Vapaus, July 25, 1925

              ha? ,''
i
Mli:
3 1 • • - ^
i " ; 1';
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finmcb WorkerB in Canada. - P a l^
Ihhed fn Sadbory, OnL, every Tuesday, Thortday and
Estnrday.
Eegistcred at the Post Office Department, Ott3wa,
C3 cgpond clags Piatter.
General advertising rates 75c per coL mcb. Mi-nimnm
charge for single insertion 75c. The Vapaus
is the best advertising medium among the Frnnish
People in Canada.
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, ?2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstatonma.
Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,. Jll.OO 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, ?2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
' KuoUmanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
iiltoslauseelta tai muistovärssyltä.
Halntaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kolmekertaa.
Tilapäisilmottajien ja ilmotuBakenttuunen on, vaa-dittaesaa,
lähetettävä ilmotushlnta etukäteen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
^1.60 ja yksi kk. 76c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi "k. $5.50, puoli vk.
$8.00 ja kolme kk. $1.76.
. Tilauksia, joita ei ceun^a r«ba, ei tu^la lähettämään.
paitsi asiamiesten joiUa on takaukset
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla koni*
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistama ja l a u a n t^
ahteen torstaina kello '3.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
et. Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sndbury, Ont.
Jos ette mirrin tahansa saa vastausta ensimaiseen
irirjeeseenne. kirjoittakaa, uudelleen liikkeenhoitoja.i
fiersQonallisella niniellä.
^ J. V. KAN/:\aTO. Liikkeenhoitaja.
Kapitalistista riistojärjestelmää ei
saisi heikentää
Kommunistipuolueen toimeenpanevan keskuskomitean
julfcasema vetoomus Nova Scotian lakkoalueelle kule
letuille sotilaille, joka noin kolme viikkoa sitten iulkas
liin puolueemme lehdissä, sai Cape Bretonissa ilmesty
van «Sydney Recordin!» toimittajat raivoihinsa. Vetoo
muksen johdosta julkasee lehti toimituskirjotuksen
jonka Worker lainaa ja vastaa Sydney Recordille:
^Toiraituskirjotuksessa vihjataan, että Kommunisti­puolue
on tahallisesti yrittänyt heikentää t tai hävittää
Canadossa vallitsevia yhteiskunnallisia, taloudellisia ja
poliittisia järjestelmiä. Aivain oikein- Järjestelmä,
jonka alaisena me elämme, on kapitalistiluokan perus­tama
j a työväenluokan riistolle perustuva. Kommunis­tipuolue
tahtoo perustaa Canadaan työväenluokan jär
jestelmän, joka ei ole helvetti työläisille, poliittisen
järjestelmän, joka perustuu työväenluokan valtaan heu
vostohallituksen kautta^ jossa ei tule olemaan Sydney
Recordin kaltaisia kapitalistilehtiä parjaamassa' työ-
Iäisiä ja heidän lehdistöään.
Sydney Recordi ei voi kieltää, etteivätkö sotilaat ole
avustamassa Bescoa yrityksissään heikentää tai giurtaa
kahdentoistatuhannen Nova Scotiassa lakossa olevan
kaivostyöläisen rintamaa, alentaa heidän elintasoaan,
pakottaa heidän lapsensa olemaan avojaloin ja pitä­mään
säkkejä vaatteinaan, jotta tuo canadalainen veren
imijä, British Empire Steel Corporation, voisi koota
yhä enemmän ja Enemmän voittoja.
Jos Kommunistipuolue katsoo tarpeelliseksi edelleen
vedota canadalaisia työläisiä vastaan käytettyihin soti
laihin, niin se tulee sen tekemään- Olkaa vakuutettu
ja siitä. '
Brittiläisen valtakunnan työväen-konferenssi
Lontoon kirje
Brittiläisen valtakunnan kansoja koskeva päätöslau­selmaehdotus,
joka tulee asetettavaksi konferenssin työ
järjestykseen, osottaa selvästi työväenliikkeen vissien
ryhmien kulkeutumisen imperialismiin.
Vasemmiston saamisessa kannattamaan tätä asiaa kos­kevaa
päätöslauselmaa tulee olemaan enemmän vaike­uksia
kuin missään muussa konferenssin työjärjestyk­sessä
olemassa kysymyksessä, sillä vissit vasemmisto­ryhmät,
kapinoidessaan oikeiston jöhtajain liberalismia
vastaan, ovat osottaneet taipumusta «heittää lapsi pois
pesuveden mukana».
Kun koko päätöslauselmaehdotus koskettelee valta­kuntaa,
niin on tarpeellista, että olemme selvillä siitä,
mitä valtakunta merkitsee.
