y yhteenvetoja arvioista, joita'
l Komintern oli tehnyt maailman. iia-ildudellisesta
j a poliittisesta itilän-
IfJ'.'^^ teestä,* ja sen vaikutuksesta nuori*
, ^^liikkeeseen. /Hän- lausui muun
* S ' 4"
muassat i
"Vuoden 1925 Juonteenomaisena
piirteenä oli lisääntyvä ihyöjkkäys
./' työläisten elintasoa'* vastpan^
Mkbhdistui paljoa katkerampana, nuo­riin
antin aikuisiin työläisiin.. Sys-
'teuaaiitiinen * palkkain alentaminen^
.VC-' : -'^fteminän ^opäivän käytäijtöön -ot-;
'*' \ ' ' t J ^ t t e n jä tyottömyyfiainistuksen
f-^J - kiellämiöen^olivat kaikkialla .päivä-
' ^ ' jäiiiestyksessä. Mnutamlssa täpauk-'
«issa oiinistuii porvaristo käyttamälin
nuoria työläisiä asfeena .vanhempain
työläisten.'~^palkkain' polkemisessa.
Näisfö kapitalismin suhteellisen • va-
•• ikiintumisen ilmiöistä on 'bllnlt^^isett
^ /rauko^nä nuorten työläisten^aseman
/'yhtämittainen,.huonotttiiiminen:iCai-
- ken - muun lisäksi kasvaa %|t^^
> nuorten "'^tvöläistekc' > ik|ämii|!|3&i|
V Semmoinen' on asian laita^jr^-Miko^;^
' .sernmiiTr Saksassa^ Suurbntanniassä,'
, IfövallBSda j a T^ekkoslovaki^sa.
•ry-l7' "Se seöd«i;'«tt& «Jaropan nuörteft
iZt ' ^^läisten Meiöä .asteittain - l^uojifln.-
' zixmi&M^'^toiseltavPJjblen' Kettvoö-
4'!?/;' ' ' l3tasawMinj l i K ^ n ' nuorten työläis^?
- ' \ t e n a A s W ; säännöllisesti' paransi
mi,
•Hi
Mm w •
ff?:
SI
Sbinalisnti ja valistuil
„ , V X^ofessori Scott - Keaxing, joka
« n kuvlu^a ^'^istyon tekijä^ ja luen-
\ iioitsija,^pala8l'taannoin .NeuvostoK*,
t ^ v a l t a i n \. liitosta, " varustettuna
•• melkoisella ' '.niäärällä havaintoja;
' 14iistS ovat erittäen ^ mielenkiiiftoi-
" JT""?*?^ 'StlvoUteuudeö,, n^u^t^ sälä
tusjärj^elmää .koskevat kohdat.|^^. • ^3 ikävuo^^^
: Hänen^luetotönsa sosialistisesta vä-
' •listxismetodifba; ovat el ahnpastaan
opettavia,, vWp samalla kertaa kfi(t^
^ keriia syytöksiä* kapiltaliatista''valis!'
tnsjärjeä^telml^ ^vastaan.
Kapitalistiset koulummb' toitnivat
' samalla i tavalla,' kuin kapitalistinen
^ . tuotantotapa^ yleensä. Niissä val-mistetaan'Vpalkkaorjia;
' j a ^tärkeim-pänä
seikkana pidvtään valmistus­kustannuksia.
Valmistusprosessissa
Käytetään vain semmoisia opetutoi-neita',
jotka ovat ehdottomasti vält­tämättömiävalmiin
tuotteen, ny­kyaikaisen
palkkaorjan, kehittän^i-
^seen. liUvunlaskun osaaminen on
h?sSeUe VäUtäm^t^nta, siksi eitä, o-
').ötetaan vissi tuntimäärä vuosit*
tain. > Samaten lukeminen ja kir*
,^ jottaminen y.m. Hänen täytyy olla
tyytyväinen ja kunniqittaa • porvaril­lisia
laitoksia; .sik^i hänelle opete-
'tcan kuria j ^ isänmaallisuutta. Lap­selta
puuttuu yksilöllisyyttä;' jpkai-
, ncn heistä tavaa k-i*s- kis ^ a kissa;
k-u-k kuk k-o kukko; he istuvat
- vissin säännön mukaan asetetuissa
pulpeteissa; ja opettaja, pikkula
'nen pohatta^ pänttää. lasten pää­hän
säännöllisen annoksen määrät­tyjä
oppiaineita.
- ' Mutta Neuvostotasavaltain liitossa
: on tykkänään toisenlainen opetustapa.
Lapsi oppii kaiickein ensiksi, tark-i
-ka^amaan itseään yksilönä
; • suinseutuaan, puita j a ' vuodenaiko­ja.
