Vapaus, February 13, 1929

              No. 37—1929
DuetteM
i t f a i o a r i n ajatuksia Tallibtevasta y h ­teiskunta
jäfjestelmasti.
Näin talvella, kovien pakkasten
aikana j a myrskyjen raivotessa, nä­kee
n i i n h y v i n ' jnonnonvoimien eri­laisuuden
mitä se o n t a l v e l l a j a
mitä kesällä. Talviaika on a i n a ko^.
- v i n a i k a meiUe työläisille, kun on
taisteltava kylmyyttä vastaan, k u n
itsensäsäilyttämisvaistp sanoo, että
säilytä itsesi talven pakkasilta ja
t u i s k u i l t a , että kyllä sitä aina ke­sällä,
tulee toimeen, k u n tuo luonto­äiti
j a k a a lämpöään meillekin, jotka
. olenune muka huonompia ihmisiä
n i i d e n mielestä, jotka eivät kos-kaan
tee mitään toimeentulonsa
hanlddmiseksi. Mutta myöskin näin
talveUa, huomaa niin hyvin luok­k
i e n välisen eroavaisuuden olemas­saolon
sellaisetkin, j o t ka eivät sitä
a i n a näe eivätkä tule ajatelleeksi.
K u n vähänkin katselee ympärilleen,
n i i n j o k a puolella näkee miten ihmi­set
ovat erilaisia. Toiset ovat h y v in
Eydxieen näköisiä j a vahvoihin turk­k
e i h i n pukeutuneita,jotavastoin moni
työläisistä ei saa edes kunnollista
"mäkinootakkia" päälleen, suojatak­seen
itseään edes sen v e r t a a , että
v o i s i kunnolleen liikkua asioillaan.
N i i n , tämä j o panee monen ajatte-maan
miksi näin pitää olla. J a t u ­l
e e k o . a i n a näin olemaan, että me,
j o t k a kaiken maailmaan tuotamme,
kaivamma nikkelit maanpimennois-t
a päivän valoon, j a k o r p i e n , r ä ­meiköstä
hakkaamme puut maailman
m a r k k i n o i l l e vietäviksi, teemme k a i ­ken
hyödyllisen mikä maailmaan
; hjrvinvoinnin tuo — että me kär-sinune
aina puutetta? Sillä työ
j u u r i on k a i k e n tuottaja, j a me sen
tekijät j a tuottajat saamme niin
pienen osan työmme tuloksista et.
' tämme voi h a n k k i a edes kunnollista
toimeentuloa itsellemme eikä per­heellemme.
Jotavastom ne, j o t k a ei­vät
joudu koskaan hikihelmiä vuo­dattamaan
minkään hyödyllisen
. työn tähden, muuta jos s i l l o in h i ­koilevat
kun samppaniat ja muut
[ hyvät aineet päässä höyryää. Ja
näillä olioilla on kaikkea kylliksi
mitä vaan haluavat järjestää elä-
' ' mänsä hauskaksi tekemiseksi.
J a tämä j u u r i tuo ajatuksen työ-
; Iäisten mielifa», millä tämä luok­k
i e n olemassaolo voidaan poistaa.
J a sitä e i mmiilla voida poistaa, kuin
vanhan jaijeÄelmän hävittämisellä
j a uuden talaille luomisella, sellaisen
järjestelmän, jossa me voimme i i se
määrätä kohtalomme j a kaikki on
yhdenv»taMa. Sillä n i i n kauan t u ­lee
olemnau luokkarajat kuin tornein
osa kansatäta sortaa toista. Uutta
tässä j u u r i o n kysymys miten se t u ­lee
tapalftumaan. Sillä se e i -vaan
n i i n tapalidu, että astUa tästä 'kapi-
. talistiseöta maailmasta joamekin
; ihanneyhteiskuntaan. Me k u n e i
saads, snäfiään saavutuksia itsellem­me
jollemme me niitä itsellemme
; vaadi. Sillä kapitalisti on c ö n kiin-
; teästi Jaäestynyt omiin järjestöihin­sä,
ettei se luovuta mitään ellei sen
ole sitä pakko tehdä. J a näin ollen
olisi -meidän työläisten myÖE "•järjes­tyttävä
j a koottava voima-rame yh­teen
sen lipun alle, joka mBillä on
tunnzäcBBna j a johtaa maail­man
telussa, jolca joskus on iiävittävä
nykyjHan riisfojärjestelmän ja luova
t i l a l l a -sosialistisen yhteisksmtajärjes-teimäa,
.'jossa ei tunneta Ityöläisten
r i i s t o a ceikä sortoa ,
, NSoa, tässä olkoon meille tunnus­lause,
-että kukin pyrimroe kohdal­tamme
täyttämään luokkataistelu-velvoSlsnirtemme,
ettemme ©Tisi vain
syrjästS k a t s o j i a ja r a t s a s t aM Tniillä
s a a v u t n i s i l l a mitä toiset työläiset
ovat saavuttaneet ja vastaistrnäessa
saayuttäiraat. .Siis velttous fisis ja
k u k i n tositoimintaan, siihem -mitä
nykyinen -aika meitä kaikkia -«Taalli
j a velvojliiätBl! -— Mainari.