Ottakaamme esimerkiksi John Whealleyn kirjotus
«Sunday Workerisla»:
«Sosialisteina me toimimme saavuttaaksemme kan­sainvälisen
sopusoinnun. Brittiläisessä valtakunnassa
nteillä on sopusoinnun solu. Tämän vuoksi minä vas
tustan sen tuhoamista.
«Otaksukaamme, että panisimme alulle kiihotuksen
valtakunnan murskaamiseksi ja jokaisen yksikön «va­pauttamiseksi
» siitä. Mitä silloia tapahtuisi? Me on
nistuisimme asettamaan irralleen sarjan yksiköitä, jotka
vain lisäisivät nykyistä kansainvälisten vihamielisyyk­sien
mutalätäkköä.»
Siinä tehdään kolme väitettä: 1) Että brittiläinen
valtakunta olisi sopusointuinen, 2) että se sellaisena
olisi askeleena kansainväliseen sopusointuun ja 3) että
valtakuntien murskaaminen vain laajentaisi nykyistä
kansainvälisen vihamielisyyden mutalätäldcöä.
Minkälaista sopusointua?
Otf^caamme käsiteltäväksi ensimäinen väite, että brit­tiläinen
valtakunta olisi sopusointuinen. Sopusointui­sia
olivat niin Rooman valtakunta kuin Amerikan Y h ­dysvaltojen
orjavaltiotkin, multa sosialistien epäämä­tön
velvollisuus on tutkia asiaa pitemmältä ja tehdä
selväksi, minkälaista sopusointua se on.
Onko se rotusopusointua? Ei ole- Kolmesataa
kahdeksankymmentä miljoonaa brittiläisen valtakunnan
asukkaista-ovat ei-briltiläisiä- Onko se uskontoon pe­rustuvaa
sopusointua? Sitä se ei ole. Onko se maan­tieteellistä
sopusointua, siten, että kaikki kansat asuisi
vat toinen toisensa vieressä samalla mantereella? Sitä
se ei ole. Onko se keskinäisistä eduista johtuvaa so­pusointua,
johon eri kansat ovat suostuneet sen tarjoa­mien
etujen vuoksi ja josta he ovat vapaat irtautumaan
milloin hyväksi näkevät? Onko se taloudellinen yhte­näisyys,
jossa eri alueet toimivat yhdessä riippumatto­masti
keskinäisen taloudellisen menestyksen vuoksi?
Sitä se ei ole. Yli kaksikohnattaosaa brittiläisestä kau­pasta
tehdään valtakunnan ulkopuolella olevien mai­den
kanssa. Onko se «sydämien ja sielujen» sopusoin­tua,
kuten meidän imperialistiset tunteilijamme sano­vat?
Kysykää Intian, Irakin ja Sudanin sorretuilta
kansoilta.
Se ei ole mitään näistä. Se on riistämisen sopusoin­tua,
jonka brittiläisen kapitalismin sotilasmahti on aset­tanut
voittamilleen kansoille, Intian, Sudanin, Irakin
ja Hongkongin yhdistää saman lipun alle ainoastaan
orjuuden ja alennuksen sopusointu, jonka ikeeseen ne
on alistanut imperialistinen herransa, Ainoa seikka,
mikä näille alueille on yhteistä, on se, että ne ovat brit­tiläisen
imperialismin voiton lähteenä.
Jokainen sosialisti tietää, että nykyinen imperialisti­nen
aikakausi aiheuttaa vain enemmän vihamielisyyttä
imperialististen valtojen kesken ja alituista sotaa siirto­maissa.
Muutamien suurten valtakuntien luominen
merkitsee vain enemmän ja yhä verisempiä sotia. Her
ra Wheatly näyttää väittävän tätä seikkaa vastaan ja
siten tehdessään hän korjailee sosialismin oppia j a Ien
tää terveen järjen edessä vielä kauemmaksi kuin libe­raalinen
herra MacDonald.
Jos sotajoukot poistettaisiin
Valtakuntamme sopusointu on siis väkivaltaan perus­tuvan
riiston sopusointua. Sosialismi tarkottaa kanso­jen
veljellistä taloudellista yhteistoimintaa riippumatto­muuden
ja tasa-arvoisuuden pohjalla. Otaksukaamme,
että ne Riiston siteet, jotka yhdistävät valtakuntamme,
katkastaisiin- Otaksukaamme, että brittiläiset joukot,
jotka pitävät sopusointua yllä valtakunnassa, poistet­taisiin.