' Kirjottamaan, lukemaan y.m.
tjppii h"»» ei kirjaa tutkimalla, vaan
tekemällä elävistä esineistä tsurk-kail^
Mitä tar
kottavat kipsille merkit 1, 2, 3, j -
n. e. tai A , B, C, j . n. e.? Neuvos-
"tovaltain liiton oppijärjestelmässä
C l vaadita, että itsekunkin lapsen
päähän ' pitäisi jokaisena tuntina
.'ahtaa määrätty' oppiaineitten pal-
; jotis, vaan että todellisen elämän
/tctkinusen kautta lapset . oppivat
ton^maan merkkien konkreettisen
sei)^ aiheuttama hätä. Tämä hätä-,
tilanne; on' viime^ vuosina kärjiaty-nvt
inyö^,.vähentyneen ^maasiantuu-ton-
^ ^ i a , ^ j a ; k o h t ^ ^e ei ainoas-i
^ n ''^ollisuuBnuorisoa vaan myös
maaiiviljelijä* j a ' keskiluokkanuori-
8oa,''^lutiden täten , suureinmat) pdel-lytyksQJjj
^ sille, " ettiä,' eri kerrosten
l^aori^ ' ymmäriM ^paikkansaluok4
kÖtalätelÄ; ~ V
' fKapitj^Iistisea ' ykteiskunnftn ta­hotta'.^!
tehdä ndtään'nuorison ta-lopCi^
eiillseti aseman^ parantamiseksi;
^jfottömTydeA satfuessa on nuoriso
^okciin^' vailla > ä^stusta^ joutuu
m^ntielle^ ja' on Vaarassa tUUa' lei"
m^ t i ^ i irtolaisiksi,^ ^.s; päarioilcs|.
^JE^oliittisesti on'nuorisq ilman oike­uksia.
Yli^elty ruo1;palainen .demo.-'
IcrätJa.^'asettaa työläisnuörisoUe
kaikki velvollisuudet 21 vuoden iäs­sä
ja ^aikaisemmin ^ verovelvjolli-suuden,
omaisten huoltovelvollisuu­den
ja '*'isänmpan" puoltts^mk^^l-ole
en-tapattk-,
iis^a .ennen , 2 7 .vuotta ääni-i
oikeutta. ' ^- ' "
Kapitafi3tisissa( olosuhteissa ..ei
nuoriso voi 'odottaa mitään .k<^tä-vaSt'
^parannusta'/ blosnhteihinsa.
I^äinvastöin. liuonoiiee nuorison ase^
tna.lriisl^n . raakuuden takia. huo<t
nonemistaan'. Luokkataistelu kärjis-'
tyy~ rikkuri-, fascisti- ja rykment-tiyhdistysteh'
luomisen, kautta, mit­kä
eivät 'ole mitään muuta' kyin
yläluokan äsestettujen instrument­teja
työväenluokkaa- vastaan. Por-varisluokka,
varustautuu väkivallo^
tukahuttaakseen - sorrettujen kamp­pailua,,
lujittaa&seen kspita;listisen
systeemin ja * sitä seuraavan orjuu­den.
. ' * .
, / Sosialidemokratia on : valheellisil­la'
lupauksillaan onnistunut, pysyi-tää
• suuria joukkoja, demokraattii^y-sa
harhaluuloissa ga J siten ; saavut
tanut poliittista vaikutusvaltaa. Mut­ta
sös.raem. johtajat eivät ole käyt­täneet
tätä vaikutusvaltaa kukis­taakseen
kapitalistivallan vaan päin­vastoin
v harhauttaakseen työläiset
tasitelun tieltä, ja 6n koko heidän
käjruLnpötlliseni ci politiikkansa . tehtä­vänä
> ;. kapitalistisen: yhteiskunnan
suojaaminen ja; ^lujittaminen. Luok-kat^
istclun . oma kehitys ja sosde-mien
- porvarillinen' politiikka on
kuitenkin. omiaan lisäämään jouk­koja,
jotka pääsevät selvyyteen sii^
\Si, että vain työväenluokaif soli-daarineh''
esiintyminen: kansallisesti
ja .kansainvälisesti • vallankumouk­sellisilla
linjoilla ;j^oi vapauttaa pro-
Ictaariaatin nykyisestä orjuudesta.
4arkötjdc8en-
;.LShiniinat V tehtSvat
, Tällaisessa tilanteessa on nuoriso­liitosta
muodostuttava työtätekevän
nuorison joukkojärjestö. Liitto voi
taas voittaa puolelleen joukot esiiU-tymällä
niiden etujen puolesta
yhdistämällä nuorison päiväneduista
käytävän taistelun .työvSen^okan
Jokaisessa luokkahuoneessa on o- vallankumoukselliseen taisteluun.
Tässä joudutaan ensi kädessä kä­sittelemään
ammatillis-talondelllsta
kamppailua;: ' Liiton työn painopiste
on tässä suhteessa siirrettävä osas­toista
yömäille. Nuorison: kokous­ten
j a toimintojenv; organisp^uineh
työmailla ,olkoon• <tämän .toiminnan
lähtökohtana.
• Paikalliset-nuorisoa koskeyat .teol-
Usuuskonferenssit, >ion;,' - kehitettävä
koko. maata- käsittäviksi konferensr
seiksL Liiton jäsenten on oltava
ammatillisesti . järjestyneitä ja-.- on
sen Jcaikin voimin : propageerattava
n.uorlson 100 ^os; ammatillisen or­ganisoimisen
hyväksi, y Luomalla ak­t
i i v a ' ryhmiä ammatillisessa liik­keessä
saattaa liitto nuorten työ­läisten
Johdossa' vaatia' näiden- vaa­timusten
r varteenottamista, ammat­tiyhdistyksissä
j a -liitoissa,
. Lisääntyvä • työttömyys , nuorison
keskuudessa velvottaa .liittoa johta­maan
. työttömäin nuorten kamp­pailua
j a organisoimaan toimintoja
näiden etujea puolesta.
