Vapaus, November 21, 1930

              -m
Peijaiitaina, n i ^ ^ p:nä — Fri., Nov. 21
' TfVA T> A TT G CBJUIU» »ncMiil«i»en ty5»Sesta« «iiua UaeaknBsttq*. llme«iyT S»J
*;.y Ä^X- ^ >vJ^ O „ imrjm** Out, fcciJbkiai. mamuai. M «OSrtttyfai jobUjiJTmS.
" l k « «Sir «iita oi TiaaiA 'WaAm ia CauHt. PoIiIubcJT » Sa<nnaTi OoUzio.
> VAPAUS «LÄitrtry
CMCikI «dreitistBK Uto. 75c IMJr eoL bfOt. Miiirtte cha«a for u s ^ ivimioa. Tie. tbe
V ^ K ^ ^ Hfcc boa cdrertMbx teeiUsn ^uscok the tfanöfc pcopte lo CuuU.
JSUatitsKi lumnozi. farjikmppi ja pamo uni ma UkMia Elai StreetiHä.
Tmuittstavat virheensä
P««li<wate: Tapcu. Box 69, Sadliurr. Ont.
Pfcone; Offire (joi irork, »dvertiartneat», äc.) 1038 — E«Iiu>r S36W. — BocJmore 23a7W
~ iLM(mjstt«S'At *AiPADars5X; - --—•
Kir|«TaiIito!}iiiatBi:*rt $1.00 kerta. 12.00 iaJui kertaa. — AriolMttooo mcaaeQle oanestoiTotalun
«Oc palatatnea. — ÄimhunuottoiliooJnkjrt SOe kerta. IIJOO 3 kerta». BfA^^taitliaoukteK 1*Ä
kcrt«, gtJOO i kertaa. — A.«BM»r6Uinot«k.et « « « O kerta. t S ^ , f c ^ kertaa. — KiUAOmofidtae nmkiiu. ~ KoblenMiuEiMiriaet »2 JO kerta, SOe Cu«lakÄ fcJ»-rfA»e«*» tlä m t i M M I M ^ i ' ~
Balstaaa tiedot ja WeÖMK*A«l Sfc kerta. ilMd kfcbÄ t e r t Ä . W ' T U » i « t a a i i M i € »^
.•CeDltaonen on. raaiuttaetu, lafarteuärä UjnotoAToU elAitÄtC * . ' ' '-. ^ . " .
Kommunbtisen iDternÄiiionalen
kuades kongressi, mikä pidettiin
tesälla 1928, pani monen tommu-listin
kovalle koetukselle. Kuten
'anneltua päätti luo kongressi, et:
^nykyään vallitsevalla kaudella
harjoittaman tannoldkaan politii­kan,
joka teki mahHoIIisdoi kol-lektivisoimistyön
suorittmuisrai ja
heikentymättomän taistelun kula-keila
vastaan ja Jonka dbesisat "puo-
Itie korjasi sen oikealta linjalta
Ko. 275^
osastoille V ketuättaCTi osastoja edis­tämään
ty^JtömyyanerUdm: käyttöä
ja hankkimajm työttömiä työlälöä
TttADSHBOIAT; -
< v i . «.50, 6 kk. »2J0, 3 kk. $.175 5» 1 * * - W-«>. — "ihiftniioihia J« Saomeen acki. maa
yi^-.-aJL.^JMfli: 1 .k. i6M. 6 kk. «3.50 ja 1 Ht.'Iti». ' »-"^ '
iMnaöittiji S. V . Ablqml.
Maaacer: J. HF. Ahlqnrt. ^
OfFice. 3ooksiore asd Printihop: Vapana BondiDf, Eba Street.
Afl ot to be addreaed: Vapana. P.O. Box 69, SmOtatj, Out.
Joa eu« auUoia tabaua aai
boita)a% peraoonalUtelUnimelUi
«aMaatta ViuIniSifeieD kirjeeMteafe; lAjoCBOa ttoMItea liikkeen.
J. V . AhtqrUt. liikkeenhoiuja. ^
Opportunistisia omfifffvphyyttä
A ^ r a taloudellinen pulakausi
pailiaa tällä hetlccUä koko kapita­listista
maailmaa. Vaikkakaan «i
jäe kaikissa maissa esiinny yhtä
i^airana on se iskenyt kyntensä
jo" jähes kaikkiin kapitalistisen
maailman teollisuusmaihin ja tuo­nut
titmkanaan ennenkuulumatto­man
maatalouskriisin/ ttiaanvilje-
Kjr^inaissa 'ja imperialistien siirlo-tt£
its^ Maailman johtavissa tepl-liÄUUsliiaissa,
kulen Yhdy8vaUt>issa
ja Saksassa on teoUisuustutrtaJito,
hj^omattavasti vähentynyt kuluneen:
v^rojden aikana. Englanti on jo
kcAsi(6 vaollti potctiut ainaista ja'
yhä laajenevaa taloudellista la-
T^aannusta. jTyöltömyya laajenet
laajemnnistaan. Palkkoja alemme-lainn.
Htfiflava hätä ja kurjtin^
raasJtaa työläisiä. Se analyysi,
jit^nlca !Kömmanistisen> Internatio-
Wen Jkuu4es kongressi y i i kaksi
•mUla Biitffn <antoi tnaailmanka^-
talfe)fhin kehityksie«| lähin^S^ii
perspektiiveistä on. jos mikään,
pkähyt kutinsa. Kriisin olemasaa;
^i^on, josta ei kapitalistisen talou-dien
nykyhxM feehitysvaihefeHa vof
ölla seät-aijksena imuu kuin itoipe
Yialistinen' sota» \piyontävat nyky-
.äiia kail^i, kapitalistimaiden mi-
, jni^tereistd ,v|in3fei«een BOäiaHstiptel-tcHiSn
saakka.
jn oikebtovaara päävaara kom- poikkeavan hosumisen, —i tunnuä'
^liitalisiiiin vakaantuminen on. rjoiJ^oj«3,«8tfp ittontejesla. ^tittE|
jinu!Jittun^ hauraaksi ^uin lalkp
WHU. Myöskin itioldaen 'tirisrtelu
j^ät^baliftne^ inaaiknässanim saa-luit
a!Vah loisen luonteen kuin pari^
kolme vuotta sitten. Koikeina ja
psaksi verisinäkm käyvät Jo luok­kataistelun
aallot, joissakin, mais-'
sav i(Uten Se^ksaäsa. Mähtayi^t la-"^
kot £.spanj[a3sa, joista viime päi-
'; vleö sl^ösaAomat "m&t "tuonet
h4>'tictoja ovat sielvanä enteenä yhä
valtavammista edessä olevista luok-
IcataistejluifAa monissamäissa. Toi-
< ^«l^sa Qiaiiisa» kuten Slidysvalloissa:
Ja täällä Canadf»sa> ovat jkapita-'
4 jiätH Ja heitä avnäftava taantnhttik-ammattiliittobyrokratia.