Mitä jäisi silloin jälelle valtakunnasta? Ei
mitään. Voisi käydä siten, että jotkut valtakunnan kan­soista
suostuisivat yhteistoimintaan Ison-Britannian
kanssa joissain siihteissa. Mutta ne voisivat olla vielä
laajemmassa yhteistoiminnassa toisten valtojen kanssa.
Me sanomme \WieatIeylIe, että samoin kuin meidän tu­lee
tuhota kapitalismi päästäksemme sosialismiin, sa­moili
meidän tulee tuhota kapitalistiset kahleet, mitkä
kytkevät alusmaita ja siten päästä kansainväliseen yh­teistoimintaan,
joka bn sosialistisen kehityksen pohjana.
Kysymyksestä on käyty molem­min
puolista keskustelua koko viime
talven aika lehtemme palstoilla,
mutta mitään konkreettista yhteen­vetoa
ei ole vielä esitetty siitä, mir
tä muutoksia se kokonaisuudessaan
tulisi merkitsemään puolueen ra­kenteeseen
nähden, joten tämän
kirj otuksen tarkotuksena on esit­tää
ne seikat keskustelun alaiseksi
Viime toukokuussa pidetyssä Ko­minternin
laajennetun toimeenpa­nevan
komitean kokouksessa hyväk­syttiin
mallisäännöt Kommunistisen
Kansainvälisen jaostoille. Tässä
tahdin esittää niistä ainoastaas:*
lyhkäsen yleispiirteisen selostuksen
ja tärkeimmät kohdat vain koko­naisuudessaan,
sillä on varmaa, et­tä
juuri nämä kohdat tulevat ole­maan
määräävät kysymyksen kä­sittelyssä
tulevassa konventsionis-ea.
-* • •
MALLISÄÄNNÖT KOMINTERNIN
JAOSTOILLE
' LUKU I
Puolueen niraL
LUKU n
Poolneen jäsenyya.
(Tässä määritellään puolueen jä­senyyteen
pääsyn ehtona Komin­ternin
ja puolueen ohjelman ja
päätöksien hyväksyminen, alistumi-nen
siihen aktiivisena jäsenenä..
Samoin määritellään yksityiskohdat
eri aloilla ryhmien toimintaan o-sanotosta,
velvollisuuksista, työpai­kasta
toiseen ja solusta toiseen,
sekä maasta toiseen muuttamisen
y.m. yhteydessä.)
LUKU ni
IPuoIueen rakenne.
komiteasta tulee olla tehdasaolnjen
jäseniä. Paikkakuntaosaston ko­mitea
ohjaa ryhmien työtä paikka­kunnan
rajojen sisällä.
§ 19. PaikkakuntaossLston jä
senistön yleinen kokous on pidet-
Tävä tavallisesta kerran kuukau
dessa.
LUKU VI
AlaepiJri järjestö
(Tässä luvussa määritellään sen
valinta, toiminnan rajat ja tehtä­vät
puoluetyön ja ryhmien joh­toon
y.m. nähden.)
LUKU vn
Piirijärjestö
(Tass? määritellään valinta, toi­minnan
rajat ja tehtävät puolue
työn ja ryhmien johtoon y.m, näh­den.)
LUKU V IU
Paolueen neaYottelakokoakset
(Määritellään niiden pitäminen,
mutta että niiden päätökset astuu
voimaan vain Keskustoimeenpane-van
komitean vahvistuksella,)
LUKU E
Puoloeen konsres»!
(Säädetään miten se pidetään ja
miten ylimääräiset on kutsuttava
sekä edustus, tehtävät y.m.)
(Tässä määritellään yksikohtai-sesti
dei&okraattisen keskittäytymi-sen
perusteet; eri orgraanien valin­ta,
suhteet toisiinsa, puoiuekysy-myksistä
eriävien mielipiteiden i l ­maisun
rajat ja päätöksiin alistu­minen
kun ne on tehty sekä lo­puksi
rakenteen jaottelu.)
LUKU IV
Solut.
Kahleet murrettava
Näinä päivinä ovat tämän maan työläiset ryhtyneet
taisteluun ^särkeäkseen ne riiston kahleet, joilla he ovat
sidotut kapitalistisiin herroihinsa. Näinä päivinä tais­televat
myös siirtomaitten kansat särkeäkseen ne kah
leet, joilla ne ovat sidotut samoihin isäntiin. Kommu
nistipuolue sanoo, että nuo taistelut ovat osa mailmau'
laajuisesta taistelusta imperialismia vastaan, ja että
brittiläisen työväenliikkeen pitää oman etunsa vuoksi
liittää taistelunsa siirtomaitten kansojen taisteluihin
imperialismia vastaan, kiinnittäen erikoista huomiota
työläisten ja talonpoikien toimintaan siirtomaissa siinä
mielessä, että heidän taistelunsa ei muodostuisi kansal­liseksi
vallankumoukseksi, vaan työläisten ja talonpoi­kain
vallankumoukseksi kaikkea riistoa vastaan, olipa
se sitten yierasta tai kansallista.