Liiton, on niinikään entistä te­hokkaammin-,
toimittava eheysasian
saattamiseksi päivänkysymykseksi.Ia
entistä aktiivisemmin otettava osaa
kamppalnnn ammatillisen Jiikkeen
eheyden, puolesta : luokkataistelun
pohjalla. Liitpn 6n tarmokkaasti
toifnittava mukana . Göteborgin- e-heyskonferenssinpäättämäin
paikal­listen
eheyskomiteain muodostaiäl-sessa
ja'korostettava, että myös yh
teyttä nuorten ja aikuisten välillä
pidetään osana .ehesrstyöstä!
Liiton on tulevana toimintakati-tena
entistä ' enemmän <käytettä,vä
yhteisrintamataktiikkaa , keinona
joukkojen vallankumouksellisen mo­bilisoimisen
hyväksi. Täten joudu­taan
eheyden luomiseen > alhaalta-käsin,
iydn]iailla j a paikallisissa jär­jestöissä.
Konkreettisina kysymyk­sinä
on tällöin nuorison aseman
parantaminen, sen etujen valvomi-nen
ammattiylidistyksissä,: ^ nuorten
työttömäin tukeminenx leka; > m^rös
,työväenvallana-puolustaminen valhe-j
a ajo/ahtikamppailua vastaan,
i. Samoin^ kehotetaan päätöslausel­massa
..kiinnittämään entistä- / s W
rem^aa huomiota maätyöläis- j k t a -
lonpoikaisnuorison 'asemaan ja*sen
örganisbimiseen; sotilasvastaiseen
toimintaan ja työyäen oman urhei­luliikkeen
aikaansaamiseen.
Nuoriso-oisastpn toi-
^ ininta Soossa
Naorlso-^saiton totmiata ^Söötga.
T.k. ^kuudentena^ päivänä pidetyt
iltamat onnistuivat yli toiveiden.
Aikuista,, yleisöä oli ylt toistasataa
henkeä ^aapuvill^ ja huomattava
määrä' nuorta .kansaa:
Jlother 'leara >her 'family 'on forty
bob a :«ree^ ;
Teaches. them to wash themselves,
teadbes them to speak;
Bears^tbem. vnth a heart's love,
/earö them to be men,''
GrSds^ her fingers to fhe bone,
then; what then?*' ,
One year, f ±wo year, three year,
IComes, a khaki gentleman. knocking
at the 4oor;
Little boys äre .wanted now Trery
innch indeed, ' '
Hear the bugles blowing :wheh the
. cannons vrant a feed!
—GLASGOW ""FORWABD"
SOUDABITY!
' ' .Scotch Song! *
There's a wotd 'thafs in the air,
I *Tia solidarity!
Hark! the tvorkers 'everyvrhei-e,
Sbout solidarity! ^ • .
'Tis the hope, of every slave,
Ft^omrr oppression it vrill save, '• .
T i s the slogan of the brave,
What?- Solidarity!
What'can make the tyrant.bend?
Grim solidarity!
"What will conquer in the end?
Strong solidarity!
What alone has ever made
Lord&^of lajbqur ali afraid?^
'Tis tha^ iron palisade .
V Class solidarity! .
NAISTEN OSASTO
^-Toukokuun 8 pmä pidetyssää ko­kouksessa
päätettiin, että kesäkuun
3 ptnä tullaan pjtämään oikein re-päsevät
iltamat. % Niitä hommaa­man-
v a l i t t i i n viisi tyttöä. Valiii-taa/
tehtäessä pidettiin myös fiuoli
siiläi- että toimeen .,vaUtaan vain
.Jemmoista' tyttöjä, jotka aina huo­lehtivat
tehtävistään. Ja tytöt ovat
sanoneetV että he tulevat oikein' u -
halla näyttämään mihin he pysty­vät,
koska kerran poikain on täyty­nyt
lähteä dollareitten etsintään.
Vierailuretken Bruce Minesille
on nuoriso-osastomme > päättänyt
tehdä keääkuun 26 p:nä, j a esittää
siellä silloin kappaleen. vPitäkääpä
tämä mielessänne, sillä nuoriso-osas-tolaiäet
aina valitsevat itselleen eh­dottomasti
hauskan kappaleen.
-Yllämainittujen suunnitelmien pe­rusteella
voin hyvällä syyllä sanoa,
«että Sood nuoriso on alottanut ke-vätryntäyksen.
— Yksi joukosta.-
NURSEJRY RHYMES
One year, two year, three^ year,
' four,
Comes. a khaki genlleman - knodcing
at the door; \. *
Ariy little boys at home^ Send
them out to me,
Tf • train them and brain them in
battles yet to be.
Five year, six year, seyerf. year,
eight,
Kurry up, you little chaps, the
captain's at the gate.
When a little boy is born, feed himj
train him so;
Put him in -a cattle pen and wait
for him to grow.