Suomalaisen por?aril]is6n tkden
LemDgradm sairashoitoH)!^^^^
Keskiviikkona, helinik: 1^ p;nä—WedM Feb, 13
iehen laosonto
Helsingissä ilmestyvän porvarillisen
sanomalehden "Hufvudstadsbladetin"
edustaja oh haastatellut kinorgian do­sentti,
tohtori a e n n Bardya. joka oli
ollut yhdessä yhdeksän muun suoma­laisen
kirurgin kanssa Pirogov-seuran
kutsumana tutustumassa Leningra­din
sairashoito-ölolhin. Tohtori Bardy
kertoi lehden edustajalle m.m. seuraa­vaa:
Oh luonnollisesti mahdotonta niin
lyhyen käjmnin aikana päästä j o i h i n ­k
i n puhtaasti objektiivisiin käsityksiin,
mutta yleiskäsityksenäni tahdon heti
sanoa, että meidän olisi paljon opit­tavaa
lääketieteellisellä j a terveyden­hoidollisella
alalla itäisiltä naapu­reiltamme.
Etenkin röntgen j a radiumkäsittelyn
alalla ollaan Leningradissa kaukana
edellä meistä. Professori Petrovin syö­pä-
instituutti on, sen voin minä var­masti
väittää. £hm>pan ensimäinen
radiumlaitos. Niin kauan kUin Suo­mesta
puuttuu sellainen laitos olenune
todellakin valitettavan suuressa mää­r
i n kehityksestä jälellä.
Yleensä kuuluivat lääkärit joita t a ­pasimme,
vanhaan kaartiin j a ovat
saaneet koulutuksensa enne-a vallan­kumousta.
He ovat matkustelleita ja
lukeneita miehiä ja voivat taita­vuudessa
kilpailla Hhiropan etevimpi­en
lääkärien kanssa," eritoten kirur­gian
alalla, kuolimatta niistä vaike­uksista,
joita heillä on voitettavina
tullessaan kosketuksiin länsimaisen
kulttuiuin kanssa j a huolimatta eris-k
u i n ennen vallankumoustakin. ELäyn-t
i teatterelESa tai oopperassa on todel­linen
taidenautinto. Mutta kysymys­hän
oli yleisöstä.. Smokingeja ei to­sin
näy teattereissa, mutta minusta-timtui,
että oltiin kuitenkin vaivau­duttu
pukeuttunaan paremmin tällais­ta
tilaisuutta varten.
Mitä sairashuoneisiin tulee, on luon­nollista,
että monet niistä samaten
kuin koko Leningrad, vaikuttavat jos­sain
määrin rappeutuneilta. Huoli­matta
siitä, on kaikki kuitenkin o n ­nistuttu
saamaan puhtaaksi j a muh­k
e a k o Laitoksissa työskennellään
vilkkaasti hjrgiehlsten vaatimusten lä­piviemiseksi
j a järkiperäisen tervey­denhoidon
juurruttamiseksi yleiseen
tietoisuuteen. Tästä, ovat todistuksena
sosiaaliset j a hygienisst'museot. Jol­ta
on pantu kuntoon j a joissa ylei­söllä
o n tilaisuus saada tietoja asian­tuntijain
Johdolla. On tapana kul­jettaa
sotilaita sekä slviiliylelsöä pie­nissä
ryhmissä museoihin. Joissa k u n ­k
i n ryhmän ottaa huostaansa ohjaa­j
a , joka kuvaplirrosten Ja karttojen
avulla valistaa yleisöä.
Sairashuoneet ovat tfiynnä j a p o ­liklinikoissa
vallitsee suuri ahtaus.
Koko lääkärihoidon j a lääkkeet kus­tantaa
valtio.
Erittäin suurta mielen'siintoa herät­t
i käynti eräässä n.s. yösanatorlossa.
Se on sanatorio. Jossa keuhkotautl-
Joitakln kuukausia sitten farmilta,
tcivcssa saada työtä j a nauttia kau­punkielämästä.
Hän on vanhin nel­jästä
lapsesta, isäntä etsi työtä Ja
hän itse, omaten kokemusta pikakirju-rina,
yritti etsiä työtä.