Ei ole totta, kuten herra Wheatl£y otjaksuu, että se
aiheuttaisi kansallista efristäytymistä, sen enempää kuin
kapitalismin kukistaminen tietäisi palaambta keskiai­kaan.
Se tietää'edistymistä imperialistisesta alennuk­sen
tilasta kansainväliseen sosialismiin. Läiisi-Euro-pan
työläisten ja siirtomaitten kansojen yhteistoiminta
yhteisessä taistelussa imperialismia vastaan turvaa sen.
Kun olemme tämän selvittäneet, niin palatkaamme
Työväenpuolueen päätöslauselmaehdotukseen. Si|nä ei
puhuta valtakunnasta, vaan «brittiläisestä kansojcin val-laldinnasta
». Toisin sanoen se alkaa valheella. Britti­läinen
valtakunta ei ole «kansojen valtakunta», vaan
suurenmoinen orjäviljelys- Vaikka puhuisimme Valko­sista
siirtokunnista, niin nekään eivät muodosta «kanso­jen
valtakuntaa», vaan ryhmän kilpailevia kapitalistisia
valtioita.
Kommunistipuolue julistaa, että valtakunnan työväen
konferenssin tulee paljastaa totuus brittiläisestä valta­kunnasta,
eikä antaa pettää itseään sanoilta.
• Liittolaisen hylkääminen
Päätöslauselmaehdotuksessa ei mainita sanaakaan
tärkeimmästä asiasta nykyisessä valtakunnan tilantees­sa,
nimittäin siirtomaakansojen vapaustaisteluista. Ku­vitelkaa
päätöslauselmaa teollisuuden tilasta Suurbri-tanniassa,
jossa ei,mainita mitään työttömyydestä.
Se, että päätöslauselmasta ei mainita mitään siirto-maakansojen
taisteluista, on suoranaista ryntäystä im­perialismiin.
Kieltäytyä auttamasta siirtomaitten kansoja heidän
taisteluissaan, on liittolai^n hylkäämistä j a brittiläis­ten
työläisten taistelun ehkäisemistä, sillä elleivät siir-tomaakansat
riko kahleitaan yhdessä Britannian työ­läisten
kanssa, niin kapitalistit voivat käyttää joitain
valtakunnan osia vastavallankumouksellisena tukikoh­tana
taistelless<län vallankumouksellisia vastaan.
Kommunistipuolue julistaa, että brittiläisen työväen-iikkeen
velvollisuus on auttaa siirtomaakansoja heidän
taistelussaan imperialismia vastaan, avustaa työläisten
a talonpoilden toimintaa siirtomaissa ja siten kyttää
yhteistä rintamaa imperialismia vastaan.
§ 13. Puolueen perusyksikköinä
ollen työmaasolu (tehtaissa, kaivan­noissa,
pajois»^,v konttoreissa, maan-viljelystiluksillary.
m.), johon kaik­kien
niissä työskentelevien puolue­jäsenten
tulee liittyä. Vähintäin
kolme jäsentä voivat, muodostaa uu­den
solun, alue-piiri- tai piiriko-mitean
suostumuksella.
§ 14. Pajoissa, joissa ainoas­taan
yksi tai kaksi jäsentä työsken­telee,
yhdistetään heidät lähimmän
työpajan soluun, tai voivat muodos­taa
solun toisissa lähimmissä työ­pajoissa
samassa asemassa olevain
jäsenten kanssa.
Huom.! Puoluejäsenet, jotka ei­vät
ole työssä, ovat tavallisesti l i i ­tettävä
työmaasoluun sillä alueella,
tai muodostavat katusolun. Jos ei
ole tehdas- tai maatilasolua, silloin
paikkakunnalla asuvat kommunistit
yhdistetään kyläsoluiksl.
§ 15. Solu on järjestö yksikkö,
joka yhdistää työläiset ja pikkuvil-jelijät
puolueeseen-. Solun tehtävä
on pitää yllä puoluetyötä ulkopuo­lella
puolueen olevien työläis- ja
talonpoikaisjoukkojen keskuudessa
järjestelmällisen? kommunistisen a-gitatsionin
ja propagandan kautta,
värväten uusia jäseniä, levittäen
puoluekirjallisuutta, julkaisten työ-maalehteä,
pitää yllä kulttuurityötä
ja toimintaa puoluejäsenten ja puo­luetyön
tekijäin valistamiseksi; pyr­kien
väsymättömästi ja herkeämät­tömästi
kaikkiin työpaikan viralli­siin
teht&viin, ottaa osaa kaikkiin
työläisten taloudellisiin- k^^oihin
ja vaatimuksiin, tulkiten niitä val­lankumouksellisen
luokkatai'^elun
kannalta, voittaen johto kaikissa
työläisten taisteluissa tinkimättö­mällä
ja väsymättömällä solutyöllä.