When he*s,nice^ and plump and. dear,
sensible and sweet,
ThroW: him' in the trenches for the
grey rats to eat;'
To^s him in the cannon's mouth—'•
cannons fancy best,
Teader little boy-flesh thafs easy
to digest.
One year, two year, three year,
four,
lasten tQ- the generals singing out
for more!
Soon heTl be a soldier boy, won*t
he be a toff—
Pretty little soldier wzth his head
blovm off!
ÄITINI MUISTOLLE
JVIotto: i
Mun kehtoani suiyi soudat^
ja askeleitan'/puute johti.
N i i n .usein s3mä'£iti-armaani
'se tufekan kyyneleistä Jiohti.
Yhdeksänkymmentä vuot^ taka­perin
näit Sinä ensikerran päivän-va^
n.4 Se o l i aikakausi, joka nyky­polvelle
on hämärän peitossa • ja • jo-*
ka antaa itsestänsä kuvan ainoas­taan
elämän' tapaustensa kautta. ''Se
olicaikaayjollbm herrasväelläkin,'jo­ta
Sinä:. <>lilr>pakoitettu>i orjana -pai-:,
velemaän^vei ollut: kuin hanhenras-valäipilut:
jakson: orjilla pärevalkeat
pimeitä , ^koja valaisemassa. Se
o l i " aika^c jolloin ' parhaalle orjalle
annettiin '"palstaksi" jfksi vaatekerta
ja yksi rupla rahaa vuotta kohden.
Mutta ennenkaikkea" oli se aikaa,
jolloin' työpäivä oli rajaton ja oli
"kohtuullinen"'silloinkin, kun se ve­nyi
kahdenkymmenen ^tunnin pitui­seksi.
/ J a se -'oli aikaa/, jolloin orjan
ruoka oli aivan - sattuman varassa,^
ollako vai eikö olla.
Sinun . "elämäntehtävänäsi" oli
nuolla ja.; palvoa, "herras-väkeä": ja
heidän asumuksiaan. Yötä päi-vää:
siinä oli uurastettava, -vietävä "fröö-kynät"
"baaleihiijj' j a haettava hei­dät-;
sieltä.' Pestävä heidät saunas­sa
kuini- pienet lapset ja kuivattava
kamarin takkavalkean ; ääressä. Ken­gät
oli nauhoitettava heidän jalkoi­hinsa
j a ennen sKä^oli Sinun vel­vollisuutesi
pitä^ niitä;: jaloissasi,
jotta ne painuivatqjalah mukaisiksi^
ettei ''^fröökynä|n" jalat vain tulisi
«kipeiksi. ; SinUn jalkasi saivat kyllä
tulla patteja täyteen, ^ se ei mitään
merkinnyt, jänniinpä/sitten rampana
vanhuudenpäiväsi vietitkin.
Halusit sitten päästä orjuudesta,
menemällä naimisiin, mutta kur­juus
astui e t ^ s L ' Kär^ysten muo-dot;
vaan muuttuivat, mutta loppu­tulos
pysyi samana. Sait aviopuoli­soksesi
.työmiehen,'* joka oli saman
puristuksen alainen kuin itsekin olit
Ja olot eivät korjaantuneet! , Raa­doit
rikkahille yhä edelleen ja an7
h i t s i t palkaksesi:•• sbolan-.' j a \Ieivän.
Sinä synnytit perilli^ä, 'uusia raa­tajia,
,orJien alkuja,, joita oli kas­vatettava
täy%ikäisyyteen päin, ei­kä
Sinulla ollut edes maitoa heille
antaa. Ömafrintasi ehtyivät heitä
imettäessäsi ja lopulta tulivat ne
verisen kirveleviksi. Lapsia täytyi
ruokkia vain leivällä: ja perunoilla,
joit% kastettiin suolaveteen. Ja. kun
rika5 katsoi suuren juhlahetkensä
tulleen ja tunsi tarvetta antaa köy­hälle
apua, sait Sinä maitoa, johon
suolat sekoitettiin j a riemuiten kan­nikka
kastettiin. * ',
Kun rikas vietti juhliaan, piti S i ­nun
välttämättä olla hiitä järjestä­mässä,
sillä muutoin e i ' juhlia saatu
onnistumaan j a , se oli Sinulle "kun-nijjvirka".
Siitä ei maksettu mi­tään,
mutta ruoka toki niiltä päiV
viltä kuului asiaan. j
Sinä uurastit ahkerasti kankaiden
kudonnassa j a ompeluksissa, n^utta
ainoastaan vieraille ,— leipäsi täh­den
ja .itse sait tyytyä — jätteisiin.
Kolme kertaa, eläissäsi vei velka-mies
kaiken pienenkin rihkaman,
mitä yhteiseen ^ pesään olitte onnis­tuneet
saamaan.'^ Kaksi. kertaa eläis­säsi
tuhosi tulipalo Välisetkin tilkr
kusi, joista viimeisin ^ tapaus oli sil­loin,
kun jo olit .täyttänyt kuusi­kymmentä
vuotta. Ja kun velka-miehet
eivät vieneet 'Smun peruna­maatasi
ja marjapensaitasi, niin vei';
ne maanomistaja^ joj^. selitti vilje­lyksesi
ja perunamaan muokkauk-'
sesi Iuvi^ttom8ksi.'imast<dcs6ksi nha-ten
lain ankaralla kouralla 'vielä s i i -
täkiji,' *'vaiIdEa itse vahingonilosta
vHkkjnnn silmin sai 'vaivatta kyn­tää
muokattua peltoa. ^ ' <
. Kerran' oli Sinuxikin elämässäsi
sentään . pieni taloudellinen >nousn-aäa.