"Lopoksi jkertcV ^ t ö saaneensa
työn myydä koulukirjoja Illinoisissa j f
Indianassa. Ansaitsi siinä jonkun
verran j a säästi hieman rahaakin. T u ­l
i kotiin Jouluksi, mutta joulupäivän
vieton sijasta löysi perheen nälkään
nääntymässä. Alti oli sairaana. Isän­sä
j a vanhin veljensä eivät saaneet
työtä Minneapolisissa. Heidän oli
mentävä takasin maalle. Säästetyt
penningit menivät ensi hädän lieven­tämiseen.
Hän maksoi velkoja, jolta
oli kerääntynyt useamman viikon a -
jalta. Lähetti äidin sairaalaan val­keata
leikkausta varten. Tarvittiin r a ­haa
lasten elättämiseen.
"Kävellessään eräänä päivänä kaui-pungilla
pistäjrtyl hän kauppapuotiin
j a huomasi rahakukkaron olevan puo­din
pöydällä. Sieppasi sen Ja pa-keru.
Kulutti kaiken. "Yes. minä
varastin spn", sanoi tyttö tuomarille.
"Tiesin että se oU väärin ^ehty. E n
ole sitä koskaan enneh tehnyt, enkä
ole milloinkaan ennen ollut rettelöissä.
Otin rahan Ja maksoin sillä laskuja
fekä ostin lääkkeitä äidille." •
Uutisessa mainitaan, että Henne-i
pln kauntln plirlolkeuden tuomari va-J
pautU tytön Ja lupasi hankkia hänelle
avustusta. Sellaista armoa eivät mo- \
netkaan saa osakseen. Lalukoura ei[
tunne säällä muuta kuin verrattain
harvoissa poikkeustapauksissa. Tämä
tapaus kuului tuolljdslln poikkeusta­pauksiin.
Lukemattcraat ovat ne tapaukset
että suoranai-r=
ii=ii=ir=ur=Jr=ii=if=iis=rfg
set, vielä kuitenkin työkykyiset työ­läiset,
saavat hoitoa kuuden vUkon' rikkaassa Amerikassa,
aikana. Lopetettuaan työnsä tulevat sen köyhyyden ja elämäntaistelun
tetysta asemastaan — mitään opinto- sairaat sanatorioon. Se sanatoorio synkkyyden takia henkilö Joutuu r i -
matkoja ulkomaille ei ole tuUut ky- jossa me kävimme. oU muodostettu kollisuuden tielle Ja päättää clämän-symykseen
— ovat he a j a n kehityksen: entisestä yksityisestä huvilasta j a ei sä ammatti^rikoUisena. sitävastoin kuin
huipulla. I jättänyt mitään toivomisen varaa m l - jos hänen elämänsä olisi ollut tur-
Uuden lääkäripolven kehityksestä on; tä tulee siisteyteen Ja mukavuuteen, vattu, oUsi voinut oUa mitä kunnialU-vaikea
sanca mitään. On toivottavaa, i N i i n kun sairas tulee illalla, riisutaan sin ihminen. ^ L a i t , olivatpa ne v a -
jl The htera^onal CoHprati^^
osaUeteistajiD^ sekä kannat^^
Yfejsmyynnit vuodelle 1928 olivat ....$286,855.38
Yleisyoitto oli 16,129.86
Osakepääoma tähän mennessä on . . . 4,850.00
Vararahasto ja voitot 23,958.96
Tämä on osuustoiminnan tulos: ja ensi vuon­na
myöskin toivomme saavamme yhtä hyvän tu­loksen.
Mutta pitäkää mielessänne, että me tar­vitsemme
jokaisen kannattajan yhteistoimin­nan.
Koska tahansa olette ruokatavaran, rehu­jen
tai leipomotuotteiden tai-peessa, kirjoitta­kaa,
soittakaa tai käykää.
The Intenalional Co-operalive Tradng Co, i t i
n
o
Q
s
n
ni
Port Arthur Fort William
Oi
i!
1
ai=ii=ii=i 1=11=1 n=i 1=11=11=1=1 i=Jr=i 1=1 i = i i=g
että uudet, vanhojen lääkärien apu­laisina
ollessaan, omaavat näiden tie­dot
j a kokemukset, mutta vaikeudet
ovat tietysti suuret.
Yleensä näyttävät ihmiset hyvin r a ­vituilta
Ja siisteiltä, mutta vaatimat­tomasti
puetuilta. Lapset vaikutta­vat
yleenisä hyvin hoidetuilta. Ainoas­taan
Joku vanhus näyttää kärsineen
näköiseltä.
Tässä yhteydessä on syytä mainita
yleisöstä teattereissa Ja huvitilaisuuk­sissa.