§ 16. Juoksevan työn ohjausta
varten solu valitsee komitean kol­mesta
viiteen jäseneen. Tämä ko­mitea
johtaa kaikkea solutyötä, ja­ottelee
työn yksityisille solun jäse­nille,
kuten esim. propagandatyö,
lehtien levitys, ryhmätyö ammatti-unioissa,
työmaaneuvostoissa, nais­ten
keskuudessa työskientelyssä,
nuorisosolujen ianssa y.m. Söluko-mitea
on vastuunalainen tästä työs­tä.
Solun toimeenpaneva komitea
valitsee solun johtajan.
L U K U V
Paikbakuntaosasto
§ 17. Paikallisosasto on solu­jen
yhdistymä paikkakunnalla, kau-punkipiireissä
y.m. -
§ 1«. Paikkakuntaosaston komi­tea
(johtokunta) on paikkakunta­osaston
johto, ja vaUtaan yleises-
. sä jäsenten kokouksessa tai puo­lueen
maanalaisena ollessa, paikal­listen
solujen konferenssissa. Vä­hintäin
puolet paikkakuntaosaston
L U K U X
\ Keskustoimeenpaneva koi^itea
(Ollen korkein elin puolueen
konventionien väliajoilla, kokoon­pano
ja toiminnan määrittely.)
L U K U XI
Tilintorkaatuikomitea
(Tämän valitsee puolueen kong­ressi.)
L U K U xn
Puoluelniri
(Määritellään puoluerikokset,
rankaisumuodot, niiden rajat y.m.)
L U K U XIV
Ryhmät
(Tässä määritellään ryhmien muo-dostelu
unioissa, osuusliikkeissä,
kulttuuriyhdistyksissä,-' kasvatusyh­distyksissä,
urheilu- ja muissa klu­beissa,
sotilasjärjestöissä, työmaa-neuvostoissa,
työttömäin neuvostois­sa,
kongresseissa ja konferensseissa,
paikallisissa . hallintoeliniissä, , parla­menteissa
y.m. Edelleen säädetään
ryhmien tehtävät j a johto.)
L U K U XV
Suhteet kommuni«ti*een nuorltoon.
* • •
Kuten edellä esitetyissä sääntö­jen
kohdissa huomaamme, sallitaan
paikkakuntaosastojen olemassaolo
ja vielä lisäksi nykyiset osastot toi­mivat
uudelleen järjestämisen as-keleitten
yhteydessä, jotavastoin
kieliosastojen häviäminen järjestöl­lisinä
välttämättömyyksinä tulee
vasta sen kautta että yleiset paikal­liset
jäsenistön kokoukset ottavat
käytännöllisen toiminnan kautta
yhtenä osastona niiden tilan, sekä
valitsevat eri kielillä propaganda-ja
agitatsionityötä varten eri komi­teat.
Kun taaskin silloin, jos puo­lue
joutuu maanalaiseksi, yleiset
kokoukset häviävät ja niiden tilalla
työmaa- ja katusolujen konferenssit
tekevät niiden tehtävät. Ei siis
puoluetta pirstota, eikä nämä aske­leet
merkitse muuta kuin puolueen
jäsenten työmailla aktiivisuuden
käytännöllistä järjestämistä puolu­een
nostattamiseksi ja kaikkien nii­den
päätöksien unioissa y.m. toi­mintaan
nähden saattamiseksi mah­dolliseksi,
jotka tähän asti on suu­reen
osaan jäsenistöä jäänyt kuol­leeksi
kirjaimeksi.
Mitä taas tulee piirikomiteoihin
ja aluepiirikomiteaiii järjestelyyn,
niin täten yksinkertaistuu ne vain
ja eri kieliUä tarvittavaa erikoista
agitatsionityöh suunnittelua varten
voidaan valita alakomiteat.
On vain yksi Keskustoimeenpane-va
komitea ja "yksi keskusvirasto.
Keskustoimeenpanevaan komiteaan
valikkoon kälöi tai kolme suo­malasta
jäsentä, joista yksi tulee
vakituiseksi konttorityöläiseksi, suo­rittaen
kirjeenvaihdon, joka on teh­tävä
suomenkielellä y.m. konttori­tehtäviä.