Sait_ itsellesi oman ^amarm,
joten; nälkäinenkin perhe-elämä tun­tui
somemmalta. Siinä oli "omaa",
talkooUa saatua puuta, tosin vain
kolme seinää,: mutta' kunta • antoi
pystyttää-ne. kunnantuvan kylkeenj^
josta: saatiin neljäs seinä avuksi.
3Iutta kunnankokous päätti kerran
rakentaa uuden kunnantalon j a sen
kylkeen ei Sinun kolme -seinääsi so­pinut.
Sait korjata omasi .pois„ ei­kä
Sinulla ollut varaa pystyttää sitä
muualle, vaan oli se — poltettava,
joten niieroniie ; uhkasi - eteesi tulla.
Silloin olit taloudellisesti katsoen
taas samalla oksalla kuin.:: syntyessä-kin.
Lapsesi i^livat orjina maail­malla,
leipäänsä « ansaitsemassa ja
puolisosi olit. myöskin, jo aikoja tätä
ennen hautaan saattanut. Mutta
henkisesti olit kuitenkin . rikastunut.
Olithan kokenut kapitalistisen - maa­ilman
sortoa niin perinpohjin, että
olit i oppinut, sille antamaan asian­mukaisen
arvonsa. Ja kun työväen­luokan
.: sanomalehden: sait käsiisi,
niin tuli Sinusta sen harras lukija
^a ihailija.
' Sitten turvauduit Sinä taloudelli­sen
hädän painostamana lapsiisi,
mutta' heidänkin elämäänsä puristi­vat
samdt kapitalismin kahleet kuin
itseäsikin. Kuitenkin sait Sinä poi­kasi
luona "mummon paikan", jdka
kuitenkaan ei voinut muodostua Si­nulle
vanhuuden lepopaikaksi, -vaan
päinvastoin.,' Kaikesta huolimatta
elettiin sitäkin elämää kuitenkin
kaikessa. sovussa ja rakkaudessa^
johon ainoastaan Sinunlaisellasi uh-rautuvallfi.
sielulla oli edellytyksiä
j a näyttikin siltä, että elämä sen­tään
ehkä tässä muodossaan menisi
mukiin, siksi kunnes kuoleman .-vii­katemies
saapuisi korjaamaan > kuo-»
leman 'rauhaa. odottavan olemuksesi.
'Kärsimyksen maljasi ei' kuiten­kaan
vielä follut täynnä. Luokkaso­ta
ajoi poikasi moniksi -vuosiksi
•maanpakoon ;ja taasen oli mierontie
edessäsi, -vielä yli -^.kahdeksankym­mentä
vuotiaana! ' Kuusi pitkää
-vuotta odotit poikaasi takaisin ja
toivoit aina yhä sa'ada vidä. kerran
nähdä hänet' jä ennenkaikkea toi''-
voit, että poikasi sulkisi kuolevat
silmäsi ja saattaisi - Sinut haudan
rauhaisaan lepoon.
Poikasi 'saapuikin kyllä, eikä jäl-leennäkemisenriemuUa
ollut rajoja.
Sanoit; "Tuntuu kuin rauhan ruhti­nas
olisi' inllut, kun sinä tuUt", ja
-taasen me syleilimme-ja itkimme i^
losta. Toivo heräsi uudelleen siitä','^
että eiköhän .-voitahe -vielä kerran
ajatella viettävämme yl^dessä ne ly­hyet
hetket, jotka Sinulla 'mahdoUi-sesti
olivat jälellä, sillä olithan jo.
täyttänjrt . kähdeksankymmentäkah-deksan
Ikävuotta: {
Mutta valkoisen yhteiskunnan te-,
räskomento vaati toisin." Sen vaa­timus
oli kylmä ja se katsoi hyö­dyttävän,
itseään' sillä, että poikasi
kaiken lisäksi teljettäisiin vankilaan,
joka tapahtuikin, ja vielä kerran p i ­t
i Sinun - saada myöskin tästä osalle­si
tuleyat kärsimykset.
Se isku joudutti Sinunkin elämä­si
• loppuunkulumista ja Sinä mur­ruit
itkiessäsi kohtalon- kovuutta, ja
kuolema katkasi heikon, paljon kär­sineen
elämäsi langan^
Poikasi virui:. silloin yksinäisessä
vankilan .sellissä,, kun tieto . kuole-maslasi
hänelle saapui. Hän pyysi
h e t i ' paperia saadakseen kirjoittaa
edes hautapuheen. Sinulle, joka oli­sit
niitä kyllä useammankin ansain­nut.