Näyttämötaide j a musiikki ovat
Jatkuvasti samalla korkealla tasolla
hänet täydellisesti eräässä huoneessa, rustcttu minkälaisilla "hampailla" t a -
jonka jälkeen hän saa kylvyn toisessa hansa eivät voi rikollisuutta hävittää
j a päälleen puhtaat vaatteet kiireestä min kauan kuin yhteiskunnan olevat
kantapäähän kolmannessa huoneessa, olot sitä lukemattomalla eri tavalla
Sen Jälkeen kokoontuvat sairaat y h - synnyttävät. Tarvitaan perussyiden
teen Ja saavat nauttia radiomuslikkia poistamista,
taikka kuulla esitelmän j a opetusta. - . ^ ' .
yhteiskunnallisista (tai hygieenisissä'
aineissa. Lyönnilleen klo 9 menevät c j « j . _ ^ - ^ " _ -r. » - « » . « l . . « . , 4 - 4 -«
kaikki sänkvvn .etuaan ..itÄ en- öoitseman vuoroKautta
ilmassa
kaikki sänkyyn saatuaan sitä en
nen nmsaan j a ravitsevan aterian.
Aamulla ennenkuin sairaat lähtevät
työpalkoilleen, saavat hie myöskin
ruoka-aterian. Ensimäinen kokeilu Ilmailun alalla
tapaJitui 25 vuotta sitten, jouluk. 11
p. V. 1903. j o l l o in Orvllle Brlght ajoi
"lentokoneellaan" 120 jalan matkan
p ^ y e n Ilmassa 59 sekuntia. Se e l ollut
pitkänmatkan eikä pitkänajan lento,
mutta se herätti kansainvälistä huo-
Taannoin kun kxrtOuisalta amerlka- mutta tulisi n i i h i n "asettaa hampaat", niiota. Se, että koneella voi kulkea
Rikollisuus yhteiskuntamme helmasynti]
laiselta lakimleheltä, tJlarence Darro-vUta,
kysyttiin mitä "hän ajattelee ri-kolllsuusprobleemista.
hän selitti että
"puolen vuosisadan-aikana kun olen
ollut\lakimlesanmratissani, ei ole saa­vutettu
minkään laisia edistysaskelei­ta
rikoksien ja fikoTlisuuden ehkäise-mlseksL"
Tuon puolen vuosisadan kuluessa,
Josta Darrow ptömu, tuhansia rikoBi-suiitta
vastaan tähdättyjä lakeja on
laadittu j a Mrjotettu lakikirjoihin, j
Sitäkin on yritetty^ mutta tulokset e i - nmassa. oli ihmeiden ihme siihen a i -
vät suinkaan näytä kehuttavilta. kaan. Mutta 25 vuoden ajalla on i l ­mailun
alalla kehitytty n i i n pitkälle.
Miten rikollisuus kehittyy olevista että seuraava askel on, ei Atlannln
oloista i a iffinmuodoin yhteiskunnan tai Tyynenmeren yli lento, vaan lento
helmasynti, mikäli kysymyksesi on maapaUon ympäri,
vähäväkinen kansanaines, kuvaa sitä: Yhdysvaltain armeijan lentokoncel-osaltaan
eräs pieni uutinen, jonka on l a Questlon Mark'illa saavutettiin jo-julaissut
"TOinneapolis Journal". SSinä ku viikko sitten maailman lentore-kerrotaan
nuoren tytön varkausjutosta kordi j a se osottaa, että maapaUon
lyhennettynä kuten seuraa : i ympäri lento ei ole mikään mahdot-
"Tyttö (nimeä ei mainita) varasti tomuus Jo nyt käytännössä olevilla
^ , X n k m ' " T i v K r ^ n n 7 " o P ~ H ^ ä ^ ^ ^ käyttäen koko summan konelUa, puhumattakaantulevalsuu-fa
ähoSaa^XeiSmärSh «^'^ nuoremmDle den lisäkeksintöjen saavutuksista,
koskaan ennen. Jokainen uusi laki, I veljilleen j a sisarilleen sekä läSaacei- Question Mark, '3-mpottorinen um-äcHBna
ja joka joniaa -maan- ^""^"""^r^::^"™^ pinalnen lentokone, lähti Los Ange- salaisen lent
työtätekeviä luokkia siinä tais-|niiKa _ ' ^ ^ ^ ^ l : ^^^^ ryn 22-vuotia3. Hänet oU a - 'esUsta tammlk. 1 p. aamuna, lentäen siihen asti o li
, o -s^eU.ie A T , iiikv-jftävji vam .Iisaa lakien .rikkomuksia. ^„ vhfämif.t3iRP.;:fj 13>.PI; T T i i v n r . PU i«;n • w .