Keskusvirastoille" tulevat jäsen-verotulot
tulee puoluen päämajaan
kaikki ja tuonkin suoma^isen sih­teerin
palkka maksetaan sitä tietä
puolueen, palkkataksan ^pohjalla.
Aivan samalla tavalla kuin pii­reissäkin
voi keskustoimeenpaneva
komiteakin varsinaisten keskusko­mitean
suomalaisten jäsenten .lisäk­si
valita joitakin tovereita ja siten
muodostaen alakomitean, vaikkapa
propagandakomitean nimellä, joka
voi tehdä esityksiä ja antaa lau­suntonsa
kysymyksissä koskien suo­malaista
jäsenistöä, propagandaa,
agitatsionityötä, sanomalehteä y.m.,
mutta jolla ei ole mitään ratkaise­vaa
päätösvaltaa.
Piirin a^tatsionivero-jen
kartuttaminen ^
Kuten piirin jäsenistö tietää, on
piirin agitatsionivaroja tähän saak­ka
hankittu pitämällä iltamia. Sel­lainen
tapa on kuitenkin osottautu-nut
epäkäytännölliseksi, joten sii­tä
olisi luovuttava, ja sikäli kun
iltamia pidettäisiin, niin ne olisivat
aivan vapaaehtoisia. Jokainen jä­sen,
joka on ollut näitä iltamia
hommaamassa tai seurannut miten
niitä hommataan, on selvästi tullut
huomaamaan niiden epäkäytännöl-lisyyden
ja samalla nähnyt ne tu­lokset,
jotka toisinaan suurtenkin
ponnistusten jälkeen ovat olleet hy­vin
pienet. V^otustapana tällai­nen
iltamien pito on myös huono,
sillä siten pikku osastot tavallisesti
tulevat suhteellisesti suuremman
vähtämättä vaihdettava
tp, komiteaan,
. Hyväksytty K. P. g. Hondia
ton kokouksessa 5 p h . i n s i !^
1925, ^ iieinakaata
Hilda Tuori.
Puheenjohtaja.
verotuksen alle kuin suuret osastot,
sillä tavallisesti pieni 10—15 jäse­nen
osaston iltamatulot ovat suh­teellisesti
paljoa suuremmat, kuin
suurten osastojen iltamatulot.
Eräs tärkeä seikka, joka on otet­tava
huomioon, on suunnitelmien
laatiminen tehtävää agitatsionityötä
varten. Kuitenkin, ennenkuin mi­tään
suunnitelmia voidaan laatia
on myöskin otettava huomioon min-käverran
varoja sen tai tämän suun­nitelman
läpi ajaminen vaatii. Voi­dakseen
tehdä tämän, pitäisi piiri­toimikunnalla
olla selvillä edes osa­puilleen
paljonko sillä on varoja
käytettävänään suunnitelmiensa to*
teuttamiseksi. '
Tällaisia seikkoja silmälläpitäen
esittää K.-0. piiritoiriiikunta piirin
edustajakokoukselle keskusteltavak­si
ja päätettäväksi: että kaikille
K.-O. piirin osastoille asetettaisiin
sentin ylimääräinen vero, joka
kannettaisiin neljännesvuosittain o
sastoilta tp. komitean laatiman jä-senraportjn
perusteella. Täten saa­taisiin
varmempi perusta suunnitel­mien
laatimista varten ja samalla
verotus tulisi tasaisemmaksi suur­ten
ja pienten osastojen välillä.
Alustuskomitea:
Victor Lehti. Olga Asiala.
H. Elimen.
teokiiäf
V. Nikkinen.
Kirjuri.
Haalin vuofa-akysymyg
Ehdotamme, että piirikokous te.
kee ^Ivan päätöksen siitä, kenet
voi Suomalaisen Järjestön S
vuokrata haaliaan. ^
.Koska on sattunut tapauksia, ^
ta puntoimikunnat samoin
jotkut osastotkin ovat iln^aiS
paheksumisensa joillekin osastoiUe
siitä, että ovat vuokranneet b j!
baan joillekin ryhmille, jotka hei.
dän mielestään eivät ole siihen kyl
Uksi ansiokkaita; ja koska on tJ
pana vuokrata haalia usein yksityi
siUe keinottelijoUIekin, niin oliri
suotavaa, että tästä tehtäisiin sei.
vä päätös, että ^ i vastaisuudesia
tarvitseisi oUa epätietoinen kenelle
vuokraa haalia ja kenelle eL
K. P. Creighton Minen osasto
Hugo Luoto, T. Luoto,
puheenjohtaja. sihteeri.