öN^j^^«en laistelujäh todellisten ,joh»
y^t&jiiexC komttiunislislen vpuölueid^r)
- vielä ollessa heikkoija; näihin saak­ka
onnistuneet poIiislterroriUaan:
'ja taitavalla työväenluokan hajoit-f
t^mi^olitiikallaan tu|iahuttatha'an
-m iyöläisten liikehtimiset,
jotka kuitenkin väistämättöminä
Nätbä seikat koskevat jokaista
. ^ i s ^ . Ne aseltavat -jokaiselte
Ää M'äätSn tdtastuttBöl tämäi) pää­töslauselman
sisältöön ja ohjeisiin,]
•että yrittäisivÄt fiiilä voimiensa
miikaah jäfjestöiyossä toteuttaa:
vaikkeivät, olisikaan vielä ennättä-tteet
saada niitä jäsenjoiikkojen
käsittelyn alaiseksi. Monet sei
kat puhuvat kulienkin aivan toista
ja peräti murheellista kieltä tässä'
sttht^ssa.
Lehtetnme äskeisessä keski-t)nta
rion numerossa oli nimimerkiriä
T. varustettu kirjoitus: *'$ttd-hutyti
«iioMalaisem «saston mer
kitys keskeisenä 'jAlDkkojärjestöttä*',
Kirjoitus on kirjoiteltu, hiiftkuin
ei olisi sen kirjoittaja ikänä knul
Jatkaan yllaMainittm päätöslflusel
ittian olämitösäolo^a. ICirjoiUajar
Y^elästä oVät kaikki asiat Strdbu
ryn osastossa justiin kohdallaan,
jyiihin vidheisiih> joista päätöslau­selma
lavieafti ja yksityiskohtaisia-t
i ptihtiul ei satial^akaan tartuta
Siinä puhujan SuÄuryn osas­tosta
"joukkojätjestonä", ja puo­luetta
letkauttamalla (tarkoitetaar
tietysti ^i^i^ii(<$ts^^ |i«Mlil)elto
ionka CS]f on Ibyväcsynyl poliitii-ieksi
jijht^fk^n) asetetaan **to
dellineA 'jiAttMfojSrjestö'^ vaslapai;
•Roksi vsnljelttfle puoluejärjestöl'i
W\ Mtttta kir^oiliAsessa ei ereh'*
dyksessäkään -sanota mitään tämän
nunbtisessa liikkeessä kaikkialla
naailmassa. Ja koska kerran niiti
jn. niin päätti kongressi edelleen,
jltä tätä vaaraa Vastaan on kom­munistipuolueiden
ja niille myö-ämielisten
järjestöjen sisällä aloi-iejtava
kiivas ja häikäilemätön
{abtelu. -Tämä päätös sai aikaan
kahdellaista vastustusta. Ensin­näkin
aloittivat eri puolueissa
cuudenteen kongressiin saakka säi­lyneet
ofteistolaiset aindsset avoi-ijen
tappelun Kominternin linjaa
vastaan ja ajautuivat siten pois
xommunistisesta maailmanpuo-ineesta.
Toiseksi löytyi aineksia,
oAa myötämielisesti suhtautuivat
oikeistolaisiin ja heidän kominter-ninvastaiseen
taisteluunsa, vaikkei­vät
fte «itä aina avoimesti tun-;
itistatieel. Näistä viimemainituis-a
ovat monet viimeisten parin
/uoden kuluessa, mikäli he eivät,
the ^noraan menneet oikeistolaisen
aioeksiten leiriin ja sitä myöten
•] /pois Kominternista, antaheet seli­tyksiä,
joissa tunnustavat vitheen-sa.
Viimeksi on sveiisiläinen toveri
jftiles Humbert-Droz, joka kuuden­nen
kongressiin saakka oli uskoV
•lisesti seisonut Kominternin lin­jalla
ja inyös taistellut .*en puo­lessa,
jättärtyt Kominternin pnhe-nie^
istölle seuraavan selityksen: .
(Tunnustan, että minun ja mui-ien
sovitteli jäin antama tnlkinita
S. kongressin ^»äätöslauselmista,
jotka koskevat kapitalismin va­kaantumista,
on ollut väärä ja yli­arvioinut
vakaantumisen lujuutta
ja kestävyyttä. Vallitseva maail­manpula
-osoittaa "tällaisen tulkin!
nan vääräsi jä Vjahvistaa |Comin-ternin
Puhemieliistöni esittämien
|[©i]60_e3kriivl^n palldcansapitävyy-;
den. '
tan, että epäröimlseni oli iiraauk-sena
pelosta, jolla ei ole mitään
yhwfetä bolsheii-ismin kanssa, ja
ztlä Neuvostoliiton kommunistiplio-lueen
politiikka on ollut ehdotto­masti
oikeata.
Tnnnästan, että minun väärä po­liittinen
kantani ön saahut minut
suhtautumaan fraktionihengessä
Kominternin johtaviin elimiin ja
hyökkäämään niiden |)oIit]ikkaa
vastaan — kuten «simerkiksi «eli-tyksessäni
joulukuun 18 jpnä 1928
niin kiivaassa muodossa, iettä
i^omalaiset työlaista ovat .tottunee:;
siihen, «itta heirfaJd j$tjest6aän kötj
.sutAäli v^llanktiVlutiä^ tai
aikakin vaAaii^timoukselfista lii
iccttä kdton^tavAksi iJToletaarisejs^s*
jookkojUx^j^stökäl tai l a i^ujätj^s'
töksi? Kailäki tnbHai&et tkilnilyk,
set liäyttäväl kirjoitTtajalle kuiteni
jkin olevflm Jcaubästus. jKil-jqjIlia
vjato m r e l ^ kaiäci «siat Svähn
tyn ^sädlos&a 4cälkevat hiljaiä'e8^i
ja taähpllististi. Jotaija *'itkeamie-i
lisyyttfl" alella tosin .taitaa'dtla jt;
"jonninjoutavaa «aiyaictelua"» ko»'
het n« ki^joitQls»» lopussa tnaihi
taato. iMfyöskin on häta sitä iniei-.
ii^ok^ataistelttkannalla ' 8ei9ovalleJj«[uT5a mitään «wembää ei osas^ota
työläiscHe ja työläistett järjestölle ^ Ai
•iiusia tehtäviä. Ne eivät jätä *aa
i-haan sellaistakaan jät-jestöä, JcUin'
Canadan Snomalaineti Järjestö^ Se-
:^ )siQ Joutuu ei vain yksHyiisten j^se-
• jtiiensä kan vaan -järjestönäkin
vhä • kiinteäiVipään koskeWl^eela
: välittömän rIuokkatai5t<elan kanssa
• pois siitä sulkeutuneisuudesta ja
r»|di|aasta kansalUä^fa iltfi^apiifis-ta,
|ohon sillä on ol|ut suuri tai-ptnmis
sulkeittoa. Tämän ovä!
nähneet GSJ:n tpkrn- jäsenetkin
-jotka jo noin puolben vuotta äit­ien
hyväksyivät Jätjeätöri toimiö
nalle uudet ja käänteentekevät
' suuntaviivat päätöslauselmassa
m^kä tunnetaan nime}läc Taistelu
^ ^Oikeistovaaraa vastaa» Canadan
„ y^uomalaisessa Järjestössä. Tässä
- asit^rjassa sfelvästi viitoitetaan tie,
• jota CSJ:n nykyisessa 'kelirtt?^^^
' 6a taistelutilanteessa op Jculjettava.