Mutta iaasen ^ vielä keikan
vaati yhteiskunnan ' menestymiseipi
ehtb' sen, että siihen ^^nnettiinv; vain
pieni paperilappu, jonka sisältö tie­tenkin
tarkasti sensuroitiin. Ei
auttanut - nöyrä pyyntökään saada
suureinpaa paperia, sillä johtaja
-sanoi tietävänsä siihen khrjoitetta-
Van -vain k<kmmunistista kiihoitusta;
' Siihen loppuikin sitten eläifaäsi -ta­rina.
Se ei ole pitkän koristettu,
mutta yksi v ^ v a puoli sillä on, ja
öe on se,, että kaikki 'ne elämäker­rat,
joita ihmisistä . on kirjoitettu,
eivät sisältöönsä j a kärsimysrikkau-teensa
nähden vedä vertoja Smun
elämäsi tarinalle. SUle saattaa rin­nastaa
ainoastaan jonkun toisen
proletaarinaii^en elämän, jota ei ole
kurjoitettu ja joita yleensä ei voi­dakaan
kirJ|oittaa niiden * kaameu­den
ja monilukuisuudon, tähden, v
Nyt lepäät Sinä, rakas äitini,
rauhallisena mullan alla. Nyt olet
saavuttailut tyynen; rauhaisan le­von
elämän myrskyiltä., Mutta
myrsky riehuu yhä. Se kiihtyy,
-vinkuu ja ryskyy kaikkialla yhä
huimempaa vauhtia. .Se ; raatelee,
iskee salaman 'tavoin ja rppii ja
raastaa. Se imee heidän sydänver­taan
/ vjeläkin leppymättömämminV
Kapitalismin viha on -kauhea. Sen
ruokahalu ^on mahdoton ja -sen .kei­not
turvattomia «.kohtaan säälimät-.
tÖmät
Mutta uuden aamun. sarastus: nä­kyy"
jo. Kapitalismin vihan kylvö
Itää jo työväen luokkavihana j a por­varillinen
maaHma' näkee .-pian ' sen
ajan, jolloin yhtynyt ^työlaialuokka
sanelee lait ja jakaa kerrankin oi-
' V O I D A A N T-ILATÄ S E U R A A V I A ^ K I R J O J A ^ ^
^ Alanteen Saoaldrja, suomalais-englantiliunen'!;' rid. * ' , —r....,.4se||
AnfäSkan Suomalaisia, satiirikerinmukda, lax).^K. .^Rissanen ^ ^
Amprikalaisen Työväenliikkeen vararikko, kng. Wm- Ä^ostCT, n i d . '
Autolffija. oppitirja auioajureiUe/ja torjaajffley kcrj. y . Weilin ....
Kanpudla^&insakonlnn laskuoppi ' j a tnlpsldaja, jäxL.^,.^..^.^.„ . ^
Aurstigon poika, kiihkeästi Idrjotettu zomaam, -Idrj. 'Jade London.... M
gamasB, lasten -opettelulärja, cdd. — —.. «
A n r i i ) i ^ ' K u u ja Tähdet Maailmankaikkeuden tanna^ k i t j . J . A.
A a v o ^ ^ l a p o i ^ m i ä i l ^ v ä r ^ ^ iärj. Jaä'I«ndon,^nidI"!"!r. l i ^
Bakteerit, .Tietoaarre, kirj. Osc Streng, dd. : ^
ollisten olentojen lisääntyminen, kirj. P . Eolpin Ravn, sid .CQ
if^lA^nmqidelen 'Alkeiskirja,' k i r i . Hanna Andersin, sid.
m Auringon Alla, seikkafluromaani, kirj. Jack London, sd. i>s
EhglanliliEUB-Snomäaimen Sanakirja hyvä opetielnkirja, ^knrj.^ Y.
Halonen 2.85
Englanninkielen Oppikirja j a Kielioppi, k u j . , W - Oksanen/sid. 2.00
Erämaa kutsuu, k i r j . Jack London, sid —..^ 75
Hedeliiiien j a Marjanviljelys, k i r j . B. W, Heikel, rid ^ 1^
HnmQristmen laulukirja, seviimanen paihos .„. 45
Innertalismi, 'agitaattorikurssellla pidetty, esitelmä,, .nid.- ..: 15
I h ^ e n Herra;aarina synnistä, kirj; Hall Caine, 2 osaa,,sid. . 2.^»
I f i ^ e n Herra, tärinä synnistä, kfrj. Hall Caine,v2 osaa,.xud^............ 1.75
Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, kirj. K. Rissanen...,.;. .......«„. ,IQ
Järjestelmäni Miehille, hyVä voimistelnkirja, k i r j . J . Mueller 1.25
Kadotuksen Kansaa, kuvaus London Itäpääs^, kirj. Jack London, sid. .1.00
Keiäia, kirj. Hanna Seikku, sid 75
Kymmenen sokeaa johtajaa, kirj. ArUiur M . L e i ^
Kuun Laakso, romaani 'elämästä, kirj. Jack London, sid. 2.00
Ku^ngatar Hanhenjalan Ravintola, kirj/"Anatole Franze, sid. 1.25
Kodin Lääkärikirja, etevästi t o i m i t e ^ , sid 6.00
Kansakoulun karttakirja, toim. Jotuni, sid.