Vapaudessa ilmotta-minen
Järjestömme toimeen­panevan
komitean
muutto
Tarkkaava huomioitsija tekee vii­meksi
pidetyn edustajakokouksen
älkeisten tapahtumain johdosta sen
luomion, että Järjestön ylimmän
elimen, tp. komitean ja osastojen
välillä on synnytetty tahallista kah­nausta,
joka olisi ollut helposti väl­tettävissä
paremmin harkitulla toi­menpiteillä.
Tällainen kahnaus jos
mikään, saattaa aikaan hajaannusta,
ja siksi on puolueen ehej^ttä silmäl­läpitäen
saatava ^ poistetuksi sen
syyt. Huonosti harkittu käsky on
yhtä vaarallinen, kuin itsekkäät
pyyteet, ja saa yhä suuremman räi-keyden
silloin, kun rajattomalla it­sekkyydellä
puolustetaan 'harkitse-mattomuuttaf
Sen, joka aikoo ra­jatonta
käskijävaltaa käyttää, tulee
myös tuntea ja ottaa huomioon tar­koin
olevat olot ja ennen kaikkea,
ovatko käskettävät siinä asemassa,
että ne voivat tiukkoja käskyjä ai­na
.täsmälleen nouf'attaa? Täytyy
ottaa huomioon, että Järjestömme
pieni jäsenmäärä, on nyt jo ylen­määrin
kuormitettuna kaikenlaisilla
rasituksilla, ja jos sitä hajaannus­ten
kautta edelleen tiukennetaan,
niin aivan pian käy se sille ylivoi­maiseksi
ja hajaannus tulee ylei­seksi.
Ottamalla huomioon ylläolevan ja
vertaamalla sitä tp. komitean toi­mintaan,
niin ei suinkaan se-jää
vaille toivomisen varaa? K. S. J .
Mcndin osasto siksi ehdottaa:
^. J . toimeenpaneva komitea muu­tettakoon
harkitsevain joukkojen
keskuuteen, pois ahtaasta ilmapii­ristä,
jossa se on jo ollut liian kau­an,
ja ehdottaa sen kotipaikaksi
Port 'Arthurin piiriä, vaan jos muut­toa
ei katsota soveliaaksi, niin on
Kun Vapaudessa on viimeaikoina
lainattu verrattain vähän haomiota
liikemiehiltä ilmotusten keräämi-selle,
niin ehdotamme, e^tä piirikö-kous
velvottaisi osastoja painosta­maan
jäsentensä kautta, että ne
liikkeet, joitten kanssa jäsenistS te­kee
kauppaa, on saatava ilmoita-maan
Vapaudessa.
Samoin olisi osastojen ilmotetta-va
iltamatilaisuuksistansa, sillä sun-rin
osa osastoista on ollut tyyten
ilmottamatta.
Lehti voitaisiin laajentaa kahdek­san
sivuiseksi silloin kun olisi e-nemmän
ilmotuksia.
K. P. Creighton Minen osasto
Hugo Luoto, T. Luoto,
puheenjohtaja. sihteeri
Piiritoimikunnan laa­jemmalta
alalta va­litseminen
Näin muodostuu puolueemme to­dellisesti
keskitetyksi puolueeksi,
jonka edessä olevat kysymykset ja
toimeenpanevat ori^anit ovat kai­kille
puolueen jäsenille samat, eikä
meillä ole eri kielipuolueita tar-peettomine
, koneistoineen, kuten
nyt.
Alleku-joittanut luottaa, että kun
jäsenistömme vilpittömästi puolu­eemme
tehtäväin kannalta harkitsee
kansainvälisten kongressien päätök­siä
ja määrittelyjä uudelleen järjes­tymiseen
nähden j a jokainen pyrkii
ne oikein ymmärtämään, niin me
tulemme täysin vakuutetuiksi nii­den
eduista kommunististen pyrki­misemme
ed[istämiselle tälläkin
mantereella ^
\Me ehdotamme, että piiritoimi­kunta
valittaisiin useammasta kuin
yhdestä osastosta.
Koska menneisyys on osottannt,
että piiritoimikunta valittuna yhdes­tä
osastosta ei voi tarpeeksi hyvin
tuntea piirin asioita, vaan sen toi­minta
muodostuu enempi paikal-seksi
kuin koko piiriä käsittäväksi,
niin katsomme välttämättömäksi
tehdä ehdottamamme muutoksen.
Me ymmärrämme, että se tule«
tuottamaan lisää kuluja, vaan se
ei saa tulla miksikään tekijäksi, kun
on kysymys yhtejsen rintaman lu­jittamisesta.