Tämänkin lehden palstoilla on
^ ^ pdhuttu tämän päätösfätx-t
Jaotan käytännössä toteuttamiseiT
f tärkeydestä. Järjestön ipkiin on
, 4Hitä erikoisesti • kiertokirje^lä
)^j^ntibt^ttanut osastoja ja lätettäriyt
^ilita päätöslauseimaa vielä 'eriköis'
'/^ittokseiiakin riittävän Xnääran^
3!5?saBtöiIIe. Multa tähän asti W,
g^i^jcBqmme Toronton osasto' iu>^
l Jdka tm « f c s yrittShvt T i i ^ .
^ . ^iä Iata l^aatoslauselmaa ^asittele-
\;,,f;^ÄBan. "jtutilisikuiteuldn, että edes
S-'^^^f^i^glojön jDhtohe;&aöt< olisivat sii.
tä, ettei se "arvostelu, jonka eräi
den ^sjceisten tapausten yjhttoydes
flä on kohdifScittä osastoa vastaan^*^
via^laa hänen ösastototihintiallo an­tamiaan
imäätfteliniä, mtffta häfti
ollen läpikot»siu liyvaniahtoincti
mies, toivoo tällaisen arvostelisi'
olevan /ohimenevää laatua. Kir-joittitjft
on oikein niuneroini^t
kaikki ne kohdat iiiissa osasto »x^-
mii työväfentlitokato hyödyksi^ jotc^
siltäkin kohdatta 'on kaikki hyvii|i.
•Ari-'-
le
taholla Vot^a lehda. Tuoa*a ^
.jpoxtunistisen omahyväisyyden kolr-;
keasta veisusta puuttuvat väp
-tlmnetut fariseuksen sanati "Hei:
f a, minä kiitän sinua, etten ole
kuin tuo pui>likaani"i
emme ole ollenkean kiidot-tajan
kanssa y)i^ä mieltä. Qletji-me
vaiäuit antaniaaEn kaiken toji-nust^^
n silte tjrolle, minkä 5u^-
buryn suomalainen osasto on suo­rittanut,
mutta uskomme niyö^, j^t-'
tä Sudbnryn osastoonkin sopii sej
arvostelu, inikä usein tnaKiitnssai
oäälöslauselmassa on lausuttu kp-'
ko järjestöstämme, Ben j)Ouiteidä^
ja heikkouksista. Luulemme, «ttäv
on koikea aika tittaa tuo paätos-s
lauselma keskustelun aSaiscJÖi Sud
Tunnustan olleeni väärässä, väit-täessani,
että K^ominterran yieinen
lÄtliliäta metkitsieä yhteisrintama-öaktiikan
loptJttamista ja hylkää-iaajojen
työläisjoukkojen valtaami--
iien meidän puolellemme, samoin-
,i;äin työn rdFotÄris^isissa ammatti­liitoissa
ja Vie trotskilaiseen pöli-,
tiijkkaan, sts. irtaantumiseen jou­koista-,
taisteluun reformistisia. työ-iäisiä
vastaan, ammattiliittojen 3ia-jtottaihi^
een ja äkkijyrkkään lah-,
koutumiseen. Kominternin tais-reliit
kahden viime vuoden aikana
jjval osottaneet tninulle, että Kom*
itateVn, ylläpitäessään ehdolloinastv
välttämätöntä ja armotonta tais­telua
sosialidemokraattisia jätteitä
ja opportunistista) yafkotusta ja
'liuuntaa Vastaan riveissämme, jo-
Itön taiäteluun minsScin otin aktii­visesti
osaa ennen kuudetta kon­gressia,
on myösjcin kyennyt tais-teliämaan
kaikkia äkkijyrkkiä
^ ^ n t i a Vantaan, . jotka pytkivät ^
^eristämään meidän puolueemme,
joukoista ja työläisten joukkojär-jestöistä.
Tunnustan suhtautunee-
'ni -väärin Puhemi^istön politiik­kaan
ja siten kannattaneeni todel­la
opportunististen ainesten hyök-.
käystä Kominternin" politiikkaa
vastaan. V
Tällainen väärä suhtautuminen
Kominternin politiildcaan yleensä
ön 'riiyösikin vienyt minut väärälle
ja vaaralliselle sovittelukannalle oi-,
keistoaineksiin näliden, jotka ovat
avoimessa kapinassa .Kominternin
päätöksiä ja kuria vastaan. Olen
^uoluälanut noita aineksia ja ollut
sitä mieltä, että heitä olisi pidettä­vä
meidän riveissämme vielä sil-:
loinkin, kun väärän poliittisen kan
taftsä JiOhjalla nostamansa taiste-
Itm kalitta Kominternin kuria vas­taan
joutuivat Kominternin ja
IVeUvostoUiton vihollisten leiriin.
Samaliaisi^ perusvirheen olen
Puhemiehislö aivan oOcein leimasi
esitykseni "tekopyhäksi oppörtu
nistiseksi selitykseksi ja arvotto­maksi
hylkäykseksi Kominternia
vastaan".
Lopuksi on fraktionimainen €uh
taililumiseni saattanut minut salai­seen
ei-ehdykseen, että olen odot­tanut
kaksi vuotta virheitteni suo­raa
ja avonaista tunnustamista.
Senvuoksi selitän puhemiehistöl­le,
että luovun kaikesta ideolo­gisesta
vastustuksestani ja tulen
tästä lähtien noudattamaan puhe­miehistön
politiikkaa, en vain-sik­si,
cllä kuri sitä edellyttää, vaan
siksi, että olen tullut syvästi va­kuutetuksi
siitä, «113 se on ainoa
mahdollinen, ainoa vnllankumojik'
«fellinm ja johdOnmtdcäisesti oikea
politiikka nykyoloissa."