Kähsakoulun kartasto; uusi,:toiixu A . R. Blomqvist Ja E . E . Kaila.... 1.00
Köiqmulfistinen'Manifesti, kirj. Karl Marx, sid. ].oo
Kristinuskon Alkuperä, tutkielma kirj. Karl Kantsky sid^ 2.10
Klondyken Kuningras, seikkailuromaani Alaskasi^, kirj. Jack London 1.25
Kipinäennättimen toiminta, kuvitettu opas, kirj^ Krigar ja Subkis
: Kir|an^tOHopas,: tehnsrt: Juhana Toiviainen, nid- 75
Kii^jamdto, kauppaopistoja varten, kirj. L» Kovero 1.50
Kanojen: lioito, ,larj. Matti Järvi. <..^.......... .^......'....u.;........,..... .75
KeittoSrja^ kirj. :Mina'.Wall. sid. ......v.»..»....»^....^—. 2.00
Kultamaan rakkautta, hienoja rakkansseikka^uja, kirj. Jack Lon- .
. ^ - -doDf -- md*' - ••••••••••••••••••••••••••••••>••••••••••>•••••••*••••••••••••»«••••••••••••••>••••••••••••• «40 *
Kolme Muskettisoturia^ jännitysromaani, kirj. Alexander Dumas,
3 ojsaa, nid l ; .'. 1.00
Kyläraittien kuningas,/satakuntalainen kertomus, rentoa rak^qtta,
kirj. Kaarlo Halme, sid , , ].so
Lumikenttien lytär, seikkailuromaani Alaskasta, kirj. Jack London,
Lastenkirja, lukukirja kouluihin ja kotiin, sid. i.is.
LucufQontieteiden' voittokulku,: Tietoaarre, kirj.: Launhardt, sid .50
Luokkien sota,,.'kirj. Jack London, nid .35
I^hyt terveysoppi naisille, kirj. tnri F r i Hovitz . .35
Merisusi, seikkailuromaani, kirj. Jack Lond^on; sid. 1,50
Maaitmanrakenne, käsittelee maailmankaikkeutta, ^ kirj. E. Becher,
., '.', ^lUCl^ I. •«•a*aa*«aa*a*«««a*aaa*««*««*aa«a^«a*«««aaa«aaa«*a«aa«««aaaMaaa«a*«*a«*««a»aa»a*«««aa**«aaaa««aaaa« 1«75 •
Mansaaren Tyttö; sotaromaani, kirj. Hall Caine; nid. .'. , 1.00
Mafdin Eden, seikkailuromaani, kirj.' Jack London, sid.. 1.50
Maapallon kehityshistoria; tietoaarre, kirj. Victor Madsen, nid 50
Maailmanliike, tietoaarre,.kurj. Albrecht Wirth, sid. .50
Maailman avaruus, tiätoaarre; kirj. T a i J . Schreiner, sid. .50
Maa 5a IJiminen, tietoaarre, kirj. Alfred JQrchhoff, sid 50
Maan-viljelys Kemia^ ja Fysiikka, kirj. Arthur Rindell, sid. ;.. 1.75
MaanviJtjelysoppi, kirj. Suninen; sid; .....^ 1.25
Murrosajan Lauluja, runokirja, kurji^Aku Päiviö, sid 1.2S
Nuoren, Naisen, Terveys, lääketieteellinen kirja, kirj. Kristine
iSkjerve, nid 1.00
Naisten Sukuelo, k i r j . Lääket. T a i E . W. Wrestlind, nid ; 1,00
NaiSvoitmstelu, kuvitettu opa8,.fehrj. E l l i Björksteri, nid i.oo
Nameq jsf, Arioliittd, hyvä terveysopillinen kirja, kirj. Margaret
^phetos, sid 1.50
N&atmoimiskoulu, opas maskeeraukseen näyttämöillä, kirj.- S. Juuri-oja,
nia.
*****a*4'**"*********'**********"**aaaa**aaa«k«a«»04a«a9aa««4a«#«aa«*«aa**a»a«a«»aa««a a a .75
Napoleon i n vallankaappaus, kirj. Karl Marx, nid. - aa* a aaaaaa «aa a a ^ M a a a a a a r i a a .70
Palkkatyö j a Pääoma, kirj. Karl Marx .T. .25
Pakkopaita,, kuolemattomuutta- tutkiva vankilaromaani; kirj. Jack ..