A H AA
S U O M E E N
Kurssi Suomen Markkaa
o
Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUTi
»Oc lähetyksistä alle $20.00, 60 c Vk-letyksistä
$20.00—$49.99, 80e lä-letyksistä
$50.00—$79.99 Ja $1.00
ähetyksistä $80.00—$100.00 eekä
{5c jokaiselta seuraavalta alkavalta
•adalta dollarilta.
SähkosanoinalähetyksiiilS ovat 1&-
letyskulut $3.60 lähetykseltä.
Saomen rabaa ostetaan. Kurssi
S2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY. ONT.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN
»•f EDUSTAKAA PILETTI 4SIOIT A
lentokoneen saavutus. Joka
Turkisnahkoja halutaan träppärit
Lähettäkää turkUnahkanne meille
A. LAFRANCE
8 Durhatn St. Sudbury, Ont. — Mackey rakennnkacsM
Saatte päivän korkeimmat hinnat. Maksu paluupostissa. P i ­dämme
turkiksenne erillään ja kirjoitamme tai Bähkötämmo hinnan
halutessa.
Puhelin 242 —
— — — — —st^AM.m^^^^^^^^^^^^m.^^^»^^mmmmmmmnnmmmm m^^M
Suomen
Pääkonsulivirasto
koko CBoadait varten suorittaa kaik
kia maan : viralliselle odnstukse^f
kuuluvia tehtäviä, antaa passeja
matkustusta varten kotimaahan tai
muaalle, vahvistaa asiakirjoja, kään­nöksiä
y.m., selvittää perintö- J*
muita Suonien kansalaisiin kohdb
tuvia asioita.
Osoite:
Consalate General of Finland,
Room 918
1410 Stanley Street, Montreal.
(Ck>mer S t Catbarine and Stanley)
AKSELI RAUANHEiMO.
pääkonsuli
Liaäksl on SuomeHa edustajini
Canadassa: Konsuli Brick J Korte
Port Arthur, Ont. — Adiel Saari­mäki,
319 B a y St., Toronto, Ont,. —
H. P. Albert llermanson, 479 Main ft., Winnipefir, Man. — Thomar
ranssi, Box L . Copper Cliff, Ont.
Charles E . Magnusson 54 Dock St.,
I. S. SAUO
Koit»- j a hopca8epptt.'tekeo
ensfloohan työtä halvinunal-la.
Sauri varasto timantte­ja,
kelloja y.m. kulta- ja
hopcatavaraa.
192 S. Alflp>nn Stecd,
Port Arthur - Pak..M..123S
paras — mikäli lentoko- | Saint John, N . B.
Parturiliikkeeiii
7 Durhon» St. Sodbarr, Oat,
Palveicc tcilU. aina auliisU anunat-titaitoisellä
työrKi^ (MTr-
M A T T l AHO
rempaan yhteiskuntaluokkaan kuulu­vat
henkilöt tjvät niitä voineet rikkoa
miltei mieiiTnriäärin joutumatta siitä
rangaistavaksi. 'Seuraus on kaikille
selvä. Lisää rikollisuutta.
Rikollisuuden -silhteeh on tapahtu­nut
aivan päinvastaista kuin mitä
lakien laatijat ovat olettaneet, tai a i ­nakin
uskotelleet tapahtuvan. Kuri
j a paikkaustöimeiipiteet eivät ole a -
setettu syytteeseen varkaudesta. OU yhtäinittaisesti lähes viikon, eli 150 neet ovat kysymytesessä — 85 tunnilla •
varastanut rahakukkaron jossa oli tuntia, 40 minuuttia j a 15 sekuntia,: sekä ..ranskalaisen ilmalaivan rckordi
$40 j a rautatietiketti Seattleen. Hän »11 viisi ohjaajaa, joten v o i - i 35 tunnilla.
otti rahakukkaron departementöpuö- tiin muuttaa miestä " k a m p i i n " j a jo-j Yhtenä probleemina kestävyyslen-din
-myymäpöydältä, johon omistaja l a i s e l l a c l i vuoronra levähtää. Tuolla'ncssa on vielä se. että polttoainetta ei
cli S5n Tinohtanut. Häntä <ä olisi ajalla kone kulki yli 11,000 mailia.;'voida varata kyllin paljon matkaan.
mahdoHisestikaan saatu kiinni ellei J°^a maillmäärä on jokseenkin sama Niinpä Question Markiin lisättiin g a -
hän olisi palauttanut rautatietike^tiä ^^^^ Angeleseista Alaskaan j a J a - soliinla 27 eri kertaa. Tuolla y li
paikalliEeen rautatlekonttoriin.- Hänet P^nin kautta T T . T r , H o o « ! <
vangittiin. Tytöllä ei ollut lakiniiestä Toisin sanoen,
oikeudessa. Äiti oli Ulan sairas seu- kulkenut noi:
Cärta^Ca,U
Sudbury, Ont
Olemme avanneet autokamien kor­jausliikkeen
joten otamme nyt vaa­taan
kaikenlaista autokumleiD i a l i -
«fikumien korjausta.