Ylläoleva selitys li^mmottamat-ta
sitä, että se heittää-'valaistusta
niihin kysymyksiin,^ joissa oikeis­tolaiset
ja sovittelijat Ovat käy-'
neet taistelua Kominternia Vastaan,'
on varoituksena kaikille siitä, et-r
lei ole ruvettava vastustamaan
maailmanvallankumouksen ylim­män
johdon. Kommunistisen In-'
tefmrilionalen päätöksiä. Sellainen,
yaslustus vie aina, jollei aji^issa
huomaa ' erehdystään, vastavallan­kumouksen
leiriin.
osaston ^senflcsL Samote^^ keludfiet-tiin
osastoja faarldtseiniisai ty^tö'
mien lasketnisia iimaisä^ osasion
järjestämiin iltama- }ä näytelmäti-laisuuksiin
ja hanlclrimaan työttö^
ffiUle tyaäislöe käytettäväsi itdni^
saleja ja kirjastoja, sekä Jos n ^ r -
^ n i s t a . ' luovuttamaan <Hn!st^9^^
baaleja työttömäin oleskelupaikoiksi
ja suojiksL Samoin pääteöiln ^e-hoittaa
osastoja Ihankkimaani yt&kss
mahdollisesti perustettujen työttö­mäin
TsJ^aScJ&o^dxrci^^^
Velvöifeltiiii sihleefi' pyylämään
Ti», komitealta toisten C. S. J . Alue­komiteoiden
osoitteet.
Päätettiin korvata toisilta paikka­kunnilta
tulleiden edustajain matka
kulut pi^i^la, koskien päätös tov.
J . Terhon matkakuluja, toiln myös­kin
vastaisuudessa saapuvien edus­tajain
kaluja. ,
Päätettiin, että kuka hyvänsä kak­si
kokoidcsessa läsnä enutt» alxfe-töimlkimnän
edustajaa ovat feelvol-teet
tarkastamaan pöytäkirjani
Alaetoimfk. tljit- päätettiin tarkas­tuttaa
T><imton OS. t!!titarkasta-jilla.
Päätettiin pitää seuraava koko
ÄluetoimlkuHtaa käslttä'»rä kokous!
ensivuoden tammi- tai helmikuussa.
Kokouteen pöolesta:
Ernest, Ä)muiainen, rfhtfeerl.
Olemme -tarkastaneet ylläolevan«Ä. -E. M . puhnii kerhotoiminnasta
kokousselostuksen/ja huomanneet sen]yfeensä i a linnastaa siinä kaikki
^ maitdoUiBet kertot poliittisten
••is.-.si7i-r-r.<; • iiriiii •i i V cl 10
f ä y t y y olla kutoHinen A. E . M.
nimimerkkiä käyttävälle toverille
hänen keihbtölfiiintää' kö^^evasta
kirjeestään, joka ylläolevan otsi-
'kon alla öli julkaistu "Vapauden"
nnmerosia 272. Kirjoitus Osoit­taa,
ettei - meidän " .Mrjoituksetame
kerhotoiminnau^ 'aikäansaamläiefsta
ole hukkaan mennyt, että aina-'
k in jotkut toveiit noita> asiojta
ajattelevat ja omaavat l ^ l ä alalla
huomattavaa kokemustälqn. Emme
tahdo tattäutua kiinni niihin joi­hinkin'
iämiEtutuksiin, joita nlmi-mörkki
-A. E l M. tekee meidän
kirjoitustamme vastaan. Ne ovat
toisarvöbia nimi- ja muotoseikko­ja,
eikä, mikäli ymmärrämme,' to-
Veri A : E . M:kään ole niitä riita-kohdiksi
tafkoittanut.
Mutta yhdestä ja Varsin tär­keästä
kohdasta tahtoisimme huo­mauttaa.
Me panimme kirjoituko
sesSamine J^ääJ)äinbn juuri PpLIIT-
' t ' I S Ek valbtastoiminnän syventa-.
nu~sel^e, vissin teoreettisen luokka--
taistelupohjan luombelle järjestöm­me
jäsehislön tkeskundiBssa. Tov.
kouluutuksen aäcaansaaznben osas­toissamme
kaäikiallÄ-^^^ " 1^^^
^eAotbinnnta: " -näytelmä-, -ohjej-niansuoritns-,~
kirjanpito- yms. ker­hojen
viriltSmlneii ön I c t^
omiaan kehittämään ja paranta­maan
niitä työmp^täja, : |5tk^
osastoissammeuovat fäSihin./iBSUB^I^
olleet valUilla Ja joiden-.:. tehosta­minen
• jä ; yoiinigtuttamineii täetys-kokouksen
menoh mukaiseesi.
I. Kahila ' iöittolfehrlund.
Eläinme tbisl^lujen aikakautta.
Siksi ^meidän pofajakezToksetkJn -al­kavat
liikehtiä j a sitä <i "voi -estää
mitkään pimeät voimat. Sen näki
viime S. järjestön kokouksessa, et­tä
aletaan 'penkomaan niitä ras­kaita
virheitäj joita meidän johta­valta
ainelcselta ön tippunut t o i -
Si*fn toisensa :ye^ssä. Niitjkih ;tär-keäitä
tilaisuudelta kmn Venäjän
Välläntömouksen muistojuhla, i^it-sittim
kieltää h i i l i n , käyttö, j a lafe-hän
se ön saanut yleista stfottu-mista
todBlIbilta i)*pletaareilta.
Ei mtiuta, töVetit, vaan käsiksS j a
ijuhdi^täkaamme rivimme ä^ikirtä
öiteSston vTttauksista, ja tilälliSi
puhdas löökikataisteiiijätjesto-: ja
löftiiirräinen ohjelma. Meillä öh
kyiVä, hyvää proletaarista joukkoa.
Vään tältä joukolta oh puuttunut
kunnollista -johtoa. Vaatikaamme
toimitsijamme jakamaan lentoleh­tisiä
sekä mietettosoltuksiin, joista
voi olla vangitsemiset seuraukBona.
Kun toimitsijamme s'aBvat tnntea
nahoissaan miltä maistuu polibin
kapula j a vankila, ei niissä jap'eis-oi)
intokie-rhöjen kanssa, iantaen oi-ki^
stäaii kätkaie kerhoille 6'aman-täisen
Jarvön, Olemme jälleen tov.