K. P. Creighton Minen osasto
Hugo Luoto, T. Luoto,
puheenjohtaja. sihteeri
Osastojen omaisuuksien
pakollinen liittäminfen
Finnish Organization
of Canadaan
Mielestämme on syj-tä uudeUeen
tarkistaa viime edustajakokouksessa
tehtyä päätöstä osastojen pakollises­ta
liittymisestä <?<-omalai;een Järjes­töön
(laillistettu), omaisuuksine^
1) Tätä asiaa ei ole käsiW
osastojen eikä piirien kokouksissa,
joten se on jäänyt yksityiskobtosU
Vkäsittelyä vaille. Sensijaan on «dns-tajakokous
tehnyt siitä venyran
päätöksen, joka antaa aihetta mo­nenlaiselle
tulkinnalle, joten on sen
uudelleen käsitttely välttämätön.
2) On epäiltävää, tokko on «Hol­listakaan
yleensä järjestön iT^'
voinnille ja omaisuuksien pysj^'
miselle työväen valistus- ja oers-aiöttu
»
A. T. ESL
tyspaikkoina, joiksi ne on
että yhdistää ne kaikki yhdeksi
ko maata käsittäväksi yhtiöksi, J»J
täytyy, hoitaa porvarien laatia
yhtiölain mukaan. Epäily.vn f
aihetta seuraava: Jos sattuisi, •
tä hallitus alkaisi vainotoiirieD^
siin Kommunistipuoluetta ja »
malaista Järjestöä vastaan, w
Suomalaiscir Järjestön orrfsa^
kavarikoitua ja siirrett.va ^
majesteettinsa omaisuudeksi y
lä ainoalla kädenkäänteeUa, nii"
loin olisi jokaisen haaUn o « t^
kossa samaDa minuutilla y» ^
Otetaan huomioon se
useilla meidän «sastojenunej^
ta on suuri velkataakka
joka pakottaa, että
not täytyy suorittaa nusta ^
lisesti. Varat näihin ^^^j^
saatava haaUtoiminnasta, J<«»_j
tenkin en mahdoton ^
IiI
iwv
i
,••'18
V s p i
searaavia
NyrkLsUyi
Työviea l
VapaAlliltl:
i Saavaliikk)
Rato- ja I
Urheilu OI
Komentoh«
Paintskeluc
Lapsivolmi
Tehkä
ten lisätä
nnt Tästä u]
taan yksi ulosj
nimittämät \
hyvin mielellä
myymään yhti(
seen rahaa sii
maksuksi, kui;
ne kulut, jotl
dosta y. m.
Yhtiö-lait ei
paikallisomaisu
hallintoa silloii
ran koko mi
ovat yhtiön tel
omaisuus sen ;
ja omaisuutta,
ka monta haa
tahansa. Pa
paikallinen om
see mitään ki
yhtiö-lakien m
noa: jos yhdi
niin otetaan
kuin .summa
nyt, että tällai
laisi vain puo!
niin kuinka m
jellä. On ep£
sellaista taloa,
taakka selässä,
sä ja mikä on
haaht, joilla on
menevät sämas
Nyt voidaan
seehän siitä e:
täytyy epäkäyl
taanpa hiukap .
ta, Yhtio-lakie
Inpakirjaila v
voi erottaa has
että yhtiötä ei
rikkoon ja pid(
ta ja vasta sei
johto ja v€lkbj5
tävät, voi erot
tiöstä, jal sitte
osa ojia itsenä]
tiöksi.
Ylläolevan joi
peelliseksi, joj:
kin vielä ottas
dään siitä tiukk
taisi aihetta .i
nalle.
K. P. Creigh
Hugo Luoto.
Puheenjohtaj)
Beaver L
erott
Se tilanne,
vallitsee sen jo
fflitea on erottj
osastoistamme
tekosyyn nojal
jäsenten vielä
mielipiteensä,
ver Laken osa«
neen kuuluu s
osastojen, jotks
laillistettuja t
suuttaan trustii
tävä omaisuute
Suomalaiselle J
kuin paikalliset
livat."
Beaver Lake:
nen, että paika
vät sallineet,
väärin tätä pää
timaisesti erotti
ton pois puolue
Ylläsanotun j
»e piirikokouks
K.-0. piirik<
komitea ei ]
tukea päätöksis
omaisuuden lai
tp. komitean m«
taa ja vaadimm
peruuttaa pääti
I^ken osasto oi
lueeseen heti.
K. p. creig;
5 p. heinäkunta
Hugo Luoto,
puheenjohtaja,
tom takavarikoiminen on
Mietteitä
taktiii
my]
JäMoUtÖB ctilib
Itsuo j
Toteuttavatko
'»e jäsenet niiti
FjJoIneohjehnanui
«^«nnBe tehneet
toissa taloudellis