Trr<irttKvat«yyt taataan.
vustaneet, äim •syyt jotka rikoksia I rataksensa tyttöä oikeussaliin. Hänen Pärimatkasta^
synnyttävät, ovat oUeet syvemmällä,
itse yhteiskimta^itjestelmässä. Puhu­taan,
että lakeja «1 tulisi oUa niin
paljo kuin initä aälitä nykyisin on.
isänsä oli ulkona kaupungista irtsi- °'^si lähtenyt itää kohden j a lentänyt
mässä työtä. NäinoUen hän . saatrai; kyseessä olevan matkan, n im o l i - i se
yksinään, atkien murtuneena.
"Perhe oTi muuttanut Minneapölis'un
päässs^t Hongkongiin, Kiinaan.
toisesta lentokoneesta langin avulla, j t a k i a . Hyvä kalusto, talo hyvässä
Tämäkin onnistunut lentokokeilu j kunnoKsa.
tapahtui sotaharjptitelun merkels.sä,
kuten osottaa jo sekin, että kokeilta-
Tällä kestävyyslennoUa rikottiin s a k - i v a n a oU armeijan lentokons.
MnipaissnomaMsesta niteiMa
VanhimmiEta urheilumuodoista»-f j a kenpä tietää, k u i n k a l u j i a kamp-nle
johtuu casmnä mieleemme h i i h - pailuja talviset salot ovat nähneet
pyssyllä, o31 niinikään esi-isiemmö ^ " v i e t i n tyypillisiä ilmenemismuoto- häntä, niskanuora y.m., j o i s t a j o k i r -
urheiluja- {Ja o n työkilpailu. Olen tehnyt j j a l l i s i a k i n tietoja on olemassa aina-tästä
tavallaan kummallisesta ilmi- kin 1700-luvulta, mutta vaikeus on
to. Vaikka esusie suoranaisesti t i e ­däkään'
muiuflis-jsuomaläisten hiih­dosta
urheiluna, ei o l e epäilystä-kään,
etteiko siiS' myös sellaisena
o l i s i v i l j e l t y . - S u k s e t olivat aik»^-|
naan miltei^ a i n o i t a välineitä, j o i l la
tälvella^yoitiin^^lHMuia, ja^luetaan-han
nykyään j o hiihtäminen sinän-e
ä , " r e i p p a i l u n ^ " t. u l k o i l u n a urhei-noina
muinaisina aikoltaa yksistään
nrheilumielessäkin.
Hiihtotaito on kanisalJamme i k i ­vanha;
Jo n ^ . uraalilaisena ailta-n
a (n, 4,000 v. ennen ajanlaskum­me
alkua) on suksi ollut tunnettu
esi-isillemme. Olisi mieJenkiintofe-ta
osoittaa tieteellisten' tntkimuBten
valossa, miten varsinainen suksi, n y -
Inlen joukkoon. Mutta hiihtotaito [kyaikainen urheflusukscn kanta-isä.
0a^t£$^c»l^ ^Viyo iniehisen kunnon
parhaita mittaajia.. Metsän otusten,
h i r v e n t a i v a r s i n k i n sndeii j a i l ­veksen
pjrynnistä t u l i monta kertaa
sisän j a siÖEeyden anicara näyte;
rotta ciatettihL a j a a - t a k a a vuoror
ka.usimSäriä, jaamusta. J l t a a n , . yö
levättiin nuotion ääressä j a jälleen
on saomalaisiäen -löoma>-;ja meiltä
muulle maailmalle leviämä, mutta
Tuntunee cadolta, jos l u en m j i i - j o s t a matkoillani joukon muistiinpa-naisiin
urheJJuihin myös löylykilpai-j noja, j a täytyy ihmetellä sitä into-lun.
Mutta sisun näytteenä se-^ui-j himoa kilpailemiseen, j o l l a aikaisem-tenkin
on o l l u t saunasankarien i n t o - ; m a t sukupolvet ovat jokapäiväistä
himoisimpia otteJumuotoja. AivSan. raadantaansakin "höystäneet", Tä-'
varhaisina aikoina, jolloin', a s u t i i s ' m a . ilmenee esim. halkometsässä,
oli vielä harvaa- ja kylpeminen sup- ken useamman sylen yhdellä rupea-ritettiin
oman perheen 'keskuudessa;
se ei vielä liene päässyt " m u o t i i n ";
mutta h i i n >pian k u i n syntyi, j o j[o'liä
j a alettiin k y l p ^ kyläkunnan y h ­teisissä
saunoissa, se a l k o i ' e h l l o t t o -
masti. Kuuman sietäminen, joka
maila saa pinoon, niittämisessä, ken
nopeammin saa sarkansa valmiiksi,
ojankaivussa, pellavanloukutukses.