Ä. E. iMi.-n kansaa yhtä miteltä sii­nä,
että bsastojfemme toiminta olisi
^qui-eksi ehkä sUUrimmak^ikin osä'ksi
saatava hyVin \3ä*jestfet3h keihotoi-minnan
pohjalle. Kerhotoimintaa
ö^testoelämän ' kaikilla aloilla oh
ehdottomasti viritettävä j a mieles­tämme
Juuri tov. A . I E , M-:n esit-tänri^
sö pi^ftteissa. Mutta siitäkin
huolimatta ^setämme hetken polt­ti
' Oli • sää|bava' aikf^nv
.^M01^-^^^ öTii "puut­tunut
. j a edelleehkin kokonaan
puuttuu syvempi po-liigfcinen valis­tustyö,
poUittinen köuluutus. 'J
jestön tpkriT jo yK puoli yaottiP.
sitten hyväksymässä, jpäätö^ausel-massa
taistelusta oikeistoväaraa
vastaan CSJ:ssä sanotaan m.m.:
että S J m osastojen j a alaosasto­jen,
toiminta olisi nopeasti fcejiit^t-tävä
ikumouksellben luokkatai^-
Inhen^en eiävöittänrältsi j a siinä
tarkoituksessa brikobta huomiot^,
I»ntava siihen, että, toimiijmassp
yieeiisä tapahtua' Sellainen jyrk­kä
käänne, «ttä PEOLETAARI-N
E N LUOKKAVALISTU^ JA
tAISTELOKAisVÄ^S on ' mää­räävänä
kaikessa työs^ jat kaik­k
i a ohjelmistoja suunnitellessa:
jotta järjestö samalla kun se on
•aktiivinen luokkataistelu järjesty,
menestyisellä tulisi myös kommu­nismin
rrfa^rsrtttfeonlufcsi'^ Ku­mouksellisen
luokfcaheÄ'gen elä
vöiftämbe-ksi taas lärritäkn v&sK
poliittista pohjaa, johka aikaahsaa-mbiSien
ei riitä vaini kS^ytännoiiin-en
•kokemus, vaan on siinä iteoireietti--
•sen koulutituksen tultava avuksi •
Ja tätä apua on nykyisissä olpissa"
paräiten hankitt^yifisa 'jäsenten
koliektiiviemi itseopirfciBlun, sts. ,pÖ-tavimmaksi
kysymykseksi juuti l.liittisten «ol^intofceli^ojen kautta.
poliittisen opiskelun, poliittisen ja ftSmä. keitot nfe on pantava enäi
tUaUe ja ennenkaikkea
mimaan.
ToivoateEmme on loy
j ^ monet muutkin edeUb^
"tuteemme lukeheei \oi^
.kanssammfe yhtä abltä, j
vain siitä, miten saadT
^f^öme^gohtavat efinttt
maan tässä suhteessa,
jäiäestöxnme suurimmassa
to^ Torontossa ja Sadb
ei ainakaan vielä ole tässä
teessä panta kortta ristiin
tpteattamiseksi käytännöjei
ten jo ensimmäisessä lkij(
S6ssamme sanoimme on i ^S
Itiuhuttu, mtitta siihen se'on
nyt. Pontevampaa painostnsta
tässä suhteessa harjoitetta^Ä
lojie^me johtavia elimiä köirt
iTngels aikoinaan kirjöiöi,
"poIiliikTsä ön oppi pro^eti
voiton ehdoista", ja mitci,"
^roittikaan Lenin
taidon" vaikeutta. Älkial
*crimintamme juut.tua vain
Vaatimattomiin yleisvaj
«un pyrinnöifain, joiden
heisuiitta edellämainittu ^
Selmakin ankarasti ruoskii, j j
laista luokkavihoUistamtae
tavat sosialidemokraatitkin
."tavat ja harjottavat, naifl-aeen
työväkeä ja pidättääkstenl
tabtelun tieltä silloin, i i n '
in noustava vihollista
/Taisteluun järjestömme
aineksissa piilevää omaJi;
lastaan !^ Poliittisen koolaM
4löllepanoön poliittisia cpip
hioja lubmaTlä ja 'siteB
1;oc(eilisen proletaarinen Inb!^
^btnksen ja taistetukasva'
ifietöpiiolisia' aseita väik^ vo
niben taidon saavuttamisäÄ
Vali
nu
I^USklOlsdll Ic^^^ " yhtels^nnan ntfrink^risuuä^ta
kuoU täällä
m^antaiä^'t.^V% p. keUo 6 aa­mulla.
l^Sn oli syntynt Alavuudslla
lokakuun 22 p. .1900, ollut Canadas-
M iäh&. 7' Vuotta.- Aikuvuosinä Jiän
orfctl ^aifirereatl osaa tyÖVä^ehiaötee-seen,
hän oli m.m. Sudburyn äEflsan^
monivuotinen jäsen, vaan iJaril vii--,
mebtä vuotta hän oU työväenliik-
Heen toiminnasta sivössa. Täällä
'sairaalassa Hän ehti olla atooastaan
vähän yli V kuukautta, kUn kuole-
^a pe&uriraukat j a itoaialisti-de- ."^f kmlasl hänet Keuhko- j a suoli-.
Kokoug^lö^tus
ffelbstus C. Ö. J . E6e.m-:öntarion
aluetoimikunnan kökpu^slÄ mar-rask.
9 p. 1930; iSsttä St. Catheri-nesta
J . I^erho, Ja i-orbhtösti A. EBr-lunö,
T^. 'Stolt; k Komiilähien; H
f^ot viihdy;'heiltä on itifeltä käy- ^tuberkefln m^uftamaria.
'tännössä vaadittava tekoja, «ttä , jjfhmnä vainajaa jäivät
•buryn" onislossakih "ja"^riivela'^ ol^-1 tfehnj?! Neuvostoliiton kommunistista
jaam^an i^^pjjt; .tj^ttdi^.. siinä^
esitetyissä ~,i<ffitp;i<oletaarisissa ^a'
vallankumoukseUista Jiikettä i k ^ r ;
«laliaVissa Q^äritolmissä. <}lein-me
väloiutBlUt iiilS,' fettä Sudburyä
suomalaiset työläiset ja suomalai­sen
osj^ton jä^pt ja joari
kilitjoittajah suositlfelfertäa avointa,
kansanvaltaisia ratkaisutapaa nou<-
^jittateii — antavat kai^naHO«&nsa^
JQuri noille määritelmille, eikä:'
Jignq^ylcsessä olevan läijo^tvk^n
sis^tämiile icatsomnksille, jötka^
OiVat omiaan jolidaöamaan osas­ton
toimintaa pois todellisen val­lankumouksellisen
luokkataistelun
tieltä. •• ... •
jkupluqtta kosl^eva^sa kysymyksessä,
l^uulin, että puolueen maatalous-f)>
plilii^ka ja teoliistuttamisen -'tio-pt&
a Vauhti saisi vain aikaan talon-poikaiston
ja työväen liiton rilckou-tumisen
ja saattaisi vallankumouk­sen
t)lemas^ olon vaaran alaiseksi.