London, 'sid«
B«a**a*aaa»aaaa*a**aBa»*«a«»a4«aaa**£aKBa«a«aaiMAa*Ba«a«aa*aaaiaa*»«aaaa*»aa 1.75
Perheen, Yksityisomaisuuden j a Valtion Alkuperä, kirj. F. Engels,
., Sid* , • •aaalaa*«»aaa«a»aaa«ava*aa«aaa«aaaa«a**«*»a«a«B»a*a«aaa»,aa»a«a*aa««aaa«*«aaaa*aa«aaaBaaa«aaa>«aaaaa 1*00
Punainen Vaara, kertomus nykyisestä Venäjän maasta, nid. .25
Parisin Notre Dame. romaani, kirj. Victor Hugo, nid 75
Penikkatauti,jkirj. Nikolai Lenin, nid : 5j9
Perustuslain Olemus, kirj. O. Saari
•**•******•*aaa««aB«a»aaaa**a»aaaaaaa*a«a*a* .30
Pieni Mehdaiskirja, kurj. Mikko Ilkka 25
BikosromMi Washingtomsla, kirj. E. S., hid.....'. : is
Ranskan^ Kansalaissota, kirj. Karl Marx, nid 1 ,35
Rakentaja Solnes, kurj. Henrik Ibsen : 1.25
Sosialistisen' Filosofian Jtipret, kurj. Frietrich Engels, nid 40
Sairas Lapsi, lasten terveyshoitokirja, kirj. Ruotsalainen, sid 1.25
Sotammstdmam, Irirj. kenraali Ludendorff, sid 2.5»
guomen Kiehoppi,,kiri.B. N . Setälä, sid 75
Sosialidemokratia j a Sosialismi, kfrj; K W . Silverberg, nid. .30
vSata kunsikyaunentä ohjette l^st^^ Jules
•—: V9n'py,_ nm. „.,,.,.,,,,,,,..,,,,,.,.,,.,,., 1.00
Spkupuolielaman Terveysoppi, kirj. Max von Grnber;'nid: v,.......,.,.;.. .75
saarelaiskuvia, T j a H^osa yhdessä, kirj. Emil Elenius, sid 1.00
Suloisen järjettömyyden kaupunki, erittäin hieno rakkausromani,
Idrj. E. Temple Thurston, sid f. i.50
Silmukorvan nuori Epra, satakuntalainen kertomus, reimaa rak­kautta,
kirj. Kaarlo Halme, sid i.25
Telinevobnistelu I, kuvitettu, kirj. Väinö Laherma l.OO'
Telinevoimistelu H , kuvitettu, kirj. Väinö Laherma l.OO
Teollisuusunionismi Amerikassa, hyvä vihkonen iS
W|de ja V^ankumous. mainio teos, kirj. Ernest Untemrann, nid. .60
Työo Histona, farj. Tjumenew, sid • ' .85
^ t i t i e d e , K r j . Simon Newcömb, sid „.i IIZZZ^. l.SO
Tyoöiiehen Talousoppia, .kirj. p. W. Kuusinen, nid SU
Työväen Urheilulehden sidottuja vuosikertoja 1921, 22 ja 23 . . i 2.50
Terrorismi j a Kommunismi, kirj. Leon Trotsky, nid 50
Uusi^Lääketiede. k i r j . Louis Kuhne _ 2.25
^ ^ ' ^ s o n ^ * E d I s l a n n i n asuttamisen ajoflta,' iku-j. G: Gunnar-
/oimisteluohjehma I, khrj. Arvo Vartia, nid. ...r...../. i.oo
Völmisteluohjelmia H, kurj. Arvo Vartia, nid l.OO
Vaimo, jonkas minulle annoit, romani elämästä, kirj. Hall Caine, sid. 2.50
riraUinen Sulhanen, kirj. Jack London, sid .7S
Valkoinen Profetta, romani ^engl, siirtomaapoHtikasta, kirj. Hall
Cam®' sid. „ 2,50
PIENI TIETOSANAKIRJA
^«Jt'^Jf^^^*Ll5?^^'^^?^^ ensimäinen osa. Seu-
™y?.h«m»n»n. Erinomainen kirja etenkin
tojastoiUe. Sidottu hienoihm ja kestäviin vaätekansiin, 1439 si-
'vua, hinta $5.00. i
Tehkää tilaukset osbtteeDa
eii Kirjakauppa •Box 69. SUdBURY^ ONT.
kenttä! Se. tulee vaatimaan kai­kilta
tiliä teoistaan, antaen kaikille
ansionsa mukaan.
TyÖläistoveri, joka luet nämä ri­vit
ja omaat samat :: kärsimyksen
kokemukset Ipin 'tämäkin raataja-vanhus,
jonka lyhykäinen elämän­tarina
tässä .esitetään, totea tämä
totuus omassakin: povessasi' j a tu­lee
mukaan, jouduttamaan nnden
päivän sarastusta itsellesi ja luo­kallesi
^ Siii/ä työssä olet tervetul­lut
ja siinä,löydät Smä tyydytyk­sen
itsellesi.' Se on jolointa, mitä
voit, tehdä ja.,se on ainoa, mitä
Smulta vaatii oma j a oman luok­kasi
onniT
** . ' K n l t u ri
Vall
grikoisen h]
^ alettu.
27 Darham
reichnerin kas\
Steinia kasvom
' ^ t C r o £ t , Ji
läquid Bonge^
: poskimaalia, m
Nenäkittiä , ••••
Vsaleaa ja va
Partakarvaa, tl
iiarmaata.
f!
mm mmmi
suu
Ilman:
Lähtee
poikkeaa s
Hyvin
Yorkista f
^uom
kaseura t
matkaksi
Menoin
MENO-Ni
Toinen* lv
"DROTTl
, "STOCKl
"GRIPSH
Suon
Lähe
puoleen t
MONTRE
HAL
\
DETR<
J
Vap.
väenjärjf
tama kir;
i
Tän
lukea ja
jotka tä]
tiä. Til
Hau
Mi
Haot
MeCartneyfi
VtctonaA*
FC
VastaanoI
—6 Lp.
1008 S.
Toimisto
englantia.
ERId
PartarilUIi»
lornnma riji
I T L n s SI