vain siinä, tutkimus kun on vasta
alullaan, mitä voi laskea "muinais­suomalaisten"
harjoittamiksi, mitä
ei. Ettei erilaisista urheilutavoista
ole ollut puutetta, saattaa arvata
j o siitä, että urheilu- j a l e i k k i t y y p -
pejä olen laskenut löytyvän maas-
Eamme noin 500. V i e n a n - k a r j a l a i ­silta,
aunukselaisilta, inkeriläisiltä
j a vepsäläisiltä tekemieni muistiin-
Lähempiä tietoja saa omistajalta.
(38
267 Richmond Street We«t,
Toronto 2, Ont.
Älkää laiminlyöko kurltka
torven tulehdusta
kohtuuden rajoissa pysyen voi oUa^
nautinto, alkaa pian muodostua kll-1 johtanVt" jopa kuolemaan. Mutta
p a i l u k s i . " A l k a a kehittyä loylymie-j yhtä kaikki, luonnollensa ei voi roi-se
v ^ i tällä. kerta«.^liian pitkälle- ^^hiä' jä" -mestareita, -jotka nielevät tään, j a kun kilpaileminen sitäpait-m^.-_—
-^JU^iu,.^,,,^*.^ /V» -[^i^^i^^K^yri^ .ro;_ <.o^' g j jQuduttaa työtä, O H sitä pidetty
ea j.n.e. Työssä ollaan useinkin i panojen nojalla saattaisi ehkä j o -
o l l u hiin kiihkeitä, että terveys o n ' - - -
iäksi mennyt; olenpa saanut tietoja
siitäkin, että l i i a l l i n en ponnistus on'
Töinen. ikifänfaäi'..pi^eilumuoto on, kipeimmänlrin tuiskan, k u n v a i n sala­metsästys.
Tosinhan 8 6 varhaisina | vat kilpaveikon alas lavoilta. T i ^ -
aikoina o l i myös, j a 'etupäässäkin,' k i a l d n makeampi o n tieto siitä, ettiei
elinkeino,' mutta se saa^oi mennä ;kylässä kukaan hänellä' loylynkestk-myös
siinä määrin " v e r e e n " , että o n misessä rätä. »-'jTa us^in on oteltu
joskus^
taloudellisestikin edullisena. Var­sinkin
tuntuivat isännät j a rengit
tehneen työtä kilpaa, j a viimemai­nitut
sitä pitivät itselleen maineky-symyksenä,
lujat työmiehet k un
saattoivat olla l a a j a l t i k i n kuuluja
Bä e i i l m e i s f ö t M n enää aina o l h i t ! äsken- hiihdon yh , , , - - i , ^- i j a sama, lla , haluttuja. „ Ett-ä työkil-kysymys
siitä • i t t ä saatäisiiri yksi i muistett|?va on lisäksi varsinkin, selvittelyn • a l a i s ^ t ^ r n u n , kenties f pa ori kuulunut tavalla tai toisella
metsänpeto'vähenimäUe, vaan siitä, karhunkaadot, jotka ennen tuliasei- kuyaavimpia pilrteitö a nähty; esi^vanhempiemme "huvitteluun" jo
että'aloitetttt^kämppailu oli voitetr den käytäntöön tuloa g u o r i t e t t i i n - j u u r i stiömaläisessäs^^^ Mitä' muinais-suomalaisena aikana, siitä
J a se se pani metsämiehet keihäällä pistäen. 0) Että tällainen "suomalaisen'' ^ u n a n - a ole epäilystä. — N y -
maan itsestään vaikkapa vii--ottelu^ v^^ jä~ vahvan-merikäm- tulee, ei _ tiede ole j i i t ä lopullista kyään tämä kilpailutapa kuulunee
- " • M. T; «1*» i T T i e T i o n lfnTi<;<;a on elämvs <
kunen urheiluleikki palautua n.s,
yhteis-suomalaiselle ajalle asti, mut­ta
niistä e n vielä tällä kertaa us­k
a l l a lausua mitään varmaa.
Toivottavasti tuleva tutkimus pys­t
y y rikkaiden kokoelmiemme pohjal­la
luomaan vankan j a luotettavan
kuvan ^kansamme muinaisista urhei­luharrastuksista.
Toht L A . Johnson
Suomalainen Hammasliiakari
tulee olemaan uudessa vastaanotto­paikassaan
hclmik. 14 p. aikana
16S Spadlna Ave.,
TORONTO, ONTARIO,
N o r t h East Spadina j a Queen
katujen kulmassa
Suite 6.
Sisäänkäytävä 105 Spadina Ave.