Näistä syisiä olen pääasiallisesti
bllut samalla poliillisella kannal-
Ifi kuin Buharin. Rykow ja Toms-,
Jki, kannalla, jonka puolue on fayl-j
i%nyt. <htat5n huomioon vallav
van innostuksen joukoissa, jotka
puolue on mobilisoinut voitta-'
maan sosialbtisen rakennustyön
edessä olevat vaikeudet ja Ottaen
huomioon puolueen maaseudulla
iCeskusteltiin jä imäfettilfi seuraa
vbta asiobta:
Aluetolmlkunnian taholta ön oltu
kirjefenva-ihdössi aluefellä olevien
paikkakuntien kShssa, Joissa on
suomalaista asutusta; mutta el Ci S :
J . osastoja ja on koetettu saada sel-ville^
jos olisi mahdolUsta perus­taa
alueeye "ulutsfa osastoja. l\ä[utta
saaduista tiedoista päättäfen ei sel­laiseen
olfe täirä kei=fcää suuria mah-dollisiiuksla,
sillä - vallitsevan työn-puuteen
takia 'on alueella otevbta-pienemmistä
suomalaiskeskuksista
joutuneet siellä olevat suomalaiset
muuttamaan pöIs, Joteh tästä syysts^
lel aiiKrella vbida tblstal^ekst perus­taa
okastoja. Kokoiiteifiss^a kumniln-kln
Ihnenl, että Klngstbni'issa, Önt.
oleville 11051116 tfeöUisUuskeskuksUle
ton asfettämit huomattava ;joufilä>
Suomalaisia, Ja heidän järjfestämls-^
mahdolfisunksien iselVUIe ottamina
jätettiin sihteerin tehtäväksi.
Valittiin Helmi lÄalm jä Öj. Luo­ma
sihteerin avuksi Vahnbtämaan
jä lähettämään koköOksen i»ätösten
mukaiset kirjelmät aäanomäisiin
paikkoihin.
tCoska tdellisfen kokouksen päätök­sen
mukaisfesti oli aluetoimlkunnatt
puolesta lähetetty kirjelmä' C. S.
Tp. komitealle koskeva jonkinlaisten
toimitsljäkUrsslen Järjestämistä a-lueelle,
vallitsevan töimitsijapulan
poistambeksä, oli Tp. kom. tullöt
vastaus, joka luettiin kokoukselle:
Vastauksesta ilmeni, että Tp. kom.
ei katso voivansa ryhlyä mihmkään
toimenpiteisiin mainittujen toimit-sijakurssien
aikaahsaambeksi, pääa­siallisena
syynä ollen varojen puute.
Kokous l a i t t e l i asiaa ja koska mai­nittu
toimitsijävoimlen puute käy
päiväpäivätta tuntuvammaksi, niin
ei katsottu voitavan jättää asiaa yk-he
• ovat valmiit uhtaamaan feikä
vaan ainoastaan ottam'aan Vas­taan
viJkkotilin.
Eikö tämä ole sitä, josta meidän
suuri j a 'kallis johtajamme Lp^in
jatkuvasti puhuu, että luokkatais-telijat
johtoon eikä leipätaistelijat.^
Itahila,^Heimi BTalm Ja fij. Luoma. Älkäämme enään uskoko hexdäh
i i - „ . i , . , c f n u « r , ra \«ä^i.ft.uf> .«i^^^^^^ vaan vaati-ksaämme
tekoja. NäyttäkSiämm*
frroletaärista diktatuuria. -Ollcaam-ii'
me rohkeita taisteila|ks©mnte täi^
ridrottt© järjestölmää sekä feteh
;kätyritä viastaan^ Eihän ^ttfeillä
oäte-muuta menetetläSÄä. k u i i kah-^^
lefemmo, mutta koko maäiltDa voi­tettavana.
Yhtykäämme kaikki to­delliset'luoikkataistelijjat.
kojnmuiM
•min lipun ymt)^ril|e jä t M s l ^ l i^lm-me
KömmunfetipubTUifee^n' 1^^^
sillä äe oYi puolue joiijca .jpuolesta
käÄnättaa taistella o,a uhtata heit-kensäkin.
joö , n i in tarvitaan, ^a
muistakaamme toverit, että ei ole
muuta.'kiiin yksi ainoa linja, Komr
interhin linja."
r g i s t^ ulervehd^t^n^^—^^j^^^^iö^
Slti, 5 siskö'a, '3 veljeä Suomessa Ja
i " sbko 'Yhdys;vallöissa sekä suuri
toveri joukko täällä maassa.
ToifunSln , äaoMiAäStleti, Uimd
Iteljo Törönloita, kuoU täällä
p. 24 vuoden ikäbenä, sairastefc-käteimääJi,
ja muttttaft ölösöhte^t
s f e l l a b ^ , ettei ftfleVät Sliku^l-vet
^nSä Jqstitfflsi inir^teään itse­ään
käpftafctieri tlbt^ltt&sllfe. '
John ÄMVö.
Venäjän - vaHankumoas-mnbtoJah-
^;]NS>ä€tifai ' )£al^deäsa Jaksossa.
East. 'wmdsorbsa' sijfiutseva ukraina­laisten
haali oli äTvan täysi ja ulko-tuaan
täällä vuoden Ja 5 Icuukauttk
keulikötubörkellä. Tämän Hrjötta- lonpoiklen maaäsa j.n.B. iSuomÖabet
hä oli osa aikansa Ja sitten pofetui-vat
kun ei ollut tiral^utta päältä
siäälle. Qhjelmbtoa oli saatii kbkbmi
'aivan .TmtB;västL Keskipäivällä .esitn-tyl
suonia^laisteto torvbtrittdkunta a-lottaeh
kansamvalbeää, seumsi sa-nanfen
suömfeksL iJuorisoliiton Järjfes-^
täjältä puhe. 'Oskar ftyan antoi laa­jakantoisen
äeloslnksen kapitalismin
kriisbtä ja minne se johtaa ja m i ­tenkä
siihen "On suhtauduttava. Se­losti
mitä 'oUnUhnyttyÖväfen Ja ta-ja
ei^fifedä kertoa hähen omabb-taan
Suomessa, missä vainaj'a öU
syntynyt, vaan täällä maassa hän­tä
kaipauksella Jäivät suremaan vai-m(
msa 'la^ ylssi sbko. .Vamäja vie­tiin
Torontoon liauclattavaksi.
:lNämälkin- edesmenneet- toverit
k(um>ilcih olivat parhaassa, ikssik,
_vaan'%6n kfcous oli murtanut hei-ipxäSn.
"^terveytensä, kun lapsesta
^ a a ^ a ovat saaneet raataa ras­kasta
työtä Ja' Joutuneet -vuodatta--
man . elinuesteensä työnribtäjleh
lyrväksi. Siksi meidän eloon jää­neiden
tulisi järjestynemä jouk-kohia
yksimielbesti ryhtiä taiste­luun
sitä vääryttä ja kurjuutta vas­taan,
mitä tänäUn-päivänä mUjoo-nät
työläbet Joutuvat tämän nykyi-
. a*, - . - . ^ i - . a - . . » - . ^ ^ - . . . . . . j j j ^ , . . . . . . > I
pojat, pioneterft esittivät pyramil(Je-
Ja onnistuneesö; piöneerlpojat Ja
tytöt ^ttlvät' kuvaelman ööiistfettu
Venäjälle, kiivaten työiäbten Jä ta-lönpolkaJn
kehitystä 13 vuoden äi-kaha
proletariaatin vaUankuftoukisten
jälkeen.
Iltasella köUo 8 East tpidsörissa
jouhlorkesteri 1äulus6-,»ran kanssa yh­dessä
päästivät taasen köhsmväli-sen
llmolile. Se oU JotaSu jnahtavaa.
Puheita sbvlen, ^nglännnln Ja uk­rainan
kielellä, ^ i t y b l a u l u j a jne.
•^^Jkeen kahdentoista alettiin tanssia
Ja siiS;kesti aam-uun. Nätn täällä r a ­jakaupungeissa
alettiin työläbten
uutÄvuotta.
Snomalabten riennoista sananen. — - . ., .
S. J . jäsenluku on «5, näbtä osa märtää sita yhteistä ägaa^
puolueessa. Valistus-komitea on
meeri herätetty, naisoaslb
tuu sääimöllisesti joka IbJÄefi'.
täi, samaten palvelijattarien r7
tiosasto. Öhjelmansuoritiis cai"
naisten valistusseuroissä n^el:
toista. KeskustelukysymykääV
dään vilkkaalla innolla. Kyjsfin;;
jUEbsä on meidän nuoriso? i^A^
.naimia mennä "naimisöi^kidn
Mn? -j-niei Joka sunnuntai kt^""
liiku-ja kerho nykyaikanjiy''.1
ensimäinen kirja, jota lue
•keskustellaan "Ösuuskaup. , ,
Uil*eessä". Tässä haaste kdöfle
ka eivät kirkkoon ehdi suiincnlB|
3:.W.W. sosialidemokraatit.
vasemmat, tulkaa tutustim^j
tuntemaan oikeat asemat,
kokouksissa -joka kiiukaudj^'^
maisena sunnuntaina keUb .Tffl
sanotto oUut vilkas, eikä cte a
ohjelman puute. Nämä tila'
-on vapaat
« . -J. töimdonpanevan
entinen Sihteeri iövtri 1
vierailemassa meiiläkhi tk. 25 ,
p. Han puheissaan antoi jfflB^
JärJestäytynusen välttaniättomr
Varstakin nykyaikana, keboilti!
kojen olemaan myötätunto^ S
mUnistipuolueeile, siliä ktfifti^
nen puolue diktatuurinsa to^j
nistiil Venäjän vällai&ta'""
suorittaähaan. Antoi »»'ölil
ymmärtää, että keskitetty jSh)c
välttämätön. — tolvomäft
mästi saada kuulla jarfesi
heitä. •
S . o s a s t o no 37 työkököns.i^
p. marrä^uta. TavaiUiseh J
jestyksen mukaan k a i ^ siijm'^
ÄöflbesÖ, päätöksiä ^ y ° t ^^
Ilman äänestyksiiä. 'Täi^fo (OTI
että mekin alamme
^ ^ ^ ^ ^
_ Töttä kaikki on menossa päin män-sinomaan
kerhotoumnnan .varaMul^^^^^öä Jos ei herätä ja aleta toä-kuten
Tp.lc. kii"jeimässä ehdotettiin,
^sillä-se olisi asbn hautaambta. vaan
jKun silmäilee suomalabla sano­malehtiä,
niin :öaa käsityksen Jonka
Voi pukea ybmt>änä ole-vaan sana­muotoon,
^öku aika ^ t t en oli suoma­laisen
poirvarin ajatutksissa ainoaä-täan
yksi ajatus: mikä olfei tehok-;
kain keino" lm]lckai9etiHsen työväes­tön
miBseflamiScisI? Kaikki muu oli
tobarvobta Ja mitätöntä Suomen
Vanassa olijoille. Kaikki muu oli
maassa erinomaisen hyvää, paitsi:
kommunistit ja yleensä työläbet. E i
dlut työttömyyttä, ei finansslpulaa
Ja yleensä kaiksn sanottiin Olevan
fnoönaalista".
,Mit Jo, vaikka lapualabhumalasta
selkeneminen on Vasta alkuasteel-:
laan, kifjoitetatan sanomalehdissä.
pä'atettiin-saada Torontoon edes pie-nemmisssä
puit^sSra mainitut kurs-slf-
ensi -vuoden alussa. Päätettiin lä­hettää
uudelleen Idrjelmä Tp3t:lle,
koska ^ensimaiseen tullut vastaus el
oHut tarpeeksi selvä, eikä lainkaan
edbtänyt'usiaa.
tuettiin -Border .Citles osaston e-dustajan
kirjelmä ja ilmoitus Qttäji
hän ei voi varojen pimtteessa saa-.. 'cMtS tuo mieleen Ikäviä.'
pua kokoukseen, ja samoin ilmoitus
Saamiaan aijotun osaston ponbtä*'
mbyrityksen raukeambesta, johon o^
.yat :syynä «samat se^sat kuin muual­lakin
täUä alueella, että. suomalab-asatus
on mhmyt ei^btäan pienan^
mäksL
Päätettiin' lähettää kirjelmä alueäi
teolla "parantamaan" olevia oloja.
Suurin j a kiireisin kysymys tuntua
olevan työttömyyskyssmiys. /;Etenkin
maalaisliiton Ja edistyksen I ^ d e t o -
Vat alkaneet pitää pahaa ääntä.'
Lainaamme - tässä pienen pätkän^
'^H^blngin Sanombta" Jossa vedo­taan
" M a a n hallitukseen" työttö-Äiysrakysymyksessä:
^h-- Työttömyysldpous vaivaa yh-
^^ii^tebkuntaamms;. SSitä puhummen,
.ta, mutta se ei ole hauäkaä
lomaisbta^ Itsestäänkään. —
^:*i:FöttSmyyskurJuiitta on
kaikkialla 4os Väln v ä h ä n i y^t^
sii ympärilleen katsella. Sieltä
^^^.jtfhtebkimnaa huipulta ei taida
^ ' * ^ e l n ' nShdä täiine alas laaksoon.