(43)
K<-ii!il ..kuiimi-, f/tl rd'^ muoi raarallisr?
jotiluvst livallliilira Yt,V\^i. KsUik.
tintie UmSa otiakaa nurkl«7'« Mixiure.
i^a |.:kji««.li Icvr-fitnS y.kin »rkS poistu .
«»vt .ri(i?n. KriloUta vnnhanarbiaisu aii-ra|.
ijil.i;ikk,^jBli, S., nn liiMMlUacn Lokril-lii
vslmlttr. M^xl^ivSoa L a i k lM rulidoiku-
\>iiU%a laknukurn Lnnna.
K. UVCKLHY, LIUITFD,
U2 Bluiual St.. ToroniD 2
Toimii kuin ulaan
\ Ykil ainoa olio tnie* un, m
Dr. S. J.
Dr. J. S. Strachan
HAMMASLÄÄKÄRI
Ross Block
FORT WILLIAM, ONTARIO
HAMMASLÄÄKÄRI
Spesialisti
tekohampaiden ja knionnf*^ lai­tossa
sekä ailtatyS alalla.
Acme apteekin yläkerraasa
Cedar ja Ihirham kat, kalmaa»
P. o. Box 636 Pnlbciia 62
SUDBURv, ONT. CK)
että se t^too,«niininälKee^ . . „ ..^
milläihyvänkä; o l l a ^ d e ^ Äichcn kunnon maarana j a M u t ta että se
menpmaan -urneuuna_MaiaajHHatt.:jjuv- ' v ^ / _ . . • -' - - ' 'C- ^- .
M^ Ä i § i i s ^ : n u o f i b t u r « n tai päre- myös "ennatyksiste^ ^ . A m p ^ ^ - -
valkeiden alkuaikoina jousella, myofismmm Ihmisluonteessa ;
kehittyp,eeraraä£sä heilun yuoksi", ilman jokapäiväisiin
kuuluvia kilpailutapoja
vielä kosketelleet. V o i -
puhua. mitä moninai-bttelulsta,
urheilupeleistä
j j a kilpaleikeistä, kuten kiekonlyönti.
asastevaö k i l p a i - ^ s y l i p a i n i , väkikiven nosto, kissan-
Kuten edelläolerasta j a lehtemme
toissapäivän numerossa olleesta en­simmäisestä
osasta kirjotuksesta " M u i ­naissuomalainen
xu-hellu" ajatteleva
l u k i j a huomaa, 'on se kirjötettu erit­täin
kan.<;alllselta näkökannalta. Em<
me kuitenkaan katsoneet töota kani
caUijta täyyä niin suurek.5i tekijäksi,
että clkimme kirjötuksen jättäneet f ' 1316 St.
julkaisematta, koska sUnä esiintyy; M O N T R E A L
eräitä 'piirteitä n.s, suomalaisen u r -l
heilun kehityksestä. Lukijat ottavat;, Suositellaan huoneita, ruokaa
siis mitä siinä oh hjrvää j a jättävät kahvitarjoilua koko päivän. •
erikoinen k a n s a l l i s e n l c i n i a n huomioon-i ^ , ' , , . l-:,';
ottamaHa ' Sauna avoinna tiistaina, tors|4iJ
' n a ja lauantaina-
M A K S H O T EL
Ainoa suomalainen hotelli Boay.
nissa. Siistiä huoneita saatavaaa.
P . , J . KUPIAINEN
Main ja Noranda Sta. knlaiassa
R O U Y N , Q U & IK
Antoine Street,
QUEBEC
,, -UrheiltM>:astc3i. h o i t a j a . -
TILATKAA V AI*AUS: J. Koski,
omistaja.
JOS OLEÄ "
• LÄÄ^tiin^A.-TTjfio. o
ijilali oo Jrt'-«V-r W nsOrfra t«cUa »eB.
ttttyna. "Kuin m.v5--.V.!h'ttydrtDörtj lorttt-to rö-maUilslKta
IcoUUUiktu^Ulil, Jiistä:>>)uaani roL
U.-« vaUtii KnAvaa lUki^^vn t«»un<«s,Htamatea
X!iffW niohli tyinmi-faia TnöÖaT^" * 4
•'T^mUa Urjan raatte rapaiuttl j a fiifiKtF^-wa
fiJla Johal»«ji>»..|/ii»rfäiais«ii6r kodbcia. i d l Q rtte
tiifm fccmka xifiil'tarrit|iettP,i<T«rtä:sa InzssbiniU.
'•läkkclta Ja VHmtmiAUtohlarHvi. i •
— U e a e l l M n A r i t w kM on s n a r i n —
- —Suom. äptMkMUIke XlHirBTaUtm—
V. 1. U O N E L L CO.. Bi^^QSieSi ySSl»,