Katsomme sen vuoksi oleVan pai-
^'^^Bllaim valaista asiaa. Tässä a l ­kaa
olla ns*yvissä ÄHtkoja, Jol­ta
e\ «rinen'ole ImiHaCfcseiiame pal­jon
ilmennyt. Qn kyllä aina ol­lut,
niitdnännytän yksilöitä
jdtka talvöi Ä^^i^pyrkivät van-kilaaui
jDnutta kun näkee sellaisia­k
in joUla ennen :'On^olli|t mitä
Valoisin maäUmaiikätsomus, selvä
puutteenlelma kasvoillaan pyrkl-^
vän vankilaan keinona elääkseen,
nim äe pän^ ^ymään,'Onko tä­mä
^tä tervettä yhteiskuntaelä­mää.
Blkö tässä öliÄ Jotakin teh­tävä?
Mutta vankilatkin övät
'täynnä. On kuultu että tiykyään
* i ehää pieniä» fikoksbta ."an­neta
peräänkuulutttsta Ja ett^=
viranomabilla käy ahkeraan 'tair-
'joUa rikollisia vai^ilaan vietä­väksi
miitta, niitä fel voida ottaa
vastaan sillä kalkM vankilat ovat
taymS. Tämä saattaa: Jo-Oikeus-•
Htitäksemmdkin ' h\ionöditi^ '"Si^-^
Ön sftä JO' tässäkin ^Jeer^een
mutta vieiä Jatketaan ^^amass^ ää-z^
Uajissa Ja tehdään ryaätimtul^a:
" K o k i l l a kansaläbUlä ön oi­keus
elää, el aiinoastaan saurem-miOa.
VaBassaoIiiat eiVät äaA ä-
Jatella, ^e*t» e^ kuuhi yaltiolle
> kenenkä toanieentalo nykyfees-
. yhteiskunnassa. 4Se - kuuluu
Juuri i^tiöUe. On T^ittäTO
lassaolijoilta -pareuynaa - ''isän-maälbuntta'y
toisin sanoen
Tempaa hnoloipitoa taloudet
taimne, josta s e n r ^ iokoisetle
l^aremmal; ^ismisen mahaölibnn-äet.
Tarväaan 'n^tesmäbfi ö^ei-t
» ta^fttöms^flen poisfcteriseksi,
.mHfeään iäitenMlf^kset €ilvSt>a-
, 4ä. IShSnfistbet toimenpiteet
vat oUitxÄn välÄi^Mä, että
vain pienen pieni osa työttömis­tä
on saanut niistä osansa ja
nekin ovat saaneet ösaUislute^saan
ävustuks6en"' tttotea kferjäliasen
nöyrj^tä.
^ töpuksl vaadimme, että työt"
tömiuo on vaiettava työtä. Ts^-
tä ön -Järjestettävä lÄikflle. t h -^
mbiä ei Ole Valäön taholla »Jet-tävft
fikofcsen tIfeUe. Ätikaisift <ei.
vaatine, että valtion Taha-asioila
pidetään tasapainossa lomsan
kovaosabimman osan kärsimys­ten
hinnalla." ' "
Tämän makuinen O b lepistola, S>n-ka
"Hebmgin sanomst" JuUadscie.
Mikäli tuhaemme Suomen asbfita Ja
lakipykäiiä nykyaikana, on tän^ä
khrjoitus^ja.B. "valööi^etosta". TUstn
MrJOitt&ses^ kyfiä JmomautetE^
että suorista sanoista .huolimatta' ;ei
iSssä sentään aHä kommunbteja lei-icä-
edes «öslaUsti, vaan täysi IsSn-maalhnen,
mtdlta kun solvästi näkee
mihin m b a n menossa, niin kääen
laäsj
ml
uhallakaan: el enään voi vaije^
K^kesta tasekin voi päättää,:;^
^ el i f i f t T ) " » «tfiul.giin.t elätä ja samaa
mieltä tuntuu olevan ''Heliängin^.1^-^'
uomatkin'*, kun alkaa Julabta yfem-pättä
.olevan tai»isUi r^rjoitukäa
mollia pabtoiBa, rJoss% se ennen'on
telm^. tiet^^^^- sai^n tarpeellis­ta'^^
Ön tommimlsmfn - hävittämin£n
maasta.-^Snnen selosti- '^Bfebinginga-
^nonu^iin'^: :ky^jmiyksia itÄseia& tä-valJb
knin i^rt; ^Eomimmfsmin 4^-
-vittämmen :oU e:|VmB& <^ mlekslä
lääke.-- jOU^ -saadaan jaiälSeen nS-;
däntsniyt ja ^iu&istuva valtlottäous. i
Nyt ^mness^ j k u^
tnispi^ Ja aen muicana kolöor tySäen
taisteleva 4u(A]ca tyiäby^ muiita '^^ka"
vaan ei paraöie. ^imi se keiiöo.rel
anttaiutt, - J k ^ ^ -laSuiteVSit^^
kä&metä^ 'käidca muläle- ti$^J
Annefaan Jaäsa^^
delte~3a"aletaäir isanmitSnifsikSI ma-
L.ii-Tr —
•ka Joukkojen niniesää ja
vaatimuksia, että el vaah
nimessä nousisi työttömien
Joukosta uutta komm^s^a.
t a el olisikaan selviytymtt^
helppoa kuta niistä jofcte M
levät päässeensä. Porvarin
ijofvarille itselleen * l o^e.^
iuokkätiedottomieh tyola^
ttäämbtä ja johtaa se -r
taa — ainoastaan lupan»
ei aijotakaaii täyttää.
Aivan samoin on asi^
-kftfeess» maassa, —
•netobten joukkojen vt
vastataan terroriUa. ^im
läbten petturijärjestö te~
imiksen (työläisille se san*
timus. mutta kun «
on se mitä alamaisin
uita siihen vastataan
Joiden luulban täytlävM
työlabten vatsoja. A i ^ ^ ^
5a me olemme tulleet
seen, että -jokaisena
vena työttömiä r u o k i^
i a : j a se onkta oUut t o ^
'tävä, koska suuri s a n a d a^
"jbsa* olobsa oleva tyovaf
hien tyytynyt.
JiSmme uteliaana
toillä tavalla Suomen po"
"m tj^ttöfflyystilannetta.
l a l osan ä^en saadus»,
nasta tarkoitusta varten • »
;,isustl varosJ, että s i ^ ,
jimlj^j^lisuiMnan suuri o ? !
lijoiden taskuun. ^ ' « ^ ^ ' ^
a.'rtttttt«m'saÄälB tärtdö^
jbain Canadan nyl^rinen
Icvusö. MSrönnetään
^fiylfet®n se uita,
|ä-.fceinoöelilat saavat
t a in «0—70%. »Rihi *sit
taniä tiHtaassa ja soart»
jlisaii^jQäeii maassa
mäiMm